Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2012

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2 Julkaisu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2011

3 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2012 Painosmäärä 150 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Taitto Sirpa Savolainen Tekstin viimeistely Heidi Soikkeli Kuvat Rauno Jussila Merja Otronen / Vastavalo.fi Julkaisu on saatavana myös internetistä: Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2011

4 Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Taantumasta noustiin, toinen alkamassa? Maltillista optimismia Edunvalvonnassa riittää tekemistä Muuttovoitto saanee jatkoa Nuorille on luotava positiivisia näkymiä Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Pohjois-Karjalan strategia Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet vuonna Strategioiden vastuualue Aluesuunnittelu Aluekehitys Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Rajayhteistyö Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Palvelujen vastuualue Hallinto ja talous Kuntapalvelu Ydinprosessit Hankehallinto Liikenne Ohjelmatyö Itä-Suomi-yhteistyö Kansainvälinen toiminta Taloussuunnitelma ja talousarvio

5

6 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 1.1 Taantumasta noustiin, toinen alkamassa? Pohjois-Karjalan aluetalous on toipunut varsin hyvin vuonna 2008 alkaneesta maailmantalouden taantumasta. Vuoden 2011 mittaan epävarmuus talouden näkymissä on kuitenkin kasvanut. Talouskasvu on Pohjois-Karjalassa ollut maamme keskiarvoa nopeampaa. Esimerkiksi kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto saavutti vuoden 2011 alussa taantumaa edeltävän eli vuoden 2008 alun tason. Kehityserot suhteessa koko maahan ovat useimpien aluekehitystä kuvaavien indikaattoreiden kertoman mukaan pienentyneet. Maakunnan työttömyysluvut ovat edelleen korkeat, vaikka työttömien määrä on laskenut nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömien työnhakijoiden osuus oli Pohjois-Karjalassa tämän vuoden heinäkuun lopussa 13,6 %. Luku on peräti 2,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyys on laskenut, sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä on hieman kasvanut. Työttömyyslukujen kaunistumiseen ovat vaikuttaneet talouskehityksen ohella myös työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä työhön osallistumisasteen muutokset. Joka tapauksessa syistä ja mekanismeista riippumatta pitkään korkealla pysytelleen työttömyyden lasku on erittäin myönteinen ilmiö. Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen kattavat (eli maaliskuun loppuun saakka ulottuvat) Tilastokeskuksen nopeat suhdannetiedot kertovat, että kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa 17,3 % ja vienti 55,2 %. Koko maan vastaavat luvut olivat 13,1 % ja 16,4 %. Liikevaihdon kehitys näkyy myös henkilöstömäärässä, joka nousi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Pohjois-Karjalassa 6,7 %. Koko maan tasolla kasvu oli kolmasosan pienempi, 4,5 %. Päätoimialoista kasvu oli Pohjois-Karjalassa alkuvuonna vahvinta teollisuudessa, jossa tosin myös taantuman vaikutus oli näkynyt selvimmin. Teollisuuden liikevaihto kasvoi 33,9 % ja henkilöstömäärä 17,9 %. Teollisuusvetoisesti jo aiemmin alkanut kasvu oli tämän vuoden alussa levinnyt myös muille päätoimialoille. Sekä liikevaihto että työllisyys kasvoivat tammi-maaliskuussa kaikilla päätoimialoilla. Rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden kehitys oli tasavahvaa: henkilöstömäärä kasvoi kullakin alalla 6 7 %:n vauhtia ja liikevaihto 8 9 %:n vauhtia. 1.2 Maltillista optimismia Tulevaisuutta koskevat odotukset olivat vielä kevättalven barometrien mukaan maakunnassa korkealla. Alkuvuoden jälkeen odotukset ovat kuitenkin heikentyneet samalla kun talouskasvu näyttää ainakin valtakunnallisesti hidastuneen. Niin euroalueen kuin maailmantaloudenkin uhkatekijät aiheuttavat huomattavaa epävarmuutta tulevasta myös Pohjois-Karjalassa. Tilanne saattaa muuttua nopeasti ja merkittävästi maailmalta kantautuvien talousuutisten myötä. Haasteita tulee myös valtion talousarvioon kirjatuista leikkauksista. Vaikka vallitsevin tulevaisuutta koskeva tunnelma onkin epävarmuus, jopa suoranainen huoli, hyvä draivi voi jatkua tulevaisuudessakin. Monet maakunnan merkittävät yritykset ovat suhteellisen hyvässä iskussa, kaivostoiminta on lunastamassa sille asetettuja odotuksia eikä huoli talouden kehityksestä näyttäisi vielä levinneen laajalti kuluttajiin ja heidän käyttäytymiseensä. 5

7 Yritysten määrä maakunnassa kasvoi taantumankin aikana. Vuonna 2010 yrityskannan kasvu kiihtyi sekä aloittaneiden yritysten määrän kasvun että lopetusten määrän pienentymisen myötä. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneita yrityksiä oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Trendi oli valtakunnallinen. Etenkin maakunnalle tärkeässä teknologiateollisuudessa monien keskeisten yritysten tilanne näytti ainakin alkuvuotta koskevien osavuosikatsausten perusteella hyvältä. Vaikka tilauskannat ovat hyviä, tilanteet voivat muuttua nopeasti. 1.3 Edunvalvonnassa riittää tekemistä Samaan aikaan kun yritykset vahvistavat toimintojaan maakunnassa ja muuttoliikekin on kääntynyt positiiviseksi, valtio vähentää omia toimintojaan. Valtion talousarviot rakennetaan lähivuosina velkaelvytyksen jälkeen ja taloustilanteesta aiheutuvasta epävarmuudesta johtuen ahtaisiin kehyksiin. Hallitusohjelman linjaukset ja säästötoimet näkyvät valtion talousarviossa, eri hallinnonalojen tulevaisuuskatsauksissa ja strategioissa. Tiukentuva valtion talous konkretisoituu valtiosektorin eri hallinnonalojen työpaikkakehityksessä, esimerkiksi rajavartiolaitoksen henkilöstömäärässä maakunnassa. Paljon keskustelua herättäneet alueellistamistoimet eivät ole riittäneet kompensoimaan kehitystä. Pohjois-Karjalan kuntien talous on vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan käyttötalouden osalta koko maan tasoa heikompi ja tulos on saavutettu lisäksi kireämmällä kunnallisverotuksen tasolla. Maakunnan kuntien haasteena on muuta maata heikompi veropohja sekä väestön rakenteesta ja olosuhdetekijöistä johtuvat erot. Lisäksi Pohjois-Karjalan kuntien keskiarvolukujen taakse kätkeytyy hyvin erilaisia kuntatalouden tilanteita, on toisaalta vielä kohtuullisen hyvän talouden kuntia, mutta myös kriisikunta luokkaa olevia tai sitä lähestyviä kuntia. Tulevaan kehitykseen liittyy suuria haasteita. Kuluvan vuoden tasosta vuoteen 2012 kohdistuu hallitusohjelman mukaisilla toimilla Pohjois-Karjalan kuntiin keskimäärin 1,0 tuloveroprosentin tuottoa vastaava paine. 1.4 Muuttovoitto saanee jatkoa Koko maata myönteisempi talouskasvu on osaltaan vaikuttanut siihen, että Pohjois-Karjalan väestökehitys on taantumasta elvyttäessä pysynyt myönteisenä. Tilanne poikkeaa erittäin selkeästi 1990-luvun laman jälkeisestä ajasta, jolloin koko maata hitaampi toipuminen näkyi suurina muuttotappiolukuina. Kun talouskasvu lähti 1990-luvun alun syvän laman jälkeen Pohjois- Karjalassa käyntiin Etelä-Suomea hitaammin, muuttotappiota kertyi runsaasti. Yksin 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Pohjois-Karjalan kokonaismuuttotappio oli yli henkeä. Pohjois-Karjala nousi vuonna 2009 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993 muuttovoittomaakunnaksi (+40 henkeä). Vuonna 2010 muuttovoittoa kertyi jo 287 henkeä. Kuntien välinen muuttoliike oli edelleen tappiollinen (-119), mutta viime vuosina 400 hengen tuntumassa pysytellyt nettomaahanmuutto (+406) riitti nostamaan maakunnan kokonaismuuttoliikkeen vahvasti kasvun puolelle. Myös muuttoliikkeen voimakkuuden pitkälti määrittelevien vuotiaiden osalta viime vuonna päästiin käytännössä tasapainoon. Näiltäkin osin tilanne poikkesi aiemmista vuosista oleellisesti. Tämän vuoden väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan väestökehitys on ollut Pohjois- Karjalassa hieman heikompaa kuin viime vuonna, mutta luvut ovat edelleen huomattavasti parempia kuin pidemmällä aikavälillä. Tammi-heinäkuussa kuntien välinen nettomuuttotappio oli 308 henkeä, mutta maahanmuuttovoitto (+219) tasapainotti tilannetta. Muuttoliike on hieman vilkastumassa: sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet viime vuodesta. Koska loppuvuosi on 6

8 Pohjois-Karjalassa mm. opiskelijoiden tulon takia perinteisesti alkuvuotta parempi, on odotettavissa, että vuoden kokonaisnettomuutto tulee tänäkin vuonna olemaan positiivismerkkinen. Luonnollisen väestönmuutoksen osalta tämän vuoden luvut (-113) ovat viime vuotta (-271) parempia. Syntyneiden määrä on viime vuoteen verrattuna hieman kasvanut ja kuolleiden määrä on puolestaan pienentynyt. Myönteistä on mm. syntyneiden määrän kasvu Pielisen Karjalassa, käytännössä Lieksassa. Väestön kokonaismuutos maakunnassa ei tammi-heinäkuussa (-202) poikennut paljokaan edellisvuodesta (-214). 1.5 Nuorille on luotava positiivisia näkymiä Myös väestön ikärakenne vaikuttaa työllisyyden ja sitä kautta muuttoliikkeen kehitykseen: sen lisäksi että uusia työpaikkoja avautuu elpymisen myötä, työpaikka-avauksia syntyy myös kasvavan eläkkeelle siirtyvien määrän myötä, vaikka eläköityvien tilalle ei välttämättä aina uusia työntekijöitä palkatakaan. Pidemmällä aikavälillä talouden elpyminen ja väestön ikääntyminen muodostavat yhtälön, joka on kova haaste osaavan työvoiman saatavuuden kannalta. Monet yritykset ovat jo nyt kohdanneet ongelmia osaavan työvoiman saatavuudessa, vaikka varsinaisesta työvoimapulasta ei vielä voidakaan puhua. Erityisosaajista on ollut pulaa aina, mutta viime aikoina ongelmia on ollut myös suorittavan tason työssä. Olisi tärkeää, ettei osaavan työvoiman saatavuudesta muodostu tulevan kehityksen pullonkaulaa. Valtiolla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus luoda edellytyksiä nuorison pysymiselle maakunnassa. On esimerkiksi tärkeää, että koulutuksen aloituspaikkatarjontaa ei supisteta niin pitkään kuin oppilaitoksiin riittää pyrkijöitä. Erilaiset nuorten työllistymistä edistävät mallit on hyvä ottaa käyttöön. Vaikka valtion investointi- yms. rahoitus onkin tiukassa, kannattaa nyt tukea investointeja maakunnissa ja luoda samalla tilaisuuksia työllistymiselle. Vaihtoehtona nimittäin on se, että nuoret muuttavat nousukaudella Etelä-Suomeen, jonne sitten joudutaan rakentamaan uusia asuntoja ja muuta infraa ja muualla maassa yritysten toimintaedellytykset samaan aikaan heikkenevät, kun työvoimaa ei saada. 7

9 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät voimaan tulleen alueiden kehittämislain uudistuksen seurauksena maakunnan liiton rooli aluekehitysviranomaisena on vahvistunut ja maakunnan liiton tehtäväkenttä on kasvanut mm. seuraavasti: - Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman rooli on vahvistunut. - Maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta, alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteensovittamisesta sekä alueellisten laajaalaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamisesta. - Maakuntaliitto edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan. - Maakuntaliitto vastaa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009) mukaisista toimista, joilla edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisesta haja-asutusalueilla ja siten turvataan monipuoliset viestintäpalvelut kaikkialla Suomessa. Alueiden kehittämislain uudistuksessa säädetään myös maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämisestä, yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä sekä yhteistoiminta-alueen päätöksen teon järjestämisestä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 12 ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, sekä - koskevat yhteistoiminta-aluetta yhteisesti. Toimiston tehtävät ja henkilöstö on jaettu kuuteen tiimiin. Toiminnan ohjaus, tulostavoitteiden määrittely ja niiden toteutumisen arviointi tehdään tiimeittäin. Toimisto koostuu seuraavista tiimeistä: aluekehitys, aluesuunnittelu, hallinto ja talous, rajayhteistyö, kuntapalvelu sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet. Tiimien työskentelyä sovittaa yhteen koordinaatioryhmä. 8

10 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio on esitetty vastuualuejaon mukaisesti tiimeittäin luvussa 4. Tiimien tehtäväjaossa pyritään mahdollisimman joustavaan työnjakoon, mikä edellyttää henkilöstön toimimista myös yli tiimirajojen. Osa maakuntaliiton tehtävistä on luonteeltaan prosessimaisia ja niihin tarvitaan osaamista useammasta tiimistä. Pysyväisluonteisia tehtäviä, ns. ydinprosesseja, varten perustettuja tai perustettavia ryhmiä ovat mm. ohjelmatyö-, hanke- ja liikenneryhmä sekä kansainvälisyysryhmä. Lisäksi erilaisia tapahtumia ja määräaikaisia, usean tiimin osaamista edellyttäviä tehtäviä varten muodostetaan ns. ad hoc -ryhmiä. Sekä pysyväisluonteisten että ad hoc -ryhmien jäsenet määrätään maakuntajohtajan päätöksellä. Sisäisen toiminnan järjestämistä varten organisaatio on jaettu kolmeen vastuualueeseen: 1 palvelujen vastuualue: hallinto ja talous -tiimi sekä kuntapalvelutiimi 2 strategioiden vastuualue: aluekehitys- ja aluesuunnittelutiimi 3 yhteiskuntasuhteiden vastuualue: viestintä ja yhteiskuntasuhteet -tiimi sekä rajayhteistyötiimi. Vastuualueet toimivat mm. pohjana toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinnassa ja toteutuman seurannassa. Vastuualueen johtaja on vastuualueeseen kuuluvien tiimien henkilöstön esimies. 9

11 2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan tulevaisuusstrategian 2030 (maakuntasuunnitelma) ja POKAT asiakirjan (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma ). Niissä on määritelty maakunnan strategiset linjaukset ja kehittämisen painopistealueet. Pohjois- Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ja 2. vaihe Maakuntakaavan 3. vaiheen valmistelu on käynnistynyt, tavoitteena sen käsittely maakuntavaltuustossa vuonna

12 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2012 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton organisaation mukaisesti tiimeittäin ja ydinprosesseittain. Strategiset ydintavoitteet: Kansallisella edunvalvonnalla euroja ja työllisyyttä maakuntaan. Kansallisella edunvalvonnalla vaikutetaan siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, maakunnan toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että kansallisessa päätöksenteossa toimitaan maakunnan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat mm. alueellistamistoimenpiteet, kuntien valtionosuusuudistus, liikennehankkeet ja Pohjois-Karjalan prikaatin jatkuvuuden turvaaminen sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Metsäntutkimuslaitoksen pääkonttorin siirtäminen Joensuuhun. Lisäksi vaikutetaan hallitusohjelmaan sisältyvien maakunnan kannalta myönteisten asioiden käynnistymiseen. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava hankeluettelo ja yhteistoiminta maakunnan kansanedustajien kanssa. Maakuntaohjelmasta maakunnan kehittämisen moottori. Maakuntaohjelmasta ja vuosittain laadittavasta toteuttamissuunnitelmasta luodaan todellinen maakunnan kehittämistä ohjaava väline, joilla vaikutetaan maakunnan kehittämisvarojen ja muiden kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen maakunnassa. Kehitetään ja parannetaan maakunnallista suunnittelu- ja toteutusjärjestelmää ja ohjelmatyön vaikuttavuutta sekä laaditaan maakuntasuunnitelma - ja ohjelma seuraavalle maakuntavaltuustokaudelle. Itäsuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen. Vahvistuvan itäsuomalaisen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa maakunnan kehittämiseen ja vaikutetaan Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä-Suomen neuvottelukunta. Yhteistyö ELYn ja Itä-Suomen yliopiston kanssa korostuvat. Näiden yhteistyöalueiden lisäksi on myös muita tärkeitä yhteistyömuotoja ja -alueita, kuten Euregio Karelia -yhteistyö. Toimintakauden ensimmäisenä vuotena korostuvat maakunnan puheenjohtajuus niin Itä-Suomi-yhteistyössä kuin Euregio Kareliassa. Yhteistyö Pohjois-Suomen maakuntien kanssa lisääntyy mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laadittavan ohjelman, EU:n rakennerahasto-ohjelmatyön sekä Brysselin edustautumisen muodossa. Euroopan unionista euroja maakuntaan EU:n rahoituskaudella Euroopan unionin rahoituspolitiikkaan vaikutetaan siten, että maakunta on EU-rahoituksen piirissä rahoituskaudella Keskeisiä asioita ovat rakennepolitiikkaan ja raja-alue- 11

13 politiikkaan vaikuttaminen yhteistyössä Itä- ja Pohjois- Suomen maakuntien, Euregio Karelian sekä eurooppalaisten verkostojen kautta. Näiden lisäksi vahvistetaan maakunnan toimijoiden mahdollisuuksia EU:n erillisohjelmarahoitukseen. Rahoituspäätöksillä vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. EU- ja kansallinen rahoitus ohjataan siten, että niiden kautta saadaan vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. Hankkeiden vaikuttavuutta mittaavia järjestelmiä kehitetään sekä hankkeiden välistä koordinaatiota lisätään. EU-ohjelmakauden loppuvuosien vähenevän rahoituksen suuntaaminen tuloksekkaasti. Maakuntakaava on ajantasainen ja luo maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle. Maakuntakaavalla luodaan alueidenkäytölliset puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimintakaudella valmistellaan maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttäväksi ja varmistetaan seurannalla maakuntakaavojen ajantasaisuus. Ilmasto- ja energia-asiat huomioon maakunnallisessa toiminnassa Ilmasto- ja energia-asiat otetaan huomioon maakunnallisessa toiminnassa. Ilmasto- ja energiakysymykset nähdään tärkeinä maakunnan talouden ja alueen elinvoimaisuuden sekä ympäristön kannalta, mutta myös yhtenä vetovoima- ja imagotekijänä. Toteutetaan hyväksyttyä Pohjois- Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa 2020 ja tuetaan maakunnan toimijoita ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisessä. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1. esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunvalvonnan ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, jossa tarvitaan voimien kokoamista maakunnan kehittämisen kannalta strategisten asioiden edistämisessä. Kuntien ja ELYn kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeätä toimintakaudella Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja osallistuu asiantuntijana kuntien palvelurakenteen uudistamista käsittelevään selvitystyöhön. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti. Maakuntaliiton tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena vahvistunut ja lisätehtävien kautta kasvanut. Maakuntaliitto varmistaa toiminnallaan uusien tehtävien onnistuneen ja tuloksekkaan toteutuksen. Toimintakaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman valmistelu, maakuntakaavoitus, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, liikennejärjestelmätyön koordinointi ja yhteispalvelujen järjestämiseen liittyvä työ. 12

14 Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella hankkeita, jotka ovat aluekehittämisen kannalta strategisia ja maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Myös näiden hankkeiden tarkoituksena on aikaansaada vaikuttavuutta aluekehitykseen. Toimintakaudella korostuu kuntien ja seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Lisäksi maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja kehitetään sekä hallinnollisia menettelyjä parannetaan. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan. Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Toimikaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. 13

15 4 vuonna Strategioiden vastuualue Aluesuunnittelu Tiimi vastaa maakuntakaavan laatimisesta, sen seurannasta, maakuntakaavaan liittyvien selvitysten tekemisestä, aluesuunnittelusta ja aluesuunnitteluun liittyvien lausuntojen valmistelusta sekä viranomais- ja muusta yhteistyöstä sekä julkaisutoiminnasta. Tiimin tehtävänä on alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen, suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi, ilmasto- ja energiasektorin toimenpiteiden edistäminen, niihin liittyvät maakunnalliset sekä useita maakuntia käsittävät ja kansainväliset suunnittelu-, kehittämis- ja yhteistyöhankkeet sekä paikkatiedon ylläpitäminen ja jalostaminen. Toiminnalliset tavoitteet Maakuntakaavan 3. vaihe on valmis. Maakuntakaavan seurannalla varmistetaan maakuntakaavan ajantasaisuus. Hanketyö tukee aluesuunnitteluun liittyvää kehittämistyötä. Liikennejärjestelmän aiesopimuksen seurannalla varmistetaan hankkeiden edistyminen ja sopimuksen ajantasaisuus. Itä-Suomen aluesuunnittelun yhteistyö on toimivaa ja tukee maakunnan kehittämistyötä. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa toteutetaan eri toimijoiden taholla maakuntaliiton koordinoimana. Maakunnallinen SOVA-ryhmä toimii luontevana osana ohjelmien ja suunnitelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Tehtävät ja tulostavoitteet 2012 Maakuntakaava Maakuntakaava on usean kunnan seudullinen maankäytön suunnitelma, jonka ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe vahvistettiin valtioneuvostossa ja 2. vaihe ympäristöministeriössä Laaditaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos sekä valmistellaan kaavaehdotus nähtävillä pitoa ja keskustelua varten. Kaavassa täydennetään maakuntakaavaa ja tehdään tarpeellisia muutoksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat kalliokiviainesten ottoalueet ja arvokkaat kallioalueet, rakennusperintökohteet, energiahuollon tuulivoimala- ja bioenergia-alueet sekä Ilomantsin rata. Muita alueita käsitellään tarpeen mukaan. Seurataan maakuntakaavan toteutumista ja arvioidaan kaavoituksen ajantasaisuutta ja muutostarpeita. 14

16 Maakuntakaavan 3. vaiheeseen liittyvät erillisselvitykset ovat valmiita (tuulivoima-alueet, reitistöselvitys, rakennusperintökohteet, maisema-alueet sekä yksittäisiin alueisiin/kohteisiin liittyvät selvitykset). Maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos on valmis. Täydennetään tarvittaessa selvitysaineistoa. Valmistellaan maakuntakaavan 3. vaiheen ehdotus nähtävillä pitoa ja keskustelua varten. Aluesuunnittelun yhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana sekä tekee ja osallistuu yhteistyöhön maakuntakaavoitusta ja muuta aluesuunnittelua koskevissa asioissa maakunnassa ja sen ulkopuolella. Tähän toimintaan kuuluvat lausunnot (vuosittain kpl), viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Aluesuunnittelua koskevia ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita voivat olla EU-rahoituksella toteutettavat ylikansalliset tai eri maakuntia koskevat yhteistyöhankkeet. Maakunnalliset aluesuunnittelun tavoitteet välittyvät lausunnoissa, viranomais- ja muissa neuvotteluissa valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä tulevat huomioon otetuiksi niissä. Yhteistyöryhmät tukevat maakuntakaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä. Osallistutaan itäsuomalaiseen aluesuunnittelua koskevaan yhteistyöhön ja välitetään Pohjois-Karjalan alueidenkäytön kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan suunnitteluun. Liikennejärjestelmätyö Maakuntaliiton tehtävänä on vastata liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitys valmistui v Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on valmisteltu aiesopimus, jossa on esitetty sopijaosapuolten yhteinen näkemys niistä hankkeista ja toimenpiteistä, joita yhdessä edistetään ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Sopimuksen keskeisenä tarkoituksena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon muussa suunnittelussa ja kehittämisessä. Seurataan aiesopimuksen toteutumista ja tehdään siihen tarpeen mukaisia tarkistuksia. Osallistutaan itäsuomalaiseen liikennejärjestelmäyhteistyöhön ja välitetään Pohjois- Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. 15

17 Ilmasto- ja energiaohjelmatyö Maakuntaliitto on jatkanut bioenergiaohjelmatyötä ja vuonna 2009 käynnistynyttä ilmastotyötä koordinoimalla vuosina 2010 ja 2011 maakunnallisen ilmasto- ja energiaohjelman valmistelua yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Maakuntahallitus hyväksyi Ilmasto- ja energiaohjelman syksyllä Maakuntaliitto on koordinoinut viiden Itä-Suomen maakuntaliiton yhteistä Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyötä vuodesta Uutta bioenergiaohjelmaa on laadittu vuosina 2010 ja Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 syksyllä Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteutuksen edistäminen ja seurannan käynnistäminen. Itä-Suomen bioenergiaohjelman (ISBEO) koordinointi, toteuttaminen ja seuranta. Osallistutaan energianeuvonnan järjestämiseen ja toteuttamiseen maakunnassa. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin kehittäminen Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointeihin. Maakunnalliseen SOVA-ryhmään kuuluvat maakuntaliiton lisäksi edustajat Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Karjalan ELY -keskuksesta. SOVA-ryhmä ohjaa ja koordinoi maakuntakaavan, ELY -keskuksen strategisen tulossopimuksen ja alueellisen metsäohjelman sekä muiden vuonna 2012 laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Paikkatieto Aluesuunnitteluryhmä vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistosta. Laki paikkatietoinfrastruktuurista edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakunnan kehittämistoiminnassa. Maakuntakaavan karttapalautejärjestelmä on päivitetty ja aktiivissa käytössä. Parannetaan maakuntaliiton paikkatieto-osaamista. Aluesuunnittelun kehittämishankkeet Maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi osallistuu sekä eurooppalaisiin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin että muihin hankekonsortioihin. Hankkeet toteutetaan niin, että niiden kautta kasvatetaan omaa osaamista, tuotetaan aluesuunnitteluun liittyvää uutta aineistoa, luodaan hyödyllisiä yhteistyöverkostoja ja kehitetään erilaisia menetelmiä. Mahdolliset alueidenkäytön uudet hankeaihiot voisivat liittyä ilmasto- ja energia-alaan, kulttuuriympäristöön ja liikenteeseen. 16

18 1 2:n aluesuunnittelua tukevan hankkeen käynnistäminen RTS-hanke ( ) Maakuntaliitto on päätoteuttaja Pohjoinen Periferia -ohjelmasta rahoitetussa kansainvälisessä Rural Transport Solutions -hankkeessa, jonka keskeisenä tavoitteena on hyvien käytäntöjen vaihto ja uusien toimintamallien luominen harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteen kehittämiseksi. Hankkeessa käynnissä olevat pilotit ovat: Pielisen Karjalan joukkoliikennekoordinaattori, aikataulu- ja matkahakujärjestelmien kehittäminen (matka.fi) sekä Kolin Kimppataksin kehittäminen ja uudet palvelut. Pilottien toiminnan edelleen kehittäminen, jossa erityisesti kiinnitetään huomio toimintojen jatkon turvaamiseen. Kestävien liikenneratkaisujen kartoitus ja uusien ratkaisumallien kehittäminen. Hankkeen päättäminen ja sen tulosten hyödyntämisen turvaaminen jatkossa. Reiteistä traileiksi -hanke ( ) Maakuntaliitto on päätoteuttajana Reiteistä traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hankkeessa (päärahoitus EAKR-ohjelmasta). Yhteistyökumppanina hankkeessa on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tuotetaan suunnitelmallinen valmius Pohjois- Karjalan virkistysreitistöjen kehittämiselle. Keskeisenä tuloksena syntyy pysyvä toimintamalli maakunnallisen virkistysreittiverkoston ylläpitämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Hanke tukee maakuntakaavoitustyötä tuottamalla reitistöselvityksiä. Hankkeen loppuseminaari pidetään syksyllä Reiteistä traileiksi -hankkeessa tuotetaan uusia malleja ja tietoa luontomatkailun reitistöjen tulevaisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta Pohjois-Karjalassa. Kärkireiteille tuotetaan kehittämissuunnitelmat investointi-, turvallisuus- ja ympäristösuunnitelmineen. Suunnitellaan organisaatio- ja rahoitusjärjestelmämalli maakunnan virkistysreittiverkoston ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Varmistetaan työn tulosten jatkuminen maakunnassa. CO2FREE-hanke ( ) CO2FREE-hankkeessa vauhditetaan energiatehokkuuden parantamista ja laajemmin uusiutuvan energian kehittämistyötä, erityinen huomio kiinnitetään tieto- ja informaatioteknologiaperusteisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on uusiutuvan energian kehittämisessä saatujen hyvien käytänteiden siirtäminen rakennerahasto-ohjelmiin ja muihin ohjelmiin sekä strategioihin. Hankkeen loppukonferenssi järjestetään toukokuussa Donegalissa, Irlannissa ja hanke päättyy syyskuun 2012 lopussa. 17

19 Viedään Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmatyöhön ja metsäenergiaan liittyvää osaamista hankkeen partnerialueille. Laaditaan alueelliset toteuttamissuunnitelmat kolmen hankepartnerin hyvistä käytännöistä ja aloitetaan niiden toteuttaminen maakunnassa. Hankkeen päättäminen ja tulosten pysyvyyden varmistaminen maakunnassa Aluekehitys Tiimin tehtävät Aluekehitystiimin tehtävänä on suunnitella ja ohjata maakunnan kehittämisen ohjelma- ja hanketyötä. Ohjelmien ja niitä toteuttavien hankkeiden avulla edistetään maakunnan hyvinvointia, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kehitetään elinkeinoelämän, osaamisen ja palvelujen rakenteita. Toiminnalliset tavoitteet Ohjataan maakunnan kehittämistä keskeisten strategisten asiakirjojen Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelman ja POKAT maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Huolehditaan nykyisen ohjelmakauden ohjelmien tehokkaasta sulkemisesta. Valmistellaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma kaudelle Vaikutetaan EU:n tulevan aluepolitiikan ohjelmien valmisteluun niin, että Itä-Suomen erityishaasteet ja tarpeet huomioidaan aluepolitiikan linjauksissa ja rahoituksessa ja käynnistetään ohjelmat. Käynnistetään ja toteutetaan aluekehitystä tukevia strategisia kehittämishankkeita Tehtävät ja tulostavoitteet 2012 Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma ja kansalliset ohjelmat Vuoden toiminnassa keskeistä on maakuntasuunnitelman Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja siihen perustuvan maakuntaohjelman POKAT 2014 toteuttaminen. Asiakirjojen roolia vahvistetaan viranomaisyhteistyössä (ELYt ja AVI) sekä sidosryhmätyöskentelyssä. Huolehditaan PO- KAT- ja strategisten teemaryhmien aktiivisesta toiminnasta sekä ohjataan kansallisen koheesioja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutusta. Toteutetaan Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelmaa ja POKAT maakuntaohjelmaa ja varmistetaan strategisten linjausten mukaisten toimenpiteiden liikkeellelähtö. Laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU , yhteensovitetaan se ELYjen ja AVIn strategisen tulossopimuksen kanssa. Sovitetaan yhteen viranomaisten ohjelmatyötä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön kautta. 18

20 Toimitaan aktiivisesti aluekehityksen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Ohjataan KOKOn ja OSKEn toteuttamista niiden hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisesti sekä edistetään ohjelmien alueellista vaikuttavuutta. Koordinoidaan POKAT-ryhmien ja strategisten teemaryhmien toimintaa ja ohjataan niitä aktiivisesti tiimin vastuualoilla. Seurataan POKAT 2014 toteutumista systemaattisesti. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmat Pohjois-Karjalassa toteutetaan Euroopan unionin ohjelmakaudella Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa maakuntaliiton koordinoimana. Lisäksi maakunnassa toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Manner- Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellista osiota ja Euroopan maaseuturahastosta rahoitettavaa Manner-Suomen maaseutuohjelmaa Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) yhteensovittaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä maakunnassa. Tiimi vastaa MYR:n toiminnan organisoimisesta. Valmistellaan Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) ja tarkistetaan sitä tarvittaessa. Toteutetaan EU-ohjelmia yhteistyössä muiden aluehallintoviranomaisten ja muiden Itä- Suomen maakuntien sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistutaan ohjelmien yhteensovittamiseen kansallisella ja Itä-Suomen tasolla (EAKRseurantakomitea ja sen sihteeristö, Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä, Itä-Suomen suuralueen ESR-koordinaatioryhmä). Tiedotetaan Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteistä (rahoituksen hakuilmoitukset, hakijoiden neuvonta, seminaarit ja koulutustilaisuudet, tiedotteet, esitteet ja internet). Hankehallinto Maakuntaliitto päättää osaltaan EU:n Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyys- tavoitteen ohjelmiin (EAKR, ESR) kuuluvasta rahoituksesta ja vastaa kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta sekä tukee ja opastaa maakunnan toimijoiden osallistumista kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Maakunnan kehittämisraha sisältää osaamiskeskusohjelman (OSKE) sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) kuuluvan rahoituksen lisäksi muun ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan. Hankerahoituksesta päätetään EU-ohjelmien, kansallisten päätösten, maakuntaohjelman sekä maakuntahallituksen antamien linjausten mukaisesti. Maakuntaliitto myös seuraa ja valvoo edellä mainituista ohjelmista rahoitettujen hankkeiden toteuttamista. Lisätään kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja kehitetään edelleen niiden seurantaa. Arvioidaan maakuntaliiton rahoitettavaksi esitetyt hankehakemukset ja valmistellaan rahoituspäätökset jatkuvan haun periaatteen mukaisesti. Valvotaan hankkeiden toteutumista ohjausryhmätyöskentelyn, raportoinnin seurannan ja päätöspalaverien kautta. 19

21 Edistetään hanketoiminnan vaikuttavuutta järjestämällä yhteistyöpalavereita hankkeille ja keräämällä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Ohjataan hankkeiden valintaa EU-ohjelmakauden lopun painotusten ja rahoitusresurssien mukaisesti Aluekehityksen kehittämishankkeet Aluekehitystiimi toteuttaa aluekehityksen kannalta strategisesti merkittäviä omia hankkeita sekä ohjaa strategioihin perustuen aluekehitystiimin vastuulla olevien alojen kehittämistä. Tiimin omissa hankkeissa panostetaan keskeisiin EU:n tulevaisuuden teemoihin (Eurooppa 2020, Regions 2020) kuten ikääntyminen ja osaamisen kehittäminen sekä tiimin klusterivastuualoihin. Toteutetaan aluekehitystä tukevia tiimin omia hankkeita DART ja RoKFOR (näistä erilliset kuvaukset). Pyritään valmistelemaan ja käynnistämään 1 2 uutta hanketta. DART Väestön vähenemisen ja ikääntymisen alueelliset vaikutukset Väestökehityksen ja erityisesti väestön ikääntymisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset edellyttävät lähivuosina myös Pohjois-Karjalassa sekä rakenteiden ja toimintamallien että palvelujen aktiivista ja ennakoivaa kehittämistä. Kolmivuotinen DART-hanke (Declining, Ageing and Regional Transformation) pyrkii 13 eurooppalaisen alueen yhteistyöllä mm. vaihtamaan kokemuksia, tunnistamaan hyviä käytäntöjä ja poliittisia ratkaisuja sekä edistämään hyvien käytäntöjen siirtoa alueelta toiselle. Hankkeessa on kolme teema-aluetta: perinteinen ja innovatiivinen talous, koulutus, elinikäinen oppiminen ja työmarkkinat sekä terveys ja sosiaalipalvelut. Myös väestökehityksen ja ikääntymisen vaikutuksia mittaavia indikaattoreita kehitetään ja yhtenäistetään. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii hankkeessa aktiivisesti ja johtaa koko hankkeen tasolla hyvien käytäntöjen tunnistamis- ja kuvaamisprosessia. Hankkeen päätöskonferenssi järjestetään Potsdamissa, Saksassa syksyllä Hanke päättyy Tiedotetaan aktiivisesti hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista sekä edistetään hankkeessa kuvattujen hyvien käytäntöjen ja indikaattoreiden sekä partneriverkostossa laadittujen linjausten huomioon ottamista ja hyödyntämistä mm. aluekehityksessä, kansallisissa ohjelmissa ja EU-ohjelmissa. Tiedotetaan väestö- ja ikääntymiskehityksestä alueellisille sidosryhmille ja toimijoilla, edistetään yhteistyötä sekä nostetaan esille teemaa yhtenä Pohjois-Karjalan kehittämisen painopisteistä. Osallistutaan väestökehitykseen ja erityisesti väestön ikääntymiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansalliseen keskusteluun sekä edistetään Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 toteutumista Pohjois- Karjalassa. Toteutetaan hanketta projektisuunnitelman mukaisesti ja osallistutaan aktiivisesti hankkeen viimeisen toimintavuoden toimenpiteiden sekä tilaisuuksien valmisteluun ja toteuttamiseen (suunnittelukokoukset, työpajat, konferenssit ja opintovierailut). 20

22 ROK-FOR-koordinaatiohanke ROK-FOR (Kestävä metsätalous tuottaa uusiutuvaa energiaa ja rakennusaineita sekä biopohjaisia tuotteita, rahoitettu EU:n tutkimuksen 7.puiteohjelmasta) luo maakunnan toimijoille uusia kumppanuuksia ja linkittää alueiden taloutta ja osaamista ympäristö- ja luonnonvarasidonnaisessa tuotantoketjussa. Viittä kumppanuusaluetta varten laaditaan yhteiseurooppalainen toimintaohjelma ja aloitetaan tutkimus-, tuotanto- ja kehittämishankkeita bioenergian, biopohjaisten tuotteiden ja puurakentamisen toimialoilla. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on olla mukana järjestämässä rahoitusta uusille hankkeille. Hankkeessa on mukana 20 hankekumppania 6 eri maasta. Suomesta hankkeessa ovat mukana Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntaliiton rooli hankkeessa on strategiatasoa ohjaava toiminta. Hanke käynnistyi ja sen kesto on 36 kuukautta. Hanke päättyy Vuonna 2012 ROK-FOR-hankkeessa etsitään keinot toteuttaa yhteistä toimintasuunnitelmaa, joka määrittää kehittämistavoitteet uusiutuvan energian, rakentamisen ja biopohjaisten tuotteiden aloilla. Tämä myös syventää yhteistyötä alueellisten tutkimusklustereiden välillä. Loppuvuodesta painopisteenä on myös hankkeen tulosten levittäminen. Hankkeen päätöskonferenssi järjestetään marraskuussa 2012 Brysselissä. 4.2 Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Rajayhteistyö Tiimin tehtävänä on vahvistaa maakunnan ja maakuntaliiton keskeistä asemaa rajan ylittävässä raja-alueiden välisessä yhteistyössä, tuoda konkreettista sisältöä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan, lisätä verkostoitumista muiden EU:n raja-alueiden kanssa ja Euregio Karelian avulla syventää aluetason yhteistyötä EU:n ja Venäjän rajalla. Tiimi myös koordinoi Pohjois-Karjalan strategisen Venäjä-ryhmän toimintaa. Tehtävien toteuttaminen edellyttää tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä etenkin Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakunnallisten liittojen ja Karjalan tasavallan kanssa sekä EU:n ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden ja maakunnan Venäjä-toimijoiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Venäjäryhmän toiminnan kautta. Kytketään Euregio Karelia tiiviisti Karelia ENPI CBC -ohjelmatyöhön. Kehitetään maakuntaa toteuttamalla Karelia ENPI CBC -ohjelmaa strategisten teemojen kautta. Edistetään verkostoitumista, edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopan itäisten ulkorajaalueiden verkoston (NEEBOR) kanssa verkostossa vuonna 2010 laaditun verkostosopimuksen mukaisesti. Lisätään yhteistyötä Luoteis-Venäjän alueiden kanssa. Tehdään rajanylittävän yhteistyön toimintaedellytyksiä edistävää edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. 21

23 Tehtävät ja tulostavoitteet 2012 Euregio Karelia Euregio Karelia perustettiin vuonna 2000 Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen sekä Karjalan tasavallan välisellä sopimuksella. Päätösvaltaa Euregio Kareliassa käyttävä hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, jotka edustavat alueidensa korkeinta poliittista - ja virkamiesjohtoa. Kokouksiin kutsutaan myös Suomen ja Venäjän keskushallinnon edustajia ja asiantuntijoita. Euregio Karelian toiminnan kautta pyritään vahvistamaan ja aktivoimaan rajanylittävää alueiden välistä yhteistyötä ja vaikuttamaan alueiden kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus antaa suosituksia ja signaaleja Karelia ENPI CBC -ohjelman seurantakomitealle yhteistyön suunnasta ja tärkeistä asiakokonaisuuksista. Se pyrkii vaikuttamaan molempien maiden keskushallintojen suuntaan raja-alueita koskettavassa päätöksenteossa. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa myös EU:n vuoden 2013 jälkeiseen rajanylittävää yhteistyötä koskevaan ulko- ja aluepolitiikkaan. Toimitaan Euregio Karelian Suomen puoleisena puheenjohtajana ja pääsihteerinä Euregio Karelia sopimuksen mukaisesti Jatketaan Euregio Karelian toimintasuunnitelman 2020 tekemistä sekä toiminnan edelleen kehittämistä. Annetaan Karelia ENPI CBC -ohjelmalle poliittisen tason suosituksia ja näkemyksiä ohjelman yhteistyön suunnasta ja temaattisista kysymyksistä ENPI -ohjelma-asiakirjan mukaisesti. Järjestetään toimijoiden välisiä yhteistyötapaamisia hanketoiminnan aktivoimiseksi ja toimijoiden verkostoitumisen edistämiseksi. Tarjotaan toimijoille sähköinen verkostoitumisfoorumi ja lisätään Euregio Karelian näkyvyyttä ylläpitämällä Euregio Karelian nettisivuja. Edistetään yhteisellä edunvalvonnalla Euregio Karelia hallituksen vuonna 2010 allekirjoittamassa kommunikeassa yhteisesti sovittuja asioita sekä tehdään tulevaan ohjelmakauteen ja muihin rajanylittävän yhteistyön asioihin liittyvää edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) toiminta NEEBOR-verkosto (The Network on Eastern External Border Regions) on vuonna 2005 perustettu Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkosto, johon kuuluu yhteensä 33 jäsenaluetta 11:stä EU:n jäsenmaasta. Verkoston toiminta perustuu vuonna 2010 päivitettyyn perustamisasiakirjaan ja verkostosopimukseen, jossa verkostolle määritetään ohjausryhmä ja työryhmä, jotka kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa alueiden välisesti sekä kuukausittain Brysselissä EU-toimistojen kesken. Ohjausryhmä koostuu jäsenten korkeasta poliittisesta tai virkamiesjohdosta. NEEBOR-verkoston tarkoituksena on verkostoituminen, edunvalvonta ja alueiden kehittäminen Euroopan itäisiä ulkoraja-alueita koskevissa keskeisissä asioissa. Alueiden kehittämiseen osallistuminen voi olla esimerkiksi yhteisten hankkeiden suunnittelua ja hakemista alueille tärkeistä teemoista, joihin ulkorajasijainti tuo erityistä lisäarvoa. 22

24 Osallistutaan verkoston vuosikokoukseen sekä verkoston ohjaus- ja työryhmäkokouksiin. Kootaan yhteen vuoden 2011 lopussa päättyneen NEEBOR-hankkeen tulokset ja laaditaan loppuraportti. Vakiinnutetaan verkoston toimintaa maakuntaliiton tehtäviin laaditun verkostosopimuksen pohjalta. Suunnitellaan uusia hankkeita verkostoalueiden kanssa esiin nousevien tarpeiden mukaan. Lisätään NEEBOR:n ja Euregio Karelian synergiaa mm. sähköisten foorumeiden ja tilaisuuksien kautta. Tiedotetaan verkostosta. Vaikutetaan EU:n itärajalla olevien alueiden yhteistyön rahoitusinstrumentin toteutumiseen. Käynnistetään mahdollisesti kaksi uutta NEEBOR-verkostossa syntynyttä hanketta. Karelia ENPI CBC ohjelma Karelia ENPI CBC -ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument, Cross Border Cooperation) on yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Sen varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta ja liitännäisalueina Suomesta Lappi ja Pohjois-Savo, Venäjältä Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Ohjelman rahoituskehys 46,4 miljoonaa euroa muodostuu 23,2 miljoonan euron EU:n rahoituksesta sekä 11,6 miljoonan euron kansallisesta rahoituksesta Suomen valtiolta ja Venäjän federaatiolta. Lisäksi hankkeisiin sidotaan yksityistä rahoitusta. Ulkorajayhteistyön hallintoa koskevan lain mukaisesti Karelia ENPI CBC -ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois- Pohjanmaan liitto. Ohjelman seurantakomitea ja valintakomitea muodostuvat tasavertaisesti suomalaisista ja venäläisistä jäsenistä ja niiden toiminta perustuu hyväksyttyyn lakiin ja toimintatapaan. Ohjelman päätavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Ohjelman vaikuttavuutta pyritään lisäämään temaattisuuden avulla: ohjelmaan valitaan alueen kannalta keskeisiä teemoja, joiden ympärille hakukierrokset rakennetaan. Näin saadaan liikkeelle laajoja kokonaisuuksia, jotka koostuvat useista toisiaan tukevista hankkeista. Hankkeiden ohjattavuus paranee ja voidaan välttää päällekkäisyyksiä. Karelia ENPI CBC -ohjelma käynnistyi vuonna 2010, kun EU:n ja Venäjän ENPI -ohjelmia koskevat sopimusneuvottelut saatiin päätökseen. Ohjelma avasi vuosina kolme hakukierrosta: alueita, taloutta ja ympäristöä kehittävät rajan ylittävät ratkaisut -teeman, matkailuteeman sekä metsä ja energia teeman. Ohjelman seurantakomitean ennusteen mukaan ohjelma avaa vuonna 2012 kolme hakukierrosta: kulttuuri, hyvinvointi ja luonnonvarojen kestävä käyttö teemat. Toimitaan ohjelman seuranta- ja valintakomiteassa. Valmistellaan ohjelman teemoja ja hakukierroksia. Avataan kolme hakukierrosta: kulttuuri, hyvinvointi ja luonnonvarojen kestävä käyttö. 23

25 Järjestetään teemojen hakukierroksiin liittyviä tiedotustilaisuuksia. Järjestetään käynnissä oleville hankkeille tapaamisia teemojen ja hankkeiden toteutumisen ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. Lähialueyhteistyö ja muu toiminta Suomen ulkoministeriön johdolla toimii Suomen ja Venäjän hallitusten välinen lähialueyhteistyön kehittämistyöryhmä ja sen yhtenä alueryhmänä Karjala-ryhmä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on edustettuna molemmissa ryhmissä ulkoministeriön nimeäminä jäseninä. Pohjois-Karjalan strategisen Venäjä-ryhmän tehtävänä on koordinoida, aktivoida ja seurata maakunnallista Venäjä-yhteistyötä. Ryhmä tukee maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman linjausten mukaista maakunnan kehittämistä. Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan hallinnon välisen yhteistyösopimuksen mukaan rajayhteistyöfoorumeja järjestetään kerran vuodessa. Rajafoorumeissa nostetaan esille ja etsitään ratkaisuja erityisesti alue-/paikallistason rajanylittävän yhteistyön ongelmiin. EU:n vaatiman eriyttämisen vuoksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien rakennerahasto- ja ESR -hankkeiden paikan päällä tehtävät tarkastukset hoitaa rajatiimi. Pohjois-Karjalan väestöstä ulkomaalaistaustaisia on noin 1,8 %, eli lähes henkeä. Maakunnassamme maahanmuuttajat edustavat noin sataa eri kansallisuutta, suurimman ryhmän muodostavat venäläiset. Maakunnan monikulttuurisuus lisää alueen kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvattaa alueen vetovoimaa. Monimuotoisuus synnyttää myös uusia innovaatioita. Tulevaisuuden haasteita ovat työvoiman riittävyys, osaaminen ja työllistyvyys. Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunta on nimetty vuosille Sen tehtävät on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 298/ :ssä. Se edistää mm. hyviä etnisiä suhteita, toimii asiantuntijaelimenä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueiden kehittämisessä. Itä-Suomeen valmistuu yhteinen maahanmuuttostrategia. Sen johtoryhmä ohjaa tämän strategian valmistelutyötä ja linjaa sen ydintavoitteet. Pohjois-Karjalan maakunnan ja maakuntaliiton asemaa rajanylittävän yhteistyön kysymyksissä viestitetään erilaisten vierailujen/tilaisuuksien järjestämisen ja niihin osallistumisen kautta. Osallistutaan ulkoministeriön johtamien lähialueyhteistyöryhmien toimintaan. Kehitetään Venäjä-ryhmästä foorumi tiedonvaihdolle, informaation lisäämiselle sekä yhteisten rajapintojen etsimiselle ja kartoitetaan ryhmässä rajanylittävään yhteistyöhön liittyviä edunvalvonnallisia tarpeita. Aktivoidaan Venäjä-ryhmässä maakunnan toimijoita rajanylittävän yhteistyön eri rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen. Osallistutaan Rajafoorumin toteuttamiseen. Järjestetään/osallistutaan Venäjä-yhteistyöteemaisia vierailuja/tilaisuuksia. Tehdään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESR-hankkeiden varmennuksia. Toimitaan Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa. Tuodaan Itä-Suomen maahanmuuttostrategian johtoryhmässä Pohjois-Karjalan näkemykset strategian valmisteluun ja ydintavoitteisiin. 24