Mielipidekyselyn tiivistelmä Laatinut: Katariina Ockenström

Transkriptio

1 Lohjan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Mielipidekyselyn tiivistelmä Laatinut: Katariina Ockenström Mielipidekysely Lohjan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa varten pidettiin Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden, luottamushenkilöiden, asukasyhdistysten ja liike-elämän edustajien mielipiteitä mm. Lohjan nykyisestä kaupunkikuvasta, rakennusperinnöstä ja kaupunkikuvan tulevasta kehittämisestä. Kyselyyn pystyi vastaamaan Lohjan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa tai kaupungintalon asiakaspalvelupisteessä jaettavana olleella lomakkeella. Kyselyyn saattoi vastata joko suomeksi tai ruotsiksi. Kyselyssä oli seitsemän eri kohtaa, jotka jakautuivat tarkentaviin kysymyksiin. Mielipiteitä vastaanotettiin kaikkiaan 91 kappaletta. Vastaajista 74 oli asukkaita, 12 luottamushenkilöitä, 2 asukasyhdistyksen edustajaa, 1 liike-elämän edustaja ja 2 muuta vastaajaa. Tiivistelmässä on esitetty kyselyn yleisimmät vastaukset. 1. PAIKALLINEN OMALEIMAISUUS JA KAUPUNKIKUVA Mitä sinulle erityisen tärkeää ja paikallisesti merkittävää Lohjan kaupunkikuvassa on? Puolelle kyselyyn vastanneista Lohjan kaupungin merkittävin kaupunkikuvallinen kokonaisuus on keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko lähiympäristöineen. Kirkon ympäristön merkittävimpinä kokonaisuuksina pidettiin museona toimivaa pappilan aluetta ja seurakuntakeskusta. Myös kirkon läheinen nk. kulttuurikampusalue mainittiin kirjastoineen, lukioineen ja Laurentius-saleineen. Lohjanjärvi ranta-alueineen oli monelle tärkeä kaupunkikuvaan liittyvä tekijä. Myös lohjalaista luontoa, etenkin Lohjanharjua, pidettiin useissa vastauksissa merkittävänä. Vanhasta rakennuskannasta mainittiin erityisesti puutalot, nk. Pohjolan talo, Harjula ja työväentalo. Asuinalueista Vappulaa, Moisiota, Rantakanttia ja Nummentaustaa pidettiin kaupunkikuvallisesti tärkeinä. Monet vastaajista mainitsivat pikkukaupunkimaisuuden Lohjan keskeisenä ominaisuutena. Osalle vastaajista merkittävää oli Lohjalle tyypillinen rakentamisen väljyys. Mitä sinulle erityisen tärkeää Lohjan maisemassa on? Järvet olivat suurimmalle osalle vastaajista tärkeintä Lohjan maisemassa. Etenkin järvinäkymien säilymistä ja lisäämistä toivottiin. Myös ranta-alueet mainittiin merkittävinä ja niiden kuntoon toivottiin parannusta. Suuri osa vastaajista mainitsi myös harjun ja harjumaisemat erityisen merkityksellisinä. Lisäksi lohjalaista luontoa, vihreyttä ja metsäkasvillisuutta painotettiin vastauksissa. Ulkoilu- ja virkistysalueista mainittiin Porlan alue, Pappilanpelto ja Liessaari. Maalaismaisemia ja peltonäkymiä korostettiin osassa vastauksista. Miten Lohjan identiteettiä voisi vahvistaa? Järvenrantojen kunnostamiseen ja hyödyntämiseen puututtiin useissa vastauksissa. Parannusehdotuksina mainittiin mm. rantojen kävely- ja matkailureitit, puistojen ja torin perustaminen, kahvilat, hotellit, kesäteatteri ja ranta-asuminen. Myös järven huomaamattomuuteen

2 etenkin keskusta-alueella haluttiin parannusta. Keskustaa toivottiin kehitettävän mm. kävelykatuja, ulkoilmakahviloita, puutarhamaisuutta ja kaupunkirakenteen tiivistämistä lisäämällä. Toisaalta myös vanhan rakennuskannan kunnostamista ja pikkukaupunki-imagon korostamista kaivattiin. Omenakaupunki-identiteettiä toivottiin lisättävän omenapuuistutuksin. Myös luonnonläheisyyden korostamista ja luonnon säilyttämistä painotettiin. Matkailupalveluita ehdotettiin kehitettävän mm. kartanoita hyödyntämällä sekä majoitukseen ja kaupallisiin palveluihin panostamalla. 2. RAKENNUSPERINTÖ Mitä erityisen arvokkaita rakennuksia tai rakennuskokonaisuuksia Lohjalla on? Huomattavan paljon mainintoja sai Lohjan keskiaikainen kivikirkko. Myös pappilan aluetta pidettiin tärkeänä. Erityinen painotus oli kartanoalueilla, joista mainittiin Kirkniemi, Ojamo, Teutari, Kyrkstad, Laakspohja ja Vohloinen. Vanhimmista asuinalueista merkittävimpinä pidettiin keskustassa harjun rinteellä olevaa puutaloasutusta, Moision aluetta ja Rantakanttia. Keskustan yksittäisistä rakennuksista mainittiin erityisesti Puu-Anttila, Harjula, nk. Pohjolan talo, työväentalo, Åsvalla ja suojeluskuntatalo. Myös uusi pääkirjasto lähiympäristön rakennuksineen sai useita mainintoja. Virkkalan tärkeimpänä rakennuksena pidettiin Kässän taloa ja tärkeimpinä kokonaisuuksina kalkkitehtaan asuinalueita sekä Suninhakaa. Yksittäisissä vastauksissa nousi esiin lisäksi useita muita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Mitä vanhaa saa purkaa vai saako mitään? Useimmat vastaajista ottivat myönteisen kannan rakennusten purkamiseen. Lohjan vanhinta rakennusperintöä toivottiin säilytettävän, mutta kyselyyn vastanneista moni toivoisi 1900-luvun jälkipuolen rakennuskantaa purettavaksi. Yleisesti toivottiin purettaviksi huonokuntoisia, epäsiistejä ja kaupunkikuvaan sopimattomia rakennuksia. Purettavina kohteina mainittiin ja lukujen matalat liikerakennukset keskustassa sekä ja 1970-lukujen elementtitalot. Yksittäisistä rakennuksista mainittiin mm. Euromarketin ja Sokoksen kiinteistöt sekä Suurlohjankatu 1:n liiketalo Keskusaukion laidalla. Myös vanhoja tehdasrakennuksia ehdotettiin purettaviksi. Neljässä vastauksessa toivottiin, ettei lohjalaista rakennuskantaa purettaisi lainkaan. Pitäisikö asuinalueita suojella lisää, vaikka se rajoittaisi alueiden uudisrakentamista? Vastaajat suhtautuivat asuinalueiden suojeluun sekä myönteisesti että kielteisesti. Suojeltaviksi alueiksi ehdotettiin 36 vastauksessa mm. keskustaa, Moisiota, Rantakanttia, Nummentakaa ja Suninhakaa. Vastauksissa otettiin kantaa myös yksittäisten rakennusten suojelemisen puolesta. 20 vastaajaa piti alueiden suojelua turhana. Osa toivoi suojelupäätöksiin harkintaa ja selkeitä pelisääntöjä. Moni vastaaja mainitsi myös, ettei tuntenut alueiden suojelun nykytilannetta. 3. ARKKITEHTUURI, JULKINEN RAKENTAMINEN, ASUINRAKENTAMINEN Missä on Lohjan hienointa arkkitehtuuria? Vastaajista lähes puolet nosti esiin Lohjan keskiaikaisen kivikirkon tärkeimpänä arkkitehtuurikohteena. Myös uusi pääkirjasto mainittiin lähes puolessa vastauksista. Kirkon ja

3 kirjaston läheisyydessä sijaitsevat pappila, seurakuntatalo, lukio ja Laurentius-Sali saivat useita mainintoja. Yksittäisistä rakennuksista nostettiin esiin mm. nk. Pohjolan talo, Puu-Anttila, nk. Luoman talo, Harjula, Villa Haikari ja Kässä. Arkkitehtonisesti merkittävinä alueina korostettiin Rantakanttia ja Virkkalaa. Monet painottivat lohjalaisen kartanokulttuurin merkitystä ja maaseudun vanhaa rakennuskantaa. Myös vanhat teollisuusympäristöt saivat mainintoja. Mitä kaupungin taajamien ominaisuuksia arvostat? Kyselyyn vastanneet painottivat palveluja ja niiden läheisyyttä tärkeimpänä taajamien ominaisuutena. Myös luonnonläheisyys ja vehreys koettiin tärkeinä. Monissa vastauksissa korostettiin taajamien hyvinä ominaisuuksina väljyyttä, pientä mittakaavaa ja kaupunkikuvan selkeyttä. Myös virkistys- ja liikuntamahdollisuudet koettiin tärkeinä. Liikkumisen helppoutta, hyviä liikenneväyliä ja kevyen liikenteen väyliä korostettiin. Osassa vastauksista painotettiin rauhallisuutta ja turvallisuutta. Hyvinä esimerkkeinä taajama-alueista mainittiin Ojamo, Ojamonharjuntie, Maksjoentie, Moisio, Rantakantti, Gunnarla, Neitsytlinna, Nummentausta ja Virkkala. Missä näkyvät rakennetun ympäristön suurimmat ongelmat Lohjalla? Suurin osa vastaajista mainitsi ongelmallisimmaksi rakennetuksi ympäristöksi Lohjan keskustan tai osan siitä. Ydinkeskustaa moitittiin ahtaudesta, sekavuudesta, ilmeettömyydestä ja epäyhtenäisyydestä. Myös rakentamattomiin tontteihin sekä pysäköintipaikkojen, kevyen liikenteen väylien, viheralueiden ja näkymien puutteeseen kiinnitettiin huomiota. Ongelmallisimmiksi alueiksi nousivat vastauksissa Keskusaukion ja Nahkurintorin ympäristöt, Sokos, Prisma ja tori. Kaupunkikuvan ongelmiksi mainittiin laatikkomaiset matalat talot, rakennusten julkisivut ja niiden puhtaana pito. Osa vastaajista piti keskustaa liian tehokkaasti rakennettuna, osa moitti puolestaan keskustan tehottomuutta. Muiksi ongelmallisiksi ympäristöiksi koettiin mm. Virkkala, teollisuusalueet, ranta-alueet, Routio ja Vappula. Minkälaisella alueella haluaisit tulevaisuudessa asua? Voit halutessasi perustella. Perusteluissa painotettiin ydinkeskustan palveluja, helppoa liikkumista, ekologisuutta ja sopivuutta erityisesti ikääntyneille. Taajamien osalta merkittävimpiä tekijöitä olivat palveluiden läheisyys ja luonnonläheisyys. Haja-asutusalueiden hyviksi ominaisuuksiksi mainittiin mm. rauhallisuus ja avaruus.

4 Valitse seuraavista asuinalueiden laatutekijöistä neljä tärkeintä Tulisiko lohjalaisen asuntorakentamisen arkkitehtonista laatua parantaa? Useimmat vastaajista toivoivat asuntorakentamisen laatuun parannusta. Osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että parempaan suuntaan on Lohjalla jo menty. Uusia asuinrakennuksia ja kerrostaloja pidettiin hyvinä esimerkkeinä. Rakennusten sopivuutta ympäristöönsä korostettiin. 4. RAKENTAMINEN JA TAIDE Tulisiko taiteen näkyä rakennetussa ympäristössä?

5 Kohdassa muu ehdotettiin hoidettuja puistoja ja niihin taideteoksia, istutuksia, merkittävien vaikuttajien muistomerkkejä, veistoksia sekä taideteoksia julkisiin rakennuksiin. Taidetta toivottiin lisää kouluihin ja kaduille. Myös paikkoja taiteen esittämiselle kaivattiin. Siltojen, kaiteiden ja kalusteiden ulkonäköön kiinnitettiin huomiota. 5. ARKKITEHTUURI, LAATU JA PALKITSEMINEN Miten kehittäisit arkkitehtuurin laatua Lohjalla? Monet vastaajista pitivät arkkitehtikilpailujen järjestämistä hyvänä keinona vaikuttaa arkkitehtuurin laatuun. Kaupunkisuunnitteluun toivottiin pitkäjänteisyyttä, kokonaisuuksien hallintaa ja visioiden toteuttamista. Muutamissa vastauksissa toivottiin kaupungilta lisää ohjeistusta ja selkeitä määräyksiä rakennusten ulkonäöstä. Asukkaiden kuulemista pidettiin tärkeänä. Osa vastaajista korosti keskustan uudistamisen tärkeyttä. Arkkitehtuurin laatua toivottiin parannettavan myös alueiden omaleimaisuutta lisäämällä. Muista laatuun vaikuttavista tekijöistä mainittiin mm. suunnittelijan osaaminen, päättäjien valveutuneisuus, ulkomaiset esimerkit ja vanhan ympäristön huomioiminen uudisrakentamisessa. Ovatko arkkitehtuurikilpailut hyvä tapa varmistaa ympäristön laatua? Voit halutessasi perustella. Selkeä enemmistö vastaajista piti arkkitehtuurikilpailuja hyvänä mahdollisuutena saada aikaan laadukasta ympäristöä Lohjalla. Kilpailujen etuina pidettiin uusien ideoiden saamista, yllätyksellisyyttä ja eri vaihtoehtojen helpompaa vertailua. Kaupungin koettiin saavan positiivista mainosta arkkitehtuurikilpailujen avulla. Kilpailujärjestelmää myös kritisoitiin liian kalliina ja liian erikoisia ratkaisuja tuottavana. Kilpailut koettiin turhina, jos voittajaehdotuksia ei päästä toteuttamaan. Osa vastaajista halusi kiinnittää enemmän huomiota kilpailuraadin asiantuntemukseen. Vastauksissa toivottiin myös, että asukkaat pääsisivät vaikuttamaan paremmin voittajan valintaan.

6 6. ARKKITEHTUURIKOULUTUS, -TUTKIMUS JA -KASVATUS Miten lohjalaisista saadaan vaativia arkkitehtuurin kuluttajia? Voit valita useampia vaihtoehtoja. Kohtaan muu esitettiin parannusehdotuksina mm. kotiseutuyhdistysten aktivoimista, info-tauluja, kolmiulotteisia mallinnoksia Lohjasta eri aikoina, palautemahdollisuutta kaupungin suunnitelmista, uusien asukkaiden tutustuttamista kaupunkiin sekä keskustelun lisäämistä virkamiesten ja asukkaiden välille. Miten lohjalaiset oppilaitokset voisivat osallistua eri-ikäisten kaupunkilaisten arkkitehtuurikasvatukseen? Useissa vastauksissa toivottiin, että arkkitehtuurikasvatusta ja paikallistuntemusta lisättäisiin päiväkotien, peruskoulun ja lukion opetussisältöihin eri oppiaineissa. Myös suunnittelutehtävien, - projektien ja -kilpailujen järjestämistä opetuksen osana pidettiin hyvänä tapana lisätä lasten ja nuorten tietämystä omasta ympäristöstä. Monet vastaajista ehdottivat, että koululaisilta kysyttäisiin enemmän toiveita oman ympäristönsä parantamisesta. Mm. tutustumisretkiä ja arkkitehtien vierailuja kouluille ehdotettiin. Aikuisille toivottiin järjestettävän seminaareja ja luentoja, opastettuja arkkitehtuurikävelyitä ja kursseja esimerkiksi Hiiden opistossa. Yleisötilaisuuksia ja nettikyselyitä pidettiin hyvinä vaihtoehtoina arkkitehtuurituntemuksen lisäämisessä. Kolme vastaajaa piti arkkitehtuurikasvatusta turhana. Minkälaista rakennetun ympäristön tutkimustoimintaa tarvitaan? Monet vastaajista toivoivat, että Lohjan rakennusperintöä kartoitettaisiin perusteellisten tutkimusten ja inventointien avulla. Asukkaiden viihtyvyyttä ja mielipiteitä toivottiin kartoitettavan nykyistä enemmän. Eri tieteiden näkökulmia rakennettuun ympäristöön painotettiin osassa vastauksista. Yksittäisissä vastauksissa kiinnitettiin huomiota mm. energia-asioihin, ilmastonmuutokseen, rakennusten kuntokartoituksiin, rakennusmateriaalien turvallisuuteen ja yrittäjänäkökulmaan.

7 7. TIEDOTUS JA VUOROVAIKUTUS Miten arkkitehtuuriin liittyvistä asioista pitäisi tiedottaa? Voit valita useampia vaihtoehtoja. Kohdassa muu ehdotettiin kaupungin kotisivujen ilmeen parantamista, kotiseutujulkaisuja nykylohjalaisuudesta, internetin kautta välitettäviä kokouksia, oppilaitosten ja opetuksen kautta tiedottamista ja vapaata journalismia. Miten kuntalaiset voisivat vaikuttaa enemmän arkkitehtuurin toteutukseen? Monet vastaajista pitivät internetkyselyjä hyvänä vaihtoehtona päästä vaikuttamaan arkkitehtuurin toteutukseen. Asukkaiden mielipidettä toivottiin kuunneltavan enemmän niin suunnittelussa kuin päätöksenteossakin. Ehdotuksina vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen olivat mm. äänestykset, yleisötilaisuudet ja tiedotuksen lisääminen. Vastaajat kokivat, että myös kaupunkilaisten omassa aktivoitumisessa ja kiinnostuksessa kaupunkiympäristöä kohtaan on parantamisen varaa. Epäkohtiin toivottiin puututtavan nykyistä herkemmin. Muina vaikutuskanavina mainittiin mm. www-sivut eri hankkeille, palautelinja ympäristölautakunnalle, tiedotustilaisuudet hartiapankkirakentajille ja yhteistyö virkamiesten kanssa.