Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2 Julkaisu Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2010

3 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011 Painosmäärä 150 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Valokuvat: Rauno Jussila Janna Merenniemi, Merja Otronen/Vastavalo.fi, Eija Hiltunen Taitto: Sirpa Savolainen Tekstin viimeistely Mirja Timonen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2011

4 Sisältö 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Yritysten liikevaihto ripeässä kasvussa Maltillista optimismia Kuntatalous kaltevalla pinnalla Valtion toimet vaikuttavat Muuttovoitto jatkuu Nuorille on luotava positiivisia näkymiä 7 2 Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Maakuntaliiton vahvistunut rooli Pohjois-Karjalan strategia 11 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet vuonna Strategioiden vastuualue Aluesuunnittelu Aluekehitys Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Rajayhteistyö Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Palvelujen vastuualue Hallinto ja talous Kuntapalvelu Ydinprosessit Hankehallinto Ohjelmatyö Liikenne Itä-Suomi-yhteistyö Kansainvälinen toiminta 35 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio

5

6 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 1.1 Aluetalous toipunut ennakoitua myönteisemmin Pohjois-Karjalan aluekehitys on vuoden 2010 aikana ollut useimpien indikaattoreiden perusteella myönteisempää kuin viime vuoden puolella osattiin ennakoida. Talouden notkahdus suhteessa talouskriisiä edeltäneeseen kehitykseen ei ole ollut täällä aivan niin raju kuin monissa vientivetoisemmissa maakunnissa. Tätä selittää osin se, että jo ennen maailman talouden taantumaa maakuntaa ravistelivat isot muutokset, mm. Perlos Oyj:n toiminnan alasajo. Pohjois-Karjalan talouden toipuminen alkoi vuoden 2009 lopulla. Hidas elpyminen on näkynyt mm. työttömyysluvuissa ja työttömien määrä on vähentynyt kaikista maakunnista eniten. Toisaalta Pohjois-Karjalan työttömyysluvut ovat kuitenkin yhtä yksittäistä kuukautta lukuun ottamatta olleet koko maan korkeimpia keväästä 2009 lähtien. 1.2 Ikärakenne avittaa työttömyyslukujen kaunistumista Työttömien työnhakijoiden osuus oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 16,5 %. Luku on 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on vähentynyt vuodessa merkittävästi. Myös nuorten työttömyys on vähentynyt eikä pitkäaikaistyöttömyys muista maakunnista poiketen ole kasvanut. Avoimia työpaikkoja on satoja enemmän kuin vuosi takaperin, joskaan työvoiman kysyntä ei ole vielä taantumaa edeltävällä tasolla ja esimerkiksi Joensuun työllisyystilanne on keskisuurten kaupunkien sarjassa heikoin. Pohjois-Karjalassa työttömyyden laskua selittää taloustilanteen ohella myös väestön ikärakenne: työ-ikäisten eli vuotiaiden määrän ennakoidaan laskevan joka vuosi yli henkilöllä, vuosikymmenen aikana lasku olisi lähes henkeä. Vuonna 2010 muutos on henkeä, mikä on lähes sama luku, jolla myös työttömien määrä on vähentynyt (-1 181). Vaikka ikääntymisen ja työttömien määrän kehityksen välinen yhteys ei ole suoraviivainen - siihen esimerkiksi vaikuttaa työhön osallistumisaste, joka vaihtelee mm. taloustilanteen mukaan - työpaikkojen määrä ei siis välttämättä olisi kasvussa. Myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena olevien poikkeuksellisen suuri määrä vaikuttaa lukuihin. Syistä ja mekanismeista riippumatta pitkään korkealla pysytelleen työttömyyden lasku on luonnollisesti erittäin myönteinen ilmiö. 1.3 Yritysten liikevaihto ripeässä kasvussa Tilastokeskuksen nopeat suhdannetiedot kertovat, että kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 6,8 % ja vienti 11,2 %. Esimerkiksi Uudellamaalla liikevaihto kasvoi maltillisemmin (3,9 %) ja naapurissa eli Pohjois-Savossa liikevaihto vielä alkuvuonna hieman laski (-1,3 %). Rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden liikevaihtoluvut olivat vuoden alussa Pohjois- Karjalassa vain pienessä kasvussa, sen sijaan teollisuuden liikevaihto kasvoi tammi- 5

7 maaliskuussa jo varsin selvästi eli 10,1 %. Vuotta aiemmin teollisuuden liikevaihto laski ensimmäisellä neljänneksellä 31,6 %. Muutos on siis merkittävä, mutta toisaalta vuoden 2009 notkahdus oli niin suuri, että palautuminen tulee viemään aikaa. Henkilöstömäärä ei kasvanut tammi-maaliskuussa 2010 vielä millään päätoimialalla. Vaikka nousu on alkanut tuotannollisen toiminnan vedolla, on niin teollisuuden toimialojen kuin yritystenkin välillä suuria eroja. Tilauskannat ovat myös poikkeuksellisen lyhyitä. 1.4 Maltillista optimismia Viime syksyyn verrattuna yksi suurimmista toimintaympäristömuutoksista maakunnassa on Enocellin toiminnan käynnistyminen vuoden 2009 lopulla. Metsäsektorilla on sahateollisuudessa kuitenkin edelleen myös lomautusvaroituksia. Teknologiateollisuudessa lomautukset alkavat olla takanapäin ja tilauskanta on kohentunut. Alan merkittävät yritykset ovat toteuttaneet investointeja Joensuun seudulla, jonne on myös siirretty toimintoja muualta maasta. Maatilataloudessa investointihalukkuus on edelleen varsin alhainen. Kaupan alalle on tänäkin vuonna valmistunut uusia yksiköitä. Myös asuinrakentaminen on ollut vilkasta ja asuntojen rakentamisluvat ovat olleet noin 40 % kasvussa. Tulevaisuutta luotaavissa barometreissa teollisuuden ja rakentamisen näkymät ovat kohtuulliset, palvelualoilla ja kaupassa taantuman vaikutukset ovat näkyneet viiveellä. Yritysten määrä on ollut edelleen kasvussa, joskin taantuman aikana kasvu on hidastunut. Aloittaneiden yritysten määrä on jonkin verran pienentynyt ja lopetusten määrä on puolestaan kasvanut. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneita yrityksiä oli 234 kun viime vuonna vastaava luku oli 238. Tulevaisuutta koskevat odotukset ovat varovaisen myönteisiä. Kehitys heijastelee Suomen ja myös EU-alueen talouskehityksen käännettä kohti parempaa. Myös kehitykseen liittyvät varaumat ovat yhteisiä: vaikka talouskehitys on vahvistunut, kasvuodotukset ovat maltillisia ja kehitystä leimaa epävarmuus. Sekä Yhdysvaltain että Japanin suunnalta kantautuneet uutiset kertovat siitä, ettei globaalitalous edelleenkään ole vakaalla kasvu-uralla eikä talouskriisi ole vielä ohi. 1.5 Kuntatalous kaltevalla pinnalla Kuntien talous on kehittynyt kehnoja odotuksia paremmin. Viime vuoden tilinpäätökset olivat laskusuhdanteeseen nähden pääsääntöisesti tyydyttäviä. Kuntatalouden perusongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet: verotulopohja on Pohjois-Karjalan kunnissa ohut ja menot kasvussa. Verotulojen kehitys on mm. korkeasta työttömyydestä johtuen ja korkeista veroprosenteista huolimatta jäänyt valtakunnallista heikommaksi. Erot kuntien välillä ovat maakunnassa suuret, karkeasti ottaen on nähtävissä selvä kahtiajako maakunnan etelä- ja pohjoisosien välillä. Kesälahti on nimetty valtioneuvoston erityistarkkailussa olevaksi kriisikunnaksi. Harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia päätyi tänä syksynä hakemaan viisi kuntaa. Koskaan ei varmaan voi riittävästi korostaa sitä, että valtionosuudet ovat maakunnan kunnille elintärkeitä. 1.6 Valtion toimet vaikuttavat Edunvalvonnan kentällä tekemistä riittää. Samaan aikaan kun yritykset vahvistavat toimintojaan maakunnassa ja muuttoliikekin on kääntynyt positiiviseksi, valtio vähentää omia toimintojaan. 6

8 Valtion talousarviot rakennetaan lähivuosina velkaelvytyksen jälkeen ahtaisiin kehyksiin. Vuosi 2011 tuo mukanaan uuden hallitusohjelman ja sen linjaukset, joita jo valmistellaan mm. eri ministeriöiden tulevaisuuskatsauksissa ja strategioissa. Myös EU:n tulevan aluepolitiikan raamit ja linjaukset ovat piakkoin puntarissa. Tiukentuva valtion talous ja tuottavuusohjelma näkyvät valtiosektorin eri hallinnonalojen työpaikkakehityksessä. Lähivuosina Pohjois-Karjalasta työpaikkoja vie mm. kiistelty hätäkeskusuudistus. Monen kansalaisen omakohtaiseen turvallisuuteen tai ainakin turvallisuudentunteeseen vaikuttava uudistus on konkreettisesti asettanut lujille myös uskon poliittiseen päätöksentekoon. Keskustelu joidenkin hätäkeskustehtävien siirtämisestä paikallisille pelastuslaitoksille tuntuu ainakin uudistuksen säästöperustelujen valossa sekin hämmentävältä veronmaksajan kannalta menojen siirto pussista toiseen ei tuo säästöjä. Valtion työpaikkojen määrää maakunnassa vähentää myös se, että rajavartiolaitos joutuu siirtämään henkilöstöään vilkkaammille raja-alueille. Myös puolustusministeriön hallinnonala on lähivuosina säästötoimien edessä. Jos muita säästökohteita ei löydy, lakkautusuhan alla voi jo lähivuosina olla kaksikin varuskuntaa myös Pohjois-Karjalan prikaatin tulevaisuus on jälleen liipaisimella. Tätä jo pitkään vallalla ollutta valtion supistus- ja alueilta vetäytymiskehitystä eivät esimerkiksi alueellistamistoimenpiteet ole pystyneet toistaiseksi kompensoimaan. Hyviä tilaisuuksia toki on tulossa: mm. valtakunnallisen metsäkeskuksen pääpaikan sijaintipaikaksi olisi tarjolla Euroopan metsäpääkaupunki Joensuu. 1.7 Muuttovoitto jatkuu Tämän vuoden väestötilastot ovat olleet Pohjois-Karjalassa samankaltaisia kuin viime vuonna eli oleellisesti parempia kuin aikoihin. Vuonna 2009 Pohjois-Karjala ponnisteli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993 muuttovoittomaakunnaksi. Muuttovoittoa tuli 40 henkeä. Maan sisäinen kuntien välinen muuttoliike oli 371 henkeä miinuksella, mutta 411 henkilön suuruinen maahanmuuttovoitto riitti tasapainottamaan tilanteen. Hyvä kehitys on jatkunut tämän vuoden puolella ja tulomuutto on kasvanut edellisvuodesta selvästi. Erityisen merkille pantavaa on, että pitkään rajujen muuttotappiolukujen kanssa painiskelleet maakunnan pohjoisosat eli Pielisen Karjalan kunnat ovat alkuvuoden lukujen perusteella kaikki matkalla kohti selkeää muuttovoittoa tänä vuonna. Väestökehitystä kalvaa suuri kuolleisuus suhteessa syntyvyyteen. Kuluneen alkuvuoden luvut ovat selvästi viime vuotta synkemmät. Syntyneiden määrässä sen sijaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. 1.8 Nuorille on luotava positiivisia näkymiä Talouden elpyminen ja väestön ikääntyminen muodostavat yhtälön, joka on erityisen kova haaste osaavan työvoiman saatavuuden kannalta. Kun talouskasvu lähti 1990-luvun alun syvän laman jälkeen Pohjois-Karjalassa käyntiin Etelä-Suomea hitaammin, muuttotappiota kertyi runsaasti. Yksin 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Pohjois-Karjalan kokonaismuuttotappio oli yli henkeä. Nyt käsillä oleva tilanne poikkeaa oleellisesti 90-luvun lopusta: vaikka kaikkien eläkkeelle siirtyvien tilalle ei uusia työntekijöitä palkatakaan, väestörakenteen ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen takaavat sen, että työmahdollisuuksia riittää. Avautuvat työpaikat antavat olettaa, että muuttotappiota ei tule kertymään 90-luvun lopun tapaan. 7

9 Toisaalta: vaikka työttömyyslukujen valossa reserviä pitäisi löytyä, monet yritykset ovat jo nyt kohdanneet ongelmia osaavan työvoiman saatavuudessa. Erityisosaajista on ollut pulaa aina, mutta viime aikoina ongelmia on ollut myös suorittavan tason työssä. Olisi tärkeää, ettei osaavan työvoiman saatavuudesta muodostu tulevan kehityksen pullonkaulaa. Valtiolla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus luoda edellytyksiä nuorison pysymiselle maakunnassa. On esimerkiksi tärkeää, että koulutuksen aloituspaikkatarjontaa ei supisteta niin pitkään kuin oppilaitoksiin riittää pyrkijöitä. Erilaiset nuorten työllistymistä edistävät mallit on hyvä ottaa käyttöön. Vaikka valtion investointi- yms. rahoitus onkin tiukassa, kannattaa nyt tukea investointeja maakunnissa ja luoda samalla tilaisuuksia työllistymiselle. Vaihtoehtona nimittäin on se, että nuoret muuttavat nousukaudella Etelä-Suomeen, jonne sitten joudutaan rakentamaan uusia asuntoja ja muuta infraa ja muualla maassa yritysten toimintaedellytykset samaan aikaan heikkenevät, kun työvoimaa ei saada. 8

10 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Toimiston tehtävät ja henkilöstö on jaettu kuuteen tiimiin. Toiminnan ohjaus, tulostavoitteiden määrittely ja niiden toteutumisen arviointi tehdään tiimeittäin. Toimisto koostuu seuraavista tiimeistä: aluekehitys, aluesuunnittelu, hallinto ja talous, rajayhteistyö, kuntapalvelu sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet. Tiimien työskentelyä sovittaa yhteen koordinaatioryhmä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio on esitetty vastuualuejaon mukaisesti tiimeittäin luvussa 4. Tiimien tehtäväjaossa pyritään mahdollisimman joustavaan työnjakoon, mikä edellyttää henkilöstön toimimista myös yli tiimirajojen. Osa maakuntaliiton tehtävistä on luonteeltaan prosessimaisia ja niihin tarvitaan osaamista useammasta tiimistä. Pysyväisluonteisia tehtäviä, ns. ydinprosesseja, varten perustettuja tai perustettavia ryhmiä ovat mm. ohjelmatyö-, hanke- ja liikenneryhmä sekä kansainvälisyysryhmä. Lisäksi erilaisia tapahtumia ja määräaikaisia, usean tiimin osaamista edellyttäviä tehtäviä varten 9

11 muodostetaan ns. ad hoc -ryhmiä. Sekä pysyväisluonteisten että ad hoc -ryhmien jäsenet määrätään maakuntajohtajan päätöksellä. Sisäisen toiminnan järjestämistä varten organisaatio on jaettu kolmeen vastuualueeseen: 1 palvelujen vastuualue: hallinto ja talous -tiimi sekä kuntapalvelutiimi 2 strategioiden vastuualue: aluekehitys- ja aluesuunnittelutiimi 3 yhteiskuntasuhteiden vastuualue: viestintä ja yhteiskuntasuhteet -tiimi sekä rajayhteistyötiimi. Vastuualueet toimivat mm. pohjana toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinnassa ja toteutuman seurannassa. Vastuualueen johtaja on vastuualueeseen kuuluvien tiimien henkilöstön esimies. 2.2 Maakuntaliiton vahvistunut rooli voimaan tulleen alueiden kehittämislain uudistuksen seurauksena maakunnan liiton rooli aluekehitysviranomaisena on vahvistunut ja maakunnan liiton tehtäväkenttä on kasvanut seuraavasti: - Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman rooli on vahvistunut. - Maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta, alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteensovittamisesta sekä alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamisesta. - Maakuntaliitto laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen. - Maakuntaliitto edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan. - Asettaa alueelliset taidetoimikunnat ja liikuntaneuvostot. - Maakuntaliitto päättää opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvista EU:n alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen (EAKR) kehittämis- ja investointihankkeista. - Maakuntaliitto vastaa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009) mukaisista toimista, joilla edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisesta haja-asutusalueilla ja siten turvataan monipuoliset viestintäpalvelut kaikkialla Suomessa. Alueiden kehittämislain uudistuksessa säädetään myös maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämisestä, yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä sekä yhteistoiminta-alueen päätöksen teon järjestämisestä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 12 ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: 10

12 - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, sekä - koskevat yhteistoiminta-aluetta yhteisesti. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa on päädytty siihen, että lain tarkoittama yhteistoiminta järjestetään yhtäpitävinä päätöksinä maakuntahallitusten ja /tai maakuntavaltuustojen kokouksissa. Maakuntien liitot ovat tehneet tätä koskevan sopimuksen yhteistoiminta-alueen päätöksenteon järjestämisestä. Aluehallinnon uudistuksessa on perustettu aluehallintoviranomaiset (AVI) ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY). Se on tapahtunut lakkauttamalla lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot sekä kokoamalla ja uudelleen organisoimalla niiden tehtävät em. uusiin viranomaisiin. Maakunnan liiton yhteistyö erityisesti perustettujen ELYjen kanssa tulee olemaan tiivistä. 2.3 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan tulevaisuusstrategian 2030 (maakuntasuunnitelma) ja POKAT asiakirjan (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma ). Niissä on määritelty maakunnan strategiset linjaukset ja kehittämisen painopistealueet. Pohjois- Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ja 2. vaihe Maakuntakaavan 3. vaiheen valmistelu on käynnistynyt, tavoitteena sen käsittely maakuntavaltuustossa vuonna

13 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2011 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton organisaation mukaisesti tiimeittäin ja ydinprosesseittain. Strategiset ydintavoitteet: Kansallisella edunvalvonnalla euroja ja työllisyyttä maakuntaan. Kansallisella edunvalvonnalla vaikutetaan siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, maakunnan toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että kansallisessa päätöksenteossa toimitaan maakunnan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat mm. alueellistamistoimenpiteet, kuntien valtionosuusuudistus sekä liikennehankkeet ja keskeisenä välineenä vuosittain laadittava hankeluettelo ja yhteistoiminta maakunnan kansanedustajien kanssa. Maakuntaohjelmasta maakunnan kehittämisen moottori. Maakuntaohjelmasta ja vuosittain laadittavasta toteuttamissuunnitelmasta luodaan todellinen maakunnan kehittämistä ohjaava väline, joilla vaikutetaan mm. ELYn strategisten tulostavoitteiden ja muiden maakunnan kehittämisvarojen sekä muiden kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen maakunnassa. Itäsuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen. Vahvistuvan itäsuomalaisen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa maakunnan kehittämiseen ja vaikutetaan Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä-Suomen neuvottelukunta. Yhteistyö ELYn ja Itä-Suomen yliopiston kanssa korostuvat. Näiden yhteistyöalueiden lisäksi on myös muita tärkeitä yhteistyömuotoja ja -alueita, kuten Euregio Karelia -yhteistyö. Euroopan unionista euroja maakuntaan vuoden 2013 jälkeenkin. Euroopan unionin rahoituspolitiikkaan vaikutetaan siten, että maakunta on EU-rahoituksen piirissä vuoden 2013 jälkeen. Keskeisiä asioita ovat vuoden 2013 jälkeiseen rakennepolitiikkaan ja raja-aluepolitiikkaan vaikuttaminen yhteistyössä Itä-Suomen maakuntien, Euregio Karelian sekä eurooppalaisten verkostojen kautta. Näiden lisäksi vahvistetaan maakunnan toimijoiden mahdollisuuksia EU:n erillisohjelmarahoitukseen. Rahoituspäätöksillä vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. 12

14 EU- ja kansallinen rahoitus suunnataan siten, että niiden kautta saadaan vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. Hankkeiden vaikuttavuutta mittaavia järjestelmiä kehitetään sekä hankkeiden välistä koordinaatiota lisätään. Maakuntakaava on ajantasainen ja luo maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle. Maakuntakaavalla luodaan alueidenkäytölliset puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimintakaudella valmistellaan maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttäväksi ja varmistetaan seurannalla maakuntakaavojen ajantasaisuus. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1. esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita. Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunvalvonnan ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, jossa tarvitaan voimien kokoamista maakunnan kehittämisen kannalta strategisten asioiden edistämisessä. Kuntien ja ELYn kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeätä toimintakaudella Maakuntaliiton uusien tehtävien onnistunut haltuunotto. Aluehallinnon muutoksessa maakuntaliiton rooli on vahvistunut mm. maakuntaohjelman vahvistumisena ja maakuntaliitolle osoitettujen lisätehtävien kautta. Maakuntaliitto varmistaa toiminnallaan uusien tehtävien onnistuneen ja tuloksekkaan toteutuksen. Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella hankkeita, jotka ovat aluekehittämisen kannalta strategisia ja maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Myös näiden hankkeiden tarkoituksena on aikaansaada vaikuttavuutta aluekehitykseen. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan. Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Toimikaudella panostetaan koulutukseen ja henkilöstön työhyvinvointiin. 13

15 4 vuonna Strategioiden vastuualue Aluesuunnittelu Tiimi vastaa maakuntakaavan laatimisesta, sen seurannasta, maakuntakaavaan liittyvien selvitysten tekemisestä, aluesuunnittelusta ja aluesuunnitteluun liittyvien lausuntojen valmistelusta sekä viranomais- ja muusta yhteistyöstä sekä julkaisutoiminnasta. Tiimin tehtävänä on alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen, suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi, ilmasto- ja energiasektorin toimenpiteiden edistäminen, niihin liittyvät maakunnalliset sekä useita maakuntia käsittävät ja kansainväliset suunnittelu-, kehittämis- ja yhteistyöhankkeet sekä paikkatiedon ylläpitäminen ja jalostaminen. Toiminnalliset tavoitteet Maakuntakaavan 3. vaihe on valmis. Maakuntakaavan seurannalla varmistetaan maakuntakaavan ajantasaisuus. Vaikutusten arviointi on luonteva osa ohjelmien ja suunnitelmien sekä maakuntakaavan valmistelutyötä. Ilmasto- ja energiaohjelma on laadittu ja ohjelmaa toteutetaan eri toimijoiden taholla. Hanketyö tukee aluesuunnitteluun liittyvää kehittämistyötä. Liikennejärjestelmän aiesopimuksen seurannalla varmistetaan hankkeiden edistyminen ja sopimuksen ajantasaisuus. Itä-Suomen aluesuunnittelun yhteistyö on toimivaa ja tukee maakunnan kehittämistyötä. Tehtävät ja tulostavoitteet 2011 Maakuntakaava Maakuntakaava on usean kunnan seudullinen maankäytön suunnitelma, jonka ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe vahvistettiin valtioneuvostossa ja 2. vaihe ympäristöministeriössä Valmistellaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos ja käynnistetään sen pohjalta keskustelu. Tässä kaavassa täydennetään maakuntakaavaa ja tehdään tarpeellisia muutoksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat kalliokiviainesten 14

16 ottoalueet ja arvokkaat kallioalueet, rakennusperintökohteet, energiahuollon tuulivoimala- ja bioenergia-alueet sekä Ilomantsin rata. Muita alueita käsitellään tarpeen mukaan. Vuoden 2009 loppupuolella käynnistyi maakuntakaavaa koskevan seurantajärjestelmän luominen, jonka mukaisesti tullaan seuraamaan maakuntakaavan toteutumista ja arvioimaan kaavoituksen ajantasaisuutta ja muutostarpeita. Maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos on valmis; käynnistetään luonnoksesta ja sen valmisteluaineistosta keskustelu. Maakuntakaavan 3. vaiheeseen liittyvät erillisselvitykset ovat pääosin valmiita (tuulivoima-alueet, reitistöselvitys, rakennusperintökohteet, maisema-alueet sekä yksittäisiin alueisiin/kohteisiin liittyvät selvitykset). Aluesuunnittelun yhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana sekä tekee ja osallistuu yhteistyöhön maakuntakaavoitusta ja muuta aluesuunnittelua koskevissa asioissa maakunnassa ja sen ulkopuolella. Tähän toimintaan kuuluvat lausunnot (vuosittain kpl), viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Aluesuunnittelua koskevia ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita voivat olla EU-rahoituksella toteutettavat ylikansalliset tai eri maakuntia koskevat yhteistyöhankkeet. Maakunnalliset aluesuunnittelun tavoitteet välittyvät lausunnoissa, viranomais- ja muissa neuvotteluissa valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä tulevat huomioon otetuiksi niissä. Yhteistyöryhmät tukevat maakuntakaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä. Itä-Suomen yhteistyö tukee aluesuunnittelutyötä, aluesuunnittelun tavoitteet välittyvät Itä- Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan suunnittelutyöhön, yhteistyöllä saadaan lisää vaikuttavuutta valtakunnallisessa ja sitä laajemmassa kehittämistyössä. Liikennejärjestelmätyö Maakuntaliiton tehtävänä on vastata liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitys valmistui v Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on valmisteltu aiesopimus, jossa on esitetty sopijaosapuolten yhteinen näkemys niistä hankkeista ja toimenpiteistä, joita yhdessä edistetään ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Sopimuksen keskeisenä tarkoituksena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. 15

17 Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon muussa suunnittelussa ja kehittämisessä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen toteutus ja seuranta käynnistyvät. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet välitetään Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Aluesuunnittelun kehittämishankkeet Maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi osallistuu sekä eurooppalaisiin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin että muihin hankekonsortioihin. Hankkeet toteutetaan niin, että niiden kautta kasvatetaan omaa osaamista, tuotetaan aluesuunnitteluun liittyvää uutta aineistoa, luodaan hyödyllisiä yhteistyöverkostoja ja kehitetään erilaisia menetelmiä. Syksyllä 2009 käynnistyi Pohjoinen Periferia -ohjelmaan hyväksytty Rural Transport Solutions RTS-hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on hyvien käytäntöjen vaihto ja uusien toimintamallien luominen harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteen kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii hankkeen koordinaattorina. Maakuntaliitto on päätoteuttaja Reiteistä Traileiksi -hankkeessa (EAKR-ohjelma), joka on käynnistymässä marraskuussa Hankkeen keskeisinä toimenpiteitä ovat pysyvän toimintamallin suunnittelu maakunnallisten reitistöjen ylläpidolle, reitistöjen priorisointi ja luokittelu sekä turvallisuus- ja kehittämissuunnitelmien laadinta kärkireiteille investointien pohjaksi. CO2Free-hankkeessa vauhditetaan energiatehokkuuden parantamista ja laajemmin uusiutuvan energian kehittämistyötä, erityinen huomio kiinnitetään tieto- ja informaatioteknologiaperusteisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on uusiutuvan energian kehittämisessä saatujen hyvien käytänteiden siirtäminen rakennerahasto-ohjelmiin ja muihin ohjelmiin sekä strategioihin. 1 2:n aluesuunnittelua tukevan hankkeen käynnistäminen. RTS-hankkeessa otetaan käyttöön uusia malleja maaseudun joukkoliikenteen palvelujen parantamiseksi. Reiteistä Traileiksi -hankkeessa tuotetaan uusia malleja ja tietoa luontomatkailun reitistöjen tulevaisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta Pohjois-Karjalassa. CO2Free-hankkeessa löydetään uusia energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviä toimintamalleja sovellettavaksi maakunnallisessa ohjelmatyössä. Ilmasto ja energia Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 hyväksyttiin keväällä Itä-Suomen tasolla laadittiin keväällä 2008 Itä-Suomen bioenergiaohjelma Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjalaprojekti käynnistyi helmikuussa 2009 pidetyllä maakunnallisella ilmastoseminaarilla. Maaliskuussa 2009 maakuntahallitus nimesi työryhmän, joka valmisteli esityksen ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisprosessin käynnistämiseksi Pohjois-Karjalassa. 16

18 Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2020 loppuun saattaminen ja ohjelman toteutus ja seuranta. Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 loppuun saattaminen ja ohjelman toteutus ja seuranta. Osallistutaan aktiivisena toimijana itäsuomalaiseen yhteistyöhön ja välitetään Pohjois- Karjalan tavoitteet siihen. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin kehittäminen Maakuntaliiton SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakuntaliiton laatimien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointeihin. SOVA-ryhmä ohjaa ja koordinoi ilmasto- ja energiaohjelman, maakuntakaavan ja muiden vuonna 2011 laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Paikkatieto Aluesuunnitteluryhmä vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistosta. Laki paikkatietoinfrastruktuurista edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakunnan kehittämistoiminnassa. Parannetaan maakuntaliiton paikkatieto-osaamista Aluekehitys Aluekehitystiimin tehtävänä on suunnitella ja ohjata maakunnan kehittämisen ohjelma- ja hanketyötä. Ohjelmien ja niitä toteuttavien hankkeiden avulla edistetään maakunnan hyvinvointia, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kehitetään elinkeinoelämän, osaamisen ja palvelujen rakenteita. Toiminnalliset tavoitteet Ohjataan maakunnan kehittämistä keskeisten strategisten asiakirjojen Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelman ja POKAT 2014 maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Vaikutetaan EU:n tulevan aluepolitiikan valmisteluun niin, että Itä-Suomen erityishaasteet ja tarpeet huomioidaan aluepolitiikan linjauksissa ja rahoituksessa. Aluekehityksen kehittämishankkeet. 17

19 Tehtävät ja tulostavoitteet 2011 Klusterityö Aluekehitystiimi vastaa seuraavista kehittämisen painoaloista: kansainväliset asiat, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. Lisäksi se vastaa EU:n erillisohjelmatyöstä. Toteutetaan maakuntaohjelman mukaisia alakohtaisia strategioita Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman seurannassa aluekehitystiimin vastuulla olevilla aloilla. Järjestetään erillisohjelmatyö perusrahoituksen ja hankerahoituksen kautta ja sitoutetaan klusterivastaavat kv-hanketyöhön. Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma ja kansalliset ohjelmat Vuoden toiminnassa on keskeistä uuden maakuntasuunnitelman Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja siihen perustuvan maakuntaohjelman POKAT 2014 toteuttamisen käynnistäminen ja asiakirjojen roolin vahvistaminen sidosryhmissä, uudistettujen maakuntaohjelman seurantaryhmien toiminnan käynnistäminen sekä kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutuksen ohjaaminen. Käynnistetään Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelman ja POKAT 2014 maakuntaohjelman toteutus ja varmistetaan strategisten linjausten mukaisten toimenpiteiden liikkeellelähtö. Laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU , yhteen sovitetaan se ELYn ja AVIn strategisen tulossopimuksen kanssa ja osallistutaan ELYn ja AVIn uusien strategioiden laadintaan. Sovitetaan yhteen viranomaisten ohjelmatyötä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön kautta. Toimitaan aktiivisesti aluekehityksen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Ohjataan KOKOn ja OSKEn toteuttamista niiden hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisesti sekä edistetään ohjelmien alueellista vaikuttavuutta. Käynnistetään ja koordinoidaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman uudistettujen Pohjois-Karjalan ryhmien toiminta ja ohjataan niitä aktiivisesti tiimin vastuualoilla. Seurataan POKAT 2014 toteutumista systemaattisesti. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmat Pohjois-Karjalassa toteutetaan Euroopan unionin ohjelmakaudella Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa maakuntaliiton koordinoimana. Lisäksi maakunnassa toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Manner- Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellista osiota ja Euroopan maaseuturahastosta rahoitettavaa Manner-Suomen maaseutuohjelmaa Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) yhteensovittaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä maakunnassa. Tiimi vastaa MYR:n toiminnan organisoimisesta. 18

20 Valmistellaan Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) ja tarkistetaan sitä tarvittaessa. Toteutetaan EU-ohjelmia yhteistyössä muiden aluehallintoviranomaisten ja muiden Itä- Suomen maakuntien sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistutaan ohjelmien yhteensovittamiseen kansallisella ja Itä-Suomen tasolla (EAKRseurantakomitea ja sen sihteeristö, Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä, Itä-Suomen suuralueen ESR-koordinaatioryhmä). Tiedotetaan Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteistä (rahoituksen hakuilmoitukset, hakijoiden neuvonta, seminaarit ja koulutustilaisuudet, tiedotteet, esitteet ja internet). Vaikutetaan EU:n tulevan aluepolitiikan valmisteluun erityisesti osallistumalla NSPAn työskentelyyn. Hankehallinto Maakuntaliitto päättää osaltaan EU:n Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyys- tavoitteen ohjelmiin (EAKR, ESR) kuuluvasta rahoituksesta ja vastaa kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta sekä tukee ja opastaa maakunnan toimijoiden osallistumista kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Maakunnan kehittämisraha sisältää osaamiskeskusohjelman (OSKE) sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) kuuluvan rahoituksen lisäksi muun ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan. Hankerahoituksesta päätetään EU-ohjelmien, kansallisten päätösten, maakuntaohjelman sekä maakuntahallituksen antamien linjausten mukaisesti. Maakuntaliitto myös seuraa ja valvoo edellä mainituista ohjelmista rahoitettujen hankkeiden toteuttamista. Lisätään kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja kehitetään edelleen niiden seurantaa. Arvioidaan maakuntaliiton rahoitettavaksi esitetyt hankehakemukset ja valmistellaan rahoituspäätökset. Järjestetään rakennerahasto-ohjelmiin 2 3 hakukierrosta. Valvotaan hankkeiden toteutumista ohjausryhmätyöskentelyn, raportoinnin ja päätöspalaverien kautta. Edistetään hanketoiminnan vaikuttavuutta järjestämällä yhteistyöpalavereita hankkeille ja keräämällä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Ohjataan hankkeiden valintaa uusien ohjelmien ja EU-ohjelmakauden lopun painotusten mukaisesti. Aluekehityksen kehittämishankkeet Aluekehitystiimi toteuttaa aluekehityksen kannalta strategisesti merkittäviä omia hankkeita sekä ohjaa strategioihin perustuen aluekehitystiimin vastuulla olevien alojen kehittämistä. Tiimin omissa hankkeissa panostetaan keskeisiin EU:n tulevaisuuden teemoihin (ikääntyminen, uusiutuva energia, globalisaation haasteet ja ilmastonmuutos) sekä tiimin klusterivastuualoihin. Toteutetaan aluekehitystä tukevia tiimin omia hankkeita DART ja ROK-FOR. Pyritään valmistelemaan ja käynnistämään 1 2 uutta hanketta. 19

21 DART Väestön vähenemisen ja ikääntymisen alueelliset vaikutukset Väestökehityksen ja erityisesti väestön ikääntymisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset edellyttävät lähivuosina myös Pohjois-Karjalassa sekä rakenteiden ja toimintamallien että palvelujen aktiivista ja ennakoivaa kehittämistä. Kolmivuotinen DART-hanke (Declining, Ageing and Regional Transformation) pyrkii 13 eurooppalaisen alueen yhteistyöllä mm. vaihtamaan kokemuksia, tunnistamaan hyviä käytäntöjä ja poliittisia ratkaisuja sekä siirtämään onnistuneesti hyviä käytäntöjä alueelta toiselle. Hankkeessa on kolme teema-aluetta: perinteinen ja innovatiivinen talous, koulutus, elinikäinen oppiminen ja työmarkkinat sekä terveys ja sosiaalipalvelut. Myös väestökehityksen ja ikääntymisen vaikutuksia mittaavia indikaattoreita pyritään yhtenäistämään ja kehittämään. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii hankkeessa aktiivisesti ja on keskeisessä roolissa hyvien käytäntöjen tunnistamis-, kuvaamis- ja siirtämisprosessissa. Suoritetaan yleiseen hankehallintoon ja hankkeen toteuttamissuunnitelmaan kuuluvat tehtävät projektiaikataulun mukaisesti sekä osallistutaan aktiivisesti hankkeen järjestämien toimenpiteiden, konferenssien, työpajojen, opintovierailujen ja valmistelukokouksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tunnistetaan toimijatapaamisten kautta pohjoiskarjalaisia hyviä käytäntöjä ja kuvataan ne (talous 6 käytäntöä, koulutus 2 6 käytäntöä sekä terveys- ja sosiaalipalvelut 2 6 käytäntöä). Tiedotetaan väestö- ja ikääntymiskehityksestä alueellisille sidosryhmille ja toimijoille, edistetään yhteistyötä sekä nostetaan esille teemaa yhtenä Pohjois-Karjalan kehittämisen painopisteistä. Seurataan väestönmuutokseen ja väestön ikääntymiseen liittyvää eurooppalaista keskustelua sekä EU:n aluepolitiikan valmistelua. Lisätään omalta osaltaan maakuntaliiton henkilöstön osaamista DART-hankkeen pääteemoissa ja kansainvälisessä hanketoiminnassa. ROK-FOR koordinaatiohanke ROK-FOR (Kestävä metsätalous tuottaa uusiutuvaa energiaa ja rakennusaineita sekä biopohjaisia tuotteita, rahoitettu EU:n tutkimuksen 7.puiteohjelmasta) luo maakunnan toimijoille uusia kumppanuuksia ja linkittää alueiden taloutta ja osaamista ympäristö- ja luonnonvarasidonnaisessa tuotantoketjussa. Viittä kumppanuusaluetta varten laaditaan yhteiseurooppalainen toimintaohjelma ja aloitetaan tutkimus-, tuotanto- ja kehittämishankkeita bioenergian, biopohjaisten tuotteiden ja puurakentamisen toimialoilla. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on olla mukana järjestämässä rahoitusta uusille hankkeille. Hankkeessa on mukana 20 hankekumppania 6 eri maasta. Suomesta hankkeessa ovat mukana Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntaliiton rooli hankkeessa on strategiatasoa ohjaava toiminta. Hanke käynnistyi ja sen kesto on 36 kuukautta. 20

22 4.2 Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Rajayhteistyö Tiimin tehtävänä on vahvistaa maakunnan ja maakuntaliiton keskeistä asemaa rajan ylittävässä raja-alueiden välisessä yhteistyössä, tuoda konkreettista sisältöä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan, lisätä verkostoitumista muiden EU:n raja-alueiden kanssa ja Euregio Karelian avulla syventää aluetason yhteistyötä EU:n ja Venäjän rajalla. Tehtävien toteuttaminen edellyttää tiivistä ja luottamuksellista alueiden välistä yhteistyötä etenkin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnallisten liittojen ja Karjalan tasavallan kanssa sekä muiden EU:n ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Käynnistetään ja vakiinnutetaan strategisen Venäjä-ryhmän toiminta. Kytketään Euregio Karelia tiiviisti Karelia ENPI CBC -ohjelmatyöhön. Kehitetään maakuntaa toteuttamalla Karelia ENPI CBC -ohjelmaa strategisten teemojen kautta. Edistetään verkostoitumista, edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopan itäisten ulkorajaalueiden verkoston (NEEBOR) kanssa verkostossa vuonna 2010 laaditun verkostosopimuksen mukaisesti. Lisätään yhteistyötä Luoteis-Venäjän alueiden kanssa. Tehdään rajanylittävän yhteistyön toimintaedellytyksiä edistävää edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. Käynnistetään kaksi kansainvälistä hanketta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2011 Venäjä-teemaryhmä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on päättänyt perustaa vuoden 2011 alusta lähtien uuden strategisen Venäjä-teemaryhmän. Ryhmän tehtävänä on koordinoida, aktivoida ja seurata maakunnallista Venäjä-yhteistyötä. Ryhmä tukee maakunnan kehittämisen keskeisten strategisten asiakirjojen (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma) linjausten mukaista maakunnan kehittämistä. Valitaan ryhmän jäsenet ja perustetaan ryhmä. Kehitetään ryhmästä foorumi tiedonvaihdolle, informaation lisäämiselle sekä yhteisten rajapintojen etsimiselle. Aktivoidaan maakunnan toimijoita rajanylittävän yhteistyön eri rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen. 21

23 Kartoitetaan rajan ylittävään yhteistyöhön liittyviä edunvalvonnallisia tarpeita. Euregio Karelia Euregio Karelia perustettiin vuonna 2000 Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen sekä Karjalan tasavallan välisellä sopimuksella. Päätösvaltaa Euregio Kareliassa käyttävä hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, jotka edustavat alueidensa korkeinta poliittista - ja virkamiesjohtoa. Kokouksiin kutsutaan myös Suomen ja Venäjän keskushallinnon edustajia ja asiantuntijoita. Euregio Karelian toiminnan kautta pyritään vahvistamaan ja aktivoimaan rajanylittävää alueiden välistä yhteistyötä ja vaikuttamaan alueiden kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus antaa suosituksia ja signaaleja Karelia ENPI CBC -ohjelman seurantakomitealle yhteistyön suunnasta ja tärkeistä asiakokonaisuuksista. Se pyrkii vaikuttamaan molempien maiden keskushallintojen suuntaan raja-alueita koskettavassa päätöksenteossa. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa myös EU:n vuoden 2013 jälkeiseen rajanylittävää yhteistyötä koskevaan ulko- ja aluepolitiikkaan. Tehdään Euregio Karelia alueen yhteistyötä osallistumalla Euregio Karelian hallituksen ja sihteeristön työskentelyyn Euregio Karelia sopimuksen mukaisesti ja kehitetään hallituksen toimintaa. Annetaan Karelia ENPI CBC -ohjelmalle poliittisen tason suosituksia ja näkemyksiä ohjelman yhteistyön suunnasta ja temaattisista kysymyksistä ENPI -ohjelma-asiakirjan mukaisesti. Järjestetään toimijoiden välisiä yhteistyötapaamisia hanketoiminnan aktivoimiseksi ja toimijoiden verkostoitumisen edistämiseksi. Tarjotaan toimijoille sähköinen verkostoitumisfoorumi ja lisätään Euregio Karelian näkyvyyttä ylläpitämällä Euregio Karelian nettisivuja. Tehdään tulevaan ohjelmakauteen ja muihin rajanylittävän yhteistyön asioihin liittyvä edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) toiminta NEEBOR-verkosto (The Network on Eastern External Border Regions) on vuonna 2005 perustettu Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkosto, johon kuuluu yhteensä 33 jäsenaluetta 11:stä EU:n jäsenmaasta. Verkoston toiminta perustuu vuonna 2010 päivitettyyn perustamisasiakirjaan ja verkostosopimukseen, jossa verkostolle määritetään ohjausryhmä ja työryhmä, jotka kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa alueiden välisesti sekä kuukausittain Brysselissä EU-toimistojen kesken. Ohjausryhmä koostuu jäsenten korkeasta poliittisesta tai virkamiesjohdosta. NEEBOR-verkoston tarkoituksena on verkostoituminen, edunvalvonta ja alueiden kehittäminen Euroopan itäisiä ulkoraja-alueita koskevissa keskeisissä asioissa. NEEBOR-hanke syntyi verkoston toiminnassa esiin nousseesta tarpeesta vahvistaa alueiden välistä yhteistyötä ja lisätä alueiden tuntemusta toisistaan. Hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota pk-yritysten innovatiivisen toimintaympäristön kehittämiseen ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseen mm. hyviä käytäntöjä vaihtamalla sekä laatimalla toimenpidesuosituksia alueellisiin kehitystoimenpiteisiin. Kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa, joista Pohjois- Karjalan osuus on euroa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa hankkeen hyvien käytäntöjen tunnistamisesta ja siirrettävyyden testaamisesta vastaavan työryhmän koordinoinnista. 22

24 Osallistutaan NEEBOR-hankkeen työryhmäkokoukseen, vuosikokoukseen ja päätösseminaariin. Osallistutaan verkoston ja hankkeen vuosikokoukseen, verkoston ohjaus- ja työryhmäkokouksiin sekä hankkeen kokouksiin. Kootaan yhteen hankkeen tulokset ja laaditaan loppuraportti. Vakiinnutetaan verkoston toiminta maakuntaliiton tehtäviin laaditun verkostosopimuksen pohjalta. Suunnitellaan uusia NEEBOR-hankkeita verkostoalueiden kanssa. Lisätään NEEBOR:n ja Euregio Karelian synergiaa mm. sähköisten foorumeiden ja tilaisuuksien kautta. Tiedotetaan hankkeesta ja verkostosta. Karelia ENPI CBC ohjelma Karelia ENPI CBC -ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument, Cross Border Cooperation) on yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Sen varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta ja liitännäisalueina Suomesta Lappi ja Pohjois-Savo, Venäjältä Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Ohjelman rahoituskehys 46,4 miljoonaa euroa muodostuu 23,2 miljoonan euron EU:n rahoituksesta sekä 11,6 miljoonan euron kansallisesta rahoituksesta Suomen valtiolta ja Venäjän federaatiolta. Lisäksi hankkeisiin sidotaan yksityistä rahoitusta. Ulkorajayhteistyön hallintoa koskevan lain mukaisesti Karelia ENPI CBC -ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois- Pohjanmaan liitto. Ohjelman seurantakomitea ja valintakomitea muodostuvat tasavertaisesti suomalaisista ja venäläisistä jäsenistä ja niiden toiminta perustuu hyväksyttyyn lakiin ja toimintatapaan. Ohjelman päätavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Ohjelman vaikuttavuutta pyritään lisäämään temaattisuuden avulla: ohjelmaan valitaan alueen kannalta keskeisiä teemoja, joiden ympärille hakukierrokset rakennetaan. Näin saadaan liikkeelle laajoja kokonaisuuksia, jotka koostuvat useista toisiaan tukevista hankkeista. Hankkeiden ohjattavuus paranee ja voidaan välttää päällekkäisyyksiä. Karelia ENPI CBC -ohjelma käynnistyi vuonna 2010, kun EU:n ja Venäjän ENPI -ohjelmia koskevat sopimusneuvottelut saatiin päätökseen. Ohjelma avasi kaksi hakukierrosta: alueita, taloutta ja ympäristöä kehittävät rajan ylittävät ratkaisut -teeman sekä matkailuteeman. Vuonna 2011 ohjelma avaa teemat: metsä ja energia sekä kulttuuri. Ohjelman seurantakomitean ennusteet vuoden 2012 teemoiksi ovat hyvinvointi ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Osallistutaan seuranta- ja valintakomitean työskentelyyn ja kokousten valmisteluun. Osallistutaan teemojen ja hakukierrosten valmistelutyöhön. Avataan kaksi hakukierrosta: metsä ja energia sekä kulttuuri. Järjestetään teemojen hakukierroksiin liittyviä tiedotustilaisuuksia. 23

25 Järjestetään vuoden 2010 hakukierroksilta (alueita, taloutta ja ympäristöä kehittävät rajan ylittävät ratkaisut -teema sekä matkailuteema) rahoitetuille hankkeille tapaamisia teemojen ja hankkeiden toteutumisen seuraamiseksi. Lähialueyhteistyö ja muu toiminta Suomen ulkoministeriön johdolla toimii Suomen ja Venäjän hallitusten välinen lähialueyhteistyön kehittämistyöryhmä ja sen yhtenä alueryhmänä Karjala -ryhmä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on edustettuna molemmissa ryhmissä ulkoministeriön nimeäminä jäseninä. Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan hallinnon välisen yhteistyösopimuksen mukaan rajayhteistyöfoorumeja järjestetään kerran vuodessa. Rajafoorumeissa nostetaan esille ja etsitään ratkaisuja erityisesti alue-/paikallistason rajanylittävän yhteistyön ongelmiin. EU:n vaatiman eriyttämisen vuoksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien rakennerahasto- ja ESR -hankkeiden paikan päällä tehtävät tarkastukset ja takaisinperintäpäätösten esittelyn hallitukselle hoitaa rajatiimi. Pohjois-Karjalan väestöstä ulkomaalaistaustaisia on noin 1,7 prosenttia. Venäläisten osuus heistä on yli puolet. Maakunnassa on opittavaa muiden maiden palvelukulttuurista ja globalisoituvassa maailmassa tarvitaan erilaisten kulttuurien osaajia. Pohjois-Karjalan maakunnan ja maakuntaliiton asemaa rajanylittävän yhteistyön kysymyksissä viestitetään erilaisten vierailujen/tilaisuuksien järjestämisen ja niihin osallistumisen kautta. Osallistutaan ulkoministeriön johtamien lähialueyhteistyöryhmien toimintaan. Osallistutaan Rajafoorumin toteuttamiseen. Järjestetään/osallistutaan Venäjä-yhteistyöteemaisia vierailuja/ tilaisuuksia. Tehdään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien rakennerahasto- ja ESR - hankkeiden varmennuksia Osallistutaan maahanmuuttohankkeiden ohjaukseen ja seurantaan Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Tiimin tehtävänä on paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen taustavaikuttaminen sekä Pohjois-Karjalan imagon kehittäminen. Keskeisiä vastuualueita ovat tiedotus ja markkinointiviestintä sekä yhteiskuntasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Tiimi valvoo maakunnan etua edistämällä maakunnan kannalta keskeisiä hankkeita sekä luomalla maakunnasta menestyvää ja vetovoimaista kuvaa, joka houkuttelee uusia henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Tiimi vastaa maakuntaliiton graafisista palveluista ja ylläpitää yhteystietorekistereitä. Toiminnalliset tavoitteet Vaikutetaan vahvalla panostuksella edunvalvontaan valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan niin, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä lähivuosien toimintaympäristömuutosten ja rakenteellisten muutosten oloissa säilyvät. 24