LIMINGAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta

2 Sisällys 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Eheyttäminen Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut esiopetuksessa Oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta Limingan oppilashuoltopalvelut Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Yhteistyö esiopetusyksikön ulkopuolisten tahojen kanssa Esiopetusyksikön turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen esioppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

3 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINTI Lapsen kehittyminen ja oppimisen seuranta sekä arviointi Esiopetuksen toiminnan toteutumisen arviointi ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 38 9 LIITTEET

4 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 1.1 Tehtävä Esiopetuksen toiminta-ajatuksena on edistää lapsen kasvua tasapainoiseksi ja toimintakykyiseksi yhteisön jäseneksi. Tähän kuuluvat vastuullisuus omasta toiminnasta, yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattaminen ja toisten ihmisten arvostaminen. Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Nämä ilmenevät kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom.) Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät yhteisen opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten kasvu ja oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus 1994, Luxemburgin peruskirja 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006) Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Varhaiskasvatus, johon myös esiopetus kuuluu sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Limingan esiopetuksessa otetaan huomioon myös kunnassa laadittu varhaiskasvatussuunnitelma, perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä Limingan kunnan arvot (luovuus, asiakaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus). 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteet: Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Hän oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. 4

5 Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hänen toimimisensa vastuuntuntoisena yhteisönjäsenenä vahvistuu. Hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Hän oppii paremmin hallitsemaan itseään ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa. Hän oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisen erilaisuuden. Hän oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti kehittyvät. Hän tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Hän oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta. 5

6 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. (Perusopetuslaki (628/1998) 3 2. mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom.) Esiopetuksessa noudatetaan opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. (PoL 3 ) Lapsella myös esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaan ohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut (PoL /2010, 31 ja 31a 477/2003). Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen (PoL /1999 ja Laki lasten päivähoidosta 11b 1290/1999). Limingassa esiopetusta järjestetään kirkonkylällä Linnukan esiopetusyksikössä ja Tupoksessa Vesikarin esiopetusyksikössä. Päivähoitoa tarvitsevat esikoululaiset ovat hoidossa kirkonkylällä Linnukan päiväkodissa ja Tupoksessa Vesikarin päiväkodissa. Ketunmaan, Rantakylän ja Lakeuden kouluilla järjestetään myös esiopetusta. Lintupuiston päiväkodissa järjestetään esiopetusta vuorohoitoa tarvitseville lapsille. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksen oppimiskäsitys korostaa oppimista aktiivisena, aikaisempiin tiedonrakenteisiin pohjautuvana päämääräsuuntutuneena prosessina, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Näin tietoa ei voida suoraan siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tiedonrakenteiden ja ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteessa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Esiopettajan tulee tiedostaa oppimiskäsityksensä sekä käsityksensä esiopetusikäisen lapsen oppimisesta. Esiopetusikäinen lapsi oppii parhaiten leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla, toimimalla ja eri tavoin itseään ilmaisemalla. Esiopettaja voi vaikuttaa siihen, mitä ja missä lapset leikkivät ja kuinka leikit kehittyvät. On tärkeää, että esiopettaja näkee leikin tarjoamat oppimismahdollisuudet ja hyödyntää niitä tietoisesti toiminnan suunnittelussa. Esiopetusikäinen lapsi oppii kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, niissäkin, joita ei varsinaisesti ole suunniteltu oppimistilanteiksi. 6

7 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen, sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista, sekä oman toiminnan arviointia. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on myös kieliympäristönä virikkeinen ja siinä pystytään järjestämään lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Yhteistyössä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa opettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, joka johtaa lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymiseen sekä laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. Hyvä oppimisympäristö ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset erityistarpeet. Hyvä leikkiympäristö on lapselle myös hyvä oppimisympäristö. 2.4 Työtavat Opettajan tulee tukea oppimista sekä ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että tämä voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedonhankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi harjoittelee pohtimaan syy-seuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta. Oppimisvalmiuksien tukeminen edellyttää, että esiopettajat havainnoivat ja tunnistavat lasten ajattelua, oppimisvalmiuksia ja tapoja oppia sekä valitsevat toimintoja ja menetelmiä, jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistävät näitä. Esiopetuksessa autetaan lasta myös tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan sekä harjoitellaan oman toiminnan ja oppimisen arviointia. 7

8 3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Yksi esiopetuksen tavoitteista on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen. Opetus järjestetään siten, että lapsella säilyy oppimisen ilo ja rohkeus uusien oppimishaasteiden kohtaamiseen. Tavoitteena on myös oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Lapsi oppii työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hyvien käytöstapojen omaksuminen on tärkeää esiopetusikäiselle, näin lapsesta kasvaa toiset huomioon ottava, suvaitsevainen ja vastuuntuntoinen yhteisön jäsen. Tavoitteena on myös yhteiselämän pelisääntöjen harjoitteleminen sekä sitoutuminen niihin, oikean ja väärän tiedostaminen ja pohtiminen 3.1 Eheyttäminen Esiopetuksessa ei ole varsinaisia oppiaineita. Esiopetuksessa käsitellään esiopetuksen keskeisiä sisältöalueita. Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Lapsen elämänpiiristä ja lapsen maailmankuvaa laajentavista ja jäsentävistä sisällöistä muotoutuu eheyttävän opetuksen kokonaisuus. Ottamalla lapset mukaan suunnitteluun saadaan lapsille merkitykselliset asiat teemakokonaisuuksiin. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Yksittäisiä sisältöjä tärkeämpää ovat eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessit. Oppimisen keskeinen osa muodostuu lasten ja aikuisten kokemusten ja tiedon käsittelyn vuorovaikutuksessa. Kasvattaja tukee oppimista ja ohjaa lasta tiedostamaan oman oppimisensa ja ymmärtämään sen, että lapsi voi itse vaikuttaa onnistumiseensa. Opetuksen tärkeimpiä haasteita on se, että lapsi saavuttaisi myönteisen käsityksen itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan ja tukemaan kasvattajan työtä. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Seuraavassa on kuvattu esiopetuksen keskeiset tavoitteet ja sisältöalueet. Esiopetusyksiköissä laaditaan kauden alussa toimintasuunnitelma, jossa kuvataan millä keinoin sisältöalueiden tavoitteisiin pyritään. 8

9 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus Esikouluikäinen elää satujen ja tarinoiden maailmassa. Lapsi kerää sanoja ja mielikuvia itselleen omaa oppimistaan varten. Lapselle on hyvä lukea joka päivä jotain lasta kiinnostavaa, josta voidaan keskustella yhdessä. Omista kokemuksista kertominen, toisten kokemuksien kuunteleminen ja mielipiteiden vaihtaminen luovat pohjan lapsen empatiakyvyn kasvamiselle. Kirjojen tulee olla lasta lähellä ja helposti saatavilla. Silloin lapsi kiinnostuu niistä, aluksi katsomalla kuvia ja myöhemmin itse lukemalla. Kirjat, sadut ja tarinat virittävät ilmaisemaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita ja toimivat hyvänä lähtökohtana erilaisissa näytelmissä ja esityksissä. Esityksistä keskustellaan myönteisessä hengessä. Lapsia kannustetaan ilmaisemaan ja eläytymään rooliin. Lukemista opetteleva lapsi lukee alussa kirjain kirjaimelta, joka vaatii kykyä kääntää kirjainmerkkejä puheäänteiksi sekä yhdistää äänteitä toisiinsa. Äänne-kirjain vastaavuuksia harjoitellaankin esiopetuksessa monipuolisesti lapsen aisteja apuna käyttäen (tunnustelu, muovailu, koko kehon liikkeet, selkään piirtäminen). Tarkoituksena on antaa riittävästi virikkeitä mahdollisen lukuherkkyyden innostamalle lapselle. Kuunteleminen, puhuminen ja ilmaisu Keskittyminen kuuntelutilanteessa Ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen Aktiivinen osallistuminen Oman puheen tuottaminen yksin ja ryhmässä Kysyminen, vastaaminen ja keskustelu Nukketeatteri Roolileikit Tarinoiden dramatisointi Eläytyminen Kirjallisuus Sadut, tarinat, runot Omat tuotokset Käsite- ja sanavaraston laajentaminen Mielikuvien rikastuttaminen Tilaisuus eläytyvään kuunteluun Kielellä leikkiminen Rytmitykset Lorutukset ja riimittelyt Hokemat Salakielet Luku- ja aakkosleikit Pohjan luominen luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle Oikea kynäote Isot kirjaimet Äänteet, äänteiden yhdistäminen ja kirjain-äännevastaavuus Sanojen muodostaminen äänteistä Tavuttaminen 9

10 3.2.2 Matematiikka Tavoitteena on tutustuttaa lapsi matemaattisten käsitteiden ja periaatteiden maailmaan arkipäivän tilanteissa ja kannustaa lasta luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan omaa ajattelemistaan. Lasta kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Lapsella on oppimisessa aktiivinen rooli. Lapsi oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä esikouluikäistä opetettaessa. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Matemaattinen päättely Asioiden ja esineiden lajittelu ja luokittelu Säännönmukaisuuksien löytäminen Luokitteluperusteiden kuvaileminen ja perusteleminen kertomalla Luvut ja lukumäärät Lukualue 0 10 (voimassa olevat viralliset numerot) Lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän yhteys Suuruusvertailu Lukujen hajottaminen ja kokoaminen Yhteen - ja vähennyslaskuun tutustuminen Tutustuminen kymmen ylityksiin Geometria Muodot ja geometriset kappaleet Aika ja avaruudelliset käsitteet Avaruudelliset suhteet ja käsitteet, suunnat ja sijainnit (esim. edessä takana, lähellä kaukana) Aika: kalenteri, kello (tasat ja puolet tunnit) Mittaaminen ja arviointi Mittaamisen käsite Erilaiset mittavälineet ja mittayksiköt (cm, m, kg, l) Raha ( ); ostaminen, rahan riittäminen, rahasta takaisin antaminen (kauppaleikki) Vertailu (kumpi painavampi, montako palloa mahtuu ) 10

11 3.2.3 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen esiopetuksen toimintaan. Se alkaa itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu sosiaalisiin taitoihin. Uskontokasvatuksen tavoitteena on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin. Esiopetusvuoden aikana tehdään yhteistyötä seurakunnan kanssa. Eettinen kasvatus Suvaitsevaisuus: erilaisuuden hyväksyminen, jokainen on tärkeä Erilaiset perheet Toisten huomioonottaminen: vastuu omasta käytöksestä Ristiriitojen käsittely Itsehillintä ja väkivallattomuus Oikea ja väärä, hyvä ja paha Sopimusten pitäminen Rehellisyys Uskontokasvatus Kirkkovuoden juhlat ja niihin liittyvät perinteet Limingan seurakunnan järjestämät hartaudet Lasten virret Hiljentyminen; perusturvallisuus ja rukous 11

12 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto Tavoitteena on herättää mielenkiinto ympäristöön ja luontoon tarjoamalla kokemuksia ja elämyksiä luonnossa sekä rakennetussa ympäristössä. Oppiminen alkaa ihmettelystä ja havaintojen teosta. Tutkimisen ja kokeilemisen avulla lapsi oppii tiedostamaan ja arvostamaan oman toimintansa vaikutuksia ympäristöönsä. Hän ottaa vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista, ymmärtää luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen tärkeyden. Opetuksen kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tulee säilyttää, jotta oppimisen ilo säilyy. Ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen oleellisena osana kuuluvat tutkimusretket. Esiopetuksessa retket keskittyvät pääasiassa esikoulun lähiympäristöön. Ihminen ja ympäristö Ihmeellinen ihminen: kehon osat, aistit, terveys, kasvu ja kehitys Kotiseutukasvatus: omaan lähiympäristöön tutustuminen, koulutie, perinnekulttuuri, Kalevalaan tutustuminen Kansainvälisyyskasvatus: Suomi, Suomen naapurimaat, liput, kartta, eri kansallisuudet, erilaisuuden hyväksyminen Liikenneturvallisuus Luonnossa liikkuminen ja luonnonsuojelu Energia ja siihen liittyvät asiat Elollinen ja eloton luonto Säähavainnot Kalenteri Kierrätys ja jätteet Veden eri olomuodot Kasvit ja eläimet Lähiympäristön kasvit ja sienet Kasvin kasvaminen Eläinten tunnistaminen ja luokittelu (lemmikit, metsäneläimet ) Eläimet ja kasvit eri vuodenaikoina Avaruus Maapallo, planeetat Kuu ja tähdet Aurinko: valo ja varjo 12

13 3.2.5 Terveys Terveyskasvatuksen tavoitteena on lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ohjaaminen terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Itsetunnon ja hyvinvoinnin vahvistaminen Terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Terveelliset ruokatottumukset ja ruokailutapojen tukeminen Tilanteenmukainen vaatetus ja varustus Ulkoilun, levon ja toiminnan tasapaino Liikunnan merkityksen oivaltaminen Tasapainoisen tunne-elämän kehittyminen 13

14 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Tavoitteena on luoda myönteinen ja iloa tuottava asenne liikunnan harrastamiseen. Omaehtoisen liikunnallisen toiminnan ja leikin lisäksi lapselle suunnitellaan ja toteutetaan ohjattua liikuntaa. Sisäliikunta Liikuntavälineisiin tutustuminen Motoriset perustaidot Pelit ja liikuntaleikit (esim. perinne ja sääntöleikit) Musiikkiliikunta Telinevoimistelu Satujumppa Tutustuminen joukkuelajeihin (esim. sähly, jalkapallo) Ulkoliikunta Hiihto Luistelu Pelit ja liikuntaleikit (esim. perinne- ja sääntöleikit) Tutustuminen joukkuelajeihin (esim. nelimaali ja jalkapallo) Suunnistus ja retket Uinti 2 3x uimaopetusta uimahallin toimesta valinnan mukaan syksyllä tai keväällä 14

15 3.2.7 Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja annetaan mahdollisuus esiintyä. Työskentelyssä korostetaan työn suunnittelua ja toteutusta sekä oman työn arviointia ja arvostusta. Kuvia tekemällä, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lapselle järjestetään monipuolisesti mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Kuvataide Piirtäminen, maalaaminen, muovaileminen, painaminen Pää- ja välivärit ja värien sekoittaminen Kädentaidot Askartelu Tekstiilityö Tekninen työ Välinehuolto Musiikki Laulaminen Soittaminen Kuunteleminen Musiikkitietous, peruskäsitteet (mm. korkea-matala, hidas-nopea) Draama Äänenpainot ja sävyt, ilmeet, eleet ja liikkeet Mediakasvatus Viestintävälineet ja niiden käyttö 15

16 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksessa työskentelyn ja tuen perustana ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta edistävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Limingassa jokaiselle esiopetuksen aloittavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen lapsen esiopetuksen suunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen, sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuen tarpeen arviointiin lapsella, jonka perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi Tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti, yhteistyössä mm. neuvolan, erityislastentarhanopettajan, päivähoitohenkilöstön ja psykologin kanssa. Kasvun ja tuen tarvetta arvioidessa hyödynnetään neuvolan määräaikaistarkastusten ja muiden arviointien tuloksia. Mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopettajan on tärkeää tehdä yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Näin mahdollistetaan lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeen havaitseminen ja toteuttaminen. Kasvatuskumppanuus lapsen huoltajien kanssa on tärkeää tuen kaikilla tasoilla. Liitteenä kaavio kasvun ja oppimisen tuesta Limingan kunnassa. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksessa lapsella on oikeus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuspäivinä. Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon yksilöllisesti kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Esiopettajalla on vastuu huolehtia, että tuen tarpeen havainnointi ja tuen tarjoaminen kuuluu kaikkiin esiopetustilanteisiin. Yhteistyö huoltajien, eri asiantuntijoiden, toisten opettajien ja muun varhaiskasvatushenkilöstön kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Esiopettajan tehtävänä on auttaa lapsia tunnistamaan omat voimavaransa ja vahvuutensa. Myönteinen ilmapiiri, välittäminen ja huolenpito edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän, tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Lapsen tarvitsemat yleisen tuen tukitoimet kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, joka on lapsen esiopetusta ja tukitoimien järjestämistä, seurantaa ja arviointia ohjaava pedagoginen asiakirja. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään lapselle aiemmin tehtyä varhaiskasvatussuunnitelmaa ja muita lapsen tukeen liittyviä asiakirjoja. Tuen tarpeen kasvaessa lapsen tulee saada tehostettua tukea. 16

17 Limingan kunnan esiopetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa. Päivähoidossa olevien esikoululaisten vanhempien kanssa keskustellaan hoitopäivästä ja lapsen kuulumisista päivittäin. Esiopetusvuoden alussa laaditaan lapsen vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelma. Kiertävä erityislastentarhanopettaja vierailee esiopetusryhmissä säännöllisesti. Esiopetuksessa sovelletaan myös pienryhmätoimintaa. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Perusopetuslain mukaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn esiopetuksen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen tarkoituksena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten ja se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka esiopettaja/-opettajat laativat yhdessä. Tarvittaessa pedagogista arviota laadittaessa käytetään apuna moniammatillista tiimiä ja lapselle jo laadittua esiopetussuunnitelmaa. Vanhempien luvalla apuna voi käyttää myös lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Tehostettua tukea varten laaditaan oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen kasvua ja oppimista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Pedagogisessa arviossa kuvataan: 1) lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena. 2) Lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, 3) lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet ja 4) arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Limingan kunnan esiopetuksessa tehostetun tuen aikana korostuu kiertävän erityislastentarhanopettajan antama tuki, lapsen yksilöllinen ohjaus, joustavat ryhmittelyt ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Yleisen tuen tukimuotojen lisäksi kiinnitetään huomiota lapsen yksilölliseen ohjaamiseen. Esiopetuksen järjestämisessä otetaan huomioon lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjatut asiat. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä tukee lapsen hyvinvointia. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joille ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan pedagoginen selvitys. Lapsen edellytykset ovat 17

18 voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Kun arvioidaan erityisen tuen tarvetta, otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista ilman pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, ettei esiopetusta voida muutoin järjestää. Mikäli esiopetusvuoden aikana huomataan, että lapsen saama tehostettu tuki ei riitä, voidaan pedagogisen selvityksen perusteella tehdä erityisen tuen päätös. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Limingan kunnan esiopetuksessa erityisen tuen toteuttamisessa huomioidaan lapselle laadittu HOJKS. Erityisopetusta järjestetään normaalissa esiopetusryhmässä, yhteistyössä kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. 4.4 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle lapselle voidaan laatia, osana yleistä tukea, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Limingassa esiopettaja voi oman harkintansa mukaan päättää, onko oppimissuunnitelman tekeminen tarpeellista. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelmaan kirjataan lapselle järjestettävä tuki, yhteistyössä lapsen vanhempien (ja lapsen) kanssa. Tukea järjestetään kirjatun suunnitelman mukaisesti. Limingassa esiopettaja laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä vanhempien ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. 18

19 Erityinen tuki Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Limingassa HOJKS:n laativat esiopettaja yhteistyössä huoltajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa suunnitelma laaditaan moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Limingassa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, kts. liite). HOJKS:n laatimista varten pidetään alkupalaveri, johon osallistuvat lasta hoitava henkilökunta, erityistyöntekijät, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja vanhemmat. Lapsen kehittymistä ja HOJKS:n toteutumista arvioidaan 1-2 kertaa lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin. HOJKS:n laatimisesta ja sen toteutumisesta päivittäisessä työskentelyssä vastaa esiopetusryhmän lastentarhanopettaja/luokanopettaja yhdessä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. 19

20 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki, annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Limingan erityisopetuksessa hyödynnetään kiertävän erityislastentarhanopettajan asiantuntijuutta. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ovat tavallisissa esiopetusryhmissä, joissa toteutetaan pienryhmätoimintaa Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Limingassa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset aloittavat oppivelvollisuuden kuusivuotiaina ja heillä on mahdollisuus aloittaa esiopetus esiopetusryhmässä viisivuotiaina. 5.2 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys opetuksen henkilöstön ja huoltajien välille. Lapsen aloittaessa esiopetusvuotensa vanhemmat ovat saaneet lapsestaan esiopetuspäätöksen. Päivähoidon ja esiopetuksen aloittavan lapsen vanhemmat saavat esiopetuspäätöksen mukana Minun lapseni/ meidän lapsemme kaavakkeen täytettäväksi. Kaavake tuodaan mukana ensimmäisenä esiopetuspäivänä ja siitä käyvät ilmi mm. vanhempien yhteystiedot, varahakijat, allergiat ja muita hoitohenkilökunnalle tärkeitä tietoja lapsesta. 20

21 Lapsen vanhemmilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskustelutuokioon, jossa selvitetään esiopetuksen keskeisiä toimintaperiaatteita ja laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma. Samalla vanhemmilla on mahdollisuus kertoa omasta lapsestaan. Tarvittaessa keskustelutilaisuuksia on mahdollisuus järjestää myös kesken lukuvuoden yleisten ja yhteisten vanhempainiltojen lisäksi. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu käytännössä päivittäin lasta tuotaessa ja haettaessa. Erillisissä esiopetusryhmissä vanhemmille tiedotetaan ajankohtaisista asioista kuukausikirjeiden avulla. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmään pyydetään tarvittaessa lapsen vanhempia mukaan. Tiedottaminen tapahtuu päivittäisten keskustelujen lisäksi sähköisten viestintäjärjestelmien välityksellä Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esiopetusryhmissä työskentelevät opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa, muun muassa suunnittelevat toimintaa yhdessä viikoittain. Esiopetusryhmien keskittäminen yhteen paikkaan sekä kirkonkylällä että Tupoksessa, helpottaa yhteistyön tekemistä. Koko kunnan yhteisiä esiopetuspalavereita pidetään tarpeen mukaan. Niihin osallistuvat kaikki kunnassa työskentelevät esiopettajat mahdollisuuksien mukaan. Alkuopetuksen (1-tai 2-luokat) kanssa tehdään yhteistyötä mm. kummitoiminnan, yhteisten juhlien, oppilasvaihtojen, työpajojen ja kouluun tutustumisen merkeissä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtopalaverit pidetään maaliskuussa. Koollekutsujana toimii alueen rehtori. Koulu järjestää koulutulokaspalaverin myöhemmin keväällä, jossa esiopetuksen opettajat luovuttavat esikoululaisensa koulun alkuopetuksen opettajille. Vanhemmille järjestetään keskustelutilaisuus, jossa alkuopetuksen opettaja, erityisopettaja tai koulun ulkopuolinen asiantuntija kertoo koulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Vanhempien luvalla tehdään yhteistyötä lastenneuvolan kanssa. Vanhempien kanssa keskustellaan koulukypsyystestien ja muiden kehitykseen liittyvien kartoitusten järjestämisestä ja eteenpäin viemisestä. Erityisen tai tehostetun tuen piirissä oleville lapsille hoidon yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan, eri terapeuttien ja asiatuntijoiden kanssa. Esiopetusryhmän opettaja osallistuu tarvittaessa lasta koskeviin OYS:n ym. tutkivien tahojen järjestämiin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin. Seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön on kuulunut perinteisesti vierailut seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin esim. adventti- ja pääsiäiskirkot. Seurakunnan lapsityöntekijä on kuukausittain vieraillut kertomassa lapsille kirkkovuoden ajankohtaisista asioista pikkukirkkojen muodossa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetuslain 31 :n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, opetusja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Avustajan tehtävät liittyvät lapsen tukemiseen, avustamiseen ja oppimistilanteiden ohjaamiseen, niin että lapsen itsenäisyys ja omatoimisuus kehittyvät. Avustajat avustavat ja tukevat sellaisia lapsia, 21

22 jotka tarvitsevat tukea vamman, oppimisvaikeuden, tarkkaavaisuushäiriön, tunne-elämän tai sosiaalisen häiriön vuoksi. Avustajat työskentelevät esiopetuksessa yhteistyössä opettajan kanssa. 5.3 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut esiopetuksessa Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukemista. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon puitteissa luodaan terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Tunnistetaan varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksen ja oppimisen esteet ja puututaan niihin. Oppilashuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Toimiva, moniammatillinen yhteistyö luo mahdollisuudet esiopetuksessa olevan lapsen kasvun ja oppimisen parhaaseen tukemiseen. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavia periaatteita ovat: monialainen yhteistyö, yhteisöllisyys ja moniammatillisuus, luottamuksellisuus, esioppilaan ja huoltajan kunnioittaminen sekä osallisuuden tukeminen, oppilashuollon tarpeen oikea-aikainen tunnistaminen, oppilashuollon riittävä saatavuus sekä uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen. Oppilashuollon tavoitteita ja tehtäviä ovat: hyvinvointia tukevan esikouluyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen, seuraaminen ja arvioiminen, yhteisöllisen toimintatavan kehittäminen ja vahvistaminen edistämällä oppilaan ja huoltajan sekä muiden mahdollisten toimijoiden osallisuutta esikouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä, myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen sekä tarvittaessa ongelmiin puuttuminen, terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen, toimenpiteet ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - mielenterveyden suojaaminen - syrjäytymisen ehkäiseminen - kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä suojaaminen - poissaolojen seuranta - toimintatavat erilaisissa tapaturmissa, onnettomuuksissa ja kuolemantapauksissa esikoululaisen yksilöllisen kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvien tarpeiden huomioiminen esikoulun arjessa 22

23 kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain sekä yhteistyön kehittäminen ja vuorovaikutuksellisen jatkumon muodostaminen esiopetuksesta perusopetukseen ja sitä kautta toisen asteen koulutuksiin Oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: Limingan kunnan lastensuojelun suunnitelma, johon kirjataan opiskeluhuoltoa koskeva osuus (lastensuojelun suunnitelma on sama kuin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) Limingan kunnan opetussuunnitelmiin sisältyvä kuvaus oppilashuollosta (esi- ja perusopetus) ja opiskelijahuollosta (lukio) opiskeluhuoltosuunnitelma, joka on Limingassa esi-, perus- ja lukio-opetuksen yhteinen suunnitelma Limingan kunnan hyvinvointikertomus, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma eli lastensuojelun suunnitelma, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisten opetussuunnitelmien oppilas- tai opiskelijahuoltoa koskevia osuuksia sekä valmisteltaessa Limingan opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Opiskeluhuoltosuunnitelma Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava: 1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista; 2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi; 3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa; 4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä; 5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Limingassa esi-, perus- ja lukio-opetuksella on yksi yhteinen opiskeluhuollon suunnitelma. Täten pyritään turvaamaan opiskeluhuollon yhtenäinen jatkumo. Päävastuu kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta on kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmällä. 23

24 5.3.2 Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta Oppilashuollon kokonaisuus tarvitsee toimiakseen kattavan johtamis- ja ohjausjärjestelmän. Se edellyttää yhteistyötä laajasti eri tasoilla ja vaatii riittävän sekä osaavan henkilökunnan, joka on perehtynyt oppilashuollon toimintaa ohjaaviin periaatteisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin ja arviointimenetelmiin. Lisäksi opiskeluhuollon kehittäminen vaatii lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän tiedon keräämistä, seurantaa, arviointia ja hyödyntämistä. Opiskeluhuollon palvelut ovat osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Oppilashuollon johtaminen Limingan kunnassa opiskeluhuollon johtamis- ja ohjausjärjestelmän muodostavat kunnan hyvinvointiryhmä, opiskeluhuollon ohjausryhmä sekä oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät. Ohjausryhmä ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset opiskeluhuoltoryhmät aloittavat toimintansa Kunnassa on mietittävä näiden ryhmien työn ja vastuun jakaminen lukuvuoden 2014 aikana. Keskeistä on myös ratkaista, miten opiskeluhuollon toteutumista käytännössä seurataan ja arvioidaan. Henkilökunta Esiopetus Limingassa esiopetuksen opettajina toimivat kelpoisuusvaatimukset täyttävät opettajat. (Asetuksessa säädetään opetustoimen henkilöstön, mm. esiopetusta antavan henkilön, kelpoisuusvaatimuksista (986/1998 (Finlex)). Jos lapsella on lisäksi päivähoidon tarve, niin ryhmän lastentarhanopettaja toimii myös osittain päivähoidon puolella yhdessä lastenhoitajien kanssa. Esiopetuksen henkilöstön määrän lisäämiseen ei ole välitöntä tarvetta, koska esiopetusta järjestetään myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten ja henkilökunnan läsnäoloja ja määriä seurataan sähköisen järjestelmän avulla (Effica). Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän, tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä Esiopetukseen on perustettu myös kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimea, mutta niihin ei ole vielä saatu päteviä opettajia. Esi- ja perusopetuksen opetusryhmien muodostamista säädellään perusopetuslailla (628/1998) ja perusopetusasetuksella (852/1998) sekä lasten päivähoidosta annetulla asetuksella (239/1973). Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämisestä päivähoitopaikassa säädetään lasten päivähoidosta annetulla lailla ja asetuksella. Asetuksessa (239/1973) säädetään lasten ja hoito- ja kasvatushenkilökunnan välisestä suhdeluvusta. Säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, onko kyse kunnan itsensä järjestämästä palvelusta tai kunnan ostamasta palvelusta. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 :ssä säädetään hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten välisestä mitoituksesta. Kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, jossa lapsi on kokopäivähoidossa, noudatetaan päivähoitoasetuksen 6 :n 1 momentin säännöstä, ja tällöin seitsemää yli kolmivuotiasta lasta kohden tulee olla yksi kasvatusvastuussa oleva henkilö. Kun esiopetusta järjestetään päivähoidossa vain esiopetukseen osallistuville lapsille, sovelletaan henkilöstömitoituksessa päivähoitoasetuksen 6 :n 2 momenttia, jonka mukaan yhtä kasvattajaa kohden ryhmässä voi olla enintään 13 lasta. 24

25 Jos päivähoidossa on yksi tai useampi erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, on tämä asetuksen 6 :n 3 momentin mukaisesti otettava huomioon lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jos päivähoidossa ei ole avustajaa erityistä tukea tarvitsevaa lasta varten. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on esiopetuksen voimavara. Esiopetus tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja opetuksesta myös esiopetustyössä. Oppilashuoltotyössä lapsen huoltajat ovat mukana yhteistyössä. Tapauskohtaisesti yhteistyöhön pyydetään mukaan oppilashuoltohenkilöstöä, kuten esimerkiksi erityisopettaja, erityisopettaja ja terveydenhuollon henkilöstöä esim. lastenlääkäri tai terveydenhoitaja. Tarpeen mukaan ryhmässä voi olla myös päiväkodinjohtaja tai sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa huoltajia ohjataan kääntymään ulkopuolisten tukipalveluiden piiriin. Esiopetuksessa toteutettavan oppilashuoltotyön tarkoituksena on reagoida tarkoituksenmukaisin kokoonpanoin mahdollisimman nopeasti kuhunkin ongelmatilanteeseen. Esiopetus tarvitsee moniammatillista osaamista perustehtävässään. Toimiva, moniammatillinen yhteistyö luo mahdollisuudet oppilaan kokonaistilanteen arviointiin ja erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. Alueelliset ja oppilaitoskohtaiset opiskeluhuollon toteuttamiseen vaikuttavat erityispiirteet Liminka on kasvanut väestöltään nopeasti ja kasvu jatkuu edelleen. Limingassa erityistä on lapsiväestön suuri suhteellinen osuus koko väestöstä. Kunnassa on kaksi suurta alueellista kasvukeskusta (kirkonkylä ja Tupos), joissa molemmissa toimii suuri yhtenäiskoulu. Esiopetus Esiopetusta järjestetään Tupoksessa Vesikarin päiväkodissa ja kirkonkylällä Linnukan päiväkodissa. Vuorohoitoa tarvitseville esikoululaisille järjestetään esiopetus Lintupuiston vuorohoitopäiväkodissa. Päiväkodinjohtajat vastaavat yksiköiden toiminnasta. Kunnan päiväkodeissa on ollut esiopetuksessa yhteensä n. 200 esikoululaista, joista suurimmalla osalla on myös päivähoidon tarve. Esiopetusta järjestetään päiväkotien lisäksi Limingan sivukouluilla (toiminnasta vastaa Liminganlahden yhtenäiskoulun rehtori) ja kaikissa kunnan yksityisissä päiväkodeissa. Limingan kunnan koko esiopetuksesta vastaa varhaiskasvatusjohtaja. Vesikarin päiväkoti / esiopetusyksikkö Vesikarin päiväkoti sijaitsee Tupoksen yhtenäiskoulun yhteydessä. Vuodesta 2006 alkaen osa päiväkodin käyttöön suunnitelluista tiloista on ollut koulun käytössä. Tilojen käyttö muuhun kuin esiopetuksen tarkoitukseen vaikeuttaa esiopetusryhmien sijoittumista rakennuksessa. Suurimmalla osalla esikoululaisista on myös päivähoidon tarve, jolloin yksi luokkatila 25 lapselle on riittämätön. Vesikarin päiväkodissa on ollut vuosittain 4-5 esiopetusryhmää eli yhteensä n lasta. Syksyllä 2014 yksi ryhmä joutuu siirtymään koulun vieressä olevaan omakotitaloon, koska koulu tarvitsee yhden esiopetuksen käytössä olleen luokkahuoneen. Linnukan päiväkoti / esiopetusyksikkö Kirkonkylän esiopetus/ päivähoito on keskitetty v alussa valmistuneeseen Linnukan päiväkotiin. Linnukan päiväkodin tilat ovat suunniteltu myös esiopetusikäisille, joten tilat ovat uudet ja toimivat. Linnukan päiväkodissa on ollut vuosittain esiopetuksessa yli 100 lasta (viisi ryhmää). 25

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Tyrnävän kunta Esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 84 päivitetty 12.6.2014 96 2 Sisältö 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET... 5 1.1 TEHTÄVÄ... 5 1.2 YLEISET KASVATUKSEN

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu?

OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu? OPS 2016 ja oppimisen tuki - Mikä muuttuu? - HYPEKS-verkoston verkostopäivä 26.11.2014 Marjatta Mikola marjatta.mikola@onerva.fi Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Mikä on suhteesi opetussuunnitelmaan? Mitä sinä

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot