YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 Kylien kehittämissuunnitelman tarve ja tausta... 3 Kylien kehittämissuunnitelman valmisteluprosessi... 3 Kyläkohtaisesta suunnittelusta kylien yhteiseen kehittämiseen... 4 KYLÄTOIMINTA... 5 Outokaira alueen kylien kehittäjänä... 6 Ylitornion kylien hankkeita EU -ohjelmakaudella Ylitornion kyliin liittyvät kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Kylien rajat ylittävä verkostoyhteistyö... 7 YLITORNION KYLIEN NYKYTILANNE, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 8 Väestö... 8 Viihtyisä ja elinvoimainen asuinympäristö... 9 Vesihuolto... 9 Kaavoitustilanne... 9 Työllisyys ja elinkeinot... 9 Maatalous Metsätalous Porotalous Matkailu Muu maaseudun yritystoiminta Nuorten yrittäjyys ja kansainvälisyys Palvelut ja arjen turvallisuus Turvallisuus Kulttuuri ja sivistys TOIMIVA LÄHIDEMOKRATIA YLITORNION KYLÄPUULAAKI Miten kyläpuulaakin toimintaa kehitetään? TULEVAISUUSSEINÄ Kylien kehittämisen työkalupakki Outokairan kylien kehittämisen malli Kylätoimijaverkostoja YLITORNION KYLIEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE

3 JOHDANTO Kylien kehittämissuunnitelman tarve ja tausta Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa kuvataan Ylitornion maaseutumaisten alueiden ja kylien nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisen suuntaa, tavoitteita ja toimenpiteitä. Ylitorniolla kunnan ja kylien välinen yhteistyö on saanut uutta voimaa kyläpuulaakin toiminnan herättyä uudelleen henkiin, minkä vuoksi tämänkin suunnitelman teossa on kiinnitetty erityishuomiota juuri lähidemokratian turvaamiseen sekä kylien elinvoimaisuuden parantamiseen. Kylien kehittämissuunnitelmassa epävirallinen kyläsuunnittelu kohtaa virallisen kuntasuunnittelun. Useat Ylitornion kylät ovat laatineet omat kyläsuunnitelmansa, mikä on kylätoiminnan perusta. Tässä kylien yhteisessä kehittämissuunnitelmassa keskitytään kyläalueiden tarpeisiin ja kylien välisen yhteistyön edistämiseen sekä kylien yhteistyöelimen Kyläpuulaakin toimintaan suhteessa kunnan viralliseen päätöksentekoon. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on luoda puitteet maaseudun ja kylien suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Vaikka tämä maaseudun kehittämissuunnitelma laaditaan antamaan suuntaviivoja Ylitornion kylien kehittämistyöhön, vaikuttavat sen sisältöihin myös seudulliset, maakunnalliset, valtakunnalliset ja EU-tason linjaukset. Lähtökohtana onkin sovittaa kuntatason tavoitteet yhteen muiden maaseudun kehittämisohjelmien kanssa, joita valmistellaan parhaillaan uudelle EU:n ohjelmakaudelle Suunnitelmassa kuvataan aluksi yleisesti kylätoimintaa sekä kylien kehittämisen nykytilaa ja tavoitteita Ylitorniolla. Kylätoimijoiden esittämiä tarpeita ja kehittämisideoita on koottu ns. tulevaisuusseinälle ja työkalupakista löytyvät välineet ideoiden ja suunnitelmien toteuttamiselle sekä verkostoja, jotka auttavat kehittämistyössä eteenpäin. Suunnitelman lopussa löytyvät Ylitornion kylien konkreettiset kehittämistoimenpiteet vuosille Kylien kehittämissuunnitelman valmisteluprosessi Ohjelmaa on valmisteltu osana Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa -hanketta, joka on paikallisen toimintaryhmän Outokaira tuottamhan ry:n hallinnoima yleishyödyllinen kylien kehittämishanke Tornion, Ylitornion ja Pellon kuntien alueella. Lähtökohtana on ollut pitää suunnitelman valmisteluprosessi toiminnallisena niin, että se toteuttaa itsessään jo sitä, mitä kylien kehittämisellä tavoitellaan. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty kylähankkeen aikana (vuosina ) kertynyttä tietoa ja materiaalia, jota on yhdessä kyläläisten kanssa työstetty mm. opintomatkojen yhteydessä. Sallaan tehdyllä opintomatkalla järjestettiin kylämatkailun kehittämiseen liittyvä ideointityöpaja, Pirkanmaalle tehdyllä opintomatkalla haettiin mallia ja mietittiin kylien kehittämistä. Lisäksi kyläkohtaisesti on tehty esitemallisia kyläsuunnitelmia ja kylien yhteisiä nettisivustoja tiedotuksen ja markkinoinnin edistämiseksi. Ennen kaikkea 3

4 on tehty konkreettisia asioita ja samalla alueen kylätoimijat ovat tutustuneet toisiinsa yli kunta-, alue- ja valtakunnan rajojen. Kylä-kunta yhteistyön kehittämistarpeiden kartoittamiseksi kyläyhdistyksille on lähetetty kyselyt, joiden pohjalta on kyläpuulaakin kokouksen yhteydessä järjestetyssä työpajassa mietitty erityisesti kylien välistä yhteistyötä ja kyläpuulaakin toiminnan kehittämistä. Myös tämän kehittämissuunnitelman tavoitteena on osaltaan tukea kylien ja kunnan välistä yhteistyötä. Lisäksi suunnitelman sisältöä on tuotettu verkostotyönä maaseudun eri toimijoiden kanssa. Suunnitelman valmistelussa on kuultu niin kunnan, elinkeinotoimen, järjestösektorin kuin maakunnallisten toimijoiden näkemyksiä unohtamatta tärkeintä eli paikallisten ihmisten asiantuntemusta. Lisäksi valmistelutyössä on tehty tiivistä yhteistyötä meneillään olevien kehittämishankkeiden kanssa,, mm. Paikallisen kehittämisen vahvistaminen (Outokaira tuottamhan ry), Poukama (Maaseudun sivistysliitto), Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä (Lappilaiset kylät ry), Väylän komeat maisemat (Ylitornion kunta), Ei mithään raijjaa (Ylitornion kunta), Midnight Sun Canoening. Tärkeimpiä toimijoita ovat olleet kylien kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset ja Kyläpuulaaki, jossa on edustettuina kyläyhdistykset, kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt. Kylien kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain Ylitornion maankäyttöstrategian kanssa, joka tulee ohjaamaan tulevaa kaavoitusta ja muuta kunnan kehittämistä. AIRIX Ympäristö Oy:n toteuttamassa maankäyttöstrategiatyössä on kuultu mm. kunnan päättäjien, yrittäjien, kylien edustajien ja nuorten näkemyksiä sekä toteutettu tulevaisuuskysely kuntalaisille. Kesällä 2012 AIRIX Oy:n edustajat ovat myös kiertäneet Ylitornion kylissä keskustelemassa mm. kyläyhdistysten edustajien kanssa kylien tulevaisuuden näkymistä ja keräämässä tietoa kyläläisten tulevaisuuden ajatuksista ja kehittämisideoista. Tietojen pohjalta on tehty ns. kyläprofilointi, jota käytetään hyväksi myös tämän suunnitelman nykytilakatsauksessa. Tiedot esitetään karttakuvina. Kyläkohtaisesta suunnittelusta kylien yhteiseen kehittämiseen Useat Ylitornion kylät ovat laatineet omat kyläsuunnitelmansa, mikä on tavoitteellisen kehittämisen tärkein työkalu. Niissä määritellään kylän vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä toimenpiteitä kylän elinvoimaisuuden parantamiseksi. Tärkeää on myös kyläsuunnitelmien päivittäminen. Suunnitelman tekemiseen on useita erilaisia tapoja, mutta tärkeintä on saada aikaan innostava ja sitouttava vuorovaikutus kylällä. Kyläkohtaisen kehittämisen lisäksi on siirryttävä kohti kylien yhteistä kehittämistä, mikä on tulevaisuuden kylätoiminnan kulmakiviä. Kuten Outokairan ja Lapin alueella on jo totuttu, yhteistyötä tulee tehdä myös yli kunta-, alue- ja valtakunnan rajojen kuin myös eri organisaatioiden ja sektoreiden välisillä rajapinnoilla. Myös hanketoiminnan tulee olla nykyistä enemmän usean kylän ja järjestön yhteistoimintaa. Tärkeää onkin kehittää uusia toimintoja eri järjestöjen, organisaatioiden ja intressiryhmien välille niin, että uudet toimijat ja verkostot kohtaavat ja saavat innostusta toisiltaan. Näin voidaan lisätä myös kylien ja kaupunkien välistä vuorovaikutusta ja saada myös kylätoimintaan uusia ihmisiä ja ideoita. 4

5 KYLÄTOIMINTA Kylätoiminta rinnastetaan usein muuhun vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Kylätoiminnassa on kuitenkin selvästi monia omia tunnuspiirteitään kuten toiminnan paikallisuus, laaja osallistuja- ja toimijajoukko (vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, vierailijat, matkailijat, harrastajat jne.), suuri talkootyön osuus, monialaisuus ja yhteisöllisen toiminnan laajuus. Kylillä on myös erityinen suhde kuntaan ja kylä toimii alustana monille muille paikallisyhteisöille. Jaksaminen ja toimijapula ovat yleisiä ongelmia vapaaehtoisuuteen perustuvassa kylätoiminnassa. Pakallisyhteisössä toiminta vaatii usein vetäjältä lähes kokoaikaista osallistumista ja toimintojen organisointia, mikä voi väsyttää aktiivisimmankin kyläveturin, ellei ympärillä ole tarpeeksi isoa tiimiä. Erityisesti paikalliset kehittämishankkeet vaativat voimia uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumiseksi, riskien ottamiseksi ja yhteisön aktivoimiseksi. Vetäjien uupumisen seurauksena toiminnasta tulee helposti syklistä. Monissa kylissä myös toimijoiden sukupolvenvaihdokset ovat haastavia, sillä aktiivi-ikäiset arvottavat elämäänsä enemmän perheen suuntaan tai aktiivi-ikäisiä ei enää ole. Ennen kaikkea kylätoiminta tuottaa kuitenkin sosiaalista pääomaa, osaamista ja virkistystä niin kyläläisille kuin vierailijoillekin. Se on luonteeltaan sosiaalista hauskanpitoa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen voimauttaa ja luo sidettä kylään ja sen toimintaan. Onnistumisia kylätoiminnassa Ylitorniolla vuonna 2012 Ylitornion kunta jakaa vuosittain vuoden kyläteko palkinnon, joka on 1000 euroa. Vuonna 2012 palkinnon sai Meltosjärven kyläyhdistys. Yhteistyössä seurakunnan, kunnan eri palvelualojen sekä toisen kylän kanssa meltosjärveläiset talkoilivat kuntoon kappelin parkkipaikan. Alueelta raivattiin iso määrä puita, joista rakennettiin naapurikylältä löytyvää tietotaitoa hyödyntäen laavu jokirantaan. Puiden latvaosista pilkottiin useita traktorin peräkärryllisiä halkoja kunnan halkomakoneella. Halot jaettiin hyväntekeväisyytenä kylän vanhuksille ikäjärjestyksessä alkaen vanhimmasta. Kyläyhdistyksen mukaan ensi vuonna puita on tarkoitus raivata lisää, joten halkojen jako jatkuu myös nuoremmille eläkeläisille. Kantomaanpään alue on palkittu Suomen Kylätoiminta ry:n ja Lappilaiset Kylät ry:n nimityksestä Vuoden Lappilaisena Kylänä 2012! Kantomaanpäässä on painettu koko postialueen voimalla töitä yhteisen hyvän eteen. Nyt jo toista vuotta täysipäiväinen uurastus on tuonut kyläläisten ulottuville jo monenlaisia palveluita, kuten kylätraktorin (,jolla lingotaan mm. halukkaiden asukkaiden pihat), mediakeskuksen (,joka sijaitsee Kantomaanpään vanhalla koululla ja jossa kaikki postialueen kyläläiset ja matkailijat voivat käyttää tietokonetta, langatonta internettiä, saa asiointiapua ja voi lukea päivän sanomalehdet, sekä seurustella muiden kyläläisten kanssa), vaihtokirjaston (myös vanhalla koululla) ja monia muita kyläläisten arkea helpottavia keksintöjä. Tarjottaviin palveluihin voi tutustua osoitteessa kantomaanpaa.fi/palvelut. Myös vuoden 2013 kyläteko palkinto meni Kantomaanpäähän. Kantomaanpään kyläyhdistys panosti vanhusten auttamiseen palkkaamalla yhdistykselle neljä nuorta kesätyöntekijää. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli vanhusten auttaminen heidän jokapäiväisissä askareissaan. Nuoret kantoivat polttopuita, 5

6 leikkasivat ruohoa, puhdistivat peruna- ja kasvimaita, siivosivat pihoja, maalasivat ulkorakennuksia, huolsivat pienkoneita ja opastivat vanhuksia tietokoneen käyttöön. Nuoret saivat puolestaan arvokasta tietoa kylän historiasta ja kyläläisten elämästä vanhusten kertoillessa tarinoita omasta nuoruudestaan. Outokaira alueen kylien kehittäjänä Outokaira tuottamhan ry on maaseudun kehittämisyhdistys, jota kutsutaan myös Leader-ryhmäksi tai paikalliseksi toimintaryhmäksi. Outokaira on laatinut yhdessä alueen asukkaiden kanssa kehittämisohjelman, jota toteutetaan erilaisilla hankkeilla. Hankkeiden hakijoina voivat olla niin alueen järjestöt, yhteisöt, yritykset kuin Outokaira itsekin. Hankkeet voivat olla yleishyödyllisiä investointi- tai kehittämishankkeita, koulutushankkeita tai yritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Outokaira aktivoi ihmisiä ja auttaa ideoiden saattamisessa hankkeiksi. Koko hanketoteutuksen ajan Outokaira kulkee mukana antaen apuaan erilaisissa käytännön asioissa. Outokaira toimii tulkkina byrokratian ja kylien ihmisten välillä. Kylien kehittämisessä on tärkeää myös antaa kylien elää hieman omassa syklissään. Kaikissa kylissä ei yksinkertaisesti jakseta kehittää toimintaa koko ajan, vaan joskus on pidettävä taukojakin. Tilanteen muuttuessa kylä on taas valmiina toimimaan. Ylitornion kylien hankkeita EU -ohjelmakaudella (lista ei sisällä yritysten hankkeita) Pessalompolon vanhan kyläkaupan muuttaminen kylätaloksi Raanujärven Loimun urheiluseuran talon kunnostus kylätalona Jupon Erän ampumaurheilukeskuksen lämmitysjärjestelmän muutos Raanujärven Loimun urheiluseuran talon keittiön kunnostaminen Mellakairan pirtin kunnostus ja laajennus Etelä-Portimojärven kylätalon tuulikaapin ja portaiden korjaaminen sekä kalustohankintoja Raanujärven kylälle valaistu liikunta- ja ulkoilureitti Pessalompolon kylätaloon kalusteita ja laitteita, mm. tietokone, tv, karaokelaitteet, astioita ym. Pekanpään vanhalle koululle kyläpuoti ja lato varastoksi Kantomaanpään kyläyläyhdistykselle traktori ja varusteet, jotta talkoillaan vanhusten pihoja ym. Meltosjärven vanhan koulun piha-alueen kunnostamista Mellakosken kylällä tie Kuijaskodalle Kantomaanpään kyläsalin kalusteiden hankinta Ainiovaaran jäähallin pienimuotoinen kunnostamishanke 6

7 Ylitornion kyliin liittyvät kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Raanujärven korukivihanke Kyläläisiä Kantomaanpäähän Ei mithään raijjaa (Ylitornion kunnan hakemana) Pekanpään maa- ja kotitalousseuran Perinteet talteen ja toimimaan Kaikkiin Outokairan kyliin liittyneet yhteiset kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen Mustaparta ja Tornionlaakso Viisauden Vimmaa taidelautta rajalla Unelmia ja uskallusta, kansainväliset partnerit Leader Tornedalen Ruotsista ja Pärnu Lahe partneluskogu Virosta Outokaira Otollinen koulutus- hanke eli OTTOKOULUTUS Muuttolintujen mukana luontoon Along the birds routes kansainvälinen hanke Unkarin ja Viron kanssa Katso kaukaa näe lähelle -kehittämishanke Kylien rajat ylittävä verkostoyhteistyö Kylien verkostot ovat yhtä moninaiset kuin kylillä asuvien ihmisten verkostot nykypäivänä. Työn ja vapaaajan verkostot limittyvät ja monipaikkaisuus on nykyihmisten arkipäivää. Myös maaseutuajattelussa aluelähtöisyyden rinnalla korostuu yhä enemmän ihmiskeskeinen ja globaali rajat ylittävä ajattelu. Rajoja on ylitettävä ennen kaikkea asenteissa, sillä maaseudulta haetaan erilaisia asioita kuin ennen: hyvinvointia, virkistäytymistä, turvallista ja vapauttavaa elinympäristöä, omavaraisempaa elämää, toimivia verkko- ja tietoliikenneyhteyksiä, ja kokeilumahdollisuuksia tehdä asioita eri tavalla kuin kaupungissa. Maaseutu tarjoaa monipuolisen, luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. Alueellisesti yhteistyötä tehdään oman kunnan ja alueen kylien kesken, mutta myös lappilaisten ja ruotsalaisten kylien kanssa. Uutta oppia voidaan hakea myös kauempaa erilaisten tutustumismatkojen avulla, joita Outokairan järjestämänä on tehty niin Itä-Lappiin, Keski- ja Etelä-Suomeen, Viroon Pärnun alueelle kuin Ruotsin Tornionjokivarteen. Kansainvälisyyttä tehdään monella rintamalla, niin yrittäjien kuin kylienkin kesken. Tärkeää on luonnollinen kanssakäyminen kansainvälisten kumppaneiden kesken, minkä vuoksi on luontevaa valita yhteistyökumppanit juuri rajajoen toiselta puolelta Ruotsista sekä Virosta. Yhteisenä kielenäkin käy englannin ohella suomi. 7

8 YLITORNION KYLIEN NYKYTILANNE, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Väestö Ylitorniolla on 4488 asukasta ( ). Kunnan väestöstä yli 65 vuotiaiden osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suurin ongelma kunnassa on väestökato ja väestön ikääntyminen. Ympäristökylien asutus on keskittynyt järvien ympärille ja Tornionjoen rantaan. Ylitorniolla on yhteensä 20 kylää:aavasaksa, Armassaari, Etelä-Portimojärvi, Kainuunkylä, Kantomaanpää, Kaulinranta, Lohijärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Meltosjärvi, Nuotioranta, Pekanpää, Pessalompolo, Raanujärvi, Tengeliö, Kuivakangas, Mellantörmä sekä kirkonkylän Alkkula, Hyllykylä ja Kopanmäki Seuraavassa karttakuvassa on esitetty AIRIX Ympäristön laatima karttakuva, jossa kuvattu suurimpien ja aktiivisimpien kylien väestötilannetta. (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) 8

9 Viihtyisä ja elinvoimainen asuinympäristö Tieyhteydet ympäristökylille ovat vielä hyvät, joskin tieluokituksen mukaisesti mm. talviaurauksen tasoa on laskettu. Monella kylällä myös yksityisteiden olemassaolo sekä niiden kunnossapito on kulkuyhteyksien vuoksi tärkeää. Varsinkin yksityisteiden osalta väestön ikääntyminen näkyy siinä, että tietoimikuntien toiminnassa on osittain vaikeuksia. Kunnan omistamalla Ainiovaaran Kiinteistöt Oy:llä on rivitaloasuntoja seuraavilla kylillä:etelä-portimojärvi, Kainuunkylä, Kauliranta, Lohijärvi, Mellakoski, Pekanpää, Raanujärvi, Tengeliö. Niissä jokaisessa on 5 asuntoa eli yhteensä 40 vuokra-asuntoa. Vesihuolto Ylitornion kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Haja-asutusalueen asukkaiden on laitettava jätevesiasiansa nykylainsäädännön mukaiseksi mennessä. Tämä edellyttää toimiviin viemäriverkostoihin liittymisiä, mahdollisia pienpuhdistamoja, imeytys- ja suodatinkenttien rakentamisia sekä nykyisten järjestelmien kunnostuksia lain edellyttämien ikärajojen puitteissa. Kaavoitustilanne Ylitornion kunnalla on voimassa Lapin liiton laatima Länsi-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavan erilaisilla suojelumerkinnöillä ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvillä varauksilla on merkitystä maaseudun asukkaille ja maanomistajille. Seutukaavamääräyksiä: - hyville, yhtenäisille ja maisemallisesti tärkeille pelloille ei tulisi rakentaa - malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava - luontaistalouteen liittyvien toimintojen edellytykset on turvattava - ranta-alueilla olisi turvattava rannan suuntainen kulkuyhteys - ranta-alueella vapaan rannan osuus tulisi olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta - rakennuksia ei tulisi sijoittaa maisemallisesti aroille paikoille - rakennuspaikkoja ei saa sijoittaa tulvauhka-alueille - maisemalliset tekijät on otettava huomioon kaikissa metsänkäsittelytoimenpiteissä - maankäytön suunnittelussa otettava huomioon arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Työllisyys ja elinkeinot Ylitornion elinkeinostrategiassa on linjattu yhteiskunnan megatrendejä, jotka vaikuttavat voimakkaasti Ylitornion elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Ympäristöasiat ja kestävä kehitys vaikuttavat kaikkien toimialojen kehitykseen lisääntyvässä määrin. Oman alueen puhdas lähiruokatuotanto on kasvava trendi kaikkialla maailmassa. 9

10 Väestön ikääntyminen on yhtäältä haaste; toisaalta ikääntyvä väestö oppii koko ajan paremmin käyttämään palveluja. Työelämän muutokset ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat murroksessa; työn tekemisen paikat ja tavat moninaistuvat Yksityisen sektorin rooli työllistäjänä ja yrittäjyys lisääntyvät samalla kun julkisella sektorilla tarjolla olevien työmahdollisuuksien määrä vähenee. Ylitornion kannalta edellä luetellut megatrendit tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin - etenkin kun nykyinen tietotekniikka ja internetin hyödyntäminen mahdollistavat aivan uudenlaisia, voimakkaasti kansainvälisiäkin liiketoimintoja johdettuna ja toteutettuina Ylitorniolta käsin. Harvaanasuttujen alueiden ja kylien palveluiden järjestäminen luo uusi mahdollisuuksia myös palveluyrittäjyyden kehittämiseksi. (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) 10

11 Maatalous Ylitornio on perinteiltään vahva maatalouspitäjä ja maatalouden merkitys on edelleen suuri elinkeinojakaumassa. Aktiiviset tilat ovat kylien suurimpia työllistäjiä ja muutamalla tilalla on kiireaikoina ulkopuolistakin työvoimaa. Tiloja on viime vuosina kehitetty voimakkaasti investoinneilla ja sukupolvenvaihdoksilla ja sama kehitys näyttää tulevaisuudessa jatkuvan. Vuonna 2012 peltoa viljeltiin 110 tilalla yhteensä ha; keskim.33,48 ha/ tila. Lypsykarjatiloilla peltoa oli käytössä keskimäärin. 56,9 ha/tila ja lihakarjatiloilla 58,7 ha/tila. Maataloustukien hakijoista v oli: - lypsykarjatiloja 39 kpl - lihakarjatiloja 12 kpl - kanaloita 1 kpl - lampoloita 2kpl - mehiläistarhoja 1kpl - hevostiloja 5 kpl Kahdella tilalla harjoitetaan kaupallista puutarha/kasvihuoneviljelyä. Lopuilla 57 tilalla harjoitetaan pelkkää kasvinviljelyä tai sen lisäksi myös porotaloutta. Ylitorniolla toimii kaupallista toimintaa harjoittava kotijuustola. Viljelijöiden keski-ikä karjatilojen osalta v oli seuraava: - lypsykarjatilat 48 v. - lihakarjatilat 55 v. Vuonna 2011 maidonlähettäjiä oli 41 kpl ja meijeriin toimitettu maitomäärä 8, 99 milj. litraa. Keskimäärin tilaa kohti maitoa lähetettiin meijeriin litraa. Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 2001 maidonlähettäjiä oli 72 kpl, meijeriin toimitettu maitomäärä 9,54 litraa ja keskimäärin tilaa kohti tuotettiin maitoa litraa. Metsätalous Ylitorniolla yksityismetsien pinta-ala on ha ja metsänomistajia on 1202 kpl. Puuston vuotuinen kasvu on 1.9m3/ha/v ja keskimääräinen hakkuukertymä m3. Yksityismetsien hoito tapahtuu Ylitornion metsänhoitoyhdistyksen kautta. Energiapuun käyttö on lisääntynyt. Tulevien energiaratkaisujen myötä (esimerkiksi Kemin lämpölaitos) energiapuun käytön katsotaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Tämä taas mahdollistaa Ylitornion alueella ns. lämpöyrittäjyyteen liittyvän yritystoiminnan lisääntymisen. 11

12 Porotalous Koko Ylitornion kunta on poronhoitoaluetta. Kunnan alueella toimii kaksi eri paliskuntaa, Lohijärven paliskunta ja Palojärven paliskunta. Paliskunnista pinta-alaltaan Palojärvi on suurempi ja sijaitsee kunnan itäosassa. Lohijärvi sijaitsee taas kunnan länsiosassa. Lukuporoja Ylitornion kunnan alueella on noin Kunnan alueella sijaitsee porojen pienteurastamo, jossa teurastetaan vuosittain noin teurasporoa, joista noin 40 prosenttia jatkojalostetaan paloittelemalla ja pakkaamalla. Teuraiden suoramyynti sekä myynti paikallisille pienjalostajille on lisääntynyt vuosittain voimakkaasti niin että nykyisellään lähes sata prosenttia lihasta päätyy markkinoille tätä kautta. Poronlihan jatkojalostusta harjoitetaan muutaman yrittäjän toimesta. Matkailu Ylitornio vaaroineen, jokineen ja järvineen tarjoaa puhtaan luonnon ohella erinomaiset harrastus- ja virkistäytymismahdollisuudet ja upean erämaisen vaihtoehdon matkailulle. Mahdollisuuksia löytyy: luontomatkailu, maatilamatkailu, porotilamatkailu, kalastusmatkailu, metsästysmatkailu, elämysmatkailu. Ja miten tuo tulevaisuuden kaivosmatkailu. Kalastusmatkailun mahdollisuudet ovat Ylitorniolla loistavat. Euroopan ainoa vapaana virtaava Tornionjoki tarjoaa lohen ja siian omatarvekalastuksen ohella erinomaiset puitteet kalastusmatkailun kehittämiselle. Tengeliöjoki on järvien ja lampareiden kautta kulkeva purontapainen joki, joka tarjoaa vaihtoehdon ns. väyläkalastukselle ( huom. mm. Tornionjoen rauhoituspäivien aikainen kalastus). Ylitornion kylien suuret järvet tarjoavat kolmannen erilaisen mahdollisuuden kalastukseen. Saman kunnan alueelta löytyy perho-, uistelu-, vetouistelu-, vapa-, pilkki-, verkko- ja jopa nuottakalastusmahdollisuudet. Metsästysmatkailun mahdollisuudet näyttäytyvät mm. ampumaurheilukeskuksen kehittämismahdollisuuksissa, joista malliesimerkkinä Jupon Erän järjestämät suuret ampumaurheilukisatapahtumat. Elämys- ja luontomatkailua on kehitetty Ylitorniolla mm. Midnight Sun Canoening melontatapahtumalla ja luontomatkailun osana lisäarvoa voi tuoda myös hyvinvointia lisäävä Green Care hyvinvointia luonnosta toiminta, jossa myös Ylitornion kunta on mukana. Mökki- ja järvimatkailu on voimakkainta Ylitornion järvikylillä, missä toimii lukuisia matkailualan yrittäjiä. Myös kylämatkailulla on mahdollisuuksia mm. jo olemassa olevien suurten tapahtumien edelleen kehittämisessä. Ylitorniolla kylämatkailu on esillä vahvasti vuonna 2013, kun uusi Ylitornion kylien yhteinen suurtapahtuma Ei mithään raijjaa kohtaa Tornionjokea nousevan Iso Siika performanssin. 12

13 (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) Muu maaseudun yritystoiminta Ylitornion maaseutualueella toimii lukuisa määrä pienyrityksiä kuten koneurakoitsijoita, metsäkoneurakoitsijoita, maatiloilla toimivia koneyrittäjiä ja metallialan pienyrityksiä kuin myös yksittäisiä rakennusurakoitsijoita ja ammattiosaajia. Tavoitteena on luoda uusia yrityksiä ja tätä kautta uusia työpaikkoja. Monet nykyisin julkisen sektorin tuottamat palvelut eivät riitä palvelutarpeen tyydyttämiseen (esim. terveys- ja hoivapalvelut), jolloin tarvitaan yksityistä palvelutarjontaa. Nuorten yrittäjyys ja kansainvälisyys Ylitornio on hyvin yritysmyönteinen kunta ja myös nuoria halutaan kannustaa ja kasvattaa yrittäjyyteen. Myönteinen kuva yrittäjyydestä luodaan jo perusopetuksen yhteydessä, mm. yrittäjyyteen liittyvässä aihekokonaisuudessa. Yrittäjien ja koulujen yhteistyöstä tehdään säännöllistä ja pysyvää. Yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä on loistavia yhteistyömahdollisuuksia myös Övertorneån koulujen kanssa. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä tulisi käyttää enemmän yritysvetoisia ratkaisuja. Nuorille tulisi antaa mahdollisuus tehdä konkreettisia työprojekteja, ns. mikroduuneja, joista kertyy arvokasta kokemusta. 13

14 Työtä tulisi voida tehdä tuetusti ja turvallisen vertaisyhteisön ympäröimänä. Tavoitteena on, että nuori tulisi tietoiseksi omista voimavaroistaan ja uusista mahdollisuuksistaan. Palvelut ja arjen turvallisuus Palvelut kylissä ovat vähentyneet. Tällä hetkellä toimivat kyläkoulut löytyvät Ylitornion kuntakeskuksen lisäksi, Nuotiorannalta, Kaulinrannalta, Mellakoskelta ja Raanujärveltä. Kyläkauppoja on Raanujärvellä ja Lohijärvellä. Ylitornion kunta on järjestänyt kyliltä joukkoliikennepalvelut asiointiliikenteen muodossa niin, että jokaiselta kylältä on mahdollisuus käydä asioilla kuntakeskuksessa. Ikä-ihmisille tarkoitetut palvelutalot sijaitsevat kuntakeskuksessa. Ylitornion kunta on pyrkinyt aktiivisesti auttamaan ikäihmisten asumista kotikylillään omissa asunnoissaan. Tätä on edesauttanut mm. erittäin aktiivinen vanhuksille suunnattu korjausavustusten käyttö, asiointiliikenteen järjestäminen, ruokapalvelujen kuljetus jokaiseen kylään ruokapalveluautolla. Tehokkaalla kotihoitopalvelujen järjestämisellä on osaltaan autettu kotona asumista. Terveydenhuoltopalveluissa korostuu tietysti oman terveyskeskuksen palvelut (mm. aluelääkärijärjestelmä). Kyliä koskevista terveyspalveluista voidaan mainita Meltosjärven neuvolapäivystys sekä kiertävät sairaanhoitajapalvelut tarvittaessa kotihoidon tukena. 14 (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012)

15 Turvallisuus Kyläläiset tuntevat ja tietävät parhaiten, miten heidän kylänsä oleminen, eläminen ja asuminen sujuvat. Toimiva naapuriapurinki on suositeltava työkalu. Sen puitteissa tarjotaan vastikkeetonta lähimmäisapua sitä tarvitseville arkielämässä. Kylän puitteissa tapahtuva apu ei ole avun tyrkyttämistä vaan kanssaihmisten elämän helpottamista. Kylään olisi hyvä nimetä joku turvallisuusyhteyshenkilöksi, joka vapaaehtoisesti toimisi eräänlaisena unilukkarina turvallisuusasioissa. Pidempiaikaisen hätätilanteen varalle esimerkiksi kylätalo olisi varustettava huoltopisteeksi ja varmuusvarastoksi. Tulipalon varalta palohälyttimet ja alkusammutuskalusto tulee pitää asunto- ja kiinteistökohtaisesti kunnossa. Varautuminen alkaa tunnistamisesta ja tiedostamisesta. Kylien on hyvä miettiä, mitkä ovat oman kylän riskitekijöitä ja keinoja niiden välttämiseksi. Paras tuntemus ja tieto asukkaiden elämäntilanteista ja avuntarpeesta on omassa kylässä sekä valmius avunantamiseen, kunhan odottamattomiinkin tilanteisiin on valmistauduttu ennalta. Kyläyhdistys voi nimetä yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä ja solmuna naapuriapuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kylille voidaan laatia myös turvallisuussuunnitelma, jossa mietitään kylän turvallisuutta, riskitilanteita ja ongelmia sekä miten kylä selviää kriisitilanteista. Pitkät välimatkat ja niukentuvat resurssit ovat haaste pelastuslaitosten toiminnassa Lapissa ja avun saaminen kylille kestää helposti liian pitkään. Kuntien välinen yhteistyö on arkipäivää pelastustoimessa. Ylitorniolla apua saadaan naapurikunnista Pellosta, Övertorneålta, Muurolasta, Tervolasta, Rovaniemeltä ja Karungista. Tärkeä kysymys on, miten kylille saadaan omatoimisesti apua ennen viranomaisia. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA toimii pyydettäessä yhteistyössä viranomaisten kanssa täydentäen ja tukien poliisi, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisia esimerkiksi kadonneen henkilön etsinnässä. Lisäksi koulutusmahdollisuuksia mm. alkusammutukseen ja ensiapuun on saataville esim. SPR:n kautta. Myös MPK järjestää mm. turvakursseja räätälöidysti niin kansalaisille, maatalousyrittäjille kuin maahanmuuttajillekin. Kodin turvaopas on ladattavissa pelastustoimen nettisivuilta Kylillä yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja ennaltaehkäisee vaaratilanteita, kun naapurit tuntevat toisensa ja katsovat vieraiden perään. Paljon huolta aiheuttaa erityisesti yksinasuvien vanhusten tilanne ja varautuminen vaaratilanteisiin. 15

16 Kulttuuri ja sivistys Kyläkouluja on Ylitorniolla kirkonkylän koulukeskuksen lisäksi vielä Raanujärvellä, Mellakoskella, Kaulinrannassa ja Nuotiorannalla. Koulut toimivat myös kylän keskuksina ja monitoimitaloina tarjoten liikunta- harrastuspaikkoja. Ryhmäperhepäiväkoteja on kyläkeskuksen lisäksi Raanujärvellä ja juuri avatussa Etelä-Portimojärven ryhmäperhepäiväkodissa. Kerhotoiminta lapsille ja nuorille on vireää Ylitornion kunnassa. Jussi-bussi kerää koululaiset autoon ja kuljettaa liikuntaharrastusten pariin ja sieltä kotiin asti huolehtien kaikki tarvittavat välineet ja jopa eväsleivät kerholaisille mukaan. Meän opisto on näkyvin toiminnan järjestäjä ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaja Ylitornion kylillä. Ylitorniolla on erittäin hyvätasoiset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Ylitornion ja Pellon kuntien yhteinen uusi kirjastoauto Väylän kulkuri palvelee kylien asiakkaita kiertäen joka toinen viikko Ylitornion kylillä. Kirjastoautoon on suunniteltu liitettäväksi muitakin palveluja kylien asukkailla, kuten äänestysmahdollisuus ja erilaisen informaation jakaminen ja kiertäviä palveluita. TOIMIVA LÄHIDEMOKRATIA Kuntademokratian kehittämisessä tärkeä ja ajankohtainen asia on asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien toteutuminen alueellisen toiminnan kautta. (Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg, Alueellista demokratiaa, 2012) Edustuksellinen demokratia on demokratian kivijalka, mutta sitä voidaan vahvistaa ja monipuolistaa asukkaiden suoralla osallistumisella. Kuntalaiset tulee ottaa mukaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon uusilla, ennakkoluulottomilla tavoilla. Paikallisille asukkaille ja yhteisöille tulee antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja valtaa päättää oman alueensa kehittämisestä ja palveluiden järjestämisestä. Vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla todellisia. Vain siten ihmiset motivoituvat osallistumaan. Tärkeintä on asukkaiden, päättäjien, kunnan virkamiesten ja työntekijöiden vuoropuhelun ja yhdessä tekemisen kulttuurin kehittäminen siten, että sillä on suora ja luonnollinen yhteys asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Hyvinvoivassa, menestyvässä ja vetovoimaisessa kunnassa asukkaat ovat aktiivisia ja osallistuvia. Uusi demokratia on tekemisen demokratiaa, jossa ihmiset tarttuvat itse toimeen edistääkseen yhteistä hyvää. Suomalaisten laskenut äänestysaktiivisuus viestii siitä, että ihmisten on saatava vaikuttaa ympäristöönsä ja yhteiskuntaan uusin tavoin. Vaikuttaminen on yhdessä tekemistä ja ideoimista yhdessä hallinnon ja lähiyhteisöjen kanssa. Tällöin hallinnon ja päätöksenteon on oltava avointa ja läpinäkyvää. 16

17 YLITORNION KYLÄPUULAAKI Ylitornion kylien ja kunnan välisen yhteistyöelimen Kyläpuulaakin toiminta herätettiin uudelleen käyntiin vuonna Kyläpuulaakin tarkoituksena on edistää kylien asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta ja toimia kylien asukkaiden etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylien asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, kylien vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä sekä edistää palveluiden säilymistä alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kyläpuulaaki - osallistuu kyliä koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan kylien kannalta myönteiseen päätöksentekoon kunnassa ja eri organisaatioissa - tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnalle, viranomaisille ja muille tahoille kyliä koskevissa asioissa - osallistuu kylien yhteisten kehittämishankkeiden suunnitteluun ja koordinointiin - toteuttaa kylien elinkelpoisuutta, sen asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä palveluiden säilyttämisen ja luomisen yleisiä edellytyksiä edistäviä toimenpiteitä - järjestää kokouksia, kursseja, retkiä ja keskustelutilaisuuksia, - toimii muillakin edellisiin verrattavilla tavoilla tarkoituksensa toteuttamiseksi. Kyläpuulaaki on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja alueellisesti tasapuolinen. Kyläpuulaakin jäsenet ovat valmiita osallistumaan kyläyhdistysten ja kylätoimikuntien kokouksiin tuomaan tietoa ja ottamaan vastaan kylien toiveita. Toimintakertomus 2012 Ylitornion kyläpuulaakiin oli vuoden 2012 loppuun mennessä ilmoittanut edustajansa kymmenen kylätoimikuntaa/ -yhdistystä. Lisäksi kyläpuulaakiin ilmoitti yhden edustajan yksi metsästysseura. Ylitornion kyläpuulaakin kokouksissa vieraili alustajina edustajia TeliaSonerasta, Lapin liitosta, Outokaira tuottamhan ry:stä, Ylitornion 4H- yhdistyksestä, Lappilaiset kylät r.y:stä, Tornion senioripisteestä, Midnight Sun Canoeing- tapahtumasta, AIRIX Ympäristö Oy:stä, Poukama- hankkeesta, Väylän komeat/ -hoidetut maisemat- hankkeista ja Ylitornion kunnasta Ylitornion kyläpuulaakin kokousten alustukset sisälsivät asioita, jotka sisälsivät ajankohtaista tietoa mm. kunnan alueella käynnissä olevista kyliä koskevista hankkeista ja suunnitelmista, mm. Väylän komeat maisemat- ja Väylän hoidetut maisemat- hankkeet sekä senioripiste- hanke. Suunnitelmista mainittakoon Aavasaksan masterplan ja Ylitornion maankäytön suunnittelu. Lisäksi kylille jaettiin ajankohtaista tietoutta kyliä koskevista asioista Outokaira tuottamhan ry:n kylähankkeen ja Lappilaiset kylät r.y:n toimesta. 17

18 Ylitornion kyläpuulaaki asetti vuonna 2012 työryhmän suunnittelemaan vuoden 2013 Ylitornion suurtapahtumaa. Työryhmätyöskentelyn seurauksena syntyi hankehakemus nimeltään Ei mithään raijjaa, johon haettiin ja saatiin rahoitus Outokaira tuottamhan ry:n Leader-rahoituksesta. Hankkeen myötä on tarkoitus syntyä vuoden 2013 kesälle viikon mittainen Ylitornion kylien toimintaa ja yhteistyötä aktivoiva kesätapahtuma. Vuoden 2012 kyläpuulaakin kokouksissa keskeisimmistä asioista voidaan mainita mm. kylien tietoliikenneyhteyksien riittämätön taso, kylien nuorten asukkaiden aktivoiminen kylätoimintaan, kylien vanhuspalvelut, kylien turvallisuus. Ylitornion kyläpuulaaki haki vuonna 2012 vielä profiiliaan toimintamallilleen aktiivisena vaikuttajana Ylitorniolla, johon seikkaan tultaneen kiinnittämään huomiota vuoden 2013 toiminnassa. Miten kyläpuulaakin toimintaa kehitetään? lisätään julkisuutta puulaaki lisää aloitteellisuutta kylien asioiden eteenpäin viemiseksi, esimerkiksi palveluiden hankkimiseksi (kilpailutus) puulaakikalenteri terveydenhoitaja, asiointitaksi, kirjastoauto, roska-auto, muut tapahtumat ideariihet suojataan kyläpuulaaki nimi (vai päinvastoin?) kyläpuulaaki-nimen kehittäminen kyläpuulaaki kunnan maaseutulautakunnan kanssa naimisiin www-sivut puulaakille koulutustilaisuuksia yhteisiä tapahtumia (matkoja, teatteri jne..) selkeitä esityksiä kuntaan päätettäväksi ansaitaan uskottavuus toimijana 18

19 TULEVAISUUSSEINÄ Outokairan kylien kehittämishankkeen aikana v koottuja ideoita toteutettavaksi kylille: Kylien kehittäminen Ympäristön siisteys ja kylämaisema kyläympäristön puhtaanapito urheilukentän korjaus liikuntapaikkojen kunnostus kylämaiseman hoito ja kunnostus tienpientareiden kukkien suojelu kyläteiden ja raittien pientareiden raivaus kylän vesistöjen kunnostaminen, rantojen raivaus ja ruoppaus kylien ulkoasun kohentaminen vanhojen rakennusten kunnostaminen työttömille töitä kylän maisemanhoitoon Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen kylän yhteiset juhlat kylätoimikuntien ja metsästysseurojen yhteistoimintaa ja yhteisiltoja kulttuurihistorian esilletuominen yhteisillä tapahtumilla vanhat kalastuspaikat tunnetuksi -> tiedon siirtäminen nuoremmille uusien kyläläisten tervetulotoivotukset yksinäisten ihmisten auttaminen vanhusten porinapiirit -> senioripisteen toimintatavan jatkaminen tärkeää me -henki yhdistää kateellisuus on kaikonnut ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen kylien yhteiset lauluillat ja karaokeillat vanhusten auttaminen talkootyönä, esim. polttopuutalkoot kylätien varrella olevien asukkaiden yhteinen tapaaminen, kahvittelu tullaan tutuksi kyläsauna yhteiseen käyttöön kyläkahvilan perustaminen kylätalolle perhe vuodessa kylälle kylähistorian kirjoittaminen tai päivitys ja täydentäminen, vanhojen ihmisten haastattelut TV-sarja kylistä Kylien välinen yhteistyö yhteiset suurarpajaiset -> isommat arpajaisvoitot (esim. yhteisen tapahtuman yhteyteen) kylien eri yhdistysten yhdistäminen ja yhteistoiminnan lisääminen kylähistorian kirjoittaminen tai päivitys ja täydentäminen, vanhojen ihmisten haastattelut tietoa kyliin kaupunginosien yhteisistä tilaisuuksista kylien välistä yhteistyötä 19

20 perinnepäivä tai viikonloppu eri kylien hankkeena, kukin kylä toteuttaa yhden teeman, esim. saippuan valmistus, kasveilla värjääminen, ryski, saunavihtojen ja luutien tekeminen, risu- ja pajukurssi kylien yhteistarjoukset esim. kirjanpitopalveluista kylien yhteistalkoot -> talkoopankki vastavuoroisuutta kylille yhteiset nettisivut käyttöön: outokairankylat.fi kylien eri yhdistysten yhdistäminen tai yhteistoiminnan lisääminen kylien välinen yhteistyö Liikunta- ja harrastusmahdollisuudet liikuntavälineitä ja kuntosalilaitteita kylätaloille kiertävät kunto-ohjaajat myös nuorille ohjattua liikuntaa nuorille kuljetuksia kyliltä harrastusmahdollisuuksiin tai joustavuutta koulukuljetuksiin Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kylä liikuntaesteetön rakentaminen kuulo- ja näkövammaisten sekä liikuntarajoitteisten maaseutu erityisryhmien liikuntamahdollisuudet ja luontoelämykset Palvelut, yrittäjyys koulut säilytettävä maalaiskylissä kauppa-auto, olisi monelle vanhukselle tarpeellinen kyläkahvila kyläkaupat kunniaan kyläpiikoja ja -renkejä vanhusten avuksi kylätalot kylien palvelupisteenä -> erilaiset pienyrittäjät tilojen vuokraajina, monitoimitalot osa kyläkouluista otetaan uudestaan opetuskäyttöön paikallisjuna liikennöi, aktiivinen junayhteys Kemistä Kolariin, bussivuoroja ja julkinen liikenne toimiva luovien alojen yritysryppäitä työosuuskunnat yhteiskunnallinen yrittäjyys sosiaalinen yritys usean kylän yhteistyönä kokonaisvaltaisuutta palveluiden järjestämiseen ja ajatteluun palvelusetelit käyttöön nopeasti o kotiapukuponki o kyläkauppojen tuki (esim. kotiinkuljetus) o hinta oltava kohdallaan (tulojen mukainen porrastus`) Laajakaista saatava pian 20

21 Turvallisuus Naapuriapu parasta turvallisuutta Yksin asuvien vanhusten auttaminen vanhuksille numerot, keneen voi ottaa yhteyden Kartoitetaan vaaralliset paikat ensiapukurssin järjestäminen etsintäkurssi esim. metsästysseuroille turvallisuussuunnitelma: puhelimet alkusammutuskoulutus hankitaan aggrigaatti kylätalolle ja valmiudessa oleva alkusammutuskalusto palopostien paikat kylässä Kyläpuulaakin aloitteesta voitaisiin luoda Ylitorniolle kylien turvallisuussuunnitelma liikenneturvallisuuden parantaminen kevyenliikenteenväylät tievalot ja niiden ajoitus perustetaan VAPEPA katuosoitteiden ja koordinaatioiden päivitys ohjeiden mukaan Matkailu kyläreitit, matkailijoille ja paikallisille kyläreittilehti, jokaiseen kuntaan omat, joissa kylät esittelevät omaa toimintaansa ja käyntikohteita kylämuseo, vanhat työkalut talteen vanhojen talojen kylämuseoita kyliin järjestetään opastettuja kyläretkiä ja kyläkierroksia turisteille kielitaitoisten oppaiden johdolla lintutorneja, laavuja ja kotia pyörätie Tornionjoen koko matkalle Tengeliöjoen pato on purettu ja lohta on Lohijärvessä oppaita ryhmille pienyrittäjyyttä, majoitustoimintaa ja ruokapalveluja markkinoinnin laajentaminen, esitteitä, infotauluja, nettisivuja, kylien verkosto luontomatkailua -> kylissä järjestetään opastettuja luontoretkiä, reitistöjä hoidetaan ja markkinoidaan tehokkaasti matkailijoiden määrä on kolminkertaistunut Ylitorniolla on kultateemainen luksuskylpylähotelli Nykyisten matkailupalveluiden kehittäminen o esim. Mellakoski/Mellakaira karavaanarialue o Pessalompolon kalasatama, kylätalo ja ampumarata ja kisat o kulttuurimatkailupalvelut Pekanpäässä Uusia matkailuideoita o retkiluistelu o moottorikelkkareittien kehittäminen o revontulimajat o luontoreitit ja polut o Lähiruoka o Et-Po: patikkaretket, lumikenkävaellukset 21

22 Nuoret kyläläisten ja koulun yhteistyön lisääminen -> esim. pieniä projekteja opiskelijoille Leader-toiminta tutuksi koululaisille, vierailuja kouluille nuorille retkiä luontoon, rastitehtäviä luonnosta nuorisoiltoja koululaisille, iltapäivienviettoa kaiken ikäisille nuorten yhteiskuntatakuu käyttöön myös kylille nuorille kuljetuksia kyliltä harrastusmahdollisuuksiin tai joustavuutta koulukuljetuksiin, jotta voi jäädä harrastuksiin koulun jälkeen Aavasaksan lentomäessä järjestetään ensimmäiset MM-lentomäkikisat Kylien kehittämisen työkalupakki Outokairan kylien kehittämisen malli Outokairalla on yksi isompi kehittämishanke, Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa, jonka kautta ns. kehittämistarjottimelta kylät voivat valita omaan tilanteeseensa sopivan työkalun (kyläsuunnitelma, nettisivut, markkinoinnin edistäminen jne) kylän kehittämiseksi. Hanke aktivoi ja tuo rahoituksellista pesämunaa kehittämistoimintaan, minkä avulla syntyy kylien omia kehittämishankkeita. Kylähanke siis ohjaa ja opettaa kehittämistoimintaan, mutta ei tee hankkeita ja suunnitelmia kyläläisten puolesta. Näin lisätään kylätoimijoiden osaamista, rohkaistaan hakemaan ja toteuttamaan hankkeita. Outokaira auttaa idean jalostamisessa hankkeeksi, ohjaa ja opettaa kehittämistoimintaan ja auttaa kylien kehittämishankkeiden toteutukseen, maksatukseen ja raportointiin liittyvissä asioissa. Outokaira tukee tavoitteellista kylätoimintaa: - esitemalliset kyläsuunnitelmat, jotka markkinoivat kylää ja tehdään myös sähköisinä - Outokairan kylien yhteiset nettisivustot - tutustumismatkat ja yhteistyö Ruotsin kylien kanssa Kylätoimijaverkostoja Suomen kylätoiminta ry eli SYTY - Suomen kylätoiminnan keskusjärjestö, joka edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä - jäsenenä 20 maakunnallista kylien yhteenliittymää /(Lappilaiset kylät ry) - Maaseutuplus lehti - jäsenenä Euroopan maaseutu- ja kylätoimijoiden verkostossa - valtakunnallisia kehittämishankkeita - 22

23 Lappilaiset kylät ry - maakunnallinen kyläyhdistys - järjestää vuosittain Lapin kylätoimintapäivät - Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry: Yhteisöllisen kehittämisen menetelmiä: kylätoiminta.fi/kylatoiminta/oppaitajaohjeita Muita linkkejä ja vinkkejä: facebook.com

24 YLITORNION KYLIEN YHTEISET KEHITTÄMISKOKOUKSET Ylitornion kylien kesken on kokoonnuttu kaksi kertaa pohtimaan Ylitornion kylien kehittämistä. Tilaisuuksien tarkoituksena oli koota kylittäin ja kyläalueittain tärkeimpiä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä kylien kehittämissuunnitelmaan vuosille Ensimmäinen työpaja järjestettiin klo Kaulirannan monitoimitalossa, Ylitornion kyläpuulaakin kokouksen yhteydessä. Kokoukseen oli kutsuttu kaikki Ylitornion kylien asukkaat kyläpuulaakin jäsenien lisäksi. Tilaisuudessa oli edustajia Etelä-Portimojärven, Meltosjärven, Pessalompolon, Mellakosken, Kantomaanpään, Armassaaren, Pekanpään, Mellajärven ja Kaulirannan kylistä sekä kunnan edustajina maaseutusihteeri Ari Ala-Poikela ja yritysneuvoja Markku Norrena. Toinen työpaja järjestettiin Ylitornion kylien kehittämiskokouksena klo Ylitornion kunnantalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli edustajia Kantomaanpään, Mellakosken ja Pekanpään kylistä sekä kunnan edustajina maaseutusihteeri Ari Ala-Poikela, yritysneuvoja Markku Norrena ja osan aikaa kunnanjohtaja Tapani Melaluoto. Suunnitelman tässä osuudessa on Ylitornion kylien yhteisten kehittämiskokousten perusteella valittu Ylitornion kylien yhteiset kehittämistoimenpiteet vuosille YLITORNION KYLIEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE : 1. Ylitornion kyläpuulaakin toiminta lautakuntamalliseksi - otetaan esimerkkiä Rovaniemen aluelautakuntamallista - esitys kuntaan; valtuustoaloite 2. Valokuituverkon saaminen koko kunnan alueelle - toteutus: vastuutahona kunta, kuntalaisten aktivointi tärkeää 3. Palvelujen kokonaisvaltainen järjestäminen kylissä - kolmannen sektorin palvelujen kehittäminen - vanhuspalvelujen kehittäminen kylissä - edistetään vanhusväestön kotona asumista - kylätalkkaritoiminnalle kehittämishanke kaikkien kylien kesken - vanhusten porinapiirit, senioripisteen toiminnan jatkaminen - Ystäväpiiri- ohjaajakoulutuksen saaminen Ylitorniolle - palvelusetelit käyttöön - kotiapukuponkimallin kehittäminen - kyläkauppojen tuki, esim. ostosten kotiinkuljetukset vanhuksille - järjestettyjen palvelujen kohtuullinen hinnoittelu; tulojen mukainen porrastus - asiamiesposti, postipalvelut kylille takaisin - omakotitalotontteja kylille 24

25 4. Kylämaisemien ja luontokohteiden kunnostus ja hoito - pajukoiden raivaaminen kyläteiden varsilta - järvien kunnostaminen - Tengeliönjoen ruoppaus - luontopolkujen kehittäminen - työttömille töitä kylien maisemienhoidosta 5. Kylien turvallisuuden ja pelastuspalvelujen kehittäminen - kylien turvallisuussuunnitelmat - naapuriapu - tietotekniikan hyödyntäminen turvallisuuden lisäämiseksi 6. Nuorten yhteiskuntatakuu käyttöön kylille - nuorille olisi töitä kyläyhteisöissä, esim. maisemanhoitoa - työosuuskunnat - sosiaaliset yritykset => useamman kylän yhteistyönä 7. Kylien yhteistyön lisääminen - kylien yhteiset suurarpajaiset; mahdollistavat suuremmat arpajaisvoitot, arvonta kylien yhteisen tapahtuman yhteyteen - kylien yhteiset tarjouspyynnöt ja ostopalvelujen kilpailutus esim. kirjanpitopalveluista - kylien yhteistalkoot; talkoopankki - outokairankylat.fi- sivuston hyödyntäminen tiedonvälittäjänä - kylien eri yhdistysten yhdistäminen tai yhteistoiminnan lisääminen - kateus ja katkeruus pois kylien väliltä 8. Kylätalojen toiminnan monipuolistaminen - kylätaloista kyläläisten olohuoneita - kyläkahviloiden perustaminen kylätaloille - liikuntavälineitä kylätaloille - kiertävät kunto-ohjaajat kylätaloille, myös nuorille suunnattua liikuntaa - karaokeillat ja erilaiset te lat kylätalojen ohjelmistoon - kyläläisten ja koulun yhteistyön lisääminen kylissä, joissa on koulu, mutta ei kylätaloa 9. Perinteen tallentaminen ja esilletuominen - kulttuurihistorian esille tuominen kylien yhteisillä tapahtumilla - vanhat kalastuspaikat tunnetuksi, perinnetiedon siirtäminen nuorille 25

26 10. Kylien matkailun ja markkinoinnin kehittäminen - Kylien näkyvyys Ylitorniolla tärkeää o kylän tapahtumat näkyvillä paikallislehdissä o rajan yli markkinointia myös Ruotsin puolelle o kylätalot aktivoivat toimintaa - Olemassa olevien edellytysten tunnistaminen o Mellakaira/Mellakoski: hyvät kulkuyhteydet, vilkkaasti liikennöity tie o Pessalompolo: kalasatama, kylätalo ja ampumarata + -kisat o Meltosjärvi: hyvät kalastusmahdollisuudet: tarvitaan yöpymispaikkoja ja oheispalveluja o Etelä-Portimojärvi: latu- ja patikointireitistöjen hyödyntäminen - Olemassa olevien matkailupalvelujen kehittäminen o Mellakoski/Mellakaira: karavaanarialueen kehittäminen o Pekanpää: kulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen: teatteriesityksiä, tarjoiluja, kiertoajelu Ruotsin kautta Tornionjoen molemmin puolin o Ylitornion kylien Ei mithään raijjaa- tapahtuman kehittäminen o Midnight Sun Canoening melontatapahtuman kehittäminen reitin varrella olevien kylien osalta o Green Care- matkailun edistäminen - Uusien matkailupalvelujen kehittäminen o retkiluistelu o moottorikelkkareittien kehittäminen o revontulimajat o luontoreitit ja polut o lähiruokaan panostaminen ja hyödyntäminen matkailussa o patikkaretkien ja lumikenkävaelluksien järjestäminen o Vuennonkosken yli riippusilta ja alueen kehittäminen o kasvillisuusmatkailun kehittäminen; Jokipaju, Kainuunkylän saaret (Tornionjoen suurin suvantoalue, merkittävä kosteikko ja lintujen pesimäalue, yksi Suomen laajimmista tulvaniittyalueista) 26

27 Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman hyväksyy Ylitornion kyläpuulaaki. Tämän jälkeen Ylitornion kylien kehittämissuunnitelma toimitetaan Ylitornion kunnan päätöksentekijöiden tietoon ja se toimii osaltaan Ylitornion kyläpuulaakin työkaluna ja toimintasuunnitelmana seuraaville vuosille. Ylitornion kyläpuulaaki seuraa ja valvoo Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman toteutumista. Seuranta toteutetaan puolivuosittain, huomioiden seuranta- aikataulussa Ylitornion kunnan talousarvion vuosittaiset suunnitteluajankohdat. Kyläalueita koskevia kehittämistoimenpiteitä voidaan useimmissa tapauksissa toteuttaa hankkeilla. Hankerahoitusta voidaan hakea paikalliselta Leader- toimintaryhmältä Outokaira tuottamhan ry:ltä, laajemmissa hankekokonaisuuksissa suoraan Lapin ELY- keskukselta. Kehittämissuunnitelma päivitetään viimeistään tämän suunnitelman päättymisvuonna Ylitornion kyläpuulaaki on hyväksynyt Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman kokouksessaan

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kumppanuudella kohti hyvinvointia

Kumppanuudella kohti hyvinvointia Kumppanuudella kohti hyvinvointia Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. o Kumppanuushanke: Pohjois-Karjalan kansanterveys

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar 2016-2017 Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar Tänä päivänä yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan

Suomalaisen yhteiskunnan Suomalaisen yhteiskunnan iso muutos muuttuvatko kunta ja kuntalainen? Kyläparlamentti Ilomantsi 31.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Kuulostaa hyvältä! Ilomantsi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Torniojoen osayleiskaavan päivitys. Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille. Hyvä asukas tai maanomistaja!

YLITORNION KUNTA. Torniojoen osayleiskaavan päivitys. Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille. Hyvä asukas tai maanomistaja! YLITORNION KUNTA Torniojoen osayleiskaavan päivitys Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Ylitornion kunnan Tornionjoen, Tengeliönjoen ja Portimojärven ranta-alueilla

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Hyvinvointia Huhtasuolle. Merja Pihlajasaari, projektityöntekijä Marika Lindholm, projektikoordinaattori

Hyvinvointia Huhtasuolle. Merja Pihlajasaari, projektityöntekijä Marika Lindholm, projektikoordinaattori Hyvinvointia Huhtasuolle Merja Pihlajasaari, projektityöntekijä Marika Lindholm, projektikoordinaattori 25.9.2014 26.9.2014 Lähtökohtana Hyvinvointikertomus (2011) antoi tavoitteet kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot