Oivalluksia lapsiperheen arkeen Keskiviikkoisin klo ja 18-20

Transkriptio

1 Yhteistyössä mukana: Oivalluksia lapsiperheen arkeen Keskiviikkoisin klo ja 18-20

2 Oivalluksia lapsiperheen arkeen Tule mukaan pohtimaan, kuulemaan ja saamaan oivalluksia lapsiperheen arjen asioihin Joensuun Perheentalolla. Voit osallistua avoimiin tilaisuuksiin sekä aamuisin että iltaisin ke alkaen. Tästä esitteestä voit lukea tarkemmat esittelyt sekä aiheistamme että alustuksien vetäjistä. Aamukahvit ja asiaa - oivalluksia lapsiperheen arkeen ke klo (sivut 3-15 ) Iltateet ja asiaa - oivalluksia lapsiperheen arkeen kerran kuussa ke klo 18 19:30 (sivut 16-17) Joensuun Perheentalon toimintaa kevät 2015 (sivut 18-19) Joensuun Perheentalo sijaitsee Taitokorttelissa, Rantakatu 15. Perheentalon olohuone ja leikkitila ovat arkisin klo 9 15 lasten, perheiden ja muiden lasten läheisten vapaassa käytössä. Meille voit tulla viettämään aikaa, leikkimään ja tapaamaan muita perheitä. Tarjolla on myös monenlaista ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa. Perheentalon tavoitteena on mahdollistaa ja vahvistaa lasten ja lapsiperheiden osallisuutta. Toimintaa tukee RAY. Lisätietoja: Meihin voit ottaa myös yhteyttä: perheentalo@pelastakaalapset.fi p tai suoraan työntekijöihimme, joiden tiedot löydät www-sivuiltamme. Joensuun Perheentalo on osa Pelastakaa Lapset Ry:n Itä-Suomen aluetoimiston toimintaa. Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lapset on osa Save the Children järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa. Lisätietoja: Aamukahvit ja asiaa - oivalluksia lapsiperheen arkeen Aamukahveille ovat tervetulleita isät, äidit, tulevat vanhemmat sekä muut lapsen läheiset. Mukaan mahtuu 20 keskustelijaa. klo ryhmäkeskustelu Tuvassa klo mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun Kotipesä huoneessa aamupäivän vetäneen asiantuntijan kanssa Aamupäiviin ei ole ilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Neuvontojen aikana lastenhoito on järjestetty ensimmäiselle lapselle. Ryhmän koko riippuu hoidettavien iästä Vanhemman töihin paluu, lapsi päivähoitoon Mikä mietityttää? Mitä on Kela-neuvonta? Univaikeudet Mitä sitten, jos vanhempi väsyy? Minä parisuhteessa Perheen uudet kuviot-uusperheen asiaa Vauvan ensimmäinen vuosi - jokeltelusta ensisanoihin Vinkkejä arkeen temperamenttisen lapsen kanssa Soseista soppaan - lapsiperheen ruokailu Vanhemmuudessa uupumisen ehkäisy Parisuhteen seksuaalisuus pikkulapsiperheessä Mitä tukia ja palveluja on mahdollista saada TE-toimistolta? Rauhoittumisen keinot sekä stressin ja ahdistuksen purkumenetelmät Huom! 6.5. max 10 osallistujaa/ ei lapsia luennolla mukana Lähisuhdeväkivalta lapsen näkökulmasta

3 HUOMIO! Voit lähettää etukäteen kysymyksiä Aamukahveilla käsiteltäviksi. Lähetäthän viestisi niiden alustajien sähköposteihin, joiden aihepiiriä kysymyksesi koskevat tai osoitteeseen. Sähköpostiosoitteet löydät esittelyjen yhteydestä. Aiheiden ja asiantuntijoiden esittelyt: Joensuun kaupunki, Varhaiskasvatuksen perheohjaus Vanhemman töihin paluu, lapsi päivähoitoon Mikä mietityttää? Varhaiskasvatuksen perheohjaus on apuna vanhemmille mm. lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen, perhe elämään ja parisuhteisiin liittyvissä asioissa. Kaikilla lapsiperheillä on elämänvaiheita, jolloin herää monenlaisia kysymyksiä. Huolenaiheita voivat aiheuttaa mm. rajojen asettaminen, arjen hallinta, uusperheen arki tai vanhempien ero ja lapsen asema erossa. Perheohjaajille voi varata keskusteluajan itse tai pyytää lapsen kanssa työskentelevää henkilökuntaa varaamaan vanhemmalle sopivan ajan. Keskustelut tapahtuvat joko rauhallisessa tilassa lähipäiväkodissa tai perheohjauksen toimistolla. Lisäksi toimintaan kuuluvat erilaiset vanhempainryhmät aiheinamme ovat päivähoidon toiminnan, sisältöjen jne. esittely ja päivähoitoon hakeminen. Keskustelemme tämänhetkisestä tilanteesta Joensuussa. Lisäksi aiheina ovat päivähoidon kasvatuksen kysymykset esim. yhteistyö vanhempien kanssa, varhaiskasvatussuunnitelma, vanhempainillat jne. Keskustelemme lapsen huomioimisesta yksilönä ja ryhmässä ja vastaamme esille tuleviin kysymyksiin. Raili Airaksinen, varhaiskasvatuksen perheohjaaja p Auli Ahtonen, varhaiskasvatuksen perheohjaaja p (tavoitettavissa parittomilla viikoilla) Pohjois-Karjalan Kela 4.2. Mitä on Kela-neuvonta? Kela-neuvonnan tarkoituksena on tukea ennakoivasti sekä kokonaisvaltaisesti erityistä tukea tarvitsevan sairaan tai vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisen asioiden etenemistä Kelassa. Kela-neuvonta voi tulla ajankohtaiseksi monella tavalla. Esimerkiksi kun sairas lapsi tai nuori (ja heidän perheensä) tarvitsee vaikeassa elämäntilanteessa tukea Kelan etuuksien hakemiseen sekä Kela-asioihin liittyvään yhteydenpitoon yhteistyökumppaneiden kanssa. Aamukahvit ja asiaa-tilaisuudessa 4.2 aiheesta keskustellaan tarkemmin. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, Lastenpsykiatria, Pikkulapsiperhepsykiatria, Vauvaperheyksikkö Univaikeudet Vauvaperheyksikön työryhmään kuuluu lastenpsykiatri, psykologi, toimintaterapeutti ja sairaanhoitaja. Vauvaperheyksikköön tullaan lääkärin lähetteellä. Vauvaperheyksikössä hoidetaan 0-3 vuoden ikäisiä lapsia perheineen ja raskaana olevia, vauvaa odottavia perheitä. Vauvaperhetyö tukee vanhemman ja lapsen yhdessäoloa ja vuorovaikutusta. Se perustuu hoidollisiin keskusteluihin. Työmuotoja ovat koti- ja poliklinikkakäynnit, yksilökeskustelut/terapiat, puhelinkäynnit ja äiti-vauva-ryhmät sekä univaikeuksien yöhoito. Univaikeuksien hoito tapahtuu puhelin- ja koti/poliklinikkakäynnein sekä yöhoitojakson avulla. Yöhoidossa tutkitaan ja hoidetaan vauvan/lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen yöaikaisia ongelmia, yöitkuja ja univaikeuksia, toistuvaa heräilyä ja nukahtamisvaikeuksia keskustelun aiheena on pikkulapsiperheiden unipulmat. Mari Viinikainen, sairaanhoitaja/vauvaperhetyöntekijä Pikkulapsiperhepsykiatria/Vauvaperheyksikkö/Tikkamäentie 16

4 Joensuun kaupunki, Joensuun Mielenterveyskeskus Mitä sitten, jos vanhempi väsyy? Minä parisuhteessa Joensuun Mielenterveyskeskus vastaa yli 18-vuotiaiden joensuulaisten psykiatrisesta hoidosta. Hoitoon voi sisältyä yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiaa sekä lääkehoitoa. Pääsääntöisesti Mielenterveyskeskukseen tullaan lääkärin lähetteellä, mutta kiireellisissä tapauksissa hoito käynnistyy myös Akuuttityöryhmän kautta, johon varataan vastaanottoaika puhelimitse ja aiheinamme ovat vanhemmuudessa väsyminen, parisuhteen hoitaminen ja sen ylläpitämiseen liittyvät asiat. Keskustelemme tavallisista parisuhteen asioista kuten rakkaus ja läheisyys, puolisoiden erilaisuus ja riidat. Tarkoituksenamme on myös löytää selviytymisen keinoja aiheisiin liittyvien pulmien ratkaisemiseksi. Pikkulapsiperheessä toimivan parisuhteen ylläpitäminen on haasteellista ja se herkästi unohtuu arjen pyörityksen alle. Yritetään yhdessä löytää keinoja arjessa jaksamiseen ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Katri Muranen, sairaanhoitaja, perheterapeutti Niina Kiiski, sairaanhoitaja, perheterapeutti Kirsi Räsänen, sairaanhoitaja, perheterapeutti Sirpa Sinkkonen, sairaanhoitaja, perheterapeutti Siltakatu 18, Joensuu p Joensuun kaupunki, Kasvatus- ja perheneuvola Perheen uudet kuviot - uusperheen asiaa Joensuun perheneuvola on lapsiperheitä varten: työskentelyn tavoittena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen. Perheneuvolassa toimii psykologeja ja soaiaalityöntekijöitä sekä osaaikainen lastenpsykiatri. Joensuun kasvatus- ja perheneuvola palvelee Joensuun (3 työparia), Kontiolahden (1 työpari) ja Outokummun ( 1 työpari) sote-alueen lapsiperheitä. Kasvatus- ja perheneuvolaan voi olla yhteydessä, kun vanhemmilla herää huoli lapsen kasvuun, kehitykseen tai käyttäytymisen tai tunne-elämän vaikeuksiin liittyen tai jos perheessä on kohdattu suuria muutoksia, kotona on jatkuvasti suuria ristiriitoja tai perheessä harkitaan avioeroa tai on jo erottu ja lasten asioista on huolta. Työskentelymuotoina kasvatus- ja perheneuvolassa ovat psykologiset, sosiaaliset ja lääketieteelliset tutkimukset, lasten yksilöterapiat, perhe- ja pariterapiat, lasten ja vanhempien ryhmät sekä perheasioiden sovittelut. Olemme pohtimassa kanssanne uusperheen arkeen ja uusiin kuvioihin liittyviä asioita. Marjaana Sirviö, psykologi Tiina Hoffren-Immonen, psykologi etunimi.sukunimi@jns.fi Ajanvaraus- ja puhelinneuvonta ti ja pe klo p Väisälänkatu 4, Joensuu

5 Puheterapiaklinikka Nelly Leipakka Vauvan ensimmäinen vuosi - jokeltelusta ensisanoihin Puheterapiaklinikka Nelly Leipakka tarjoaa puheterapiapalveluita niin aikuisille kuin lapsille. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kustannetaan yleensä kaupungin, vakuutusyhtiön tai Kelan maksusitoumuksella. Puheterapiassa tutkitaan ja kuntoutetaan puheen, kielen, vuorovaikutuksen ja nielemisen häiriöitä. Vauvan tutustuminen ääniin alkaa jo kohdussa. Synnyttyään lapsi alkaa omaksumaan ympärillään puhuttua kieltä, sen äänteitä ja kielioppia, intonaatiota ja rytmiä. Ensimmäisenä vuotenaan lapsella on herkkyys oppia mikä tahansa puhuttu tai viitottu kieli. Jos lapsi kehittyy normaalisti, monikielisissä perheissä lapsi omaksuu ensimmäisten elinvuosiensa aikana sujuvasti useamman kielen. Vauvan puheen kehitys etenee auditiivisen järjestelmän ja motorisen kehityksen kanssa rinnakkain. Kehitys noudattaa tiettyjä virstanpylväitä ääntelystä ensisanoihin. Vauvan puheen ja kielen kehitykseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, varhainen vuorovaikutus, kieliympäristö, motorinen kehitystahti ja auditiviinen- eli kuulonvarainen erottelukyky keskustelen kanssanne vauvan ensimmäisestä vuodesta puheen ja kielen kehityksen kannalta, sekä kuulokyvyn, kieliympäristön ja varhaisten vuorovaikutustaitojen merkityksestä vauvan kielellisessä kehityksessä. Honkalampisäätiö, FONDO Terapiapalvelut ja Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus Vinkkejä arkeen temperamenttisen lapsen kanssa Keskuksen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa kasvatuksellisen kuntoutuksen toimintamalleja neurologisella, neuropsykiatrisella ja sosiaalisen kehityksen alueella tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja ammattihenkilöstön tarpeisiin. Keskuksen toimintakokonaisuuteen kuuluvat Laa-La (Laatua lasten varhaiskuntoutukseen) alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen, Akiva kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen sekä Sosneuro nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintoihin hakeudutaan ottamalla yhteyttä työntekijöihin tai hoitavan tahon lähetteellä keskustelumme aiheena on Vinkkejä arkeen temperamenttisen lapsen kanssa : On hyvä olla, kun aina ei kiristy polla selviytymiskeinoja koko perheelle. Tanja Miettinen, varhaiskasvatuksen ohjaaja p Jaana Ylönen, varhaiskasvatuksen ohjaaja p etunimi.sukunimi@hl-s.fi Rantakatu 26 A, Joensuu Nelly Penttilä, puheterapeutti, FM, tohtoriopiskelija nelly.leipakka@puheterapeutti.fi

6 Pohjois-Karjalan Martat ry 1.4. Soseista soppaan - lapsiperheen ruokailu Pohjois-Karjalan Martat ry on kansalaisjärjestö joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Kotitalousneuvonnan tavoitteena on ihmisten hyvinvointi, elämänlaadun parantaminen ja sujuva arki keskustelemme lapsiperheen ruokailusta. Ruokamieltymykset syntyvät hyvin varhaisessa vaiheessa. Varhain kohdattu monipuolinen makumaailma auttaa hyväksymään uusia ruokia helpommin myös myöhemmin. "Taaperoiässä" (1-3 vuotta) esiintyvä ruokakielteisyys on tavallista, mutta riippuu myös lapsen temperamentista. Nirsoilun kohteet vaihtelevat melko satunnaisesti, ja lapsi saattaa alkaa hyljeksiä jo aiemmin hyväksymiään ruokia. Arjen kiireessä vanhemmat usein tarjoavat vastoin periaatteitaankin lapselle vain tuttuja ja taatusti maistuvia ruokia. Lapsuudessa koetut miellyttävät maut, perheen esimerkki ja erilaisten ruokien saatavuus muokkaavat pitkälti aikuisiässä noudatettavan ruokavalion. Kirsi Rissanen, laillistettu ravitsemusterapeutti p kirsi.rissanen@martat.fi Koskikatu 5-7, Joensuu Joensuun kriisikeskus 8.4. Vanhemmuudessa uupumisen ehkäisy 6.5. Rauhoittumisen keinot sekä stressin ja ahdistuksen purkumenetelmät Joensuun kriisikeskus on Pohjois-Karjalan Mielenterveysseura kriisityön tukena ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen apua tarjoava paikka. Asiakkaina ovat pohjoiskarjalaiset yksilöt, pariskunnat ja perheet. Apua haetaan elämän kriisi- ja ongelmatilanteisiin. Useilla asiakkaistamme parisuhteeseen ja lapsiperheen ruuhkavuosiin liittyvät haasteet näyttelevät merkittävää osaa elämässä kriisityöntekijät keskustelevat lapsiperheiden vanhempien jaksamisongelmista ja antavat vinkkejä ratkaisukeinoista, joita kriisikeskuksen asiakkaat ovat käyttäneet onnistuneesti jaksamistaan lisäävästi käymme läpi hieman ahdistuksen anatomiaa sekä opettelemme helppoja, rauhoittumiseen soveltuvia tekniikoita. Rauhoittumistekniikkaa voi käyttää ahdistuksen ja jännityksen hallintaan, rentoutumiseen, nukahtamisen avuksi, kiukun laannuttamiseen ja stressin ehkäisyyn. Tuokio sisältää hengitysharjoituksen, rentoutuksen ja mielikuvaharjoituksen treenaamista. Harjoittelun aikana nukahtaneet herätellään tunnin lopulla. Vetäjänä toimii Kimmo Räty. HUOMIO! 6.5. Luennolla ei voi olla lapsia mukana harjoitteiden vuoksi. Maksimi osallistujamäärä on 10 henkilöä. Mervi Rytkönen, kriisityöntekijä Raija Suhonen, kriisityöntekijä Kimmo Räty, toiminnanjohtaja Joensuun kriisikeskus ajanvaraus ma-pe klo p info@joensuunkriisikeskus.fi ennakkokysymykset aiheesta: kimmo.raty@joensuunkriisikeskus.fi Siltakatu 14 B 4, Joensuu

7 Tmi Helena Seutu, kätilö, seksuaalineuvoja ja -terapeutti Helena Seutu, kätilö, seksuaaliterapeutti/pkssk, Naistentautien poliklinikka Parisuhteen seksuaalisuus pikkulapsiperheessä Seksuaaliterapiassa lähestytään ihmistä huomioiden koko elämäntilanne ja tavoitteena on seksuaalinen hyvinvointi, jonka lähtökohdat ja päämäärät päättää asiakas. Seksuaaliterapiasta voi hakea apua esim. seuraavanlaisiin kysymyksiin: Seksuaalinen haluttomuus, häpeän-, syyllisyyden- tai riittämättömyyden tunteet seksuaalisuudessa, parisuhdeongelmat elämän eri vaiheissa, läheisyyteen liittyvät ahdistuksen tunteet jne. Viitekehykseni seksuaaliterapiassa on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen. Olen pohtimassa kanssanne Aamukahvit ja asiaa - aamupäivässä Raskausaika ja pikkulapsivaihe ovat haastavin aika ihmisen elämänkaarella seksuaalisuuden suhteen. Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat muutokset voivat onnen tunteiden ohella aiheuttaa ristiriitoja ja haasteitakin parisuhteeseen. Tiedon lisääntyminen normaaleista muutoksista ja reaktioista seksuaalisuudessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, auttaa ymmärtämään parisuhteen solmukohtia ja rohkaisee puhumaan kumppanin kanssa kipeistäkin asioista. Helena Seutu, seksuaaliterapeutti, NACS p Pohjois-Karjalan TE-toimisto Mitä tukia ja palveluja on mahdollista saada TE-toimistolta? Joensuun kaupunki, Väistö-hanke Lähisuhdeväkivalta lapsen näkökulmasta Väistö on kaksivuotinen hanke, jossa keskitytään perheväkivallan tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Pääasiassa Väistö työskentelee eri viranomaisten apuna perheväkivaltatilanteissa, mutta asiakkailla on mahdollisuus olla myös suoraan yhteydessä hankkeen työntekijään. Perheväkivalta on perheen sisäistä väkivaltaa, joka alkaa usein vähitellen. Se voi olla fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista ja kohdistua kehen tahansa perheenjäseneen. Pitkään jatkuessaan väkivalta saattaa tuntua tavalliselta osalta elämää. Sitä se ei ole; jokaisella on oikeus elää ilman pelon tai uhan tunnetta. Lapsen turvallisuus on aina aikuisen vastuulla. Lapselle perheväkivallan näkeminen on yhtä tuhoisaa, kuin sen kohteeksi joutuminen. Väkivalta loppuu harvoin, tuskin koskaan itsestään. Väkivaltaan on kuitenkin aina saatavissa apua ja siitä on mahdollista selviytyä aamupäivän aikana pohdimme lähisuhdeväkivallan vaikutuksia lapseen ja lapsen kehitykseen, lapsen ollessa uhri tai sivusta seuraaja. Kerromme väkivallan aiheuttamista traumoista ja niiden aiheuttamista vaikutuksista lapsen elämään. Mika Kivelä, kehittäjätyöntekijä p mika.kivela@jns.fi Paikalla on asiantuntija Pohjois-Karjalan TE toimistosta Sinun on mahdollista saada tietoa liittyen omaan työmarkkinatilanteeseesi, miten työllistyn, voinko saada siihen taloudellista tukea, mikä on tärkeää työnhaussa, miten voisin lisätä ammatillista osaamistani tai jostain muusta mieltä askarruttavasta työelämään liittyvästä asiasta. Torikatu 36 A, Joensuu

8 Lastenhoidon järjestävät: Karelia-ammattikorkeakoulu Olemme mukana keskiviikkoisin Aamukahvit ja asiaa - aamupäivissä huolehtimassa lapsistanne kanssanne. Lapsen suostuessa voitte halutessanne jättää hänet neuvontojen tai henkilökohtaisen keskustelun ajaksi leikkimään sosionomi- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa. Lapsen tarvitessa syliä, opiskelijan syliin pääsee aina. Opiskelija on koko ajan lapsenne kanssa, joten voitte turvallisesti jättää hänet hetkeksi silmistänne ja keskittyä päivän teemaan ja keskusteluun. Opiskelijat ovat aikuisia, terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijoita Kareliaammattikorkeakoulusta. Perheentalolla opiskelijat tutustuvat lapsen kehitysvaiheisiin havainnoimalla lapsia ja toimimalla yhdessä heidän kanssaan. Opiskelijoiden ohjaajina toimivat Perheentalon työntekijät ja joka toinen viikko MLL:n ammattitaitoiset ohjaajat. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Joensuun yhdistys ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tekevä järjestö. MLL Joensuu on yksi liiton paikallisyhdistyksistä, joka tekee käytännön työtä joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Aamukahvit ja asiaa - aamupäivissä teemme ohjattua leikkitoimintaa parillisilla viikoilla. Ohjatussa leikkitoiminnassa toimivat ohjaajina koulutetut ohjaajamme. mll.joensuu@mll.inet.fi p Torikatu 17, Joensuu Sari Johansson, lehtori p Raija Latvala, harjoittelukoordinaattori p Sosiaali- ja terveysalan keskus Tikkarinne 9, Joensuu

9 Iltateet ja asiaa - oivalluksia lapsiperheen arkeen Keskiviikkoisin kerran kuussa klo Perheentalolla Iltoihin ovat tervetulleita mukaan kaikki pienten lasten ja koululaisten äidit, isät, lähiaikuiset ja muut asiasta kiinnostuneet. Tapaamisissa keskustellaan ja pohditaan arjen iloja, huolia ja vastuita. Tarkastellen asioita lasten ja aikuistenkin näkökulmista. Jokaiselle illalle on nimetty oma teemansa, josta kuullaan alustus. Vanhempien kokemukset ja kysymykset ovat tervetulleita ja tärkeitä. Keskustelun aiheita voidaan painottaa mukana olevien kiinnostusten ja kysymysten mukaan. Tarkoitus on jakaa kokemuksia ja miettiä yhdessä erilaisia ratkaisu- ja toimintamalleja Arjessa jaksaminen - Mistä tukea, apua vanhemmuuteen? Lapset ja matkustaminen Media pikkulapsen elämässä Mannerheimin Lastensuojeluliitto Järvi-Suomen piiri Arjessa jaksaminen Media pikkulapsen elämässä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. MLL:n 558 paikallisyhdistystä sekä 10 piirijärjestöä ympäri Suomen antavat kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua toimintaan yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin lapsi- ja perhetoiminnan koordinaattorit ohjaavat ja pohdiskelevat yhdessä vanhempien kanssa : Arjessa jaksaminen - Mistä tukea, apua vanhemmuuteen? Arjen pyörteissä vanhemman jaksaminen on usein koetuksella monella eri tavalla. Mistä ja kuinka löytäisimme apua ja voimavaroja arjen haasteiden kohtaamiseen ja niistä ylipääsemiseen sekä elämän ilon löytämiseen Media pikkulapsen elämässä Kirjat, internet, elokuvat, tietokonepelit, mainokset, televisiot, valokuvat, kännykät Ne ovat kaikki mediaa ja osa pienenkin lapsen elämänpiiriä. Mietityttääkö lapsesi mediankäyttö? Vanhemman ei tarvitse itse olla mediataituri tai tietokonevelho opastaakseen lasta elämään tämän päivän maailmassa. Lapset tarvitsevat sekä suojelevaa että sallivaa mediakasvatusta. Vinkkejä, eri ikäisten lasten mediankäyttöön ja mediakasvatukseen. Lisätietoja: Pohjolan Matka Lapset ja matkustaminen Pohjolan Matka on täyden palvelun matkatalo, joka palvelee matkailijoita lähes 25 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Pohjolan Matkan ydinliiketoimintoja ovat linja-autoliikenne ja matkatoimistopalvelut, jotka työllistävät reilut 400 matkailun ammattilaista. Etelänmatkat, lennot,majoitukset, viisumit ja matkaliput hoituvat kauttamme vaivattomasti, samoin kuin yritysten ja yhteisöjen ryhmämatkat Lapset ja matkustaminen illan aikana pohditaan mitä tulee ottaa huomioon lasten kanssa matkustaessa niin lähellä kuin kaukanakin. Lähdetäänkö kesällä Legolandiin ihastelemaan maailman suurinta legoista rakennettua pienoismallia Star Wars X-wing Starfighteria vai risteilelläänkö Tallinnaan nauttimaan kesäisestä vanhasta kaupungista? Kesän lomasuunnitelmat alkavat jo hahmottua auringon sulattaessa hankia. Käymme läpi tulevan kesän matkakohteita ja lapsiperheiden kestosuosikkeja. Illan päätteeksi osallistujien kesken arvotaan risteilylahjakortti.

10 JOENSUUN PERHEENTALON TOIMINTAA KEVÄÄLLÄ 2015 Avoin toiminta Perheentalolle voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita perheitä. Leikin lomassa voit syödä omia eväitäsi ja juoda kahvit tai teet. Vapaaehtoisen kahvi- tai teemaksusi voit laittaa yhteiseen kahvikassaan. Perheentalo on avoinna ma pe klo Nalleneuvola torstaisin klo (ei 5.3.) Karelia-AMK:n sairaanhoitajaopiskelijat ottavat lapsia ja nalleja / muita leluja vastaan Nalleneuvolassa. Vanhempien ja muiden lasten läheisten käytössä on myös OmaTerveys-piste. Laa-La -leikkiryhmä maanantaisin klo : 16.2., 9.3., 20.4., Maksuton, avoin ohjattu leikkiryhmä perheille liikettä, leikkiä ja laulua yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Ryhmän tarkoituksena on tarjota perheen arkeen leikki-ideoita vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä pienen lapsen kehityksen tueksi. Lisätietoja: Tanja Miettinen p tai Jaana Ylönen p FONDO / Honkalampisäätiö. Perheentalon leipojaiset kerran kuussa perjantaisin klo : 23.1., 20.2., 20.3., Äiti-vauva -ryhmä tiistaisin n. klo Perheentalon Porinakammarissa. Ryhmässä on mahdollisuus tutustua toisiin äiteihin ja vauvoihin sekä keskustella luottamuksellisesti heidän ja ohjaajien kanssa äitiyteen ja vauvan hoitoon liittyvistä kysymyksistä. Toivomme helmikuussa 2015 alkavaan suljettuun ryhmään n. neljää äitiä, joilla on 5 kk - 1,5 vuoden ikäinen vauva. Kiinnostuneet äidit haastatellaan ennen ryhmän alkua mm. odotusten kartoittamiseksi. Lisätietoja: Tarja Villman (psykoterapeutti, psyk.sh) tarja.villman@psykoterapiasuvanto.fi Monikkoperhevalmennus kaksosia tai kolmosia odottaville 12., 19. ja klo Lisätietoja: Sannamari Kiviranta p Isämies-lapsi -illat 14.1., 4.2., 4.3. klo Pelataan yhdessä lautapelejä ym. Talo tarjoaa pientä iltapalaa. Lisätietoja: Topi Linjama, p Vanhemmuuden vertaistukiryhmä torstaisin klo Lisäksi Liekun aamuryhmät parillisten viikkojen tiistaina klo Lisätietoja: Liekku ry Adoptioperheiden vertaistukiryhmä sunnuntaisin klo 15 17: 18.1., 15.2., 22.3., 19.4., Lisätietoja: Anna Ojanne p Vertaisryhmä synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuneille äideille joka toinen torstai klo Lisätietoja ja ilmoittautumiset: joensuu.aima@gmail.com tai p sekä Espanjankielen kerho lauantaina klo : 7.2., 21.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4., 9.5. ja Lisätietoja: Calkin Suero Montero p Muut vapaaehtoiset toimijat talossa Kylämummit ja - vaarit tavattavissa joka toinen perjantai alkaen klo Lisätietoja: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri, Merja Korpi p Ilonpisaroita arkeen mummit ja vaarit askartelemassa perheiden kanssa kerran kuussa maanantaisin klo ; 16.2., 16.3., 13.4, Lisätietoja: Minna Sinkkonen kmpalvelu@hotmail.fi Käsityötalkoot kehitysmaiden lasten ja äitien hyväksi maanantaisin klo 16.00: 2.2., 2.3., 30.3., 4.5. Lisätietoja: Leila Kontkanen p Naisten Pankki. Varhainen tuki- ja ehkäisevä lastensuojelutyö perheisiin Yökylätoimintaa kerran kuussa perjantaista lauantaihin. Lisätietoja: Riikka Linjama riikka.linjama@gmail.com Sanaratas ry. Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Tukiperheinfo klo Tukiperheilta 11.2., Tukiperhevalmennus 7.2., Tukihenkilövalmennus klo 17-20: 16.2., 18.2., Lisätietoja: Eeva- Liisa Wallius p (tukihenkilötoiminta) ja Jaana Vainikainen (tukiperhetoiminta) p / Pelastakaa Lapset, Itä-Suomen aluetoimisto