Asia: Lausunto Sipoon Eriksnäsin korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA Kunnanhallitus Asia: Lausunto Sipoon Eriksnäsin korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta Sibbo Naturskyddare - Sipoon Luonnonsuojelijat rf. ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittävät lausuntopyynnöstä ja lausuvat asiasta seuraavaa. Korjattu kaavaehdotus on olennaisilta osilta aivan sama kuin aiempi kaavaehdotus, josta allekirjoittaneet järjestöt ovat antaneet lausunnon Siten aikaisempaan osayleiskaavaehdotukseen antamamme lausunto on lähes kokonaisuudessaan edelleen ajankohtainen. Tämä lausunto nostaa uudelleen esiin jo aiemmin esitettyjä puutteita, joita ei ole korjattu, mutta sisältää myös uusia täydennyksiä. Edellisessä päivätyssä lausunnossa todettiin, että kaavaehdotus on luonnosvaiheen jälkeen tehdyistä muutoksista huolimatta edelleen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vastainen. Tilanne ei ole korjatun osayleiskaavaehdotuksen myötä parantunut. Kaavaehdotuksen tärkeimmät puutteet ovat: kaava on voimassaolevan maakuntakaavan vastainen (MRL 32 ) liikkuminen ei perustu riittävästi julkiseen liikenteeseen (MRL 39.2, VAT) kaava ei tukeudu riittävästi nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen vaan luo erillisen uuden asutuskeskittymän ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta (MRL 39.2, VAT) kaava uhkaa merkittäviä luontoarvoja (MRL 39.2 ) kaava uhkaa merkittäviä maisema-arvoja (MRL 39.2 ) Tiivistelmä Eriksnäsin korjatun osayleiskaavaehdotuksen pahimmista ongelmista Uuden merkittävän taajama-alueen rakentaminen ilman raideliikenneyhteyttä on VAT:n vastaista. Asukastavoite on alueen reunaehtoihin nähden liian korkea. Sitä ei ole korjattu alaspäin, vaikka alueelle alunperin suunniteltu metroasema on todettu toteutuskelvottomaksi. Etelä-Sipoon kasvun hajauttaminen liian laajalle alueelle haittaa palveluiden ja joukkoliikenteen kehittämistä. Sibbesborgin osayleiskaavan ydinalueet on toteutettava ennen Eriksnäsin alueen merkittävää lisärakentamista. Maakuntakaavassa Eriksnäsin kaava-alueen eteläosaan merkitty viheryhteystarve on huomioitu puutteellisesti. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus on merkittävä kaavakarttaan.

2 Sipoonlahden ranta-alueelle suunniteltu voimakas rakentaminen on maakuntakaavan vastaista (MU-alue), vaarantaa maakunnallisesti arvokkaan luonnon monimuotoisuuden huippualueen sekä maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ja hävittää Sipoon alueen merkittävimpiä jäljellä olevia rakentamattomia ranta-alueita erittäin merkittävine virkistyskäyttöarvoineen. Viheryhteydet on huomioitu puutteellisesti. Erityisesti rannoille osoitettujen viheryhteystarpeiden huomiointi ei olisi ristiriidassa yhtenäisen ja tehokkaan rakentamisen tavoitteen kanssa. Useita arvokkaita luontokohteita on huomioitu puutteellisesti, tärkeimpänä Konäsuddenin niemialue. Viheraluemerkintänä käytetty VU-1 mahdollistaa rakentamisen alueille ja on siksi muutettava VL-merkinnäksi. Arvokkaimmat alueet on turvattava luo-merkinnällä. Kaavaehdotuksen toteutuminen vaarantaa alueella pesivän kalasääsken ja rikkoo siten rauhoitusmääräyksiä. Tarkemmat perustelut alla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Eriksnäsin alue ei tukeudu joukkoliikenteeseen ja hajoittaa Etelä-Sipoon yhdyskuntarakennetta. Alue sijaitsee useiden kilometrien päässä nykyisestä Söderkullan taajamasta. Kasvun ohjaaminen Eriksnäsiin ennen Söderkullan taajaman ympäristöä haittaa Etelä-Sipoon alueen palveluiden ja joukkoliikenteen järjestämistä. Eriksnäsin alueen merkittävä kasvattaminen on toteutettava vasta, kun Etelä-Sipooseen ulottuvasta raideliikenteestä on olemassa sitovat rakentamispäätökset ja Söderkullan taajama-alueen asukasmäärä on kasvanut palveluiden ja joukkoliikenteen järjestämisen kannalta riittävästi. Liikenneyhteydet, yhdyskuntarakenne, kaavan mitoitus ja toteusjärjestys Valtaosa kaava-alueesta sijaitsee kaukana niin maakuntakaavassa kuin Sipoon yleiskaava 2025:ssäkin osoitetuista joukkoliikenteen kehittämiskäytävistä. Osayleiskaavaehdotuksessa esitetyn kaltaisen uuden merkittävän asutuskeskittymän rakentaminen Helsingin seudulle ilman toimivaa raideyhteyttä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) Helsingin seutua koskevien erityistavoitteiden vastaista. YM on maakuntakaavaa koskevassa vahvistamispäätöksessään Eriksnäsin joukkoliikenneratkaisusta todennut (s. 70), että alueen joukkoliikenne on mahdollista järjestää myös muuten kuin raideliikenteeseen tukeutuen, tätä kuitenkaan lähemmin perustelematta. Lisäksi YM toteaa, että joukkoliikenteen järjestäminen alueelle on mahdollista tutkia yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Muita kaavaratkaisuja koskien YM on kuitenkin vahvistamispäätöksessään vahvasti nojautunut MRL 24.2 :ään ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (raideliikenne) koskien joukkoliikenneratkaisuja. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on Eriksnäsin osalta valitettu Korkeimpaan hallintooikeuteen juuri VAT:n vastaisen puuttellisen joukkoliikennejärjestelyn takia. Ympäristöministeriö on aikaisemmin Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamista koskevassa päätöksessään (YM5/5222/2007) hylännyt Eriksnäsin kaavamerkintää koskeneen, taajama-alueen laajentamista vaatineen valituksen ja todennut tuolloiset maakuntakaavan merkinnät laillisiksi.

3 Päätöksessään ympäristöministeriö toteaa (s. 81): Eteläisen Sipoon alue on osa Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta, jolla valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien erityistavoitteiden mukaan alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestökehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Joukkoliikenteen toteuttamisen ratkaisut eteläisen Sipoon osalta erityisesti raideliikenteen osalta ovat vielä avoinna." Merkittävän asuinkeskittymän rakentamisesta ilman raideyhteyttä on myös Helsingin hallintooikeuden päätös koskien Espoon Histan alueen kaavoitusta. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Espoon kaupunginvaltuuston päätöksen Hista- Siikajärvi-Nupuri -yleiskaavasta (HHaO:n päätös 11/1010/5). Tämä päätös pysyi samana myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa (vuoskirjaratkaisu KHO 2012:67). Yleiskaavan joukkoliikenneratkaisu perustui suunnitteilla olevaan Espoo-Lohja-Salo -oikorataan. Ratayhteydestä Histan alueelle ei kuitenkaan ole sitovaa päätöstä, ja kaavaan ei sisältynyt määräyksiä, joilla varmistettaisiin, että alueen toteuttaminen ja toimivien joukkoliikenneyhteyksien saaminen käyvät aikataulullisesti yhteen. Kaavan katsottiin olevan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seutua koskevien erityistavoitteiden vastainen, koska alueen rakentamisen ajoitusta ei ollut kytketty joukkoliikenteen toteuttamiseen. Kaava kumottiin MRL 39 2 momentin 4 kohdassa säädetyn joukkoliikennettä koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen vastaisena. Lisäksi hallintooikeus katsoi, että Histan kaava oli sekä voimassa olevan maakuntakaavan että yleiskaavan vastainen. Katsomme, että Histan osayleiskaava on näiltä kohdin suoraan verrattavissa Eriksnäsin osayleiskaavaan. Eriksnäsin alueen taajamarakentamisen edellytyksenä on pidettävä sitovaa päätöstä aluetta palvelevan raideyhteyden rakentamisesta. VAT:n asettama velvollisuus perustaa uudet maakunnallisesti merkittävät taajama-alueet joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenneyhteyksien varaan, koskee läpäisyperiaatteella kaikkia uusia taajamatoimintojen alueita. Metron rakentamisesta Söderkullaan asti ei ole olemassa minkäänlaisia päätöksiä, eikä sitä olla toteuttamassa vuosikymmeniin. Metrolinjan jatkaminen Majvikiin asti on ajoitettu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:ssa vuosille Espoon Matinkylästä Haukilahteen ulottuvan länsimetron jatkeen pituus on 7 kilometriä eli kutakuinkin sama matka kuin Majvikista Söderkullaan. Espoossa tuolla 7 km välillä on nyt n asukasta ja länsimetron jatkeen myötä alueelle on arvioitu mahtuvan jopa asukasta lisää ( Silti radan jatkamisen kannattavuus on ollut kyseenalaista ja päätös on viipynyt. Majvikin ja Sibbesborgin välillä asukkaat lasketaan sadoissa eikä tälle välille ole tulossa merkittävää määrää lisää asukkaita nykyisissä kaavoissa. Vaikka metro joskus jatkettaisiin Söderkullaan asti, Eriksnäsin alue olisi tässäkin tapauksessa liityntäbussin varassa. Kaavaselostuksessakin todetaan "Metroradan jatketta Eriksnäsiin saakka tutkittiin esiselvityksessä ja todettiin se tunneliratkaisuna teknisesti mahdolliseksi, mutta erittäin kalliiksi. Eriksnäsin joukkoliikenteen kannalta bussiliityntäliikenne Sibbesborgin metron pääteasemalle on joustava, nopea, edullinen ja koko aluetta hyvin palveleva ratkaisu." (s. 31). Liityntäbussi usean kilometrin päässä sijaitsevalle metroasemalle tekee matka-ajasta Helsinkiin niin pitkän, että julkinen liikenne ei pärjää houkuttelevuudessa henkilöautolle. Eriksnäsin osayleiskaavaalueelle ei ole näillä näkymin tulossa VAT:n edellyttämää raideliikenteeseen perustuvaa liikennejärjestelmää. Eriksnäsin kaavoittaminen taajama-alueeksi edellyttäisi sitä, että Sibbesborg metroineen olisi

4 rakennettu ensin, mikä on joka tapauksessa vuosikymmenten päässä. Siinä ajassa mikä tahansa toteuttamattomana makaava kaava vanhentuu. Eriksnäsin alueen rakentaminen ei myöskään palvele nykyistä yhdyskuntarakennetta ja Söderkullan taajaman kehittymistä. Alueelta on Söderkullan palveluihin matkaa useita kilometrejä. Koska alueen liikkuminen tulee varsin pitkään perustumaan yksityisautoiluun, suuntautuu asiointi todennäköisesti suurimmalta osalta Helsinkiin ja Porvooseen. Siksi Etelä-Sipoon kehittymisen kannalta olisi parempi keskittää rakentamista nykyisen taajaman alueelle ja läheisyyteen. Eriksnäsin osayleiskaavan luonnoksessa vuonna 2011 esitettiin alueen asukastavoitteeksi asukasta. Tuolloin koko suunnitelma perustui voimakkaasti Eriksnäsiin asti rakennettavaan metroon. Myöhemmissä selvityksissä Eriksnäsin metroyhteys on tyrmätty toteuttamiskelvottomana. Tästä huolimatta osayleiskaavan asukasluvuksi kaavaillaan korjatussa ehdotuksessa edelleen Ylimitoitettu asukastavoite pakottaa ohjaamaan voimakasta rakentamista luonnoltaan arvokkaille alueille ja maakuntakaavan vastaisesti Sipoonlahden rantavyöhykkeelle. Kunnan alunperin alueelle asettama tavoitehaarukka oli Osayleiskaavan asukastavoitetta on syytä korjata selvästi alaspäin, jotta kaava-alueen merkittävät luonto-, maisema- ja virkistyskäyttöarvot voidaan ottaa paremmin huomioon. Raideliikenneyhteyden toteutumisen epävarmuus ja kaavan lähtökohtana käytettyjen kasvuennusteiden epärealistisuus asettaa kyseenalaiseksi tavoitteen samanaikaisesti tiivistää Söderkullan taajaman aluetta ja aloittaa aivan uuden kaupunkirakenteen luominen kilometrien päähän Eriksnäsiin. Etelä-Sipoon kasvun hajauttaminen näin laajalle alueelle aiheuttaa palveluiden ja joukkoliikenteen järjestämisen kannalta tarpeettomia suuria ongelmia ja lisää autoliikennettä ja päästöjä. Eriksnäsin alueen merkittävä kasvattaminen on syytä aloittaa vasta huomattavasti Sibbesborgin osayleiskaavan ydinaluetta myöhemmin - mikäli raideyhteydestä tehdään päätös ja mikäli alueen väkiluku kasvaa riittävästi. Lausunnonantajat katsovat, että osayleiskaavaehdotus on liikenteen ja yhdyskuntarakenteen osalta VAT:n ja MRL 39.2 seuraavien yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Maakuntakaava Alueelle on laadittu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavasta on valitettu Eriksnäsin alueen osalta ja valituksen käsittely on kesken. Siten maakuntakaavaan ei voida viitata lainvoimaisena, kuten Sipoon kunnan palautevastauksissa toistuvasti tehdään. Myös siinä tilanteessa, että valitusta ei hyväksytä, Eriksnäsin korjattu osayleiskaavaehdotus on hyväksyttävän 2. vaihemaakuntakaavan vastainen. Maakuntakaavassa Sipoonlahden rantaan on merkitty useita satoja metrejä leveä MU-alue (maa- ja metsätalousalue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta). Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty voimakas rakentaminen Sipoonlahden rantavyöhykkeelle on maakuntakaavan vastaista.

5 Osayleiskaavassa Sipoonlahden rantaan esitetty reittivaraus voi täyttää maakuntakaavan merkinnän vaatimukset ulkoilunohjaamistarpeen osalta. Reitti ei kuitenkaan poista ristiriitaa MU-varauksen eli valkoisen alueen kanssa, jolle ei saa osoittaa maakunnallisesti merkittävää rakentamista. Maakuntakaavaan merkityn satojen metrien levyisen MU-vyöhykkeen sijaan osayleiskaavassa esitetään laajalti vain muutamien kymmenien metrien levyistä rakentamatonta rantavyöhykettä. Räikein ristiriita on nykyisen Eriksnäsintien päätepisteen pohjoispuolella, jossa MU-alueelle on esitetty useita enintään viisikerroksisten talojen kortteleita. Nämä korttelialueet menevät suurelta osin myös maakunnallisesti arvokkaan luonnonympäristön rajauksen päälle (Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt MALU 2011). Rantakorttelit on poistettava kaavasta ja myös pohjoisempana rakentamatonta rantavyöhykettä on levennettävä maakuntakaavan mukaiseksi. Osayleiskaavan eteläosa on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen laajenemisalueeksi. Laajenemisalueella olevalle Merilän alueelle esitetään osayleiskaavassa muusta taajamarakenteesta täysin irrallista kerrostaloaluetta (kts. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen selostuksen havainnekuva s. 68). Tämä rakentamisalue levittäytyy etelässä voimakkaasti maakunnallisesti arvokkaan luonnonympäristön päälle ja liian lähelle arvokkaaksi luontokohteeksi (luo) tunnistettua ranta-aluetta. Ympäristöministeriö on Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamista koskevassa päätöksessään (YM5/5222/2007) jo kertaalleen kumonnut tämän ranta-alueen rakentamista esittäneen valituksen. Merilän alue ei sovi voimakkaaseen rakentamiseen myöskään osayleiskaavaalueella pesivän kalasääsken takia (kts. lausunnon erillinen kappale kalasääskestä). Sipoonlahti ja kaava-alueen eteläosa on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt -selvityksessä (Missä maat on mainioimmat - Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liiton julkaisuja E ). Sipoonlahden rantaan rakentaminen on myös kulttuurimaiseman kannalta kyseenalaista. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus on merkittävä näkyviin osayleiskaavaan. Maakuntakaavassa Eriksnäsin osayleiskaava-alueen eteläosaan on merkitty viheryhteystarve. Tämä maakunnallinen viheryhteystarve on huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa puutteellisesti. Viheryhteydet Allekirjoittaneiden järjestöjen lausunnossa edellisestä osayleiskaavaehdotuksen versiosta todettiin: Luontoselvityksessä osoitetut tarvittavat ekologiset yhteydet on huomioitu monin paikoin puuttellisesti. Sipoonlahden rannassa kohdassa, johon luontoselvityksessä esitetään 70 metriä leveää ekologista yhteyttä, kaavakartassa A iv -tontti (4 kerroksisia asuintaloja) ulottuu vain ulkoilureitin leveyden päähän rannasta. Venesatamien kohdalla rannan ekoyhteys katkeaa kokonaan. Keskimmäinen satama-alue jättää allensa myös arvokkaat rantalehdot. Kaava-alueen pohjoisosassa luontoselvityksessä Sipoonlahdelta itään osoitetut ekologiset yhteydet jäävät suureksi osaksi A-varausten alle ja katkeavat kokonaan. Bastuvikenillä tiet on piirretty suoraan kiinni luoalueeseen ja viheryhteys on liian kapea (luontoselvityksen suositus vähintään 100 metriä, kaavakartalla tie 20 metriä rantaviivasta). Merilän suunnalla ekoyhteystarve jää kokonaan Aiii-iv -merkintöjen alle. Viheryhteyksien puutteille ei ole tehty mitään korjatussa kaavaehdotuksessa. Kunnan vastineessa viheryhteyksien puutteita kommentoitiin näin: Suunnittelun yksi tärkeimmistä periaatteista on ollut kaavaehdotusta laadittaessa, että tiivistetään rakentaminen mahdollisimman yhtenäiseksi ja eheäksi kokonaisuudeksi ja näin voidaan säästää myös laajoja luontokokonaisuuksia.

6 Kaava-alueen reunoilla olevilla rantojen viheryhteyksillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä rakentamisen yhtenäisyyden ja eheyden kanssa, koska ne sijaitsevat nimenomaan rakennettavien alueiden reunalla. Kyse on ainoastaan siitä, halutaanko maakuntakaavaa ja luontoselvityksiä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti noudattaa. Kaava-alueen keskellä olevalta MY-alueelta on turvattava viheryhteys itään kohti Hangelbyn metsiä. Sipoonlahti Kaavan luontoselvityksessä rantaa pidetään arvokkaana luonto- ja maisemakokonaisuutena ja ekologisena yhteytenä, joka pitää säilyttää. Lähes koko Sipoonlahden ranta-alue on todettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi luontoympäristöksi Itä-Uudenmaan liiton MALU-selvityksessä. Kuten kaavaselostuksessakin sivulla 46 todetaan: "Sipoonlahden ympäristö muodostaa Itä- Uudellamaalla luonnon monimuotoisuuden huippualueen". Kaavassa voimakasta rakentamista on kuitenkin suunniteltu aivan rannan tuntumaan ja ranta-alueen arvokkaiden luontokohteiden keskittymän läpi on piirretty ulkoilureitti. Sipoonlahden ranta on merkitty voimassaolevissa kaavoissa arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sipoonlahti on myös todettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt -selvityksessä (Missä maat on mainioimmat - Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liiton julkaisuja E ). Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus ulottuu rannasta Eriksnäsintien itäpuolelle asti. Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on merkittävä kaavaan ma-merkinnällä. Sipoonlahden rannalla, keskimmäisen venesatamamerkinnän eteläpuolella sijaitseva LSL 29 :n mukainen jalopuumetsikkö on merkitty kaavaan pistemäisenä luo-kohteena. Merkintä tulee vaihtaa suojelualuemerkinnäksi. Rannassa kulkeva ulkoilureitti on piirretty luo-merkinnän ja pohjoisempana sijaitsevan sm-merkinnän läpi. Rantareitti on piirrettävä siten, että se kiertää rannan arvokkaat luonto- ja muinaismuistokohteet riittävän kaukaa. Kun rantaan ohjattua rakentamista vähennetään maakuntakaavan MU-merkinnän mukaisesti, reitille jää riittävästi tilaa ja rannan arvokohteet voidaan turvata. Myös Sipoonlahden rannan keskimmäinen venesatama-alue vaarantaa jalopuulehdon säilymisen. Kuten kaavaluonnoksesta annetuissa aiemmissa lausunnoissa on todettu, Sipoonlahden rannat edustavat Sipoon viimeisiä rakentamattomia luonnontilaisia rantoja ja ovat merkittäviä laajemman alueen ihmisten virkistyskäytössä jo nykyisin. Suunniteltu rakentaminen hävittäisi nämä Sipoon rannikolla ainutlaatuiset vapaat luonnonrannat. Kaavaselostuksen mukaan Sipoonlahden ranta säilyy virkistyskäytössä Hitån puolella, mutta siellä on huomattavasti Eriksnäsiä enemmän rakennuksia jo nyt ja vapaata rantaa vain joitakin satoja metrejä, enimmäkseen hyvin jyrkkiä kallioita. Myös siltayhteyden toteutuminen Hitån puolelle on epävarmaa ja parhaimmillaankin mahdollista vasta hyvin pitkän ajan kuluttua. Lausunnonantajat katsovat, että Sipoonlahden rannan tuntumaan suunniteltu rakentaminen on voimassaolevan maakuntakaavan sekä valituskäsittelyn jälkeen mahdollisesti voimaan tulevan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vastaista (MU-alue) sekä seuraavien MRL 39.2 :n mukaisten yleiskaavan sisältövaatimusten vastaista: 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

7 Luontokohteiden huomiointi Arvokkaita luontoalueita Sipoonlahden rannassa, Konäsuddenilla ja Bastuvikenin rannoilla on merkitty VU-1 merkinnällä, joka sallii rakentamista ja metsien muuttamista "urheilualueeksi" kaikkialla muualla paitsi niillä osilla, joissa on päällekkäismerkintänä "luo". VU-kaavamerkintää käytetään yleensä vain paikoilla, joille on tarkoitus rakentaa urheilukenttä, liikuntahalleja, golfrata tms. Koko kaava-alueelle ei ole lainkaan esitetty normaaleja VR- tai VL- alueita, jotka soveltuvat luonnonmukaisten virkistysalueiden merkinnäksi. Konäsuddenin niemen luontoarvot ovat niin merkittäviä, että ne olisi syytä turvata MRL 41.2 :n mukaisesti luo-merkinnällä. Allekirjoittaneet järjestöt yhtyvät Uudenmaan ELY-keskuksen aiemmasta kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa esittämään vaatimukseen: VU-1 alueella sijaitsevat luontoselvityksen arvokkaat luontokohteet tulee osoittaa luo-merkinnällä (puuttuu esim. Konäsuddenin alueelta ja Sipoonlahden rantavyöhykkeeltä) tai muuttaa kaavamääräystä niin, että se selkeästi turvaa luontoarvot. Luonnonsuojelulain 29 mukaiset kohteet tulee osoittaa suojelu-aluemerkinnällä, esim. S-1. Kaava-alueen itäosassa, Bulsängenin peltoalueeseen rajautuva, arvokkaaksi luontokohteeksi luontoselvityksessä todettu rinne on muutettu haja-asutusalueesta (MTH) maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alue on kuitenkin syytä merkitä korkeat luontoarvot turvaavalla merkinnällä (luo) luontoselvityksen mukaisella rajauksella eli hieman nykyistä pidemmälle etelään ulottuvana. Kalasääski Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa vuosikirjapäätöksessään KHO:2015:3 kumonnut turvetuotantoa varten haetun ympäristöluvan sillä perusteella, että kalasääsken pesäpuun ympärille on jätettävä vähintään 500 metrin suojakaista. Eriksnäsin osayleiskaavaehdotuksessa pesän ja rakennusalueiden väli on lyhimmillään noin 250 metriä ja suurelta osin 300 metriä. Raskas rakentaminen ympäröi kaavaehdotuksessa pesää lähes kauttaaltaan. On pidettävä hyvin todennäköisenä, että kaavaehdotus rikkoo rauhoitusmääräystä. Esitetyn kaltaista rakentamisen määrää seuraava virkistyskäytön lisääntyminen pesän ympäristössä aiheuttaa niin paljon häiriöitä, että rauhoitetun kalasääsken pesintä todennäköisesti estyy. KHO:2015:3: Pesäpuun suojeleminen oli mielekästä vain sillä edellytyksellä, että puu oli käyttökelpoinen tuohon tarkoitukseen. Pesäpuun suojelemista koskevan sääntelyn voitiin päätellä liittyvän siihen, että suuret petolinnut olivat erityisen alttiita pesintäaikaiselle häirinnälle niillä alueilla, joilla niiden vakiintuneesti käyttämät pesäpuut sijaitsivat. Pesäpuun suojelemista koskeva säännös voi täyttää tarkoituksensa vain sillä edellytyksellä, että pesintärauhaa häiritsevät tekijät voitiin riittävästi ehkäistä muita säännöksiä soveltamalla. Kaavamääräyksin on varmistettava, että MY-alueen luontoarvot ja kalasääsken pesintä turvataan. Sibbesborgin osayleiskaavan maisemaselvityksessä todetaan (s. 75): Alueella pesivän kalasääsken suojelemiseksi Eriksnäsin osayleiskaava-alueelle on jä- tetty melko suuri metsäalue. Tämä alue tulee merkitä viheralueeksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (MY-1) sijaan, koska alueen metsävaroja ei todellisuudessa ole alueella pesivän kalasääsken takia mahdollista hyödyntää. Alue olisi myös varustettava luo-merkinnällä. Jotta kalasääskeä varten säästetty alue voisi toimia osana luonnon monimuotoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia ylläpitävää viherverkostoa, tulee alueelta

8 olla yhteys kaava-alueen itäpuolella sijaitsevaan laajaan Hangelbyn metsäalueeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi osayleiskaavassa muutaman asuinkorttelin muuttamista viheralueeksi kaavaalueen itäpuolella. Uudenmaan ELY-keskuksen edellisestä kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa todetaan: Kalasääsken suojavyöhykkeelle (määritelty luontoselvityksessä) ei tule osoittaa rakentamista. Näköyhteyden syntymistä rakennettavilta alueilta pesälle tulee välttää. Tähän tulee kiinnittää huomiota lähimpiä asunto-alueita koskevassa kaavamääräyksessä rajoittamalla tarvittaessa esim. kerroslukua. MY alueen metsänkäyttö tulee määrätä maisematyöluvanvaraiseksi, jottaa metsänkäsittelyä voidaan ohjata kalasääsken suojavyöhykkeen toimivuuden varmistamiseksi, mm. näkösuojan säilyminen pesälle on tärkeää. Sipoossa SIBBO NATURSKYDDARE - SIPOON LUONNONSUOJELIJAT RF Anders Albrecht puheenjohtaja Heidi Lyytikäinen sihteeri Helsingissä SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY Sirkku Manninen puheenjohtaja Ursula Immonen toiminnanjohtaja Lisätietoja: Lauri Kajander, Sipoon luonnonsuojelijat, p , lauri.kajander@luontoliitto.fi Jyri Mikkola, SLL Uudenmaan piiri, p , jyri.mikkola@sll.fi