Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Kotona Suomessa. s. 3. Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4. Verkoston voimalla maailmalle s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Kotona Suomessa. s. 3. Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4. Verkoston voimalla maailmalle s."

Transkriptio

1 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Rajat ylittävä verkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4 Verkoston voimalla maailmalle s. 6 Kuituyhteyksistä apua kotihoitoon s. 8 Järvi-Pohjanmaa kansainvälistyy s. 11 Kotona Suomessa s. 3

2 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Elina Koivisto, Elina Manninen sekä Etelä-Pohjanmaan liiton va. tiedottaja Annika Pollari. Yhteystiedot KANNEN KUVA: Elina Manninen TAITTO: I-print plus PAINO: I-Print ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Etelä-Pohjanmaan liitto 2015 SISÄLTÖ Pääkirjoitus Kotona Suomessa -hanke Verkkokauppa EU-alueella EEN-toiminta ja sääntelyn keventäminen Verkoston voimalla maailmalle Connected for Health -terveyspilottihanke REN-projekti Jalasjärvellä Ystävyyskuntaselvitys Kansainvälistymisseminaari Alajärvellä Yhteystiedot PÄÄKIRJOITUS Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa kansainvälistyy väistämättä. Maakunta on samalla tavalla globaalien haasteiden edessä kuin muukin Eurooppa. Turvapaikanhakijoiden valtava määrä ja muuttoliike konfliktialueilta on Euroopan tämän ajan suurin kysymys. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus näkee tärkeäksi, että eteläpohjalaiset muiden suomalaisten tavoin ovat valmiita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita humanitaarisuuden ja ihmisarvoisen elämän nimissä. Jos Eurooppa on muihin maanosiin verrattuna vakaa ja vauras, myös Etelä-Pohjanmaa on sitä Suomen mittakaavassa. Se ei poista maakunnan sisäisiä haasteita, mutta se tuo samalla myös vastuuta. Vastuuta siitä, miten pidämme huolen täällä asuvista ja tänne tulevista ja millaisen maakunnan jätämme tuleville sukupolville. Pystymmekö hyötymään globaaleista muutoksista vai jäämmekö jälkeen? Kasvua ja työllisyyttä täytyy uskaltaa hakea uusista suunnista. Kasvulle on mahdollisuuksia lisäämällä vientiä, kannustamalla entistä enemmän yrittäjyyteen ja tarttumalla kaikkeen mahdolliseen tukeen, niin rahalliseen kuin asiantuntija-apuun. Kannattaa muistaa, että myös yrityksille on jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia osallistua EU-hankkeisiin. Maakuntahallitus on kirjannut tavoitteekseen kolminkertaistaa kansainvälinen rahoitus maakunnassa. Tämä pohjautuu siihen, että maakunnalle jyvitettyä rakennerahastojen osuutta on pudotettu kolmanneksella siitä, mitä edellisellä ohjelmakaudella oli käytettävissä. Seitsemän vuoden aikana ( ) rahoituksen kolminkertaistaminen on erittäin kova tavoite. Kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja jo yksistään hakemusten täyttäminen vaatii paitsi kielitaitoa, myös projektiosaamista. Eteläpohjalaisittain haasteiden edessä ei kuitenkaan aiota luovuttaa. Olemme valmentaneet tänä vuonna joukon hankeosaajia Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä koulutuksessa. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä voimia on maakunnassa yhdistetty aloittamalla maahanmuuttoasioiden uutiskirjeen koordinointi tänä vuonna. Uutiskirjettä kokoaa EU-tietokeskus. Maakunta on päässyt entistä näkyvämmin mukaan Botnia-Atlantica-ohjelmaan. EP:n liitossa on ohjelman yhteyspiste, ja liitto osallistuu ohjelman suunnitteluun sekä neuvoo hankkeiden valmistelussa. Näkyvä uusi askel liiton kansainvälisessä hanketoiminnassa on myös pääpartnerin rooli Connected for Health -terveysteknologiahankkeessa. Tässä julkaisussa hanketoimijat, kehittäjät ja yritysten edustajat kertovat kansainvälisestä yhteistyöstä ja yritystoiminnasta sekä kotouttamisesta Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta. Laajempia teemoja juttujen taustalla ovat Euroopan kilpailukyky ja työllisyys sekä globaali rooli. Näihin teemoihin myös Euroopan komissio paneutuu työssään. Takana on 20 vuotta Euroopan unionissa. Useissa eurooppalaisissa verkostoissa meidät jo tunnetaan, ja meille on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia, jos vain uskallamme tarttua niihin. Haluamme näyttää esimerkkiä ja rohkaista kaikkia alueen toimijoita kansainvälistymään. Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja 2

3 Kotona Suomessa (ESR) Agnes Szeman ja Beata Szimilko leipoivat unkarilaisia herkkuja Kauhajoen ruokamessuilla Kansainvälisyyskeskus INKAn pisteellä. Kuva: Elina Manninen Kotoutuminen on monialaisen yhteistyön summa Kotona Suomessa -hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja niin, että maahan muuttavat ihmiset kotoutuvat niiden avulla nopeammin ja tehokkaammin itsenäisiksi, yhdenvertaisiksi ja tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Hyvä alku -hankeosiossa mallinnetaan pilottiprojektien tulosten pohjalta valtakunnallinen kotoutumisen alkuvaiheen palvelumalli. Hyvä polku -hankeosiossa vahvistetaan paikallisen, kotouttamista tukevan toiminnan vaikuttavuutta aluekoordinaattorien työn avulla. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke toteutetaan vuosina ja sitä koordinoi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. TEKSTI EMINE EHRSTRÖM Kotona Suomessa -hankkeen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan aluekoordinaattorin toimialueeseen sisältyy 41 kuntaa. Hankkeen alussa aluekoordinaattorin toimeen kuuluu laatia kokonaisvaltainen katsaus maakunnan kotouttamispalveluihin. Katsauksessa hyödynnetään sekä erilaisia maahanmuuttotilastoja että alueen maahanmuuttoasiantuntijoiden haastatteluja. Suurin osa Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajataustaisista henkilöistä on saapunut alueelle työnteon, opiskelun tai perhesiteiden johdosta. Maakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna on kotouttamispalveluissa panostettu erityisesti työperäisten maahanmuuttajien tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen. Alueella jo päättynyt ERKKI-hanke ( ) on edistänyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaan kotouttamispalveluita, ja lisäksi useimmissa kunnissa on voimassaoleva kotouttamisohje lma lain kotouttamisen edistämisestä mukaisesti. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton asiantuntijoilla on suuri osaaminen työperäisistä maahanmuuttajista, Pohjanmaalla puolestaan hallitaan humanitäärinen maahanmuutto. Aluekoordinaattorin yksi keskeinen tavoite on tunnistaa eri alueiden osaaminen ja onnistumiset sekä välittää toimivia ja tehokkaita kotoutumisen malleja yli kunta- ja maakuntarajojen. Kotoutuminen on parhaimmillaan monialaisen yhteistyön summa ja näin kotouttamistoimien valtavirtaistaminen on tiiviin ja ylisektorirajaisen pitkäjänteisen yhteistyön tulos. Turvapaikanhakijat, kotoutumispalvelujen tulevat asiakkaat Turvapaikanhakijoiden nopea määrän kasvu Suomessa tulee näkymään Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttoväestöä koskevissa tilastoissa. Näillä tiedoin turvapaikanhakijoiden keskeisimpiä lähtömaita ovat Irak, Somalia ja Syyria. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan myös toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Kotoutumislaissa (1386/2010) kunnan tehtäviin kuuluu yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. ELY-keskuksen kanssa sopimuksen tehneet kunnat saavat valtiolta kotoutumislain mukaiset korvaukset. Maahanmuuton ennakointi ja varautuminen kunnissa edistää hallittua muuttoa kuntiin. Lisäksi sekä kunnallisten kotouttamisohjelmien että palveluiden kysynnän ja tarjonnan päivittäminen ja uudelleen arviointi edistävät kotouttamistoimien ja kotoutumisen suunnitelmallisuutta ja laadullisuutta. Lisätietoa: Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattoreiden tehtävänä on juurruttaa työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa alueellisesti tekemällä sen toimintaa tunnetuksi ja näkyväksi, vahvistamalla paikallista kotouttamistyötä sekä selkeyttämällä alueellisten toimijoiden rooleja ja työprosesseja. Aluekoordinaattorit Lisäksi aluekoordinaattorit verkottavat paikallisia ja alueellisia toimijoita, tunnistavat hyviä käytäntöjä ja välittävät tietoa paikallisista tarpeista sekä vahvuuksista. Hankkeessa työskentelee seitsemän aluekoordinaattoria, jotka sijoittuvat eri ELY-keskuksiin laajennetuille maahanmuuttoalueille. Emine Ehrström toimii Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekoordinaattorina Kotona Suomessa -hankkeessa. Kuva: Foto Airaksinen 3

4 Postitus Suomesta Eurooppaan on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin TEKSTI ELINA MANNINEN Verkkokaupan helpottaminen EU-alueella voisi hyödyttää myös eteläpohjalaisia yrityksiä. Kahden yrityksen edustajat kertovat Kansainvälinen Etelä- Pohjanmaa -lehdelle näkemyksiään aiheesta. Yrittäjä Valtteri Uotilan mielestä verkkokauppaa tulisi helpottaa EU-alueella niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa. Kuva: Sanni Riihimäki Kysymykset verkkokauppaa harjoittaville yrittäjille: 1. Oletko toteuttanut jo rajat ylittävää verkkokauppaa, tai haluaisitko jatkossa tehdä? Miksi, miksi et? 2. Mikä on yleisin ennakkoluulo, jonka kohtaat digitaalisten palvelujen tuottajana? 3. Miten helpottaisit verkkokauppaa EU-alueella? Maiju Alatalo, Jokipiin Pellava: 1. Jokipiin Pellavalla on kuluttajille suunnattu verkkokauppa suomeksi ja englanniksi. Mahdollisesti tulevaisuudessa myös venäjäksi. Vaikka päätoimisen tulon yritys saa B2B-kaupasta (yritysten välisestä kaupasta), on tärkeää olla näkyvä myös kuluttajien suuntaan. 2. Ovatko tuotteet tosiaan tehty Suomessa? Kyllä vain. Toimitusajat ovat verkkokaupassa varmaan pitkät? Eivät ole. 3. Kuljetus tai postitus Suomesta Eurooppaan on paljon kalliimpaa kuin päinvastoin. Suomesta lähetettäessä kustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset, jopa enemmänkin verrattuna vastaaviin lähetyksiin Euroopasta Suomeen. Tähän täytyisi löytää ratkaisu. Muuten EU:n alueella kaikki toimii hyvin. Valtteri Uotila, UotteriDesign: 1. Toistaiseksi olen pysytellyt Suomen rajojen sisäpuolella. Ei ole ollut tarvetta lähteä laajentamaan muualle, kun toiminta on niin pientä. Ajatus kansainvälisestä verkkokaupasta kyllä houkuttaisi, mutta näillä tuotteilla sellaista ei varmaankaan ole tiedossa, koska myymäni puhelinkuoret hankin ulkomailta, ja muissa maissa niitä kyllä jo myydään. Olisi vaikeaa erottua joukosta. Lisäksi ulkomaille lähettäminen on myös joissain tapauksissa aika kallista, joten asiakas mieluummin valitsisi luultavasti paikallisen verkkokaupan. Jos olisi jokin uniikki, itsekehitelty tuote, niin kansainvälinen verkkokauppa olisi ehdoton. 2. Yleisin ennakkoluulo mitä tulee vastaan, on ehkä se, että osaatko nyt varmasti tehdä tarpeeksi hyvin, kun olet vasta noin nuori. Ei tuota kuitenkaan kovin usein kuule, että yleensä suhteellisen ennakkoluulottomasti suhtaudutaan. 3. Verkkokauppaa EU-alueella tulisi helpottaa niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa, ja se olisi samanhintaista jokaisesta maasta. Näin olisi reilumpaa. Lisäksi asiakaspalautuksia pitäisi pystyä hoitamaan helpommin EU:n sisällä. Jokipiin Pellava avaa mahdollisesti tulevaisuudessa verkkokaupan kuluttajille myös venäjäksi. Kuva: Katri Korpela Digitaalisuudesta kasvun veturi Keväällä 2015 julkaistussa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa unioni hakee parempaa saatavuutta digitaalisille tuotteille ja palveluille. T avoitteena on ympäristö, jossa palvelut voivat menestyä. Strategiassa nimetään useita esteitä, jotka haittaavat rajat ylittävää verkkokauppaa. Komissio tarttuu muun muassa EU-sääntöjen yhtenäistämiseen verkko-ostoksissa, pakettipalvelujen hinnoittelun avoimuuteen sekä perusteettomiin maarajoituksiin. Lähde: Komission tiedonanto KOM(2015)

5 Enterprise Europe Network -toiminta hyvin käyntiin Etelä-Pohjanmaalla puh Ylimääräinen sääntely hidastaa investointeja TEKSTI ELINA MANNINEN TEKSTI SATU ALAPIHA, TOIM. ELINA MANNINEN Enterprise Europe Network -toimintaa Seinäjoella Into Seinäjoki Oy:n tiloissa vetävä Satu Alapiha toteaa, että toiminta on päässyt hyvin käyntiin. Yritystoimeksiannot vaihtelevat paljon, mutta Alapihan työ on alkuvuoden aikana keskittynyt kolmeen eri toimintamalliin. Kaikkien kolmen toimintamallin tarkoitus on, että yritykset pääsevät tapaamaan toisiaan, katsomaan löytyisikö yhteistä säveltä ja toivottavasti lopulta solmimaan yhteistyösopimuksia, Satu Alapiha kertoo. Ensimmäinen toimintamalleista on se, että asiantuntijat hyödyntävät laajaa EEN-verkostoa ja voivat kysyä yrityksen tarvitsemia tietoja suoraan verkoston jäseniltä eri maissa. Yrityksille on selvitetty muun muassa elintarvikeviennin aloittamista Tanskaan ja moottorikelkkojen myyntiin liittyviä tietoja Euroopan niin kutsutuista vuoristomaista. Toinen keskeinen osio ovat Alapihan mukaan erilaisissa kansainvälisissä tilaisuuksissa järjestettävät yritystapaamiset. Ne vaihtelevat messujen yhteydessä järjestettävistä tiiviisti aikataulutetuista matchmaking-tilaisuuksista yhdelle yksittäiselle yritykselle järjestettäviin tapaamisiin. Tällä hetkellä Alapiha järjestää esimerkiksi matchmaking-tilaisuutta Anuga ruokamessuille yhdessä Food from Finland -toimijoiden kanssa sekä potentiaalisia tapaamisia Puolaan jälleenmyyjää etsivälle yritykselle. Erilaisia työtehtäviä siis löytyy, mutta yritysten kansainvälistymistarpeet vaihtelevat paljon, ja onkin valtava rikkaus päästä tekemään töitä erilaisten yritysten kanssa, Alapiha toteaa. Kolmas tehokas tapa yritysten aktivointiin on Yrityskontaktipörssi. Enterprise Europe Networkin järjestelmästä löytyy noin yritysprofiilia. Yritykset voivat joko etsiä tietynlaista yhteistyökumppania, alihankkijaa, teknistä yhteistyötä tai vastaavaa tai tarjota omaa osaamistaan muille. Alapiha tekee jatkuvasti sekä yritysten kanssa uusia profiileita järjestelmään että seuraa muualta tulevia profiileita ja välittää niitä yrityksille. Yrityskontaktipörssissä on paljon erilaisia bisnesmahdollisuuksia, joten sitä kannattaa kyllä hyödyntää, Alapiha kehottaa. Sääntelyä on kevennettävä, toteaa lakimies Mika Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarilta (HSKK). Hän on myös Enterprise Europe -verkoston asiantuntija. Sääntelyteesejä Säännöksiä on liikaa, hallitsemattomuus Ongelmana se, mitkä säännökset ovat liikaa Suuri osa sääntelystä tulee EU:n kautta, pitäisikö vaikuttaa sitä kautta Säännökset luovat ennustettavuutta ottaen huomioon laillisuusperiaatteen noudattamisen ja sen, että viranomaiset voivat ratkoa asioita lakiin perustuen Ilman säännöksiä tilanne voi olla epävarma ja joudutaan esimerkiksi laatimaan pitkiä ja kalliita sopimuksia Säännösten määrä lisää kustannuksia Ylimääräinen sääntely hidastaa muun muassa investointeja Yritysten vastuuhenkilöt eivät ota asioista riittävästi selvää eivätkä perehdy asioihin riittävästi. Lähde: Mika Lahtinen, HSKK Lisätietoja: kauppakamarien-ylisaantelyteesit/ 2014/06/ylisaantelyn-seuraukset.pdf Enterprise Europe Network (EEN) Kuva keväällä 2015 järjestetyltä matchmaking-matkalta Puolasta. Kuvassa keskellä Helatukun Juha Marjanen keskustelemassa potentiaalisen puolalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Kuva: Satu Alapiha Kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille Toimii yli 50 maassa Suomessa verkoston partnereina ovat Turku Science Park, Finpro ja Helsingin seudun kauppakamari Palvelut ovat tarjolla kaikille suomalaisille yrityksille maksutta Etelä-Pohjanmaalla toimipiste on ollut vuoden 2015 alusta Euroopan komission ylläpitämä 5

6 Verkoston voimalla TEKSTI ANNIKA POLLARI ruokaa ja mobiilisovelluksia maailmalle 6 F ood from Finland on elintarvikealan Team Finland -vientiohjelma. Tänä vuonna käynnistyneen ohjelman tavoitteena on muun muassa elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen sekä yhteistyön lisääminen. Ohjelma auttaa myös alan yritysten viennin käynnistämisessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Etelä-Pohjanmaan elintarvikealaa läheltä seuranneen Jukka Lähteenkorvan mukaan eteläpohjalaisilla alan yrityksillä olisi nyt mahdollisuus hyötyä Food from Finlandin kaltaisesta yhteistyöstä. Suomi on pieni maa, jolla on rajalliset resurssit. Etenkin pk-yritysten pitäisi jo unohtaa keskinäinen kilpailunsa ja keskittyä sen sijaan avoimen ja rakentavan yhteistyön luomiseen. Vaikka kotimarkkinoilla kilpailtaisiinkin samantyyppisillä tuotteilla, ei se ole este yhteistyölle kansainvälisillä areenoilla. Pidän sitä järkevänä ja jopa suositeltavana, hän toteaa. Hyvänä esimerkkinä Lähteenkorva mainitsee muutama vuosi sitten toteutetun puolukkaprojektin, jossa oli mukana valtaosa maan keskeisistä puolukan jalostajista. Loimme puolukalle vientistrategian ja aloimme sitä yhdessä toteuttaa. Opetteluahan se pitkälti oli, mutta saimme pään avatuksi ja yhteistyö yritysten kesken jatkuu edelleen. Lähteenkorva näkee uutta vientipotentiaalia etenkin terveysvaikutteisissa ja erikoisruokavaliotuotteissa. Puhdaskaura, joka sopii monelle keliaakikolle, on maailmalla nyt kova sana. Ja sitähän me osaamme täällä viljellä, Lähteenkorva toteaa. Yritysten tärkeimpinä eväinä maailmanvalloituksessa ovat Lähteenkorvan mukaan oikeat tuotteet ja osaaminen. Myös suhdeverkostot sekä oikea asenne kantavat pitkälle. Yhteisiin vientiponnistuksiin kannattaa lähteä aina mukaan, vaikka senhetkinen hyöty olisi vähäistä, hän sanoo.

7 Kaura on Suomen vientivaltti. Suomi on kauratutkimuksen ja -innovaatioiden johtava maa sekä maailman toiseksi suurin kauran viejä: suomalaista kauraa ja muita viljatuotteita viedään 20 maahan. Kuva: Laura Syväoja Anna käyttäjien markkinoida Alajärveläinen Haituva Innovations kehitti intensiivisesti vuoden ajan mobiilisovellusta liikunnallisille ihmisille. Lanseeraustakin jo suunniteltiin, mutta toisin kuitenkin kävi. Mobiilisovellus ei nähnyt koskaan päivänvaloa. Vaikka sovelluksemme herätti testeissä selkeää kiinnostusta, huomasimme, ettei meillä ole tarvittavia resursseja kyseisen sovelluksen rakentamiseen. Meidän olisi pitänyt perustaa täysiverinen pelifirma, mutta emme saaneet siihen tarvittavaa ulkopuolista rahoitusta, toimitusjohtaja Mikko Joensuu kertoo. Yrityksessä ei suinkaan lyöty hanskoja tiskiin, vaan alettiin kehittää uudenlaista sovellusta, jota Joensuu kuvailee "älykkäiden ihmisten ajanviettotavaksi". Hyvän vastaanoton testijoukon keskuudessa saanut Bridea-työnimellä kulkeva mobiilisovellus on ideoiden ja tekijöiden kohtaamispaikka. Idea on yksinkertainen. Kuka tahansa voi julkaista sovelluksessa idean liittyen esimerkiksi jonkin tuotteen kehittämiseen tai huomattuun epäkohtaan yhteiskunnassa, ja muut voivat arvioida ja kommentoida ideaa, Joensuu kuvailee. Myös Haituva Innovations luottaa verkostojen voimaan. Alusta saakka he ovat valjastaneet kohderyhmänsä edustajia markkinoimaan sovelluksiaan. Testijou- Mikko Joensuun luotsaama Haituva Innovations hyödyntää uuden mobiilisovelluksensa testaamisessa ja markkinoinnissa kansainvälisiä verkostojaan. Kuva: Annika Pollari kolta saa myös paljon palautetta ja ideoita itse sovellusten kehittämiseen. Sovellusbisneksessä on myös tärkeää testata tuotteet kohderyhmällä jo varhaisessa vaiheessa. Testaaminen on äärimmäisen tärkeää. Meilläkin vaihtui yhden sovelluksen kohderyhmä keski-ikäisistä naisista teinipoikiin testauksesta saadun palautteen ansiosta. Jos mokaa, on parempi mokata halvalla, Joensuu täsmentää. Peli- ja sovelluskehitysmaailmassa ei tunneta rajoja, joten Joensuun mukaan yhteistyö muiden yritysten kanssa on usein tiivistä ja hedelmällistä. Ideoita ei yleensä varasteta, sillä meidän bisneksessä ihmiset ja heidän osaaminen ovat tärkein valtti. Tiimi on myös se, mihin sijoittajat kiinnittävät huomionsa. "Ideoita ei yleensä varasteta, sillä meidän bisneksessä ihmiset ja heidän osaaminen ovat tärkein valtti. " 7

8 Kuituverkkojen avulla terveyttä koteihin TEKSTI ELINA KOIVISTO KUVA ANNIKA POLLARI Etelä-Pohjanmaalla on ryhdytty kehittämään avointen, huippunopeiden kuituverkkojen hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarjoamisessa sekä tukemaan alan etäpalveluiden käyttöön-ottoa maaseutumaisilla alueilla. Sairaanhoitaja Sari Salama Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 6tk:sta saa yhteyden kotihoitoon ja esimerkiksi haavapotilaaseen Akkuna-ohjelman kautta. Tabletin kuvassa näkyvät (vasemmalta) terveydenhoitaja Elina Leikkari, terveydenhoitaja Kaisa Kuusisto ja sairaanhoitaja Saara Vigren Alavuden kotihoidosta. Etelä-Pohjanmaan liiton vetämässä kansainvälisessä Connected for Health -hankkeessa pyritään muun muassa parantamaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan ja tarjoamaan valokuituverkon kautta palveluita suoraan kotiin. Tavoitteena on myös kartoittaa malleja, joiden avulla voidaan luoda säästöjä kotihoidon järjestämisessä. Hankkeen keskiössä ovat neljä eri pilottia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Etelä-Pohjanmaalla pilotoidaan muun muassa omatoimista terveydentilan seurantaa ja tiedonvälitystä portaalin kautta sekä etäkonsultointia, jota voivat hyödyntää kotihoidon työntekijät ja asiakkaat. Pohjoismaissa on jo pitkään rakennettu kuituverkkoja, mikä luo hyvät puitteet paikallisten pilottien toiminnoille. Hankkeen avulla pystymme tuomaan sosiaali- ja terveyspalveluita erityisesti maaseutumaisille alueille, joissa palveluiden saatavuus ei muuten ole kovin hyvä, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo. Muiden pilottimaiden lisäksi mukana on Tšekki, joka keskittyy Euroopan unionille tehtävien suositusten laadintaan muun muassa eterveyden palveluiden käytöstä kotihoidossa. Piloteissa hankittujen kokemusten perusteella Euroopan unionille tullaan laatimaan suosituksia eterveyden palveluiden tarjoamisesta erityisesti kotihoidossa, kuituverkkoja tehokkaasti hyödyntäen. Uusien palveluiden ja toimintamallien on tarkoitus jäädä pysyvään käyttöön terveydenhoidossa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Idea terveysteknologiahankkeesta kypsyi alun perin Etelä-Pohjanmaalla, ja europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki ja Riikka Pakarinen veivät aloitteen eteenpäin. Projekti rahoitetaan suoraan komission budjetista. Hankkeessa Etelä- Pohjanmaalta ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Alavuden kaupunki, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, EPTEK, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sekä SeAMK. Projektin taustatoimijat koostuvat julkisista sosiaali- ja terveydenalan organisaatioista, korkeakouluista, kuituverkkojen asiantuntijoista sekä yksityisistä yrityksistä. Projektin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Tukholmassa Projektin etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivuilta. Vuoden kestävän projektin tuloksia esitellään loppukonferenssissa Brysselissä huhtikuussa

9 Yhteistoiminta syntyy Tapaamisen osallistujia Jalasjärven kunnanviraston edessä. kohtaamisista TEKSTI JA KUVAT TARU PATTERI J Nuorten työpaja on yksi hyvistä käytännöistä. alasjärvellä kokoonnuttiin REN-projektin tapaamiseen elokuun puolivälissä. Maaseutu, sen mahdollisuudet ja haasteet sekä erot ja yhtäläisyydet puhuttivat eri maista tulleita osallistujia. Yhteistä kaikille on luja usko siihen, että yhteistoiminnalla löydetään uusia ratkaisuja. Siinä missä Suomessa ja Ruotsissa kasvatetaan tilakokoa, italialaiset ja kroatialaiset partnerit pohtivat panostamista pieniin, useisiin eri tuotantosuuntiin. Jalasjärveläiset yli 200 lypsävän lehmän tilat herättivät hämmästystä. Espanjassa ja Kroatiassa turismissa hyödynnetään perinteitä ja lähiruokaa, esimerkkinä Kroatiassa järjestettävät Tryffelin metsästysretket ja festivaalit. Meillä olisi ehkä opittavaa heiltä matkailun edistämisessä. Ruotsissa ja Suomessa on eniten samankaltaista toimintaa, mutta muunlaisia toimintatapoja kannattaa pohtia myös täällä Pohjolassa. Hyvät käytännöt jakoon MTK Jalasjärven johtokunnan puheenjohtaja Paula Kurikkaoja esitteli vierailijoille tilaa, jota italialaiset olivat pyytäneet tutustumiskohteeksi. Kurikka-oja on ollut myös tutustumassa Kroatiassa sikäläiseen toimintaan sekä kertonut Jalasjärven maataloudesta paikallisessa tapahtumassa. Hankkeessa jokainen partnerikaupunki on koonnut jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joiden avulla kukin paikkakunta on kehittänyt maaseutua sekä etenkin nuorten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan maaseudulla. Parhaiden käytäntöjen kautta tulevat esille myös paikkakuntien ominaispiirteet sekä vahvuudet ja kehittämisalueet. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omia toimintatapoja: ovatko nämä todellakin niin hyviä kuin ajattelemme. Erilaisesta ympäristöstä tulevat partnerit ovat myös ihastelleet asioita, joita me pidämme itsestään selvinä, emmekä enää saavutuksina, joista meidän on syytä olla ylpeitä. Kun kaksi kohtaa, syntyy idea Rural Europe Network (REN) -projekti Partnerit: Borgo Val di Taro, Italia (hankkeen koordinoija) Pellegrino Parmense, Italia Camariñas, Espanja Vila de Cruces, Espanja Oprtalj, Kroatia Buzet, Kroatia Jalasjärvi, Suomi Falköping, Ruotsi Projektiaika: Syyskuu kesäkuu 2016 Projektiin on myönnetty EU-rahoitusta euroa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. Vuoden tai kahden verkostoitumishanke voi kuulostaa vain reissaamiselta kohteesta toiseen, mutta hankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on ihmisten kohtaaminen. Kun kaksi saman alan tai samoista aiheista kiinnostunutta ihmistä saa mahdollisuuden keskusteluun, syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja eri maita yhdistäviin haasteisiin. Parhaimmillaan asiat etenevät jo olemassa olevien verkostojen kautta ilman turhia välikäsiä. Samalla saadaan käyttöön alueen eri toimijoiden hiljainen tietous ja sitoutetaan heidät kehittämistoimiin, joihin alueella on kysyntää. REN-hankkeen kautta on jo syntynyt kontakteja esimerkiksi Liiverin ja ruotsalaisen Östra Skaraborgin Leader-toimijoiden kesken. Pohditaan kroatialaisten ja suomalaisten kanssa nuorten kansainvälistä työvaihtoa. Keskusteluja on ollut myös siitä, miten kv-toimintaa saataisiin vaikkapa koulumaailmaan. Kaikki nämä ovat yhteistyökuvioita, jotka syntyivät ihmisten kohdatessa. Partnerikaupunkeja yhdistää yksi asia: vahva usko maaseudun mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. 9

10 Sopronin kaupunki Unkarissa on Seinäjoen ystävyyskaupunki. Kuva: Shutterstock Uudet hankeosaajat saivat todistuksensa TEKSTI ELINA MANNINEN Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu polkaisivat pystyyn Kansainvälinen hankeosaaja koulutuksen nopealla aikataululla keväällä Koulutuksen avulla pyrittiin tukemaan maakuntahallituksen tavoitetta kolminkertaistaa kansainvälisen hankerahan määrä maakunnassa. Hankeosaajakoulutus päättyi Brysselin-opintomatkaan, ja todistukset jaettiin elokuussa. Koulutukseen osallistui 45 kuntien, kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöiden ja yritysten edustajaa eri puolelta Etelä-Pohjanmaata. Suuri osallistujamäärä osoittaa, että koulutukselle oli tarvetta, ja myös jatkoa kaavaillaan. Koulutuksessa tutustuttiin Interreg-ohjelmiin (kuten Itämeriohjelmaan, Interreg Europe -ohjelmaan ja Botnia-Atlanticaan) sekä Erasmus+, Kansalaisten Eurooppa ja Luova Eurooppa -ohjelmiin. Esittelijöinä olivat paikalliset ja valtakunnalliset asiantuntijat. Hankeosaajat saivat todistuksensa syksyllä Kuva: Elina Manninen 10 Tuore selvitys valaisee ystävyyskuntatoimintaa E TEKSTI ELINA KOIVISTO telä-pohjanmaan liiton KATE "Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle" -hanke on selvittänyt Etelä-Pohjanmaan kuntien kansainvälisyyden nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisenä tavoitteena kerättiin tietoa kuntien ystävyyskunnista ja -toiminnasta. Etelä-Pohjanmaan kunnilla on yhteensä 13 eri maassa ystävyyskuntia. Kyselyn mukaan kuntien ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa ystävyyskuntasuhteet ovat lähes kokonaan hiipuneet, osa on jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni osa todella aktiivisia. Erityisesti pienemmissä kunnissa ystävyyskuntatoiminta on usein nojautunut muutaman aktiivisen henkilön varaan, ja suhteet ovat hiipuneet henkilöiden vaihtuessa. Myös osaavan ja ehtivän henkilöstön puute todettiin monien ystävyyskuntasuhteiden hiipumisen taustalla. Ystävyyskuntatoiminta on ollut monen kunnan kansainvälistymisen väline. Ystävyyskuntatoimin- nan kautta kunnat ovat luoneet kontakteja muualle Eurooppaan ja täten tuoneet kansainvälisyyttä lähemmäksi koululaisten, kulttuurin, päättäjien tai elinkeinoelämän toimijoiden arkea. Laajasta Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntaverkostosta löytyy monia kohdemaita ja monipuolista osaamista ja tarjontaa potentiaalisille uusille yhteistyöteemojen avaukselle. Kuntien tulisi nähdä ystävyyskunnat uudenlaista tietoa ja taitoa tuovana lisäarvona kunnan omaan kehittämiseen. Ystävyyskuntien välisiin tapaamisiin on saatavilla jopa 100-prosenttista rahoitusta Euroopan unionilta, toteaa KATE-hankkeen projektipäällikkö Elina Koivisto. KATE-hankkeessa kehitetään ystävyyskuntatoiminnan toteuttamistapoja yhdessä kuntien kanssa sekä pohditaan, miten lisätä strategisuutta ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen. Marraskuussa 2015 järjestetään kunnille suunnattu seminaari ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyen Seinäjoella.

11 Järvi-Pohjanmaa ottaa askeleen kohti kansainvälistymistä Alajärveläiselle Punaisen tuvan viinitilalle kokoontui syksyllä nelisenkymmentä kansainvälistymisestä kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin järjestivät Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu (JPYP) ja Etelä-Pohjanmaan liitto. TEKSTI ELINA MANNINEN J PYP:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa totesi, että tarkoituksena oli pohtia, mikä voisi olla JärviPohjanmaan seuraava askel kansainvälistymisessä. JPYP hakee tässä vaiheessa kumppanuutta kansainvälisessä hankkeessa. EP:n liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila esitteli kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Hallila kannusti aktivoitumaan. Eteläpohjalaisten täytyisi päästä eri kokoonpanoilla mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin. Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja nosti rahoitusmahdollisuuksista esille lähialueiden yhteistyötä painottavat Itämeren alueen ohjelman ja Botnia-Atlantica-ohjelman. Eväsoja kertoi, että nyt myös yksityiset yritykset voivat lähteä Itämeren ohjelman hankkeisiin partneriksi. Enää näissä hankkeissa ei riitä se, että käydään vierailuilla ja tutustutaan, vaan täytyy olla yhdessä teke- Kuva: Jaakko Hallila mistä, Eväsoja huomautti. Matkailun kehitystyössä ylitetään luontevasti toimialarajoja, muistutti Ulla Jussila EP:n matkailusta: Mitä enemmän täällä on kansainvälisiä yrityksiä, sitä enemmän ulkomaisia yöpyjiä saadaan. Enterprise Europe Networkia edustava Satu Alapiha etsii yrityksille kumppaneita ja verkostoitumistilaisuuksia. Hän kehotti kuulijoita tutustumaan yksittäisiä yrityksiä tukevaan pk-yritysinstrumenttiin. Alajärvellä kuultiin myös yrityspuheenvuoroja Saltexin Meri Herralalta ja Kohiwoodin Jan Österlundilta. Tekonurmivalmistaja Saltex Alajärveltä on ponnistanut kansainväliseen nousuun mattokutomon menetelmillä, kun taas liimalevyjä tekevän Kohiwoodin vieraat kutsutaan aina ihailemaan Soinin luontoa. Meillä ei ole mitään hävettävää. Voimme olla ylpeitä tästä alueesta, luonnosta ja niistä tuotteista, joita täällä tehdään, summasi Alanko-Luopa. Vinkkejä kansainvälistyvälle yrittäjälle Jatkuva tuotekehitys Vahva pohja kotimaan markkinoilla Löydä vahvuutesi Laadi suunnitelma Verkostoidu Sitoutuneet yhteistyökumppanit Hyödynnä asiantuntijoita Suomi vahvuutena Lähde: Meri Herrala, markkinointipäällikkö, Saltex Group Oy Kuva: Elina Manninen 11

12 Yhteystiedot: Etelä-Pohjanmaan liitto auttaa ja neuvoo kansainvälistymisessä. Ota rohkeasti yhteyttä! Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja puh Jaakko Hallila Kansainvälisten asioiden päällikkö puh Elina Koivisto Projektipäällikkö puh Elina Manninen Kansainvälisten hankkeiden va. assistentti puh Sanna Inkeri Kansainvälisten hankkeiden assistentti Löydät meidät myös Facebookista! Sähköpostiosoitteet ovat muotoa

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011

Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011 Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011 Taustaa ja tavoitteita TEM johtaa Oske-ohjelman toteutusta Nykyisen ohjelmakauden linjaukset ja tavoitteet PÄÄOSASSA Keskustelun avaus, ajatuksia

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kunta kv-hanketoimijana

Kunta kv-hanketoimijana Kunta kv-hanketoimijana Jaakko Hallila Laatija: Etelä-Pohjanmaa - Etelä-Pohjanman liitto on itse osallistunut muutamiin kansainvälisiin hankehakemuksiin, mutta pääpaino on ollut muiden eteläpohjalaisten

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN Janne Koivisto 1.4.2011 European Commission Enterprise and Industry Enterprise Europe Network EU:n komission CIP ohjelma 48 maata 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla

Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntatoiminta selvitys Ystävyyskuntatoiminta nykyaikaan seminaari 18.11.2015 Projektipäällikkö Elina Koivisto Laatija: Selvitys

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 22.11.2012 Keuruu

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 22.11.2012 Keuruu Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 22.11.2012 Keuruu ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Käytännön vinkkejä apua ja tietoa tarjolla Heini Günther 16.1.2014 www.tekes.eu EUTI - EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat Outi

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Enterprise Europe Network - verkoston palvelut pk-yrityksille

Enterprise Europe Network - verkoston palvelut pk-yrityksille Enterprise Europe Network - verkoston palvelut pk-yrityksille ENTERPRISE EUROPE NETWORK tarjoaa maksuttomia kansainvälistymispalveluja pk-yrityksille Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Euroopan

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki Kansainvälistyminen Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategiassa Painopistealueet:

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot