Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Kotona Suomessa. s. 3. Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4. Verkoston voimalla maailmalle s.

Transkriptio

1 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4 Verkoston voimalla maailmalle s. 6 Kuituyhteyksistä apua kotihoitoon s. 8 Järvi-Pohjanmaa kansainvälistyy s. 11 Kotona Suomessa s. 3

2 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Elina Koivisto, Elina Manninen sekä Etelä-Pohjanmaan liiton va. tiedottaja Annika Pollari. Yhteystiedot eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi KANNEN KUVA: Elina Manninen TAITTO: I-print plus PAINO: I-Print ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Etelä-Pohjanmaan liitto 2015 SISÄLTÖ Pääkirjoitus Kotona Suomessa -hanke Verkkokauppa EU-alueella EEN-toiminta ja sääntelyn keventäminen Verkoston voimalla maailmalle Connected for Health -terveyspilottihanke REN-projekti Jalasjärvellä Ystävyyskuntaselvitys Kansainvälistymisseminaari Alajärvellä Yhteystiedot PÄÄKIRJOITUS Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa kansainvälistyy väistämättä. Maakunta on samalla tavalla globaalien haasteiden edessä kuin muukin Eurooppa. Turvapaikanhakijoiden valtava määrä ja muuttoliike konfliktialueilta on Euroopan tämän ajan suurin kysymys. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus näkee tärkeäksi, että eteläpohjalaiset muiden suomalaisten tavoin ovat valmiita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita humanitaarisuuden ja ihmisarvoisen elämän nimissä. Jos Eurooppa on muihin maanosiin verrattuna vakaa ja vauras, myös Etelä-Pohjanmaa on sitä Suomen mittakaavassa. Se ei poista maakunnan sisäisiä haasteita, mutta se tuo samalla myös vastuuta. Vastuuta siitä, miten pidämme huolen täällä asuvista ja tänne tulevista ja millaisen maakunnan jätämme tuleville sukupolville. Pystymmekö hyötymään globaaleista muutoksista vai jäämmekö jälkeen? Kasvua ja työllisyyttä täytyy uskaltaa hakea uusista suunnista. Kasvulle on mahdollisuuksia lisäämällä vientiä, kannustamalla entistä enemmän yrittäjyyteen ja tarttumalla kaikkeen mahdolliseen tukeen, niin rahalliseen kuin asiantuntija-apuun. Kannattaa muistaa, että myös yrityksille on jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia osallistua EU-hankkeisiin. Maakuntahallitus on kirjannut tavoitteekseen kolminkertaistaa kansainvälinen rahoitus maakunnassa. Tämä pohjautuu siihen, että maakunnalle jyvitettyä rakennerahastojen osuutta on pudotettu kolmanneksella siitä, mitä edellisellä ohjelmakaudella oli käytettävissä. Seitsemän vuoden aikana ( ) rahoituksen kolminkertaistaminen on erittäin kova tavoite. Kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja jo yksistään hakemusten täyttäminen vaatii paitsi kielitaitoa, myös projektiosaamista. Eteläpohjalaisittain haasteiden edessä ei kuitenkaan aiota luovuttaa. Olemme valmentaneet tänä vuonna joukon hankeosaajia Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä koulutuksessa. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä voimia on maakunnassa yhdistetty aloittamalla maahanmuuttoasioiden uutiskirjeen koordinointi tänä vuonna. Uutiskirjettä kokoaa EU-tietokeskus. Maakunta on päässyt entistä näkyvämmin mukaan Botnia-Atlantica-ohjelmaan. EP:n liitossa on ohjelman yhteyspiste, ja liitto osallistuu ohjelman suunnitteluun sekä neuvoo hankkeiden valmistelussa. Näkyvä uusi askel liiton kansainvälisessä hanketoiminnassa on myös pääpartnerin rooli Connected for Health -terveysteknologiahankkeessa. Tässä julkaisussa hanketoimijat, kehittäjät ja yritysten edustajat kertovat kansainvälisestä yhteistyöstä ja yritystoiminnasta sekä kotouttamisesta Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta. Laajempia teemoja juttujen taustalla ovat Euroopan kilpailukyky ja työllisyys sekä globaali rooli. Näihin teemoihin myös Euroopan komissio paneutuu työssään. Takana on 20 vuotta Euroopan unionissa. Useissa eurooppalaisissa verkostoissa meidät jo tunnetaan, ja meille on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia, jos vain uskallamme tarttua niihin. Haluamme näyttää esimerkkiä ja rohkaista kaikkia alueen toimijoita kansainvälistymään. Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja 2

3 Kotona Suomessa (ESR) Agnes Szeman ja Beata Szimilko leipoivat unkarilaisia herkkuja Kauhajoen ruokamessuilla Kansainvälisyyskeskus INKAn pisteellä. Kuva: Elina Manninen Kotoutuminen on monialaisen yhteistyön summa Kotona Suomessa -hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja niin, että maahan muuttavat ihmiset kotoutuvat niiden avulla nopeammin ja tehokkaammin itsenäisiksi, yhdenvertaisiksi ja tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Hyvä alku -hankeosiossa mallinnetaan pilottiprojektien tulosten pohjalta valtakunnallinen kotoutumisen alkuvaiheen palvelumalli. Hyvä polku -hankeosiossa vahvistetaan paikallisen, kotouttamista tukevan toiminnan vaikuttavuutta aluekoordinaattorien työn avulla. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke toteutetaan vuosina ja sitä koordinoi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. TEKSTI EMINE EHRSTRÖM Kotona Suomessa -hankkeen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan aluekoordinaattorin toimialueeseen sisältyy 41 kuntaa. Hankkeen alussa aluekoordinaattorin toimeen kuuluu laatia kokonaisvaltainen katsaus maakunnan kotouttamispalveluihin. Katsauksessa hyödynnetään sekä erilaisia maahanmuuttotilastoja että alueen maahanmuuttoasiantuntijoiden haastatteluja. Suurin osa Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajataustaisista henkilöistä on saapunut alueelle työnteon, opiskelun tai perhesiteiden johdosta. Maakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna on kotouttamispalveluissa panostettu erityisesti työperäisten maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen. Alueella jo päättynyt ERKKI-hanke ( ) on edistänyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaan kotouttamispalveluita, ja lisäksi useimmissa kunnissa on voimassaoleva kotouttamisohje lma lain kotouttamisen edistämisestä mukaisesti. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton asiantuntijoilla on suuri osaaminen työperäisistä maahanmuuttajista, Pohjanmaalla puolestaan hallitaan humanitäärinen maahanmuutto. Aluekoordinaattorin yksi keskeinen tavoite on tunnistaa eri alueiden osaaminen ja onnistumiset sekä välittää toimivia ja tehokkaita kotoutumisen malleja yli kunta- ja maakuntarajojen. Kotoutuminen on parhaimmillaan monialaisen yhteistyön summa ja näin kotouttamistoimien valtavirtaistaminen on tiiviin ja ylisektorirajaisen pitkäjänteisen yhteistyön tulos. Turvapaikanhakijat, kotoutumispalvelujen tulevat asiakkaat Turvapaikanhakijoiden nopea määrän kasvu Suomessa tulee näkymään Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttoväestöä koskevissa tilastoissa. Näillä tiedoin turvapaikanhakijoiden keskeisimpiä lähtömaita ovat Irak, Somalia ja Syyria. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan myös toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Kotoutumislaissa (1386/2010) kunnan tehtäviin kuuluu yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. ELY-keskuksen kanssa sopimuksen tehneet kunnat saavat valtiolta kotoutumislain mukaiset korvaukset. Maahanmuuton ennakointi ja varautuminen kunnissa edistää hallittua muuttoa kuntiin. Lisäksi sekä kunnallisten kotouttamisohjelmien että palveluiden kysynnän ja tarjonnan päivittäminen ja uudelleen arviointi edistävät kotouttamistoimien ja kotoutumisen suunnitelmallisuutta ja laadullisuutta. Lisätietoa: Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattoreiden tehtävänä on juurruttaa työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa alueellisesti tekemällä sen toimintaa tunnetuksi ja näkyväksi, vahvistamalla paikallista kotouttamistyötä sekä selkeyttämällä alueellisten toimijoiden rooleja ja työprosesseja. Aluekoordinaattorit Lisäksi aluekoordinaattorit verkottavat paikallisia ja alueellisia toimijoita, tunnistavat hyviä käytäntöjä ja välittävät tietoa paikallisista tarpeista sekä vahvuuksista. Hankkeessa työskentelee seitsemän aluekoordinaattoria, jotka sijoittuvat eri ELY-keskuksiin laajennetuille maahanmuuttoalueille. Emine Ehrström toimii Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattorina Kotona Suomessa -hankkeessa. Kuva: Foto Airaksinen 3

4 Postitus Suomesta Eurooppaan on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin TEKSTI ELINA MANNINEN Verkkokaupan helpottaminen EU-alueella voisi hyödyttää myös eteläpohjalaisia yrityksiä. Kahden yrityksen edustajat kertovat Kansainvälinen Etelä- Pohjanmaa -lehdelle näkemyksiään aiheesta. Yrittäjä Valtteri Uotilan mielestä verkkokauppaa tulisi helpottaa EU-alueella niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa. Kuva: Sanni Riihimäki Kysymykset verkkokauppaa harjoittaville yrittäjille: 1. Oletko toteuttanut jo rajat ylittävää verkkokauppaa, tai haluaisitko jatkossa tehdä? Miksi, miksi et? 2. Mikä on yleisin ennakkoluulo, jonka kohtaat digitaalisten palvelujen tuottajana? 3. Miten helpottaisit verkkokauppaa EU-alueella? Maiju Alatalo, Jokipiin Pellava: 1. Jokipiin Pellavalla on kuluttajille suunnattu verkkokauppa suomeksi ja englanniksi. Mahdollisesti tulevaisuudessa myös venäjäksi. Vaikka päätoimisen tulon yritys saa B2B-kaupasta (yritysten välisestä kaupasta), on tärkeää olla näkyvä myös kuluttajien suuntaan. 2. Ovatko tuotteet tosiaan tehty Suomessa? Kyllä vain. Toimitusajat ovat verkkokaupassa varmaan pitkät? Eivät ole. 3. Kuljetus tai postitus Suomesta Eurooppaan on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin. Suomesta lähetettäessä kustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset, jopa enemmänkin verrattuna vastaaviin lähetyksiin Euroopasta Suomeen. Tähän täytyisi löytää ratkaisu. Muuten EU:n alueella kaikki toimii hyvin. Valtteri Uotila, UotteriDesign: 1. Toistaiseksi olen pysytellyt Suomen rajojen sisäpuolella. Ei ole ollut tarvetta lähteä laajentamaan muualle, kun toiminta on niin pientä. Ajatus kansainvälisestä verkkokaupasta kyllä houkuttaisi, mutta näillä tuotteilla sellaista ei varmaankaan ole tiedossa, koska myymäni puhelinkuoret hankin ulkomailta, ja muissa maissa niitä kyllä jo myydään. Olisi vaikeaa erottua joukosta. Lisäksi ulkomaille lähettäminen on myös joissain tapauksissa aika kallista, joten asiakas mieluummin valitsisi luultavasti paikallisen verkkokaupan. Jos olisi jokin uniikki, itsekehitelty tuote, niin kansainvälinen verkkokauppa olisi ehdoton. 2. Yleisin ennakkoluulo mitä tulee vastaan, on ehkä se, että osaatko nyt varmasti tehdä tarpeeksi hyvin, kun olet vasta noin nuori. Ei tuota kuitenkaan kovin usein kuule, että yleensä suhteellisen ennakkoluulottomasti suhtaudutaan. 3. Verkkokauppaa EU-alueella tulisi helpottaa niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa, ja se olisi samanhintaista jokaisesta maasta. Näin olisi reilumpaa. Lisäksi asiakaspalautuksia pitäisi pystyä hoitamaan helpommin EU:n sisällä. Jokipiin Pellava avaa mahdollisesti tulevaisuudessa verkkokaupan kuluttajille myös venäjäksi. Kuva: Katri Korpela Digitaalisuudesta kasvun veturi Keväällä 2015 julkaistussa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa unioni hakee parempaa saatavuutta digitaalisille tuotteille ja palveluille. T avoitteena on ympäristö, jossa palvelut voivat menestyä. Strategiassa nimetään useita esteitä, jotka haittaavat rajat ylittävää verkkokauppaa. Komissio tarttuu muun muassa EU-sääntöjen yhtenäistämiseen verkko-ostoksissa, pakettipalvelujen hinnoittelun avoimuuteen sekä perusteettomiin maarajoituksiin. Lähde: Komission tiedonanto KOM(2015)

5 Enterprise Europe Network -toiminta hyvin käyntiin Etelä-Pohjanmaalla puh Ylimääräinen sääntely hidastaa investointeja TEKSTI ELINA MANNINEN TEKSTI SATU ALAPIHA, TOIM. ELINA MANNINEN Enterprise Europe Network -toimintaa Seinäjoella Into Seinäjoki Oy:n tiloissa vetävä Satu Alapiha toteaa, että toiminta on päässyt hyvin käyntiin. Yritystoimeksiannot vaihtelevat paljon, mutta Alapihan työ on alkuvuoden aikana keskittynyt kolmeen eri toimintamalliin. Kaikkien kolmen toimintamallin tarkoitus on, että yritykset pääsevät tapaamaan toisiaan, katsomaan löytyisikö yhteistä säveltä ja toivottavasti lopulta solmimaan yhteistyösopimuksia, Satu Alapiha kertoo. Ensimmäinen toimintamalleista on se, että asiantuntijat hyödyntävät laajaa EEN-verkostoa ja voivat kysyä yrityksen tarvitsemia tietoja suoraan verkoston jäseniltä eri maissa. Yrityksille on selvitetty muun muassa elintarvikeviennin aloittamista Tanskaan ja moottorikelkkojen myyntiin liittyviä tietoja Euroopan niin kutsutuista vuoristomaista. Toinen keskeinen osio ovat Alapihan mukaan erilaisissa kansainvälisissä tilaisuuksissa järjestettävät yritystapaamiset. Ne vaihtelevat messujen yhteydessä järjestettävistä tiiviisti aikataulutetuista matchmaking-tilaisuuksista yhdelle yksittäiselle yritykselle järjestettäviin tapaamisiin. Tällä hetkellä Alapiha järjestää esimerkiksi matchmaking-tilaisuutta Anuga ruokamessuille yhdessä Food from Finland -toimijoiden kanssa sekä potentiaalisia tapaamisia Puolaan jälleenmyyjää etsivälle yritykselle. Erilaisia työtehtäviä siis löytyy, mutta yritysten kansainvälistymistarpeet vaihtelevat paljon, ja onkin valtava rikkaus päästä tekemään töitä erilaisten yritysten kanssa, Alapiha toteaa. Kolmas tehokas tapa yritysten aktivointiin on Yrityskontaktipörssi. Enterprise Europe Networkin järjestelmästä löytyy noin yritysprofiilia. Yritykset voivat joko etsiä tietynlaista yhteistyökumppania, alihankkijaa, teknistä yhteistyötä tai vastaavaa tai tarjota omaa osaamistaan muille. Alapiha tekee jatkuvasti sekä yritysten kanssa uusia profiileita järjestelmään että seuraa muualta tulevia profiileita ja välittää niitä yrityksille. Yrityskontaktipörssissä on paljon erilaisia bisnesmahdollisuuksia, joten sitä kannattaa kyllä hyödyntää, Alapiha kehottaa. Sääntelyä on kevennettävä, toteaa lakimies Mika Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarilta (HSKK). Hän on myös Enterprise Europe -verkoston asiantuntija. Sääntelyteesejä Säännöksiä on liikaa, hallitsemattomuus Ongelmana se, mitkä säännökset ovat liikaa Suuri osa sääntelystä tulee EU:n kautta, pitäisikö vaikuttaa sitä kautta Säännökset luovat ennustettavuutta ottaen huomioon laillisuusperiaatteen noudattamisen ja sen, että viranomaiset voivat ratkoa asioita lakiin perustuen Ilman säännöksiä tilanne voi olla epävarma ja joudutaan esimerkiksi laatimaan pitkiä ja kalliita sopimuksia Säännösten määrä lisää kustannuksia Ylimääräinen sääntely hidastaa muun muassa investointeja Yritysten vastuuhenkilöt eivät ota asioista riittävästi selvää eivätkä perehdy asioihin riittävästi. Lähde: Mika Lahtinen, HSKK Lisätietoja: kauppakamarien-ylisaantelyteesit/ /06/ylisaantelyn-seuraukset.pdf Enterprise Europe Network (EEN) Kuva keväällä 2015 järjestetyltä matchmaking-matkalta Puolasta. Kuvassa keskellä Helatukun Juha Marjanen keskustelemassa potentiaalisen puolalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Kuva: Satu Alapiha Kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille Toimii yli 50 maassa Suomessa verkoston partnereina ovat Turku Science Park, Finpro ja Helsingin seudun kauppakamari Palvelut ovat tarjolla kaikille suomalaisille yrityksille maksutta Etelä-Pohjanmaalla toimipiste on ollut vuoden 2015 alusta Euroopan komission ylläpitämä 5

6 Verkoston voimalla TEKSTI ANNIKA POLLARI ruokaa ja mobiilisovelluksia maailmalle 6 F ood from Finland on elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma. Tänä vuonna käynnistyneen ohjelman tavoitteena on muun muassa elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen sekä yhteistyön lisääminen. Ohjelma auttaa myös alan yritysten viennin käynnistämisessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Etelä-Pohjanmaan elintarvikealaa läheltä seuranneen Jukka Lähteenkorvan mukaan eteläpohjalaisilla alan yrityksillä olisi nyt mahdollisuus hyötyä Food from Finlandin kaltaisesta yhteistyöstä. Suomi on pieni maa, jolla on rajalliset resurssit. Etenkin pk-yritysten pitäisi jo unohtaa keskinäinen kilpailunsa ja keskittyä sen sijaan avoimen ja rakentavan yhteistyön luomiseen. Vaikka kotimarkkinoilla kilpailtaisiinkin samantyyppisillä tuotteilla, ei se ole este yhteistyölle kansainvälisillä areenoilla. Pidän sitä järkevänä ja jopa suositeltavana, hän toteaa. Hyvänä esimerkkinä Lähteenkorva mainitsee muutama vuosi sitten toteutetun puolukkaprojektin, jossa oli mukana valtaosa maan keskeisistä puolukan jalostajista. Loimme puolukalle vientistrategian ja aloimme sitä yhdessä toteuttaa. Opetteluahan se pitkälti oli, mutta saimme pään avatuksi ja yhteistyö yritysten kesken jatkuu edelleen. Lähteenkorva näkee uutta vientipotentiaalia etenkin terveysvaikutteisissa ja erikoisruokavaliotuotteissa. Puhdaskaura, joka sopii monelle keliaakikolle, on maailmalla nyt kova sana. Ja sitähän me osaamme täällä viljellä, Lähteenkorva toteaa. Yritysten tärkeimpinä eväinä maailmanvalloituksessa ovat Lähteenkorvan mukaan oikeat tuotteet ja osaaminen. Myös suhdeverkostot sekä oikea asenne kantavat pitkälle. Yhteisiin vientiponnistuksiin kannattaa lähteä aina mukaan, vaikka senhetkinen hyöty olisi vähäistä, hän sanoo.

7 Kaura on Suomen vientivaltti. Suomi on kauratutkimuksen ja -innovaatioiden johtava maa sekä maailman toiseksi suurin kauran viejä: suomalaista kauraa ja muita viljatuotteita viedään 20 maahan. Kuva: Laura Syväoja Anna käyttäjien markkinoida Alajärveläinen Haituva Innovations kehitti intensiivisesti vuoden ajan mobiilisovellusta liikunnallisille ihmisille. Lanseeraustakin jo suunniteltiin, mutta toisin kuitenkin kävi. Mobiilisovellus ei nähnyt koskaan päivänvaloa. Vaikka sovelluksemme herätti testeissä selkeää kiinnostusta, huomasimme, ettei meillä ole tarvittavia resursseja kyseisen sovelluksen rakentamiseen. Meidän olisi pitänyt perustaa täysiverinen pelifirma, mutta emme saaneet siihen tarvittavaa ulkopuolista rahoitusta, toimitusjohtaja Mikko Joensuu kertoo. Yrityksessä ei suinkaan lyöty hanskoja tiskiin, vaan alettiin kehittää uudenlaista sovellusta, jota Joensuu kuvailee "älykkäiden ihmisten ajanviettotavaksi". Hyvän vastaanoton testijoukon keskuudessa saanut Bridea-työnimellä kulkeva mobiilisovellus on ideoiden ja tekijöiden kohtaamispaikka. Idea on yksinkertainen. Kuka tahansa voi julkaista sovelluksessa idean liittyen esimerkiksi jonkin tuotteen kehittämiseen tai huomattuun epäkohtaan yhteiskunnassa, ja muut voivat arvioida ja kommentoida ideaa, Joensuu kuvailee. Myös Haituva Innovations luottaa verkostojen voimaan. Alusta saakka he ovat valjastaneet kohderyhmänsä edustajia markkinoimaan sovelluksiaan. Testijou- Mikko Joensuun luotsaama Haituva Innovations hyödyntää uuden mobiilisovelluksensa testaamisessa ja markkinoinnissa kansainvälisiä verkostojaan. Kuva: Annika Pollari kolta saa myös paljon palautetta ja ideoita itse sovellusten kehittämiseen. Sovellusbisneksessä on myös tärkeää testata tuotteet kohderyhmällä jo varhaisessa vaiheessa. Testaaminen on äärimmäisen tärkeää. Meilläkin vaihtui yhden sovelluksen kohderyhmä keski-ikäisistä naisista teinipoikiin testauksesta saadun palautteen ansiosta. Jos mokaa, on parempi mokata halvalla, Joensuu täsmentää. Peli- ja sovelluskehitysmaailmassa ei tunneta rajoja, joten Joensuun mukaan yhteistyö muiden yritysten kanssa on usein tiivistä ja hedelmällistä. Ideoita ei yleensä varasteta, sillä meidän bisneksessä ihmiset ja heidän osaaminen ovat tärkein valtti. Tiimi on myös se, mihin sijoittajat kiinnittävät huomionsa. "Ideoita ei yleensä varasteta, sillä meidän bisneksessä ihmiset ja heidän osaaminen ovat tärkein valtti. " 7

8 Kuituverkkojen avulla terveyttä koteihin TEKSTI ELINA KOIVISTO KUVA ANNIKA POLLARI Etelä-Pohjanmaalla on ryhdytty kehittämään avointen, huippunopeiden kuituverkkojen hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarjoamisessa sekä tukemaan alan etäpalveluiden käyttöön-ottoa maaseutumaisilla alueilla. Sairaanhoitaja Sari Salama Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 6tk:sta saa yhteyden kotihoitoon ja esimerkiksi haavapotilaaseen Akkuna-ohjelman kautta. Tabletin kuvassa näkyvät (vasemmalta) terveydenhoitaja Elina Leikkari, terveydenhoitaja Kaisa Kuusisto ja sairaanhoitaja Saara Vigren Alavuden kotihoidosta. Etelä-Pohjanmaan liiton vetämässä kansainvälisessä Connected for Health -hankkeessa pyritään muun muassa parantamaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan ja tarjoamaan valokuituverkon kautta palveluita suoraan kotiin. Tavoitteena on myös kartoittaa malleja, joiden avulla voidaan luoda säästöjä kotihoidon järjestämisessä. Hankkeen keskiössä ovat neljä eri pilottia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Etelä-Pohjanmaalla pilotoidaan muun muassa omatoimista terveydentilan seurantaa ja tiedonvälitystä portaalin kautta sekä etäkonsultointia, jota voivat hyödyntää kotihoidon työntekijät ja asiakkaat. Pohjoismaissa on jo pitkään rakennettu kuituverkkoja, mikä luo hyvät puitteet paikallisten pilottien toiminnoille. Hankkeen avulla pystymme tuomaan sosiaali- ja terveyspalveluita erityisesti maaseutumaisille alueille, joissa palveluiden saatavuus ei muuten ole kovin hyvä, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo. Muiden pilottimaiden lisäksi mukana on Tšekki, joka keskittyy Euroopan unionille tehtävien suositusten laadintaan muun muassa eterveyden palveluiden käytöstä kotihoidossa. Piloteissa hankittujen kokemusten perusteella Euroopan unionille tullaan laatimaan suosituksia eterveyden palveluiden tarjoamisesta erityisesti kotihoidossa, kuituverkkoja tehokkaasti hyödyntäen. Uusien palveluiden ja toimintamallien on tarkoitus jäädä pysyvään käyttöön terveydenhoidossa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Idea terveysteknologiahankkeesta kypsyi alun perin Etelä-Pohjanmaalla, ja europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki ja Riikka Pakarinen veivät aloitteen eteenpäin. Projekti rahoitetaan suoraan komission budjetista. Hankkeessa Etelä- Pohjanmaalta ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Alavuden kaupunki, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, EPTEK, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sekä SeAMK. Projektin taustatoimijat koostuvat julkisista sosiaali- ja terveydenalan organisaatioista, korkeakouluista, kuituverkkojen asiantuntijoista sekä yksityisistä yrityksistä. Projektin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Tukholmassa Projektin etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivuilta. Vuoden kestävän projektin tuloksia esitellään loppukonferenssissa Brysselissä huhtikuussa

9 Yhteistoiminta syntyy Tapaamisen osallistujia Jalasjärven kunnanviraston edessä. kohtaamisista TEKSTI JA KUVAT TARU PATTERI J Nuorten työpaja on yksi hyvistä käytännöistä. alasjärvellä kokoonnuttiin REN-projektin tapaamiseen elokuun puolivälissä. Maaseutu, sen mahdollisuudet ja haasteet sekä erot ja yhtäläisyydet puhuttivat eri maista tulleita osallistujia. Yhteistä kaikille on luja usko siihen, että yhteistoiminnalla löydetään uusia ratkaisuja. Siinä missä Suomessa ja Ruotsissa kasvatetaan tilakokoa, italialaiset ja kroatialaiset partnerit pohtivat panostamista pieniin, useisiin eri tuotantosuuntiin. Jalasjärveläiset yli 200 lypsävän lehmän tilat herättivät hämmästystä. Espanjassa ja Kroatiassa turismissa hyödynnetään perinteitä ja lähiruokaa, esimerkkinä Kroatiassa järjestettävät Tryffelin metsästysretket ja festivaalit. Meillä olisi ehkä opittavaa heiltä matkailun edistämisessä. Ruotsissa ja Suomessa on eniten samankaltaista toimintaa, mutta muunlaisia toimintatapoja kannattaa pohtia myös täällä Pohjolassa. Hyvät käytännöt jakoon MTK Jalasjärven johtokunnan puheenjohtaja Paula Kurikkaoja esitteli vierailijoille tilaa, jota italialaiset olivat pyytäneet tutustumiskohteeksi. Kurikka-oja on ollut myös tutustumassa Kroatiassa sikäläiseen toimintaan sekä kertonut Jalasjärven maataloudesta paikallisessa tapahtumassa. Hankkeessa jokainen partnerikaupunki on koonnut jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joiden avulla kukin paikkakunta on kehittänyt maaseutua sekä etenkin nuorten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan maaseudulla. Parhaiden käytäntöjen kautta tulevat esille myös paikkakuntien ominaispiirteet sekä vahvuudet ja kehittämisalueet. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omia toimintatapoja: ovatko nämä todellakin niin hyviä kuin ajattelemme. Erilaisesta ympäristöstä tulevat partnerit ovat myös ihastelleet asioita, joita me pidämme itsestään selvinä, emmekä enää saavutuksina, joista meidän on syytä olla ylpeitä. Kun kaksi kohtaa, syntyy idea Rural Europe Network (REN) -projekti Partnerit: Borgo Val di Taro, Italia (hankkeen koordinoija) Pellegrino Parmense, Italia Camariñas, Espanja Vila de Cruces, Espanja Oprtalj, Kroatia Buzet, Kroatia Jalasjärvi, Suomi Falköping, Ruotsi Projektiaika: Syyskuu kesäkuu 2016 Projektiin on myönnetty EU-rahoitusta euroa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. Vuoden tai kahden verkostoitumishanke voi kuulostaa vain reissaamiselta kohteesta toiseen, mutta hankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on ihmisten kohtaaminen. Kun kaksi saman alan tai samoista aiheista kiinnostunutta ihmistä saa mahdollisuuden keskusteluun, syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja eri maita yhdistäviin haasteisiin. Parhaimmillaan asiat etenevät jo olemassa olevien verkostojen kautta ilman turhia välikäsiä. Samalla saadaan käyttöön alueen eri toimijoiden hiljainen tietous ja sitoutetaan heidät kehittämistoimiin, joihin alueella on kysyntää. REN-hankkeen kautta on jo syntynyt kontakteja esimerkiksi Liiverin ja ruotsalaisen Östra Skaraborgin Leader-toimijoiden kesken. Pohditaan kroatialaisten ja suomalaisten kanssa nuorten kansainvälistä työvaihtoa. Keskusteluja on ollut myös siitä, miten kv-toimintaa saataisiin vaikkapa koulumaailmaan. Kaikki nämä ovat yhteistyökuvioita, jotka syntyivät ihmisten kohdatessa. Partnerikaupunkeja yhdistää yksi asia: vahva usko maaseudun mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. 9

10 Sopronin kaupunki Unkarissa on Seinäjoen ystävyyskaupunki. Kuva: Shutterstock Uudet hankeosaajat saivat todistuksensa TEKSTI ELINA MANNINEN Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu polkaisivat pystyyn Kansainvälinen hankeosaaja koulutuksen nopealla aikataululla keväällä Koulutuksen avulla pyrittiin tukemaan maakuntahallituksen tavoitetta kolminkertaistaa kansainvälisen hankerahan määrä maakunnassa. Hankeosaajakoulutus päättyi Brysselin-opintomatkaan, ja todistukset jaettiin elokuussa. Koulutukseen osallistui 45 kuntien, kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöiden ja yritysten edustajaa eri puolelta Etelä-Pohjanmaata. Suuri osallistujamäärä osoittaa, että koulutukselle oli tarvetta, ja myös jatkoa kaavaillaan. Koulutuksessa tutustuttiin Interreg-ohjelmiin (kuten Itämeriohjelmaan, Interreg Europe -ohjelmaan ja Botnia-Atlanticaan) sekä Erasmus+, Kansalaisten Eurooppa ja Luova Eurooppa -ohjelmiin. Esittelijöinä olivat paikalliset ja valtakunnalliset asiantuntijat. Hankeosaajat saivat todistuksensa syksyllä Kuva: Elina Manninen 10 Tuore selvitys valaisee ystävyyskuntatoimintaa E TEKSTI ELINA KOIVISTO telä-pohjanmaan liiton KATE "Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle" -hanke on selvittänyt Etelä-Pohjanmaan kuntien kansainvälisyyden nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisenä tavoitteena kerättiin tietoa kuntien ystävyyskunnista ja -toiminnasta. Etelä-Pohjanmaan kunnilla on yhteensä 13 eri maassa ystävyyskuntia. Kyselyn mukaan kuntien ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa ystävyyskuntasuhteet ovat lähes kokonaan hiipuneet, osa on jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni osa todella aktiivisia. Erityisesti pienemmissä kunnissa ystävyyskuntatoiminta on usein nojautunut muutaman aktiivisen henkilön varaan, ja suhteet ovat hiipuneet henkilöiden vaihtuessa. Myös osaavan ja ehtivän henkilöstön puute todettiin monien ystävyyskuntasuhteiden hiipumisen taustalla. Ystävyyskuntatoiminta on ollut monen kunnan kansainvälistymisen väline. Ystävyyskuntatoimin- nan kautta kunnat ovat luoneet kontakteja muualle Eurooppaan ja täten tuoneet kansainvälisyyttä lähemmäksi koululaisten, kulttuurin, päättäjien tai elinkeinoelämän toimijoiden arkea. Laajasta Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntaverkostosta löytyy monia kohdemaita ja monipuolista osaamista ja tarjontaa potentiaalisille uusille yhteistyöteemojen avaukselle. Kuntien tulisi nähdä ystävyyskunnat uudenlaista tietoa ja taitoa tuovana lisäarvona kunnan omaan kehittämiseen. Ystävyyskuntien välisiin tapaamisiin on saatavilla jopa 100-prosenttista rahoitusta Euroopan unionilta, toteaa KATE-hankkeen projektipäällikkö Elina Koivisto. KATE-hankkeessa kehitetään ystävyyskuntatoiminnan toteuttamistapoja yhdessä kuntien kanssa sekä pohditaan, miten lisätä strategisuutta ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen. Marraskuussa 2015 järjestetään kunnille suunnattu seminaari ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyen Seinäjoella.

11 Järvi-Pohjanmaa ottaa askeleen kohti kansainvälistymistä Alajärveläiselle Punaisen tuvan viinitilalle kokoontui syksyllä nelisenkymmentä kansainvälistymisestä kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin järjestivät Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu (JPYP) ja Etelä-Pohjanmaan liitto. TEKSTI ELINA MANNINEN J PYP:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa totesi, että tarkoituksena oli pohtia, mikä voisi olla JärviPohjanmaan seuraava askel kansainvälistymisessä. JPYP hakee tässä vaiheessa kumppanuutta kansainvälisessä hankkeessa. EP:n liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila esitteli kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Hallila kannusti aktivoitumaan. Eteläpohjalaisten täytyisi päästä eri kokoonpanoilla mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin. Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja nosti rahoitusmahdollisuuksista esille lähialueiden yhteistyötä painottavat Itämeren alueen ohjelman ja Botnia-Atlantica-ohjelman. Eväsoja kertoi, että nyt myös yksityiset yritykset voivat lähteä Itämeren ohjelman hankkeisiin partneriksi. Enää näissä hankkeissa ei riitä se, että käydään vierailuilla ja tutustutaan, vaan täytyy olla yhdessä teke- Kuva: Jaakko Hallila mistä, Eväsoja huomautti. Matkailun kehitystyössä ylitetään luontevasti toimialarajoja, muistutti Ulla Jussila EP:n matkailusta: Mitä enemmän täällä on kansainvälisiä yrityksiä, sitä enemmän ulkomaisia yöpyjiä saadaan. Enterprise Europe Networkia edustava Satu Alapiha etsii yrityksille kumppaneita ja verkostoitumistilaisuuksia. Hän kehotti kuulijoita tutustumaan yksittäisiä yrityksiä tukevaan pk-yritysinstrumenttiin. Alajärvellä kuultiin myös yrityspuheenvuoroja Saltexin Meri Herralalta ja Kohiwoodin Jan Österlundilta. Tekonurmivalmistaja Saltex Alajärveltä on ponnistanut kansainväliseen nousuun mattokutomon menetelmillä, kun taas liimalevyjä tekevän Kohiwoodin vieraat kutsutaan aina ihailemaan Soinin luontoa. Meillä ei ole mitään hävettävää. Voimme olla ylpeitä tästä alueesta, luonnosta ja niistä tuotteista, joita täällä tehdään, summasi Alanko-Luopa. Vinkkejä kansainvälistyvälle yrittäjälle Jatkuva tuotekehitys Vahva pohja kotimaan markkinoilla Löydä vahvuutesi Laadi suunnitelma Verkostoidu Sitoutuneet yhteistyökumppanit Hyödynnä asiantuntijoita Suomi vahvuutena Lähde: Meri Herrala, markkinointipäällikkö, Saltex Group Oy Kuva: Elina Manninen 11

12 Yhteystiedot: Etelä-Pohjanmaan liitto auttaa ja neuvoo kansainvälistymisessä. Ota rohkeasti yhteyttä! Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja puh Jaakko Hallila Kansainvälisten asioiden päällikkö puh Elina Koivisto Projektipäällikkö puh Elina Manninen Kansainvälisten hankkeiden va. assistentti puh Sanna Inkeri Kansainvälisten hankkeiden assistentti Löydät meidät myös Facebookista! Sähköpostiosoitteet ovat muotoa