ONKO SEKSUAALISUUS TABU OPAS MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN TYTTÖJEN HYVINVOINNIN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKO SEKSUAALISUUS TABU OPAS MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN TYTTÖJEN HYVINVOINNIN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE"

Transkriptio

1 ONKO SEKSUAALISUUS TABU? OPAS MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN TYTTÖJEN HYVINVOINNIN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE

2 SISÄLTÖ LUKIJALLE 3 KOHTAAVATKO KULTTUURIT VAI IHMISET? 4 MAAHANMUUTTOON LIITTYVÄT HAASTEET 4 KULTTUURI VAI USKONTO? 6 PERHEKÄSITYS JA ISLAMIN SUHTAUTUMINEN SEKSUAALISUUTEEN 6 NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET 8 NEITSYYDEN MERKITYS, SEURUSTELU JA LISÄÄNTYMISTERVEYS 10 SUKUPUOLIROOLIT JA -SENSITIIVISYYS 13 YMPÄRILEIKKAUS 14 KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT JA PAKKOAVIOLIITTO 15 SEKSUAALIKASVATUS NUOREN TUKENA 18 OHJAAJAN OMA SEKSUAALISUUS 19 TÄRKEÄÄ MUISTAA! 21 LÄHTEET JA LISÄTIETOA 22 Kehittämishanke (AMK) Turun ammattikorkeakoulu Seksologian perusopinnot Seksuaalineuvoja Kevät 2014 Teksti: Katri Peräaho Taitto: Laura Poskiparta LUKIJALLE Tämän oppaan tarkoitus on auttaa sinua kohtaamaan työssäsi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja tukea sinua heidän seksuaalisen hyvinvointinsa turvaamisessa. Vaikka opas keskittyykin tyttöihin, on siinä tietoa jota voit hyödyntää myös poikien kanssa työskennellessäsi. Oppaassa termillä maahanmuuttajataustainen viitataan Suomeen joko pakolaisena, turvapaikanhakijana, opintojen tai perheen perässä tulleeseen henkilöön, sekä nuoriin jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen edellä mainituista syistä johtuen. Maahanmuuttajataustaisten mielletään usein olevan homogeeninen ryhmä. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää kohdella jokaista asiakasta yksilönä ja kuunnella juuri hänen tarinansa. Esimerkiksi samaan uskontoryhmään kuuluvista jokainen tulkitsee uskontoaan hieman eri lailla, omista lähtökohdistaan riippuen. Tämän oppaan tavoitteena on lisätä ymmärrystä erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja kohtaan ja vaikuttaa siihen, että nuorten terveyden parissa työskentelevät ammattilaiset voisivat toimia omassa työssään rakentavalla tavalla, ottaen huomioon maahanmuuttajaaustaisten nuorten moninaiset taustat ja kasvuolosuhteet. Oppaan toivotaan madaltavan kynnystä vuorovaikutukseen maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa, sekä antavan valmiuksia suunnitella työyhteisöihin toimintatapoja, joilla voidaan positiivisella tavalla edistää mm. tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista. Opas keskittyy somalialais- ja kurditaustaisiin nuoriin, sillä näistä maista Suomeen on tullut ja tulee edelleen määrällisesti paljon turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Uskontona näistä maista tulleilla on usein islam, joten opas tarkastelee seksuaalisuutta tästä lähtökohdasta käsin. Käsiteltävät asiat on kuitenkin mahdollista suhteuttaa myös muihin maahanmuuttajaryhmiin, sillä esimerkisi seksuaalisuudesta puhuminen asiakkaan kulttuuritaustan, uskomukset ja seksuaalihistorian huomioon ottaen on taito jota voi ja tulee hyödyntää jokaisen maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ohjaamisessa. Oppaan tiedot perustuvat eri lähteisiin, joista löytyy lisätietoa oppaan lopusta ja joista yhtä olen itse ollut mukana tekemässä, sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa tekemääni työhön. Taustalla vaikuttavat vahvasti nuorten seksuaalioikeudet, joiden tulisi toimia pohjana kaikelle nuorten hyvinvoinnin parissa tehtävälle työlle. Oppaan tarkoitus ei ole antaa suoria vastauksia tai toimintamalleja, vaan avata ajatusprosesseja jotta voisit itse jatkaa pohdintoja omassa työssäsi ja työyhteisössäsi ja voitte yhdessä etsiä juuri teille sopivat toimintamallit. Oppaan lopusta löydät listauksen, johon on koottu tiivistetysti oppaan tärkeimmät viestit. Toivon tämän oppaan kannustavan sinua vuorovaikutteiseen keskusteluun nuorten kanssa, kuuntelemaan ja kohtaamaan heidän mahdollisesti erilaiset kokemusmaailmansa avoimin silmin ja sydämin ja auttamaan heitä löytämään oman raiteensa seksuaalisuuden vuoristoradalla. 2 3

3 KOHTAAVATKO KULTTUURIT VAI IHMISET? Seksuaalisuuden kohtaaminen ja siitä puhuminen on yhä tänä päivänä joissain päin maailmaa tabu. Seksuaalisuuteen liittyy vääriä käsityksiä, ennakkoluuloja ja pelkoja, jotka heijastuvat vuorovaikutukseen maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa työskennellessä saattaen vaikeuttaa tilanteiden käsittelyä ja ratkaisemista. Kentällä puhutaan usein kulttuurien kohtaamisesta, vaikka tosiasiassa kulttuurien sijaan kohtaavat ihmiset, ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen taitoja kaivataan monilla eri ammatti-aloilla. Kulttuuri määrittää mitä pidetään normaalina, oikeana ja vääränä. Arkipuheessa kulttuurilla viitataan yleensä etnisyyteen, syntyperään, ryhmään kuulumiseen ja etniseen identiteettiin ja usein koettua erilaisuutta sorrutaan selittämään käyttämällä ilmaisuja kuten meidän kulttuurissamme tai heidän kulttuurissaan. Kulttuuri on kuitenkin harvoin täysin jaettu järjestelmä, eikä sitä voi tarkastella irrallaan yhteiskunnallisista olosuhteista, historian käänteistä, politiikasta tai taloudellisista ja sosiaalisista suhteista. Kun tarkastellaan yksilön ajattelu- ja toimintatapoja, on syytä ottaa huomioon sekä henkilön oma elämänhistoria ja ominaisuudet, kuin se ympäristö jossa hän on elänyt. Kaikki tämä on muokannut henkilöstä juuri sellaisen kuin hän edessäsi näyttäytyy. On hyvä muistaa että kulttuuriset käsitykset ja perinteet ovat muuttuvia, eikä niillä tarvitse olla sellaista itseisarvoa, jota ei saisi kyseenalaistaa, jos niiden on ymmärretty loukkaavan joidenkin ihmisten oikeuksia ja aiheuttavan kärsimystä. Seksuaalisuus on aihe jonka puheeksi ottaminen vaatii erityistä rohkeutta ja kykyä tunnistaa omia ennakkoluuloja ja asenteita. Ennakkoluulot ovat inhimillisiä ja kohdistuvat useimmiten ihmisiin jotka koetaan erilaisiksi, ja jotka ovat oman ryhmän ulkopuolella - heidän kulttuurissaan. Hoito-, asiakas- ja kasvatustyössä ennakkoluulojen kohtaamista täytyy kuitenkin harjoitella. Emme voi kohdata asiakasta vuorovaikutteisesti ja avoimesti jos olemme jo valmiiksi lokeroineet hänet, kuuntelematta ensin hänen tarinaansa. Rakentavaan keskusteluun ja muutokseen pyrkiessä on myös ensisijaisen tärkeää ottaa huomioon mahdolliset toisenlaiset käsitykset ja kokemusmaailmat. Asiakas tulisi kohdata tasa-arvoisesti ja omista ennakkoluuloista ja mielipiteistä huolimatta olla tuomitsematta asiakkaan kokemusta, yrittäen ymmärtää hänen lähtökohtiaan. Arvottamisen sijaan tulisi katsoa tilannetta hänen silmillään. MAAHANMUUTTOON LIITTYVÄT HAASTEET Kotimaasta lähteminen ja asettuminen uuteen maahan on itsessään haastava elämäntilanne, jonka yhteydessä tutut toiminta- ja ajattelutavat saattavat kyseenalaistua. Oma yhteiskunnallinen asema voi muuttua, samoin roolit perheen sisällä. Ihmisillä on erilaisia odotuksia ja valmiuksia omaksua uusia ajattelutapoja ja käytäntöjä riippuen esimerkiksi maahan muuton syystä ja muista henkilökohtaisista tekijöistä. Maahanmuuttoon liittyviä haasteita perheelle ovat tyypillisesti sukupolvien erilaiset kokemukset uudessa ympäristössä ja nuorten nopeampi sopeutuminen. Perheen pelätessä menettävänsä otteen lapsiinsa, saatetaan liiallinen suomalaistuminen nähdä uhkana. Nuorten todellisuutta voikin olla tasapainoilu erilaisten odotusten välillä. Vanhempien kokemus tilanteesta on erilainen eivätkä he välttämättä osaa huomioida nuoren elämässään päivittäin käsittelemiä ristiriitoja. Sen sijaan nuorten elämää saatetaan rajoittaa ja kontrolloida entistä enemmän. Lähtömaassa tyttöihin ja poikiin kohdistuu erilaisia odotuksia perheen ja yhteisön taholta. Tyttöihin kohdistuvat odotukset voivat liittyä esimerkiksi pukeutumiseen ja heidän vapaa-aikaansa saatetaan rajoittaa poikia enemmän. Vanhempien voi olla vaikea ymmärtää suomalaista kasvatusmallia, jossa tyttöjen ja poikien roolit ja heihin kohdistuvat odotukset ovat samoja ja tytöt ja pojat viettävät aikaa yhdessä sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella. Tämä saattaa johtaa eriasteisiin konfliktitilanteisiin perheen sisällä. Suomessa kasvatuksen ajatellaan olevan pääasiassa vanhemmilla, mutta sekä somali- että kurdikulttuurissa vallitsevan, yhteisöllisemmän elämäntavan mukaan kasvatukseen osallistuu usein myös lähisuku. Vanhempiin saattaa siis kohdistua voimakkaitakin odotuksia kasvatuksen, perinteiden ja lähtömaassa vallitsevien ajatusmallien ylläpidon suhteen, mikä osaltaan voi lisätä ristiriitatilanteita perheen sisällä. Uusiin ajattelu- ja toimintatapoihin sopeutumiseen vaikuttaa osaltaan myös ympäristön vastaanotto ja yhteyksien saaminen siihen. Maahan muuttaneiden parissa tehdyn työn puitteissa käy usein ilmi, kuinka monella maahan muuttaneella aikuisella ei ole lainkaan suomalaisia ystäviä tai tuttavaperheitä, joilta saada ns. hiljaista tietoa siitä millaisia moraalisia uskomuksia tai käytäntöjä suomalaisilla todellisuudessa on, ja miksi täällä toimitaan niin kuin toimitaan. Erityisesti maahan muuttaneen perheen vanhemmat jäävät helposti vain omien havaintojensa ja tulkintojensa varaan ja saattavat tehdä tästä syystä vääriä päätelmiä. Vaikka Suomessa seksuaalisuutta pidetään henkilökohtaisena asiana ja siitä ei puhuta kovin avoimesti, näyttäytyy seksuaalisuus meillä kuitenkin avoimesti esimerkiksi mediassa tai katumainonnassa. Nuori saattaa perheineen tulla hyvin erilaisesta todellisuudesta ja nuori saattaa hyvinkin pian huomata olevansa tilanteessa jossa ystävät ja osaltaan ympäröivä yhteiskunta esimerkillään odottavat yhtä käytöstä, perhe toista. On myös tilanteita joissa nuori tulee Suomeen ilman perhettään ja ottaa vaikutteita ympäröivästä yhteiskunnasta, yrittäen muodostaa omaa kuvaansa kotimaassaan opittujen asioiden ja arvojen kautta. Pelkkä maahanmuuttajatausta ei silti tarkoita, että nuori kaipaisi yksityiskohtaisempaa tietoa seksuaaliterveydestä, vaan aikuisilla tulee olla herkkyyttä kohdata jokainen nuori yksilönä. 4 5

4 KULTTUURI VAI USKONTO? Kuten yllä on puhuttu, kulttuuri on käsite jota voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Usein ihmiset saattavat esimerkiksi selittää tapojaan ja uskomuksiaan uskonnon kautta, vaikka kyseessä olisikin jo ennen kirjoitettujen uskontojen olemassaoloa ollut tapa ympärileikkaus on tästä hyvä esimerkki. Kulttuuri ja uskonto sekoittuvat helposti keskenään ja uskonnoista on aina yhtä monta tulkintaa kuin uskovaakin, joten yksiselitteistä tapaa uskoa ei voida määritellä. Tämä asettaa haasteen maahanmuuttajataustaisten parissa työskennellessä, sillä ei ole olemassa selkeitä ohjenuoria joita noudattamalla voidaan työskentelyssä ottaa asiakkaan uskonnollinen lähtökohta kunnioittavasti huomioon. Tässä oppaassa käsitellään islamia yhdestä näkökulmasta ja se toimii hyvänä tukipilarina, mutta kuten jokaisessa asiakaskohtaamisessa, on työntekijän muistettava ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset elämänkokemukset ja aatteet. On myös muistettava että vaikka islam saattaakin olla nuoren (tai nuoren vanhempien) lähtömaassa vallitseva uskonto, ei se välttämättä ole kuitenkaan tärkein tekijä joka kohtaamisessa tulee ottaa huomioon, vaan joskus tärkeämmäksi muodostuu asiakkaan kulttuuritausta, jossa islamilla saattaa olla vaihteleva merkitys - myös islamilaisissa valtioissa on perheitä jotka eivät noudata islamin periaatteita. Näin ollen on hyvä pyrkiä kuuntelemaan, kysymään ja rohkeasti myöntämään nuorelle ja vanhemmille mikäli asia on itselle vieras. On tärkeää muistaa että saatat olla ensimmäinen ja ainoa aikuinen jolle nuori on huolensa esiin tuonut, joten sen sijaan että nostaisit kädet pystyyn, voit myöntää epätietoisuutesi, kysyä lisätietoa nuorelta esimerkiksi uskonnon merkityksestä hänen perheessään, ja voitte yhdessä pohtia miten tilanteessa kannattaisi toimia. PERHEKÄSITYS JA ISLAMIN SUHTAUTUMINEN SEKSUAALISUUTEEN Sekä somali- että kurdiperheissä yhteistä on yhteisöllinen perherakenne jossa ydinperhe ei muodostu ainoastaan vanhemmista ja lapsista, vaan siihen kuuluvat myös isovanhemmat, tädit, sedät ja serkut. Perhe on osa suurempaa yhteisöä joka saattaa muodostua mm. muista samassa kaupungissa asuvista somali- tai kurdiperheistä. Ihmiset eivät koe olevansa ensisijaisesti yksilöitä, vaan yhteisönsä jäseniä. Perheen asioita kerrotaan sekä lähellä että kauempaa asuville sukulaisille ja suvun etu menee usein yksilön edun edelle. Lapset kasvatetaan perheestä riippuvaisiksi, osaksi yhteisöä, toisin kuin Suomessa jossa itsenäistymiseen kannustetaan yhä varhemmin. Perheestä huolehtiminen on jokaisen perheenjäsenen velvollisuus. Vanhemmilla on auktoriteettiasema, jota harvoin kyseenalaistetaan tai horjutetaan. Vanhempia kunnioitetaan suuresti ja nuoret saattavat Suomessa ollessaan ollakin ristiriitojen äärellä halutessaan kunnioittaa vanhempien toiveita, mutta samalla olla osa nuorisoporukoita joissa pysymiseen vaaditaan ajoittain vanhempien toiveita vastoin olevaa käyttäytymistä tai pukeutumista. Ristiriidat pyritään hoitamaan perheen sisällä, mutta joissain tapauksissa konflikteja ratkaisemaan saatetaan pyytää perheen ulkopuolinen, yhteisön piirissä arvostettu vanhempi mies tai suvun jäseniä. Sekä kurdi- että somaliperheissä vallitsevana uskontona on usein islam, tosin tulkinnat islamista saattavat erota huomattavastikin. Islam hyväksyy seksuaalisuuden, viettien ja halujen olemassaolon ja suvunjatkaminen nähdään luonnollisena ja vahvimpana viettinä hengissäsäilymisvietin jälkeen. Tätä ei pyritä tyrehdyttämään, vaan ohjaamaan suuntaan joka ei loukkaa tai vahingoita muiden ihmisten oikeuksia. Tästä syystä islamissa on määritelty siveys-, pukeutumis-, ja seksuaalisuussäännöt. Seksi kuuluu Koraanin mukaan vain avioliittoon ja kuuluu molemmille. Esiaviollinen ja avioliiton ulkopuolinen seksi ovat islamissa kiellettyjä. Nuori raskaaksi tullut nainen saatetaan hylätä perheen ja suvun ulkopuolelle häpeän vuoksi tai tilanne voidaan paikata järjestämällä tyttö nopeasti naimisiin (kts. kunniaan liittyvä väkivalta). Masturbointia ei pidetä hyvänä käytäntönä, mutta sitä ei ole suoraan kiellettykään. Etenkin se sallitaan miehille ja eronneille naisille tai leskille, sillä heidän pelätään muuten päätyvän haureuteen. Uskontoon kuuluu vahvasti puhtaudesta huolehtiminen ja ruumiin eritteet, kuten veri (etenkin kuukautisveri) ja siemenneste nähdään likaisina ja esimerkiksi kuukautisten aikaan nainen on epäpuhdas eikä saa rukoilla, koskea Koraaniin tai käydä moskeijassa. Oikeastaan kaikki sukupuolisuuteen ja lisääntymiseen liittyvä on epäpuhdasta kuukautisten, yhdynnän tai siemensyöksyn jälkeen pestään koko keho ja tästä syystä märkiin hiuksiin liittyy voimakas eroottinen lataus. Nuorille on hyvä tuoda ilmi heidän oikeutensa tutustua seksuaalisuuteensa (kts. seksuaalioikeudet), muistuttaen tämän olevan normaalia ja useimmille nuorille ominaista käytöstä, kulttuuritaustasta huolimatta. Islamin maissa seksuaalisuuden alue on määritelty laajemmaksi kuin Suomessa ja seksuaaliseksi kanssakäymiseksi voidaan luokitella kaikki toisilleen vieraiden miesten ja naisten väliset kontaktit, kuten kättely tai katsekontakti. Tästä syystä perheet saattavat rajoittaa nuorten käyttäytymistä ja tyttöjen ei ole hyvä viettää aikaa poikien keskuudessa. Meidän näkökulmastamme katsottuna tämänlainen käyttäytyminen saattaa näyttää hyvinkin rajoittavalta, mutta usein nuoret hyväksyvät tilanteen ja kontrolloivat itsekin käyttäytymistään, sekä kunnioituksesta vanhempiaan että kulttuuritaustaansa kohtaan. Naisella on katsottu olevan vastuu olla herättämättä miehen seksuaalista halua eikä hänen ole hyvä esimerkiksi puhua kovaan ääneen tai pitää hiuksiaan vapaina ja näkyvissä. Muutenkin pukeutuminen saattaa olla rajattua ja vaatteet ovat löysiä. Perheen sisällä ei olla yleensä totuttu näkemään toisia alasti ja häveliäisyys omasta kehosta voi kohdistua myös 6 7

5 omaan sukupuoleen. Naisten naimattomuus on harvinaista ja avioliiton tarkoituksena on perheen perustamisen lisäksi lasten kasvatus ja seksuaalisuuden toteuttaminen. Tytöt tulevat kuukautisten alettua naimaikään, mutta nykyään avioliitto solmitaan usein vasta aikuisena. On kuitenkin muistettava että saatat kohdata sekä perheitä joissa noudatetaan islamin opetuksia kirjaimellisesti, että perheitä joissa on sopeuduttu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuttu suomalaisia arvoja korostavia kasvatusmalleja. NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET 17-vuotias somalitaustainen tyttö tulee vastaanotollesi ja kertoo vanhempien kieltävän seurustelun ja poikien kanssa olemisen koulun jälkeen ja pyytää sinua keskustelemaan asiasta hänen vanhempiensa kanssa. Otatko seksuaalioikeudet puheeksi vanhempien kanssa? Kansainvälinen Perhesuunnittelujärjestöjen Liitto (IPPF) on laatinut YK:n ihmisoikeusjulistukseen pohjautuvan seksuaalioikeuksien julistuksen, jonka tavoitteena on edistää ja suojella seksuaalioikeuksia kaikissa yhteiskuntajärjestelmissä. Nämä oikeudet koskevat kaikkia samanvertaisesti ja niillä tarkoitetaan sekä yksilöiden että parien oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista, kuten lasten saaminen ja avioituminen. Näistä oikeuksista ovat Väestöliiton asiantuntijat muokanneet erityisesti suomalaisia nuoria koskevat seksuaalioikeudet, joiden tarkoituksena on taata kaikille nuorille sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntauksesta tai terveydentilasta riippumatta seuraavat oikeudet: Oikeus elämään Oikeus olla oma itsensä ja tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä ilmaista mielipiteensä. Oikeus nauttia omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Vapaus uskonnollisten tekstien, uskomusten, aatteiden ja perinteiden rajoittavista tulkinnoista tai omaan kehoon puuttuvista loukkauksista seksuaalisissa asioissa. Kukaan ei saa kiusata, syrjiä tai loukata nuorta hänen sukupuolensa, seksuaalisten erityispiirteidensä, kehittyneisyytensä tai kehittymättömyytensä vuoksi. Nuorta ei saa haukkua hänen seksuaalisuuttaan loukkaavasti (esim. huoraksi tai homoksi) eikä ahdistella seksuaalisesti. Nuorella on oikeus sanoa oma mielipide kun seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan tai niistä päätetään. Oikeus nauttia seksuaalisuudesta Oikeus olla turvassa, valita vapaasti haluaako avioitua tai pysyä naimattomana sekä oikeus perhesuunnitteluun. Oikeus seksuaaliseen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja sukupuolielämään, kunhan ei vahingoita eikä alista ketään toista. Oikeus päättää itse haluaako toiminnallista seksiä ja haluaako jakaa näitä kokemuksia jonkun kanssa. Oikeus osoittaa seksuaalista halukkuutta ja oikeus peräytyä ja kieltäytyä missä tahansa seksuaalisen tapahtuman vaiheessa. Oikeus saada riittävästi tietoa ja välineitä ehkäistäkseen suunnittelemattomia raskauksia. Oikeus ajoissa ja oikein tehtyyn raskauden keskeytykseen ja oikeus myös jatkaa raskauttaan ja saada tällöin kaikki tarpeellinen tuki. Oikeus tietoon seksuaalisuudesta Oikeus tietoon ehkäisymenetelmistä, sukupuolitaudeista ja omista oikeuksistaan. Aikuisten tulee kertoa nuorille seksiin liittyvistä riskeistä sekä niistä menetelmistä, joilla riskejä voidaan välttää. Nuorelle tulee tarjota myös tieto seksuaalisuuden luonnollisuudesta ja keinoista, joilla seksuaalista tyydytystä, onnellisuutta ja tasapainoa voi turvallisesti kokea. Nuorille tarjotun tiedon tulee olla muodossa jonka he ymmärtävät. Neuvontaa ja ehkäisyvälineitä sekä seksuaaliterveydenhoitoon tarkoitettuja lääkkeitä tulee olla nuorten saatavilla heille mahdollisissa paikoissa, mahdolliseen aikaan ja mahdollisella hinnalla. Aikuisilla on velvollisuus tiedottaa nuorille heidän seksuaalisista oikeuksistaan, jotta he ymmärtävät vaatia niitä ja suojella itseään. Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi Suunnittelemattomilta raskauksilta, sukupuolitaudeilta ja HIV:ltä sekä seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Yhdenkään nuoren terveys ei saa vaarantua seksuaalisuuden vuoksi. Ketään ei saa painostaa riskeihin seksiin liittyvissä asioissa, eikä esimerkiksi vaatia seksiä tai suojaamatonta seksiä. Aikuisten on järjestettävä nuorille riittävästi neuvontaa ja tiedotettava siitä. Aikuisten on määrätietoisesti taisteltava vastaan häiriintyneiden yksilöiden halua käyttää nuoria tai lapsia seksuaalisesti hyväkseen. Oikeus seksuaaliterveydenhuoltoon Joka on luottamuksellista, korkeatasoista, ja johon nuorilla on varaa ja jota annetaan molemminpuolisella kunnioituksella. Oikeus nopeasti saatavilla oleviin seksuaaliterveydenhuollon palveluihin, joissa heitä hoitavat nuoria kunnioittavat ja heidän kanssaan yhteistyön kykenevät aikuiset. Seksuaaliterveydenhuollon palvelujen tulee lähteä nuoren tarpeista, eikä sukuelinten tutkimus tai hoito koskaan saa olla kivulias tai loukkaava. Palvelujen on oltava luottamuksellisia, niin ettei kukaan ulkopuolinen saa tietoonsa nuoren käynnin syytä. Nuorille tarjotut seksuaaliterveydenhuollon palvelujen tulee olla alueellisesti ja laadullisesti tasaarvoisia. 8 9

6 Oikeus osallistua Ohjelmien suunnitteluun nuorille nuorten kanssa. Oikeus vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin. Todellinen mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa. Oikeus olla mukana suunnittelemassa nuorten seksuaaliterveyden palveluja. Näiden seksuaalioikeuksien tulisi toimia pohjana kaikelle nuorten parissa tehtävälle, nuorten hyvinvointiin liittyvälle työlle. Nämä samat oikeudet koskevat myös maahan muuttaneita nuoria, ja etenkin luottamuksellisuus terveydenhuollonpalveluissa voi olla avainasemassa nuoren hyvinvoinnille esimerkiksi tilanteessa jossa vanhemmat eivät hyväksy parisuhteita ennen avioliittoa ja tyttö tarvitsee raskaudenkeskeytystä. Jokaisella nuorella on kuitenkin oikeus päättää seksuaalisesta aktiivisuudestaan, joten tämä kohta saattaa jäädä täyttymättä joidenkin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kohdalla. Seksuaalikasvatus on vieras ajatus useissa islamilaisissa maissa, ja usein biologian opinnoissa vain sivutaan lisääntymisterveyttä. Näin ollen perheessä on harvoin vanhempia joilla on ajankohtaista ja oikeaa tietoa seksuaaliterveydestä. Kuukautisista, siemensyöksyistä tai ehkäisystä puhutaan myös harvoin perhepiirissä ja tiedon levitessä ikätovereilta on se usein vääristynyttä. Myöskään tietoa sukupuolitaudeista ei ole välttämättä saatavilla, sillä niitä pidetään merkkinä avioliiton ulkopuolisista suhteista. Näin ollen oikeaa tietoa seksuaaliterveydestä ei välttämättä ole nuorten ulottuvilla. Mikäli vanhemmat kieltävät lastensa osallistumisen seksuaalikasvatustunneille, peläten tiedon lisäävän nuorten seksuaalista aktiivisuutta, ei tietoa tule koulustakaan. Vanhemmille on hyvä kertoa miksi seksuaalikasvatukseen osallistuminen on tärkeää, painottaen esimerkiksi turvataitojen oppimisen tärkeyttä. Myös tieto seksuaalioikeuksista voi olla olematonta tai vajaata, joten myös näistä on hyvä kertoa neutraalisti, kulttuuritaustaa kunnioittaen, antaen tietoa myös suomen lainsäädännöstä ja lasten oikeuksista. Jokainen maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvoinnin parissa työskentelevä on avainasemassa kehittämässä palveluja jotta nuoret saavat etnisyydestä, uskonnosta, vanhempien suhtautumisesta tai kulttuuritaustasta riippumatta mahdollisuuden täysivaltaiseen hyvinvointiin. NEITSYYDEN MERKITYS, SEURUSTELU JA LISÄÄNTYMISTERVEYS Toimit kouluterveydenhoitajana ja vastaanotollesi tulee 15-vuotias somalitaustainen tyttö. Hän kertoo olleensa yhdynnässä poikaystävänsä kanssa ja epäilee olevansa raskaana. Hän kokee tehneensä vastoin vanhempien odotuksia. Miten rohkaiset tyttöä? 16-vuotias kurditaustainen tyttö haluaisi ehkäisypillerit aknen hoitoon mutta vanhemmat ovat kieltäneet gynekologisen tutkimuksen koska pelkäävät immenkalvon venyvän tai repeytyvän. Tällöin tyttö ei olisi enää perheen ja suvun silmissä neitsyt ja perheelle aiheutuisi häpeää suvun silmissä. Mitä teet? Neitsyyttä pidetään islamissa merkityksellisenä ja se symboloi puhtautta. Ensimmäisen yhdynnän toivotaan tapahtuvan avioliitossa ja tyttö saattaa menettää mahdollisuutensa avioliittoon tai joutua vaaraan mikäli hän on ollut yhdynnässä aiemmin, sillä joissain perheissä vain neitsyt tyttö on sopiva vaimoksi ja yhdyntä ennen avioliittoa saattaa aiheuttaa perheelle häpeää ja johtaa konflikteihin perheen sisällä (kts. kunniaan liittyvä väkivalta). Ehjää immenkalvoa pidetään neitsyyden merkkinä ja gynekologisia tutkimuksia saatetaan vältellä peläten immenkalvon rikkoutuvan tutkimuksessa. Myös tamponin käyttö tai raju liikunta (ratsastus, jalkapallo) voivat olla kiellettyjä nuorilla tytöillä immenkalvon repeämispelon vuoksi. Vanhemmille on hyvä kertoa oikeaa tietoa anatomiasta ja immenkalvon yksilöllisyydestä, korostaen että jokaisella immenkalvo on erilainen ja että se, että immenkalvo puuttuu tai on epätäydellinen, voi johtua syistä, joilla ei ole mitään tekemistä neitsyyden kanssa. Tämän selvittäminen nuorelle ja vanhemmille on ensiarvoisen tärkeää. Immenkalvo voi myös luonnostaan olla niin väljä, että sitä voi olla vaikea edes huomata ja toisilla taas immenkalvon keskelle jäävä aukko on huomattavasti pienempi, jolloin riski repeytymiseenkin on suurempi. Oikean tiedon avulla vanhemmat saavat tukea huoliinsa ja toivottavasti tiedon lisääntymisen kautta myös keskustelu vanhemman ja nuoren välillä on tuloksellisempaa. Olisi toivottavaa että vanhempien kanssa keskustellessa päästäisiin tilanteeseen jossa voidaan kulttuuri- ja mahdollista uskonnollista taustaa kunnioittaen perustellusti selittää suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan arvomaailmaa, kertoa miksi esimerkiksi gynekologiset tutkimukset ovat naisille tärkeitä, ja etsiä yhdessä sopivia ratkaisuja. On kuitenkin tärkeää muistaa varmistaa nuoren suostumus ennen yhteydenottoa vanhempiin. Nuoren huoli vanhemmille kertomisesta voi olla perusteltua ja se tulee ottaa vakavasti, sillä nuori saattaa joutua vaaraan vanhempien saadessa tietää ensimmäisestä yhdynnästä. Nuori saattaa myös kokea tehneensä vastoin perheen ja yhteisön hänelle asettamia odotuksia, hävetä tekoaan, ja kokea ristiriitaisia tunteita. Sinun tehtävänäsi on muistuttaa hänelle hänen oikeuksistaan (kts. nuorten seksuaalioikeudet) ja tarjota tilaisuutta keskustella heränneistä tunteista, muistuttaen keskustelun luottamuksellisuudesta. Voitte yhdessä pohtia mitä on turvallista kertoa vanhemmille jotta tilanne ei kärjisty kotona. Onnellista ja toimivaa perhettä pidetään islamissa toimivan yhteiskunnan peruspilarina ja ydinyksikkönä ja siksi myös perheiden turvaamiseksi on määritelty säädöksiä koskien lasten kas

7 vatusta, avioliittoa ja naisen ja miehen välistä suhdetta. Kurdien keskuudessa vanhemmat saattavat yhä olla mukana valitsemassa puolisoa lapsilleen ja avioliitot solmitaan ensisijaisesti kahden suvun, ei kahden yksilön välille. Avioliiton ulkopuolisia suhteita tai seurustelua ei yleensä katsota hyvällä, vaan melko pian tapaamisen jälkeen nuoren parin tulisi päättää haluavatko he jatkaa suhdetta kihlaukseen ja avioliittoon. Myös somalitaustaisten perheiden parissa vanhemmat saattavat vaikuttaa aviopuolison valintaan, tosin entistä harvemmin. Koska vanhempien kunnioitus on kuitenkin suurta, vaikuttaa heidän mielipiteensä voimakkaasti. Esiaviollisia suhteita ei katsota hyvällä somalitaustaisten perheidenkään keskuudessa. Gynekologilla käyntiä saatetaan rajoittaa myös intiimialueiden paljastamisen vuoksi, etenkin mikäli on mahdollisuus vain miespuoliseen gynekologiin. Hoitotilanteessa, niin pitkälle kuin mahdollista, tulisi miesten hoitaa miehiä ja naisten naisia. Myös mukana olevien tulkkien tulee olla samaa sukupuolta mikäli potilas joutuu riisuutumaan hänen edessään tai kyseessä on intiimi sairaus, muuten sukupuolella ei ole väliä. Mikäli nainen joutuu potilaaksi eikä paikalla ole mieslääkäriä, voi naisen aviomies, tai nuoren kohdalla muu suvun mies toimia esiliinana. Muslimi saa paljastaa navan ja polvien välisen alueen vain välttämättömissä tilanteissa, kuten diagnoosin teon tai hoidon yhteydessä. On tärkeää että huoneeseen ei tule muita hoidon aikana ja että naiselle on annettu aikaa peittää itsensä ennen mieslääkärin huoneeseen tuloa. Voit joutua työssäsi tilanteeseen jossa naisen koskemattomuutta korostavat perheet voivat vaatia lääkäriltä nuoren tytön neitsyystutkimusta, tai tyttö voi tulla omasta aloitteestaan vastaanotolle. Tällaisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää asettaa omat asenteet hetkeksi syrjään ja toimia kunnioittavasti, jotta tilanne pysyy rauhallisena ja asiasta voidaan keskustella rakentavasti. Mikäli tyttö tulee tutkimuksiin perheen kanssa, on syytä epäillä että hän ei ole tullut vapaaehtoisesti. Tilanne ei ole yksinkertainen, sillä toimenpiteestä kieltäytyessä nuoren turvallisuus voi olla vaarassa (kts. kunniaan liittyvä väkivalta), mutta toimenpiteen suorittamalla rikotaan nuoren oikeutta koskemattomuuteen. Terveydenhuollon työntekijän tehtävänä on selittää vanhemmille mahdollisesti tulkkia apuna käyttäen suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan arvomaailmaa ja pyrkiä löytämään yhteinen toimintatapa. Vanhempien koulutustausta voi olla heikko tai heillä ei ole oikeaa tietoa, eivätkä he välttämättä ymmärrä että neitsyystutkimuksesta ei välttämättä saada yksiselitteistä tietoa, joten jo perustieto immenkalvon yksilöllisyydestä voi riittää helpottamaan nuoren ja vanhempien tilannetta. Nuoren turvallisuus menee kuitenkin etusijalle, joten epäillessäsi nuoren olevan vaarassa, on velvollisuutesi tehdä lastensuojeluilmoitus. Mikäli joudut tilanteeseen jossa nuori pyytää raskaudenkeskeytystä ja vannottaa sinua olemaan kertomatta vanhemmille, on nuorta syytä kuunnella, sillä hän saattaa olla vaarassa perheen noudattaessa elämäntapaa jossa perheen kunnialla on keskeinen merkitys ja avioliiton ulkopuoliset suhteet häpäisevät perheen (kts. kunniaan liittyvä väkivalta). Tärkein tehtäväsi on tarjota nuorelle tukea ja muistuttaa että hän on hyvä juuri sellaisena kun on, sillä todennäköisesti nuorella on vahvasti sellainen olo että hän on toiminut vastoin perheen ja yhteisön odotuksia. Kun hakijana on alle 18-vuotias, joka lääkärin arvion perusteella kykenee esittämään pätevän pyynnön raskauden keskeyttämiseen, hänen vanhemmilleen tai muille edunvalvojille ei saa ilmoittaa raskauden keskeyttämistä koskevasta hakemuksesta. Alaikäisen vanhempiin tai muihin edunvalvojiin ei saa muutoinkaan ottaa yhteyttä, ellei hakija itse sitä pyydä. Tämä koskee myös raskauden keskeyttämiseen ja ehkäisyyn liittyviä lääkemääräyksiä ja niiden määräyskäytäntöjä. Koska alaikäisen sähköiset lääkemääräykset ovat huoltajien luettavissa, on tarpeen mukaan käytettävä ei-sähköistä lääkemääräystä. SUKUPUOLIROOLIT JA -SENSITIIVISYYS Nuorten kanssa työskennellessä sukupuolisensitiivisyyden korostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Etenkin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla saattaa olla kotoa hyvin vahvat odotukset ja paineet siitä mikä on naisen rooli perheessä ja minkälainen nainen on hyvä nainen. Näistä normeista poikkeaminen tai tunne siitä ettei löydä itseään näiden tiukasti määriteltyjen raamien sisältä voi olla nuorelle vaikeaa ja jopa traumaattista. Kulttuuri määrittelee ja säätelee sukupuolisuuden ilmentymiä, kuten pukeutumista ja kauneusihanteita, mutta myös yksilön seksuaalisuutta ja seksuaalisia toimintoja kuten itsemääräämisoikeutta ja seksuaalista suuntautumista. Vaikka ihmiset jaetaankin usein kahteen sukupuoleen, vaihtelevat sukupuoliroolit kulttuurista ja aikakaudesta riippuen, eivätkä nämä roolit aina käy yksiin toistensa kanssa. Islamissa sukupuolen katsotaan määräytyvän ulkoisten tunnusten mukaan, eikä esim. transvetismia tai biseksuaalista identiteettiä hyväksytä. Sukupuoliroolit ovat vahvasti määriteltyjä ja sukupuolilla on tarkasti määritellyt tehtävänsä. Tämä näkyy konkreettisesti myös tilan käytössä naiset ja miehet istuvat juhlissa usein erillään ja aikaa vietetään pääasiassa oman sukupuoliryhmän kesken. Mies on perheen pää ja tytöt siirtyvät isän vastuulta aviomiehen vastuulle. Pojilla taas on vastuu äidistään, eikä ole tavatonta että alaikäinen poika toimii auktoriteettina äidilleen ja toimii tämän seuralaisena kodin ulkopuolella. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa etenkin sellaisesta perheestä tulevalle jossa naisen ja miehen roolit ovat hyvin rajatut. Homoseksuaalisuus on islamissa kriminalisoitu, mutta käytännössä miesten välisiin suhteisiin suhtaudutaan ankarammin, sillä ne sisältävät usein yhdynnän, kun taas naisten välisiltä suhteilta suljetaan usein silmät. Homoseksuaalisuuden kieltäminen joh

8 tuu siitä että miehen ja naisen tärkein tehtävä on perustaa perhe ja lisääntyä, jolloin homouseksuaalisuus nähdään yhteiskunnan perusyksikköä tuhoavana. On kuitenkin muistettava, että jokaisessa perheessä tilanteeseen suhtaudutaan eri tavoin. Voi esimerkiksi olla, että vanhemmat hyväksyvät hiljaisesti nuoren homoseksualisuuden, mutta asiasta ei kerrota muulle suvulle, joko häpeän tai yhteisöstä poissulkemisen pelon vuoksi. YMPÄRILEIKKAUS 13-vuotias somalitaustainen tyttö tulee Somaliassa viettämänsä kesäloman jälkeen kouluun, ja entisen iloisen, ystävien seurassa viihtyvän tytön tilalla on vetäytyvä, surullinen ja pelokas tyttö. Koulun terveydenhoitaja muistaa tytön serkun kertoneen joutuneensa ympärileikatuksi nuorena asuessaan yhä Somaliassa. Heräävätkö epäilyksenne? Saatat työssäsi kohdata nuoria joilla on hyvin erilaisia suhtautumisia ympärileikkaukseen. Voit kohdata nuoren joka on ympärileikattu tahtomattaan, tai nuoren jonka äiti, sisaret tai sukulaiset on ympärileikattu ja hän itse pohtii miksi häntä ei ole leikattu. Saatat myös kohdata nuoren jolle on kotona puhuttu ympärileikkaamisesta ja sen uhka on olemassa, tai nuoren jonka perheellä ja jolla itsellään on hyvin kielteinen asenne tapaa kohtaan. Ympärileikkaus on aihe joka aiheuttaa usein voimakkaita tunteita. Nykyään ympärileikkauksen sijaan puhutaankin usein silpomisesta, koska se kuvastaa teon luonnetta paremmin. Islam ei salli tyttöjen ympärileikkausta, vaan tapa on uskontoa vanhempi. Uskonnon ja kulttuurin sekoittuessa toisiinsa saatetaan jossain yhteisöissä perustella tekoja erilaisten uskonnon tulkintojen kautta. Ympärileikkauksen perimmäinen tarkoitus ei ole satuttaa lasta tai nuorta, vaan syitä on monia ja ne vaihtelevat alueittain. Ympärileikkausta ei myöskään koske vahva miehet vastaan naiset asetelma, sillä usein ympärileikkauksen suorittavat kylien vanhat naiset. Ympärileikkaus voidaan nähdä aikuistumisriittinä ja tapana varmistaa tytön neitsyys ennen avioliittoa. Ympärileikattua naista pidetään normaalina ja hän on puhtaampi ja esteettisesti kauniimpi. Ympärileikkaamaton nainen saattaa joutua yhteisön ulkopuolelle, eikä pääse naimisiin, joten ympärileikkaukseen liittyy myös taloudellinen turva tytöille ja heidän perheilleen. Joillain alueilla ympärileikkausta juhlitaan ja tytöille annetaan koruja heidän naiseutensa merkiksi. Vaikka työtä perinteen kitkemiseksi on tehty laajalti, on perinne yhä olemassa useissa maissa, myös Somaliassa, Irakissa ja Iranissa, sekä kurdien keskuudessa Turkissa. Mikäli nuori kasvatetaan uskomaan että ympärileikattu nainen on normaali ja ympärileikkaamaton nainen on kunniaton, huonompi ja epänormaali, on ajatusmallia vaikea muuttaa kauhistelemalla ja toteamalla ympärileikkauksen olevan väärin. Nuoren ja hänen perheensä kanssa puhuessa on syytä puhua ympärileikkauksesta silpomisen sijaan, sillä silpomisesta puhuessa puheestamme huokuu vahva tuomitseminen eikä se vie asiasta keskustelua välttämättä eteenpäin. On yritettävä ymmärtää syyt teon taustalla ja nuorta ja nuoren vanhempia kunnioittavasti kertoa Suomen lainsäädännöstä ja syistä joiden vuoksi ympärileikkausta ei tulisi sallia. Ymmärtäminen on kuitenkin eri asia kuin hyväksyminen, eikä ympärileikkausta tule koskaan hyväksyä vaikka nuori tai nuoren perhe vetoaisi kulttuurisiin tai uskonnollisiin syihin. Nuorta voi hämmentää se tosiasia että alkuperäisessä kulttuurissa ympärileikkauksen avulla nuori pääsee osaksi yhteisöä ja hänestä tulee samanlainen kuin muut, kun taas Suomessa tekoa pidetään rangaistavana ja täällä tyttöjä ei ympärileikata. Nuorelle on syytä muistuttaa että hänen naiseuteensa ei vaikuta se onko hänet ympärileikattu vai ei. Ihmisoikeusliitto on julkaissut oppaan tyttöjen ja nasiten ympärileikkauksista Suomessa antaen käytännön toimintaohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (kts. lähteet ja lisäteitoa). KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT JA PAKKOAVIOLIITTO Kunniaväkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa kunnianormien puolustamisella perusteltua väkivaltaa tilanteessa, jossa jonkun perheenjäsenen käyttäytymisen koetaan vaarantavan perheen kunnian yhteisön silmissä. Eri asiantuntijaorganisaatioiden määritelmissä kunniaan liittyvä väkivalta on pääasiassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kunniakäsitykset liittyvät sukupuolimoraaliin ja vaatimuksiin etenkin naispuolisten perheenjäsenten siveellisestä käytöksestä. Siksi tyttöjen ja naisten käytös on tarkemman kontrolloinnin alla ja myös väkivalta kohdistuu useammin heihin. Perheen miesten vastuulla puolestaan on pitää huolta perheen kunniallisuudesta ja tarvittaessa palauttaa se. Siten väkivallan teon toteuttaa yleensä perheen tai suvun miespuolinen henkilö. Määritelmä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, koska myös miehet ja pojat voivat joutua kunniaväkivallan uhreiksi. Miehiin ja poikiin kohdistuvat paineet ja odotukset kunnian vahtimisesta ja palauttamisesta voivat olla henkistä väkivaltaa heitä kohtaan. Lisäksi erityisesti nuoret miehet voivat joutua väkivallan kohteeksi homoseksuaalisuuden vuoksi tai perheen pakottaessa heidät avioliittoon. Keskeinen rooli kunniakäsitysten ylläpitämisessä ja rikkomusten rankaisemisessa onkin yhteisöllä ja sen luomalla paineella. Kuten väkivalta yleensä, myös kunniaväkivalta voi olla sekä fyysistä että henkistä. Henkinen väkivalta jää useammin näkymättömiin. Uhrin kokemus saattaa myös poiketa ulkopuolisen näkemyksestä. Nuori voi esimerkiksi itse kontrolloida tekemisiään niin, että ei koe elämäänsä rajoittavia sääntöjä väkivallaksi vaan hyväksyy ne, vaikka ulkopuolisen näkökulmasta rajoittaminen ja kontrollointi vaikuttavat alistamiselta ja henkiseltä väkivallalta. Toisaalta on myös yleistä, että väkivallan kokija ei välttämättä tiedosta väkivallan olevan väärin ja tarvitsee sen tunnistamiseen ja ymmärtämiseen tukea saadakseen ko

9 kea elämää ilman väkivaltaa. Mediassa kunniaväkivaltatapauksista useimmin nousevat esiin kunniamurhat, jotka kuitenkin ovat monenlaisten konflikti- ja väkivaltatapausten joukossa ääritapauksia. Kunniallisuuden vaatimista rajoituksista ja odotuksista syntyneitä kiistoja ratkaistaan perheissä jatkuvasti ilman väkivaltaa, neuvottelemalla ja erilaisin kompromissein. Kun konfliktitilanteet johtavat väkivaltana pidettäviin tekoihin, on väkivallan yleisin muoto perheenjäsenen pakottaminen ja painostaminen käyttäytymään perheen haluamalla tavalla. Kunnian vaatiessa siveellistä käytöstä konflikteja aiheuttavat tilanteet tai käytös, jotka jollakin tavalla liittyvät seksuaalisuuden kiellettyihin muotoihin, eli suhteisiin ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella. Kunniakäsityksiin liittyvät myös naisen ja miehen odotuksenmukaiset roolit. Siten perheelle voi aiheutua häpeää myös tilanteissa, joissa näitä odotuksia ja arvoja vastaan rikotaan tai niitä kyseenalaistetaan. Nuoren kohdalla ihastuminen saman sukupuolen edustajaan tai haparointi oman seksuaali-identiteetin kanssa voi olla tämänlainen tilanne. Siveellisyys tulee yleensä ajankohtaiseksi murrosiässä, jolloin nuorten käyttäytymiselle aletaan asettaa enemmän sääntöjä ja rajoituksia, jotta epäsopivia tilanteita vastakkaisen sukupuolen kanssa ei pääsisi syntymään. Yleisiä motiiveja väkivallalle ovat epäsopivat ajanviettotavat tai sopimaton pukeutuminen, esiaviolliset suhteet, kieltäytyminen järjestetystä avioliitosta, seurustelu henkilön kanssa jota perhe ei hyväksy, sekä avioliiton ulkopuolinen raskaus. Kunnian menetystä pelätessä on tyypillistä, että jo huhut voivat riittää syyksi väkivaltaan turvautumiseen. Vaikeimmin käsitettävien asioiden joukossa lienee se, että myös raiskauksen uhri saattaa joutua kunniaväkivallan uhriksi. Teko seuraa kuitenkin samaa kunniaväkivallan logiikkaa, jonka mukaan naisen siveellisyyden mennessä kunnia on menetetty ja nainen aiheuttaa perheelle häpeää. Kunniaan liittyvälle väkivallalle on ominaista lähiyhteisön osallistuminen väkivaltaisten toimien valmisteluun tai toteuttamiseen. Vaikka väkivallan tekijä toteuttaisi teon yksin, voi hän olettaa yhteisön tukevan häntä. Teko tehdään usein nimenomaan yhteisön luoman paineen alaisena. Koska kunnianormiston ja kunnian ylläpidosta vastuu lankeaa perheen tai suvun miespuolisille jäsenille, voi väkivallan toteuttaja olla isä, veli, setä tai serkku tai useampi heistä yhdessä. Väkivaltaan voidaan turvautua sekä ennaltaehkäistäessä kunnianmenetystä että kunnianpalauttamiseksi. Kunniaan liittyvän väkivallan tyypillisiä muotoja ovat: Uhkailu, eristäminen ja rajoittaminen (käyttäytymisen, pukeutumisen, liikkumisen tai koulunkäynnin). Painostus ja pakottaminen (pakkoavioliitot, itsemurha). Perheestä tai yhteisöstä eristäminen. Muu väkivalta, jota perustellaan yhteisöllisen kunnian suojaamisella tai palauttamisella (ääritapauksena murhat). Itsemurhaan painostaminen on yksi kunniaväkivallan äärimuodoista. Kunniaa loukannut voidaan joko pakottaa itsemurhaan tai hän päätyy siihen itse kun ei enää kestä painostusta. Kunniamurhia myös lavastetaan itsemurhiksi. Pakkoavioliitto on yksi kunniaan liittyvän väkivallan muodoista ja se tarkoittaa nimensä mukaisesti jomman kumman tai molempien osapuolien pakottamista avioliittoon. Pakkoavioliittoa ei pidä sekoittaa käsitteeseen järjestetty avioliitto, joka on monissa maissa yleinen sekä nuorten että vanhempien hyväksymä tapa, jossa luotetaan vanhempien arviointikykyyn ja esimerkiksi samanlaisen taustan merkitykseen sopivan puolison valinnassa. Järjestettyjen avioliittojen tapauksessa osapuolilla on kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä. Myös naisten ympärileikkauksia saatetaan perustella vastaavilla kunnia- ja siveyskäsityksillä, joten niitäkin voidaan pitää kunniaan liittyvänä väkivaltana (kts. ympärileikkaus). Viranomaistahojen tietoon tulleista tapauksista päätellen kunniaan liittyvä väkivaltaa ilmenee Suomessa eniten irakilaisten, afgaanien ja kurdien keskuudessa. Ryhmät nousevat esiin myös siksi, että lähtömaiden turvallisuustilanteesta johtuen näistä ryhmistä saapuu Suomeen suurimpia määriä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia toisin kuin muista maista, joissa kunniakäsitykset ovat vahvoja. Myös somalialaisten keskuudessa esiintyy henkistä painostamista tietynlaiseen naisen rooliin, jonka voidaan katsoa olevan yksi kunniaan liittyvän väkivallan muoto. Mannerheimin lastensuojeluliiton Amoral -hankkeen asiakastapausten perusteella tiedetään, että väkivaltaa voi esiintyä myös tilanteissa, joissa maahan muutosta on kulunut jo monia vuosia. Maahanmuuttajayhteisöissä koettu kunniaan liittyvä väkivalta on tehtyjen kyselyiden mukaan yleisemmin henkistä kuin fyysistä ja saattaa tästä syystä jäädä huomaamatta. Myös nuorten lähettäminen vanhempien kotimaahan on nähty osana samaa ilmiötä erityisesti kotimaan matkan tarkoituksen ollessa nuorelle järjestetty avioliitto kotimaassa. Syynä kotimaahan lähettämiselle voivat olla myös kasvatukselliset ongelmat ja huonon tai epäsopivan käytöksen aiheuttama häpeä perheelle. Vaikka Suomessa ei olekaan murhaan johtaneita tapauksia, henkistä väkivaltaa, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa uhrin itsemurhaan, ei tule vähätellä. Kunniaväkivaltaa ehkäisevää työtä tekevät järjestöt ovatkin arvioineet, että Suomen ensimmäiset kunniamurhatapaukset voivat olla itsemurhia, jotka jäävät tunnistamatta. Epäillessäsi, tai nuoren tuodessa ilmi kunniaan liittyvän väkivallan uhan, ota huoli vakavastai. Nuori on oman perheensä asenteiden asiantuntija, mutta tehtäväsi on selkeästi kertoa mikä on hyväksyttävää ja mikä väkivaltaa. Asia ei ole yksiselitteinen vaan koko perhe saattaa tarvita tukea asian käsittelyyn ja tietoa vaihtoehtoisista ratkaisuista. Käytännön toimintaohjeita asian käsittelyyn löydät julkaisusta Kunniakonfliktit globaalina kehityskysymyksenä ja suomalaisten koulujen arjessa (kts. lähteet ja lisätietoa)

10 SEKSUAALIKASVATUS NUOREN TUKENA Koulun seksuaalikasvatus ei tavoita kaikkia nuoria ja luokkahuoneessa toteutettu seksuaalikasvatustunti saattaa aiheuttaa etenkin osalle maahanmuuttajataustaisista tytöistä enemmän hämmennystä kuin antaa tukea asioiden käsittelyssä. Lisäksi seksuaalikasvatuksen ajatellaan olevan usein terveystiedon opettajien tai terveydenhoitajan tehtävä, vaikka tosiasiassa seksuaalikasvatusta voi toteuttaa kuka tahansa nuorten parissa toimiva ammattilainen osana työtään. Seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvän kasvatuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on nuoren itsetunnon tukeminen. Jos nuori kokee, että häntä arvostetaan, myös hänen itsearvostuksensa kasvaa. Jokainen nuorten parissa toimiva aikuinen voi toimia tukena tässä. Mikäli teemoja alkaa käsitellä lisää, on syytä muistaa että ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittely saattaa herättää joissakin nuorissa epämiellyttäviä tunteita tai ahdistusta. Etenkin mikäli kotona asioista ei ole lupa puhua tai seksuaalisuuden kokee olevan tabu. Puheeksi ottaessa on siis hyvä varautua siihen että jokainen nuori reagoi yksilöllisesti ja tarvittaessa tarjota mahdollisuus lisäkeskusteluun. Maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa tehtävässä seksuaalikasvatuksessa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin: Tuo esille seksuaalisuuden kokonaisvaltainen luonne. Etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla voi olla että sana seksuaalisuus yhdistetään kantaväestön nuoriakin voimakkaammin pelkkään seksiin. Muistuta että nuorella on oikeus yksityisyyteen, eikä yhteisöllisessäkään perhemallissa vanhemmilla tai suvulla ole oikeutta rajoittaa nuoren seksuaalisuutta ellei se ole nuorelle vahingollista, eikä puhua nuoren asioista koko suvun kesken. Kerro myös mahdollisista kulttuurien mukanaan tuomista erityispiirteistä kuten ympärileikkauksista ja kunniaan liittyvistä konflikteista sekä avaa nais- miesrooleja ja niiden moninaisuutta. Muistuta seksuaalisuuden ja siihen liittyvien tunteiden olevan ominaista kaikille nuorille kulttuuritaustasta riippumatta. Korosta myös että näihin tunteisiin on jokaisella oikeus. Seksuaalisuudesta puhuminen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa voi olla kiellettyä tai vaikeaa Sinun ei tarvitse olla terveydenalan ammattilainen voidaksesi tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten seksuaalista hyvinvointia. Hyvään alkuun pääset kiinnittämällä huomiota omaan käytökseen ja puheisiin. Seuraavassa on lueteltu yksinkertaisia tapoja tukea nuoria arjen työssäsi: Voit omalla esimerkilläsi rikkoa kotona mahdollisesti muodostuneita ahtaita mies- naisrooleja ja keskustelulla niistä. Kiinnitä huomiota esimerkiksi siihen miten puheillasi ja teoillasi jaat mies- naisrooleja: tytöt, siivotkaa te keittiö sillä aikaa kun pojat kantavat pöydät ulos. Jos olet opettaja niin tarkasta oppimateriaalien ja oppituntien sanaton viestintä. Onko kirjojen kuvissa ainoastaan heteropareja ja esitetäänkö maahanmuuttajataustaiset aina huivi päässä? Voisiko matematiikan tunnilla pohtia miten Matti ja Petri ostavat ensimmäisen yhteisen asunnon? Tarkista myös miten seksuaalikasvatuksen kirjoissa puhutaan muista kulttuureista. Esitetäänkö esim. islaminuskoiset huntupäisinä naisina joiden seksuaalisuutta on rajoitettu? Voisiko myös liikuntatunnila rikkoa rakenteita, joissa pojat usein pelaavat jääkiekkoa ja tytöt kokeilevat taitoluistelua? Järjestä mahdollisuuksien mukaan vanhempaintapaamisia joissa aiheen voi olla esim. nuoret kahden kulttuurin välissä. Avaa sitä miksi seksuaalisuudesta on hyvä puhua nuorten kanssa. Mikäli vanhemmat kieltävät seksuaalisuudesta puhumisen, voisitko seksuaalisuus-sanan sijaan puhua vanhemmille ennemmin itsetunnon, minäkuvan ja itsearvostuksen käsittelystä? Voisiko nuorisotalolla/koululla järjestää teemapäivän nuorille jossa paikalliset järjestöt ja toimijat esittelevät toimintaansa? Nuori saisi näin tietoa palveluista joista saada tarvittaessa tukea. OHJAAJAN OMA SEKSUAALISUUS Seksuaalisuuteen liittyvää asiakastyötä tehdessä on tärkeää ymmärtää omaa seksuaalihistoriaansa, sekä tutkia omia asenteitaan, normejaan ja käsityksiään seksuaalisuudesta. Jokaisella meillä on oma tapamme käsitellä seksuaalisuutta, ja se mitä pidämme luonnollisena, miellyttävänä ja sallittuna, sekä vastapainona minkä koemme ahdistavana tai kiellettynä, vaihtelee jokaisen elämänkokemuksen ja saadun kasvatuksen myötä. Asiakastilanteessa eteen saattaa tulla tilanteita jolloin nuoren tapa ilmaista seksuaalisuuttaan tuntuu epämiellyttävältä tai vieraalta. Tämän kaltainen tilanne on helpompi kohdata, mikäli työntekijä tuntee ilmiöitä ja niiden taustoja, sekä ymmärtää että asiakastyössä omat asenteet on asetettava syrjään. Eteesi voi esimerkiksi tulla tilanne jossa nuoren perheen, ja mahdollisesti myös nuoren itsensä kunnioittamat arvot poikkeavat omistasi. Mitä paremmin työntekijä tuntee oman itsensä ja suhtautumisensa seksuaalisuuteensa, sitä vähemmän mahdolliset kielteiset asenteet tai arvot tulevat esille asiakastyössä nuoren kanssa. Myös mahdolliset traumat tai negatiiviset kokemukset seksuaalisuuden saralla on hyvä käydä läpi. Mikäli niitä ei ole käsitellyt, saattavat nuoren kokemat asiat tulla liian lähelle ja auttaminen vaikeutuu. Nuorten parissa toimiessa tärkeintä on kuunteleminen ja asioiden normalisointi. Nuori saattaa esimerkiksi pohtia onko hän tai hänen ajatuksensa normaa

11 leja ja sallittuja. Etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret saattavat kipuilla kahden kulttuurin välissä ja hakea paikkaansa ja omaa seksuaalisuuttaan. Ohjaajan tehtävänä on tukea nuorta, antaa lupa seksuaalisuuteen ja kertoa tarvittaessa Suomen lainsäädännöstä ja nuoren seksuaalioikeuksista. Apuna työssäsi voit käyttää PLISSIT mallia, joka on luotu asiakkaiden seksuaalikysymysten parissa toimivien ammattilaisten tueksi. PLISSIT malli on jaettu neljälle osa-alueelle, jotka kuvaavat erilaisia tapoja lähestyä seksuaalisuutta, tai sen alueella ilmeneviä ongelmia asiakastyössä. PLISSIT-mallin keskeinen ajatus on että myönteisellä tiedolla ja tuella, antamalla lupa seksuaalisuuteen ja sen eri ilmenemismuotoihin, sekä hyväksymällä seksuaalisuus luonnollisena elämän osa-alueena voidaan auttaa suurinta osaa asiakkaista. Kahdella ensimmäisellä tasolla voidaan toimia perustyössä, myös ilman seksuaalineuvojan erityiskoulutusta. Kahta jälkimmäistä toteutetaan erityispalvelujen yhteydessä esimerkiksi seksuaali- ja pariterapeutin toimesta. Tasot ovat: 1) Luvan antaminen (Permission) 2) Rajatun tiedon antaminen (Limited Information) 3) Erityisohjeiden antaminen (Special Suggestions) 4) Intensiivinen terapia (Intensive Therapy) Ensimmäisellä tasolla normalisoidaan tilanne ja annetaan lupa omanlaiseen seksuaalisuuteen. Esimerkiksi seksuaalista suuntautumistaan pohtiva nuori voi kokea ristiriitaisia tunteita, häpeää, erilaisuuden tunteita tai pelkoa mikäli uskonto tai kulttuuritausta kieltää homoseksuaalisuuden, tai sitä ei ole tunnustettu luonnollisena seksuaalisuuden muotona. Ammattilaisena tehtäväsi on antaa lupa tunteille ja kertoa niiden olevan osa luonnollista seksuaalisuutta. Toisen tason rajatun tiedon antaminen tarkoittaa tiedon antamista johonkin tiettyyn huolenaiheeseen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ehkäisyasioiden tai murrosiän mukanaan tuomien kehon muutosten pohtiminen nuoren kanssa. Tärkeää nuoren kohtaamisessa on kuitenkin muistaa myös oma jaksaminen ja oikeus ohjata nuori eteenpäin mikäli oma ammattitaito tai valmius keskustella ei riitä nuoren tukemiseen ja asian käsittelyyn. Työntekijän vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja kuunnella niitä, sillä kielteinen, vaivaantunut ilmapiiri saattaa viestittää nuorelle että asioista ei ole soveliasta puhua. TÄRKEÄÄ MUISTAA! Kysy, kuuntele, osoita kiinnostusta. Kaikkea ei tarvitse (eikä voi) tietää. Tärkeintä on, että osoitat toiminnallasi olevasi läsnä, nuoren puolella ja turvallinen aikuinen, jolle puhua ja jolta kysyä. Muista, että nuori saattaa käytöksellään kyseenalaistaa oman kasvatuksensa ja perhetaustansa. Se ei ole helppoa, joten ole tukena. Ota mahdollisuuksien mukaan vanhemmat mukaan keskusteluun ja muista, että kulttuurit eivät kohtaa vaan ihmiset. Maahanmuuttajataustaisilla vanhemmilla saattaa olla vajaata tietoa anatomiasta, Suomen lainsäädännöstä, nuorten oikeuksista tai seksuaalisuudesta yleensä, joten väärinkäsitysten korjaaminen perheen sisällä tukee myös nuoren kasvua. Omat mahdolliset kielteiset asenteet on syytä laittaa syrjään, jotta tilaisuus kunnioittavalle ja tulokselliselle vuorovaikutukselle voi syntyä. Myös vanhemmat voivat tarvita tukea, joten kerro tukipalveluista mahdollisuuksien mukaan myös heille. Vanhempien tiedon lisääntymisen myötä myös nuoren oikeudet totetutuvat paremmin. Muista, että sekä sinulla, että vanhemmilla on todennäköisesti yhteinen huoli nuoresta. Nuorella on oikeus valita itse omat polkunsa meidän näkökulmastamme katsottuna nuoren käytös voi vaikuttaa siltä, että häntä kontrolloidaan, mutta nuori voi itse olla sopeutunut tilanteeseen ja haluaa toimia näin. Voimme kertoa vaihtoehdoista ja tarjota tukea, mutta emme voi elää toisen puolesta. Muista turvallisuus! Nuori tietää todennäköisesti parhaiten miten hänen vanhempansa reagoivat, joten mikäli nuori kieltää kertomasta asioistaan vanhemmilleen, mieti nuoren kanssa miten tilanne saadaan hoidettua niin, että nuoren turvallisuus ei vaarannu. Lastensuojeluilmoitus menee aina kulttuurisensitiivisyyden edelle! Minkäänlaista väkivaltaa, henkistä tai fyysistä, ei tule sallia kulttuurisin tai uskonnollisin perustein

12 LÄHTEET JA LISÄTIETOA KULTTUURI JA MAAHANMUUTTO: Emas, T Monikulttuurisuus ja seksuaalisuus. Teoksessa: Seksuaalisuus. Apter, D; Väisälä, L; Kaimola, K (toim.). Duodecim. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Korpela, M. & Peräaho, K Kunniakonfliktit globaalina kehityskysymyksenä ja suomalaisten koulujen arjessa. Helsinki: Tyylipaino Oy. [Viitattu ] Saatavuus: africancare.fi/fi/images/ajankohtaiset/kunniakonfliktit_globaalina_kehityskysymyksena_ja_ suomalaisten_koulujen_arjessa.pdf PERHEKÄSITYS, ISLAM JA SEKSUAALISUUS: Abdulkarim, M Somalialainen perhekäsitys on laaja. Teoksessa: Mikä perhe? Perhe eri kulttuureissa. Haapasaari, O. & Korhonen, E. (toim.) Väestöliitto. Nordprint Akar, S. & Tiilikainen, M Katsaus islamilaiseen maailmaan - Naiste, perhe ja seksuaaliterveys. Lipsanen, L. (toim.) Väestöliitto. Newprint. [Viitattu ] Saatavuus: application/pdf/373235/islam09_lr.pdf Hajjar, A Seksuaalisuus ja intiimiys islamissa. Teoksessa: Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Brusila, P. (toim.) Duodecim. Keuruu: Otavan kirjapaino Zandkarimi, M Kurdeille on tärkeää yhteisöllisyys ja kunnia. Teoksessa: Mikä perhe? Perhe eri kulttuureissa. Haapasaari, O. & Korhonen, E. (toim.) Väestöliitto. Nordprint NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET: YMPÄRILEIKKAUS: Ihmisoikeusliitto Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa: asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Koko-Nainen-projekti. KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA JA KONFLIKTIT: Korpela, M. & Peräaho, K Kunniakonfliktit globaalina kehityskysymyksenä ja suomalaisten koulujen arjessa. Helsinki: Tyylipaino Oy. [Viitattu ] Saatavuus: africancare.fi/fi/images/ajankohtaiset/kunniakonfliktit_globaalina_kehityskysymyksena_ja_ suomalaisten_koulujen_arjessa.pdf MLL Amoral-hanke. [Viitattu ] Saatavuus: OHJAAJAN OMA SEKSUAALISUUS: Aho, T., Kotiranta-Ainamo, A., Pelander, A. & Rinkinen,T., Nuoren seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen. Teoksessa: Puhutaan seksuaalisuudesta - nuori vastaanotolla. Alkio, P. (toim.) Väestöliitto. Priimus Paino Oy SEKSUAALISUUSKASVATUS: THL, Seksuaalikasvatus. [Viitattu ] Saatavuus: tietopaketit/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa/seksuaaliterveys/seksuaalikasvatus Väestöliitto Nuorten seksuaalioikeudet. [Viitattu ] Saatavuus: vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/ 22 23

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa Yhteenveto kyselytutkimuksen keskeisistä tuloksista Eeva Suomenaro IHMISOIKEUSLIITON SELVITYS 3/2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET... 3 2.1.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 NUORI PERHEESSÄ - PERHE NUORESSA: väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010 Perhe, arki ja läheissuhteet Perheessä investoidaan lapseen ja nuoreen Kartutetaan

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot