ONKO SEKSUAALISUUS TABU OPAS MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN TYTTÖJEN HYVINVOINNIN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE

Transkriptio

1 ONKO SEKSUAALISUUS TABU? OPAS MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN TYTTÖJEN HYVINVOINNIN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE

2 SISÄLTÖ KOHTAAVATKO KULTTUURIT VAI IHMISET? 4 MAAHANMUUTTOON LIITTYVÄT HAASTEET 4 KULTTUURI VAI USKONTO? 6 PERHEKÄSITYS JA ISLAMIN SUHTAUTUMINEN SEKSUAALISUUTEEN 6 NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET 8 NEITSYYDEN MERKITYS, SEURUSTELU JA LISÄÄNTYMISTERVEYS 10 SUKUPUOLIROOLIT JA -SENSITIIVISYYS 13 YMPÄRILEIKKAUS 14 KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT JA PAKKOAVIOLIITTO 15 TÄRKEÄÄ MUISTAA! 18 LÄHTEET JA LISÄTIETOA 19 Kehittämishanke (AMK) Turun ammattikorkeakoulu Seksologian perusopinnot Seksuaalineuvoja Kevät 2014 Teksti: Katri Peräaho Taitto: Laura Poskiparta LUKIJALLE Tämän oppaan tarkoitus on auttaa sinua kohtaamaan työssäsi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja tukea sinua heidän seksuaalisen hyvinvointinsa turvaamisessa. Vaikka opas keskittyykin tyttöihin, on siinä tietoa jota voit hyödyntää myös poikien kanssa työskennellessäsi. Oppaassa termillä maahanmuuttajataustainen viitataan Suomeen joko pakolaisena, turvapaikanhakijana, opintojen tai perheen perässä tulleeseen henkilöön, sekä nuoriin jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen edellä mainituista syistä johtuen. Maahanmuuttajataustaiset niputetaan helposti samaan ryhmään. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää kohdella jokaista asiakasta yksilönä ja kuunnella juuri hänen tarinansa. Esimerkiksi samaan uskontoryhmään kuuluvista jokainen tulkitsee uskontoaan hieman eri lailla, omista lähtökohdistaan riippuen. Tämän oppaan tavoitteena on lisätä ymmärrystä erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja kohtaan ja vaikuttaa siihen, että nuorten terveyden parissa työskentelevät ammattilaiset voisivat toimia omassa työssään rakentavalla tavalla, ottaen huomioon maahanmuuttajaaustaisten nuorten moninaiset taustat ja kasvuolosuhteet. Oppaan toivotaan madaltavan kynnystä vuorovaikutukseen maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa, sekä antavan valmiuksia suunnitella työyhteisöihin toimintatapoja, joilla voidaan positiivisella tavalla edistää mm. tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista. Opas keskittyy somalialais- ja kurditaustaisiin nuoriin, sillä näistä maista Suomeen on tullut ja tulee edelleen määrällisesti paljon turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Uskontona näistä maista tulleilla on usein islam, joten opas tarkastelee seksuaalisuutta tästä lähtökohdasta käsin. Käsiteltävät asiat on kuitenkin mahdollista suhteuttaa myös muihin maahanmuuttajaryhmiin, sillä esimerkisi seksuaalisuudesta puhuminen asiakkaan kulttuuritaustan, uskomukset ja seksuaalihistorian huomioon ottaen on taito jota voi ja tulee hyödyntää jokaisen maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ohjaamisessa. Oppaan tiedot perustuvat eri lähteisiin, joista löytyy lisätietoa oppaan lopusta, sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa tehtyyn työhön. Taustalla vaikuttavat vahvasti nuorten seksuaalioikeudet, joiden tulisi toimia pohjana kaikelle nuorten hyvinvoinnin parissa tehtävälle työlle. Oppaan tarkoitus ei ole antaa suoria vastauksia tai toimintamalleja, vaan avata ajatusprosesseja jotta voisit itse jatkaa pohdintoja omassa työssäsi ja työyhteisössäsi ja voitte yhdessä etsiä juuri teille sopivat toimintamallit. Oppaan lopusta löydät listauksen, johon on koottu tiivistetysti oppaan tärkeimmät viestit. Toivon tämän oppaan kannustavan sinua vuorovaikutteiseen keskusteluun nuorten kanssa, kuuntelemaan ja kohtaamaan heidän mahdollisesti erilaiset kokemusmaailmansa avoimin silmin ja sydämin ja auttamaan heitä löytämään oman raiteensa seksuaalisuuden vuoristoradalla. 2 3

3 KOHTAAVATKO KULTTUURIT VAI IHMISET? Seksuaalisuuden kohtaaminen ja siitä puhuminen on yhä tänä päivänä joissain päin maailmaa tabu. Seksuaalisuuteen liittyy vääriä käsityksiä, ennakkoluuloja ja pelkoja, jotka heijastuvat vuorovaikutukseen maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa työskennellessä saattaen vaikeuttaa tilanteiden käsittelyä ja ratkaisemista. Kentällä puhutaan usein kulttuurien kohtaamisesta, vaikka tosiasiassa kulttuurien sijaan kohtaavat ihmiset, ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen taitoja kaivataan monilla eri ammatti-aloilla. Kulttuuri määrittää mitä pidetään normaalina, oikeana ja vääränä. Arkipuheessa kulttuurilla viitataan yleensä etnisyyteen, syntyperään, ryhmään kuulumiseen ja etniseen identiteettiin ja usein koettua erilaisuutta sorrutaan selittämään käyttämällä ilmaisuja kuten meidän kulttuurissamme tai heidän kulttuurissaan. Kulttuuri on kuitenkin harvoin täysin jaettu järjestelmä, eikä sitä voi tarkastella irrallaan yhteiskunnallisista olosuhteista, historian käänteistä, politiikasta tai taloudellisista ja sosiaalisista suhteista. Kun tarkastellaan yksilön ajattelu- ja toimintatapoja, on syytä ottaa huomioon sekä henkilön oma elämänhistoria ja ominaisuudet, kuin se ympäristö jossa hän on elänyt. Kaikki tämä on muokannut henkilöstä juuri sellaisen kuin hän edessäsi näyttäytyy. On hyvä muistaa että kulttuuriset käsitykset ja perinteet ovat muuttuvia, eikä niillä tarvitse olla sellaista itseisarvoa, jota ei saisi kyseenalaistaa, jos niiden on ymmärretty loukkaavan joidenkin ihmisten oikeuksia ja aiheuttavan kärsimystä. Seksuaalisuus on aihe jonka puheeksi ottaminen vaatii erityistä rohkeutta ja kykyä tunnistaa omia ennakkoluuloja ja asenteita. Ennakkoluulot ovat inhimillisiä ja kohdistuvat useimmiten ihmisiin jotka koetaan erilaisiksi, ja jotka ovat oman ryhmän ulkopuolella - heidän kulttuurissaan. Hoitotyössä ennakkoluulojen kohtaamista täytyy kuitenkin harjoitella. Emme voi kohdata asiakasta vuorovaikutteisesti ja avoimesti jos olemme jo valmiiksi lokeroineet hänet, kuuntelematta ensin hänen tarinaansa. Rakentavaan keskusteluun ja muutokseen pyrkiessä on myös ensisijaisen tärkeää ottaa huomioon mahdolliset toisenlaiset käsitykset ja kokemusmaailmat. Asiakas tulisi kohdata tasa-arvoisesti ja omista ennakkoluuloista ja mielipiteistä huolimatta olla tuomitsematta asiakkaan kokemusta, yrittäen ymmärtää hänen lähtökohtiaan. Arvottamisen sijaan tulisi katsoa tilannetta hänen silmillään. MAAHANMUUTTOON LIITTYVÄT HAASTEET Kotimaasta lähteminen ja asettuminen uuteen maahan on itsessään haastava elämäntilanne, jonka yhteydessä tutut toiminta- ja ajattelutavat saattavat kyseenalaistua. Oma yhteiskunnallinen asema voi muuttua, samoin roolit perheen sisällä. Ihmisillä on erilaisia odotuksia ja valmiuksia omaksua uusia ajattelutapoja ja käytäntöjä riippuen esimerkiksi maahan muuton syystä ja muista henkilökohtaisista tekijöistä. Maahanmuuttoon liittyviä haasteita perheelle ovat tyypillisesti sukupolvien erilaiset kokemukset uudessa ympäristössä ja nuorten nopeampi sopeutuminen. Perheen pelätessä menettävänsä otteen lapsiinsa, saatetaan liiallinen suomalaistuminen nähdä uhkana. Nuorten todellisuutta voikin olla tasapainoilu erilaisten odotusten välillä. Vanhempien kokemus tilanteesta on erilainen eivätkä he välttämättä osaa huomioida nuoren elämässään päivittäin käsittelemiä ristiriitoja. Sen sijaan nuorten elämää saatetaan rajoittaa ja kontrolloida entistä enemmän. Lähtömaassa tyttöihin ja poikiin kohdistuu erilaisia odotuksia perheen ja yhteisön taholta. Tyttöihin kohdistuvat odotukset voivat liittyä esimerkiksi pukeutumiseen ja heidän vapaa-aikaansa saatetaan rajoittaa poikia enemmän. Vanhempien voi olla vaikea ymmärtää suomalaista kasvatusmallia, jossa tyttöjen ja poikien roolit ja heihin kohdistuvat odotukset ovat samoja ja tytöt ja pojat viettävät aikaa yhdessä sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella. Tämä saattaa johtaa eriasteisiin konfliktitilanteisiin perheen sisällä. Suomessa kasvatuksen ajatellaan olevan pääasiassa vanhemmilla, mutta sekä somali- että kurdikulttuurissa vallitsevan, yhteisöllisemmän elämäntavan mukaan kasvatukseen osallistuu usein myös lähisuku. Vanhempiin saattaa siis kohdistua voimakkaitakin odotuksia kasvatuksen, perinteiden ja lähtömaassa vallitsevien ajatusmallien ylläpidon suhteen, mikä osaltaan voi lisätä ristiriitatilanteita perheen sisällä. Uusiin ajattelu- ja toimintatapoihin sopeutumiseen vaikuttaa osaltaan myös ympäristön vastaanotto ja yhteyksien saaminen siihen. Maahan muuttaneiden parissa tehdyn työn puitteissa käy usein ilmi, kuinka monella maahan muuttaneella aikuisella ei ole lainkaan suomalaisia ystäviä tai tuttavaperheitä, joilta saada ns. hiljaista tietoa siitä millaisia moraalisia uskomuksia tai käytäntöjä suomalaisilla todellisuudessa on, ja miksi täällä toimitaan niin kuin toimitaan. Erityisesti maahan muuttaneen perheen vanhemmat jäävät helposti vain omien havaintojensa ja tulkintojensa varaan ja saattavat tehdä tästä syystä vääriä päätelmiä. Vaikka Suomessa seksuaalisuutta pidetään henkilökohtaisena asiana ja siitä ei puhuta kovin avoimesti, näyttäytyy seksuaalisuus meillä kuitenkin avoimesti esimerkiksi mediassa tai katumainonnassa. Nuori saattaa perheineen tulla hyvin erilaisesta todellisuudesta ja nuori saattaa hyvinkin pian huomata olevansa tilanteessa jossa ystävät ja osaltaan ympäröivä yhteiskunta esimerkillään odottavat yhtä käytöstä, perhe toista. On myös tilanteita joissa nuori tulee Suomeen ilman perhettään ja ottaa vaikutteita ympäröivästä yhteiskunnasta, yrittäen muodostaa omaa kuvaansa kotimaassaan opittujen asioiden ja arvojen kautta. Pelkkä maahanmuuttajatausta ei silti tarkoita, että nuori kaipaisi yksityiskohtaisempaa tietoa seksuaaliterveydestä, vaan aikuisilla tulee olla herkkyyttä kohdata jokainen nuori yksilönä. 4 5

4 KULTTUURI VAI USKONTO? Kuten yllä on puhuttu, kulttuuri on käsite jota voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Usein ihmiset saattavat esimerkiksi selittää tapojaan ja uskomuksiaan uskonnon kautta, vaikka kyseessä olisikin jo ennen kirjoitettujen uskontojen olemassaoloa ollut tapa ympärileikkaus on tästä hyvä esimerkki. Kulttuuri ja uskonto sekoittuvat helposti keskenään ja uskonnoista on aina yhtä monta tulkintaa kuin uskovaakin, joten yksiselitteistä tapaa uskoa ei voida määritellä. Tämä asettaa haasteen maahanmuuttajataustaisten parissa työskennellessä, sillä ei ole olemassa selkeitä ohjenuoria joita noudattamalla voidaan työskentelyssä ottaa asiakkaan uskonnollinen lähtökohta kunnioittavasti huomioon. Tässä oppaassa käsitellään islamia yhdestä näkökulmasta ja se toimii hyvänä tukipilarina, mutta kuten jokaisessa asiakaskohtaamisessa, on työntekijän muistettava ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset elämänkokemukset ja aatteet. On myös muistettava että vaikka islam saattaakin olla nuoren (tai nuoren vanhempien) lähtömaassa vallitseva uskonto, ei se välttämättä ole kuitenkaan tärkein tekijä joka kohtaamisessa tulee ottaa huomioon, vaan joskus tärkeämmäksi muodostuu asiakkaan kulttuuritausta, jossa islamilla saattaa olla vaihteleva merkitys - myös islamilaisissa valtioissa on perheitä jotka eivät noudata islamin periaatteita. Näin ollen on hyvä pyrkiä kuuntelemaan, kysymään ja rohkeasti myöntämään nuorelle ja vanhemmille mikäli asia on itselle vieras. On tärkeää muistaa että saatat olla ensimmäinen ja ainoa aikuinen jolle nuori on huolensa esiin tuonut, joten sen sijaan että nostaisit kädet pystyyn, voit myöntää epätietoisuutesi, kysyä lisätietoa nuorelta esimerkiksi uskonnon merkityksestä hänen perheessään, ja voitte yhdessä pohtia miten tilanteessa kannattaisi toimia. PERHEKÄSITYS JA ISLAMIN SUHTAUTUMINEN SEKSUAALISUUTEEN Sekä somali- että kurdiperheissä yhteistä on yhteisöllinen perherakenne jossa ydinperhe ei muodostu ainoastaan vanhemmista ja lapsista, vaan siihen kuuluvat myös isovanhemmat, tädit, sedät ja serkut. Perhe on osa suurempaa yhteisöä joka saattaa muodostua mm. muista samassa kaupungissa asuvista somali- tai kurdiperheistä. Ihmiset eivät koe olevansa ensisijaisesti yksilöitä, vaan yhteisönsä jäseniä. Perheen asioita kerrotaan sekä lähellä että kauempaa asuville sukulaisille ja suvun etu menee usein yksilön edun edelle. Lapset kasvatetaan perheestä riippuvaisiksi, osaksi yhteisöä, toisin kuin Suomessa jossa itsenäistymiseen kannustetaan yhä varhemmin. Perheestä huolehtiminen on jokaisen perheenjäsenen velvollisuus. Vanhemmilla on auktoriteettiasema, jota harvoin kyseenalaistetaan tai horjutetaan. Vanhempia kunnioitetaan suuresti ja nuoret saattavat Suomessa ollessaan ollakin ristiriitojen äärellä halutessaan kunnioittaa vanhempien toiveita, mutta samalla olla osa nuorisoporukoita joissa pysymiseen vaaditaan ajoittain vanhempien toiveita vastoin olevaa käyttäytymistä tai pukeutumista. Ristiriidat pyritään hoitamaan perheen sisällä, mutta joissain tapauksissa konflikteja ratkaisemaan saatetaan pyytää perheen ulkopuolinen, yhteisön piirissä arvostettu vanhempi mies tai suvun jäseniä. Sekä kurdi- että somaliperheissä vallitsevana uskontona on usein islam, tosin tulkinnat islamista saattavat erota huomattavastikin. Islam hyväksyy seksuaalisuuden, viettien ja halujen olemassaolon ja suvunjatkaminen nähdään luonnollisena ja vahvimpana viettinä hengissäsäilymisvietin jälkeen. Tätä ei pyritä tyrehdyttämään, vaan ohjaamaan suuntaan joka ei loukkaa tai vahingoita muiden ihmisten oikeuksia. Tästä syystä islamissa on määritelty siveys-, pukeutumis-, ja seksuaalisuussäännöt. Seksi kuuluu Koraanin mukaan vain avioliittoon ja kuuluu molemmille. Esiaviollinen ja avioliiton ulkopuolinen seksi ovat islamissa kiellettyjä. Nuori raskaaksi tullut nainen saatetaan hylätä perheen ja suvun ulkopuolelle häpeän vuoksi tai tilanne voidaan paikata järjestämällä tyttö nopeasti naimisiin (kts. kunniaan liittyvä väkivalta). Masturbointia ei pidetä hyvänä käytäntönä, mutta sitä ei ole suoraan kiellettykään. Etenkin se sallitaan miehille ja eronneille naisille tai leskille, sillä heidän pelätään muuten päätyvän haureuteen. Uskontoon kuuluu vahvasti puhtaudesta huolehtiminen ja ruumiin eritteet, kuten veri (etenkin kuukautisveri) ja siemenneste nähdään likaisina ja esimerkiksi kuukautisten aikaan nainen on epäpuhdas eikä saa rukoilla, koskea Koraaniin tai käydä moskeijassa. Oikeastaan kaikki sukupuolisuuteen ja lisääntymiseen liittyvä on epäpuhdasta kuukautisten, yhdynnän tai siemensyöksyn jälkeen pestään koko keho ja tästä syystä märkiin hiuksiin liittyy voimakas eroottinen lataus. Nuorille on hyvä tuoda ilmi heidän oikeutensa tutustua seksuaalisuuteensa (kts. seksuaalioikeudet), muistuttaen tämän olevan normaalia ja useimmille nuorille ominaista käytöstä, kulttuuritaustasta huolimatta. Islamin maissa seksuaalisuuden alue on määritelty laajemmaksi kuin Suomessa ja seksuaaliseksi kanssakäymiseksi voidaan luokitella kaikki toisilleen vieraiden miesten ja naisten väliset kontaktit, kuten kättely tai katsekontakti. Tästä syystä perheet saattavat rajoittaa nuorten käyttäytymistä ja tyttöjen ei ole hyvä viettää aikaa poikien keskuudessa. Meidän näkökulmastamme katsottuna tämänlainen käyttäytyminen saattaa näyttää hyvinkin rajoittavalta, mutta usein nuoret hyväksyvät tilanteen ja kontrolloivat itsekin käyttäytymistään, sekä kunnioituksesta vanhempiaan että kulttuuritaustaansa kohtaan. Naisella on katsottu olevan vastuu olla herättämättä miehen seksuaalista halua eikä hänen ole hyvä esimerkiksi puhua kovaan ääneen tai pitää hiuksiaan vapaina ja näkyvissä. Muutenkin pukeutuminen saattaa olla rajattua ja vaatteet ovat löysiä. Perheen sisällä ei olla yleensä totuttu näkemään toisia alasti ja häveliäisyys omasta kehosta voi kohdistua myös 6 7

5 omaan sukupuoleen. Naisten naimattomuus on harvinaista ja avioliiton tarkoituksena on perheen perustamisen lisäksi lasten kasvatus ja seksuaalisuuden toteuttaminen. Tytöt tulevat kuukautisten alettua naimaikään, mutta nykyään avioliitto solmitaan usein vasta aikuisena. On kuitenkin muistettava että saatat kohdata sekä perheitä joissa noudatetaan islamin opetuksia kirjaimellisesti, että perheitä joissa on sopeuduttu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuttu suomalaisia arvoja korostavia kasvatusmalleja. NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET 17-vuotias somalitaustainen tyttö tulee vastaanotollesi ja kertoo vanhempien kieltävän seurustelun ja poikien kanssa olemisen koulun jälkeen ja pyytää sinua keskustelemaan asiasta hänen vanhempiensa kanssa. Otatko seksuaalioikeudet puheeksi vanhempien kanssa? Kansainvälinen Perhesuunnittelujärjestöjen Liitto (IPPF) on laatinut YK:n ihmisoikeusjulistukseen pohjautuvan seksuaalioikeuksien julistuksen, jonka tavoitteena on edistää ja suojella seksuaalioikeuksia kaikissa yhteiskuntajärjestelmissä. Nämä oikeudet koskevat kaikkia samanvertaisesti ja niillä tarkoitetaan sekä yksilöiden että parien oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista, kuten lasten saaminen ja avioituminen. Näistä oikeuksista ovat Väestöliiton asiantuntijat muokanneet erityisesti suomalaisia nuoria koskevat seksuaalioikeudet, joiden tarkoituksena on taata kaikille nuorille sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntauksesta tai terveydentilasta riippumatta seuraavat oikeudet: Oikeus elämään Oikeus olla oma itsensä ja tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä ilmaista mielipiteensä. Oikeus nauttia omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Vapaus uskonnollisten tekstien, uskomusten, aatteiden ja perinteiden rajoittavista tulkinnoista tai omaan kehoon puuttuvista loukkauksista seksuaalisissa asioissa. Kukaan ei saa kiusata, syrjiä tai loukata nuorta hänen sukupuolensa, seksuaalisten erityispiirteidensä, kehittyneisyytensä tai kehittymättömyytensä vuoksi. Nuorta ei saa haukkua hänen seksuaalisuuttaan loukkaavasti (esim. huoraksi tai homoksi) eikä ahdistella seksuaalisesti. Nuorella on oikeus sanoa oma mielipide kun seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan tai niistä päätetään. Oikeus nauttia seksuaalisuudesta Oikeus olla turvassa, valita vapaasti haluaako avioitua tai pysyä naimattomana sekä oikeus perhesuunnitteluun. Oikeus seksuaaliseen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja sukupuolielämään, kunhan ei vahingoita eikä alista ketään toista. Oikeus päättää itse haluaako toiminnallista seksiä ja haluaako jakaa näitä kokemuksia jonkun kanssa. Oikeus osoittaa seksuaalista halukkuutta ja oikeus peräytyä ja kieltäytyä missä tahansa seksuaalisen tapahtuman vaiheessa. Oikeus saada riittävästi tietoa ja välineitä ehkäistäkseen suunnittelemattomia raskauksia. Oikeus ajoissa ja oikein tehtyyn raskauden keskeytykseen ja oikeus myös jatkaa raskauttaan ja saada tällöin kaikki tarpeellinen tuki. Oikeus tietoon seksuaalisuudesta Oikeus tietoon ehkäisymenetelmistä, sukupuolitaudeista ja omista oikeuksistaan. Aikuisten tulee kertoa nuorille seksiin liittyvistä riskeistä sekä niistä menetelmistä, joilla riskejä voidaan välttää. Nuorelle tulee tarjota myös tieto seksuaalisuuden luonnollisuudesta ja keinoista, joilla seksuaalista tyydytystä, onnellisuutta ja tasapainoa voi turvallisesti kokea. Nuorille tarjotun tiedon tulee olla muodossa jonka he ymmärtävät. Neuvontaa ja ehkäisyvälineitä sekä seksuaaliterveydenhoitoon tarkoitettuja lääkkeitä tulee olla nuorten saatavilla heille mahdollisissa paikoissa, mahdolliseen aikaan ja mahdollisella hinnalla. Aikuisilla on velvollisuus tiedottaa nuorille heidän seksuaalisista oikeuksistaan, jotta he ymmärtävät vaatia niitä ja suojella itseään. Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi Suunnittelemattomilta raskauksilta, sukupuolitaudeilta ja HIV:ltä sekä seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Yhdenkään nuoren terveys ei saa vaarantua seksuaalisuuden vuoksi. Ketään ei saa painostaa riskeihin seksiin liittyvissä asioissa, eikä esimerkiksi vaatia seksiä tai suojaamatonta seksiä. Aikuisten on järjestettävä nuorille riittävästi neuvontaa ja tiedotettava siitä. Aikuisten on määrätietoisesti taisteltava vastaan häiriintyneiden yksilöiden halua käyttää nuoria tai lapsia seksuaalisesti hyväkseen. Oikeus seksuaaliterveydenhuoltoon Joka on luottamuksellista, korkeatasoista, ja johon nuorilla on varaa ja jota annetaan molemminpuolisella kunnioituksella. Oikeus nopeasti saatavilla oleviin seksuaaliterveydenhuollon palveluihin, joissa heitä hoitavat nuoria kunnioittavat ja heidän kanssaan yhteistyön kykenevät aikuiset. Seksuaaliterveydenhuollon palvelujen tulee lähteä nuoren tarpeista, eikä sukuelinten tutkimus tai hoito koskaan saa olla kivulias tai loukkaava. Palvelujen on oltava luottamuksellisia, niin ettei kukaan ulkopuolinen saa tietoonsa nuoren käynnin syytä. Nuorille tarjotut seksuaaliterveydenhuollon palvelujen tulee olla alueellisesti ja laadullisesti tasaarvoisia. 8 9

6 Oikeus osallistua Ohjelmien suunnitteluun nuorille nuorten kanssa. Oikeus vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin. Todellinen mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa. Oikeus olla mukana suunnittelemassa nuorten seksuaaliterveyden palveluja. Näiden seksuaalioikeuksien tulisi toimia pohjana kaikelle nuorten parissa tehtävälle, nuorten hyvinvointiin liittyvälle työlle. Nämä samat oikeudet koskevat myös maahan muuttaneita nuoria, ja etenkin luottamuksellisuus terveydenhuollonpalveluissa voi olla avainasemassa nuoren hyvinvoinnille esimerkiksi tilanteessa jossa vanhemmat eivät hyväksy parisuhteita ennen avioliittoa ja tyttö tarvitsee raskaudenkeskeytystä. Jokaisella nuorella on kuitenkin oikeus päättää seksuaalisesta aktiivisuudestaan, joten tämä kohta saattaa jäädä täyttymättä joidenkin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kohdalla. Seksuaalikasvatus on vieras ajatus useissa islamilaisissa maissa, ja usein biologian opinnoissa vain sivutaan lisääntymisterveyttä. Näin ollen perheessä on harvoin vanhempia joilla on ajankohtaista ja oikeaa tietoa seksuaaliterveydestä. Kuukautisista, siemensyöksyistä tai ehkäisystä puhutaan myös harvoin perhepiirissä ja tiedon levitessä ikätovereilta on se usein vääristynyttä. Myöskään tietoa sukupuolitaudeista ei ole välttämättä saatavilla, sillä niitä pidetään merkkinä avioliiton ulkopuolisista suhteista. Näin ollen oikeaa tietoa seksuaaliterveydestä ei välttämättä ole nuorten ulottuvilla. Mikäli vanhemmat kieltävät lastensa osallistumisen seksuaalikasvatustunneille, peläten tiedon lisäävän nuorten seksuaalista aktiivisuutta, ei tietoa tule koulustakaan. Vanhemmille on hyvä kertoa miksi seksuaalikasvatukseen osallistuminen on tärkeää, painottaen esimerkiksi turvataitojen oppimisen tärkeyttä. Myös tieto seksuaalioikeuksista voi olla olematonta tai vajaata, joten myös näistä on hyvä kertoa neutraalisti, kulttuuritaustaa kunnioittaen, antaen tietoa myös suomen lainsäädännöstä ja lasten oikeuksista. Jokainen maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvoinnin parissa työskentelevä on avainasemassa kehittämässä palveluja jotta nuoret saavat etnisyydestä, uskonnosta, vanhempien suhtautumisesta tai kulttuuritaustasta riippumatta mahdollisuuden täysivaltaiseen hyvinvointiin. NEITSYYDEN MERKITYS, SEURUSTELU JA LISÄÄNTYMISTERVEYS Toimit kouluterveydenhoitajana ja vastaanotollesi tulee 15-vuotias somalitaustainen tyttö. Hän kertoo olleensa yhdynnässä poikaystävänsä kanssa ja epäilee olevansa raskaana. Hän kokee tehneensä vastoin vanhempien odotuksia. Miten rohkaiset tyttöä? 16-vuotias kurditaustainen tyttö haluaisi ehkäisypillerit aknen hoitoon mutta vanhemmat ovat kieltäneet gynekologisen tutkimuksen koska pelkäävät immenkalvon venyvän tai repeytyvän. Tällöin tyttö ei olisi enää perheen ja suvun silmissä neitsyt ja perheelle aiheutuisi häpeää suvun silmissä. Mitä teet? Neitsyyttä pidetään islamissa merkityksellisenä ja se symboloi puhtautta. Ensimmäisen yhdynnän toivotaan tapahtuvan avioliitossa ja tyttö saattaa menettää mahdollisuutensa avioliittoon tai joutua vaaraan mikäli hän on ollut yhdynnässä aiemmin, sillä joissain perheissä vain neitsyt tyttö on sopiva vaimoksi ja yhdyntä ennen avioliittoa saattaa aiheuttaa perheelle häpeää ja johtaa konflikteihin perheen sisällä (kts. kunniaan liittyvä väkivalta). Ehjää immenkalvoa pidetään neitsyyden merkkinä ja gynekologisia tutkimuksia saatetaan vältellä peläten immenkalvon rikkoutuvan tutkimuksessa. Myös tamponin käyttö tai raju liikunta (ratsastus, jalkapallo) voivat olla kiellettyjä nuorilla tytöillä immenkalvon repeämispelon vuoksi. Vanhemmille on hyvä kertoa oikeaa tietoa anatomiasta ja immenkalvon yksilöllisyydestä, korostaen että jokaisella immenkalvo on erilainen ja että se, että immenkalvo puuttuu tai on epätäydellinen, voi johtua syistä, joilla ei ole mitään tekemistä neitsyyden kanssa. Tämän selvittäminen nuorelle ja vanhemmille on ensiarvoisen tärkeää. Immenkalvo voi myös luonnostaan olla niin väljä, että sitä voi olla vaikea edes huomata ja toisilla taas immenkalvon keskelle jäävä aukko on huomattavasti pienempi, jolloin riski repeytymiseenkin on suurempi. Oikean tiedon avulla vanhemmat saavat tukea huoliinsa ja toivottavasti tiedon lisääntymisen kautta myös keskustelu vanhemman ja nuoren välillä on tuloksellisempaa. Olisi toivottavaa että vanhempien kanssa keskustellessa päästäisiin tilanteeseen jossa voidaan kulttuuri- ja mahdollista uskonnollista taustaa kunnioittaen perustellusti selittää suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan arvomaailmaa, kertoa miksi esimerkiksi gynekologiset tutkimukset ovat naisille tärkeitä, ja etsiä yhdessä sopivia ratkaisuja. On kuitenkin tärkeää muistaa varmistaa nuoren suostumus ennen yhteydenottoa vanhempiin. Nuoren huoli vanhemmille kertomisesta voi olla perusteltua ja se tulee ottaa vakavasti, sillä nuori saattaa joutua vaaraan vanhempien saadessa tietää ensimmäisestä yhdynnästä. Nuori saattaa myös kokea tehneensä vastoin perheen ja yhteisön hänelle asettamia odotuksia, hävetä tekoaan, ja kokea ristiriitaisia tunteita. Sinun tehtävänäsi on muistuttaa hänelle hänen oikeuksistaan (kts. nuorten seksuaalioikeudet) ja tarjota tilaisuutta keskustella heränneistä tunteista, muistuttaen keskustelun luottamuksellisuudesta. Voitte yhdessä pohtia mitä on turvallista kertoa vanhemmille jotta tilanne ei kärjisty kotona. Onnellista ja toimivaa perhettä pidetään islamissa toimivan yhteiskunnan peruspilarina ja ydinyksikkönä ja siksi myös perheiden turvaamiseksi on määritelty säädöksiä koskien lasten kas

7 vatusta, avioliittoa ja naisen ja miehen välistä suhdetta. Kurdien keskuudessa vanhemmat saattavat yhä olla mukana valitsemassa puolisoa lapsilleen ja avioliitot solmitaan ensisijaisesti kahden suvun, ei kahden yksilön välille. Avioliiton ulkopuolisia suhteita tai seurustelua ei yleensä katsota hyvällä, vaan melko pian tapaamisen jälkeen nuoren parin tulisi päättää haluavatko he jatkaa suhdetta kihlaukseen ja avioliittoon. Myös somalitaustaisten perheiden parissa vanhemmat saattavat vaikuttaa aviopuolison valintaan, tosin entistä harvemmin. Koska vanhempien kunnioitus on kuitenkin suurta, vaikuttaa heidän mielipiteensä voimakkaasti. Esiaviollisia suhteita ei katsota hyvällä somalitaustaisten perheidenkään keskuudessa. Gynekologilla käyntiä saatetaan rajoittaa myös intiimialueiden paljastamisen vuoksi, etenkin mikäli on mahdollisuus vain miespuoliseen gynekologiin. Hoitotilanteessa, niin pitkälle kuin mahdollista, tulisi miesten hoitaa miehiä ja naisten naisia. Myös mukana olevien tulkkien tulee olla samaa sukupuolta mikäli potilas joutuu riisuutumaan hänen edessään tai kyseessä on intiimi sairaus, muuten sukupuolella ei ole väliä. Mikäli nainen joutuu potilaaksi eikä paikalla ole mieslääkäriä, voi naisen aviomies, tai nuoren kohdalla muu suvun mies toimia esiliinana. Muslimi saa paljastaa navan ja polvien välisen alueen vain välttämättömissä tilanteissa, kuten diagnoosin teon tai hoidon yhteydessä. On tärkeää että huoneeseen ei tule muita hoidon aikana ja että naiselle on annettu aikaa peittää itsensä ennen mieslääkärin huoneeseen tuloa. Voit joutua työssäsi tilanteeseen jossa naisen koskemattomuutta korostavat perheet voivat vaatia lääkäriltä nuoren tytön neitsyystutkimusta, tai tyttö voi tulla omasta aloitteestaan vastaanotolle. Tällaisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää asettaa omat asenteet hetkeksi syrjään ja toimia kunnioittavasti, jotta tilanne pysyy rauhallisena ja asiasta voidaan keskustella rakentavasti. Mikäli tyttö tulee tutkimuksiin perheen kanssa, on syytä epäillä että hän ei ole tullut vapaaehtoisesti. Tilanne ei ole yksinkertainen, sillä toimenpiteestä kieltäytyessä nuoren turvallisuus voi olla vaarassa (kts. kunniaan liittyvä väkivalta), mutta toimenpiteen suorittamalla rikotaan nuoren oikeutta koskemattomuuteen. Terveydenhuollon työntekijän tehtävänä on selittää vanhemmille mahdollisesti tulkkia apuna käyttäen suomalaisen terveydenhuollon ja yhteiskunnan arvomaailmaa ja pyrkiä löytämään yhteinen toimintatapa. Vanhempien koulutustausta voi olla heikko tai heillä ei ole oikeaa tietoa, eivätkä he välttämättä ymmärrä että neitsyystutkimuksesta ei välttämättä saada yksiselitteistä tietoa, joten jo perustieto immenkalvon yksilöllisyydestä voi riittää helpottamaan nuoren ja vanhempien tilannetta. Nuoren turvallisuus menee kuitenkin etusijalle, joten epäillessäsi nuoren olevan vaarassa, on velvollisuutesi tehdä lastensuojeluilmoitus. Mikäli joudut tilanteeseen jossa nuori pyytää raskaudenkeskeytystä ja vannottaa sinua olemaan kertomatta vanhemmille, on nuorta syytä kuunnella, sillä hän saattaa olla vaarassa perheen noudattaessa elämäntapaa jossa perheen kunnialla on keskeinen merkitys ja avioliiton ulkopuoliset suhteet häpäisevät perheen (kts. kunniaan liittyvä väkivalta). Tärkein tehtäväsi on tarjota nuorelle tukea ja muistuttaa että hän on hyvä juuri sellaisena kun on, sillä todennäköisesti nuorella on vahvasti sellainen olo että hän on toiminut vastoin perheen ja yhteisön odotuksia. Kun hakijana on alle 18-vuotias, joka lääkärin arvion perusteella kykenee esittämään pätevän pyynnön raskauden keskeyttämiseen, hänen vanhemmilleen tai muille edunvalvojille ei saa ilmoittaa raskauden keskeyttämistä koskevasta hakemuksesta. Alaikäisen vanhempiin tai muihin edunvalvojiin ei saa muutoinkaan ottaa yhteyttä, ellei hakija itse sitä pyydä. Tämä koskee myös raskauden keskeyttämiseen ja ehkäisyyn liittyviä lääkemääräyksiä ja niiden määräyskäytäntöjä. Koska alaikäisen sähköiset lääkemääräykset ovat huoltajien luettavissa, on tarpeen mukaan käytettävä ei-sähköistä lääkemääräystä. SUKUPUOLIROOLIT JA -SENSITIIVISYYS Nuorten kanssa työskennellessä sukupuolisensitiivisyyden korostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Etenkin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla saattaa olla kotoa hyvin vahvat odotukset ja paineet siitä mikä on naisen rooli perheessä ja minkälainen nainen on hyvä nainen. Näistä normeista poikkeaminen tai tunne siitä ettei löydä itseään näiden tiukasti määriteltyjen raamien sisältä voi olla nuorelle vaikeaa ja jopa traumaattista. Kulttuuri määrittelee ja säätelee sukupuolisuuden ilmentymiä, kuten pukeutumista ja kauneusihanteita, mutta myös yksilön seksuaalisuutta ja seksuaalisia toimintoja kuten itsemääräämisoikeutta ja seksuaalista suuntautumista. Vaikka ihmiset jaetaankin usein kahteen sukupuoleen, vaihtelevat sukupuoliroolit kulttuurista ja aikakaudesta riippuen, eivätkä nämä roolit aina käy yksiin toistensa kanssa. Islamissa sukupuolen katsotaan määräytyvän ulkoisten tunnusten mukaan, eikä esim. transvetismia tai biseksuaalista identiteettiä hyväksytä. Sukupuoliroolit ovat vahvasti määriteltyjä ja sukupuolilla on tarkasti määritellyt tehtävänsä. Tämä näkyy konkreettisesti myös tilan käytössä naiset ja miehet istuvat juhlissa usein erillään ja aikaa vietetään pääasiassa oman sukupuoliryhmän kesken. Mies on perheen pää ja tytöt siirtyvät isän vastuulta aviomiehen vastuulle. Pojilla taas on vastuu äidistään, eikä ole tavatonta että alaikäinen poika toimii auktoriteettina äidilleen ja toimii tämän seuralaisena kodin ulkopuolella. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa etenkin sellaisesta perheestä tulevalle jossa naisen ja miehen roolit ovat hyvin rajatut. Homoseksuaalisuus on islamissa kriminalisoitu, mutta käytännössä miesten välisiin suhteisiin suhtaudutaan ankarammin, sillä ne sisältävät usein yhdynnän, kun taas naisten välisiltä suhteilta suljetaan usein silmät. Homoseksuaalisuuden kieltäminen joh

8 tuu siitä että miehen ja naisen tärkein tehtävä on perustaa perhe ja lisääntyä, jolloin homouseksuaalisuus nähdään yhteiskunnan perusyksikköä tuhoavana. On kuitenkin muistettava, että jokaisessa perheessä tilanteeseen suhtaudutaan eri tavoin. Voi esimerkiksi olla, että vanhemmat hyväksyvät hiljaisesti nuoren homoseksualisuuden, mutta asiasta ei kerrota muulle suvulle, joko häpeän tai yhteisöstä poissulkemisen pelon vuoksi. YMPÄRILEIKKAUS 13-vuotias somalitaustainen tyttö tulee Somaliassa viettämänsä kesäloman jälkeen kouluun, ja entisen iloisen, ystävien seurassa viihtyvän tytön tilalla on vetäytyvä, surullinen ja pelokas tyttö. Koulun terveydenhoitaja muistaa tytön serkun kertoneen joutuneensa ympärileikatuksi nuorena asuessaan yhä Somaliassa. Heräävätkö epäilyksenne? Saatat työssäsi kohdata nuoria joilla on hyvin erilaisia suhtautumisia ympärileikkaukseen. Voit kohdata nuoren joka on ympärileikattu tahtomattaan, tai nuoren jonka äiti, sisaret tai sukulaiset on ympärileikattu ja hän itse pohtii miksi häntä ei ole leikattu. Saatat myös kohdata nuoren jolle on kotona puhuttu ympärileikkaamisesta ja sen uhka on olemassa, tai nuoren jonka perheellä ja jolla itsellään on hyvin kielteinen asenne tapaa kohtaan. Ympärileikkaus on aihe joka aiheuttaa usein voimakkaita tunteita. Nykyään ympärileikkauksen sijaan puhutaankin usein silpomisesta, koska se kuvastaa teon luonnetta paremmin. Islam ei salli tyttöjen ympärileikkausta, vaan tapa on uskontoa vanhempi. Uskonnon ja kulttuurin sekoittuessa toisiinsa saatetaan jossain yhteisöissä perustella tekoja erilaisten uskonnon tulkintojen kautta. Ympärileikkauksen perimmäinen tarkoitus ei ole satuttaa lasta tai nuorta, vaan syitä on monia ja ne vaihtelevat alueittain. Ympärileikkausta ei myöskään koske vahva miehet vastaan naiset asetelma, sillä usein ympärileikkauksen suorittavat kylien vanhat naiset. Ympärileikkaus voidaan nähdä aikuistumisriittinä ja tapana varmistaa tytön neitsyys ennen avioliittoa. Ympärileikattua naista pidetään normaalina ja hän on puhtaampi ja esteettisesti kauniimpi. Ympärileikkaamaton nainen saattaa joutua yhteisön ulkopuolelle, eikä pääse naimisiin, joten ympärileikkaukseen liittyy myös taloudellinen turva tytöille ja heidän perheilleen. Joillain alueilla ympärileikkausta juhlitaan ja tytöille annetaan koruja heidän naiseutensa merkiksi. Vaikka työtä perinteen kitkemiseksi on tehty laajalti, on perinne yhä olemassa useissa maissa, myös Somaliassa, Irakissa ja Iranissa, sekä kurdien keskuudessa Turkissa. Mikäli nuori kasvatetaan uskomaan että ympärileikattu nainen on normaali ja ympärileikkaamaton nainen on kunniaton, huonompi ja epänormaali, on ajatusmallia vaikea muuttaa kauhistelemalla ja toteamalla ympärileikkauksen olevan väärin. Nuoren ja hänen perheensä kanssa puhuessa on syytä puhua ympärileikkauksesta silpomisen sijaan, sillä silpomisesta puhuessa puheestamme huokuu vahva tuomitseminen eikä se vie asiasta keskustelua välttämättä eteenpäin. On yritettävä ymmärtää syyt teon taustalla ja nuorta ja nuoren vanhempia kunnioittavasti kertoa Suomen lainsäädännöstä ja syistä joiden vuoksi ympärileikkausta ei tulisi sallia. Ymmärtäminen on kuitenkin eri asia kuin hyväksyminen, eikä ympärileikkausta tule koskaan hyväksyä vaikka nuori tai nuoren perhe vetoaisi kulttuurisiin tai uskonnollisiin syihin. Nuorta voi hämmentää se tosiasia että alkuperäisessä kulttuurissa ympärileikkauksen avulla nuori pääsee osaksi yhteisöä ja hänestä tulee samanlainen kuin muut, kun taas Suomessa tekoa pidetään rangaistavana ja täällä tyttöjä ei ympärileikata. Nuorelle on syytä muistuttaa että hänen naiseuteensa ei vaikuta se onko hänet ympärileikattu vai ei. Ihmisoikeusliitto on julkaissut oppaan tyttöjen ja nasiten ympärileikkauksista Suomessa antaen käytännön toimintaohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (kts. lähteet ja lisäteitoa). KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT JA PAKKOAVIOLIITTO Kunniaväkivallalla tarkoitetaan perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa kunnianormien puolustamisella perusteltua väkivaltaa tilanteessa, jossa jonkun perheenjäsenen käyttäytymisen koetaan vaarantavan perheen kunnian yhteisön silmissä. Eri asiantuntijaorganisaatioiden määritelmissä kunniaan liittyvä väkivalta on pääasiassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kunniakäsitykset liittyvät sukupuolimoraaliin ja vaatimuksiin etenkin naispuolisten perheenjäsenten siveellisestä käytöksestä. Siksi tyttöjen ja naisten käytös on tarkemman kontrolloinnin alla ja myös väkivalta kohdistuu useammin heihin. Perheen miesten vastuulla puolestaan on pitää huolta perheen kunniallisuudesta ja tarvittaessa palauttaa se. Siten väkivallan teon toteuttaa yleensä perheen tai suvun miespuolinen henkilö. Määritelmä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, koska myös miehet ja pojat voivat joutua kunniaväkivallan uhreiksi. Miehiin ja poikiin kohdistuvat paineet ja odotukset kunnian vahtimisesta ja palauttamisesta voivat olla henkistä väkivaltaa heitä kohtaan. Lisäksi erityisesti nuoret miehet voivat joutua väkivallan kohteeksi homoseksuaalisuuden vuoksi tai perheen pakottaessa heidät avioliittoon. Keskeinen rooli kunniakäsitysten ylläpitämisessä ja rikkomusten rankaisemisessa onkin yhteisöllä ja sen luomalla paineella. Kuten väkivalta yleensä, myös kunniaväkivalta voi olla sekä fyysistä että henkistä. Henkinen väkivalta jää useammin näkymättömiin. Uhrin kokemus saattaa myös poiketa ulkopuolisen näkemyksestä. Nuori voi esimerkiksi itse kontrolloida tekemisiään niin, että ei koe elämäänsä rajoittavia sääntöjä väkivallaksi vaan hyväksyy ne, vaikka ulkopuolisen näkökulmasta rajoittaminen ja kontrollointi vaikuttavat alistamiselta ja henkiseltä väkivallalta. Toisaalta on myös yleistä, että väkivallan kokija ei välttämättä tiedosta väkivallan olevan väärin ja tarvitsee sen tunnistamiseen ja ymmärtämiseen tukea saadakseen ko

9 kea elämää ilman väkivaltaa. Mediassa kunniaväkivaltatapauksista useimmin nousevat esiin kunniamurhat, jotka kuitenkin ovat monenlaisten konflikti- ja väkivaltatapausten joukossa ääritapauksia. Kunniallisuuden vaatimista rajoituksista ja odotuksista syntyneitä kiistoja ratkaistaan perheissä jatkuvasti ilman väkivaltaa, neuvottelemalla ja erilaisin kompromissein. Kun konfliktitilanteet johtavat väkivaltana pidettäviin tekoihin, on väkivallan yleisin muoto perheenjäsenen pakottaminen ja painostaminen käyttäytymään perheen haluamalla tavalla. Kunnian vaatiessa siveellistä käytöstä konflikteja aiheuttavat tilanteet tai käytös, jotka jollakin tavalla liittyvät seksuaalisuuden kiellettyihin muotoihin, eli suhteisiin ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella. Kunniakäsityksiin liittyvät myös naisen ja miehen odotuksenmukaiset roolit. Siten perheelle voi aiheutua häpeää myös tilanteissa, joissa näitä odotuksia ja arvoja vastaan rikotaan tai niitä kyseenalaistetaan. Nuoren kohdalla ihastuminen saman sukupuolen edustajaan tai haparointi oman seksuaali-identiteetin kanssa voi olla tämänlainen tilanne. Siveellisyys tulee yleensä ajankohtaiseksi murrosiässä, jolloin nuorten käyttäytymiselle aletaan asettaa enemmän sääntöjä ja rajoituksia, jotta epäsopivia tilanteita vastakkaisen sukupuolen kanssa ei pääsisi syntymään. Yleisiä motiiveja väkivallalle ovat epäsopivat ajanviettotavat tai sopimaton pukeutuminen, esiaviolliset suhteet, kieltäytyminen järjestetystä avioliitosta, seurustelu henkilön kanssa jota perhe ei hyväksy, sekä avioliiton ulkopuolinen raskaus. Kunnian menetystä pelätessä on tyypillistä, että jo huhut voivat riittää syyksi väkivaltaan turvautumiseen. Vaikeimmin käsitettävien asioiden joukossa lienee se, että myös raiskauksen uhri saattaa joutua kunniaväkivallan uhriksi. Teko seuraa kuitenkin samaa kunniaväkivallan logiikkaa, jonka mukaan naisen siveellisyyden mennessä kunnia on menetetty ja nainen aiheuttaa perheelle häpeää. Kunniaan liittyvälle väkivallalle on ominaista lähiyhteisön osallistuminen väkivaltaisten toimien valmisteluun tai toteuttamiseen. Vaikka väkivallan tekijä toteuttaisi teon yksin, voi hän olettaa yhteisön tukevan häntä. Teko tehdään usein nimenomaan yhteisön luoman paineen alaisena. Koska kunnianormiston ja kunnian ylläpidosta vastuu lankeaa perheen tai suvun miespuolisille jäsenille, voi väkivallan toteuttaja olla isä, veli, setä tai serkku tai useampi heistä yhdessä. Väkivaltaan voidaan turvautua sekä ennaltaehkäistäessä kunnianmenetystä että kunnianpalauttamiseksi. Kunniaan liittyvän väkivallan tyypillisiä muotoja ovat: Uhkailu, eristäminen ja rajoittaminen (käyttäytymisen, pukeutumisen, liikkumisen tai koulunkäynnin). Painostus ja pakottaminen (pakkoavioliitot, itsemurha). Perheestä tai yhteisöstä eristäminen. Muu väkivalta, jota perustellaan yhteisöllisen kunnian suojaamisella tai palauttamisella (ääritapauksena murhat). Itsemurhaan painostaminen on yksi kunniaväkivallan äärimuodoista. Kunniaa loukannut voidaan joko pakottaa itsemurhaan tai hän päätyy siihen itse kun ei enää kestä painostusta. Kunniamurhia myös lavastetaan itsemurhiksi. Pakkoavioliitto on yksi kunniaan liittyvän väkivallan muodoista ja se tarkoittaa nimensä mukaisesti jomman kumman tai molempien osapuolien pakottamista avioliittoon. Pakkoavioliittoa ei pidä sekoittaa käsitteeseen järjestetty avioliitto, joka on monissa maissa yleinen sekä nuorten että vanhempien hyväksymä tapa, jossa luotetaan vanhempien arviointikykyyn ja esimerkiksi samanlaisen taustan merkitykseen sopivan puolison valinnassa. Järjestettyjen avioliittojen tapauksessa osapuolilla on kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä. Myös naisten ympärileikkauksia saatetaan perustella vastaavilla kunnia- ja siveyskäsityksillä, joten niitäkin voidaan pitää kunniaan liittyvänä väkivaltana (kts. ympärileikkaus). Viranomaistahojen tietoon tulleista tapauksista päätellen kunniaan liittyvä väkivaltaa ilmenee Suomessa eniten irakilaisten, afgaanien ja kurdien keskuudessa. Ryhmät nousevat esiin myös siksi, että lähtömaiden turvallisuustilanteesta johtuen näistä ryhmistä saapuu Suomeen suurimpia määriä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia toisin kuin muista maista, joissa kunniakäsitykset ovat vahvoja. Myös somalialaisten keskuudessa esiintyy henkistä painostamista tietynlaiseen naisen rooliin, jonka voidaan katsoa olevan yksi kunniaan liittyvän väkivallan muoto. Mannerheimin lastensuojeluliiton Amoral -hankkeen asiakastapausten perusteella tiedetään, että väkivaltaa voi esiintyä myös tilanteissa, joissa maahan muutosta on kulunut jo monia vuosia. Maahanmuuttajayhteisöissä koettu kunniaan liittyvä väkivalta on tehtyjen kyselyiden mukaan yleisemmin henkistä kuin fyysistä ja saattaa tästä syystä jäädä huomaamatta. Myös nuorten lähettäminen vanhempien kotimaahan on nähty osana samaa ilmiötä erityisesti kotimaan matkan tarkoituksen ollessa nuorelle järjestetty avioliitto kotimaassa. Syynä kotimaahan lähettämiselle voivat olla myös kasvatukselliset ongelmat ja huonon tai epäsopivan käytöksen aiheuttama häpeä perheelle. Vaikka Suomessa ei olekaan murhaan johtaneita tapauksia, henkistä väkivaltaa, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa uhrin itsemurhaan, ei tule vähätellä. Kunniaväkivaltaa ehkäisevää työtä tekevät järjestöt ovatkin arvioineet, että Suomen ensimmäiset kunniamurhatapaukset voivat olla itsemurhia, jotka jäävät tunnistamatta. Epäillessäsi, tai nuoren tuodessa ilmi kunniaan liittyvän väkivallan uhan, ota huoli vakavastai. Nuori on oman perheensä asenteiden asiantuntija, mutta tehtäväsi on selkeästi kertoa mikä on hyväksyttävää ja mikä väkivaltaa. Asia ei ole yksiselitteinen vaan koko perhe saattaa tarvita tukea asian käsittelyyn ja tietoa vaihtoehtoisista ratkaisuista. Käytännön toimintaohjeita asian käsittelyyn löydät julkaisusta Kunniakonfliktit globaalina kehityskysymyksenä ja suomalaisten koulujen arjessa (kts. lähteet ja lisätietoa)

10 TÄRKEÄÄ MUISTAA! LÄHTEET JA LISÄTIETOA Kysy, kuuntele, osoita kiinnostusta. Kaikkea ei tarvitse (eikä voi) tietää. Tärkeintä on, että osoitat toiminnallasi olevasi läsnä, nuoren puolella ja turvallinen aikuinen, jolle puhua ja jolta kysyä. Muista, että nuori saattaa käytöksellään kyseenalaistaa oman kasvatuksensa ja perhetaustansa. Se ei ole helppoa, joten ole tukena. Ota mahdollisuuksien mukaan vanhemmat mukaan keskusteluun ja muista, että kulttuurit eivät kohtaa vaan ihmiset. Maahanmuuttajataustaisilla vanhemmilla saattaa olla vajaata tietoa anatomiasta, Suomen lainsäädännöstä, nuorten oikeuksista tai seksuaalisuudesta yleensä, joten väärinkäsitysten korjaaminen perheen sisällä tukee myös nuoren kasvua. Omat mahdolliset kielteiset asenteet on syytä laittaa syrjään, jotta tilaisuus kunnioittavalle ja tulokselliselle vuorovaikutukselle voi syntyä. Myös vanhemmat voivat tarvita tukea, joten kerro tukipalveluista mahdollisuuksien mukaan myös heille. Vanhempien tiedon lisääntymisen myötä myös nuoren oikeudet totetutuvat paremmin. Muista, että sekä sinulla, että vanhemmilla on todennäköisesti yhteinen huoli nuoresta. Nuorella on oikeus valita itse omat polkunsa meidän näkökulmastamme katsottuna nuoren käytös voi vaikuttaa siltä, että häntä kontrolloidaan, mutta nuori voi itse olla sopeutunut tilanteeseen ja haluaa toimia näin. Voimme kertoa vaihtoehdoista ja tarjota tukea, mutta emme voi elää toisen puolesta. Muista turvallisuus! Nuori tietää todennäköisesti parhaiten miten hänen vanhempansa reagoivat, joten mikäli nuori kieltää kertomasta asioistaan vanhemmilleen, mieti nuoren kanssa miten tilanne saadaan hoidettua niin, että nuoren turvallisuus ei vaarannu. Lastensuojeluilmoitus menee aina kulttuurisensitiivisyyden edelle! Minkäänlaista väkivaltaa, henkistä tai fyysistä, ei tule sallia kulttuurisin tai uskonnollisin perustein. KULTTUURI JA MAAHANMUUTTO: Emas, T Monikulttuurisuus ja seksuaalisuus. Teoksessa: Seksuaalisuus. Apter, D; Väisälä, L; Kaimola, K (toim.). Duodecim. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Korpela, M. & Peräaho, K Kunniakonfliktit globaalina kehityskysymyksenä ja suomalaisten koulujen arjessa. Helsinki: Tyylipaino Oy. [Viitattu ] Saatavuus: africancare.fi/fi/images/ajankohtaiset/kunniakonfliktit_globaalina_kehityskysymyksena_ja_ suomalaisten_koulujen_arjessa.pdf PERHEKÄSITYS, ISLAM JA SEKSUAALISUUS: Akar, S. & Tiilikainen, M Katsaus islamilaiseen maailmaan - Naiste, perhe ja seksuaaliterveys. Lipsanen, L. (toim.) Väestöliitto. Newprint. [Viitattu ] Saatavuus: vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@bin/6c30bacfda945847edd9487b3d19b9fa/ / application/pdf/373235/islam09_lr.pdf Hajjar, A Seksuaalisuus ja intiimiys islamissa. Teoksessa: Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Brusila, P. (toim.) Duodecim. Keuruu: Otavan kirjapaino Zandkarimi, M Kurdeille on tärkeää yhteisöllisyys ja kunnia. Teoksessa: Mikä perhe? Perhe eri kulttuureissa. Haapasaari, O. & Korhonen, E. (toim.) Väestöliitto. Nordprint Abdulkarim, M Somalialainen perhekäsitys on laaja. Teoksessa: Mikä perhe? Perhe eri kulttuureissa. Haapasaari, O. & Korhonen, E. (toim.) Väestöliitto. Nordprint NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET: Väestöliitto Nuorten seksuaalioikeudet. [Viitattu ] Saatavuus: vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/ YMPÄRILEIKKAUS: Ihmisoikeusliitto Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa: asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Koko-Nainen-projekti. KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA JA KONFLIKTIT: MLL Amoral-hanke. [Viitattu ] Saatavuus: Korpela, M. & Peräaho, K Kunniakonfliktit globaalina kehityskysymyksenä ja suomalaisten koulujen arjessa. Helsinki: Tyylipaino Oy. [Viitattu ] Saatavuus: africancare.fi/fi/images/ajankohtaiset/kunniakonfliktit_globaalina_kehityskysymyksena_ja_ suomalaisten_koulujen_arjessa.pdf 18 19