YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 YLITORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 Kylien kehittämissuunnitelman tarve ja tausta... 3 Kylien kehittämissuunnitelman valmisteluprosessi... 3 Kyläkohtaisesta suunnittelusta kylien yhteiseen kehittämiseen... 4 KYLÄTOIMINTA... 5 Outokaira alueen kylien kehittäjänä... 6 Ylitornion kylien hankkeita EU -ohjelmakaudella Ylitornion kyliin liittyvät kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Kylien rajat ylittävä verkostoyhteistyö... 7 YLITORNION KYLIEN NYKYTILANNE, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 8 Väestö... 8 Viihtyisä ja elinvoimainen asuinympäristö... 9 Vesihuolto... 9 Kaavoitustilanne... 9 Työllisyys ja elinkeinot... 9 Maatalous Metsätalous Porotalous Matkailu Muu maaseudun yritystoiminta Nuorten yrittäjyys ja kansainvälisyys Palvelut ja arjen turvallisuus Turvallisuus Kulttuuri ja sivistys TOIMIVA LÄHIDEMOKRATIA YLITORNION KYLÄPUULAAKI Miten kyläpuulaakin toimintaa kehitetään? TULEVAISUUSSEINÄ Kylien kehittämisen työkalupakki Outokairan kylien kehittämisen malli Kylätoimijaverkostoja YLITORNION KYLIEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE

3 JOHDANTO Kylien kehittämissuunnitelman tarve ja tausta Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa kuvataan Ylitornion maaseutumaisten alueiden ja kylien nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisen suuntaa, tavoitteita ja toimenpiteitä. Ylitorniolla kunnan ja kylien välinen yhteistyö on saanut uutta voimaa kyläpuulaakin toiminnan herättyä uudelleen henkiin, minkä vuoksi tämänkin suunnitelman teossa on kiinnitetty erityishuomiota juuri lähidemokratian turvaamiseen sekä kylien elinvoimaisuuden parantamiseen. Kylien kehittämissuunnitelmassa epävirallinen kyläsuunnittelu kohtaa virallisen kuntasuunnittelun. Useat Ylitornion kylät ovat laatineet omat kyläsuunnitelmansa, mikä on kylätoiminnan perusta. Tässä kylien yhteisessä kehittämissuunnitelmassa keskitytään kyläalueiden tarpeisiin ja kylien välisen yhteistyön edistämiseen sekä kylien yhteistyöelimen Kyläpuulaakin toimintaan suhteessa kunnan viralliseen päätöksentekoon. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on luoda puitteet maaseudun ja kylien suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Vaikka tämä maaseudun kehittämissuunnitelma laaditaan antamaan suuntaviivoja Ylitornion kylien kehittämistyöhön, vaikuttavat sen sisältöihin myös seudulliset, maakunnalliset, valtakunnalliset ja EU-tason linjaukset. Lähtökohtana onkin sovittaa kuntatason tavoitteet yhteen muiden maaseudun kehittämisohjelmien kanssa, joita valmistellaan parhaillaan uudelle EU:n ohjelmakaudelle Suunnitelmassa kuvataan aluksi yleisesti kylätoimintaa sekä kylien kehittämisen nykytilaa ja tavoitteita Ylitorniolla. Kylätoimijoiden esittämiä tarpeita ja kehittämisideoita on koottu ns. tulevaisuusseinälle ja työkalupakista löytyvät välineet ideoiden ja suunnitelmien toteuttamiselle sekä verkostoja, jotka auttavat kehittämistyössä eteenpäin. Suunnitelman lopussa löytyvät Ylitornion kylien konkreettiset kehittämistoimenpiteet vuosille Kylien kehittämissuunnitelman valmisteluprosessi Ohjelmaa on valmisteltu osana Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa -hanketta, joka on paikallisen toimintaryhmän Outokaira tuottamhan ry:n hallinnoima yleishyödyllinen kylien kehittämishanke Tornion, Ylitornion ja Pellon kuntien alueella. Lähtökohtana on ollut pitää suunnitelman valmisteluprosessi toiminnallisena niin, että se toteuttaa itsessään jo sitä, mitä kylien kehittämisellä tavoitellaan. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty kylähankkeen aikana (vuosina ) kertynyttä tietoa ja materiaalia, jota on yhdessä kyläläisten kanssa työstetty mm. opintomatkojen yhteydessä. Sallaan tehdyllä opintomatkalla järjestettiin kylämatkailun kehittämiseen liittyvä ideointityöpaja, Pirkanmaalle tehdyllä opintomatkalla haettiin mallia ja mietittiin kylien kehittämistä. Lisäksi kyläkohtaisesti on tehty esitemallisia kyläsuunnitelmia ja kylien yhteisiä nettisivustoja tiedotuksen ja markkinoinnin edistämiseksi. Ennen kaikkea 3

4 on tehty konkreettisia asioita ja samalla alueen kylätoimijat ovat tutustuneet toisiinsa yli kunta-, alue- ja valtakunnan rajojen. Kylä-kunta yhteistyön kehittämistarpeiden kartoittamiseksi kyläyhdistyksille on lähetetty kyselyt, joiden pohjalta on kyläpuulaakin kokouksen yhteydessä järjestetyssä työpajassa mietitty erityisesti kylien välistä yhteistyötä ja kyläpuulaakin toiminnan kehittämistä. Myös tämän kehittämissuunnitelman tavoitteena on osaltaan tukea kylien ja kunnan välistä yhteistyötä. Lisäksi suunnitelman sisältöä on tuotettu verkostotyönä maaseudun eri toimijoiden kanssa. Suunnitelman valmistelussa on kuultu niin kunnan, elinkeinotoimen, järjestösektorin kuin maakunnallisten toimijoiden näkemyksiä unohtamatta tärkeintä eli paikallisten ihmisten asiantuntemusta. Lisäksi valmistelutyössä on tehty tiivistä yhteistyötä meneillään olevien kehittämishankkeiden kanssa,, mm. Paikallisen kehittämisen vahvistaminen (Outokaira tuottamhan ry), Poukama (Maaseudun sivistysliitto), Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä (Lappilaiset kylät ry), Väylän komeat maisemat (Ylitornion kunta), Ei mithään raijjaa (Ylitornion kunta), Midnight Sun Canoening. Tärkeimpiä toimijoita ovat olleet kylien kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset ja Kyläpuulaaki, jossa on edustettuina kyläyhdistykset, kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt. Kylien kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain Ylitornion maankäyttöstrategian kanssa, joka tulee ohjaamaan tulevaa kaavoitusta ja muuta kunnan kehittämistä. AIRIX Ympäristö Oy:n toteuttamassa maankäyttöstrategiatyössä on kuultu mm. kunnan päättäjien, yrittäjien, kylien edustajien ja nuorten näkemyksiä sekä toteutettu tulevaisuuskysely kuntalaisille. Kesällä 2012 AIRIX Oy:n edustajat ovat myös kiertäneet Ylitornion kylissä keskustelemassa mm. kyläyhdistysten edustajien kanssa kylien tulevaisuuden näkymistä ja keräämässä tietoa kyläläisten tulevaisuuden ajatuksista ja kehittämisideoista. Tietojen pohjalta on tehty ns. kyläprofilointi, jota käytetään hyväksi myös tämän suunnitelman nykytilakatsauksessa. Tiedot esitetään karttakuvina. Kyläkohtaisesta suunnittelusta kylien yhteiseen kehittämiseen Useat Ylitornion kylät ovat laatineet omat kyläsuunnitelmansa, mikä on tavoitteellisen kehittämisen tärkein työkalu. Niissä määritellään kylän vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä toimenpiteitä kylän elinvoimaisuuden parantamiseksi. Tärkeää on myös kyläsuunnitelmien päivittäminen. Suunnitelman tekemiseen on useita erilaisia tapoja, mutta tärkeintä on saada aikaan innostava ja sitouttava vuorovaikutus kylällä. Kyläkohtaisen kehittämisen lisäksi on siirryttävä kohti kylien yhteistä kehittämistä, mikä on tulevaisuuden kylätoiminnan kulmakiviä. Kuten Outokairan ja Lapin alueella on jo totuttu, yhteistyötä tulee tehdä myös yli kunta-, alue- ja valtakunnan rajojen kuin myös eri organisaatioiden ja sektoreiden välisillä rajapinnoilla. Myös hanketoiminnan tulee olla nykyistä enemmän usean kylän ja järjestön yhteistoimintaa. Tärkeää onkin kehittää uusia toimintoja eri järjestöjen, organisaatioiden ja intressiryhmien välille niin, että uudet toimijat ja verkostot kohtaavat ja saavat innostusta toisiltaan. Näin voidaan lisätä myös kylien ja kaupunkien välistä vuorovaikutusta ja saada myös kylätoimintaan uusia ihmisiä ja ideoita. 4

5 KYLÄTOIMINTA Kylätoiminta rinnastetaan usein muuhun vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Kylätoiminnassa on kuitenkin selvästi monia omia tunnuspiirteitään kuten toiminnan paikallisuus, laaja osallistuja- ja toimijajoukko (vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, vierailijat, matkailijat, harrastajat jne.), suuri talkootyön osuus, monialaisuus ja yhteisöllisen toiminnan laajuus. Kylillä on myös erityinen suhde kuntaan ja kylä toimii alustana monille muille paikallisyhteisöille. Jaksaminen ja toimijapula ovat yleisiä ongelmia vapaaehtoisuuteen perustuvassa kylätoiminnassa. Pakallisyhteisössä toiminta vaatii usein vetäjältä lähes kokoaikaista osallistumista ja toimintojen organisointia, mikä voi väsyttää aktiivisimmankin kyläveturin, ellei ympärillä ole tarpeeksi isoa tiimiä. Erityisesti paikalliset kehittämishankkeet vaativat voimia uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumiseksi, riskien ottamiseksi ja yhteisön aktivoimiseksi. Vetäjien uupumisen seurauksena toiminnasta tulee helposti syklistä. Monissa kylissä myös toimijoiden sukupolvenvaihdokset ovat haastavia, sillä aktiivi-ikäiset arvottavat elämäänsä enemmän perheen suuntaan tai aktiivi-ikäisiä ei enää ole. Ennen kaikkea kylätoiminta tuottaa kuitenkin sosiaalista pääomaa, osaamista ja virkistystä niin kyläläisille kuin vierailijoillekin. Se on luonteeltaan sosiaalista hauskanpitoa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen voimauttaa ja luo sidettä kylään ja sen toimintaan. Onnistumisia kylätoiminnassa Ylitorniolla vuonna 2012 Ylitornion kunta jakaa vuosittain vuoden kyläteko palkinnon, joka on 1000 euroa. Vuonna 2012 palkinnon sai Meltosjärven kyläyhdistys. Yhteistyössä seurakunnan, kunnan eri palvelualojen sekä toisen kylän kanssa meltosjärveläiset talkoilivat kuntoon kappelin parkkipaikan. Alueelta raivattiin iso määrä puita, joista rakennettiin naapurikylältä löytyvää tietotaitoa hyödyntäen laavu jokirantaan. Puiden latvaosista pilkottiin useita traktorin peräkärryllisiä halkoja kunnan halkomakoneella. Halot jaettiin hyväntekeväisyytenä kylän vanhuksille ikäjärjestyksessä alkaen vanhimmasta. Kyläyhdistyksen mukaan ensi vuonna puita on tarkoitus raivata lisää, joten halkojen jako jatkuu myös nuoremmille eläkeläisille. Kantomaanpään alue on palkittu Suomen Kylätoiminta ry:n ja Lappilaiset Kylät ry:n nimityksestä Vuoden Lappilaisena Kylänä 2012! Kantomaanpäässä on painettu koko postialueen voimalla töitä yhteisen hyvän eteen. Nyt jo toista vuotta täysipäiväinen uurastus on tuonut kyläläisten ulottuville jo monenlaisia palveluita, kuten kylätraktorin (,jolla lingotaan mm. halukkaiden asukkaiden pihat), mediakeskuksen (,joka sijaitsee Kantomaanpään vanhalla koululla ja jossa kaikki postialueen kyläläiset ja matkailijat voivat käyttää tietokonetta, langatonta internettiä, saa asiointiapua ja voi lukea päivän sanomalehdet, sekä seurustella muiden kyläläisten kanssa), vaihtokirjaston (myös vanhalla koululla) ja monia muita kyläläisten arkea helpottavia keksintöjä. Tarjottaviin palveluihin voi tutustua osoitteessa kantomaanpaa.fi/palvelut. Myös vuoden 2013 kyläteko palkinto meni Kantomaanpäähän. Kantomaanpään kyläyhdistys panosti vanhusten auttamiseen palkkaamalla yhdistykselle neljä nuorta kesätyöntekijää. Heidän pääasiallinen tehtävänsä oli vanhusten auttaminen heidän jokapäiväisissä askareissaan. Nuoret kantoivat polttopuita, 5

6 leikkasivat ruohoa, puhdistivat peruna- ja kasvimaita, siivosivat pihoja, maalasivat ulkorakennuksia, huolsivat pienkoneita ja opastivat vanhuksia tietokoneen käyttöön. Nuoret saivat puolestaan arvokasta tietoa kylän historiasta ja kyläläisten elämästä vanhusten kertoillessa tarinoita omasta nuoruudestaan. Outokaira alueen kylien kehittäjänä Outokaira tuottamhan ry on maaseudun kehittämisyhdistys, jota kutsutaan myös Leader-ryhmäksi tai paikalliseksi toimintaryhmäksi. Outokaira on laatinut yhdessä alueen asukkaiden kanssa kehittämisohjelman, jota toteutetaan erilaisilla hankkeilla. Hankkeiden hakijoina voivat olla niin alueen järjestöt, yhteisöt, yritykset kuin Outokaira itsekin. Hankkeet voivat olla yleishyödyllisiä investointi- tai kehittämishankkeita, koulutushankkeita tai yritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Outokaira aktivoi ihmisiä ja auttaa ideoiden saattamisessa hankkeiksi. Koko hanketoteutuksen ajan Outokaira kulkee mukana antaen apuaan erilaisissa käytännön asioissa. Outokaira toimii tulkkina byrokratian ja kylien ihmisten välillä. Kylien kehittämisessä on tärkeää myös antaa kylien elää hieman omassa syklissään. Kaikissa kylissä ei yksinkertaisesti jakseta kehittää toimintaa koko ajan, vaan joskus on pidettävä taukojakin. Tilanteen muuttuessa kylä on taas valmiina toimimaan. Ylitornion kylien hankkeita EU -ohjelmakaudella (lista ei sisällä yritysten hankkeita) Pessalompolon vanhan kyläkaupan muuttaminen kylätaloksi Raanujärven Loimun urheiluseuran talon kunnostus kylätalona Jupon Erän ampumaurheilukeskuksen lämmitysjärjestelmän muutos Raanujärven Loimun urheiluseuran talon keittiön kunnostaminen Mellakairan pirtin kunnostus ja laajennus Etelä-Portimojärven kylätalon tuulikaapin ja portaiden korjaaminen sekä kalustohankintoja Raanujärven kylälle valaistu liikunta- ja ulkoilureitti Pessalompolon kylätaloon kalusteita ja laitteita, mm. tietokone, tv, karaokelaitteet, astioita ym. Pekanpään vanhalle koululle kyläpuoti ja lato varastoksi Kantomaanpään kyläyläyhdistykselle traktori ja varusteet, jotta talkoillaan vanhusten pihoja ym. Meltosjärven vanhan koulun piha-alueen kunnostamista Mellakosken kylällä tie Kuijaskodalle Kantomaanpään kyläsalin kalusteiden hankinta Ainiovaaran jäähallin pienimuotoinen kunnostamishanke 6

7 Ylitornion kyliin liittyvät kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Raanujärven korukivihanke Kyläläisiä Kantomaanpäähän Ei mithään raijjaa (Ylitornion kunnan hakemana) Pekanpään maa- ja kotitalousseuran Perinteet talteen ja toimimaan Kaikkiin Outokairan kyliin liittyneet yhteiset kehittämishankkeet EU -ohjelmakaudella Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen Mustaparta ja Tornionlaakso Viisauden Vimmaa taidelautta rajalla Unelmia ja uskallusta, kansainväliset partnerit Leader Tornedalen Ruotsista ja Pärnu Lahe partneluskogu Virosta Outokaira Otollinen koulutus- hanke eli OTTOKOULUTUS Muuttolintujen mukana luontoon Along the birds routes kansainvälinen hanke Unkarin ja Viron kanssa Katso kaukaa näe lähelle -kehittämishanke Kylien rajat ylittävä verkostoyhteistyö Kylien verkostot ovat yhtä moninaiset kuin kylillä asuvien ihmisten verkostot nykypäivänä. Työn ja vapaaajan verkostot limittyvät ja monipaikkaisuus on nykyihmisten arkipäivää. Myös maaseutuajattelussa aluelähtöisyyden rinnalla korostuu yhä enemmän ihmiskeskeinen ja globaali rajat ylittävä ajattelu. Rajoja on ylitettävä ennen kaikkea asenteissa, sillä maaseudulta haetaan erilaisia asioita kuin ennen: hyvinvointia, virkistäytymistä, turvallista ja vapauttavaa elinympäristöä, omavaraisempaa elämää, toimivia verkko- ja tietoliikenneyhteyksiä, ja kokeilumahdollisuuksia tehdä asioita eri tavalla kuin kaupungissa. Maaseutu tarjoaa monipuolisen, luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. Alueellisesti yhteistyötä tehdään oman kunnan ja alueen kylien kesken, mutta myös lappilaisten ja ruotsalaisten kylien kanssa. Uutta oppia voidaan hakea myös kauempaa erilaisten tutustumismatkojen avulla, joita Outokairan järjestämänä on tehty niin Itä-Lappiin, Keski- ja Etelä-Suomeen, Viroon Pärnun alueelle kuin Ruotsin Tornionjokivarteen. Kansainvälisyyttä tehdään monella rintamalla, niin yrittäjien kuin kylienkin kesken. Tärkeää on luonnollinen kanssakäyminen kansainvälisten kumppaneiden kesken, minkä vuoksi on luontevaa valita yhteistyökumppanit juuri rajajoen toiselta puolelta Ruotsista sekä Virosta. Yhteisenä kielenäkin käy englannin ohella suomi. 7

8 YLITORNION KYLIEN NYKYTILANNE, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Väestö Ylitorniolla on 4488 asukasta ( ). Kunnan väestöstä yli 65 vuotiaiden osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suurin ongelma kunnassa on väestökato ja väestön ikääntyminen. Ympäristökylien asutus on keskittynyt järvien ympärille ja Tornionjoen rantaan. Ylitorniolla on yhteensä 20 kylää:aavasaksa, Armassaari, Etelä-Portimojärvi, Kainuunkylä, Kantomaanpää, Kaulinranta, Lohijärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Meltosjärvi, Nuotioranta, Pekanpää, Pessalompolo, Raanujärvi, Tengeliö, Kuivakangas, Mellantörmä sekä kirkonkylän Alkkula, Hyllykylä ja Kopanmäki Seuraavassa karttakuvassa on esitetty AIRIX Ympäristön laatima karttakuva, jossa kuvattu suurimpien ja aktiivisimpien kylien väestötilannetta. (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) 8

9 Viihtyisä ja elinvoimainen asuinympäristö Tieyhteydet ympäristökylille ovat vielä hyvät, joskin tieluokituksen mukaisesti mm. talviaurauksen tasoa on laskettu. Monella kylällä myös yksityisteiden olemassaolo sekä niiden kunnossapito on kulkuyhteyksien vuoksi tärkeää. Varsinkin yksityisteiden osalta väestön ikääntyminen näkyy siinä, että tietoimikuntien toiminnassa on osittain vaikeuksia. Kunnan omistamalla Ainiovaaran Kiinteistöt Oy:llä on rivitaloasuntoja seuraavilla kylillä:etelä-portimojärvi, Kainuunkylä, Kauliranta, Lohijärvi, Mellakoski, Pekanpää, Raanujärvi, Tengeliö. Niissä jokaisessa on 5 asuntoa eli yhteensä 40 vuokra-asuntoa. Vesihuolto Ylitornion kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Haja-asutusalueen asukkaiden on laitettava jätevesiasiansa nykylainsäädännön mukaiseksi mennessä. Tämä edellyttää toimiviin viemäriverkostoihin liittymisiä, mahdollisia pienpuhdistamoja, imeytys- ja suodatinkenttien rakentamisia sekä nykyisten järjestelmien kunnostuksia lain edellyttämien ikärajojen puitteissa. Kaavoitustilanne Ylitornion kunnalla on voimassa Lapin liiton laatima Länsi-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavan erilaisilla suojelumerkinnöillä ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvillä varauksilla on merkitystä maaseudun asukkaille ja maanomistajille. Seutukaavamääräyksiä: - hyville, yhtenäisille ja maisemallisesti tärkeille pelloille ei tulisi rakentaa - malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava - luontaistalouteen liittyvien toimintojen edellytykset on turvattava - ranta-alueilla olisi turvattava rannan suuntainen kulkuyhteys - ranta-alueella vapaan rannan osuus tulisi olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta - rakennuksia ei tulisi sijoittaa maisemallisesti aroille paikoille - rakennuspaikkoja ei saa sijoittaa tulvauhka-alueille - maisemalliset tekijät on otettava huomioon kaikissa metsänkäsittelytoimenpiteissä - maankäytön suunnittelussa otettava huomioon arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Työllisyys ja elinkeinot Ylitornion elinkeinostrategiassa on linjattu yhteiskunnan megatrendejä, jotka vaikuttavat voimakkaasti Ylitornion elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Ympäristöasiat ja kestävä kehitys vaikuttavat kaikkien toimialojen kehitykseen lisääntyvässä määrin. Oman alueen puhdas lähiruokatuotanto on kasvava trendi kaikkialla maailmassa. 9

10 Väestön ikääntyminen on yhtäältä haaste; toisaalta ikääntyvä väestö oppii koko ajan paremmin käyttämään palveluja. Työelämän muutokset ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat murroksessa; työn tekemisen paikat ja tavat moninaistuvat Yksityisen sektorin rooli työllistäjänä ja yrittäjyys lisääntyvät samalla kun julkisella sektorilla tarjolla olevien työmahdollisuuksien määrä vähenee. Ylitornion kannalta edellä luetellut megatrendit tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin - etenkin kun nykyinen tietotekniikka ja internetin hyödyntäminen mahdollistavat aivan uudenlaisia, voimakkaasti kansainvälisiäkin liiketoimintoja johdettuna ja toteutettuina Ylitorniolta käsin. Harvaanasuttujen alueiden ja kylien palveluiden järjestäminen luo uusi mahdollisuuksia myös palveluyrittäjyyden kehittämiseksi. (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) 10

11 Maatalous Ylitornio on perinteiltään vahva maatalouspitäjä ja maatalouden merkitys on edelleen suuri elinkeinojakaumassa. Aktiiviset tilat ovat kylien suurimpia työllistäjiä ja muutamalla tilalla on kiireaikoina ulkopuolistakin työvoimaa. Tiloja on viime vuosina kehitetty voimakkaasti investoinneilla ja sukupolvenvaihdoksilla ja sama kehitys näyttää tulevaisuudessa jatkuvan. Vuonna 2012 peltoa viljeltiin 110 tilalla yhteensä ha; keskim.33,48 ha/ tila. Lypsykarjatiloilla peltoa oli käytössä keskimäärin. 56,9 ha/tila ja lihakarjatiloilla 58,7 ha/tila. Maataloustukien hakijoista v oli: - lypsykarjatiloja 39 kpl - lihakarjatiloja 12 kpl - kanaloita 1 kpl - lampoloita 2kpl - mehiläistarhoja 1kpl - hevostiloja 5 kpl Kahdella tilalla harjoitetaan kaupallista puutarha/kasvihuoneviljelyä. Lopuilla 57 tilalla harjoitetaan pelkkää kasvinviljelyä tai sen lisäksi myös porotaloutta. Ylitorniolla toimii kaupallista toimintaa harjoittava kotijuustola. Viljelijöiden keski-ikä karjatilojen osalta v oli seuraava: - lypsykarjatilat 48 v. - lihakarjatilat 55 v. Vuonna 2011 maidonlähettäjiä oli 41 kpl ja meijeriin toimitettu maitomäärä 8, 99 milj. litraa. Keskimäärin tilaa kohti maitoa lähetettiin meijeriin litraa. Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 2001 maidonlähettäjiä oli 72 kpl, meijeriin toimitettu maitomäärä 9,54 litraa ja keskimäärin tilaa kohti tuotettiin maitoa litraa. Metsätalous Ylitorniolla yksityismetsien pinta-ala on ha ja metsänomistajia on 1202 kpl. Puuston vuotuinen kasvu on 1.9m3/ha/v ja keskimääräinen hakkuukertymä m3. Yksityismetsien hoito tapahtuu Ylitornion metsänhoitoyhdistyksen kautta. Energiapuun käyttö on lisääntynyt. Tulevien energiaratkaisujen myötä (esimerkiksi Kemin lämpölaitos) energiapuun käytön katsotaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Tämä taas mahdollistaa Ylitornion alueella ns. lämpöyrittäjyyteen liittyvän yritystoiminnan lisääntymisen. 11

12 Porotalous Koko Ylitornion kunta on poronhoitoaluetta. Kunnan alueella toimii kaksi eri paliskuntaa, Lohijärven paliskunta ja Palojärven paliskunta. Paliskunnista pinta-alaltaan Palojärvi on suurempi ja sijaitsee kunnan itäosassa. Lohijärvi sijaitsee taas kunnan länsiosassa. Lukuporoja Ylitornion kunnan alueella on noin Kunnan alueella sijaitsee porojen pienteurastamo, jossa teurastetaan vuosittain noin teurasporoa, joista noin 40 prosenttia jatkojalostetaan paloittelemalla ja pakkaamalla. Teuraiden suoramyynti sekä myynti paikallisille pienjalostajille on lisääntynyt vuosittain voimakkaasti niin että nykyisellään lähes sata prosenttia lihasta päätyy markkinoille tätä kautta. Poronlihan jatkojalostusta harjoitetaan muutaman yrittäjän toimesta. Matkailu Ylitornio vaaroineen, jokineen ja järvineen tarjoaa puhtaan luonnon ohella erinomaiset harrastus- ja virkistäytymismahdollisuudet ja upean erämaisen vaihtoehdon matkailulle. Mahdollisuuksia löytyy: luontomatkailu, maatilamatkailu, porotilamatkailu, kalastusmatkailu, metsästysmatkailu, elämysmatkailu. Ja miten tuo tulevaisuuden kaivosmatkailu. Kalastusmatkailun mahdollisuudet ovat Ylitorniolla loistavat. Euroopan ainoa vapaana virtaava Tornionjoki tarjoaa lohen ja siian omatarvekalastuksen ohella erinomaiset puitteet kalastusmatkailun kehittämiselle. Tengeliöjoki on järvien ja lampareiden kautta kulkeva purontapainen joki, joka tarjoaa vaihtoehdon ns. väyläkalastukselle ( huom. mm. Tornionjoen rauhoituspäivien aikainen kalastus). Ylitornion kylien suuret järvet tarjoavat kolmannen erilaisen mahdollisuuden kalastukseen. Saman kunnan alueelta löytyy perho-, uistelu-, vetouistelu-, vapa-, pilkki-, verkko- ja jopa nuottakalastusmahdollisuudet. Metsästysmatkailun mahdollisuudet näyttäytyvät mm. ampumaurheilukeskuksen kehittämismahdollisuuksissa, joista malliesimerkkinä Jupon Erän järjestämät suuret ampumaurheilukisatapahtumat. Elämys- ja luontomatkailua on kehitetty Ylitorniolla mm. Midnight Sun Canoening melontatapahtumalla ja luontomatkailun osana lisäarvoa voi tuoda myös hyvinvointia lisäävä Green Care hyvinvointia luonnosta toiminta, jossa myös Ylitornion kunta on mukana. Mökki- ja järvimatkailu on voimakkainta Ylitornion järvikylillä, missä toimii lukuisia matkailualan yrittäjiä. Myös kylämatkailulla on mahdollisuuksia mm. jo olemassa olevien suurten tapahtumien edelleen kehittämisessä. Ylitorniolla kylämatkailu on esillä vahvasti vuonna 2013, kun uusi Ylitornion kylien yhteinen suurtapahtuma Ei mithään raijjaa kohtaa Tornionjokea nousevan Iso Siika performanssin. 12

13 (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012) Muu maaseudun yritystoiminta Ylitornion maaseutualueella toimii lukuisa määrä pienyrityksiä kuten koneurakoitsijoita, metsäkoneurakoitsijoita, maatiloilla toimivia koneyrittäjiä ja metallialan pienyrityksiä kuin myös yksittäisiä rakennusurakoitsijoita ja ammattiosaajia. Tavoitteena on luoda uusia yrityksiä ja tätä kautta uusia työpaikkoja. Monet nykyisin julkisen sektorin tuottamat palvelut eivät riitä palvelutarpeen tyydyttämiseen (esim. terveys- ja hoivapalvelut), jolloin tarvitaan yksityistä palvelutarjontaa. Nuorten yrittäjyys ja kansainvälisyys Ylitornio on hyvin yritysmyönteinen kunta ja myös nuoria halutaan kannustaa ja kasvattaa yrittäjyyteen. Myönteinen kuva yrittäjyydestä luodaan jo perusopetuksen yhteydessä, mm. yrittäjyyteen liittyvässä aihekokonaisuudessa. Yrittäjien ja koulujen yhteistyöstä tehdään säännöllistä ja pysyvää. Yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä on loistavia yhteistyömahdollisuuksia myös Övertorneån koulujen kanssa. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä tulisi käyttää enemmän yritysvetoisia ratkaisuja. Nuorille tulisi antaa mahdollisuus tehdä konkreettisia työprojekteja, ns. mikroduuneja, joista kertyy arvokasta kokemusta. 13

14 Työtä tulisi voida tehdä tuetusti ja turvallisen vertaisyhteisön ympäröimänä. Tavoitteena on, että nuori tulisi tietoiseksi omista voimavaroistaan ja uusista mahdollisuuksistaan. Palvelut ja arjen turvallisuus Palvelut kylissä ovat vähentyneet. Tällä hetkellä toimivat kyläkoulut löytyvät Ylitornion kuntakeskuksen lisäksi, Nuotiorannalta, Kaulinrannalta, Mellakoskelta ja Raanujärveltä. Kyläkauppoja on Raanujärvellä ja Lohijärvellä. Ylitornion kunta on järjestänyt kyliltä joukkoliikennepalvelut asiointiliikenteen muodossa niin, että jokaiselta kylältä on mahdollisuus käydä asioilla kuntakeskuksessa. Ikä-ihmisille tarkoitetut palvelutalot sijaitsevat kuntakeskuksessa. Ylitornion kunta on pyrkinyt aktiivisesti auttamaan ikäihmisten asumista kotikylillään omissa asunnoissaan. Tätä on edesauttanut mm. erittäin aktiivinen vanhuksille suunnattu korjausavustusten käyttö, asiointiliikenteen järjestäminen, ruokapalvelujen kuljetus jokaiseen kylään ruokapalveluautolla. Tehokkaalla kotihoitopalvelujen järjestämisellä on osaltaan autettu kotona asumista. Terveydenhuoltopalveluissa korostuu tietysti oman terveyskeskuksen palvelut (mm. aluelääkärijärjestelmä). Kyliä koskevista terveyspalveluista voidaan mainita Meltosjärven neuvolapäivystys sekä kiertävät sairaanhoitajapalvelut tarvittaessa kotihoidon tukena. 14 (Lähde: AIRIX Ympäristö 2012)

15 Turvallisuus Kyläläiset tuntevat ja tietävät parhaiten, miten heidän kylänsä oleminen, eläminen ja asuminen sujuvat. Toimiva naapuriapurinki on suositeltava työkalu. Sen puitteissa tarjotaan vastikkeetonta lähimmäisapua sitä tarvitseville arkielämässä. Kylän puitteissa tapahtuva apu ei ole avun tyrkyttämistä vaan kanssaihmisten elämän helpottamista. Kylään olisi hyvä nimetä joku turvallisuusyhteyshenkilöksi, joka vapaaehtoisesti toimisi eräänlaisena unilukkarina turvallisuusasioissa. Pidempiaikaisen hätätilanteen varalle esimerkiksi kylätalo olisi varustettava huoltopisteeksi ja varmuusvarastoksi. Tulipalon varalta palohälyttimet ja alkusammutuskalusto tulee pitää asunto- ja kiinteistökohtaisesti kunnossa. Varautuminen alkaa tunnistamisesta ja tiedostamisesta. Kylien on hyvä miettiä, mitkä ovat oman kylän riskitekijöitä ja keinoja niiden välttämiseksi. Paras tuntemus ja tieto asukkaiden elämäntilanteista ja avuntarpeesta on omassa kylässä sekä valmius avunantamiseen, kunhan odottamattomiinkin tilanteisiin on valmistauduttu ennalta. Kyläyhdistys voi nimetä yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä ja solmuna naapuriapuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kylille voidaan laatia myös turvallisuussuunnitelma, jossa mietitään kylän turvallisuutta, riskitilanteita ja ongelmia sekä miten kylä selviää kriisitilanteista. Pitkät välimatkat ja niukentuvat resurssit ovat haaste pelastuslaitosten toiminnassa Lapissa ja avun saaminen kylille kestää helposti liian pitkään. Kuntien välinen yhteistyö on arkipäivää pelastustoimessa. Ylitorniolla apua saadaan naapurikunnista Pellosta, Övertorneålta, Muurolasta, Tervolasta, Rovaniemeltä ja Karungista. Tärkeä kysymys on, miten kylille saadaan omatoimisesti apua ennen viranomaisia. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA toimii pyydettäessä yhteistyössä viranomaisten kanssa täydentäen ja tukien poliisi, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisia esimerkiksi kadonneen henkilön etsinnässä. Lisäksi koulutusmahdollisuuksia mm. alkusammutukseen ja ensiapuun on saataville esim. SPR:n kautta. Myös MPK järjestää mm. turvakursseja räätälöidysti niin kansalaisille, maatalousyrittäjille kuin maahanmuuttajillekin. Kodin turvaopas on ladattavissa pelastustoimen nettisivuilta Kylillä yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja ennaltaehkäisee vaaratilanteita, kun naapurit tuntevat toisensa ja katsovat vieraiden perään. Paljon huolta aiheuttaa erityisesti yksinasuvien vanhusten tilanne ja varautuminen vaaratilanteisiin. 15

16 Kulttuuri ja sivistys Kyläkouluja on Ylitorniolla kirkonkylän koulukeskuksen lisäksi vielä Raanujärvellä, Mellakoskella, Kaulinrannassa ja Nuotiorannalla. Koulut toimivat myös kylän keskuksina ja monitoimitaloina tarjoten liikunta- harrastuspaikkoja. Ryhmäperhepäiväkoteja on kyläkeskuksen lisäksi Raanujärvellä ja juuri avatussa Etelä-Portimojärven ryhmäperhepäiväkodissa. Kerhotoiminta lapsille ja nuorille on vireää Ylitornion kunnassa. Jussi-bussi kerää koululaiset autoon ja kuljettaa liikuntaharrastusten pariin ja sieltä kotiin asti huolehtien kaikki tarvittavat välineet ja jopa eväsleivät kerholaisille mukaan. Meän opisto on näkyvin toiminnan järjestäjä ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaja Ylitornion kylillä. Ylitorniolla on erittäin hyvätasoiset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Ylitornion ja Pellon kuntien yhteinen uusi kirjastoauto Väylän kulkuri palvelee kylien asiakkaita kiertäen joka toinen viikko Ylitornion kylillä. Kirjastoautoon on suunniteltu liitettäväksi muitakin palveluja kylien asukkailla, kuten äänestysmahdollisuus ja erilaisen informaation jakaminen ja kiertäviä palveluita. TOIMIVA LÄHIDEMOKRATIA Kuntademokratian kehittämisessä tärkeä ja ajankohtainen asia on asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien toteutuminen alueellisen toiminnan kautta. (Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg, Alueellista demokratiaa, 2012) Edustuksellinen demokratia on demokratian kivijalka, mutta sitä voidaan vahvistaa ja monipuolistaa asukkaiden suoralla osallistumisella. Kuntalaiset tulee ottaa mukaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon uusilla, ennakkoluulottomilla tavoilla. Paikallisille asukkaille ja yhteisöille tulee antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja valtaa päättää oman alueensa kehittämisestä ja palveluiden järjestämisestä. Vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla todellisia. Vain siten ihmiset motivoituvat osallistumaan. Tärkeintä on asukkaiden, päättäjien, kunnan virkamiesten ja työntekijöiden vuoropuhelun ja yhdessä tekemisen kulttuurin kehittäminen siten, että sillä on suora ja luonnollinen yhteys asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Hyvinvoivassa, menestyvässä ja vetovoimaisessa kunnassa asukkaat ovat aktiivisia ja osallistuvia. Uusi demokratia on tekemisen demokratiaa, jossa ihmiset tarttuvat itse toimeen edistääkseen yhteistä hyvää. Suomalaisten laskenut äänestysaktiivisuus viestii siitä, että ihmisten on saatava vaikuttaa ympäristöönsä ja yhteiskuntaan uusin tavoin. Vaikuttaminen on yhdessä tekemistä ja ideoimista yhdessä hallinnon ja lähiyhteisöjen kanssa. Tällöin hallinnon ja päätöksenteon on oltava avointa ja läpinäkyvää. 16

17 YLITORNION KYLÄPUULAAKI Ylitornion kylien ja kunnan välisen yhteistyöelimen Kyläpuulaakin toiminta herätettiin uudelleen käyntiin vuonna Kyläpuulaakin tarkoituksena on edistää kylien asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta ja toimia kylien asukkaiden etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylien asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, kylien vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä sekä edistää palveluiden säilymistä alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kyläpuulaaki - osallistuu kyliä koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan kylien kannalta myönteiseen päätöksentekoon kunnassa ja eri organisaatioissa - tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnalle, viranomaisille ja muille tahoille kyliä koskevissa asioissa - osallistuu kylien yhteisten kehittämishankkeiden suunnitteluun ja koordinointiin - toteuttaa kylien elinkelpoisuutta, sen asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä palveluiden säilyttämisen ja luomisen yleisiä edellytyksiä edistäviä toimenpiteitä - järjestää kokouksia, kursseja, retkiä ja keskustelutilaisuuksia, - toimii muillakin edellisiin verrattavilla tavoilla tarkoituksensa toteuttamiseksi. Kyläpuulaaki on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja alueellisesti tasapuolinen. Kyläpuulaakin jäsenet ovat valmiita osallistumaan kyläyhdistysten ja kylätoimikuntien kokouksiin tuomaan tietoa ja ottamaan vastaan kylien toiveita. Toimintakertomus 2012 Ylitornion kyläpuulaakiin oli vuoden 2012 loppuun mennessä ilmoittanut edustajansa kymmenen kylätoimikuntaa/ -yhdistystä. Lisäksi kyläpuulaakiin ilmoitti yhden edustajan yksi metsästysseura. Ylitornion kyläpuulaakin kokouksissa vieraili alustajina edustajia TeliaSonerasta, Lapin liitosta, Outokaira tuottamhan ry:stä, Ylitornion 4H- yhdistyksestä, Lappilaiset kylät r.y:stä, Tornion senioripisteestä, Midnight Sun Canoeing- tapahtumasta, AIRIX Ympäristö Oy:stä, Poukama- hankkeesta, Väylän komeat/ -hoidetut maisemat- hankkeista ja Ylitornion kunnasta Ylitornion kyläpuulaakin kokousten alustukset sisälsivät asioita, jotka sisälsivät ajankohtaista tietoa mm. kunnan alueella käynnissä olevista kyliä koskevista hankkeista ja suunnitelmista, mm. Väylän komeat maisemat- ja Väylän hoidetut maisemat- hankkeet sekä senioripiste- hanke. Suunnitelmista mainittakoon Aavasaksan masterplan ja Ylitornion maankäytön suunnittelu. Lisäksi kylille jaettiin ajankohtaista tietoutta kyliä koskevista asioista Outokaira tuottamhan ry:n kylähankkeen ja Lappilaiset kylät r.y:n toimesta. 17

18 Ylitornion kyläpuulaaki asetti vuonna 2012 työryhmän suunnittelemaan vuoden 2013 Ylitornion suurtapahtumaa. Työryhmätyöskentelyn seurauksena syntyi hankehakemus nimeltään Ei mithään raijjaa, johon haettiin ja saatiin rahoitus Outokaira tuottamhan ry:n Leader-rahoituksesta. Hankkeen myötä on tarkoitus syntyä vuoden 2013 kesälle viikon mittainen Ylitornion kylien toimintaa ja yhteistyötä aktivoiva kesätapahtuma. Vuoden 2012 kyläpuulaakin kokouksissa keskeisimmistä asioista voidaan mainita mm. kylien tietoliikenneyhteyksien riittämätön taso, kylien nuorten asukkaiden aktivoiminen kylätoimintaan, kylien vanhuspalvelut, kylien turvallisuus. Ylitornion kyläpuulaaki haki vuonna 2012 vielä profiiliaan toimintamallilleen aktiivisena vaikuttajana Ylitorniolla, johon seikkaan tultaneen kiinnittämään huomiota vuoden 2013 toiminnassa. Miten kyläpuulaakin toimintaa kehitetään? lisätään julkisuutta puulaaki lisää aloitteellisuutta kylien asioiden eteenpäin viemiseksi, esimerkiksi palveluiden hankkimiseksi (kilpailutus) puulaakikalenteri terveydenhoitaja, asiointitaksi, kirjastoauto, roska-auto, muut tapahtumat ideariihet suojataan kyläpuulaaki nimi (vai päinvastoin?) kyläpuulaaki-nimen kehittäminen kyläpuulaaki kunnan maaseutulautakunnan kanssa naimisiin www-sivut puulaakille koulutustilaisuuksia yhteisiä tapahtumia (matkoja, teatteri jne..) selkeitä esityksiä kuntaan päätettäväksi ansaitaan uskottavuus toimijana 18

19 TULEVAISUUSSEINÄ Outokairan kylien kehittämishankkeen aikana v koottuja ideoita toteutettavaksi kylille: Kylien kehittäminen Ympäristön siisteys ja kylämaisema kyläympäristön puhtaanapito urheilukentän korjaus liikuntapaikkojen kunnostus kylämaiseman hoito ja kunnostus tienpientareiden kukkien suojelu kyläteiden ja raittien pientareiden raivaus kylän vesistöjen kunnostaminen, rantojen raivaus ja ruoppaus kylien ulkoasun kohentaminen vanhojen rakennusten kunnostaminen työttömille töitä kylän maisemanhoitoon Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen kylän yhteiset juhlat kylätoimikuntien ja metsästysseurojen yhteistoimintaa ja yhteisiltoja kulttuurihistorian esilletuominen yhteisillä tapahtumilla vanhat kalastuspaikat tunnetuksi -> tiedon siirtäminen nuoremmille uusien kyläläisten tervetulotoivotukset yksinäisten ihmisten auttaminen vanhusten porinapiirit -> senioripisteen toimintatavan jatkaminen tärkeää me -henki yhdistää kateellisuus on kaikonnut ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen kylien yhteiset lauluillat ja karaokeillat vanhusten auttaminen talkootyönä, esim. polttopuutalkoot kylätien varrella olevien asukkaiden yhteinen tapaaminen, kahvittelu tullaan tutuksi kyläsauna yhteiseen käyttöön kyläkahvilan perustaminen kylätalolle perhe vuodessa kylälle kylähistorian kirjoittaminen tai päivitys ja täydentäminen, vanhojen ihmisten haastattelut TV-sarja kylistä Kylien välinen yhteistyö yhteiset suurarpajaiset -> isommat arpajaisvoitot (esim. yhteisen tapahtuman yhteyteen) kylien eri yhdistysten yhdistäminen ja yhteistoiminnan lisääminen kylähistorian kirjoittaminen tai päivitys ja täydentäminen, vanhojen ihmisten haastattelut tietoa kyliin kaupunginosien yhteisistä tilaisuuksista kylien välistä yhteistyötä 19

20 perinnepäivä tai viikonloppu eri kylien hankkeena, kukin kylä toteuttaa yhden teeman, esim. saippuan valmistus, kasveilla värjääminen, ryski, saunavihtojen ja luutien tekeminen, risu- ja pajukurssi kylien yhteistarjoukset esim. kirjanpitopalveluista kylien yhteistalkoot -> talkoopankki vastavuoroisuutta kylille yhteiset nettisivut käyttöön: outokairankylat.fi kylien eri yhdistysten yhdistäminen tai yhteistoiminnan lisääminen kylien välinen yhteistyö Liikunta- ja harrastusmahdollisuudet liikuntavälineitä ja kuntosalilaitteita kylätaloille kiertävät kunto-ohjaajat myös nuorille ohjattua liikuntaa nuorille kuljetuksia kyliltä harrastusmahdollisuuksiin tai joustavuutta koulukuljetuksiin Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kylä liikuntaesteetön rakentaminen kuulo- ja näkövammaisten sekä liikuntarajoitteisten maaseutu erityisryhmien liikuntamahdollisuudet ja luontoelämykset Palvelut, yrittäjyys koulut säilytettävä maalaiskylissä kauppa-auto, olisi monelle vanhukselle tarpeellinen kyläkahvila kyläkaupat kunniaan kyläpiikoja ja -renkejä vanhusten avuksi kylätalot kylien palvelupisteenä -> erilaiset pienyrittäjät tilojen vuokraajina, monitoimitalot osa kyläkouluista otetaan uudestaan opetuskäyttöön paikallisjuna liikennöi, aktiivinen junayhteys Kemistä Kolariin, bussivuoroja ja julkinen liikenne toimiva luovien alojen yritysryppäitä työosuuskunnat yhteiskunnallinen yrittäjyys sosiaalinen yritys usean kylän yhteistyönä kokonaisvaltaisuutta palveluiden järjestämiseen ja ajatteluun palvelusetelit käyttöön nopeasti o kotiapukuponki o kyläkauppojen tuki (esim. kotiinkuljetus) o hinta oltava kohdallaan (tulojen mukainen porrastus`) Laajakaista saatava pian 20

21 Turvallisuus Naapuriapu parasta turvallisuutta Yksin asuvien vanhusten auttaminen vanhuksille numerot, keneen voi ottaa yhteyden Kartoitetaan vaaralliset paikat ensiapukurssin järjestäminen etsintäkurssi esim. metsästysseuroille turvallisuussuunnitelma: puhelimet alkusammutuskoulutus hankitaan aggrigaatti kylätalolle ja valmiudessa oleva alkusammutuskalusto palopostien paikat kylässä Kyläpuulaakin aloitteesta voitaisiin luoda Ylitorniolle kylien turvallisuussuunnitelma liikenneturvallisuuden parantaminen kevyenliikenteenväylät tievalot ja niiden ajoitus perustetaan VAPEPA katuosoitteiden ja koordinaatioiden päivitys ohjeiden mukaan Matkailu kyläreitit, matkailijoille ja paikallisille kyläreittilehti, jokaiseen kuntaan omat, joissa kylät esittelevät omaa toimintaansa ja käyntikohteita kylämuseo, vanhat työkalut talteen vanhojen talojen kylämuseoita kyliin järjestetään opastettuja kyläretkiä ja kyläkierroksia turisteille kielitaitoisten oppaiden johdolla lintutorneja, laavuja ja kotia pyörätie Tornionjoen koko matkalle Tengeliöjoen pato on purettu ja lohta on Lohijärvessä oppaita ryhmille pienyrittäjyyttä, majoitustoimintaa ja ruokapalveluja markkinoinnin laajentaminen, esitteitä, infotauluja, nettisivuja, kylien verkosto luontomatkailua -> kylissä järjestetään opastettuja luontoretkiä, reitistöjä hoidetaan ja markkinoidaan tehokkaasti matkailijoiden määrä on kolminkertaistunut Ylitorniolla on kultateemainen luksuskylpylähotelli Nykyisten matkailupalveluiden kehittäminen o esim. Mellakoski/Mellakaira karavaanarialue o Pessalompolon kalasatama, kylätalo ja ampumarata ja kisat o kulttuurimatkailupalvelut Pekanpäässä Uusia matkailuideoita o retkiluistelu o moottorikelkkareittien kehittäminen o revontulimajat o luontoreitit ja polut o Lähiruoka o Et-Po: patikkaretket, lumikenkävaellukset 21

22 Nuoret kyläläisten ja koulun yhteistyön lisääminen -> esim. pieniä projekteja opiskelijoille Leader-toiminta tutuksi koululaisille, vierailuja kouluille nuorille retkiä luontoon, rastitehtäviä luonnosta nuorisoiltoja koululaisille, iltapäivienviettoa kaiken ikäisille nuorten yhteiskuntatakuu käyttöön myös kylille nuorille kuljetuksia kyliltä harrastusmahdollisuuksiin tai joustavuutta koulukuljetuksiin, jotta voi jäädä harrastuksiin koulun jälkeen Aavasaksan lentomäessä järjestetään ensimmäiset MM-lentomäkikisat Kylien kehittämisen työkalupakki Outokairan kylien kehittämisen malli Outokairalla on yksi isompi kehittämishanke, Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa, jonka kautta ns. kehittämistarjottimelta kylät voivat valita omaan tilanteeseensa sopivan työkalun (kyläsuunnitelma, nettisivut, markkinoinnin edistäminen jne) kylän kehittämiseksi. Hanke aktivoi ja tuo rahoituksellista pesämunaa kehittämistoimintaan, minkä avulla syntyy kylien omia kehittämishankkeita. Kylähanke siis ohjaa ja opettaa kehittämistoimintaan, mutta ei tee hankkeita ja suunnitelmia kyläläisten puolesta. Näin lisätään kylätoimijoiden osaamista, rohkaistaan hakemaan ja toteuttamaan hankkeita. Outokaira auttaa idean jalostamisessa hankkeeksi, ohjaa ja opettaa kehittämistoimintaan ja auttaa kylien kehittämishankkeiden toteutukseen, maksatukseen ja raportointiin liittyvissä asioissa. Outokaira tukee tavoitteellista kylätoimintaa: - esitemalliset kyläsuunnitelmat, jotka markkinoivat kylää ja tehdään myös sähköisinä - Outokairan kylien yhteiset nettisivustot - tutustumismatkat ja yhteistyö Ruotsin kylien kanssa Kylätoimijaverkostoja Suomen kylätoiminta ry eli SYTY - Suomen kylätoiminnan keskusjärjestö, joka edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä - jäsenenä 20 maakunnallista kylien yhteenliittymää /(Lappilaiset kylät ry) - Maaseutuplus lehti - jäsenenä Euroopan maaseutu- ja kylätoimijoiden verkostossa - valtakunnallisia kehittämishankkeita

23 Lappilaiset kylät ry - maakunnallinen kyläyhdistys - järjestää vuosittain Lapin kylätoimintapäivät - Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry: Yhteisöllisen kehittämisen menetelmiä: kylätoiminta.fi/kylatoiminta/oppaitajaohjeita Muita linkkejä ja vinkkejä: facebook.com

24 YLITORNION KYLIEN YHTEISET KEHITTÄMISKOKOUKSET Ylitornion kylien kesken on kokoonnuttu kaksi kertaa pohtimaan Ylitornion kylien kehittämistä. Tilaisuuksien tarkoituksena oli koota kylittäin ja kyläalueittain tärkeimpiä konkreettisia kehittämistoimenpiteitä kylien kehittämissuunnitelmaan vuosille Ensimmäinen työpaja järjestettiin klo Kaulirannan monitoimitalossa, Ylitornion kyläpuulaakin kokouksen yhteydessä. Kokoukseen oli kutsuttu kaikki Ylitornion kylien asukkaat kyläpuulaakin jäsenien lisäksi. Tilaisuudessa oli edustajia Etelä-Portimojärven, Meltosjärven, Pessalompolon, Mellakosken, Kantomaanpään, Armassaaren, Pekanpään, Mellajärven ja Kaulirannan kylistä sekä kunnan edustajina maaseutusihteeri Ari Ala-Poikela ja yritysneuvoja Markku Norrena. Toinen työpaja järjestettiin Ylitornion kylien kehittämiskokouksena klo Ylitornion kunnantalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli edustajia Kantomaanpään, Mellakosken ja Pekanpään kylistä sekä kunnan edustajina maaseutusihteeri Ari Ala-Poikela, yritysneuvoja Markku Norrena ja osan aikaa kunnanjohtaja Tapani Melaluoto. Suunnitelman tässä osuudessa on Ylitornion kylien yhteisten kehittämiskokousten perusteella valittu Ylitornion kylien yhteiset kehittämistoimenpiteet vuosille YLITORNION KYLIEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE : 1. Ylitornion kyläpuulaakin toiminta lautakuntamalliseksi - otetaan esimerkkiä Rovaniemen aluelautakuntamallista - esitys kuntaan; valtuustoaloite 2. Valokuituverkon saaminen koko kunnan alueelle - toteutus: vastuutahona kunta, kuntalaisten aktivointi tärkeää 3. Palvelujen kokonaisvaltainen järjestäminen kylissä - kolmannen sektorin palvelujen kehittäminen - vanhuspalvelujen kehittäminen kylissä - edistetään vanhusväestön kotona asumista - kylätalkkaritoiminnalle kehittämishanke kaikkien kylien kesken - vanhusten porinapiirit, senioripisteen toiminnan jatkaminen - Ystäväpiiri- ohjaajakoulutuksen saaminen Ylitorniolle - palvelusetelit käyttöön - kotiapukuponkimallin kehittäminen - kyläkauppojen tuki, esim. ostosten kotiinkuljetukset vanhuksille - järjestettyjen palvelujen kohtuullinen hinnoittelu; tulojen mukainen porrastus - asiamiesposti, postipalvelut kylille takaisin - omakotitalotontteja kylille 24

25 4. Kylämaisemien ja luontokohteiden kunnostus ja hoito - pajukoiden raivaaminen kyläteiden varsilta - järvien kunnostaminen - Tengeliönjoen ruoppaus - luontopolkujen kehittäminen - työttömille töitä kylien maisemienhoidosta 5. Kylien turvallisuuden ja pelastuspalvelujen kehittäminen - kylien turvallisuussuunnitelmat - naapuriapu - tietotekniikan hyödyntäminen turvallisuuden lisäämiseksi 6. Nuorten yhteiskuntatakuu käyttöön kylille - nuorille olisi töitä kyläyhteisöissä, esim. maisemanhoitoa - työosuuskunnat - sosiaaliset yritykset => useamman kylän yhteistyönä 7. Kylien yhteistyön lisääminen - kylien yhteiset suurarpajaiset; mahdollistavat suuremmat arpajaisvoitot, arvonta kylien yhteisen tapahtuman yhteyteen - kylien yhteiset tarjouspyynnöt ja ostopalvelujen kilpailutus esim. kirjanpitopalveluista - kylien yhteistalkoot; talkoopankki - outokairankylat.fi- sivuston hyödyntäminen tiedonvälittäjänä - kylien eri yhdistysten yhdistäminen tai yhteistoiminnan lisääminen - kateus ja katkeruus pois kylien väliltä 8. Kylätalojen toiminnan monipuolistaminen - kylätaloista kyläläisten olohuoneita - kyläkahviloiden perustaminen kylätaloille - liikuntavälineitä kylätaloille - kiertävät kunto-ohjaajat kylätaloille, myös nuorille suunnattua liikuntaa - karaokeillat ja erilaiset te lat kylätalojen ohjelmistoon - kyläläisten ja koulun yhteistyön lisääminen kylissä, joissa on koulu, mutta ei kylätaloa 9. Perinteen tallentaminen ja esilletuominen - kulttuurihistorian esille tuominen kylien yhteisillä tapahtumilla - vanhat kalastuspaikat tunnetuksi, perinnetiedon siirtäminen nuorille 25

26 10. Kylien matkailun ja markkinoinnin kehittäminen - Kylien näkyvyys Ylitorniolla tärkeää o kylän tapahtumat näkyvillä paikallislehdissä o rajan yli markkinointia myös Ruotsin puolelle o kylätalot aktivoivat toimintaa - Olemassa olevien edellytysten tunnistaminen o Mellakaira/Mellakoski: hyvät kulkuyhteydet, vilkkaasti liikennöity tie o Pessalompolo: kalasatama, kylätalo ja ampumarata + -kisat o Meltosjärvi: hyvät kalastusmahdollisuudet: tarvitaan yöpymispaikkoja ja oheispalveluja o Etelä-Portimojärvi: latu- ja patikointireitistöjen hyödyntäminen - Olemassa olevien matkailupalvelujen kehittäminen o Mellakoski/Mellakaira: karavaanarialueen kehittäminen o Pekanpää: kulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen: teatteriesityksiä, tarjoiluja, kiertoajelu Ruotsin kautta Tornionjoen molemmin puolin o Ylitornion kylien Ei mithään raijjaa- tapahtuman kehittäminen o Midnight Sun Canoening melontatapahtuman kehittäminen reitin varrella olevien kylien osalta o Green Care- matkailun edistäminen - Uusien matkailupalvelujen kehittäminen o retkiluistelu o moottorikelkkareittien kehittäminen o revontulimajat o luontoreitit ja polut o lähiruokaan panostaminen ja hyödyntäminen matkailussa o patikkaretkien ja lumikenkävaelluksien järjestäminen o Vuennonkosken yli riippusilta ja alueen kehittäminen o kasvillisuusmatkailun kehittäminen; Jokipaju, Kainuunkylän saaret (Tornionjoen suurin suvantoalue, merkittävä kosteikko ja lintujen pesimäalue, yksi Suomen laajimmista tulvaniittyalueista) 26

27 Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman hyväksyy Ylitornion kyläpuulaaki. Tämän jälkeen Ylitornion kylien kehittämissuunnitelma toimitetaan Ylitornion kunnan päätöksentekijöiden tietoon ja se toimii osaltaan Ylitornion kyläpuulaakin työkaluna ja toimintasuunnitelmana seuraaville vuosille. Ylitornion kyläpuulaaki seuraa ja valvoo Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman toteutumista. Seuranta toteutetaan puolivuosittain, huomioiden seuranta- aikataulussa Ylitornion kunnan talousarvion vuosittaiset suunnitteluajankohdat. Kyläalueita koskevia kehittämistoimenpiteitä voidaan useimmissa tapauksissa toteuttaa hankkeilla. Hankerahoitusta voidaan hakea paikalliselta Leader- toimintaryhmältä Outokaira tuottamhan ry:ltä, laajemmissa hankekokonaisuuksissa suoraan Lapin ELY- keskukselta. Kehittämissuunnitelma päivitetään viimeistään tämän suunnitelman päättymisvuonna Ylitornion kyläpuulaaki on hyväksynyt Ylitornion kylien kehittämissuunnitelman kokouksessaan