Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Kotona Suomessa. s. 3. Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4. Verkoston voimalla maailmalle s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Kotona Suomessa. s. 3. Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4. Verkoston voimalla maailmalle s."

Transkriptio

1 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4 Verkoston voimalla maailmalle s. 6 Kuituyhteyksistä apua kotihoitoon s. 8 Järvi-Pohjanmaa kansainvälistyy s. 11 Kotona Suomessa s. 3

2 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Elina Koivisto, Elina Manninen sekä Etelä-Pohjanmaan liiton va. tiedottaja Annika Pollari. Yhteystiedot KANNEN KUVA: Elina Manninen TAITTO: I-print plus PAINO: I-Print ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Etelä-Pohjanmaan liitto 2015 SISÄLTÖ Pääkirjoitus Kotona Suomessa -hanke Verkkokauppa EU-alueella EEN-toiminta ja sääntelyn keventäminen Verkoston voimalla maailmalle Connected for Health -terveyspilottihanke REN-projekti Jalasjärvellä Ystävyyskuntaselvitys Kansainvälistymisseminaari Alajärvellä Yhteystiedot PÄÄKIRJOITUS Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa kansainvälistyy väistämättä. Maakunta on samalla tavalla globaalien haasteiden edessä kuin muukin Eurooppa. Turvapaikanhakijoiden valtava määrä ja muuttoliike konfliktialueilta on Euroopan tämän ajan suurin kysymys. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus näkee tärkeäksi, että eteläpohjalaiset muiden suomalaisten tavoin ovat valmiita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita humanitaarisuuden ja ihmisarvoisen elämän nimissä. Jos Eurooppa on muihin maanosiin verrattuna vakaa ja vauras, myös Etelä-Pohjanmaa on sitä Suomen mittakaavassa. Se ei poista maakunnan sisäisiä haasteita, mutta se tuo samalla myös vastuuta. Vastuuta siitä, miten pidämme huolen täällä asuvista ja tänne tulevista ja millaisen maakunnan jätämme tuleville sukupolville. Pystymmekö hyötymään globaaleista muutoksista vai jäämmekö jälkeen? Kasvua ja työllisyyttä täytyy uskaltaa hakea uusista suunnista. Kasvulle on mahdollisuuksia lisäämällä vientiä, kannustamalla entistä enemmän yrittäjyyteen ja tarttumalla kaikkeen mahdolliseen tukeen, niin rahalliseen kuin asiantuntija-apuun. Kannattaa muistaa, että myös yrityksille on jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia osallistua EU-hankkeisiin. Maakuntahallitus on kirjannut tavoitteekseen kolminkertaistaa kansainvälinen rahoitus maakunnassa. Tämä pohjautuu siihen, että maakunnalle jyvitettyä rakennerahastojen osuutta on pudotettu kolmanneksella siitä, mitä edellisellä ohjelmakaudella oli käytettävissä. Seitsemän vuoden aikana ( ) rahoituksen kolminkertaistaminen on erittäin kova tavoite. Kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja jo yksistään hakemusten täyttäminen vaatii paitsi kielitaitoa, myös projektiosaamista. Eteläpohjalaisittain haasteiden edessä ei kuitenkaan aiota luovuttaa. Olemme valmentaneet tänä vuonna joukon hankeosaajia Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä koulutuksessa. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä voimia on maakunnassa yhdistetty aloittamalla maahanmuuttoasioiden uutiskirjeen koordinointi tänä vuonna. Uutiskirjettä kokoaa EU-tietokeskus. Maakunta on päässyt entistä näkyvämmin mukaan Botnia-Atlantica-ohjelmaan. EP:n liitossa on ohjelman yhteyspiste, ja liitto osallistuu ohjelman suunnitteluun sekä neuvoo hankkeiden valmistelussa. Näkyvä uusi askel liiton kansainvälisessä hanketoiminnassa on myös pääpartnerin rooli Connected for Health -terveysteknologiahankkeessa. Tässä julkaisussa hanketoimijat, kehittäjät ja yritysten edustajat kertovat kansainvälisestä yhteistyöstä ja yritystoiminnasta sekä kotouttamisesta Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta. Laajempia teemoja juttujen taustalla ovat Euroopan kilpailukyky ja työllisyys sekä globaali rooli. Näihin teemoihin myös Euroopan komissio paneutuu työssään. Takana on 20 vuotta Euroopan unionissa. Useissa eurooppalaisissa verkostoissa meidät jo tunnetaan, ja meille on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia, jos vain uskallamme tarttua niihin. Haluamme näyttää esimerkkiä ja rohkaista kaikkia alueen toimijoita kansainvälistymään. Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja 2

3 Kotona Suomessa (ESR) Agnes Szeman ja Beata Szimilko leipoivat unkarilaisia herkkuja Kauhajoen ruokamessuilla Kansainvälisyyskeskus INKAn pisteellä. Kuva: Elina Manninen Kotoutuminen on monialaisen yhteistyön summa Kotona Suomessa -hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja niin, että maahan muuttavat ihmiset kotoutuvat niiden avulla nopeammin ja tehokkaammin itsenäisiksi, yhdenvertaisiksi ja tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Hyvä alku -hankeosiossa mallinnetaan pilottiprojektien tulosten pohjalta valtakunnallinen kotoutumisen alkuvaiheen palvelumalli. Hyvä polku -hankeosiossa vahvistetaan paikallisen, kotouttamista tukevan toiminnan vaikuttavuutta aluekoordinaattorien työn avulla. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke toteutetaan vuosina ja sitä koordinoi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. TEKSTI EMINE EHRSTRÖM Kotona Suomessa -hankkeen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan aluekoordinaattorin toimialueeseen sisältyy 41 kuntaa. Hankkeen alussa aluekoordinaattorin toimeen kuuluu laatia kokonaisvaltainen katsaus maakunnan kotouttamispalveluihin. Katsauksessa hyödynnetään sekä erilaisia maahanmuuttotilastoja että alueen maahanmuuttoasiantuntijoiden haastatteluja. Suurin osa Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajataustaisista henkilöistä on saapunut alueelle työnteon, opiskelun tai perhesiteiden johdosta. Maakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna on kotouttamispalveluissa panostettu erityisesti työperäisten maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen. Alueella jo päättynyt ERKKI-hanke ( ) on edistänyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaan kotouttamispalveluita, ja lisäksi useimmissa kunnissa on voimassaoleva kotouttamisohje lma lain kotouttamisen edistämisestä mukaisesti. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton asiantuntijoilla on suuri osaaminen työperäisistä maahanmuuttajista, Pohjanmaalla puolestaan hallitaan humanitäärinen maahanmuutto. Aluekoordinaattorin yksi keskeinen tavoite on tunnistaa eri alueiden osaaminen ja onnistumiset sekä välittää toimivia ja tehokkaita kotoutumisen malleja yli kunta- ja maakuntarajojen. Kotoutuminen on parhaimmillaan monialaisen yhteistyön summa ja näin kotouttamistoimien valtavirtaistaminen on tiiviin ja ylisektorirajaisen pitkäjänteisen yhteistyön tulos. Turvapaikanhakijat, kotoutumispalvelujen tulevat asiakkaat Turvapaikanhakijoiden nopea määrän kasvu Suomessa tulee näkymään Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttoväestöä koskevissa tilastoissa. Näillä tiedoin turvapaikanhakijoiden keskeisimpiä lähtömaita ovat Irak, Somalia ja Syyria. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan myös toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Kotoutumislaissa (1386/2010) kunnan tehtäviin kuuluu yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. ELY-keskuksen kanssa sopimuksen tehneet kunnat saavat valtiolta kotoutumislain mukaiset korvaukset. Maahanmuuton ennakointi ja varautuminen kunnissa edistää hallittua muuttoa kuntiin. Lisäksi sekä kunnallisten kotouttamisohjelmien että palveluiden kysynnän ja tarjonnan päivittäminen ja uudelleen arviointi edistävät kotouttamistoimien ja kotoutumisen suunnitelmallisuutta ja laadullisuutta. Lisätietoa: Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattoreiden tehtävänä on juurruttaa työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa alueellisesti tekemällä sen toimintaa tunnetuksi ja näkyväksi, vahvistamalla paikallista kotouttamistyötä sekä selkeyttämällä alueellisten toimijoiden rooleja ja työprosesseja. Aluekoordinaattorit Lisäksi aluekoordinaattorit verkottavat paikallisia ja alueellisia toimijoita, tunnistavat hyviä käytäntöjä ja välittävät tietoa paikallisista tarpeista sekä vahvuuksista. Hankkeessa työskentelee seitsemän aluekoordinaattoria, jotka sijoittuvat eri ELY-keskuksiin laajennetuille maahanmuuttoalueille. Emine Ehrström toimii Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattorina Kotona Suomessa -hankkeessa. Kuva: Foto Airaksinen 3

4 Postitus Suomesta Eurooppaan on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin TEKSTI ELINA MANNINEN Verkkokaupan helpottaminen EU-alueella voisi hyödyttää myös eteläpohjalaisia yrityksiä. Kahden yrityksen edustajat kertovat Kansainvälinen Etelä- Pohjanmaa -lehdelle näkemyksiään aiheesta. Yrittäjä Valtteri Uotilan mielestä verkkokauppaa tulisi helpottaa EU-alueella niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa. Kuva: Sanni Riihimäki Kysymykset verkkokauppaa harjoittaville yrittäjille: 1. Oletko toteuttanut jo rajat ylittävää verkkokauppaa, tai haluaisitko jatkossa tehdä? Miksi, miksi et? 2. Mikä on yleisin ennakkoluulo, jonka kohtaat digitaalisten palvelujen tuottajana? 3. Miten helpottaisit verkkokauppaa EU-alueella? Maiju Alatalo, Jokipiin Pellava: 1. Jokipiin Pellavalla on kuluttajille suunnattu verkkokauppa suomeksi ja englanniksi. Mahdollisesti tulevaisuudessa myös venäjäksi. Vaikka päätoimisen tulon yritys saa B2B-kaupasta (yritysten välisestä kaupasta), on tärkeää olla näkyvä myös kuluttajien suuntaan. 2. Ovatko tuotteet tosiaan tehty Suomessa? Kyllä vain. Toimitusajat ovat verkkokaupassa varmaan pitkät? Eivät ole. 3. Kuljetus tai postitus Suomesta Eurooppaan on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin. Suomesta lähetettäessä kustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset, jopa enemmänkin verrattuna vastaaviin lähetyksiin Euroopasta Suomeen. Tähän täytyisi löytää ratkaisu. Muuten EU:n alueella kaikki toimii hyvin. Valtteri Uotila, UotteriDesign: 1. Toistaiseksi olen pysytellyt Suomen rajojen sisäpuolella. Ei ole ollut tarvetta lähteä laajentamaan muualle, kun toiminta on niin pientä. Ajatus kansainvälisestä verkkokaupasta kyllä houkuttaisi, mutta näillä tuotteilla sellaista ei varmaankaan ole tiedossa, koska myymäni puhelinkuoret hankin ulkomailta, ja muissa maissa niitä kyllä jo myydään. Olisi vaikeaa erottua joukosta. Lisäksi ulkomaille lähettäminen on myös joissain tapauksissa aika kallista, joten asiakas mieluummin valitsisi luultavasti paikallisen verkkokaupan. Jos olisi jokin uniikki, itsekehitelty tuote, niin kansainvälinen verkkokauppa olisi ehdoton. 2. Yleisin ennakkoluulo mitä tulee vastaan, on ehkä se, että osaatko nyt varmasti tehdä tarpeeksi hyvin, kun olet vasta noin nuori. Ei tuota kuitenkaan kovin usein kuule, että yleensä suhteellisen ennakkoluulottomasti suhtaudutaan. 3. Verkkokauppaa EU-alueella tulisi helpottaa niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa, ja se olisi samanhintaista jokaisesta maasta. Näin olisi reilumpaa. Lisäksi asiakaspalautuksia pitäisi pystyä hoitamaan helpommin EU:n sisällä. Jokipiin Pellava avaa mahdollisesti tulevaisuudessa verkkokaupan kuluttajille myös venäjäksi. Kuva: Katri Korpela Digitaalisuudesta kasvun veturi Keväällä 2015 julkaistussa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa unioni hakee parempaa saatavuutta digitaalisille tuotteille ja palveluille. T avoitteena on ympäristö, jossa palvelut voivat menestyä. Strategiassa nimetään useita esteitä, jotka haittaavat rajat ylittävää verkkokauppaa. Komissio tarttuu muun muassa EU-sääntöjen yhtenäistämiseen verkko-ostoksissa, pakettipalvelujen hinnoittelun avoimuuteen sekä perusteettomiin maarajoituksiin. Lähde: Komission tiedonanto KOM(2015)

5 Enterprise Europe Network -toiminta hyvin käyntiin Etelä-Pohjanmaalla puh Ylimääräinen sääntely hidastaa investointeja TEKSTI ELINA MANNINEN TEKSTI SATU ALAPIHA, TOIM. ELINA MANNINEN Enterprise Europe Network -toimintaa Seinäjoella Into Seinäjoki Oy:n tiloissa vetävä Satu Alapiha toteaa, että toiminta on päässyt hyvin käyntiin. Yritystoimeksiannot vaihtelevat paljon, mutta Alapihan työ on alkuvuoden aikana keskittynyt kolmeen eri toimintamalliin. Kaikkien kolmen toimintamallin tarkoitus on, että yritykset pääsevät tapaamaan toisiaan, katsomaan löytyisikö yhteistä säveltä ja toivottavasti lopulta solmimaan yhteistyösopimuksia, Satu Alapiha kertoo. Ensimmäinen toimintamalleista on se, että asiantuntijat hyödyntävät laajaa EEN-verkostoa ja voivat kysyä yrityksen tarvitsemia tietoja suoraan verkoston jäseniltä eri maissa. Yrityksille on selvitetty muun muassa elintarvikeviennin aloittamista Tanskaan ja moottorikelkkojen myyntiin liittyviä tietoja Euroopan niin kutsutuista vuoristomaista. Toinen keskeinen osio ovat Alapihan mukaan erilaisissa kansainvälisissä tilaisuuksissa järjestettävät yritystapaamiset. Ne vaihtelevat messujen yhteydessä järjestettävistä tiiviisti aikataulutetuista matchmaking-tilaisuuksista yhdelle yksittäiselle yritykselle järjestettäviin tapaamisiin. Tällä hetkellä Alapiha järjestää esimerkiksi matchmaking-tilaisuutta Anuga ruokamessuille yhdessä Food from Finland -toimijoiden kanssa sekä potentiaalisia tapaamisia Puolaan jälleenmyyjää etsivälle yritykselle. Erilaisia työtehtäviä siis löytyy, mutta yritysten kansainvälistymistarpeet vaihtelevat paljon, ja onkin valtava rikkaus päästä tekemään töitä erilaisten yritysten kanssa, Alapiha toteaa. Kolmas tehokas tapa yritysten aktivointiin on Yrityskontaktipörssi. Enterprise Europe Networkin järjestelmästä löytyy noin yritysprofiilia. Yritykset voivat joko etsiä tietynlaista yhteistyökumppania, alihankkijaa, teknistä yhteistyötä tai vastaavaa tai tarjota omaa osaamistaan muille. Alapiha tekee jatkuvasti sekä yritysten kanssa uusia profiileita järjestelmään että seuraa muualta tulevia profiileita ja välittää niitä yrityksille. Yrityskontaktipörssissä on paljon erilaisia bisnesmahdollisuuksia, joten sitä kannattaa kyllä hyödyntää, Alapiha kehottaa. Sääntelyä on kevennettävä, toteaa lakimies Mika Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarilta (HSKK). Hän on myös Enterprise Europe -verkoston asiantuntija. Sääntelyteesejä Säännöksiä on liikaa, hallitsemattomuus Ongelmana se, mitkä säännökset ovat liikaa Suuri osa sääntelystä tulee EU:n kautta, pitäisikö vaikuttaa sitä kautta Säännökset luovat ennustettavuutta ottaen huomioon laillisuusperiaatteen noudattamisen ja sen, että viranomaiset voivat ratkoa asioita lakiin perustuen Ilman säännöksiä tilanne voi olla epävarma ja joudutaan esimerkiksi laatimaan pitkiä ja kalliita sopimuksia Säännösten määrä lisää kustannuksia Ylimääräinen sääntely hidastaa muun muassa investointeja Yritysten vastuuhenkilöt eivät ota asioista riittävästi selvää eivätkä perehdy asioihin riittävästi. Lähde: Mika Lahtinen, HSKK Lisätietoja: kauppakamarien-ylisaantelyteesit/ 2014/06/ylisaantelyn-seuraukset.pdf Enterprise Europe Network (EEN) Kuva keväällä 2015 järjestetyltä matchmaking-matkalta Puolasta. Kuvassa keskellä Helatukun Juha Marjanen keskustelemassa potentiaalisen puolalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Kuva: Satu Alapiha Kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille Toimii yli 50 maassa Suomessa verkoston partnereina ovat Turku Science Park, Finpro ja Helsingin seudun kauppakamari Palvelut ovat tarjolla kaikille suomalaisille yrityksille maksutta Etelä-Pohjanmaalla toimipiste on ollut vuoden 2015 alusta Euroopan komission ylläpitämä 5

6 Verkoston voimalla TEKSTI ANNIKA POLLARI ruokaa ja mobiilisovelluksia maailmalle 6 F ood from Finland on elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma. Tänä vuonna käynnistyneen ohjelman tavoitteena on muun muassa elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen sekä yhteistyön lisääminen. Ohjelma auttaa myös alan yritysten viennin käynnistämisessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Etelä-Pohjanmaan elintarvikealaa läheltä seuranneen Jukka Lähteenkorvan mukaan eteläpohjalaisilla alan yrityksillä olisi nyt mahdollisuus hyötyä Food from Finlandin kaltaisesta yhteistyöstä. Suomi on pieni maa, jolla on rajalliset resurssit. Etenkin pk-yritysten pitäisi jo unohtaa keskinäinen kilpailunsa ja keskittyä sen sijaan avoimen ja rakentavan yhteistyön luomiseen. Vaikka kotimarkkinoilla kilpailtaisiinkin samantyyppisillä tuotteilla, ei se ole este yhteistyölle kansainvälisillä areenoilla. Pidän sitä järkevänä ja jopa suositeltavana, hän toteaa. Hyvänä esimerkkinä Lähteenkorva mainitsee muutama vuosi sitten toteutetun puolukkaprojektin, jossa oli mukana valtaosa maan keskeisistä puolukan jalostajista. Loimme puolukalle vientistrategian ja aloimme sitä yhdessä toteuttaa. Opetteluahan se pitkälti oli, mutta saimme pään avatuksi ja yhteistyö yritysten kesken jatkuu edelleen. Lähteenkorva näkee uutta vientipotentiaalia etenkin terveysvaikutteisissa ja erikoisruokavaliotuotteissa. Puhdaskaura, joka sopii monelle keliaakikolle, on maailmalla nyt kova sana. Ja sitähän me osaamme täällä viljellä, Lähteenkorva toteaa. Yritysten tärkeimpinä eväinä maailmanvalloituksessa ovat Lähteenkorvan mukaan oikeat tuotteet ja osaaminen. Myös suhdeverkostot sekä oikea asenne kantavat pitkälle. Yhteisiin vientiponnistuksiin kannattaa lähteä aina mukaan, vaikka senhetkinen hyöty olisi vähäistä, hän sanoo.

7 Kaura on Suomen vientivaltti. Suomi on kauratutkimuksen ja -innovaatioiden johtava maa sekä maailman toiseksi suurin kauran viejä: suomalaista kauraa ja muita viljatuotteita viedään 20 maahan. Kuva: Laura Syväoja Anna käyttäjien markkinoida Alajärveläinen Haituva Innovations kehitti intensiivisesti vuoden ajan mobiilisovellusta liikunnallisille ihmisille. Lanseeraustakin jo suunniteltiin, mutta toisin kuitenkin kävi. Mobiilisovellus ei nähnyt koskaan päivänvaloa. Vaikka sovelluksemme herätti testeissä selkeää kiinnostusta, huomasimme, ettei meillä ole tarvittavia resursseja kyseisen sovelluksen rakentamiseen. Meidän olisi pitänyt perustaa täysiverinen pelifirma, mutta emme saaneet siihen tarvittavaa ulkopuolista rahoitusta, toimitusjohtaja Mikko Joensuu kertoo. Yrityksessä ei suinkaan lyöty hanskoja tiskiin, vaan alettiin kehittää uudenlaista sovellusta, jota Joensuu kuvailee "älykkäiden ihmisten ajanviettotavaksi". Hyvän vastaanoton testijoukon keskuudessa saanut Bridea-työnimellä kulkeva mobiilisovellus on ideoiden ja tekijöiden kohtaamispaikka. Idea on yksinkertainen. Kuka tahansa voi julkaista sovelluksessa idean liittyen esimerkiksi jonkin tuotteen kehittämiseen tai huomattuun epäkohtaan yhteiskunnassa, ja muut voivat arvioida ja kommentoida ideaa, Joensuu kuvailee. Myös Haituva Innovations luottaa verkostojen voimaan. Alusta saakka he ovat valjastaneet kohderyhmänsä edustajia markkinoimaan sovelluksiaan. Testijou- Mikko Joensuun luotsaama Haituva Innovations hyödyntää uuden mobiilisovelluksensa testaamisessa ja markkinoinnissa kansainvälisiä verkostojaan. Kuva: Annika Pollari kolta saa myös paljon palautetta ja ideoita itse sovellusten kehittämiseen. Sovellusbisneksessä on myös tärkeää testata tuotteet kohderyhmällä jo varhaisessa vaiheessa. Testaaminen on äärimmäisen tärkeää. Meilläkin vaihtui yhden sovelluksen kohderyhmä keski-ikäisistä naisista teinipoikiin testauksesta saadun palautteen ansiosta. Jos mokaa, on parempi mokata halvalla, Joensuu täsmentää. Peli- ja sovelluskehitysmaailmassa ei tunneta rajoja, joten Joensuun mukaan yhteistyö muiden yritysten kanssa on usein tiivistä ja hedelmällistä. Ideoita ei yleensä varasteta, sillä meidän bisneksessä ihmiset ja heidän osaaminen ovat tärkein valtti. Tiimi on myös se, mihin sijoittajat kiinnittävät huomionsa. "Ideoita ei yleensä varasteta, sillä meidän bisneksessä ihmiset ja heidän osaaminen ovat tärkein valtti. " 7

8 Kuituverkkojen avulla terveyttä koteihin TEKSTI ELINA KOIVISTO KUVA ANNIKA POLLARI Etelä-Pohjanmaalla on ryhdytty kehittämään avointen, huippunopeiden kuituverkkojen hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarjoamisessa sekä tukemaan alan etäpalveluiden käyttöön-ottoa maaseutumaisilla alueilla. Sairaanhoitaja Sari Salama Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 6tk:sta saa yhteyden kotihoitoon ja esimerkiksi haavapotilaaseen Akkuna-ohjelman kautta. Tabletin kuvassa näkyvät (vasemmalta) terveydenhoitaja Elina Leikkari, terveydenhoitaja Kaisa Kuusisto ja sairaanhoitaja Saara Vigren Alavuden kotihoidosta. Etelä-Pohjanmaan liiton vetämässä kansainvälisessä Connected for Health -hankkeessa pyritään muun muassa parantamaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan ja tarjoamaan valokuituverkon kautta palveluita suoraan kotiin. Tavoitteena on myös kartoittaa malleja, joiden avulla voidaan luoda säästöjä kotihoidon järjestämisessä. Hankkeen keskiössä ovat neljä eri pilottia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Etelä-Pohjanmaalla pilotoidaan muun muassa omatoimista terveydentilan seurantaa ja tiedonvälitystä portaalin kautta sekä etäkonsultointia, jota voivat hyödyntää kotihoidon työntekijät ja asiakkaat. Pohjoismaissa on jo pitkään rakennettu kuituverkkoja, mikä luo hyvät puitteet paikallisten pilottien toiminnoille. Hankkeen avulla pystymme tuomaan sosiaali- ja terveyspalveluita erityisesti maaseutumaisille alueille, joissa palveluiden saatavuus ei muuten ole kovin hyvä, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo. Muiden pilottimaiden lisäksi mukana on Tšekki, joka keskittyy Euroopan unionille tehtävien suositusten laadintaan muun muassa eterveyden palveluiden käytöstä kotihoidossa. Piloteissa hankittujen kokemusten perusteella Euroopan unionille tullaan laatimaan suosituksia eterveyden palveluiden tarjoamisesta erityisesti kotihoidossa, kuituverkkoja tehokkaasti hyödyntäen. Uusien palveluiden ja toimintamallien on tarkoitus jäädä pysyvään käyttöön terveydenhoidossa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Idea terveysteknologiahankkeesta kypsyi alun perin Etelä-Pohjanmaalla, ja europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki ja Riikka Pakarinen veivät aloitteen eteenpäin. Projekti rahoitetaan suoraan komission budjetista. Hankkeessa Etelä- Pohjanmaalta ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Alavuden kaupunki, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, EPTEK, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sekä SeAMK. Projektin taustatoimijat koostuvat julkisista sosiaali- ja terveydenalan organisaatioista, korkeakouluista, kuituverkkojen asiantuntijoista sekä yksityisistä yrityksistä. Projektin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Tukholmassa Projektin etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivuilta. Vuoden kestävän projektin tuloksia esitellään loppukonferenssissa Brysselissä huhtikuussa

9 Yhteistoiminta syntyy Tapaamisen osallistujia Jalasjärven kunnanviraston edessä. kohtaamisista TEKSTI JA KUVAT TARU PATTERI J Nuorten työpaja on yksi hyvistä käytännöistä. alasjärvellä kokoonnuttiin REN-projektin tapaamiseen elokuun puolivälissä. Maaseutu, sen mahdollisuudet ja haasteet sekä erot ja yhtäläisyydet puhuttivat eri maista tulleita osallistujia. Yhteistä kaikille on luja usko siihen, että yhteistoiminnalla löydetään uusia ratkaisuja. Siinä missä Suomessa ja Ruotsissa kasvatetaan tilakokoa, italialaiset ja kroatialaiset partnerit pohtivat panostamista pieniin, useisiin eri tuotantosuuntiin. Jalasjärveläiset yli 200 lypsävän lehmän tilat herättivät hämmästystä. Espanjassa ja Kroatiassa turismissa hyödynnetään perinteitä ja lähiruokaa, esimerkkinä Kroatiassa järjestettävät Tryffelin metsästysretket ja festivaalit. Meillä olisi ehkä opittavaa heiltä matkailun edistämisessä. Ruotsissa ja Suomessa on eniten samankaltaista toimintaa, mutta muunlaisia toimintatapoja kannattaa pohtia myös täällä Pohjolassa. Hyvät käytännöt jakoon MTK Jalasjärven johtokunnan puheenjohtaja Paula Kurikkaoja esitteli vierailijoille tilaa, jota italialaiset olivat pyytäneet tutustumiskohteeksi. Kurikka-oja on ollut myös tutustumassa Kroatiassa sikäläiseen toimintaan sekä kertonut Jalasjärven maataloudesta paikallisessa tapahtumassa. Hankkeessa jokainen partnerikaupunki on koonnut jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joiden avulla kukin paikkakunta on kehittänyt maaseutua sekä etenkin nuorten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan maaseudulla. Parhaiden käytäntöjen kautta tulevat esille myös paikkakuntien ominaispiirteet sekä vahvuudet ja kehittämisalueet. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omia toimintatapoja: ovatko nämä todellakin niin hyviä kuin ajattelemme. Erilaisesta ympäristöstä tulevat partnerit ovat myös ihastelleet asioita, joita me pidämme itsestään selvinä, emmekä enää saavutuksina, joista meidän on syytä olla ylpeitä. Kun kaksi kohtaa, syntyy idea Rural Europe Network (REN) -projekti Partnerit: Borgo Val di Taro, Italia (hankkeen koordinoija) Pellegrino Parmense, Italia Camariñas, Espanja Vila de Cruces, Espanja Oprtalj, Kroatia Buzet, Kroatia Jalasjärvi, Suomi Falköping, Ruotsi Projektiaika: Syyskuu kesäkuu 2016 Projektiin on myönnetty EU-rahoitusta euroa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. Vuoden tai kahden verkostoitumishanke voi kuulostaa vain reissaamiselta kohteesta toiseen, mutta hankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on ihmisten kohtaaminen. Kun kaksi saman alan tai samoista aiheista kiinnostunutta ihmistä saa mahdollisuuden keskusteluun, syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja eri maita yhdistäviin haasteisiin. Parhaimmillaan asiat etenevät jo olemassa olevien verkostojen kautta ilman turhia välikäsiä. Samalla saadaan käyttöön alueen eri toimijoiden hiljainen tietous ja sitoutetaan heidät kehittämistoimiin, joihin alueella on kysyntää. REN-hankkeen kautta on jo syntynyt kontakteja esimerkiksi Liiverin ja ruotsalaisen Östra Skaraborgin Leader-toimijoiden kesken. Pohditaan kroatialaisten ja suomalaisten kanssa nuorten kansainvälistä työvaihtoa. Keskusteluja on ollut myös siitä, miten kv-toimintaa saataisiin vaikkapa koulumaailmaan. Kaikki nämä ovat yhteistyökuvioita, jotka syntyivät ihmisten kohdatessa. Partnerikaupunkeja yhdistää yksi asia: vahva usko maaseudun mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. 9

10 Sopronin kaupunki Unkarissa on Seinäjoen ystävyyskaupunki. Kuva: Shutterstock Uudet hankeosaajat saivat todistuksensa TEKSTI ELINA MANNINEN Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu polkaisivat pystyyn Kansainvälinen hankeosaaja koulutuksen nopealla aikataululla keväällä Koulutuksen avulla pyrittiin tukemaan maakuntahallituksen tavoitetta kolminkertaistaa kansainvälisen hankerahan määrä maakunnassa. Hankeosaajakoulutus päättyi Brysselin-opintomatkaan, ja todistukset jaettiin elokuussa. Koulutukseen osallistui 45 kuntien, kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöiden ja yritysten edustajaa eri puolelta Etelä-Pohjanmaata. Suuri osallistujamäärä osoittaa, että koulutukselle oli tarvetta, ja myös jatkoa kaavaillaan. Koulutuksessa tutustuttiin Interreg-ohjelmiin (kuten Itämeriohjelmaan, Interreg Europe -ohjelmaan ja Botnia-Atlanticaan) sekä Erasmus+, Kansalaisten Eurooppa ja Luova Eurooppa -ohjelmiin. Esittelijöinä olivat paikalliset ja valtakunnalliset asiantuntijat. Hankeosaajat saivat todistuksensa syksyllä Kuva: Elina Manninen 10 Tuore selvitys valaisee ystävyyskuntatoimintaa E TEKSTI ELINA KOIVISTO telä-pohjanmaan liiton KATE "Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle" -hanke on selvittänyt Etelä-Pohjanmaan kuntien kansainvälisyyden nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisenä tavoitteena kerättiin tietoa kuntien ystävyyskunnista ja -toiminnasta. Etelä-Pohjanmaan kunnilla on yhteensä 13 eri maassa ystävyyskuntia. Kyselyn mukaan kuntien ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa ystävyyskuntasuhteet ovat lähes kokonaan hiipuneet, osa on jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni osa todella aktiivisia. Erityisesti pienemmissä kunnissa ystävyyskuntatoiminta on usein nojautunut muutaman aktiivisen henkilön varaan, ja suhteet ovat hiipuneet henkilöiden vaihtuessa. Myös osaavan ja ehtivän henkilöstön puute todettiin monien ystävyyskuntasuhteiden hiipumisen taustalla. Ystävyyskuntatoiminta on ollut monen kunnan kansainvälistymisen väline. Ystävyyskuntatoimin- nan kautta kunnat ovat luoneet kontakteja muualle Eurooppaan ja täten tuoneet kansainvälisyyttä lähemmäksi koululaisten, kulttuurin, päättäjien tai elinkeinoelämän toimijoiden arkea. Laajasta Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntaverkostosta löytyy monia kohdemaita ja monipuolista osaamista ja tarjontaa potentiaalisille uusille yhteistyöteemojen avaukselle. Kuntien tulisi nähdä ystävyyskunnat uudenlaista tietoa ja taitoa tuovana lisäarvona kunnan omaan kehittämiseen. Ystävyyskuntien välisiin tapaamisiin on saatavilla jopa 100-prosenttista rahoitusta Euroopan unionilta, toteaa KATE-hankkeen projektipäällikkö Elina Koivisto. KATE-hankkeessa kehitetään ystävyyskuntatoiminnan toteuttamistapoja yhdessä kuntien kanssa sekä pohditaan, miten lisätä strategisuutta ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen. Marraskuussa 2015 järjestetään kunnille suunnattu seminaari ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyen Seinäjoella.

11 Järvi-Pohjanmaa ottaa askeleen kohti kansainvälistymistä Alajärveläiselle Punaisen tuvan viinitilalle kokoontui syksyllä nelisenkymmentä kansainvälistymisestä kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin järjestivät Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu (JPYP) ja Etelä-Pohjanmaan liitto. TEKSTI ELINA MANNINEN J PYP:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa totesi, että tarkoituksena oli pohtia, mikä voisi olla JärviPohjanmaan seuraava askel kansainvälistymisessä. JPYP hakee tässä vaiheessa kumppanuutta kansainvälisessä hankkeessa. EP:n liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila esitteli kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Hallila kannusti aktivoitumaan. Eteläpohjalaisten täytyisi päästä eri kokoonpanoilla mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin. Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja nosti rahoitusmahdollisuuksista esille lähialueiden yhteistyötä painottavat Itämeren alueen ohjelman ja Botnia-Atlantica-ohjelman. Eväsoja kertoi, että nyt myös yksityiset yritykset voivat lähteä Itämeren ohjelman hankkeisiin partneriksi. Enää näissä hankkeissa ei riitä se, että käydään vierailuilla ja tutustutaan, vaan täytyy olla yhdessä teke- Kuva: Jaakko Hallila mistä, Eväsoja huomautti. Matkailun kehitystyössä ylitetään luontevasti toimialarajoja, muistutti Ulla Jussila EP:n matkailusta: Mitä enemmän täällä on kansainvälisiä yrityksiä, sitä enemmän ulkomaisia yöpyjiä saadaan. Enterprise Europe Networkia edustava Satu Alapiha etsii yrityksille kumppaneita ja verkostoitumistilaisuuksia. Hän kehotti kuulijoita tutustumaan yksittäisiä yrityksiä tukevaan pk-yritysinstrumenttiin. Alajärvellä kuultiin myös yrityspuheenvuoroja Saltexin Meri Herralalta ja Kohiwoodin Jan Österlundilta. Tekonurmivalmistaja Saltex Alajärveltä on ponnistanut kansainväliseen nousuun mattokutomon menetelmillä, kun taas liimalevyjä tekevän Kohiwoodin vieraat kutsutaan aina ihailemaan Soinin luontoa. Meillä ei ole mitään hävettävää. Voimme olla ylpeitä tästä alueesta, luonnosta ja niistä tuotteista, joita täällä tehdään, summasi Alanko-Luopa. Vinkkejä kansainvälistyvälle yrittäjälle Jatkuva tuotekehitys Vahva pohja kotimaan markkinoilla Löydä vahvuutesi Laadi suunnitelma Verkostoidu Sitoutuneet yhteistyökumppanit Hyödynnä asiantuntijoita Suomi vahvuutena Lähde: Meri Herrala, markkinointipäällikkö, Saltex Group Oy Kuva: Elina Manninen 11

12 Yhteystiedot: Etelä-Pohjanmaan liitto auttaa ja neuvoo kansainvälistymisessä. Ota rohkeasti yhteyttä! Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja puh Jaakko Hallila Kansainvälisten asioiden päällikkö puh Elina Koivisto Projektipäällikkö puh Elina Manninen Kansainvälisten hankkeiden va. assistentti puh Sanna Inkeri Kansainvälisten hankkeiden assistentti Löydät meidät myös Facebookista! Sähköpostiosoitteet ovat muotoa

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

Käynnissä olevat maahanmuuttoprojektit Tampereella

Käynnissä olevat maahanmuuttoprojektit Tampereella Käynnissä olevat maahanmuuttoprojektit Tampereella Maahanmuuttajaneuvosto 15.12. 2016 1 Kiito Vastuutaho: Tampereen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Rahoittaja: ESR, Keski-Suomen ELY-keskus, Tampereen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille. Salo,

Enterprise Europe Networkin kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille. Salo, Enterprise Europe Networkin kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille Salo, 27.10.2016 Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pkyrityksille 3000+ 600+ ASIANTUNTIJAA ORGANISAATI OTA 60+

Lisätiedot

Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli

Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille 16.1.2017 Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli Autamme kasvuhaluisia yrityksiä kansainvälistymään maailman laajin asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 330 000 henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin 500 000 henkeen Ulkomaalaistaustaisen väestön nopeaa kasvua kuvaa se, että vielä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot