LIMINGAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta

2 Sisällys 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Eheyttäminen Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut esiopetuksessa Oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta Limingan oppilashuoltopalvelut Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Yhteistyö esiopetusyksikön ulkopuolisten tahojen kanssa Esiopetusyksikön turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen esioppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

3 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINTI Lapsen kehittyminen ja oppimisen seuranta sekä arviointi Esiopetuksen toiminnan toteutumisen arviointi ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 38 9 LIITTEET

4 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 1.1 Tehtävä Esiopetuksen toiminta-ajatuksena on edistää lapsen kasvua tasapainoiseksi ja toimintakykyiseksi yhteisön jäseneksi. Tähän kuuluvat vastuullisuus omasta toiminnasta, yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattaminen ja toisten ihmisten arvostaminen. Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Nämä ilmenevät kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom.) Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät yhteisen opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten kasvu ja oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus 1994, Luxemburgin peruskirja 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006) Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Varhaiskasvatus, johon myös esiopetus kuuluu sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Limingan esiopetuksessa otetaan huomioon myös kunnassa laadittu varhaiskasvatussuunnitelma, perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä Limingan kunnan arvot (luovuus, asiakaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus). 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteet: Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Hän oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. 4

5 Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hänen toimimisensa vastuuntuntoisena yhteisönjäsenenä vahvistuu. Hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Hän oppii paremmin hallitsemaan itseään ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa. Hän oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisen erilaisuuden. Hän oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti kehittyvät. Hän tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Hän oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta. 5

6 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. (Perusopetuslaki (628/1998) 3 2. mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom.) Esiopetuksessa noudatetaan opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. (PoL 3 ) Lapsella myös esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaan ohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut (PoL /2010, 31 ja 31a 477/2003). Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen (PoL /1999 ja Laki lasten päivähoidosta 11b 1290/1999). Limingassa esiopetusta järjestetään kirkonkylällä Linnukan esiopetusyksikössä ja Tupoksessa Vesikarin esiopetusyksikössä. Päivähoitoa tarvitsevat esikoululaiset ovat hoidossa kirkonkylällä Linnukan päiväkodissa ja Tupoksessa Vesikarin päiväkodissa. Ketunmaan, Rantakylän ja Lakeuden kouluilla järjestetään myös esiopetusta. Lintupuiston päiväkodissa järjestetään esiopetusta vuorohoitoa tarvitseville lapsille. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksen oppimiskäsitys korostaa oppimista aktiivisena, aikaisempiin tiedonrakenteisiin pohjautuvana päämääräsuuntutuneena prosessina, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Näin tietoa ei voida suoraan siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tiedonrakenteiden ja ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteessa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Esiopettajan tulee tiedostaa oppimiskäsityksensä sekä käsityksensä esiopetusikäisen lapsen oppimisesta. Esiopetusikäinen lapsi oppii parhaiten leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla, toimimalla ja eri tavoin itseään ilmaisemalla. Esiopettaja voi vaikuttaa siihen, mitä ja missä lapset leikkivät ja kuinka leikit kehittyvät. On tärkeää, että esiopettaja näkee leikin tarjoamat oppimismahdollisuudet ja hyödyntää niitä tietoisesti toiminnan suunnittelussa. Esiopetusikäinen lapsi oppii kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, niissäkin, joita ei varsinaisesti ole suunniteltu oppimistilanteiksi. 6

7 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen, sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista, sekä oman toiminnan arviointia. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on myös kieliympäristönä virikkeinen ja siinä pystytään järjestämään lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Yhteistyössä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa opettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, joka johtaa lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymiseen sekä laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. Hyvä oppimisympäristö ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset erityistarpeet. Hyvä leikkiympäristö on lapselle myös hyvä oppimisympäristö. 2.4 Työtavat Opettajan tulee tukea oppimista sekä ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että tämä voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedonhankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi harjoittelee pohtimaan syy-seuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta. Oppimisvalmiuksien tukeminen edellyttää, että esiopettajat havainnoivat ja tunnistavat lasten ajattelua, oppimisvalmiuksia ja tapoja oppia sekä valitsevat toimintoja ja menetelmiä, jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistävät näitä. Esiopetuksessa autetaan lasta myös tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan sekä harjoitellaan oman toiminnan ja oppimisen arviointia. 7

8 3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Yksi esiopetuksen tavoitteista on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen. Opetus järjestetään siten, että lapsella säilyy oppimisen ilo ja rohkeus uusien oppimishaasteiden kohtaamiseen. Tavoitteena on myös oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Lapsi oppii työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hyvien käytöstapojen omaksuminen on tärkeää esiopetusikäiselle, näin lapsesta kasvaa toiset huomioon ottava, suvaitsevainen ja vastuuntuntoinen yhteisön jäsen. Tavoitteena on myös yhteiselämän pelisääntöjen harjoitteleminen sekä sitoutuminen niihin, oikean ja väärän tiedostaminen ja pohtiminen 3.1 Eheyttäminen Esiopetuksessa ei ole varsinaisia oppiaineita. Esiopetuksessa käsitellään esiopetuksen keskeisiä sisältöalueita. Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Lapsen elämänpiiristä ja lapsen maailmankuvaa laajentavista ja jäsentävistä sisällöistä muotoutuu eheyttävän opetuksen kokonaisuus. Ottamalla lapset mukaan suunnitteluun saadaan lapsille merkitykselliset asiat teemakokonaisuuksiin. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Yksittäisiä sisältöjä tärkeämpää ovat eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessit. Oppimisen keskeinen osa muodostuu lasten ja aikuisten kokemusten ja tiedon käsittelyn vuorovaikutuksessa. Kasvattaja tukee oppimista ja ohjaa lasta tiedostamaan oman oppimisensa ja ymmärtämään sen, että lapsi voi itse vaikuttaa onnistumiseensa. Opetuksen tärkeimpiä haasteita on se, että lapsi saavuttaisi myönteisen käsityksen itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan ja tukemaan kasvattajan työtä. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Seuraavassa on kuvattu esiopetuksen keskeiset tavoitteet ja sisältöalueet. Esiopetusyksiköissä laaditaan kauden alussa toimintasuunnitelma, jossa kuvataan millä keinoin sisältöalueiden tavoitteisiin pyritään. 8

9 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus Esikouluikäinen elää satujen ja tarinoiden maailmassa. Lapsi kerää sanoja ja mielikuvia itselleen omaa oppimistaan varten. Lapselle on hyvä lukea joka päivä jotain lasta kiinnostavaa, josta voidaan keskustella yhdessä. Omista kokemuksista kertominen, toisten kokemuksien kuunteleminen ja mielipiteiden vaihtaminen luovat pohjan lapsen empatiakyvyn kasvamiselle. Kirjojen tulee olla lasta lähellä ja helposti saatavilla. Silloin lapsi kiinnostuu niistä, aluksi katsomalla kuvia ja myöhemmin itse lukemalla. Kirjat, sadut ja tarinat virittävät ilmaisemaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita ja toimivat hyvänä lähtökohtana erilaisissa näytelmissä ja esityksissä. Esityksistä keskustellaan myönteisessä hengessä. Lapsia kannustetaan ilmaisemaan ja eläytymään rooliin. Lukemista opetteleva lapsi lukee alussa kirjain kirjaimelta, joka vaatii kykyä kääntää kirjainmerkkejä puheäänteiksi sekä yhdistää äänteitä toisiinsa. Äänne-kirjain vastaavuuksia harjoitellaankin esiopetuksessa monipuolisesti lapsen aisteja apuna käyttäen (tunnustelu, muovailu, koko kehon liikkeet, selkään piirtäminen). Tarkoituksena on antaa riittävästi virikkeitä mahdollisen lukuherkkyyden innostamalle lapselle. Kuunteleminen, puhuminen ja ilmaisu Keskittyminen kuuntelutilanteessa Ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen Aktiivinen osallistuminen Oman puheen tuottaminen yksin ja ryhmässä Kysyminen, vastaaminen ja keskustelu Nukketeatteri Roolileikit Tarinoiden dramatisointi Eläytyminen Kirjallisuus Sadut, tarinat, runot Omat tuotokset Käsite- ja sanavaraston laajentaminen Mielikuvien rikastuttaminen Tilaisuus eläytyvään kuunteluun Kielellä leikkiminen Rytmitykset Lorutukset ja riimittelyt Hokemat Salakielet Luku- ja aakkosleikit Pohjan luominen luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle Oikea kynäote Isot kirjaimet Äänteet, äänteiden yhdistäminen ja kirjain-äännevastaavuus Sanojen muodostaminen äänteistä Tavuttaminen 9

10 3.2.2 Matematiikka Tavoitteena on tutustuttaa lapsi matemaattisten käsitteiden ja periaatteiden maailmaan arkipäivän tilanteissa ja kannustaa lasta luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan omaa ajattelemistaan. Lasta kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Lapsella on oppimisessa aktiivinen rooli. Lapsi oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä esikouluikäistä opetettaessa. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Matemaattinen päättely Asioiden ja esineiden lajittelu ja luokittelu Säännönmukaisuuksien löytäminen Luokitteluperusteiden kuvaileminen ja perusteleminen kertomalla Luvut ja lukumäärät Lukualue 0 10 (voimassa olevat viralliset numerot) Lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän yhteys Suuruusvertailu Lukujen hajottaminen ja kokoaminen Yhteen - ja vähennyslaskuun tutustuminen Tutustuminen kymmen ylityksiin Geometria Muodot ja geometriset kappaleet Aika ja avaruudelliset käsitteet Avaruudelliset suhteet ja käsitteet, suunnat ja sijainnit (esim. edessä takana, lähellä kaukana) Aika: kalenteri, kello (tasat ja puolet tunnit) Mittaaminen ja arviointi Mittaamisen käsite Erilaiset mittavälineet ja mittayksiköt (cm, m, kg, l) Raha ( ); ostaminen, rahan riittäminen, rahasta takaisin antaminen (kauppaleikki) Vertailu (kumpi painavampi, montako palloa mahtuu ) 10

11 3.2.3 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen esiopetuksen toimintaan. Se alkaa itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu sosiaalisiin taitoihin. Uskontokasvatuksen tavoitteena on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin. Esiopetusvuoden aikana tehdään yhteistyötä seurakunnan kanssa. Eettinen kasvatus Suvaitsevaisuus: erilaisuuden hyväksyminen, jokainen on tärkeä Erilaiset perheet Toisten huomioonottaminen: vastuu omasta käytöksestä Ristiriitojen käsittely Itsehillintä ja väkivallattomuus Oikea ja väärä, hyvä ja paha Sopimusten pitäminen Rehellisyys Uskontokasvatus Kirkkovuoden juhlat ja niihin liittyvät perinteet Limingan seurakunnan järjestämät hartaudet Lasten virret Hiljentyminen; perusturvallisuus ja rukous 11

12 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto Tavoitteena on herättää mielenkiinto ympäristöön ja luontoon tarjoamalla kokemuksia ja elämyksiä luonnossa sekä rakennetussa ympäristössä. Oppiminen alkaa ihmettelystä ja havaintojen teosta. Tutkimisen ja kokeilemisen avulla lapsi oppii tiedostamaan ja arvostamaan oman toimintansa vaikutuksia ympäristöönsä. Hän ottaa vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista, ymmärtää luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen tärkeyden. Opetuksen kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tulee säilyttää, jotta oppimisen ilo säilyy. Ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen oleellisena osana kuuluvat tutkimusretket. Esiopetuksessa retket keskittyvät pääasiassa esikoulun lähiympäristöön. Ihminen ja ympäristö Ihmeellinen ihminen: kehon osat, aistit, terveys, kasvu ja kehitys Kotiseutukasvatus: omaan lähiympäristöön tutustuminen, koulutie, perinnekulttuuri, Kalevalaan tutustuminen Kansainvälisyyskasvatus: Suomi, Suomen naapurimaat, liput, kartta, eri kansallisuudet, erilaisuuden hyväksyminen Liikenneturvallisuus Luonnossa liikkuminen ja luonnonsuojelu Energia ja siihen liittyvät asiat Elollinen ja eloton luonto Säähavainnot Kalenteri Kierrätys ja jätteet Veden eri olomuodot Kasvit ja eläimet Lähiympäristön kasvit ja sienet Kasvin kasvaminen Eläinten tunnistaminen ja luokittelu (lemmikit, metsäneläimet ) Eläimet ja kasvit eri vuodenaikoina Avaruus Maapallo, planeetat Kuu ja tähdet Aurinko: valo ja varjo 12

13 3.2.5 Terveys Terveyskasvatuksen tavoitteena on lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ohjaaminen terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Itsetunnon ja hyvinvoinnin vahvistaminen Terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Terveelliset ruokatottumukset ja ruokailutapojen tukeminen Tilanteenmukainen vaatetus ja varustus Ulkoilun, levon ja toiminnan tasapaino Liikunnan merkityksen oivaltaminen Tasapainoisen tunne-elämän kehittyminen 13

14 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Tavoitteena on luoda myönteinen ja iloa tuottava asenne liikunnan harrastamiseen. Omaehtoisen liikunnallisen toiminnan ja leikin lisäksi lapselle suunnitellaan ja toteutetaan ohjattua liikuntaa. Sisäliikunta Liikuntavälineisiin tutustuminen Motoriset perustaidot Pelit ja liikuntaleikit (esim. perinne ja sääntöleikit) Musiikkiliikunta Telinevoimistelu Satujumppa Tutustuminen joukkuelajeihin (esim. sähly, jalkapallo) Ulkoliikunta Hiihto Luistelu Pelit ja liikuntaleikit (esim. perinne- ja sääntöleikit) Tutustuminen joukkuelajeihin (esim. nelimaali ja jalkapallo) Suunnistus ja retket Uinti 2 3x uimaopetusta uimahallin toimesta valinnan mukaan syksyllä tai keväällä 14

15 3.2.7 Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja annetaan mahdollisuus esiintyä. Työskentelyssä korostetaan työn suunnittelua ja toteutusta sekä oman työn arviointia ja arvostusta. Kuvia tekemällä, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lapselle järjestetään monipuolisesti mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Kuvataide Piirtäminen, maalaaminen, muovaileminen, painaminen Pää- ja välivärit ja värien sekoittaminen Kädentaidot Askartelu Tekstiilityö Tekninen työ Välinehuolto Musiikki Laulaminen Soittaminen Kuunteleminen Musiikkitietous, peruskäsitteet (mm. korkea-matala, hidas-nopea) Draama Äänenpainot ja sävyt, ilmeet, eleet ja liikkeet Mediakasvatus Viestintävälineet ja niiden käyttö 15

16 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksessa työskentelyn ja tuen perustana ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta edistävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Limingassa jokaiselle esiopetuksen aloittavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen lapsen esiopetuksen suunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen, sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuen tarpeen arviointiin lapsella, jonka perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi Tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti, yhteistyössä mm. neuvolan, erityislastentarhanopettajan, päivähoitohenkilöstön ja psykologin kanssa. Kasvun ja tuen tarvetta arvioidessa hyödynnetään neuvolan määräaikaistarkastusten ja muiden arviointien tuloksia. Mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopettajan on tärkeää tehdä yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Näin mahdollistetaan lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeen havaitseminen ja toteuttaminen. Kasvatuskumppanuus lapsen huoltajien kanssa on tärkeää tuen kaikilla tasoilla. Liitteenä kaavio kasvun ja oppimisen tuesta Limingan kunnassa. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksessa lapsella on oikeus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuspäivinä. Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon yksilöllisesti kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Esiopettajalla on vastuu huolehtia, että tuen tarpeen havainnointi ja tuen tarjoaminen kuuluu kaikkiin esiopetustilanteisiin. Yhteistyö huoltajien, eri asiantuntijoiden, toisten opettajien ja muun varhaiskasvatushenkilöstön kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Esiopettajan tehtävänä on auttaa lapsia tunnistamaan omat voimavaransa ja vahvuutensa. Myönteinen ilmapiiri, välittäminen ja huolenpito edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän, tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Lapsen tarvitsemat yleisen tuen tukitoimet kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, joka on lapsen esiopetusta ja tukitoimien järjestämistä, seurantaa ja arviointia ohjaava pedagoginen asiakirja. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään lapselle aiemmin tehtyä varhaiskasvatussuunnitelmaa ja muita lapsen tukeen liittyviä asiakirjoja. Tuen tarpeen kasvaessa lapsen tulee saada tehostettua tukea. 16

17 Limingan kunnan esiopetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa. Päivähoidossa olevien esikoululaisten vanhempien kanssa keskustellaan hoitopäivästä ja lapsen kuulumisista päivittäin. Esiopetusvuoden alussa laaditaan lapsen vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelma. Kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee esiopetusryhmissä säännöllisesti. Esiopetuksessa sovelletaan myös pienryhmätoimintaa. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Perusopetuslain mukaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn esiopetuksen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen tarkoituksena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten ja se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka esiopettaja/-opettajat laativat yhdessä. Tarvittaessa pedagogista arviota laadittaessa käytetään apuna moniammatillista tiimiä ja lapselle jo laadittua esiopetussuunnitelmaa. Vanhempien luvalla apuna voi käyttää myös lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Tehostettua tukea varten laaditaan oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen kasvua ja oppimista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Pedagogisessa arviossa kuvataan: 1) lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena. 2) Lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, 3) lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet ja 4) arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Limingan kunnan esiopetuksessa tehostetun tuen aikana korostuu kiertävän erityislastentarhanopettajan antama tuki, lapsen yksilöllinen ohjaus, joustavat ryhmittelyt ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Yleisen tuen tukimuotojen lisäksi kiinnitetään huomiota lapsen yksilölliseen ohjaamiseen. Esiopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjatut asiat. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä tukee lapsen hyvinvointia. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joille ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan pedagoginen selvitys. Lapsen edellytykset ovat 17

18 voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Kun arvioidaan erityisen tuen tarvetta, otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista ilman pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, ettei esiopetusta voida muutoin järjestää. Mikäli esiopetusvuoden aikana huomataan, että lapsen saama tehostettu tuki ei riitä, voidaan pedagogisen selvityksen perusteella tehdä erityisen tuen päätös. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Limingan kunnan esiopetuksessa erityisen tuen toteuttamisessa huomioidaan lapselle laadittu HOJKS. Erityisopetusta järjestetään normaalissa esiopetusryhmässä, yhteistyössä kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. 4.4 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle lapselle voidaan laatia, osana yleistä tukea, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Limingassa esiopettaja voi oman harkintansa mukaan päättää, onko oppimissuunnitelman tekeminen tarpeellista. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelmaan kirjataan lapselle järjestettävä tuki, yhteistyössä lapsen vanhempien (ja lapsen) kanssa. Tukea järjestetään kirjatun suunnitelman mukaisesti. Limingassa esiopettaja laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä vanhempien ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. 18

19 Erityinen tuki Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Limingassa HOJKS:n laativat esiopettaja yhteistyössä huoltajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa suunnitelma laaditaan moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Limingassa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, kts. liite). HOJKS:n laatimista varten pidetään alkupalaveri, johon osallistuvat lasta hoitava henkilökunta, erityistyöntekijät, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja vanhemmat. Lapsen kehittymistä ja HOJKS:n toteutumista arvioidaan 1-2 kertaa lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin. HOJKS:n laatimisesta ja sen toteutumisesta päivittäisessä työskentelyssä vastaa esiopetusryhmän lastentarhanopettaja/luokanopettaja yhdessä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. 19

20 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki, annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Limingan erityisopetuksessa hyödynnetään kiertävän erityislastentarhanopettajan asiantuntijuutta. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ovat tavallisissa esiopetusryhmissä, joissa toteutetaan pienryhmätoimintaa Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Limingassa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset aloittavat oppivelvollisuuden kuusivuotiaina ja heillä on mahdollisuus aloittaa esiopetus esiopetusryhmässä viisivuotiaina. 5.2 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys opetuksen henkilöstön ja huoltajien välille. Lapsen aloittaessa esiopetusvuotensa vanhemmat ovat saaneet lapsestaan esiopetuspäätöksen. Päivähoidon ja esiopetuksen aloittavan lapsen vanhemmat saavat esiopetuspäätöksen mukana Minun lapseni/ meidän lapsemme kaavakkeen täytettäväksi. Kaavake tuodaan mukana ensimmäisenä esiopetuspäivänä ja siitä käyvät ilmi mm. vanhempien yhteystiedot, varahakijat, allergiat ja muita hoitohenkilökunnalle tärkeitä tietoja lapsesta. 20

21 Lapsen vanhemmilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskustelutuokioon, jossa selvitetään esiopetuksen keskeisiä toimintaperiaatteita ja laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma. Samalla vanhemmilla on mahdollisuus kertoa omasta lapsestaan. Tarvittaessa keskustelutilaisuuksia on mahdollisuus järjestää myös kesken lukuvuoden yleisten ja yhteisten vanhempainiltojen lisäksi. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu käytännössä päivittäin lasta tuotaessa ja haettaessa. Erillisissä esiopetusryhmissä vanhemmille tiedotetaan ajankohtaisista asioista kuukausikirjeiden avulla. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmään pyydetään tarvittaessa lapsen vanhempia mukaan. Tiedottaminen tapahtuu päivittäisten keskustelujen lisäksi sähköisten viestintäjärjestelmien välityksellä Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esiopetusryhmissä työskentelevät opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa, muun muassa suunnittelevat toimintaa yhdessä viikoittain. Esiopetusryhmien keskittäminen yhteen paikkaan sekä kirkonkylällä että Tupoksessa, helpottaa yhteistyön tekemistä. Koko kunnan yhteisiä esiopetuspalavereita pidetään tarpeen mukaan. Niihin osallistuvat kaikki kunnassa työskentelevät esiopettajat mahdollisuuksien mukaan. Alkuopetuksen (1-tai 2-luokat) kanssa tehdään yhteistyötä mm. kummitoiminnan, yhteisten juhlien, oppilasvaihtojen, työpajojen ja kouluun tutustumisen merkeissä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtopalaverit pidetään maaliskuussa. Koollekutsujana toimii alueen rehtori. Koulu järjestää koulutulokaspalaverin myöhemmin keväällä, jossa esiopetuksen opettajat luovuttavat esikoululaisensa koulun alkuopetuksen opettajille. Vanhemmille järjestetään keskustelutilaisuus, jossa alkuopetuksen opettaja, erityisopettaja tai koulun ulkopuolinen asiantuntija kertoo koulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Vanhempien luvalla tehdään yhteistyötä lastenneuvolan kanssa. Vanhempien kanssa keskustellaan koulukypsyystestien ja muiden kehitykseen liittyvien kartoitusten järjestämisestä ja eteenpäin viemisestä. Erityisen tai tehostetun tuen piirissä oleville lapsille hoidon yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan, eri terapeuttien ja asiatuntijoiden kanssa. Esiopetusryhmän opettaja osallistuu tarvittaessa lasta koskeviin OYS:n ym. tutkivien tahojen järjestämiin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin. Seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön on kuulunut perinteisesti vierailut seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin esim. adventti- ja pääsiäiskirkot. Seurakunnan lapsityöntekijä on kuukausittain vieraillut kertomassa lapsille kirkkovuoden ajankohtaisista asioista pikkukirkkojen muodossa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetuslain 31 :n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, opetusja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Avustajan tehtävät liittyvät lapsen tukemiseen, avustamiseen ja oppimistilanteiden ohjaamiseen, niin että lapsen itsenäisyys ja omatoimisuus kehittyvät. Avustajat avustavat ja tukevat sellaisia lapsia, 21

22 jotka tarvitsevat tukea vamman, oppimisvaikeuden, tarkkaavaisuushäiriön, tunne-elämän tai sosiaalisen häiriön vuoksi. Avustajat työskentelevät esiopetuksessa yhteistyössä opettajan kanssa. 5.3 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut esiopetuksessa Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukemista. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon puitteissa luodaan terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Tunnistetaan varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksen ja oppimisen esteet ja puututaan niihin. Oppilashuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Toimiva, moniammatillinen yhteistyö luo mahdollisuudet esiopetuksessa olevan lapsen kasvun ja oppimisen parhaaseen tukemiseen. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavia periaatteita ovat: monialainen yhteistyö, yhteisöllisyys ja moniammatillisuus, luottamuksellisuus, esioppilaan ja huoltajan kunnioittaminen sekä osallisuuden tukeminen, oppilashuollon tarpeen oikea-aikainen tunnistaminen, oppilashuollon riittävä saatavuus sekä uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen. Oppilashuollon tavoitteita ja tehtäviä ovat: hyvinvointia tukevan esikouluyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen, seuraaminen ja arvioiminen, yhteisöllisen toimintatavan kehittäminen ja vahvistaminen edistämällä oppilaan ja huoltajan sekä muiden mahdollisten toimijoiden osallisuutta esikouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä, myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen sekä tarvittaessa ongelmiin puuttuminen, terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen, toimenpiteet ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - mielenterveyden suojaaminen - syrjäytymisen ehkäiseminen - kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä suojaaminen - poissaolojen seuranta - toimintatavat erilaisissa tapaturmissa, onnettomuuksissa ja kuolemantapauksissa esikoululaisen yksilöllisen kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvien tarpeiden huomioiminen esikoulun arjessa 22

23 kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain sekä yhteistyön kehittäminen ja vuorovaikutuksellisen jatkumon muodostaminen esiopetuksesta perusopetukseen ja sitä kautta toisen asteen koulutuksiin Oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: Limingan kunnan lastensuojelun suunnitelma, johon kirjataan opiskeluhuoltoa koskeva osuus (lastensuojelun suunnitelma on sama kuin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) Limingan kunnan opetussuunnitelmiin sisältyvä kuvaus oppilashuollosta (esi- ja perusopetus) ja opiskelijahuollosta (lukio) opiskeluhuoltosuunnitelma, joka on Limingassa esi-, perus- ja lukio-opetuksen yhteinen suunnitelma Limingan kunnan hyvinvointikertomus, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma eli lastensuojelun suunnitelma, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisten opetussuunnitelmien oppilas- tai opiskelijahuoltoa koskevia osuuksia sekä valmisteltaessa Limingan opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Opiskeluhuoltosuunnitelma Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava: 1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista; 2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi; 3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa; 4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä; 5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Limingassa esi-, perus- ja lukio-opetuksella on yksi yhteinen opiskeluhuollon suunnitelma. Täten pyritään turvaamaan opiskeluhuollon yhtenäinen jatkumo. Päävastuu kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta on kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmällä. 23

24 5.3.2 Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta Oppilashuollon kokonaisuus tarvitsee toimiakseen kattavan johtamis- ja ohjausjärjestelmän. Se edellyttää yhteistyötä laajasti eri tasoilla ja vaatii riittävän sekä osaavan henkilökunnan, joka on perehtynyt oppilashuollon toimintaa ohjaaviin periaatteisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin ja arviointimenetelmiin. Lisäksi opiskeluhuollon kehittäminen vaatii lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän tiedon keräämistä, seurantaa, arviointia ja hyödyntämistä. Opiskeluhuollon palvelut ovat osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Oppilashuollon johtaminen Limingan kunnassa opiskeluhuollon johtamis- ja ohjausjärjestelmän muodostavat kunnan hyvinvointiryhmä, opiskeluhuollon ohjausryhmä sekä oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät. Ohjausryhmä ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset opiskeluhuoltoryhmät aloittavat toimintansa Kunnassa on mietittävä näiden ryhmien työn ja vastuun jakaminen lukuvuoden 2014 aikana. Keskeistä on myös ratkaista, miten opiskeluhuollon toteutumista käytännössä seurataan ja arvioidaan. Henkilökunta Esiopetus Limingassa esiopetuksen opettajina toimivat kelpoisuusvaatimukset täyttävät opettajat. (Asetuksessa säädetään opetustoimen henkilöstön, mm. esiopetusta antavan henkilön, kelpoisuusvaatimuksista (986/1998 (Finlex)). Jos lapsella on lisäksi päivähoidon tarve, niin ryhmän lastentarhanopettaja toimii myös osittain päivähoidon puolella yhdessä lastenhoitajien kanssa. Esiopetuksen henkilöstön määrän lisäämiseen ei ole välitöntä tarvetta, koska esiopetusta järjestetään myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten ja henkilökunnan läsnäoloja ja määriä seurataan sähköisen järjestelmän avulla (Effica). Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän, tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä Esiopetukseen on perustettu myös kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimea, mutta niihin ei ole vielä saatu päteviä opettajia. Esi- ja perusopetuksen opetusryhmien muodostamista säädellään perusopetuslailla (628/1998) ja perusopetusasetuksella (852/1998) sekä lasten päivähoidosta annetulla asetuksella (239/1973). Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämisestä päivähoitopaikassa säädetään lasten päivähoidosta annetulla lailla ja asetuksella. Asetuksessa (239/1973) säädetään lasten ja hoito- ja kasvatushenkilökunnan välisestä suhdeluvusta. Säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, onko kyse kunnan itsensä järjestämästä palvelusta tai kunnan ostamasta palvelusta. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 :ssä säädetään hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten välisestä mitoituksesta. Kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, jossa lapsi on kokopäivähoidossa, noudatetaan päivähoitoasetuksen 6 :n 1 momentin säännöstä, ja tällöin seitsemää yli kolmivuotiasta lasta kohden tulee olla yksi kasvatusvastuussa oleva henkilö. Kun esiopetusta järjestetään päivähoidossa vain esiopetukseen osallistuville lapsille, sovelletaan henkilöstömitoituksessa päivähoitoasetuksen 6 :n 2 momenttia, jonka mukaan yhtä kasvattajaa kohden ryhmässä voi olla enintään 13 lasta. 24

25 Jos päivähoidossa on yksi tai useampi erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, on tämä asetuksen 6 :n 3 momentin mukaisesti otettava huomioon lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jos päivähoidossa ei ole avustajaa erityistä tukea tarvitsevaa lasta varten. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on esiopetuksen voimavara. Esiopetus tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja opetuksesta myös esiopetustyössä. Oppilashuoltotyössä lapsen huoltajat ovat mukana yhteistyössä. Tapauskohtaisesti yhteistyöhön pyydetään mukaan oppilashuoltohenkilöstöä, kuten esimerkiksi erityisopettaja, erityisopettaja ja terveydenhuollon henkilöstöä esim. lastenlääkäri tai terveydenhoitaja. Tarpeen mukaan ryhmässä voi olla myös päiväkodinjohtaja tai sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa huoltajia ohjataan kääntymään ulkopuolisten tukipalveluiden piiriin. Esiopetuksessa toteutettavan oppilashuoltotyön tarkoituksena on reagoida tarkoituksenmukaisin kokoonpanoin mahdollisimman nopeasti kuhunkin ongelmatilanteeseen. Esiopetus tarvitsee moniammatillista osaamista perustehtävässään. Toimiva, moniammatillinen yhteistyö luo mahdollisuudet oppilaan kokonaistilanteen arviointiin ja erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. Alueelliset ja oppilaitoskohtaiset opiskeluhuollon toteuttamiseen vaikuttavat erityispiirteet Liminka on kasvanut väestöltään nopeasti ja kasvu jatkuu edelleen. Limingassa erityistä on lapsiväestön suuri suhteellinen osuus koko väestöstä. Kunnassa on kaksi suurta alueellista kasvukeskusta (kirkonkylä ja Tupos), joissa molemmissa toimii suuri yhtenäiskoulu. Esiopetus Esiopetusta järjestetään Tupoksessa Vesikarin päiväkodissa ja kirkonkylällä Linnukan päiväkodissa. Vuorohoitoa tarvitseville esikoululaisille järjestetään esiopetus Lintupuiston vuorohoitopäiväkodissa. Päiväkodinjohtajat vastaavat yksiköiden toiminnasta. Kunnan päiväkodeissa on ollut esiopetuksessa yhteensä n. 200 esikoululaista, joista suurimmalla osalla on myös päivähoidon tarve. Esiopetusta järjestetään päiväkotien lisäksi Limingan sivukouluilla (toiminnasta vastaa Liminganlahden yhtenäiskoulun rehtori) ja kaikissa kunnan yksityisissä päiväkodeissa. Limingan kunnan koko esiopetuksesta vastaa varhaiskasvatusjohtaja. Vesikarin päiväkoti / esiopetusyksikkö Vesikarin päiväkoti sijaitsee Tupoksen yhtenäiskoulun yhteydessä. Vuodesta 2006 alkaen osa päiväkodin käyttöön suunnitelluista tiloista on ollut koulun käytössä. Tilojen käyttö muuhun kuin esiopetuksen tarkoitukseen vaikeuttaa esiopetusryhmien sijoittumista rakennuksessa. Suurimmalla osalla esikoululaisista on myös päivähoidon tarve, jolloin yksi luokkatila 25 lapselle on riittämätön. Vesikarin päiväkodissa on ollut vuosittain 4-5 esiopetusryhmää eli yhteensä n lasta. Syksyllä 2014 yksi ryhmä joutuu siirtymään koulun vieressä olevaan omakotitaloon, koska koulu tarvitsee yhden esiopetuksen käytössä olleen luokkahuoneen. Linnukan päiväkoti / esiopetusyksikkö Kirkonkylän esiopetus/ päivähoito on keskitetty v alussa valmistuneeseen Linnukan päiväkotiin. Linnukan päiväkodin tilat ovat suunniteltu myös esiopetusikäisille, joten tilat ovat uudet ja toimivat. Linnukan päiväkodissa on ollut vuosittain esiopetuksessa yli 100 lasta (viisi ryhmää). 25

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 84 päivitetty 12.6.2014 96 2 Sisältö 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET... 5 1.1 TEHTÄVÄ... 5 1.2 YLEISET KASVATUKSEN

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Huhtikuu 2011 SISÄLLYS SIVU 1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET.5 1.1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ.5 1.2. YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET.5

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 10.8.2011 Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 3 1.1 Tehtävä 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 3

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA Kettukallion päiväkoti Työsuunnitelma 2014 2015 hyväksytty:. 2014 Marianna Kokko Päiväkodin johtaja Jere Lindroos Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA Määräykset ja ohjeet 2010:27 Opetushallitus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2010:27 ISBN 978-952-13-4616-3

Lisätiedot

Sipoon suomenkielinen esiopetuksen opetussuunnitelma (Päivitetty elokuussa 2011)

Sipoon suomenkielinen esiopetuksen opetussuunnitelma (Päivitetty elokuussa 2011) Sipoon suomenkielinen esiopetuksen opetussuunnitelma (Päivitetty elokuussa 2011) Sisällys Johdanto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Sipoon kunnan esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet...

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot