YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 Kylien kehittämissuunnitelman tarve ja tausta... 3 Kylien kehittämissuunnitelman valmisteluprosessi... 3 Kyläkohtaisesta suunnittelusta kylien yhteiseen kehittämiseen... 4 KYLÄTOIMINTA... 5 Outokaira alueen kylien kehittäjänä... 6 Ylitornion kylien hankkeita EU -ohjelmakaudella Ylitornion kyliin liittyvät kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Kylien rajat ylittävä verkostoyhteistyö... 7 YLITORNION KYLIEN NYKYTILANNE, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 8 Väestö... 8 Viihtyisä ja elinvoimainen asuinympäristö... 9 Vesihuolto... 9 Kaavoitustilanne... 9 Työllisyys ja elinkeinot... 9 Maatalous Metsätalous Porotalous Matkailu Muu maaseudun yritystoiminta Nuorten yrittäjyys ja kansainvälisyys Palvelut ja arjen turvallisuus Turvallisuus Kulttuuri ja sivistys TOIMIVA LÄHIDEMOKRATIA YLITORNION KYLÄPUULAAKI Miten kyläpuulaakin toimintaa kehitetään? TULEVAISUUSSEINÄ Kylien kehittämisen työkalupakki Outokairan kylien kehittämisen malli Kylätoimijaverkostoja YLITORNION KYLIEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE

3 JOHDANTO Kylien kehittämissuunnitelman tarve ja tausta Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa kuvataan Ylitornion maaseutumaisten alueiden ja kylien nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisen suuntaa, tavoitteita ja toimenpiteitä. Ylitorniolla kunnan ja kylien välinen yhteistyö on saanut uutta voimaa kyläpuulaakin toiminnan herättyä uudelleen henkiin, minkä vuoksi tämänkin suunnitelman teossa on kiinnitetty erityishuomiota juuri lähidemokratian turvaamiseen sekä kylien elinvoimaisuuden parantamiseen. Kylien kehittämissuunnitelmassa epävirallinen kyläsuunnittelu kohtaa virallisen kuntasuunnittelun. Useat Ylitornion kylät ovat laatineet omat kyläsuunnitelmansa, mikä on kylätoiminnan perusta. Tässä kylien yhteisessä kehittämissuunnitelmassa keskitytään kyläalueiden tarpeisiin ja kylien välisen yhteistyön edistämiseen sekä kylien yhteistyöelimen Kyläpuulaakin toimintaan suhteessa kunnan viralliseen päätöksentekoon. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on luoda puitteet maaseudun ja kylien suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Vaikka tämä maaseudun kehittämissuunnitelma laaditaan antamaan suuntaviivoja Ylitornion kylien kehittämistyöhön, vaikuttavat sen sisältöihin myös seudulliset, maakunnalliset, valtakunnalliset ja EU-tason linjaukset. Lähtökohtana onkin sovittaa kuntatason tavoitteet yhteen muiden maaseudun kehittämisohjelmien kanssa, joita valmistellaan parhaillaan uudelle EU:n ohjelmakaudelle Suunnitelmassa kuvataan aluksi yleisesti kylätoimintaa sekä kylien kehittämisen nykytilaa ja tavoitteita Ylitorniolla. Kylätoimijoiden esittämiä tarpeita ja kehittämisideoita on koottu ns. tulevaisuusseinälle ja työkalupakista löytyvät välineet ideoiden ja suunnitelmien toteuttamiselle sekä verkostoja, jotka auttavat kehittämistyössä eteenpäin. Suunnitelman lopussa löytyvät Ylitornion kylien konkreettiset kehittämistoimenpiteet vuosille Kylien kehittämissuunnitelman valmisteluprosessi Ohjelmaa on valmisteltu osana Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa -hanketta, joka on paikallisen toimintaryhmän Outokaira tuottamhan ry:n hallinnoima yleishyödyllinen kylien kehittämishanke Tornion, Ylitornion ja Pellon kuntien alueella. Lähtökohtana on ollut pitää suunnitelman valmisteluprosessi toiminnallisena niin, että se toteuttaa itsessään jo sitä, mitä kylien kehittämisellä tavoitellaan. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty kylähankkeen aikana (vuosina ) kertynyttä tietoa ja materiaalia, jota on yhdessä kyläläisten kanssa työstetty mm. opintomatkojen yhteydessä. Sallaan tehdyllä opintomatkalla järjestettiin kylämatkailun kehittämiseen liittyvä ideointityöpaja, Pirkanmaalle tehdyllä opintomatkalla haettiin mallia ja mietittiin kylien kehittämistä. Lisäksi kyläkohtaisesti on tehty esitemallisia kyläsuunnitelmia ja kylien yhteisiä nettisivustoja tiedotuksen ja markkinoinnin edistämiseksi. Ennen kaikkea 3

4 on tehty konkreettisia asioita ja samalla alueen kylätoimijat ovat tutustuneet toisiinsa yli kunta-, alue- ja valtakunnan rajojen. Kylä-kunta yhteistyön kehittämistarpeiden kartoittamiseksi kyläyhdistyksille on lähetetty kyselyt, joiden pohjalta on kyläpuulaakin kokouksen yhteydessä järjestetyssä työpajassa mietitty erityisesti kylien välistä yhteistyötä ja kyläpuulaakin toiminnan kehittämistä. Myös tämän kehittämissuunnitelman tavoitteena on osaltaan tukea kylien ja kunnan välistä yhteistyötä. Lisäksi suunnitelman sisältöä on tuotettu verkostotyönä maaseudun eri toimijoiden kanssa. Suunnitelman valmistelussa on kuultu niin kunnan, elinkeinotoimen, järjestösektorin kuin maakunnallisten toimijoiden näkemyksiä unohtamatta tärkeintä eli paikallisten ihmisten asiantuntemusta. Lisäksi valmistelutyössä on tehty tiivistä yhteistyötä meneillään olevien kehittämishankkeiden kanssa,, mm. Paikallisen kehittämisen vahvistaminen (Outokaira tuottamhan ry), Poukama (Maaseudun sivistysliitto), Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä (Lappilaiset kylät ry), Väylän komeat maisemat (Ylitornion kunta), Ei mithään raijjaa (Ylitornion kunta), Midnight Sun Canoening. Tärkeimpiä toimijoita ovat olleet kylien kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset ja Kyläpuulaaki, jossa on edustettuina kyläyhdistykset, kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt. Kylien kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain Ylitornion maankäyttöstrategian kanssa, joka tulee ohjaamaan tulevaa kaavoitusta ja muuta kunnan kehittämistä. AIRIX Ympäristö Oy:n toteuttamassa maankäyttöstrategiatyössä on kuultu mm. kunnan päättäjien, yrittäjien, kylien edustajien ja nuorten näkemyksiä sekä toteutettu tulevaisuuskysely kuntalaisille. Kesällä 2012 AIRIX Oy:n edustajat ovat myös kiertäneet Ylitornion kylissä keskustelemassa mm. kyläyhdistysten edustajien kanssa kylien tulevaisuuden näkymistä ja keräämässä tietoa kyläläisten tulevaisuuden ajatuksista ja kehittämisideoista. Tietojen pohjalta on tehty ns. kyläprofilointi, jota käytetään hyväksi myös tämän suunnitelman nykytilakatsauksessa. Tiedot esitetään karttakuvina. Kyläkohtaisesta suunnittelusta kylien yhteiseen kehittämiseen Useat Ylitornion kylät ovat laatineet omat kyläsuunnitelmansa, mikä on tavoitteellisen kehittämisen tärkein työkalu. Niissä määritellään kylän vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä toimenpiteitä kylän elinvoimaisuuden parantamiseksi. Tärkeää on myös kyläsuunnitelmien päivittäminen. Suunnitelman tekemiseen on useita erilaisia tapoja, mutta tärkeintä on saada aikaan innostava ja sitouttava vuorovaikutus kylällä. Kyläkohtaisen kehittämisen lisäksi on siirryttävä kohti kylien yhteistä kehittämistä, mikä on tulevaisuuden kylätoiminnan kulmakiviä. Kuten Outokairan ja Lapin alueella on jo totuttu, yhteistyötä tulee tehdä myös yli kunta-, alue- ja valtakunnan rajojen kuin myös eri organisaatioiden ja sektoreiden välisillä rajapinnoilla. Myös hanketoiminnan tulee olla nykyistä enemmän usean kylän ja järjestön yhteistoimintaa. Tärkeää onkin kehittää uusia toimintoja eri järjestöjen, organisaatioiden ja intressiryhmien välille niin, että uudet toimijat ja verkostot kohtaavat ja saavat innostusta toisiltaan. Näin voidaan lisätä myös kylien ja kaupunkien välistä vuorovaikutusta ja saada myös kylätoimintaan uusia ihmisiä ja ideoita. 4

5 KYLÄTOIMINTA Kylätoiminta rinnastetaan usein muuhun vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Kylätoiminnassa on kuitenkin selvästi monia omia tunnuspiirteitään kuten toiminnan paikallisuus, laaja osallistuja- ja toimijajoukko (vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, vierailijat, matkailijat, harrastajat jne.), suuri talkootyön osuus, monialaisuus ja yhteisöllisen toiminnan laajuus. Kylillä on myös erityinen suhde kuntaan ja kylä toimii alustana monille muille paikallisyhteisöille. Jaksaminen ja toimijapula ovat yleisiä ongelmia vapaaehtoisuuteen perustuvassa kylätoiminnassa. Pakallisyhteisössä toiminta vaatii usein vetäjältä lähes kokoaikaista osallistumista ja toimintojen organisointia, mikä voi väsyttää aktiivisimmankin kyläveturin, ellei ympärillä ole tarpeeksi isoa tiimiä. Erityisesti paikalliset kehittämishankkeet vaativat voimia uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumiseksi, riskien ottamiseksi ja yhteisön aktivoimiseksi. Vetäjien uupumisen seurauksena toiminnasta tulee helposti syklistä. Monissa kylissä myös toimijoiden sukupolvenvaihdokset ovat haastavia, sillä aktiivi-ikäiset arvottavat elämäänsä enemmän perheen suuntaan tai aktiivi-ikäisiä ei enää ole. Ennen kaikkea kylätoiminta tuottaa kuitenkin sosiaalista pääomaa, osaamista ja virkistystä niin kyläläisille kuin vierailijoillekin. Se on luonteeltaan sosiaalista hauskanpitoa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen voimauttaa ja luo sidettä kylään ja sen toimintaan. Onnistumisia kylätoiminnassa Ylitorniolla vuonna 2012 Ylitornion kunta jakaa vuosittain vuoden kyläteko palkinnon, joka on 1000 euroa. Vuonna 2012 palkinnon sai Meltosjärven kyläyhdistys. Yhteistyössä seurakunnan, kunnan eri palvelualojen sekä toisen kylän kanssa meltosjärveläiset talkoilivat kuntoon kappelin parkkipaikan. Alueelta raivattiin iso määrä puita, joista rakennettiin naapurikylältä löytyvää tietotaitoa hyödyntäen laavu jokirantaan. Puiden latvaosista pilkottiin useita traktorin peräkärryllisiä halkoja kunnan halkomakoneella. Halot jaettiin hyväntekeväisyytenä kylän vanhuksille ikäjärjestyksessä alkaen vanhimmasta. Kyläyhdistyksen mukaan ensi vuonna puita on tarkoitus raivata lisää, joten halkojen jako jatkuu myös nuoremmille eläkeläisille. Kantomaanpään alue on palkittu Suomen Kylätoiminta ry:n ja Lappilaiset Kylät ry:n nimityksestä Vuoden Lappilaisena Kylänä 2012! Kantomaanpäässä on painettu koko postialueen voimalla töitä yhteisen hyvän eteen. Nyt jo toista vuotta täysipäiväinen uurastus on tuonut kyläläisten ulottuville jo monenlaisia palveluita, kuten kylätraktorin (,jolla lingotaan mm. halukkaiden asukkaiden pihat), mediakeskuksen (,joka sijaitsee Kantomaanpään vanhalla koululla ja jossa kaikki postialueen kyläläiset ja matkailijat voivat käyttää tietokonetta, langatonta internettiä, saa asiointiapua ja voi lukea päivän sanomalehdet, sekä seurustella muiden kyläläisten kanssa), vaihtokirjaston (myös vanhalla koululla) ja monia muita kyläläisten arkea helpottavia keksintöjä. Tarjottaviin palveluihin voi tutustua osoitteessa kantomaanpaa.fi/palvelut. Myös vuoden 2013 kyläteko palkinto meni Kantomaanpäähän. Kantomaanpään kyläyhdistys panosti vanhusten auttamiseen palkkaamalla yhdistykselle neljä nuorta kesätyöntekijää. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli vanhusten auttaminen heidän jokapäiväisissä askareissaan. Nuoret kantoivat polttopuita, 5

6 leikkasivat ruohoa, puhdistivat peruna- ja kasvimaita, siivosivat pihoja, maalasivat ulkorakennuksia, huolsivat pienkoneita ja opastivat vanhuksia tietokoneen käyttöön. Nuoret saivat puolestaan arvokasta tietoa kylän historiasta ja kyläläisten elämästä vanhusten kertoillessa tarinoita omasta nuoruudestaan. Outokaira alueen kylien kehittäjänä Outokaira tuottamhan ry on maaseudun kehittämisyhdistys, jota kutsutaan myös Leader-ryhmäksi tai paikalliseksi toimintaryhmäksi. Outokaira on laatinut yhdessä alueen asukkaiden kanssa kehittämisohjelman, jota toteutetaan erilaisilla hankkeilla. Hankkeiden hakijoina voivat olla niin alueen järjestöt, yhteisöt, yritykset kuin Outokaira itsekin. Hankkeet voivat olla yleishyödyllisiä investointi- tai kehittämishankkeita, koulutushankkeita tai yritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Outokaira aktivoi ihmisiä ja auttaa ideoiden saattamisessa hankkeiksi. Koko hanketoteutuksen ajan Outokaira kulkee mukana antaen apuaan erilaisissa käytännön asioissa. Outokaira toimii tulkkina byrokratian ja kylien ihmisten välillä. Kylien kehittämisessä on tärkeää myös antaa kylien elää hieman omassa syklissään. Kaikissa kylissä ei yksinkertaisesti jakseta kehittää toimintaa koko ajan, vaan joskus on pidettävä taukojakin. Tilanteen muuttuessa kylä on taas valmiina toimimaan. Ylitornion kylien hankkeita EU -ohjelmakaudella (lista ei sisällä yritysten hankkeita) Pessalompolon vanhan kyläkaupan muuttaminen kylätaloksi Raanujärven Loimun urheiluseuran talon kunnostus kylätalona Jupon Erän ampumaurheilukeskuksen lämmitysjärjestelmän muutos Raanujärven Loimun urheiluseuran talon keittiön kunnostaminen Mellakairan pirtin kunnostus ja laajennus Etelä-Portimojärven kylätalon tuulikaapin ja portaiden korjaaminen sekä kalustohankintoja Raanujärven kylälle valaistu liikunta- ja ulkoilureitti Pessalompolon kylätaloon kalusteita ja laitteita, mm. tietokone, tv, karaokelaitteet, astioita ym. Pekanpään vanhalle koululle kyläpuoti ja lato varastoksi Kantomaanpään kyläyläyhdistykselle traktori ja varusteet, jotta talkoillaan vanhusten pihoja ym. Meltosjärven vanhan koulun piha-alueen kunnostamista Mellakosken kylällä tie Kuijaskodalle Kantomaanpään kyläsalin kalusteiden hankinta Ainiovaaran jäähallin pienimuotoinen kunnostamishanke 6

7 Ylitornion kyliin liittyvät kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Raanujärven korukivihanke Kyläläisiä Kantomaanpäähän Ei mithään raijjaa (Ylitornion kunnan hakemana) Pekanpään maa- ja kotitalousseuran Perinteet talteen ja toimimaan Kaikkiin Outokairan kyliin liittyneet yhteiset kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen Mustaparta ja Tornionlaakso Viisauden Vimmaa taidelautta rajalla Unelmia ja uskallusta, kansainväliset partnerit Leader Tornedalen Ruotsista ja Pärnu Lahe partneluskogu Virosta Outokaira Otollinen koulutus- hanke eli OTTOKOULUTUS Muuttolintujen mukana luontoon Along the birds routes kansainvälinen hanke Unkarin ja Viron kanssa Katso kaukaa näe lähelle -kehittämishanke Kylien rajat ylittävä verkostoyhteistyö Kylien verkostot ovat yhtä moninaiset kuin kylillä asuvien ihmisten verkostot nykypäivänä. Työn ja vapaaajan verkostot limittyvät ja monipaikkaisuus on nykyihmisten arkipäivää. Myös maaseutuajattelussa aluelähtöisyyden rinnalla korostuu yhä enemmän ihmiskeskeinen ja globaali rajat ylittävä ajattelu. Rajoja on ylitettävä ennen kaikkea asenteissa, sillä maaseudulta haetaan erilaisia asioita kuin ennen: hyvinvointia, virkistäytymistä, turvallista ja vapauttavaa elinympäristöä, omavaraisempaa elämää, toimivia verkko- ja tietoliikenneyhteyksiä, ja kokeilumahdollisuuksia tehdä asioita eri tavalla kuin kaupungissa. Maaseutu tarjoaa monipuolisen, luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. Alueellisesti yhteistyötä tehdään oman kunnan ja alueen kylien kesken, mutta myös lappilaisten ja ruotsalaisten kylien kanssa. Uutta oppia voidaan hakea myös kauempaa erilaisten tutustumismatkojen avulla, joita Outokairan järjestämänä on tehty niin Itä-Lappiin, Keski- ja Etelä-Suomeen, Viroon Pärnun alueelle kuin Ruotsin Tornionjokivarteen. Kansainvälisyyttä tehdään monella rintamalla, niin yrittäjien kuin kylienkin kesken. Tärkeää on luonnollinen kanssakäyminen kansainvälisten kumppaneiden kesken, minkä vuoksi on luontevaa valita yhteistyökumppanit juuri rajajoen toiselta puolelta Ruotsista sekä Virosta. Yhteisenä kielenäkin käy englannin ohella suomi. 7

8 YLITORNION KYLIEN NYKYTILANNE, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Väestö Ylitorniolla on 4488 asukasta ( ). Kunnan väestöstä yli 65 vuotiaiden osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suurin ongelma kunnassa on väestökato ja väestön ikääntyminen. Ympäristökylien asutus on keskittynyt järvien ympärille ja Tornionjoen rantaan. Ylitorniolla on yhteensä 20 kylää:aavasaksa, Armassaari, Etelä-Portimojärvi, Kainuunkylä, Kantomaanpää, Kaulinranta, Lohijärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Meltosjärvi, Nuotioranta, Pekanpää, Pessalompolo, Raanujärvi, Tengeliö, Kuivakangas, Mellantörmä sekä kirkonkylän Alkkula, Hyllykylä ja Kopanmäki Seuraavassa karttakuvassa on esitetty AIRIX Ympäristön laatima karttakuva, jossa kuvattu suurimpien ja aktiivisimpien kylien väestötilannetta. (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) 8

9 Viihtyisä ja elinvoimainen asuinympäristö Tieyhteydet ympäristökylille ovat vielä hyvät, joskin tieluokituksen mukaisesti mm. talviaurauksen tasoa on laskettu. Monella kylällä myös yksityisteiden olemassaolo sekä niiden kunnossapito on kulkuyhteyksien vuoksi tärkeää. Varsinkin yksityisteiden osalta väestön ikääntyminen näkyy siinä, että tietoimikuntien toiminnassa on osittain vaikeuksia. Kunnan omistamalla Ainiovaaran Kiinteistöt Oy:llä on rivitaloasuntoja seuraavilla kylillä:etelä-portimojärvi, Kainuunkylä, Kauliranta, Lohijärvi, Mellakoski, Pekanpää, Raanujärvi, Tengeliö. Niissä jokaisessa on 5 asuntoa eli yhteensä 40 vuokra-asuntoa. Vesihuolto Ylitornion kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Haja-asutusalueen asukkaiden on laitettava jätevesiasiansa nykylainsäädännön mukaiseksi mennessä. Tämä edellyttää toimiviin viemäriverkostoihin liittymisiä, mahdollisia pienpuhdistamoja, imeytys- ja suodatinkenttien rakentamisia sekä nykyisten järjestelmien kunnostuksia lain edellyttämien ikärajojen puitteissa. Kaavoitustilanne Ylitornion kunnalla on voimassa Lapin liiton laatima Länsi-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavan erilaisilla suojelumerkinnöillä ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvillä varauksilla on merkitystä maaseudun asukkaille ja maanomistajille. Seutukaavamääräyksiä: - hyville, yhtenäisille ja maisemallisesti tärkeille pelloille ei tulisi rakentaa - malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava - luontaistalouteen liittyvien toimintojen edellytykset on turvattava - ranta-alueilla olisi turvattava rannan suuntainen kulkuyhteys - ranta-alueella vapaan rannan osuus tulisi olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta - rakennuksia ei tulisi sijoittaa maisemallisesti aroille paikoille - rakennuspaikkoja ei saa sijoittaa tulvauhka-alueille - maisemalliset tekijät on otettava huomioon kaikissa metsänkäsittelytoimenpiteissä - maankäytön suunnittelussa otettava huomioon arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Työllisyys ja elinkeinot Ylitornion elinkeinostrategiassa on linjattu yhteiskunnan megatrendejä, jotka vaikuttavat voimakkaasti Ylitornion elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Ympäristöasiat ja kestävä kehitys vaikuttavat kaikkien toimialojen kehitykseen lisääntyvässä määrin. Oman alueen puhdas lähiruokatuotanto on kasvava trendi kaikkialla maailmassa. 9

10 Väestön ikääntyminen on yhtäältä haaste; toisaalta ikääntyvä väestö oppii koko ajan paremmin käyttämään palveluja. Työelämän muutokset ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat murroksessa; työn tekemisen paikat ja tavat moninaistuvat Yksityisen sektorin rooli työllistäjänä ja yrittäjyys lisääntyvät samalla kun julkisella sektorilla tarjolla olevien työmahdollisuuksien määrä vähenee. Ylitornion kannalta edellä luetellut megatrendit tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin - etenkin kun nykyinen tietotekniikka ja internetin hyödyntäminen mahdollistavat aivan uudenlaisia, voimakkaasti kansainvälisiäkin liiketoimintoja johdettuna ja toteutettuina Ylitorniolta käsin. Harvaanasuttujen alueiden ja kylien palveluiden järjestäminen luo uusi mahdollisuuksia myös palveluyrittäjyyden kehittämiseksi. (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) 10

11 Maatalous Ylitornio on perinteiltään vahva maatalouspitäjä ja maatalouden merkitys on edelleen suuri elinkeinojakaumassa. Aktiiviset tilat ovat kylien suurimpia työllistäjiä ja muutamalla tilalla on kiireaikoina ulkopuolistakin työvoimaa. Tiloja on viime vuosina kehitetty voimakkaasti investoinneilla ja sukupolvenvaihdoksilla ja sama kehitys näyttää tulevaisuudessa jatkuvan. Vuonna 2012 peltoa viljeltiin 110 tilalla yhteensä ha; keskim.33,48 ha/ tila. Lypsykarjatiloilla peltoa oli käytössä keskimäärin. 56,9 ha/tila ja lihakarjatiloilla 58,7 ha/tila. Maataloustukien hakijoista v oli: - lypsykarjatiloja 39 kpl - lihakarjatiloja 12 kpl - kanaloita 1 kpl - lampoloita 2kpl - mehiläistarhoja 1kpl - hevostiloja 5 kpl Kahdella tilalla harjoitetaan kaupallista puutarha/kasvihuoneviljelyä. Lopuilla 57 tilalla harjoitetaan pelkkää kasvinviljelyä tai sen lisäksi myös porotaloutta. Ylitorniolla toimii kaupallista toimintaa harjoittava kotijuustola. Viljelijöiden keski-ikä karjatilojen osalta v oli seuraava: - lypsykarjatilat 48 v. - lihakarjatilat 55 v. Vuonna 2011 maidonlähettäjiä oli 41 kpl ja meijeriin toimitettu maitomäärä 8, 99 milj. litraa. Keskimäärin tilaa kohti maitoa lähetettiin meijeriin litraa. Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 2001 maidonlähettäjiä oli 72 kpl, meijeriin toimitettu maitomäärä 9,54 litraa ja keskimäärin tilaa kohti tuotettiin maitoa litraa. Metsätalous Ylitorniolla yksityismetsien pinta-ala on ha ja metsänomistajia on 1202 kpl. Puuston vuotuinen kasvu on 1.9m3/ha/v ja keskimääräinen hakkuukertymä m3. Yksityismetsien hoito tapahtuu Ylitornion metsänhoitoyhdistyksen kautta. Energiapuun käyttö on lisääntynyt. Tulevien energiaratkaisujen myötä (esimerkiksi Kemin lämpölaitos) energiapuun käytön katsotaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Tämä taas mahdollistaa Ylitornion alueella ns. lämpöyrittäjyyteen liittyvän yritystoiminnan lisääntymisen. 11

12 Porotalous Koko Ylitornion kunta on poronhoitoaluetta. Kunnan alueella toimii kaksi eri paliskuntaa, Lohijärven paliskunta ja Palojärven paliskunta. Paliskunnista pinta-alaltaan Palojärvi on suurempi ja sijaitsee kunnan itäosassa. Lohijärvi sijaitsee taas kunnan länsiosassa. Lukuporoja Ylitornion kunnan alueella on noin Kunnan alueella sijaitsee porojen pienteurastamo, jossa teurastetaan vuosittain noin teurasporoa, joista noin 40 prosenttia jatkojalostetaan paloittelemalla ja pakkaamalla. Teuraiden suoramyynti sekä myynti paikallisille pienjalostajille on lisääntynyt vuosittain voimakkaasti niin että nykyisellään lähes sata prosenttia lihasta päätyy markkinoille tätä kautta. Poronlihan jatkojalostusta harjoitetaan muutaman yrittäjän toimesta. Matkailu Ylitornio vaaroineen, jokineen ja järvineen tarjoaa puhtaan luonnon ohella erinomaiset harrastus- ja virkistäytymismahdollisuudet ja upean erämaisen vaihtoehdon matkailulle. Mahdollisuuksia löytyy: luontomatkailu, maatilamatkailu, porotilamatkailu, kalastusmatkailu, metsästysmatkailu, elämysmatkailu. Ja miten tuo tulevaisuuden kaivosmatkailu. Kalastusmatkailun mahdollisuudet ovat Ylitorniolla loistavat. Euroopan ainoa vapaana virtaava Tornionjoki tarjoaa lohen ja siian omatarvekalastuksen ohella erinomaiset puitteet kalastusmatkailun kehittämiselle. Tengeliöjoki on järvien ja lampareiden kautta kulkeva purontapainen joki, joka tarjoaa vaihtoehdon ns. väyläkalastukselle ( huom. mm. Tornionjoen rauhoituspäivien aikainen kalastus). Ylitornion kylien suuret järvet tarjoavat kolmannen erilaisen mahdollisuuden kalastukseen. Saman kunnan alueelta löytyy perho-, uistelu-, vetouistelu-, vapa-, pilkki-, verkko- ja jopa nuottakalastusmahdollisuudet. Metsästysmatkailun mahdollisuudet näyttäytyvät mm. ampumaurheilukeskuksen kehittämismahdollisuuksissa, joista malliesimerkkinä Jupon Erän järjestämät suuret ampumaurheilukisatapahtumat. Elämys- ja luontomatkailua on kehitetty Ylitorniolla mm. Midnight Sun Canoening melontatapahtumalla ja luontomatkailun osana lisäarvoa voi tuoda myös hyvinvointia lisäävä Green Care hyvinvointia luonnosta toiminta, jossa myös Ylitornion kunta on mukana. Mökki- ja järvimatkailu on voimakkainta Ylitornion järvikylillä, missä toimii lukuisia matkailualan yrittäjiä. Myös kylämatkailulla on mahdollisuuksia mm. jo olemassa olevien suurten tapahtumien edelleen kehittämisessä. Ylitorniolla kylämatkailu on esillä vahvasti vuonna 2013, kun uusi Ylitornion kylien yhteinen suurtapahtuma Ei mithään raijjaa kohtaa Tornionjokea nousevan Iso Siika performanssin. 12

13 (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) Muu maaseudun yritystoiminta Ylitornion maaseutualueella toimii lukuisa määrä pienyrityksiä kuten koneurakoitsijoita, metsäkoneurakoitsijoita, maatiloilla toimivia koneyrittäjiä ja metallialan pienyrityksiä kuin myös yksittäisiä rakennusurakoitsijoita ja ammattiosaajia. Tavoitteena on luoda uusia yrityksiä ja tätä kautta uusia työpaikkoja. Monet nykyisin julkisen sektorin tuottamat palvelut eivät riitä palvelutarpeen tyydyttämiseen (esim. terveys- ja hoivapalvelut), jolloin tarvitaan yksityistä palvelutarjontaa. Nuorten yrittäjyys ja kansainvälisyys Ylitornio on hyvin yritysmyönteinen kunta ja myös nuoria halutaan kannustaa ja kasvattaa yrittäjyyteen. Myönteinen kuva yrittäjyydestä luodaan jo perusopetuksen yhteydessä, mm. yrittäjyyteen liittyvässä aihekokonaisuudessa. Yrittäjien ja koulujen yhteistyöstä tehdään säännöllistä ja pysyvää. Yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä on loistavia yhteistyömahdollisuuksia myös Övertorneån koulujen kanssa. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä tulisi käyttää enemmän yritysvetoisia ratkaisuja. Nuorille tulisi antaa mahdollisuus tehdä konkreettisia työprojekteja, ns. mikroduuneja, joista kertyy arvokasta kokemusta. 13

14 Työtä tulisi voida tehdä tuetusti ja turvallisen vertaisyhteisön ympäröimänä. Tavoitteena on, että nuori tulisi tietoiseksi omista voimavaroistaan ja uusista mahdollisuuksistaan. Palvelut ja arjen turvallisuus Palvelut kylissä ovat vähentyneet. Tällä hetkellä toimivat kyläkoulut löytyvät Ylitornion kuntakeskuksen lisäksi, Nuotiorannalta, Kaulinrannalta, Mellakoskelta ja Raanujärveltä. Kyläkauppoja on Raanujärvellä ja Lohijärvellä. Ylitornion kunta on järjestänyt kyliltä joukkoliikennepalvelut asiointiliikenteen muodossa niin, että jokaiselta kylältä on mahdollisuus käydä asioilla kuntakeskuksessa. Ikä-ihmisille tarkoitetut palvelutalot sijaitsevat kuntakeskuksessa. Ylitornion kunta on pyrkinyt aktiivisesti auttamaan ikäihmisten asumista kotikylillään omissa asunnoissaan. Tätä on edesauttanut mm. erittäin aktiivinen vanhuksille suunnattu korjausavustusten käyttö, asiointiliikenteen järjestäminen, ruokapalvelujen kuljetus jokaiseen kylään ruokapalveluautolla. Tehokkaalla kotihoitopalvelujen järjestämisellä on osaltaan autettu kotona asumista. Terveydenhuoltopalveluissa korostuu tietysti oman terveyskeskuksen palvelut (mm. aluelääkärijärjestelmä). Kyliä koskevista terveyspalveluista voidaan mainita Meltosjärven neuvolapäivystys sekä kiertävät sairaanhoitajapalvelut tarvittaessa kotihoidon tukena. 14 (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012)

15 Turvallisuus Kyläläiset tuntevat ja tietävät parhaiten, miten heidän kylänsä oleminen, eläminen ja asuminen sujuvat. Toimiva naapuriapurinki on suositeltava työkalu. Sen puitteissa tarjotaan vastikkeetonta lähimmäisapua sitä tarvitseville arkielämässä. Kylän puitteissa tapahtuva apu ei ole avun tyrkyttämistä vaan kanssaihmisten elämän helpottamista. Kylään olisi hyvä nimetä joku turvallisuusyhteyshenkilöksi, joka vapaaehtoisesti toimisi eräänlaisena unilukkarina turvallisuusasioissa. Pidempiaikaisen hätätilanteen varalle esimerkiksi kylätalo olisi varustettava huoltopisteeksi ja varmuusvarastoksi. Tulipalon varalta palohälyttimet ja alkusammutuskalusto tulee pitää asunto- ja kiinteistökohtaisesti kunnossa. Varautuminen alkaa tunnistamisesta ja tiedostamisesta. Kylien on hyvä miettiä, mitkä ovat oman kylän riskitekijöitä ja keinoja niiden välttämiseksi. Paras tuntemus ja tieto asukkaiden elämäntilanteista ja avuntarpeesta on omassa kylässä sekä valmius avunantamiseen, kunhan odottamattomiinkin tilanteisiin on valmistauduttu ennalta. Kyläyhdistys voi nimetä yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä ja solmuna naapuriapuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kylille voidaan laatia myös turvallisuussuunnitelma, jossa mietitään kylän turvallisuutta, riskitilanteita ja ongelmia sekä miten kylä selviää kriisitilanteista. Pitkät välimatkat ja niukentuvat resurssit ovat haaste pelastuslaitosten toiminnassa Lapissa ja avun saaminen kylille kestää helposti liian pitkään. Kuntien välinen yhteistyö on arkipäivää pelastustoimessa. Ylitorniolla apua saadaan naapurikunnista Pellosta, Övertorneålta, Muurolasta, Tervolasta, Rovaniemeltä ja Karungista. Tärkeä kysymys on, miten kylille saadaan omatoimisesti apua ennen viranomaisia. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA toimii pyydettäessä yhteistyössä viranomaisten kanssa täydentäen ja tukien poliisi, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisia esimerkiksi kadonneen henkilön etsinnässä. Lisäksi koulutusmahdollisuuksia mm. alkusammutukseen ja ensiapuun on saataville esim. SPR:n kautta. Myös MPK järjestää mm. turvakursseja räätälöidysti niin kansalaisille, maatalousyrittäjille kuin maahanmuuttajillekin. Kodin turvaopas on ladattavissa pelastustoimen nettisivuilta Kylillä yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja ennaltaehkäisee vaaratilanteita, kun naapurit tuntevat toisensa ja katsovat vieraiden perään. Paljon huolta aiheuttaa erityisesti yksinasuvien vanhusten tilanne ja varautuminen vaaratilanteisiin. 15

16 Kulttuuri ja sivistys Kyläkouluja on Ylitorniolla kirkonkylän koulukeskuksen lisäksi vielä Raanujärvellä, Mellakoskella, Kaulinrannassa ja Nuotiorannalla. Koulut toimivat myös kylän keskuksina ja monitoimitaloina tarjoten liikunta- harrastuspaikkoja. Ryhmäperhepäiväkoteja on kyläkeskuksen lisäksi Raanujärvellä ja juuri avatussa Etelä-Portimojärven ryhmäperhepäiväkodissa. Kerhotoiminta lapsille ja nuorille on vireää Ylitornion kunnassa. Jussi-bussi kerää koululaiset autoon ja kuljettaa liikuntaharrastusten pariin ja sieltä kotiin asti huolehtien kaikki tarvittavat välineet ja jopa eväsleivät kerholaisille mukaan. Meän opisto on näkyvin toiminnan järjestäjä ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaja Ylitornion kylillä. Ylitorniolla on erittäin hyvätasoiset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Ylitornion ja Pellon kuntien yhteinen uusi kirjastoauto Väylän kulkuri palvelee kylien asiakkaita kiertäen joka toinen viikko Ylitornion kylillä. Kirjastoautoon on suunniteltu liitettäväksi muitakin palveluja kylien asukkailla, kuten äänestysmahdollisuus ja erilaisen informaation jakaminen ja kiertäviä palveluita. TOIMIVA LÄHIDEMOKRATIA Kuntademokratian kehittämisessä tärkeä ja ajankohtainen asia on asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien toteutuminen alueellisen toiminnan kautta. (Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg, Alueellista demokratiaa, 2012) Edustuksellinen demokratia on demokratian kivijalka, mutta sitä voidaan vahvistaa ja monipuolistaa asukkaiden suoralla osallistumisella. Kuntalaiset tulee ottaa mukaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon uusilla, ennakkoluulottomilla tavoilla. Paikallisille asukkaille ja yhteisöille tulee antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja valtaa päättää oman alueensa kehittämisestä ja palveluiden järjestämisestä. Vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla todellisia. Vain siten ihmiset motivoituvat osallistumaan. Tärkeintä on asukkaiden, päättäjien, kunnan virkamiesten ja työntekijöiden vuoropuhelun ja yhdessä tekemisen kulttuurin kehittäminen siten, että sillä on suora ja luonnollinen yhteys asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Hyvinvoivassa, menestyvässä ja vetovoimaisessa kunnassa asukkaat ovat aktiivisia ja osallistuvia. Uusi demokratia on tekemisen demokratiaa, jossa ihmiset tarttuvat itse toimeen edistääkseen yhteistä hyvää. Suomalaisten laskenut äänestysaktiivisuus viestii siitä, että ihmisten on saatava vaikuttaa ympäristöönsä ja yhteiskuntaan uusin tavoin. Vaikuttaminen on yhdessä tekemistä ja ideoimista yhdessä hallinnon ja lähiyhteisöjen kanssa. Tällöin hallinnon ja päätöksenteon on oltava avointa ja läpinäkyvää. 16

17 YLITORNION KYLÄPUULAAKI Ylitornion kylien ja kunnan välisen yhteistyöelimen Kyläpuulaakin toiminta herätettiin uudelleen käyntiin vuonna Kyläpuulaakin tarkoituksena on edistää kylien asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta ja toimia kylien asukkaiden etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylien asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, kylien vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä sekä edistää palveluiden säilymistä alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kyläpuulaaki - osallistuu kyliä koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan kylien kannalta myönteiseen päätöksentekoon kunnassa ja eri organisaatioissa - tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnalle, viranomaisille ja muille tahoille kyliä koskevissa asioissa - osallistuu kylien yhteisten kehittämishankkeiden suunnitteluun ja koordinointiin - toteuttaa kylien elinkelpoisuutta, sen asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä palveluiden säilyttämisen ja luomisen yleisiä edellytyksiä edistäviä toimenpiteitä - järjestää kokouksia, kursseja, retkiä ja keskustelutilaisuuksia, - toimii muillakin edellisiin verrattavilla tavoilla tarkoituksensa toteuttamiseksi. Kyläpuulaaki on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja alueellisesti tasapuolinen. Kyläpuulaakin jäsenet ovat valmiita osallistumaan kyläyhdistysten ja kylätoimikuntien kokouksiin tuomaan tietoa ja ottamaan vastaan kylien toiveita. Toimintakertomus 2012 Ylitornion kyläpuulaakiin oli vuoden 2012 loppuun mennessä ilmoittanut edustajansa kymmenen kylätoimikuntaa/ -yhdistystä. Lisäksi kyläpuulaakiin ilmoitti yhden edustajan yksi metsästysseura. Ylitornion kyläpuulaakin kokouksissa vieraili alustajina edustajia TeliaSonerasta, Lapin liitosta, Outokaira tuottamhan ry:stä, Ylitornion 4H- yhdistyksestä, Lappilaiset kylät r.y:stä, Tornion senioripisteestä, Midnight Sun Canoeing- tapahtumasta, AIRIX Ympäristö Oy:stä, Poukama- hankkeesta, Väylän komeat/ -hoidetut maisemat- hankkeista ja Ylitornion kunnasta Ylitornion kyläpuulaakin kokousten alustukset sisälsivät asioita, jotka sisälsivät ajankohtaista tietoa mm. kunnan alueella käynnissä olevista kyliä koskevista hankkeista ja suunnitelmista, mm. Väylän komeat maisemat- ja Väylän hoidetut maisemat- hankkeet sekä senioripiste- hanke. Suunnitelmista mainittakoon Aavasaksan masterplan ja Ylitornion maankäytön suunnittelu. Lisäksi kylille jaettiin ajankohtaista tietoutta kyliä koskevista asioista Outokaira tuottamhan ry:n kylähankkeen ja Lappilaiset kylät r.y:n toimesta. 17

18 Ylitornion kyläpuulaaki asetti vuonna 2012 työryhmän suunnittelemaan vuoden 2013 Ylitornion suurtapahtumaa. Työryhmätyöskentelyn seurauksena syntyi hankehakemus nimeltään Ei mithään raijjaa, johon haettiin ja saatiin rahoitus Outokaira tuottamhan ry:n Leader-rahoituksesta. Hankkeen myötä on tarkoitus syntyä vuoden 2013 kesälle viikon mittainen Ylitornion kylien toimintaa ja yhteistyötä aktivoiva kesätapahtuma. Vuoden 2012 kyläpuulaakin kokouksissa keskeisimmistä asioista voidaan mainita mm. kylien tietoliikenneyhteyksien riittämätön taso, kylien nuorten asukkaiden aktivoiminen kylätoimintaan, kylien vanhuspalvelut, kylien turvallisuus. Ylitornion kyläpuulaaki haki vuonna 2012 vielä profiiliaan toimintamallilleen aktiivisena vaikuttajana Ylitorniolla, johon seikkaan tultaneen kiinnittämään huomiota vuoden 2013 toiminnassa. Miten kyläpuulaakin toimintaa kehitetään? lisätään julkisuutta puulaaki lisää aloitteellisuutta kylien asioiden eteenpäin viemiseksi, esimerkiksi palveluiden hankkimiseksi (kilpailutus) puulaakikalenteri terveydenhoitaja, asiointitaksi, kirjastoauto, roska-auto, muut tapahtumat ideariihet suojataan kyläpuulaaki nimi (vai päinvastoin?) kyläpuulaaki-nimen kehittäminen kyläpuulaaki kunnan maaseutulautakunnan kanssa naimisiin www-sivut puulaakille koulutustilaisuuksia yhteisiä tapahtumia (matkoja, teatteri jne..) selkeitä esityksiä kuntaan päätettäväksi ansaitaan uskottavuus toimijana 18

19 TULEVAISUUSSEINÄ Outokairan kylien kehittämishankkeen aikana v koottuja ideoita toteutettavaksi kylille: Kylien kehittäminen Ympäristön siisteys ja kylämaisema kyläympäristön puhtaanapito urheilukentän korjaus liikuntapaikkojen kunnostus kylämaiseman hoito ja kunnostus tienpientareiden kukkien suojelu kyläteiden ja raittien pientareiden raivaus kylän vesistöjen kunnostaminen, rantojen raivaus ja ruoppaus kylien ulkoasun kohentaminen vanhojen rakennusten kunnostaminen työttömille töitä kylän maisemanhoitoon Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen kylän yhteiset juhlat kylätoimikuntien ja metsästysseurojen yhteistoimintaa ja yhteisiltoja kulttuurihistorian esilletuominen yhteisillä tapahtumilla vanhat kalastuspaikat tunnetuksi -> tiedon siirtäminen nuoremmille uusien kyläläisten tervetulotoivotukset yksinäisten ihmisten auttaminen vanhusten porinapiirit -> senioripisteen toimintatavan jatkaminen tärkeää me -henki yhdistää kateellisuus on kaikonnut ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen kylien yhteiset lauluillat ja karaokeillat vanhusten auttaminen talkootyönä, esim. polttopuutalkoot kylätien varrella olevien asukkaiden yhteinen tapaaminen, kahvittelu tullaan tutuksi kyläsauna yhteiseen käyttöön kyläkahvilan perustaminen kylätalolle perhe vuodessa kylälle kylähistorian kirjoittaminen tai päivitys ja täydentäminen, vanhojen ihmisten haastattelut TV-sarja kylistä Kylien välinen yhteistyö yhteiset suurarpajaiset -> isommat arpajaisvoitot (esim. yhteisen tapahtuman yhteyteen) kylien eri yhdistysten yhdistäminen ja yhteistoiminnan lisääminen kylähistorian kirjoittaminen tai päivitys ja täydentäminen, vanhojen ihmisten haastattelut tietoa kyliin kaupunginosien yhteisistä tilaisuuksista kylien välistä yhteistyötä 19

20 perinnepäivä tai viikonloppu eri kylien hankkeena, kukin kylä toteuttaa yhden teeman, esim. saippuan valmistus, kasveilla värjääminen, ryski, saunavihtojen ja luutien tekeminen, risu- ja pajukurssi kylien yhteistarjoukset esim. kirjanpitopalveluista kylien yhteistalkoot -> talkoopankki vastavuoroisuutta kylille yhteiset nettisivut käyttöön: outokairankylat.fi kylien eri yhdistysten yhdistäminen tai yhteistoiminnan lisääminen kylien välinen yhteistyö Liikunta- ja harrastusmahdollisuudet liikuntavälineitä ja kuntosalilaitteita kylätaloille kiertävät kunto-ohjaajat myös nuorille ohjattua liikuntaa nuorille kuljetuksia kyliltä harrastusmahdollisuuksiin tai joustavuutta koulukuljetuksiin Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kylä liikuntaesteetön rakentaminen kuulo- ja näkövammaisten sekä liikuntarajoitteisten maaseutu erityisryhmien liikuntamahdollisuudet ja luontoelämykset Palvelut, yrittäjyys koulut säilytettävä maalaiskylissä kauppa-auto, olisi monelle vanhukselle tarpeellinen kyläkahvila kyläkaupat kunniaan kyläpiikoja ja -renkejä vanhusten avuksi kylätalot kylien palvelupisteenä -> erilaiset pienyrittäjät tilojen vuokraajina, monitoimitalot osa kyläkouluista otetaan uudestaan opetuskäyttöön paikallisjuna liikennöi, aktiivinen junayhteys Kemistä Kolariin, bussivuoroja ja julkinen liikenne toimiva luovien alojen yritysryppäitä työosuuskunnat yhteiskunnallinen yrittäjyys sosiaalinen yritys usean kylän yhteistyönä kokonaisvaltaisuutta palveluiden järjestämiseen ja ajatteluun palvelusetelit käyttöön nopeasti o kotiapukuponki o kyläkauppojen tuki (esim. kotiinkuljetus) o hinta oltava kohdallaan (tulojen mukainen porrastus`) Laajakaista saatava pian 20

21 Turvallisuus Naapuriapu parasta turvallisuutta Yksin asuvien vanhusten auttaminen vanhuksille numerot, keneen voi ottaa yhteyden Kartoitetaan vaaralliset paikat ensiapukurssin järjestäminen etsintäkurssi esim. metsästysseuroille turvallisuussuunnitelma: puhelimet alkusammutuskoulutus hankitaan aggrigaatti kylätalolle ja valmiudessa oleva alkusammutuskalusto palopostien paikat kylässä Kyläpuulaakin aloitteesta voitaisiin luoda Ylitorniolle kylien turvallisuussuunnitelma liikenneturvallisuuden parantaminen kevyenliikenteenväylät tievalot ja niiden ajoitus perustetaan VAPEPA katuosoitteiden ja koordinaatioiden päivitys ohjeiden mukaan Matkailu kyläreitit, matkailijoille ja paikallisille kyläreittilehti, jokaiseen kuntaan omat, joissa kylät esittelevät omaa toimintaansa ja käyntikohteita kylämuseo, vanhat työkalut talteen vanhojen talojen kylämuseoita kyliin järjestetään opastettuja kyläretkiä ja kyläkierroksia turisteille kielitaitoisten oppaiden johdolla lintutorneja, laavuja ja kotia pyörätie Tornionjoen koko matkalle Tengeliöjoen pato on purettu ja lohta on Lohijärvessä oppaita ryhmille pienyrittäjyyttä, majoitustoimintaa ja ruokapalveluja markkinoinnin laajentaminen, esitteitä, infotauluja, nettisivuja, kylien verkosto luontomatkailua -> kylissä järjestetään opastettuja luontoretkiä, reitistöjä hoidetaan ja markkinoidaan tehokkaasti matkailijoiden määrä on kolminkertaistunut Ylitorniolla on kultateemainen luksuskylpylähotelli Nykyisten matkailupalveluiden kehittäminen o esim. Mellakoski/Mellakaira karavaanarialue o Pessalompolon kalasatama, kylätalo ja ampumarata ja kisat o kulttuurimatkailupalvelut Pekanpäässä Uusia matkailuideoita o retkiluistelu o moottorikelkkareittien kehittäminen o revontulimajat o luontoreitit ja polut o Lähiruoka o Et-Po: patikkaretket, lumikenkävaellukset 21

22 Nuoret kyläläisten ja koulun yhteistyön lisääminen -> esim. pieniä projekteja opiskelijoille Leader-toiminta tutuksi koululaisille, vierailuja kouluille nuorille retkiä luontoon, rastitehtäviä luonnosta nuorisoiltoja koululaisille, iltapäivienviettoa kaiken ikäisille nuorten yhteiskuntatakuu käyttöön myös kylille nuorille kuljetuksia kyliltä harrastusmahdollisuuksiin tai joustavuutta koulukuljetuksiin, jotta voi jäädä harrastuksiin koulun jälkeen Aavasaksan lentomäessä järjestetään ensimmäiset MM-lentomäkikisat Kylien kehittämisen työkalupakki Outokairan kylien kehittämisen malli Outokairalla on yksi isompi kehittämishanke, Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa, jonka kautta ns. kehittämistarjottimelta kylät voivat valita omaan tilanteeseensa sopivan työkalun (kyläsuunnitelma, nettisivut, markkinoinnin edistäminen jne) kylän kehittämiseksi. Hanke aktivoi ja tuo rahoituksellista pesämunaa kehittämistoimintaan, minkä avulla syntyy kylien omia kehittämishankkeita. Kylähanke siis ohjaa ja opettaa kehittämistoimintaan, mutta ei tee hankkeita ja suunnitelmia kyläläisten puolesta. Näin lisätään kylätoimijoiden osaamista, rohkaistaan hakemaan ja toteuttamaan hankkeita. Outokaira auttaa idean jalostamisessa hankkeeksi, ohjaa ja opettaa kehittämistoimintaan ja auttaa kylien kehittämishankkeiden toteutukseen, maksatukseen ja raportointiin liittyvissä asioissa. Outokaira tukee tavoitteellista kylätoimintaa: - esitemalliset kyläsuunnitelmat, jotka markkinoivat kylää ja tehdään myös sähköisinä - Outokairan kylien yhteiset nettisivustot - tutustumismatkat ja yhteistyö Ruotsin kylien kanssa Kylätoimijaverkostoja Suomen kylätoiminta ry eli SYTY - Suomen kylätoiminnan keskusjärjestö, joka edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä - jäsenenä 20 maakunnallista kylien yhteenliittymää /(Lappilaiset kylät ry) - Maaseutuplus lehti - jäsenenä Euroopan maaseutu- ja kylätoimijoiden verkostossa - valtakunnallisia kehittämishankkeita - 22

23 Lappilaiset kylät ry - maakunnallinen kyläyhdistys - järjestää vuosittain Lapin kylätoimintapäivät - Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry: Yhteisöllisen kehittämisen menetelmiä: kylätoiminta.fi/kylatoiminta/oppaitajaohjeita Muita linkkejä ja vinkkejä: facebook.com

24 YLITORNION KYLIEN YHTEISET KEHITTÄMISKOKOUKSET Ylitornion kylien kesken on kokoonnuttu kaksi kertaa pohtimaan Ylitornion kylien kehittämistä. Tilaisuuksien tarkoituksena oli koota kylittäin ja kyläalueittain tärkeimpiä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä kylien kehittämissuunnitelmaan vuosille Ensimmäinen työpaja järjestettiin klo Kaulirannan monitoimitalossa, Ylitornion kyläpuulaakin kokouksen yhteydessä. Kokoukseen oli kutsuttu kaikki Ylitornion kylien asukkaat kyläpuulaakin jäsenien lisäksi. Tilaisuudessa oli edustajia Etelä-Portimojärven, Meltosjärven, Pessalompolon, Mellakosken, Kantomaanpään, Armassaaren, Pekanpään, Mellajärven ja Kaulirannan kylistä sekä kunnan edustajina maaseutusihteeri Ari Ala-Poikela ja yritysneuvoja Markku Norrena. Toinen työpaja järjestettiin Ylitornion kylien kehittämiskokouksena klo Ylitornion kunnantalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli edustajia Kantomaanpään, Mellakosken ja Pekanpään kylistä sekä kunnan edustajina maaseutusihteeri Ari Ala-Poikela, yritysneuvoja Markku Norrena ja osan aikaa kunnanjohtaja Tapani Melaluoto. Suunnitelman tässä osuudessa on Ylitornion kylien yhteisten kehittämiskokousten perusteella valittu Ylitornion kylien yhteiset kehittämistoimenpiteet vuosille YLITORNION KYLIEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE : 1. Ylitornion kyläpuulaakin toiminta lautakuntamalliseksi - otetaan esimerkkiä Rovaniemen aluelautakuntamallista - esitys kuntaan; valtuustoaloite 2. Valokuituverkon saaminen koko kunnan alueelle - toteutus: vastuutahona kunta, kuntalaisten aktivointi tärkeää 3. Palvelujen kokonaisvaltainen järjestäminen kylissä - kolmannen sektorin palvelujen kehittäminen - vanhuspalvelujen kehittäminen kylissä - edistetään vanhusväestön kotona asumista - kylätalkkaritoiminnalle kehittämishanke kaikkien kylien kesken - vanhusten porinapiirit, senioripisteen toiminnan jatkaminen - Ystäväpiiri- ohjaajakoulutuksen saaminen Ylitorniolle - palvelusetelit käyttöön - kotiapukuponkimallin kehittäminen - kyläkauppojen tuki, esim. ostosten kotiinkuljetukset vanhuksille - järjestettyjen palvelujen kohtuullinen hinnoittelu; tulojen mukainen porrastus - asiamiesposti, postipalvelut kylille takaisin - omakotitalotontteja kylille 24

25 4. Kylämaisemien ja luontokohteiden kunnostus ja hoito - pajukoiden raivaaminen kyläteiden varsilta - järvien kunnostaminen - Tengeliönjoen ruoppaus - luontopolkujen kehittäminen - työttömille töitä kylien maisemienhoidosta 5. Kylien turvallisuuden ja pelastuspalvelujen kehittäminen - kylien turvallisuussuunnitelmat - naapuriapu - tietotekniikan hyödyntäminen turvallisuuden lisäämiseksi 6. Nuorten yhteiskuntatakuu käyttöön kylille - nuorille olisi töitä kyläyhteisöissä, esim. maisemanhoitoa - työosuuskunnat - sosiaaliset yritykset => useamman kylän yhteistyönä 7. Kylien yhteistyön lisääminen - kylien yhteiset suurarpajaiset; mahdollistavat suuremmat arpajaisvoitot, arvonta kylien yhteisen tapahtuman yhteyteen - kylien yhteiset tarjouspyynnöt ja ostopalvelujen kilpailutus esim. kirjanpitopalveluista - kylien yhteistalkoot; talkoopankki - outokairankylat.fi- sivuston hyödyntäminen tiedonvälittäjänä - kylien eri yhdistysten yhdistäminen tai yhteistoiminnan lisääminen - kateus ja katkeruus pois kylien väliltä 8. Kylätalojen toiminnan monipuolistaminen - kylätaloista kyläläisten olohuoneita - kyläkahviloiden perustaminen kylätaloille - liikuntavälineitä kylätaloille - kiertävät kunto-ohjaajat kylätaloille, myös nuorille suunnattua liikuntaa - karaokeillat ja erilaiset te lat kylätalojen ohjelmistoon - kyläläisten ja koulun yhteistyön lisääminen kylissä, joissa on koulu, mutta ei kylätaloa 9. Perinteen tallentaminen ja esilletuominen - kulttuurihistorian esille tuominen kylien yhteisillä tapahtumilla - vanhat kalastuspaikat tunnetuksi, perinnetiedon siirtäminen nuorille 25

26 10. Kylien matkailun ja markkinoinnin kehittäminen - Kylien näkyvyys Ylitorniolla tärkeää o kylän tapahtumat näkyvillä paikallislehdissä o rajan yli markkinointia myös Ruotsin puolelle o kylätalot aktivoivat toimintaa - Olemassa olevien edellytysten tunnistaminen o Mellakaira/Mellakoski: hyvät kulkuyhteydet, vilkkaasti liikennöity tie o Pessalompolo: kalasatama, kylätalo ja ampumarata + -kisat o Meltosjärvi: hyvät kalastusmahdollisuudet: tarvitaan yöpymispaikkoja ja oheispalveluja o Etelä-Portimojärvi: latu- ja patikointireitistöjen hyödyntäminen - Olemassa olevien matkailupalvelujen kehittäminen o Mellakoski/Mellakaira: karavaanarialueen kehittäminen o Pekanpää: kulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen: teatteriesityksiä, tarjoiluja, kiertoajelu Ruotsin kautta Tornionjoen molemmin puolin o Ylitornion kylien Ei mithään raijjaa- tapahtuman kehittäminen o Midnight Sun Canoening melontatapahtuman kehittäminen reitin varrella olevien kylien osalta o Green Care- matkailun edistäminen - Uusien matkailupalvelujen kehittäminen o retkiluistelu o moottorikelkkareittien kehittäminen o revontulimajat o luontoreitit ja polut o lähiruokaan panostaminen ja hyödyntäminen matkailussa o patikkaretkien ja lumikenkävaelluksien järjestäminen o Vuennonkosken yli riippusilta ja alueen kehittäminen o kasvillisuusmatkailun kehittäminen; Jokipaju, Kainuunkylän saaret (Tornionjoen suurin suvantoalue, merkittävä kosteikko ja lintujen pesimäalue, yksi Suomen laajimmista tulvaniittyalueista) 26

27 Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman hyväksyy Ylitornion kyläpuulaaki. Tämän jälkeen Ylitornion kylien kehittämissuunnitelma toimitetaan Ylitornion kunnan päätöksentekijöiden tietoon ja se toimii osaltaan Ylitornion kyläpuulaakin työkaluna ja toimintasuunnitelmana seuraaville vuosille. Ylitornion kyläpuulaaki seuraa ja valvoo Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman toteutumista. Seuranta toteutetaan puolivuosittain, huomioiden seuranta- aikataulussa Ylitornion kunnan talousarvion vuosittaiset suunnitteluajankohdat. Kyläalueita koskevia kehittämistoimenpiteitä voidaan useimmissa tapauksissa toteuttaa hankkeilla. Hankerahoitusta voidaan hakea paikalliselta Leader- toimintaryhmältä Outokaira tuottamhan ry:ltä, laajemmissa hankekokonaisuuksissa suoraan Lapin ELY- keskukselta. Kehittämissuunnitelma päivitetään viimeistään tämän suunnitelman päättymisvuonna Ylitornion kyläpuulaaki on hyväksynyt Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman kokouksessaan

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

LÖYDÄ KOTIKYLÄSI KARTALTA

LÖYDÄ KOTIKYLÄSI KARTALTA LÖYDÄ KOTIKYLÄSI KARTALTA KYLÄTOIMINTA SUOMESSA SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY (SYTY) KYLIEN MAAKUNNALLISET YHTEENLIITTYMÄT LAPPILAISET KYLÄT RY KYLÄNEUVOSTOT (ESIM. OUTOKAIRAN ALUEELLA) TORNION KYLIEN NEUVOSTO

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa.

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Jäsentiedote 1/2013 Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Yhteystiedot löytyvät sivulta 6. Paitoja ja liivejä on nyt mahdollista

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 1 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 Kylien kehittämissuunnitelman tarve ja tausta... 3 Kylien kehittämissuunnitelman valmisteluprosessi... 4 Kyläkohtaisesta

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit 4+1 Leader Peräpohjolan kehitys (PPK) Simo, Keminmaa, Kemi, Tervola, Rovaniemi ja Ranua Leader Outokaira

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia!

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Maaseudun pienin kehittämisyksikkö on kylä. Suomen maaseudulla on melko kattavasti kyläyhdistyksiä ja kylätoimikuntia, yhteensä lähes

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot