Arvola Anneli (kesk) Tervo Jari (kesk) Hyötylä Pirkko (kesk) Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 1. Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen 1/2009

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 1 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 1/2009 KOKOUSAIKA Tiistaina kello KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Oikarinen Hannu pj (vas) Perttunen Jimmy (vas) Hietala Eija (sit) Sirviö Satu (kesk) Hyötylä Pirkko (kesk) Arvola Anneli (kesk) Tervo Jari (kesk) Kulpakko Aino vpj. (sit) Mettiäinen Seija (sit) Nikka Esko (sit) Ryyppö Mikko (sit) Suokanerva Hanne (sit) Jääskeläinen Raija (sit) Uusitalo Tapio (kesk) Poikela Marko (kesk) MUUT SAAPUVILLA Nyman Pekka kvalt pj (sit) OLLEET Honkanen Heikki kvalt:n I vpj. (kesk) Leinonen Panu kvalt:n II vpj. (sit) Parkkinen Erkki kunnanjohtaja Timonen Tomi kunnansihteeri ASIAT 1-29 ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Hannu Oikarinen Tomi Timonen PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON Pirkko Hyötylä Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Eija Hietala Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 1, 2, 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 1 Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 2 Kunnan hallintosäännön ( ) 16 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Pirkko Hyötylän ja Eija Hietalan, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 3 Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mahdolliset lisäasiat. Päätettiin yksimielisesti ottaa lisäasioiksi 28 Ilmoitusasiat; kohta 2. sivistyslautakunnan pöytäkirjan jäljennös sekä 29 Itä-Lapin kuntayhtymän muutetun perussopimuksen hyväksyminen.

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 4 VALTUUSTON VAALILAUTAKUNNAN VALINTA VUOSILLE Khall 4 Pelkosenniemen kunnan valtuuston työjärjestyksen ( ) 26 :n mukaan valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme (3) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säädökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4.2, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos luvuksi tulee murtoluku/desimaaliluku se on korotettava ylempään kokonaislukuun. Tasa-arvolaissa mainittu erityinen syy 40 prosentin pääsäännöstä poikkeamiseen tulee harvoin kysymykseen. Yksi erityinen syy on kuitenkin kolmijäseninen toimielin, jossa voidaan lain mukaan valita vain yksi toista sukupuolta oleva. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Laki ei kuitenkaan vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Vaalissa varajäsenet valitaan samassa yhteydessä kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen, että tämän varajäsen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. valitsee valtuuston vaalilautakuntaan kolme (3) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan vuosiksi

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 5 KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSILLE Khall 5 Kuntalain 12 :n ja valtuuston työjärjestyksen 1 :n mukaan kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa siten, että puheenjohtajaksi tulee eniten ääniä saanut, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi se, joka on saanut seuraavaksi eniten ääniä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi tämän jälkeen eniten ääniä saanut ehdokas. Mitä tässä on sanottu äänistä, koskee vertauslukuja, kun vaali toimitetaan suhteellisena. Valtuuston työjärjestyksen mukaan puheenjohtajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valitaan kunnanhallitukseen, hänen toimensa puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ei pääty uuden kuntalain mukaan. Puheenjohtajia valittaessa ei noudateta tasa-arvolain säädöksiä. Toimielimien puheenjohtajien toimikausi on sama kuin toimielimen muiden jäsenten. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee vuosiksi kunnanvaltuuston puheenjohtajan, I varapuheenjohtajan ja II varapuheenjohtajan.

5 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 6 VALTUUSTORYHMÄN MUODOSTAMINEN Khall 6 Pelkosenniemen kunnan valtuuston työjärjestyksen 2 :n mukaan valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2. momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Liittymisestä valtuustoryhmään tai siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. Kunnanhallitus saattaa asian valtuuston käsiteltäväksi.

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 7 KUNNANHALLITUKSEN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSILLE Khall 7 Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan KuntaL 35 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnanpalveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtiva yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Kunnanhallitukseen vaalikelpoisen on oltava vaalikelpoinen myös valtuustoon. (KuntaL 35 1.mom.) Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään 34 :ssä. Rajoitukset koskevat: - säännöksessä tarkoitettuja valtion virkamiehiä ( kohta) - johtavassa tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivia kunnan palveluksessa olevia henkilöitä (2 kohta) - kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin (3 kohta) ja

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 7 - kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jos kunta on kuntayhtymän jäsenkunta (4 kohta) Kuntalain 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Edellä mainitut rajoitukset koskevat myös varajäseniä. Kunnan hallintosäännön 54 mukaan kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän (7) jäsentä. Kunnanhallitukselle valitaan lisäksi sama määrä henkilökohtaisia varajäseniä sekä puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Valinnoissa tulee huomioida myös tasa-arvolain 4.2 :n määräykset sekä kuntalain 60 :n säädökset vaalimenettelystä. (Selostettu tarkemmin valtuuston vaalilautakunnan valintaa käsittelevässä pykälässä) Kuntaliiton yleiskirje kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnoista , Liite nro 1. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. valitsee kunnanhallitukseen seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosille valitsee kunnanhallituksen jäsenistä puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan vuosille

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 8 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSILLE Khall 8 Kuntalain 36 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. (Valtuuston vaalikelpoisuus on selostettu toisessa pykälässä) Edellä mainitut rajoitukset koskevat myös varajäseniä. Hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja jäsenillä henkilökohtainen varajäsen sekä puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Sivistyslautakunnan toimikausi on neljä (4) vuotta. Valinnoissa tulee huomioida myös tasa-arvolain 4.2 :n määräykset sekä kuntalian 60 :n säädökset vaalimenettelystä. (Selostettu tarkemmin toisessa pykälässä)

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 8 Kuntalain 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. valitsee sivistyslautakuntaan viisi (5) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosille valitsee sivistyslautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan vuosille

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 9 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSILLE Khall 9 Kuntalain 36 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. (Valtuuston vaalikelpoisuus on selostettu toisessa pykälässä) Edellä mainitut rajoitukset koskevat myös varajäseniä. Hallintosäännön mukaan teknisessä lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja jäsenillä henkilökohtainen varajäsen sekä puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Teknisen lautakunnan toimikausi on neljä (4) vuotta. Valinnoissa tulee huomioida myös tasa-arvolain 4.2 :n määräykset sekä kuntalian 60 :n säädökset vaalimenettelystä. (Selostettu tarkemmin toisessa pykälässä)

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 9 Kuntalain 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. valitsee tekniseen lautakuntaan viisi (5) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosille valitsee teknisen lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan vuosille

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 10 SOSIAALILAUTAKUNNAN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSILLE Khall 10 Kuntalain 36 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. (Valtuuston vaalikelpoisuus on selostettu toisessa pykälässä) Edellä mainitut rajoitukset koskevat myös varajäseniä. Hallintosäännön mukaan sosiaalilautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja jäsenillä henkilökohtainen varajäsen sekä puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Sosiaalilautakunnan toimikausi on neljä (4) vuotta. Valinnoissa tulee huomioida myös tasa-arvolain 4.2 :n määräykset sekä kuntalain 60 :n säädökset vaalimenettelystä. (Selostettu tarkemmin toisessa pykälässä)

13 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 10 Kuntalain 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. valitsee sosiaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosille valitsee sosiaalilautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan vuosille

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 11 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSILLE Khall 11 Tilintarkastusta koskevilla vaalikelpoisuusrajoituksilla pyritään varmistamaan tilintarkastuksen riippumattomuus ja luotettavuus. Rajoitukset koskevat tilintarkastajien lisäksi myös tarkastuslautakunnan jäseniä ja varajäseniä, jotka luottamushenkilöinä vastaavat tilintarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunnasta ja sen tehtävistä säädetään KuntaL 71 :ssä. pykälän 1 momentin mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talo u- den tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on aina oltava valtuutettu. Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään pykälän 3 momentissa. Vaalikelpoinen ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) kunnanhallituksen jäseneen tai kunnanjohtajaan hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa suhteessa oleva henkilö; 3) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 4) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kunnanhallituksen varajäseniä ei mainita erikseen, koska toimielimen varajäsenistä on kuntalain 18.4 nojalla voimassa, mitä varsinaista jäsenistä säädetään. Kunnan ja kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Palvelussuhteelta edellytetään kuitenkin pysyväisluonteisuutta; enintään kuuden kuukauden pituinen väliaikainen palvelussuhde ei aiheuta vaalikelpoisuuden puuttumista tai menettämistä. Kunnan tilintarkastus ulottuu konsernitaseen kautta myös kunnan määräämisvallassa oleviin yhteisöihin ja säätiöihin. Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnan määräämisvalta yhteisössä ja säätiössä määräytyy samoin kuin muissakin vaalikelpoisuussäännöksissä.

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 11 Tarkastuslautakuntaan ei voida valita henkilöä, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Säännös rajaa vaalikelpoisuutta tarkastuslautakuntaan 35 :ssä säädetyllä tavalla. Sovellettavaksi tulee myös vaalikelpoisuutta valtuustoon koskeva 34, kun vaalikelpoisia kunnanhallitukseen eivät ole henkilöt. Jotka eivät ole vaalikelpoisia valtuustoon. (Rajoitukset tulla valituksi kunnanvaltuustoon tai kunnanhallitukseen on selostettu toisessa pykälässä) Kunnan hallintosäännön 45 :n mukaan tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi (1) muu jäsen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Jäsen ja varajäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valinnoissa on huomioitava myös tasa-arvolain 4.2 :n määräykset sekä kuntalain 60 :n säädökset vaalimenettelystä. (Selostettu tarkemmin toisessa pykälässä) Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-tilintarkastajan ja yhden JHTTvaratilintarkastajan tai JHTT-yhteisön kuntalain edellyttämällä ja hallintosäännön 48 :ssä säädetyllä tavalla. Kuntalain 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. valitsee tarkastuslautakuntaan kolme (3) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosille Kahden jäsenen tulee olla valtuutettuja. 2. valitsee tarkastuslautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosille , joiden tulee olla valtuutettuja.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 12 KESKUSVAALILAUTAKUNNAN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSILLE Khall 12 Vaalilain 13 :n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Jäsenet, joista valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi sekä varajäsenet on valittava neljäksi vuodeksi kerrallaan vaalikelpoisista kunnan jäsenistä siten, että he mahdollisuuksien mukaan edustavat kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan saamassa vaalitoimituksessa. Jotta kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet mahdollisuuksien mukaan edustaisivat edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä, on kustakin äänestäjäryhmästä valittava yksi edustaja, kunnes viisi vaaleissa esiintynyttä äänestäjäryhmää on saanut edustuksensa. Vaikka säännös ei sitä edellytä, käytännössä on useimmiten valittu viisi eniten ääniä kunnallisvaaleissa saanutta äänestäjäryhmää. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, keskusvaalilautakuntaan ei saa valita muusta ryhmästä kahta edustajaa. Huomionarvoinen on myös vaalilain 13 :n säännös, jonka mukaan jäsenen ja varajäsenen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Käytännössä työskentelyeste voi tulla ajankohtaiseksi vasta seuraavissa kunnallisvaaleissa vuoden 2012 syksyllä. Edellä mainittu koskee myös varajäseniä. Valinnoissa tulee huomioida myös tasa-arvolain 4.2 :n määräykset. Kuntalain 60 :n mukaan vaalissa varajäseniksi tulevat valituksi varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat.

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 12 Kuntalain 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. valitsee keskusvaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja vähintään viisi (5) varajäsentä vuosiksi valitsee keskusvaalilautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan vuosille Samalla kunnanhallitus esittää, että keskusvaalilautakunnan sihteeriksi valitaan Tomi Timonen vuosiksi

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 13 KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA VUOSILLE Khall 13 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän voimaantulleen perussopimuksen mukaan jäsenkunta, jonka asukasluku on alle 8000, valitsee kuntayhtymän valtuustoon kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tai varajäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja. Kuntaliiton ja tasa-arvovaltuutetun antaman tasaarvolaintulkinnan mukaan valinnassa noudatetaan tasa-arvolain 4.2 :n määräyksiä. Näin ollen valittujen jäsenten ja heidän varajäsenten tulee olla keskenään eri sukupuolta. Kuntalain 60 :n säädöksiä vaalimenettelystä on myös noudatettava. Kuntalain 34, 35 ja 36 :ien säädöksiä, joissa rajoitetaan vaalikelpoisuutta valtuustoon, kunnanhallitukseen ja lautakuntiin ei pääsääntöisesti sovelleta. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 82 :ssä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet otsikossa mainitun kuntayhtymän yhtymävaltuustoon vuosiksi

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 14 KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VALINTA VUOSILLE Khall 14 Käräjäoikeuslain (581/93) 7 :n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan sekä ei ole konkurssissa, ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään virallinen syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Vaalikaudella oikeusministeriön päätöksen mukaisesti Pelkosenniemen kunnasta oli valittuna kaksi lautamiestä Kemijärven käräjäoikeuteen. Oikeusministeriöltä ei ole tullut vielä vahvistusta lautamiesten lukumäärästä Pelkosenniemen kunnan osalta vaalikaudelle Käräjäoikeuslain 9 :n mukaan lautamiehen vaaliin sovelletaan kuntalain säännöksiä, josta johtuu, että myös tasa-arvolakia on noudatettava. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee Kemijärven käräjäoikeuteen kaksi (2) lautamiestä Pelkosenniemen kunnasta vuosille Mikäli oikeusministeriön myöhemmin antama päätös Pelkosenniemellä valittavien lautamiesten lukumäärästä poikkeaa edellä mainitusta, käsitellään valinta tarvittaessa uudestaan. Oikeusministeriöltä on saapunut päivätty kirje, jossa Kemijärven käräjäoikeuden lautamiesten määräksi Pelkosenniemen osalta on vahvistettu kaksi (2) lautamiestä. Kunnanjohtaja muutti kokouksessa esitystään siten, että esityksen jälkimmäinen varauslausekkeen sisältämä kappale poistetaan.

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 15 PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN HALLITUKSEN JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA VUOSILLE Khall 15 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän perussopimuksen 5 :n mukaan: Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu kahdeksan (8) jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi on neljä (4) vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat hallituksen jäsenet. Kukin jäsenkunta valitsee neljä (4) jäsentä hallitukseen sekä heille henkilökohtaisen varajäsenen. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan vähintään puolet hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä tulee olla kuntien valtuutettuja. Hallituksen kokoonpanon tulee vastata valtuustossa edustettuina olevien ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta (perussopimus 6). Liitteenä nro 2 kuntaliiton yleiskirje kuntayhtymän toimielinten valinnoista Yleiskirjeessä on selostettu poliittisen suhteellisuuden huomioon ottaminen toimielinten kokoonpanossa. Kuntalain 81 :n 4 momentin mukaan yhden toimielimen kuntayhtymässä toimielinten valinnassa ei sovelleta pykälän 4 momentissa säädettyä poliittisen suhteellisuuden periaatetta. Näin ollen perussopimuksen määräys on ristiriidassa kuntalain 81 :n 4 momentin kanssa. Oikeudellisen normin, tässä tapauksessa kuntalain, vastaista päätöstä ei voi sitovana määrätä noudatettavaksi. Perussopimus tulisi muuttaa vastaamaan kuntalain säädöstä. Valinnassa noudatetaan tasa-arvolain 4.2 :n määräyksiä. Kuntalain 60 :n säädöksiä vaalimenettelystä on myös noudatettava. Kuntalain 34,35 ja 36 :ien säädöksiä, joissa rajoitetaan vaalikelpoisuutta valtuustoon, kunnanhallitukseen ja lautakuntiin ei pääsääntöisesti sovelleta.

21 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 15 Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 82 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 33 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 34 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö eikä samaa kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö. Vaalikelpoinen muun kuin 81 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jossa kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Jäsenkunnan johtavatkin viranhaltijat voivat tulla valituksi kuntayhtymän luottamustoimiin. Yhteistoiminnan luonne saattaa joskus edellyttääkin enemmän viranhaltija-asiantuntemusta kuin poliittista harkintaa. Kuntalain 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee otsikossa mainitun kuntayhtymän hallitukseen neljä (4) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosille Lisäksi ohjeistetaan valittavia hallituksen jäseniä toimikaudeksi Pelkosenniemen kunnan vuoroilla kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valittavista he n- kilöistä.

22 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 16 PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENTEN VAALI VUOSILLE Khall 16 Kunnanvaltuusto on :n 41 kohdalla hyväksynyt kuntayhtymän perussopimuksen. Perussopimuksen 6 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän tarkastuslautakunnan. Kukin jäsenkunta valitsee kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tasa-arvolain 4.2 :n vaatimuksen mukaan po. toimielimessä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Jos toimielimen jäsenmäärä on neljä, naisia ja miehiä on oltava kumpiakin kaksi (laskettaessa 40 %:n kiintiöitä tulee murtoluku korottaa ylöspäin). Vaalikelpoisuuden rajoituksista on kerrottu toisen pykälän yhteydessä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan kaksi varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosille

23 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 17 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA VUOSILLE Khall 17 Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunta valitsee kuntayhtymän valtuustoon jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet siten, että kunta jossa on enintään 2000 asukasta, valitsee yhden jäsenen ja varajäsenen. Jäsenten tai varajäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja. Valinnassa noudatetaan tasa-arvolain 4.2 :n ja kuntalain 60 :n säädöksiä. Kuntalain 34,35 ja 36 :ien säädöksiä, joissa rajoitetaan vaalikelpoisuutta valtuustoon, kunnanhallitukseen ja lautakuntiin ei pääsääntöisesti sovelleta. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 82 :ssä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen otsikossa mainitun kuntayhtymän valtuustoon vuosiksi

24 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 18 JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN SIVISTYSLAUTAKUNTAAN VUOSIKSI Khall 18 Kansalaisopiston ja musiikkiopiston hallintoa hoitaa Kemijärven sivistyslautakunta, johon Kemijärven kaupunginvaltuusto valitsee valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi yhdeksän (9) jäsentä ja varajäsentä. Pelkosenniemen kunta valitsee Kemijärven sivistyslautakuntaan yhden (1) jäsenen ja hänelle varajäsenen, joka on läsnä kokouksessa sen käsitellessä musiikkiopiston tai kansalaisopiston asioita. Periaatteessa on mahdollista valita eri jäsen musiikkiopiston ja kansalaisopiston hallintoon, mutta se ei liene tarkoituksenmukaista. Valinnassa on huomioitava kuntalain 36.1 :n mukaiset rajoitukset vaalikelpoisuudesta lautakuntaan. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se nimeää Kemijärven sivistyslautakuntaan yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen käsittelemään musiikkiopiston ja kansalaisopiston asioita vuosiksi

25 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 19 LAPIN URHEILUOPISTOSÄÄTIÖN VALTUUSKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN VUOSILLE Khall 19 Pelkosenniemen kunta on osakkaana Lapin Urheiluopistosäätiössä ja voi nimetä säätiön valtuuskuntaan yhden (1) jäsenen ja varajäsenen. Säätiön valtuuskuntaan kuuluu 46 jäsentä. Valtuuskunta kokoontuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Jäsenen ja varajäsenen valinnassa ei sovelleta kuntalain 34, 35 ja 36:ssä määriteltyjä toimielinkohtaisia vaalikelpoisuuden rajoituksia. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee jäsenen ja varajäsenen otsikossa mainitun säätiön valtuuskuntaan vuosille

26 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 20 LAPIN POLIISILAITOKSEN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINTA VUOSILLE Khall 20 Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 10 :n mukaan poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Inarin-Utsjoen, Koillis-Lapin, Ranuan-Posion, Sodankylän ja Rovaniemen kihlakuntien poliisilaitoksista on alkaen muodostettu Lapin poliisilaitos, jolle valitaan yksi Lapin poliisilaitoksen poliisin neuvottelukunta. Lapin lääninhallitus on päättänyt poliisin hallinnosta annetun asetuksen 13 :n mukaisesti vahvistaa Lapin poliisilaitoksen poliisin neuvottelukunnan jäsenten määräksi 15. Pelkosenniemen kunnan edustajien lukumäärä on yksi (1). Liite nro 3, kirje Lapin lääninhallituksen poliisiosastolta Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee yhden (1) jäsenen ja varajäsenen poliisin neuvottelukuntaan Lapin poliisilaitokselle vuosiksi

27 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 21 KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTTUJEN MIESTEN VALINTA VUOSILLE Khall 21 Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan kunnanvaltuuston tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskottuna miehenä tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Lautamiehen vaalikelpoisuudesta todetaan mm. seuraavaa: Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiirin kuuluvassa kunnassa asuna Suomen kansalainen, jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamiehiksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Muutoin uskottu mies rinnastetaan kunnalliseen luottamushenkilöön kuntalain edellyttämällä tavalla. Tasa-arvolain 4.2 :n säädöksiä on noudatettava uskottuja miehiä valittaessa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se nimeää kahdeksan (8) henkilöä kiinteistötoimitusten uskotuksi miehiksi vuosille

28 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 22 LAPIN LIITON VALTUUSTON JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINTA VUOSILLE Khall 22 Maakunnan liiton toimielinten kokoonpanosta ja valinnasta säädetään kuntalain 86 a :ssä. Lapin liitto-kuntayhtymän valtuustosta määrätään liiton perussopimuksen :issä. Kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston jäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa kolmeatuhattaviittäsataa (3500) asukasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä. Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja kunnasta kuin varsinainen jäsen. Valtuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja valtuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsenen, jolle ero on myönnetty. Valinnoissa on huomioitava tasa-arvolain 4.2 :n säädökset. Lapin liiton edustajain kokous pidetään keväällä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Lienee paikallaan kuitenkin jo tässä yhteydessä valita kunnanvaltuustossa valtuuston jäsen ja varajäsen, vaikka kuntien edustajainkokouksessa on teoriassa mahdollista joutua sovittelemaan jäseniä poliittisten tai tasaarvoperusteiden johdosta. Mikäli näin käy, valtuusto todennäköisesti käsittelee asian uudestaan. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 82 :ssä.

29 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 22 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee Lapin liiton valtuustoon jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen vuosille Kunnanvaltuuston päätöksen panee täytäntöön Lapin liiton edustajainkokoukseen valittu henkilö.

30 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 23 EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN LAPIN LIITON EDUSTAJAINKOKOUKSEEN Khall 23 Lapin liiton perussopimuksen 6 :n mukaan kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perussopimuksen 7 :n mukaan kukin jäsenkunta valitsee kuntien edustajainkokoukseen edustajan kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa kolmeatuhattaviittäsataa (3500) asukasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta kokonaisedustajamäärästä. Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni. Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja. Perussopimuksen 12 :n mukaan jäsenkunta vastaa kuntien edustajainkokoukseen valitsemiensa edustajien palkkioista ja luottamustehtävän hoitamisesta aiheutuneista kuluista. Lapin liitto vastaa kuntien edustajainkokouksen järjestämisestä aiheutuneista muista kuluista. Kunnan edustajia valittaessa tulee huomioida tasa-arvolain säädökset. Lapin liiton edustajainkokous pidetään myöhemmin ilmoitettavana aikana keväällä Kokouksen esityslista lähetetään edustajille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee Lapin liiton edustajainkokoukseen Pelkosenniemen kunnasta yhden edustajan ja hänelle varaedustajan. Lapin liitolta on saapunut päivätty kutsu ja pyyntö edustajien valitsemisesta edustajainkokoukseen. Lapin liiton edustajainkokous pidetään Rovaniemellä klo 10. alkaen. Kokouksen esityslista lähetetään edustajille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta.

31 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 24 EDUSTAJAN JA VARAEDUSTAJAN NIMEÄMINEN VUODEN 2009 KUNTAPÄIVILLE Khall 24 Kuntaliitto on kirjeellään kutsunut jäsenkuntien edustajat kuntapäiville. Kuntapäivät järjestetään Jyväskylässä Liitteenä nro 4 kuntaliiton kutsukirje. Liitteenä olevassa kutsukirjeessä on selostettu kuntapäivien järjestämiseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Pelkosenniemen kunnasta on mahdollista valita yksi (1) edustaja ja hänelle varaedustaja kuntapäiville. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee vuoden 2009 kuntapäiville edustajan ja hänelle varaedustajan Pelkosenniemen kunnasta.

32 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 25 ALUEIDEN KÄYTÖN JA RAKENTAMISEN NEUVOTTELUPÄIVÄT TORNIO Khall 25 Lapin ympäristökeskus järjestää vuosittain Lapin kuntien kaavoituksen ja rakentamisen ohjaukseen ja valvontaan osallistuville virka- ja luottamushenkilöille neuvottelu- ja koulutustilaisuuden. Maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja rakentaminen ovat yksi kunnan painopistealueita. Pyhällä on edelleen vireillä lukuisia asemakaavan muutoksia ja tulevaa rakentamista. Em. asioita tullaan käsittelemään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa ja koulutus on tärkeää esittelijän lisäksi toimielinten avainhenkilöille varsinaisen asiantuntijalautakunnan edustajien ohella. Kutsu, liite nro 5. Kunnanhallitus valitsee osanottajaksi neuvottelupäiville kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat ja kunnanjohtajan. Tekninen lautakunta nimeää oman virkamies- ja luottamushenkilöedustuksensa.

33 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 26 PITÄJÄNHISTORIAN LOPPUKUSTANNUSTEN MAKSAMINEN Khall 26 Suur-Sodankylän historian II osa on valmistunut vuonna 2006 pitkän kirjoittamisvaiheen jälkeen. I osa ilmestyi vuonna Historiakirjan teon taustayhteisöinä ovat Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat sekä Sodankylän ja Pelkosenniemen-Savukosken seurakunnat. Valmistelutyötä on taustayhteisöjen puolesta hoitanut pitäjänhistoriatoimikunta, puheenjohtajana Kaarina Kumpula Sodankylästä. Pelkosenniemen kunnasta toimikunnassa ovat toimineet viimeksi Kari Tallavaara ja aiemmin Juhani Jaakkola, Anna-Liisa Koskinen ja Ilmo Vuollu. Pitäjähistoriatoimikunnan sihteerinä on viimeksi toiminut taloussihteeri Antti Ylitalo Sodankylästä. Pitäjähistorialla on ollut Sodankylän kunnan kirjanpidossa pääkirjatili. Kunnat ovat maksaneet osuuksiaan tilille, jolla on tilanteessa ollut rahaa 2011,50 euroa. Pitäjähistorian kirjoittamisesta on vastannut historiantutkija fil.tri h.c. Samuli Onnela. Hänen palkan maksuperusteena on ollut lukion rehtorin palkka kaikilla lisillä. Palkka on arvioitu painoarkkien mukaan siten, että yksi painoarkki on yhden kuukauden palkka. Painoarkkien määrä oli saatu vasta II-osan painatuksen jälkeen. Liitteenä olevan toimikunnassa sovittujen periaatteiden mukaisen laskelman perusteella Samuli Onnelan saatava historiateoksen rahoittajilta on vielä ,88 euroa. Kunnanjohtajat ja sivistystoimen johtajat neuvottelivat pitäjänhistorian maksamattomasta osasta. Tuolloin päädyttiin siihen, että kunnat pyrkivät hoitamaan loppumaksunsa vuoden 2008 menoista. Pelkosenniemen kunnan osuudeksi jäljellä olevasta maksusta on laskettu asukasluvun mukaan 5.305,57 euroa. Sodankylän kunnanhallitus pyytää kuntaa nyt suorittamaan tämän maksuosuuden, jota vastaan kunta saa vielä 88 kirjaa. Sodankylän kunnanhallituksen päätös, liitteineen, liite nro 6. On järkevää, että Sodankylän kunta entisen käytännön mukaisesti suorittaa maksut Onnelalle ja Pelkosenniemen kunta suorittaa oman kuntaosuutensa Sodankylän kunnalle. Kunnanhallitus päättää maksaa pitäjähistorian Pelkosenniemen kunnan loppuosuuden 5.305,57 euroa Sodankylän kunnalle kunnanhallituksen vuoden 2008 määrärahoista.

34 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 27 LAUSUNTO SOKLIN KAIVOKSEN RAUTATIEN YVA:N ARVIOINTIOHJELMASTA Khall 27 Lapin ympäristökeskuksessa on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten käsiteltävänä Soklin rautatietä koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Arviointiohjelman sisällöstä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006), sen 9 :ssä. Lausunnossa (Lapin ympäristökeskus) on tarvittaessa todettava, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava. Lapin ympäristökeskus varaa kirjeellään (saapunut kuntaan ) mm. Pelkosenniemen kunnalle mahdollisuuden lausunnon antamiseen arviointiohjelmasta mennessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan myös sähköisesti osoitteeseen leena.ruokanen@ymparisto.fi Lisätietoja antaa ylitarkastaja Leena Ruokanen puh Soklin kaivoshankkeen käynnistäminen edellyttää rautatieyhteyden rakentamista kaivosalueelta muuhun rataverkkoon. Rautatien YVA-menettely toimitetaan erillisenä toimenpiteenä kaivoksen YVA:n rinnalla. YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensin laaditaan arviointiohjelma ja toisessa vaiheessa arviointiselostus. Kummassakin vaiheessa kuullaan kansalaisia ja viranomaisia. Arviointiohjelmassa, mistä nyt pyydetään lausuntoa, esitetään suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi, kuvataan selvitysalueen nykytila ja esitetään arvioitavat vaihtoehdot. Arviointiohjelmassa tulee tehdä Soklin kaivoshanketta varten rakennettavan rautatien vaikutusten arviointi luonnonoloihin, maankäyttöön, elinkeinoihin, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, suojelualueisiin ja muinaisjäännöksiin sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Myös muita mahdollisia käyttötarkoituksia kuin Soklin kaivoksen tarpeet, esimerkiksi matkailu ja paikallinen rataliikenne, arvioidaan ohjelman mukaan myöhemmin sovittavalla tarkkuustasolla (7.3.6). Tältä osin arvioinnin taso ja laajuus asia jää avoimeksi. Valtioneuvosto on asettanut Soklin ja Kolarin kaivoshankkeita koskien liikennetyöryhmän, jonka tehtävänä on arvioida juuri muita käyttötarpeita (3/2009 mennessä). Rakennettavan rautatieyh-

35 Kunnanhallitus teyden myös muun kuin kaivoksesta johtuvan suuren kansantaloudellisen merkityksen vuoksi arviointiohjelmassa tulisi keskittyä erityisesti myös ratavaihtoehtojen vaikutusten arviointiin tästä näkökulmasta. Soklin kaivoksen rautatieyhteyden YVA-ohjelmassa tarkastellaan neljää eri ratavaihtoehtoa. Vaihtoehdot VE 1,VE 3, sekä VE 4 kulkevat Sallan Kelloselän kautta. Vaihtoehto VE 2 puolestaan Kemijärveltä Pelkosenniemen ja Savukosken kautta Sokliin. Näiden lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa VE 0 jossa rataa ei rakenneta lainkaan. Pelkosenniemen kuntaa ratavaihtoehdoista suoraan koskettaa vaihtoehto VE 2. VE 2 erkanee pohjoiseen nykyiseltä Kemijärvelle johtavalta radalta noin12 km ennen Kemijärveä. Pelkosenniemen pohjoispuolella se kääntyy kohti koillista ylittäen Kitisen Mullakkoaavan kohdalla ja jatkaa Savukoskelle kantatien 965 pohjoispuolella. Ennen Savukoskea ratalinjaus kaartuu koilliseen Kuollutvaaran koillispuolelta ja ylittää Kemijoen Kivitsokan kohdalla. Joen eteläpuolella rata kulkee aina Rovalaan saakka, jossa se kaartaa loivasti itään kohti Piippuselkiä ja Hirvikaltiota. VE 1:een linjaus yhtyy Pikku Saijanvaaran lounaispuolella ennen Vuonnelo-ojan ylistystä. Arviointiohjelman mukaan Pelkosenniemelle saakka ratalinjaus kulkee samassa maastoaukossa nykyisen voimajohdon kanssa ja Pelkosenniemeltä Sokliin voidaan ohjelman mukaan linjaus suunnitella samaan maastoaukkoon uuden voimajohdon kanssa. Soklin voimajohdon YVA-arviontiohjelmassa on esitetty kolme eri vaihtoehtoa voimajohdon linjaukseksi Pelkosenniemeltä Savukosken suuntaan lähdettäessä. Ratavaihtoehto VE 2 halkaisee Luiron soiden Natura-alueen yht. n. 4,0 km matkalla kolmessa eri osassa. Arviointiohjelma mukaan (3.2.) alun perin ratavaihtoehdoista esillä olivat vaihtoehdot VE 1 ja VE 2. Myöhemmin on tarkasteluun lisätty VE 3 ja VE 4 Natura-alueet kiertävinä vaihtoehtoina. Pelkosenniemen kuntaa koskettavalle vaihtoehto VE 2:lle ei ohjelmassa ole esitetty tarkasteltavaksi Natura-alueen kiertävää vaihtoehtoa. Arviointiohjelmaa voitaisiin tältä osin täydentää selvittämällä myös vaihtoehtoinen ratalinjaus, mikä kulkisi voimajohdon (VE 1.1) mukaisesti, eikä menisi Natura-alueen läpi.

36 Kunnanhallitus Arviointiohjelman liitteenä olevassa luontoselvityksessä on selvitetty ratalinjausvaihtoehtojen luonnon yleispiirteet sekä luonnon ja luonnonmaisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet. Maankäyttöä on tarkasteltu lähinnä geoteknisestä näkökulmasta, kuinka se soveltuu rautatien rakentamiseen. Elinkeinoista erityisesti matkailu, metsätalous ja porotalous ovat tarkastelussa mukana. Ihmisten terveyteen, elinoloihin sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan. Vaikutukset suojelualueisiin ja muinaisjäännöksiin selvitetään yhteistyössä Museoviraston kanssa. Luonnonvarojen hyödyntämisellä tarkoitetaan harrastustoimintana sekä lisäansionlähteenä suoritettavaa metsästystä ja kalastusta sekä marjastusta ja sienestystä. Laadittavassa lausunnossa arvioidaan arviointiohjelman laajuuden ja sisällön riittävyys. Ympäristökeskuksen kirje, lausuntopyyntö ja YVA-kuulutus, liite nro 7. Arviointiohjelma on nähtävillä kunnanvirastolla. Pelkosenniemen kunta antaa Soklin rautatietä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta oheisen liitteen mukaisen lausunnon (lausunto annetaan kokouksessa asian myöhäisen valmisteluajankohdan vuoksi). Kunnanjohtaja totesi, että lausuntoa ei ole ehditty valmistella, sillä lausuntopyyntö saapui kuntaan vasta Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että Pelkosenniemen kunnan lausunto annetaan myöhemmin. Lausunnon antamiselle on annettu lisäaikaa ja Pelkosenniemen kunnan lausunnon valmistelevat ja toimittavat ympäristökeskukselle kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat yhdessä kunnanjohtajan kanssa mennessä. Lausunnossa tulee ainakin esittää selvitettäväksi Luiron soiden Natura-alueen läpi kulkevan ratavaihtoehdon VE 2 korvaava vaihtoehto po. alueen kohdalta kuten vaihtoehto VE1:n kohdallakin on tehty.