Oivalluksia lapsiperheen arkeen Keskiviikkoisin klo 10-12

Transkriptio

1 Yhteistyössä mukana: Oivalluksia lapsiperheen arkeen Keskiviikkoisin klo 10-12

2 Oivalluksia lapsiperheen arkeen Joensuun Perheentalolla Tule mukaan pohtimaan, kuulemaan ja saamaan oivalluksia lapsiperheen arjen asioihin Joensuun Perheentalolla. Tästä esitteestä voit lukea tarkemmat esittelyt sekä aiheistamme että alustuksien vetäjistä. Joensuun Perheentalo sijaitsee Taitokorttelissa, os. Rantakatu 15. Perheentalon tupa ja leikkitila ovat arkisin lasten, perheiden ja muiden lasten läheisten vapaassa käytössä. Meille voit tulla viettämään aikaa, leikkimään ja tapaamaan muita perheitä. Tarjolla on myös monenlaista ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa. Perheentalon tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia sekä mahdollistaa ja vahvistaa lasten ja lapsiperheiden osallisuutta. Toimintaa tukee Veikkaus. Tarkista Perheentalon aukioloajat ja Aamukahvien aikataulut: Meihin voit ottaa yhteyttä myös: p tai suoraan työntekijöihimme, joiden tiedot löydät www-sivuilta. Joensuun Perheentalo on osa Pelastakaa Lapset Ry:n Itä-Suomen aluetoimiston toimintaa. Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lapset on osa Save the Children järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa. Lisätietoja: Aamukahvit ja asiaa oivalluksia lapsiperheen arkeen keskiviikkoisin klo asiantuntijan alustus ja ryhmäkeskustelu Tuvassa klo mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun Kotipesä-huoneessa asiantuntijan kanssa Aamukahveille ovat tervetulleita isät, äidit, tulevat vanhemmat sekä muut lapsen läheiset ja aiheesta kiinnostuneet. Tilaisuuksiin ei ole ilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Lastenhoito on järjestetty lapselle. Ryhmän koko riippuu hoidettavien lasten iästä. Syyskauden aiheet: 6.9. Miten tuen lasta kriisissä? Karkaileeko ajatus, pysyykö mieli kirkkaana, sujuuko arki vai meneekö hermot? Läsnäolon ja sen puutteen vaikutus lapsen kehitykseen Ylös, ulos ja leikkimään! Kahdesta tulee kolme, perhekolmio Lapsuudenperheen vaikutus omiin kasvatusmetodeihin Imetystä ja vauvavuoden elämää Monikulttuuristen perheiden anatomiaa Vanhempien ero lapsen näkökulmasta sekä yhteisen vanhemmuuden turvaaminen Miten mie liikkuisin? Tietoa synnytyksen jälkeisen liikkumisen tueksi Lapsen oikeuksiin liittyvä aihe, tarkentuu myöhemmin Perhehoito ja tukiperhetoiminta HUOMIO! Voit lähettää etukäteen kysymyksiä Aamukahveilla käsiteltäviksi. Lähetäthän viestisi niiden alustajien sähköposteihin, joiden aihepiiriä kysymyksesi koskevat tai Alustajien sähköpostiosoitteet löydät esittelyjen yhteydestä.

3 Aiheiden ja asiantuntijoiden esittelyt: Pohjois-Karjalan Kriisikeskus 6.9. Miten tuen lasta kriisissä Pohjois-Karjalan kriisikeskus tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista keskustelutukea erilaisissa elämän haasteissa yksilöille, pareille ja perheille täydentäen julkisia palveluja. Kriisikeskuksella työskentelee tehtävään koulutettuja ammattilaisia. Tavallisin hakeutumisen syy ovat parisuhteen haasteet. Kriisikeskuksella on myös verkkovastaanotto, jolloin asiakas voi käydä keskustelua vaikkapa omasta kodistaan käsin hyödyntäen videoyhteyttä tai chattia. Miten tuen lasta kriisissä -tuokiossa tarkastellaan, miten auttaa vanhempana lasta, joka on kohdannut raskaan kokemuksen. Lapsen auttamisessa asiantuntijuutta tärkeämpää on läheinen suhde. Siksi lapsen omat tutut aikuiset ovat usein parhaita auttajia. Parhaimmillaan suhde vanhempiin on lapsen turvapaikka, myös surun tai trauman kohdatessa. Piia Nurhonen, kriisityöntekijä, projektisuunnittelija Kriisikeskuksen ajanvaraus ma - pe klo 12 13, p etunimi.sukunimi@pohjoiskarjalankriisikeskus.fi Siltakatu 14 B 14, Joensuu Honkalampi-säätiö, Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus sekä Joensuun seudun erilaiset oppijat ry Karkaileeko ajatus, pysyykö mieli kirkkaana, sujuuko arki vai meneekö hermot? Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskuksen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa kasvatukselliseen kuntoutukseen pohjautuvia matalan kynnyksen toimintamalleja. Kohderyhmänä ovat neurologisella, neuropsykiatrisella ja sosiaalisen kehityksen alueella tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja nuoret aikuiset sekä heidän lähipiirinsä. Toimintoihin hakeudutaan ottamalla yhteyttä keskuksen työntekijöihin. Joensuun seudun erilaiset oppijat ry on paikallinen luki-järjestö, joka palvelee kaikkia, joille oppiminen on haastavaa. Tarjoamme tietoa, tukea ja ohjausta oppimiseen. Sekä Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus että Joensuun seudun erilaiset oppijat ry toimivat STEAn tuella Aamukahveilla käsitellään käytännön keinoja tarkkaavaisuuden suuntaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Toiminnallisissa työpajoissa pääset tutustumaan oppimisen apuvälineisiin sekä arjen sujuvuuden keinoihin. Honkalampi-säätiö: Jaana Ylönen, varhaiskasvatuksen ohjaaja, yksikön vastaava p Noora Alm, erityisohjaaja, p Toivo Turunen, erityisohjaaja, p etunimi.sukunimi@hl-s.fi Joensuun seudun erilaiset oppijat ry: Sari Haapala, apuvälineasiantuntija, p sihteeri@lukijose.fi

4 Psykoterapiapalvelu Timo Sarkkinen Läsnäolon ja sen puutteen vaikutus lapsen kehitykseen Psykoterapiapalvelu Timo Sarkkinen tarjoaa psykoterapiapalveluita eriikäisille lapsista vanhuksiin. Palveluihin kuuluvat myös työnohjaus, koulutus ja konsultointi. Psykoterapia on psyykkisten, elämää vaikeuttavien ongelmien hoitoa psykologisin menetelmin. Psykoterapiaan hakeudutaan yleensä psykiatrin lähetteellä, jolloin terapiaan voi saada myös KELA:n tukea. Timo Sarkkinen, psykoterapeutti Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Järvi-Suomen piiri ry Ylös, ulos ja leikkimään! Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. MLL:n keskustoimisto, 10 piirijärjestöä ja 556 paikallisyhdistystä ympäri Suomen antavat kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua toimintaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä / Perheasiain neuvottelukeskus Kahdesta tulee kolme, perhekolmio Perheasiain neuvottelukeskus on Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän ylläpitämä yksikkö. Kustannuksiin osallistuvat myös Joensuun kaupunki sekä ympäristökunnat ja-seurakunnat. Asiakkaiksi voivat hakeutua kaikki Pohjois- Karjalan maakunnan alueella asuvat ihmiset. Asiakastyössä selvittelyn kohteena ovat useimmiten parisuhderistiriidat, joista puolisot voivat keskustella perheneuvojan kanssa yhdessä tai erikseen. Yleisiä tulonsyitä ovat mm. puhumisen vaikeudet, erilaiset tunne-elämän kysymykset sekä erotilanteisiin liittyvät kriisit. Keskuksen puoleen voi kääntyä myös yksilö- ja perhekohtaisissa ongelmissa. Kun perheeseen syntyy lapsi, meistä tulee vanhemmat. Mitä silloin tapahtuu parisuhteelle, jääkö se taka-alalle, hoitamatta? Kuinka tässä tilanteessa voisi pitää yllä parisuhdetta, joka on kuitenkin lapsen koti? Läheisyys, vuorovaikutus, seksuaalisuus Kati Häkkinen, perheneuvoja, pastori, työnohjaaja ja työyhteisökonsultti, p kati.hakkinen@evl.fi Millaisia leikkejä leikit lapsena? Millaisia leikkejä lapsesi leikkii? Ovatko leikit ja leikkipaikat muuttuneet vai säilyneet samoina? Mitä merkitystä leikillä ja ulkoilulla on? Miten saada uusia ideoita arjen leikkeihin? Mitä kivaa lähimetsässä voi tehdä? Leikki ja ulkoilu ovat hyödyllisiä niin lapselle kuin aikuisellekin. Tule mukaan keskustelemaan leikistä ja ulkoilusta, jakamaan omat vinkkisi ja kuulemaan uusia ideoita! Elina Honkaselkä, perhekeskustoiminnan koordinaattori, p elina.honkaselka@mll.fi

5 Siun sote / Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Joensuun kantakaupunki Lapsuudenperheen vaikutus omiin kasvatusmetodeihin alkaen Siun soten alkaessa mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät Miepä-palveluiksi. Kantakaupungin mielenterveyspalvelut toteutuvat Niinivaaran, Siilaisen ja Rantakylän terveysasemilla Aamukahveilla keskitymme vanhempien välisiin erimielisyyksiin lasten kasvatuksessa. Pohdimme oman suvun merkitystä vanhemmuuteen sekä sitä, kuinka voi lisätä ymmärrystä omasta ja kumppanin toiminnasta perheen arjessa. Katri Muranen, psyk.sh, psykoterapeutti, kouluttaja, p Niina Kiiski, psyk.sh, psykoterapeutti, kouluttaja, p Siun sote / Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut, Joensuun kantakaupunki Imetystä ja vauvavuoden elämää Varhaisen tuen perhetyön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen sekä arjen hallinnan lisääminen. Sosiaalityöntekijä tekee tarvittavat päätökset sosiaalipalveluista. Sosiaaliohjaajat antavat tukea lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa arjessa ja äkillisten elämän muutosten tilanteissa. Heiltä saa tietoa oman alueen muista palveluista ja tukimuodoista perheille. Palvelu on maksutonta. Lapsiperheiden kotipalvelun painopisteenä ovat alle kouluikäisten lasten perheet ja vauvaperheet. Kotipalveluohjaaja auttaa vanhempia lasten hoitoon, kasvatukseen ja kodinhoidollisiin tehtäviin liittyvissä asioissa. Väliaikaisen palvelun maksu on kiinteä. Säännöllisen palvelun maksu määräytyy perheen koon ja tulojen perusteella. Avuntarpeen syitä voivat olla esimerkiksi - raskauteen tai synnytykseen liittyvä tuen tarve - lasten hoitoon liittyvä tuen tarve - aikuisen tai lapsen sairastumiseen tai asiointiin liittyvä lyhytaikainen avun tarve - vanhemman väsymys, uupumus tai kriisitilanne Vauvaperheiden asiantuntijahoitaja tarjoaa imetysohjausta, tukea vauvan hoitoon ja vauvavuoden arjen hallintaan. Palvelu on maksutonta Aamukahveilla keskustellaan vauvavuoden elämästä imetyksen näkökulmasta. Imetys on yksi tapa hoivata lasta. Imetys voi toteutua monella yksilöllisellä tavalla. Imetykseen liittyy iloa ja surua, onnistumisia ja pettymyksiä. Pirjo Piirainen, vauvaperheiden asiantuntijahoitaja, IBCLC, alueellinen imetysohjauskoordinaattori, p

6 Joensuun kaupunki / Maahanmuuttajapalvelut Monikulttuuristen perheiden anatomiaa Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut tarjoaa alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta maahan muuttaneille eri kielillä. Tarjoamme myös neuvontaa ja ohjausta maahanmuuttajien parissa työskenteleville. Maahanmuuttajapalveluissa työskentelee kotouttamispäällikkö, palveluneuvoja, kolme hanketyöntekijää sekä Siun soten kaksi sosiaaliohjaajaa. Suomessa elää tällä hetkellä yli monikulttuurista paria ja perhettä. Määrä kasvaa vuosittain noin 3000 parilla. Pääkaupunkiseudulla jo joka kymmenes avioliitto on monikulttuurinen, ja tällä hetkellä yleisimmin toinen puolisoista on syntyperältään venäläinen, ruotsalainen tai virolainen. Monikulttuurisissa perheissä elää noin lasta. (Väestöliitto.) Sen lisäksi, että monikulttuurisuudella tarkoitetaan usein kansallisten kulttuurien moninaisuutta, voidaan monikulttuurisuus ymmärtää laajemminkin: vaikka perheen vanhemmat edustavat samaa kansallista kulttuuria, he tuovat parisuhteeseen ja perheeseen mukanaan oman henkilökohtaisen kulttuurinsa, johon ovat vaikuttamassa niin perhetausta kuin ympäristötekijät. Vanhemmat voivat edustaa myös jotain ns. alakulttuuria, kuten eri uskonnollisia vakaumuksia tai sukupuolivähemmistöjä Aamukahveilla pysähdytään pohtimaan perheiden monikulttuurisuutta ja sen mukanaan tuomia iloja ja haasteita niin kansallisen monikulttuurisuuden kuin henkilökohtaisen monikulttuurisuuden näkökulmasta. Hanna Kärkkäinen, palveluneuvoja, p hanna.karkkainen@jns.fi Siun sote / Joensuun kantakaupungin perheneuvola sekä Joensuun kaupunki / Varhaiskasvatuksen perheohjaus Vanhempien ero lapsen näkökulmasta sekä yhteisen vanhemmuuden turvaaminen Perheneuvola on lapsiperheitä varten: työskentelyn tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen. Perheneuvolassa toimii psykologeja ja perheterapeutti-sosiaalityöntekijöitä. Joensuun perheneuvolaan saa parhaiten yhteyden soittamalla ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen (ks. seuraava sivu). Perheneuvolaan voi olla yhteydessä, kun vanhemmilla herää huoli lapsen kasvuun, kehitykseen tai käyttäytymisen tai tunne-elämän vaikeuksiin liittyen. Perheneuvola voi olla perheen tukena, jos perheessä on kohdattu suuria muutoksia, kotona on jatkuvasti suuria ristiriitoja tai perheessä harkitaan avioeroa tai on jo erottu ja lasten asioista on huolta. Työskentelymuotoina ovat psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset, lasten yksilötyöskentelyt, perheja pariterapiat, lasten ja vanhempien ryhmät sekä perheasioiden sovittelut. Varhaiskasvatuksen perheohjaus on apuna vanhemmille mm. lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen, perhe elämään ja parisuhteisiin liittyvissä asioissa. Kaikilla lapsiperheillä on elämänvaiheita, jolloin herää monenlaisia kysymyksiä. Huolenaiheita voivat aiheuttaa mm. rajojen asettaminen, arjen hallinta, uusperheen arki tai vanhempien ero ja lapsen asema erossa. Perheohjaajille voi varata keskusteluajan itse tai pyytää lapsen kanssa työskentelevää henkilökuntaa varaamaan vanhemmalle sopivan ajan. Keskustelut tapahtuvat joko rauhallisessa tilassa lähipäiväkodissa tai perheohjauksen toimistolla. Lisäksi toimintaan kuuluvat erilaiset vanhempainryhmät ja päiväkodissa olevien esikoululaisten kuraattorin palvelut Aamukahveilla aiheenamme on Vanhempien ero lapsen näkökulmasta sekä yhteisen vanhemmuuden turvaaminen. Av(i)oero on prosessi, jonka aikana eroavilta vanhemmilta vaaditaan valtavan paljon voimia. Parhaimmassakin tapauksessa ero on aina jonkinlainen kriisi myös lapselle. Kun erosta on tehty päätös, on aika ryhtyä kertomaan siitä jotain myös lapselle. Lapsi, kuten aikuinenkin, kokee avioeron yhteydessä surua, vihaa, hämmennystä ja monia muita tunteita. (Jatkuu seuraavalla sivulla)

7 Eropäätöksen tehtyään vanhempien on pohdittava monia lapsen elämään liittyviä kysymyksiä uudesta näkökulmasta. Vaikka parisuhde päättyy, yhteinen vanhemmuus jatkuu läpi elämän. Vanhempien on löydettävä uusia käytäntöjä, jotka turvaavat lapsen kasvun ja kehityksen sekä molempien vanhempien vanhemmuuden säilymisen lapsen elämässä. Joensuun kantakaupungin Perheneuvola: Tuuli Paajanen, psykologi Raija Halonen, perheterapeutti, sosiaalityöntekijä Ajanvaraus- ja puhelinneuvonta ti ja to klo 10 12, p Mutalan, Rantakylän ja Utran alue (Rantakylän hyvinvointiasemalla) Puhelinneuvonta keskiviikkoisin psykologi p perheterapeutti, sosiaalityöntekijä p Joensuun kaupunki, Varhaiskasvatuksen perheohjaus: Raili Airaksinen, varhaiskasvatuksen perheohjaaja, p Leena Lappalainen, varhaiskasvatuksen perheohjaaja, p (tavoitettavissa ma - ti) etunimi.sukunimi@jns.fi Karelia Ammattikorkeakoulu / Voimala Miten mie liikkuisin? Tietoa synnytyksen jälkeisen liikkumisen tueksi Voimala on Karelia-amk:n oppimis- ja palveluympäristö, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijat kehittävät ja toteuttavat moniammatillisesti erilaisia toimintoja kaikenlaisten asiakasryhmien parissa. Toiminnan muotoja ovat esimerkiksi tavoitteelliset ryhmät, tapahtumat, kehittämistehtävät ja kotikäynnit. Milloin voisin palata liikuntaharrastukseni pariin synnytyksen jälkeen? Miten kehoni on muuttunut raskauden ja synnytyksen myötä? Millaista liikuntaa voisin harrastaa? Kuinka voisin liikkua yhdessä vauvan tai taaperon kanssa? Miksi liikkuminen olisi minulle hyödyllistä? Aamukahveilla Voimalan opiskelijoiden kanssa voi keskustella synnytyksen jälkeisestä liikunnasta ja saada käytännön vinkkejä sen toteuttamiseen. Kaisa Juvonen, Voimala-koordinaattori, p kaisa.r.juvonen@karelia.fi Lapsen oikeuksiin liittyvä aihe, tarkentuu myöhemmin

8 Siun sote / Sijaishuolto, Joensuu kantakaupunki sekä Perheoikeudelliset palvelut sekä Pelastakaa Lapset ry Perhehoito ja tukiperhetoiminta Perhehoito on lastensuojelulain mukaan sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto. Se voi olla joko toistaiseksi jatkuvaa tai määräaikaista. Perhehoidosta vastaa lapsen tai nuoren huostaan ottanut kunta. Kunta valitsee lapselle hänen tarpeitaan parhaiten vastaavan sijaisperheen. Kunta ja sijaisvanhempi tekevät lapsen perhehoidosta toimeksiantosopimuksen. Kunta voi järjestää perhehoidon palvelukokonaisuuden tuottamalla sen itse eli rekrytoida, valmentaa, kouluttaa ja järjestää tuen sijaisvanhemmille. Osa kunnista kuuluu alueellisiin lastensuojelun yksiköihin, jolloin yksikkö muun muassa rekrytoi ja valmentaa sijaisperheitä kuntien tarpeisiin. Kunta voi myös järjestää perhehoitopalvelun ostamalla sen perhehoitopalveluja tuottavalta yritykseltä, järjestöltä tai säätiöltä. Kunta vastaa sijaisperheen ja perhehoitoon sijoitetun lapsen tai nuoren tuesta ja palveluista asiakassuunnitelman ja toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Perhehoidon valvonnasta vastaa kunta. Tukiperheet auttavat lapsiperheitä jaksamaan arjessa. Pelastakaa Lasten tukiperhetoiminta on ehkäisevää lastensuojelutyötä, jota toteutetaan myös osana lastensuojelun avohuoltoa. Tukiperheet ovat vapaaehtoisina toimivia tavallisia perheitä, joilla on aikaa olla lasten tukena sekä kykyä tarjota lapsille turvallista ja lämmintä huolenpitoa. Tukiperheessä lapsella on mahdollisuus saada osakseen aikuisen yksilöllistä huomiota ja hyväksyvää läsnäoloa. Aamukahveilla tukiperhetoiminnasta keskustellaan huomioiden sekä vapaaehtoisen tukiperheen että tukiperhettä hakevan perheen näkökulmat. Siun sote, Lastensuojelun sijaishuolto: Lauri Saarelainen, johtava sosiaalityöntekijä, lauri.saarelainen@siunsote.fi Pelastakaa Lapset ry: Jaana Vainikainen, sosiaaliohjaaja, p jaana.vainikainen@pelastakaalapset.fi Aamukahvien tarjoiluista huolehtii: Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin laajaan koulutustarjontaan kuuluvat valmentava koulutus, ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Ammattiopisto Luovi tarjoaa tasavertaisia oppimismahdollisuuksia sekä yksilöllisiä reittejä työelämään ja hyvään elämisen laatuun. Perheentalon Aamukahveille leipoo ja leipomukset tarjoilee Telman opiskelijat ohjaajineen. Telma on työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Linkki tutustumista varten Lastenhoidon järjestävät: Karelia Ammattikorkeakoulu Olemme mukana keskiviikkoisin Aamukahvit ja asiaa -tilaisuuksissa huolehtimassa lapsistanne kanssanne. Lapsen suostuessa voitte halutessanne jättää hänet Aamukahvien tai henkilökohtaisen keskustelun ajaksi leikkimään opiskelijoiden kanssa. Lapsen tarvitessa syliä, opiskelijan syliin pääsee aina. Opiskelija on koko ajan lapsenne kanssa, joten voitte turvallisesti jättää hänet hetkeksi silmistänne ja keskittyä päivän teemaan ja keskusteluun. Opiskelijat ovat aikuisia Karelia Ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Perheentalolla opiskelijat tutustuvat lapsen kehitysvaiheisiin havainnoimalla lapsia ja toimimalla yhdessä heidän kanssaan. Opiskelijoiden ohjaajina toimivat Perheentalon työntekijät ja joka toinen viikko myös MLL:n ammattitaitoiset ohjaajat. Sari Johansson, lehtori p Raija Latvala, harjoittelukoordinaattori p Sosiaali- ja terveysalan keskus Tikkarinne 9, Joensuu

9 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Joensuun yhdistys ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tekevä järjestö. MLL Joensuu on yksi liiton paikallisyhdistyksistä, joka tekee käytännön työtä joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Aamukahvit ja asiaa -tilaisuuksissa koulutetut ohjaajamme järjestävät ohjattua leikkitoimintaa parillisilla viikoilla. p Torikatu 17, Joensuu

10 JOENSUUN PERHEENTALON TOIMINTAA SYKSYLLÄ 2017 Aamukahvit ja asiaa Oivalluksia ja tukea perheen arkeen ke klo (ei ). Maksuton lastenhoito tilaisuuden aikana. Lisätietoja Perheentalon nettisivuilta ja p Nalleneuvola syyskuusta alkaen torstaisin (ei ) klo Opiskelijat ottavat lapsia ja leluja vastaan Nalleneuvolassa. Lisätietoja Perheentalon nettisivuilta ja p Leipojaiset perjantaisin 8.9., 6.10., ja klo Lisätietoja Perheentalon nettisivuilta ja p Perhekahvila perjantaisin klo Lisätietoja: Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Joensuun yhdistys, p Laa-La -tuokiot tiistaisin 29.8., 26.9., , ja klo Ohjelmassa on laulua, liikettä ja leikkiä. Lisätietoja Jaana Ylönen, Honkalampi-säätiö, p Erityislasten vanhempien vertaisryhmä maanantaisin 18.9., , ja klo Lisätietoja Aksoni ry p tai Leijonaemot ry p Vertaisryhmä down-lasten perheille sunnuntaisin 3.9., 1.10., ja klo Lisätietoja Joensuun Kehitysvammaisten Tuki ry, kvtjoensuu@gmail.com Adoptioperheiden vertaisryhmä joka kuukauden viimeinen sunnuntai klo Lisätietoja p Vanhemmuuden vertaistukiryhmä torstaisin klo (ei ). Lisätietoja Isien iltapäiväkahvit parittomilla viikoilla lauantaisin (ei 16.9.) klo Taito- tai Porinakammarissa. Seuraa ilmoittelua Alegres Pequeñines espanjankielinen perhekerho sunnuntaisin 6.8., 17.9., klo sekä lauantaisin ja klo Lisätietoja: Calkin Suero Montero p Familientreff saksankielinen perhekerho tiistaina 5.9. klo Lisätietoja: Joensuun Suomi-Saksa yhdistys (JSSY) p Souris Vertes ranskankielinen perhekerho parillisilla viikoilla sunnuntaisin klo Lisätietoja: Bernard Le Gargean p Vertaistuellinen Olkkari yhden vanhemman perheille kuukauden viimeisenä tiistaina sekä ti klo Lisätietoja: marjo.meriranta@yvpl.fi tai p Monikkoperhevalmennus kaksosia tai kolmosia odottaville ti 12.9., 19.9., ja klo Lisätietoja: Sannamari Kiviranta p Käsityöpiiri Käteväiset maanantaisin 11.9., ja klo Lisätietoja Naisten Pankki p Tukihenkilötoiminta. Lisätietoja p tai eeva-liisa.wallius@pelastakaalapset.fi Tukiperhetoiminta. Lisätietoja p tai jaana.vainikainen@pelastakaalapset.fi Lapsen ääni -seminaari torstaina klo 12 16, ennakkoilmoittautuminen. Seuraa ilmoittelua Perheentalon nettisivuilla / facebookissa!