Tuuli Kaskisen energiaratkaisut Kaasutrukilla lasivillat kasaan. Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2012. Uutta virtaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuuli Kaskisen energiaratkaisut Kaasutrukilla lasivillat kasaan. Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2012. Uutta virtaa."

Transkriptio

1 Tuuli Kaskisen energiaratkaisut Kaasutrukilla lasivillat kasaan Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2012 Uutta virtaa kuntakentälle

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Jukka Isokoski, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Anne Poikolainen, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Olavi Creative Painos kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum-konsernin asiakas- ja sidosryhmärekisteri Ari Suomilammi johtaja, siirtopalvelut Luonnonkaasua luotettavasti Gasumin kuntapäättäjille tekemän tutkimuksen tulokset ovat ilahduttavia: Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet tunsivat Gasumin, ja yhtiö koetaan osaavaksi ja luotettavaksi toimijaksi. Luonnonkaasu ja siihen pohjautuvat ratkaisut pitäisi kuntapäättäjien mielestä huomioida energiastrategioissa nykyistä paremmin paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti. Biokaasu ja nesteytetty maakaasu (LNG) herättivät erityistä mielenkiintoa vastaajissa. Maakaasu on ollut jo lähes neljä vuosikymmentä merkittävä energialähde Etelä-Suomen alueella. Kaasun toimitukset on pystytty hoitamaan kautta aikojen ilman merkittäviä toimituskatkoja tai häiriöitä saavutus, joka osoittaa kaasuverkostojen toimivuuden ja luotettavuuden ja jota kuntapäättäjätkin arvostavat. Kuntapäättäjät kannattavat biokaasua erityisesti sen kotimaisuuden ja uusiutuvuuden vuoksi. Huolenaiheena olivat biokaasun tuotannon kalleus ja tuotannon mahdolliset häiriöt. Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon on logistisesti tehokasta. Samalla tässä ratkaisussa maakaasu varmistaa, että kaasua on käytettävissä mahdollisista biokaasun tuotantohäiriöistä riippumatta. Gasum kehittää yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa myös sertifikaattijärjestelmää, joka helpottaa biokaasun käytön kohdistamista oikeisiin käyttöpaikkoihin. Maakaasun kilpailukyky on heikentynyt kansainvälisten energiamarkkinoiden ja kotimaan veropäätösten yhteisvaikutuksesta. Mikäli maakaasun käyttö suurissa määrin korvautuu muilla polttoaineilla, myös edellytykset kaasuverkoston kehittämiseen heikkenevät. Toivommekin, että paikallisilta päättäjiltä löytyy rohkeutta nähdä tämän hetkisen haasteellisen tilanteen yli niihin uusiin, hienoihin mahdollisuuksiin, joita avautuu biokaasun, LNG:n ja jatkossa myös vedyn myötä. Omalta osaltamme kannustamme uusien ratkaisujen etsimiseen ja kehittämiseen innovaatiokilpailussamme. Odotamme suurella mielenkiinnolla, millaisia ehdotuksia asiantuntijaraatimme saa käsiteltäväkseen. Idearikasta syksyä! gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 3/2012 Myös biokaasun merkitys nousee. LEENA KARESSUO, SUOMEN KUNTALIITTO 4 4 Tulevaisuus on vähähiilinen Kuntatasolla on varauduttava tulevaan jo tänään. 12 Energiapaletin uudet värit Tutkija Tuuli Kaskinen tietää, miten bisnes ja kestävä kehitys voidaan yhdistää. 20 Energiamarkkinat Maailmantalous määrää maakaasun hinnan. 25 Kotikokkaajan uudet kuviot 21 Maakaasusauna hellii Imatran paras sauna on Vuoksen kalastuspuistossa. 22 Lasista villaa Saint-Gobain Isover tekee lasivillaa ympäristöystävällisesti. 26 Gasumlainen Aluepäällikkö Otto Mänty Herätys, kuntapäättäjät! 18 Diplomityössä tutkittiin biopolttoainetta Tulevaisuuden Suomea odottaa energiavallankumous näin linjaa Sitran ekologisen kestävyyden johtaja Jukka Noponen. Muut asiantuntijat ovat samoilla linjoilla: emme voi enää vastaisuudessa jatkaa energiantuotannon totutuilla laduilla. Kuntien on herättävä tulevaisuuden haasteisiin, energia-alan tuntijat toteavat Kun Tuuli Kaskinen puhuu, moni kuuntelee 22 Kierrätyslasi saa uuden elämän Miten vihreästä lasista tulee keltaista villaa? 27 Metaanimotoristit vauhdissa Gasumlaiset jaksavat harrastaa gasetti 3

4 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Auringon säteily pystytään muuntamaan joko sähköksi aurinkopaneeleilla tai lämmöksi aurinkokeräimillä. Tuulen liike-energia muutetaan sähköksi tuuliturbiineilla. Rakennuksiin integroidaan energiantuotantoa yhä enemmän: esimerkiksi talojen katoille voidaan asentaa pieniä tuulimyllyjä ja aurinkopaneelit. Aurinkosähköllä voidaan tuottaa huomattava osa kotitalouden tarvitsemasta sähköstä. Kaukolämpö on luonnollinen ja varma taajamien lämmitystapa. Erityisen energiatehokasta tuotanto on silloin, kun hyödynnetään sähköntuotannon yhteydessä syntyvää lämpöenergiaa. Maakaasua käytettäessä hyötysuhde on erityisen hyvä. Kaatopaikkojen jätteistä ja jätevedenpuhdistamojen lietteistä pystytään tuottamaan biokaasua, jota voidaan muun muassa käyttää kunnan joukkoliikenteessä bussien polttoaineena. 4 gasetti

5 teksti Anna-Mari Tyyrilä kuvitus Olavi Creative Haasteena Vähähiilinen yhteiskunta Kahden seuraavan valtuustokauden jälkeen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on oltava 28 prosenttia. Haastetta ei pääse pakoon. Kunnissa on ymmärrettävä se jo tänään, sanovat asiantuntijat. sähkön omatuotannon verkkoon odotetaan kasvavan. Omatuotantoon soveltuu hyvin raakaaineeksi tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi muun muassa maatiloilla kertyvä eläinten lanta, josta saadaan biokaasua. Energiaa voi tuottaa myös polttokennoilla. Niissä käytetään polttoaineena muun muassa biokaasua, magnesiumia ja sinkkiä. nergiatehokkuutta on lisättävä, kulutusta vähennettävä ja hukkavirrat on otettava talteen. Näin Leena Karessuo ja Jukka Noponen listaavat tulevaisuuden energiantuotannon vaatimuksia. Karessuo johtaa Suomen Kuntaliitossa Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -osastoa, Noponen toimii Sitrassa ekologisen kestävyyden johtajana. Vaatimukset asettavat paineita kunnille, mutta kunnat eivät pääse pakoon haasteita. Luonnonvarojen niukkeneminen, väestön kasvu ja ilmastonmuutos ovat kaatumassa päälle. Kuntien pitää nyt aktivoitua ja ymmärtää, ettei ilmastonmuutoksen taklaaminen nopeasti onnistu globaaleilla ratkaisuilla, vaan toiminta on vietävä lähelle ihmistä, Noponen painottaa. Tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavat investoinnit voivat olla monelle kunnalle vaativa tehtävä. Lainsäädäntö on kuitenkin menossa siihen suuntaan, ettei kunnilla aina ole valinnanvaraa. Investointien tulee olla kustannustehokkaita. Toivottavasti maksu aika ei ole pitkä, Karessuo sanoo. gasetti 5

6 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Edessä energiavallankumous Pohtiessaan, millainen kunnan energiainfra voisi olla vuonna 2020 tai 2030, Leena Karessuo nostaa päällimmäiseksi uusiutuvat energialähteet. Niiden osuus kasvaa. Esimerkiksi jätteitä hyödynnetään, ja todennäköisesti yhteistyö teollisuuden kanssa lisääntyy. Myös biokaasun merkitys nousee, mutta maakaasun käyttöä on vaikea ennakoida. Nopeita muutoksia tuskin on näköpiirissä, hän linjaa. Kokonaisedullisuus myös ympäristön kannalta tulee olemaan ratkaiseva, eli energiantuotannosta muodostuu kohtuullisen hajautettua. Ei esimerkiksi ole edullista kuljettaa jätteitä pitkiä matkoja. Hajautuksen puolesta puhuu Jukka Noponenkin, asiaa laajentaen. Energiantuotanto tulee integroitumaan rakennuksiin, eli rakentajat tuovat eri energiamuodot mukanaan. Rakennuksissa voi olla yhtä aikaa vaikkapa maalämpöä, aurinkoenergiaa ja pientuulienergiaa. Kaukolämpö voi toimia sulassa sovussa aurinkosähkön kanssa, ja myös alue-energiaratkaisut yleistyvät. Noposen mukaan kokonaiskuva monipuolistuu. Hän puhuukin energiavallankumouksesta. Kuluttaja muuttuu passiivisesta ostajasta aktiiviseksi toimijaksi. Tämä edellyttää järjestelmiin lisää älykkyyttä, mikä on jo tätä päivää pienessä mittakaavassa kokeilukohteissa. Kotitalouksien mahdollisuudet syöttää sähköä tai lämpöä suurempaan verkkoon ovat ottamassa ensiaskeleitaan, mutta käytännöt ovat moninaisia, monille tuntemattomia ja huonosti ohjeistettuja. Paljon Kahdeksan vuoden kuluttua kaiken uuden rakentamisen pitää olla lähes nollaenergiarakentamista. Jukka Noponen pitää tapahtua ennen kuin Suomi ottaa muita maita kiinni. Energiayhtiöiden täytyisi ajatella enemmän asiakaslähtöisesti ja antaa yhtenäisiä ohjeita, jotta yhteistyö kuluttajien kanssa kasvaisi, Noponen sanoo. Oman tuotannon käyttöönotto pitäisi tehdä kansalaisille helpoksi. Liittymisen sähköverkkoon pitäisi olla vain ilmoitusmenettely. Pientuotannon kannattavuutta ja helppoutta tulee kehittää, sillä se luo työpaikkoja tuote-, huolto- ja palveluteollisuuteen. Noposen mielestä asioiden etenemiseksi tarvitaan ennen kaikkea tietoa ekotehokkaista ratkaisuista. Tällä hetkellä kansalainen ei esimerkiksi tiedosta, millä hetkellä on viisasta kuluttaa energiaa. Kuntatutkimukseen vastanneista 71% haluaa kehittää joukkoliikennettä = 41 % valitsisi mieluiten bio kaasun joukkoliikenteen polttoaineeksi Ja kunnille, rakentajille sekä kansalaisille viesti kuuluu seuraavasti: Kahdeksan vuoden kuluttua kaiken uuden rakentaminen pitää olla lähes nollaenergiarakentamista, joten enää ei ole aikaa viivytellä. Kuntaliitto ja Sitra hankkeissa mukana Sekä Kuntaliitto että Sitra ovat olleet jo vuosia mukana kehittämässä energiatehokkuutta lisääviä ja päästöjä alentavia hankkeita. Leena Karessuo nostaa esimerkiksi HINKU-kunnat, jotka ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Mukana ovat Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Sitra on viimeistelemässä viisivuotista ohjelmaansa, jolla se on tuonut tietoa ja toimintamalleja, joiden avulla energian käyttöä ja päästöjä voidaan vähentää. Esimerkiksi Porvoon kanssa olemme tehneet yhteistyötä kaavoituksessa: sillä voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen. Olemme pystyneet tekemään toiminta mallin, jonka avulla suunnittelijat voivat vertailla kaavaratkaisujen vaikutuksia. Olemme osoittaneet, että vaikutuksia voidaan suunnitella kaavoituksella, Jukka Noponen kertoo. Sitra on myös kehittänyt energianeuvontaa ja ollut perustamassa ilmastoverkostoa kuuden suurimman kaupungin kanssa. Leena Karessuo summaa, että uusiutuvaa energiaa tulee tukea, mutta hankkeet pitää saada loppupeleissä kannattaviksi. Niiden on pystyttävä kilpailemaan muiden energiatuottajien kanssa. Energiainvestointien kannattavuus syyniin Energialaitokset ovat kunnille säännöllisiä tulouttajia, mutta Icecapital Pankkiiriliike Oy:n toimitusjohtaja Ari Lahti kyseenalaistaa, ovatko ne kuntatalouden kannalta katsottuna hyviä sijoituksia. Icecapital on maamme suurin energia-alan neuvonantaja. Verkkoliiketoiminnan tuotot ovat säänneltyjä. Tulevaisuudessa kuntien tulisikin miettiä, kannattaisiko ottaa rahat verkkotoiminnasta pois. Olisiko niille rahoille parempaa käyttöä? Sähköntuotantoon investoiminen puolestaan on epävakaisempaa. Kalliit investoinnit sisältävät riskejä ja takaisinmaksuajat ovat pitkät, Lahti toteaa. Kunnat kuitenkin haluavat perinteisesti omistaa lämpö- ja sähkölaitoksia. Monet niistä on rakennettu vuotta sitten, ja muutosinvestointeja on edessä. Rahan saanti rakentamiseen ei Lahden mukaan kuitenkaan ole ongelma. Energia on perushyödyke, ja investointeihin saa rahaa. Kuntien luottokelpoisuus on tällä hetkellä hyvä, mutta odotettavissa on, että tulevaisuudessa kiinnite- 6 gasetti

7 Bensiini-/dieselauton Osuus yksityisen kuluttajan hiilijalanjäljestä Lähde: Motiva, 2010 = 15 % tään aiempaa enemmän huomiota kuntien taserakenteeseen ja niiden antamiin taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin. Lahti patistaakin kuntia pohtimaan todella tarkkaan, ovatko investoinnit kannattavia ja kuntien perustehtävän mukaisia. Päättäjien pitää vaatia perusteluja ja pyytää puolueettomia analyysejä. Ei riitä, että energiayhtiön toimi tusjohtaja käy vakuuttamassa valtuutetuille, että investointi on kannattava. Näinä kuntaliitosten aikana Lahti seuraa energiapuolen kehitystä mielenkiinnolla. Mitä tapahtuu kasvu keskuskaupungin omalle ja liittyvien kuntien energiayhtiöille, joiden välillä kilpailu on saattanut olla kovaa? 33 % kannustaa yksityisliikennettä siirtymään biopohjaisiin polttoineisiin Kuntaliitokset ja rajojen muutokset vaikuttavat energiamarkkinoiden rakenteisiin varmasti. Mikä taho yhtiöt jatkossa omistaa, kuinka yhtälö ratkaistaan? Joka tapauksessa päättäjien rooli korostuu, ja keskusteluun nousee entistä vahvemmin kysymys siitä, mikä on kunnallisen omistamisen rooli energiayhtiöistä puhuttaessa. Energiahuoltoa mietittäessä Lahti painottaa polttoainevalikoiman monipuolisuutta. Monipuolisuus tuo turvaa, ja päättäjien on pidettävä siitä huolta. Ympäristöystävälliset tuotantomuodot maa- ja biokaasu mukaan lukien ovat hyviä ja nostavat päätään. Jos jotakin nuorilta aikuisilta oppii, niin ympäristöarvojen merkityksen kasvun. Biokaasun tuotanto jätevedenpuhdistamossa puhdistusprosessin myötä syntyy lietettä liete Käsitellään mädättämällä hapettomissa olosuhteissa Biokaasu syntyy orgaanisen aineen mädättämisen seurauksena kaasu ON puhdistettava epäpuhtauksista ja sen metaani - pitoisuus on nostettava maakaasun veroiseksi (96 %), jotta se voidaan syöttää kaasuverkostoon Metaanibakteerit toimivat parhaiten vesipitoisessa ympäristössä, joten lietteet soveltuvat erinomaisesti biokaasun raaka-aineeksi Kaasu koostuu metaanista (35 80 %) ja hiilidioksidista (20 65 %), jotka molemmat ovat värittömiä ja hajuttomia kaasuja Kaasussa myös pienempinä pitoisuuksia rikkivetyä (0 2 %), typpeä (0 25 %) sekä kloori- ja fluoriyhdisteitä 1 Biokaasun tuottaminen Yhdyskuntien jätevesipuhdistamoissa syntyvistä lietteistä sekä maatalouden lietteistä voidaan tuottaa biokaasua. Kaasua polttamalla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla. Kaasu voidaan myös syöttää kaasuputkiverkostoon ja käyttää kaasuvoimalassa tai liikenteen polttoaineena. 2 Raaka-aineena lietteet Biokaasun raaka-aineeksi soveltuvat varsin erilaiset orgaaniset massat. Kaasun tuottamiseen käytettyjä lietteitä kertyy maataloudessa, teollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi biokaasua kerätään kaatopaikoilta. Myös puunjalostusteollisuudessa syntyy eri lietteitä. Lähde: Bioenergia Suomessa 3 Lietteiden kerääminen Primääriliete on esiselkeytyksestä laskeuttamalla saatua lietettä, ja biolietettä syntyy esimerkiksi jäteveden biologisessa puhdistuksessa. Yhdyskuntalietteeksi kutsutaan jäteveden puhdistamoiden lietteitä. Etenkin isoimmilla puhdistamoilla syntyy yhdyskuntalietteenä sekä primääriettä biolietettä. gasetti 7

8 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Kunnat haluavat energiansa uusiutuvista luonnonvaroista Puuhake tai pelletit, biokaasu, tuulivoima, jätteenpoltto ja maakaasu ovat kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden suosikit oman kunnan tai lähialueen energialähteinä tulevaisuudessa. Kivihiili ja öljy eivät saaneet laisinkaan kannatusta. Tulos kävi ilmi kesällä tehdystä kuntatutkimuksesta, jossa oli mukana 54 kuntaa ja 893 vastaajaa. Nykyisiä tai syksyn kuntavaaleissa ehdolla olevia luottamushenkilöitä oli vastaajista 84 prosenttia. Kysely kohdistettiin lähinnä Etelä- ja Kaakkois- Suomeen. Vastaajien kunnista 71 prosenttia on maakaasuverkoston alueelta, biokaasun tuotantoa on kunnista yli puolessa ja kaasun tankkausasema löytyy kolmanneksella kunnista. Parhaiksi keinoiksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi vastaajat kokivat joukkoliikenteen kehittämisen, yksityisautoilijoiden kannustamisen siirtymään biopohjaisiin polttoaineisiin tai käyttämään sähköautoja. Joukkoliikenteen käyttövoimista biokaasu nousi ykköseksi, sen jälkeen listalta löytyvät biodiesel, sähkö ja maakaasu. Tiemaksut tai tullit eivät herättäneet mielenkiintoa keinona vähentää liikenteen päästöjä. Yli puolet vastanneista koki, että Suomen energia- ja ilmasto tavoitteet ovat nykyisellään sopivat. Energiatehokkuutta koskevia tavoitteita ollaan valmiita kiristämään herkemmin kuin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteita. Useimpien vastaajien mielestä maa- ja biokaasun roolia olisi syytä vahvistaa, kun hallitus loppuvuoden aikana päivittää kansallista strategiaa. Päivitystä kaipaavat myös kuntien omat ilmastostrategiat. Kansallista strategiaa ollaan uudistamassa, ja vastaajista yli 90 prosenttia näki, että kuntatason suunnitelmat olisi hyvä päivittää samaan aikaan tai ainakin jollain aikavälillä. Kuntatutkimuksen toteutti Aula Reserch Oy Gasumin toimeksiannosta. Tiivistelmä tutkimustuloksista on luettavissa Gasumin verkkosivuilla Kunnissa suuria ja pieniä hankkeita Lukuisissa kunnissa on jo toteutettu päästöjä alentavia energiahankkeita. Kuntaliitto on koonnut näitä ekotekoja kartalle, johon voi tutustua osoitteessa Tutkittua Mitä kunnissa halutaan? Kuntatutkimukseen vastanneet maaja biokaasun roolista kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa: tulisi kasvattaa: 73 % ei tulisi kasvattaa: 14 % Ei osaa sanoa: 13 % 8 gasetti

9 Kuntatutkimukseen vastanneiden keskuudessa energia-alan teemat kiinnostivat Lähde: DENA, % 46 % 3 % erittäin paljon: 51% jonkin verran: 46 % ei kovinkaan paljoa: 3% Kuntien ekoteot Siikajoella korjattu lämpölaitoksia Siikajoella pyritään tehostamaan polttoaineen käytön hyötysuhdetta korjaamalla kunnan lämpölaitoksia. Esimerkiksi Paavolan ja Ruukin lämpölaitokset uusittiin 2011 ja siten saatiin parempi hakkeen ja palaturpeen hyötysuhde palamisessa. Kunnassa on pitään käytetty kotimaista energiaa kaukolämpölaitoksissa. Kyrössä siirrytään öljystä hakkeeseen Pöytyän kunnan Kyrön taajamassa kunnan kiinteistöt siirtyvät öljy kattiloista hakkeella toimivaan kaukolämpöön. Vuosina toteutettavan uudistuksen myötä kunnan päästöt vähenevät niin lämmön tuotannossa kuin polttoainekuljetuksissa. Lietteistä kaasua Espoossa Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamossa ryhdytään tuottamaan ja jatkojalostamaan biokaasua sekä syöttämään sitä kaasuverkkoon. Puhdistamossa syntyvistä jätevesilietteistä saadaan vuodessa noin 20 GWh biokaasua. Se riittäisi 50 kaasubussin vuotuiseen käyttöön. Kouvolassa satsattu biokaasuun Kouvolassa otettiin käyttöön biokaasulaitos vuonna Laitos käsittelee kaikki Kouvolan kaupungin jäteveden puhdistuksen puhdistamolietteet, Kymenlaakson ja Itä- Uudenmaan kotitalouksien biojätteet sekä valtaosan Kouvolan ja Kotkan alueen kauppojen biojätteet. Aiemmin jätteet on joko kompostoitu tai viety kaatopaikalle. Jätteistä tuotetaan vuositasolla biokaasua noin megawattituntia, joka hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. Biokaasua syötetään Gasumin maakaasuverkkoon ja siten jaetaan ekologisesti ilman erillistä kuljetusta ympäri Etelä-Suomea liikennepolttoaineeksi. Laitoksella tuotetaan mädätysprosessin yhteydessä myös lannoitteita, joissa jätteiden arvokkaat ravinteet, tärkeimpinä typpi ja fosfori, on otettu talteen. Kierrätysravinteet korvaavat onnistuneesti maataloudessa käytettyjä, teollisesti valmistettuja väkilannoitteita. Parikkala tähtää hiilineutraaliksi Parikkala pyrkii tuottamaan kaukolämpönsä 90 prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla. Kunta on mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeessa, jossa tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lähde: Kuntaliitto gasetti 9

10 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Päästöt alas uusin keinoin Tulevaisuuden Lahdessa vilkas joukkoliikenne kulkee lähellä tuotetulla biokaasulla, ja lämpö- ja sähköenergia ovat ympäristöystävällisiä. Lahden kaupunki tekee kokonaisvaltaista työtä ympäristönsä hyväksi. Kaupungin strategia on ympäristöpainotteinen. Olemme sitoutuneet puolittamaan kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteissaan Lahti huitelee aivan omassa luokassaan, GreenCity-ohjelman kehityspäällikkö Saara Vauramo kertoo. Kansallinen tavoite on alentaa kasvihuone kaasujen päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Perusenergian tuotannosta päästöjä tulee Vauramon mukaan edelleen paljon, vaikka silläkin saralla tapahtuu huomattavaa kehitystä. Lahti Energia käynnisti tänä vuonna toisen voimalaitoksensa, Kymijärvi II:n, joka tiettävästi on maailman ensimmäinen kierrätyspolttoaineesta sähköä ja kaukolämpöä tuottava kaasutusvoimalaitos. Laitoksen on arvioitu vähentävän laskennallisia hiilidioksidipäästöjä arviolta tonnia vuosittain. Lukua on verrattu tilanteeseen, jossa vastaava sähkö ja lämpö tuotettaisiin kivi hiilellä. Lisäksi uuden voimalaitoksen käyttöönotto vähentää Lahti Energian vanhan kivihiilivoimalaitoksen käyttöä ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä arviolta tonnia vuodessa. Kun energiapuoli on kunnossa, liikenteen osuus päästöistä korostuu. Tavoitteemme on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen määrä viiden vuoden sisällä, ja olemmekin kilpailuttamassa joukkoliikennettä vuoden 2013 aikana, Vauramo kertoo. Biokaasulaitos vastaa haasteeseen Kun uudet bussit alkavat liikennöidä kaupungissa, tavoitteena on, että ratkaisu tukee Lahden kunnianhimoisia päästötavoitteita. Joukkoliikenteen päästöjä säätelevää mutteria tulisi vähitellen kiristää. Kilpailutuksen yhteydessä on mahdollisuus miettiä palveluja uusien teknologioiden näkökulmasta. Alussa kyse on ehkä pienemmästä kokonaisuudesta, mutta vuosien varrella joukkoliikenteen päästöjä säätelevää mutteria tulisi vähitellen kiristää, Vauramo näkee. Haasteeseen on vastaamassa biokaasulaitos, jonka Kujalan Komposti Oy toteuttaa yhteistyössä Gasum Oy:n kanssa. Kujalan Komposti on Lahden ja ympäristökuntien tytäryhtiöidensä kanssa omistama yritys. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja ympäristölupahakemus on sisällä. Jos lupa tulee alkuvuodesta, rakentaminen voisi alkaa Saara Vauramo ensi vuonna, Kujalan Kompostin toimitusjohtaja Ari Savolainen kertoo. Yhteistyö Gasumin kanssa toimii niin, että paikallinen yhtiö rakennuttaa laitoksen ja Gasum omat tarvittavat laitteistonsa sekä kaasun siirtoputken. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 16 miljoonaa euroa. Liikkeelle lähdön edellytyksensä on, että molemmat yhtiöt saavat investointitukea. Laitos kykenee muuttamaan kaasuksi tonnia puhdistamolietteitä ja tonnia biojätteitä vuodessa. Jätteet kerätään noin sadan kilometrin säteeltä Lahdesta. Laitos tuottaisi energiaa 50 gigawattituntia vuodessa. Tuolla määrällä 120 bussia tai henkilö autoa ajaa vuoden verran, Savolainen konkretisoi. Tuotanto riittäisi siis kattamaan koko Lahden seudun bussiliikenteen polttoainetarpeen. Biokaasulaitos on tarkoitus rakentaa nykyisen kompostointilaitoksen yhteyteen. Tekniikkana käytetään kuivamädätystä, joka ei tuota juuri lainkaan ongelmallista jätevettä. pertti klemola 10 gasetti

11 Liikennepolttoaineiden hiilidioksidipäästöt koko arvoketju huomioiden Lähde: DENA, 2010 bensiiniauto 164 g/km Dieselauto 156 g/km biokaasuauto 5 g/km Päästöt riippuvat mm. auton koosta, mallista ja moottorista. Kuntapäättäjien kanta Keskitetty vai hajautettu miten kuntien energiantarve tulevaisuudessa ratkaistaan? Kuntapoliitikkoja kiinnostaa kumpikin vaihtoehto. Sanna Grönmark (pori, vihr.) Hajautettu ja uusiutuvia energiamuotoja suosiva energiantuotanto ehdottomasti. Kunnan tulee lisäksi pyrkiä energiapihiyteen omassa toiminnassaan sekä kannustaa kuntalaisia ja yrityselämää samaan. Antti Hytti (Helsinki, Sdp) Helsingin kaltainen suurkaupunki tarvitsee huoltovarman energiaratkaisun. Toimivaa ja edullista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa tulee jatkaa ja samalla pitää huolta ilmastotavoitteiden toteutumisesta. Eero Bogdanoff (Joensuu, PS) Paikallisesti pienissä taajamissa voitaisiin käyttää puuhaketta, jota on hyvin saatavilla. Keskitetysti taas kannatan yhdyskuntajätteen hyödyntämistä energiaksi, jolloin keräysalue olisi esimerkiksi koko maakunta. Erkki Helistekangas (Rovaniemi, kd) Energiantuotannossa olisi pyrittävä omavaraisuuteen. Energiaa saadaan vesistöistä, metsästä, turpeesta, kaatopaikoilla syntyvästä kaasusta, tuulesta sekä tekniikan kehittyessä auringosta. Tuontienergiassa pitäisi pyrkiä kaasun laajempaan käyttöön ja luopua kivihiilen käytöstä. Mervi Siljander (Oulu, vas.) Sekä että. Keskitettynä alueille, joilla niin on järkevää tehdä, ja hajautettuna pienille alueille maalämpönä ja erillisinä pieninä biovoimaloina, joissa voisi hyödyntää uusiutuvaa energiaa kuten puuta. Aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen ja kehittäminen on tätä päivää. Pekka Kakriainen (mikkeli, kesk.) Kannatan hajautettua mallia. Kotikunnassani on oma voimalaitos, joka tuottaa lämpöä ja sähköä kotimaisilla polttoaineilla. Benita nordgren (Vaasa, rkp) Kotitalouksien lämmitysenergian tuotannossa on kannustettava uusiutu viin energiamuotoihin. Keskitetty energiatuotanto on ehdoton teollisuuden kannalta. Sivutuotteena syntyvä lämpöenergia voidaan käyttää taajamien kaukolämpöverkkoissa. Matti Höyssä (Tampere, kok.) Hajautettu. Yhden energiamuodon tai energiantuottajan varaan ei voi ripustautua. Hajautettuun pakottaa osittain myös rakentamisen siirtyminen nollaenergiaratkaisuihin, jolloin ei tarvita massiivista kaukolämpöä. ETÄISYYS KULUTUKSESTA ETÄÄLLÄ LÄHELLÄ Läheltä vai kaukaa? Hajautetussa energiantuotannossa sähkö-, lämpö- tai jäähdytysenergia tuotetaan lähellä loppukulutuspistettä. Tuotantomallissa energiantuotantoyksiköt ovat suhteellisen pieniä (pienen kokoluokan biopoltto ainekattilat (biokaasu ja hake), lämpöpumppu ratkaisut, erilaiset aurinkoenergian sovellukset sekä tuulivoima). Tuontantomallin kehitystyö on keskittynyt uusiutuviin energialähteisiin, sillä sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjunta. Hajautetussa tuotannossa investointikustannukset tuotettua energiamäärää kohden ovat usein korkeammat ja hyötysuhde jää matalammaksi kuin keskitetyssä energiantuotannossa. Keskitetyssä energiantuotannossa sähköä ja lämpöä tuotetaan suuren kokoluokan voimaloissa, joista energia siirretään kulutuspisteeseen energiaverkkoja pitkin. Keskitettyjä energiaratkaisuja ovat muun muassa suuren kokoluokan kaukolämpölaitokset, ydinvoimalat ja useasta yksiköstä koostuvat tuulivoimapuistot. Tuotantomallilla saavutetaan suuruuden ekonomian tuomia hyötyjä. Sen haasteina ovat siirtojärjestelmissä tapahtuva energiahävikki sekä suurten yksiköiden haavoittuvuusriski. Lähde: Motiva PIENI Hajautettu energiantuotanto pienvesivoima lämpökeskukset pientuulivoima pien-chp aurinkoenergia rakennuksissa lämpöpumput Keskitetty energiantuotanto TUOTANTOYKSIKÖN KOKO Ydinvoima tuulivoima puisto vesivoima lauhdesähkö kaukolämpö chp CHP=Combined Heat and Power eli sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Tuotanto muodossa tuotetaan samassa prosessissa sähkön lisäksi lämpöä. SUURI LÄHDE: MOTIVA gasetti 11

12 tuuli kaskinen: Lisäväriä energiapalettiin Tutkija Tuuli Kaskinen puhuu yrityksille bisneksen ja kestävän kehityksen yhdistämisestä. Energian ja raaka-aineiden hintakehitys saa yhä useammat kuuntelemaan. Kaskinen myös arvioi tulevaisuuden energiaratkaisuja Gasumin innovaatiokilpailun tuomaristossa. TEKSTI Ari Rytsy KUVat Vesa Tyni Tihkusateinen syysaamu Helsingin Viiskulmassa. Työmatkalaiset sinnittelevät kylmenevässä säässä sateenvarjojensa tai autojensa suojissa. Vaihtuva vuodenaika ei kuitenkaan lannista tutkija Tuuli Kaskista. Hän parkkeeraa polkupyöränsä ajatushautomo Demos Helsingin edustalle ja kutsuu vieraat sisään. Orgaanisen oloinen, ajan patinaa huokuva toimisto tuntuu erikoiselta työympäristöltä Turun kauppakorkeakoulusta valmistautuneelle, kansainväliseen liiketoimintaan erikoistuneelle kauppatieteen maisterille. Havainto kirvoittaa Kaskiselta hymyn, joka paljastaa kysymyksen tulleen vastaan aikaisemminkin. 12 gasetti

13 Tuuli Kaskisen innovaatiovinkit 1 Kickstarter Innovoijat voivat ilmoittaa kickstarterissa oman kulttuuri-, taide-, tai teknologia ideansa sekä sen konkretisoimiseksi tarvittavan rahamäärän. Ruohonjuuritason ratkaisussa rahoitus kanavoituu sivuston kautta suoraan innovoijille. 2 Cleantech Finland Cleantech Finland kokoaa yhteen alan johtavat suomalaiset yritykset sekä cleantech-sektorin kehitystä tukevat organisaatiot. Jäsenyys tarjoaa yritysten käyttöön kansainvälisen markkinointiviestintäpalveluiden kokonaisuuden. Ohjelma jatkuu ainakin vuoden 2012 loppuun asti. 3 Peloton StartUp Club Syyskuussa käynnistynyt klubi tuo yhteen Peloton Camp -innovaatioleirille osallistuneita. Tavoitteena on viedä voittajainnovaatioiden ulkopuolelle jääneitä ideoita kohti yritysmäistä toimintaa. 4 Arctic StartUp Blogi, joka seuraa uusien suomalaisten digimediaalan yritysten toimintaa. Painotus on yhteisöllisissä ja riskirahoitteisissa web-palveluissa. Arctic järjestää lokakuussa 2012 Helsingissä pidettävän Arctic15-kasvuyrittäjyysseminaarin. gasetti 13

14 Luvassa on uusia mahdollisuuksia tuulivoimalle ja biokaasulle. Minua kiinnostaa, miten organisaatioita pystyy rakentamaan kestävän kehityksen suuntaan. Sitä ajatusta vasten kauppatieteellisestä koulutuksesta on paljon hyötyä, hän selventää. Vähähiiliseen yhteiskuntaan, ihmisten osallistumiseen ja yritysten kestäviin toimintastrategioihin erikoistunut Kaskinen on työskennellyt aiemmin muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijana sekä vapaana konsulttina. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana ympäristöjärjestö Dodossa. Nykyisessä roolissaan hän käy useissa eri yrityksissä keskustelemassa bisneksen ja kestävän kehityksen yhteensovittamisesta. Tehtävä ei ole aina helppo. Yritysten täytyy löytää yhteisen hyvän rakentamiseen liiketoimintanäkökulma. Jos ympäristöasiat eivät kohtaa bisneksen kanssa, jäävät ne helposti ympäristöpäällikön hoidettavaksi. Hän puolestaan istuu harvemmin yrityksen johtoryhmässä, missä päätetään isoista asioista. Kulutettujen vesilitrojen tai käytetyn kopiopaperimäärän laskeminen ei yksistään riitä aikaansaamaan kokonaisvaltaista muutosta. Siihen tarvitaan innovointia, joka linkittyy tavalla tai toisella jokaisen yrityksen ansaintalogiikkaan. Oman energiakulutuksen vähentämisen ohella kaivataan toimenpiteitä, jotka kannustavat myös asiakkaita yhteiskunnallisesti järkeviin valintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kokonaan uusien, ekologisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Peloton tuottaa uusia innovaatioita Kaskisen mielestä suomalaiset ovat kunnostautuneet prosessiteollisuuden innovoinnissa, mikä näkyy muun muassa kotimaisessa teräs- ja paperiteollisuudessa. Standardien myötä myös cleantech-toiminta on edennyt entistä tehokkaampaan ja puhtaampaan suuntaan. Valitettavasti pelkkä tuotannon tehostaminen ei kanna pitkälle. Esimerkiksi hehkulamppujen korvaaminen ledivaloilla voi tarkoittaa sitä, että energiatehokkaita lamppuja asennetaan vastaavasti neljä kertaa enemmän. Tällaiset rebound-efektit eivät edistä ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Siksi yritysten olisi tärkeää miettiä, miten asiakkaiden elämää voidaan helpottaa ja samalla tukea positiivista muutosta, Kaskinen sanoo. Kyseistä ajattelumallia tuetaan Sitran ja Demos Helsingin energiaviisaan uuden talouden Peloton-hankkeella. Sen ympärille noussut Peloton Innovation Camp tuo yhteen ideoita ja ihmisiä rakentamaan energiaviisaita yrityksiä. Osa maailmaa paremmaksi muuttavista bisnesideoista on jo päätynyt tuotantoon asti. Peloton-hankkeen myötä Rautakesko lisäsi korjausrakentajille suunnattuja palveluita. Sähkön ja öljyn hinnannousu vauhdittaa monien suomalaisten talojen peruskorjausta. Siksi neuvonnalle ja energiatehokkaille ratkaisuille riittää kysyntää, Kaskinen arvioi. Peloton-hankkeen yhteydessä on pyritty tunnistamaan niin sanottuja portinvartijoita, jotka vaikuttavat ihmisten tekemiin suuriin valintoihin. Heidän joukostaan löytyy muun muassa isännöitsijöitä ja liikennetoimijoita. Minua kiinnostaa erityisesti se, millä perusteilla ihmiset tekevät omia ympäristö- ja elämäntapavalintojaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ympäristömyönteiset arvot ohjaavat yhä suuremman kansanosan käyttäytymistä, Kaskinen toteaa. Energiapaletti pirstaloituu Energiaratkaisuissa lähdetään usein liikkeelle siitä, että yksittäinen instituutio hoitaa kaiken kerralla kuntoon. Toisin sanoen laitokset hoitavat tuotannon, eikä asiakkaan tarvitse tietää siitä sen enempää. Trendi on kuitenkin muuttumassa. Ihmiset eivät halua olla enää riippuvaisia sähköyhtiöistä. He haluavat itse päättää, millä tavalla heidän käyttämänsä energiansa tuotetaan. Se lupaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tuulivoimalle ja biokaasulle. Kaskisen visiossa entistä pienempien tuotantoyksiköiden suosio kasvaa ja energianeuvonnan merkitys korostuu. Suuntauksen hyvänä puolena ovat energian lähituotannon lisääntyminen sekä ihmisten itsensä tuottaman energian takaisinmyynnin mahdollistuminen. 14 gasetti

15 Ympäristömyönteiset arvot ohjaavat yhtä useampaa, Tuuli Kaskinen toteaa. Muutosta viitoittavia hiljaisia signaaleja on jo nähtävissä. Esimerkiksi kulinaristien parissa kaasuliedet ovat lisänneet suosiotaan. Tämä on vain yksi vihje koko energiapaletin uudistumisesta, Kaskinen huomauttaa. Toinen nouseva trendi on crowdsourcing. Siinä tulevaisuuden energiaratkaisujen kehittämisessä hyödynnetään asiakkaiden sekä asiaan perehtyneiden edelläkävijöiden ja puoliammattilaisten omia innovaatioita. Ideoiden jatkokehittäminen tarjoaa energiayhtiöille mahdollisuuden uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen. Kaskinen onkin tuomarina Gasumin innovaatiokilpailussa, jossa etsitään uusia näkökulmia kaasuenergian ratkaisuihin. Kaiken kaikkiaan kestävässä kehityksessä on kyse suurista yhteiskunnallisista muutoksista, joiden aikaansaaminen ei onnistu hetkessä. Mistä Kaskinen siis löytää intoa puhtaamman ja paremman maailman puolesta puhumiseen? Työssäni suomalaisten yritysten ja startupien kanssa olen nähnyt, miten uudet innovaatiot auttavat samaan aikaan ratkaisemaan ympäristöhaasteita ja ovat yrityksille hyvää liiketoimintaa. Toivon, että Gasumin innovaatiokilpailusta saamme uusia ratkaisuja siihen, miten suomalaiset, ympäristöstä kiinnostuneet kuluttajat pystyvät toteuttamaan kestäviä elämäntapoja niin että se on helppoa ja houkuttelevaa. Sellaisia ratkaisuja tarvitaan vähähiilisen ja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. gasetti 15

16 Puhtaampi liikenne Kaasuautoilu yleistyy vauhdilla, ja Imatralle avattiin lokakuussa uusi maa- ja biokaasun tankkausasema. Avajaispäivänä kiinnostuneet saivat mahdollisuuden tutustua maakaasun vastaanottoasemaan. Lisäksi Gasum tarjosi biokaasutankkaukset veloituksetta. Lähde: Gasum auton ratissa Tapparalle käyttöön biokaasuauto Tapparan joukkueen huoltajat sekä pelipaidat, mailat, juomat ja työkalut liikkuvat pelikausilla ja puhtaasti biokaasulla. Gasum luovutti syyskuussa Tapparan käyttöön GasCardin, jolla Tappara voi tankata Gasumin lahjoittamaa biokaasua uuteen Mercedes Benz Sprinteriinsä. Gasum tuki Tapparaa myös biokaasuauton hankinnassa. Liikenteessä auton tunnistaa sen kylkiä koristavista Tappara- ja biokaasuteippauksista. Tapparan kehityspäällikkö Ronald Grönlund on mielissään, että Tappara PK-yrityksenä voi olla konkreettisesti mukana päästöjen pienentämisessä. Meidän huoltoautomme ajaa kuitenkin kolmisenkymmentä tuhatta kilometriä vuodessa. Olemme siis aktiivisesti ja näkyvästi mukana tekemässä kaasuautoa tutuksi pääosin Pirkanmaalla mutta myös kaikilla muillakin SM-liigapaikkakunnilla, Grönlund toteaa. fakta Euroopassa oli yhteensä kaasutankkausasemaa vuoden 2011 lopussa. Lähde: NGVA Europe Tapparan huoltotiimi ja lukuisat tykötarpeet kulkevat pelistä toiseen biokaasun voimin. Tällä hetkellä tamperelaisjoukkue on liigasijalla kahdeksan. merenkulku Viking Grace koeajaa Gasumin LNG:llä Gasum ja STX Finland solmivat syyskuussa sopimuksen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n toimittamisesta M/S Viking Grace -alukseen testiajoja varten. Toimitukset käynnistynevät marraskuun alussa. LNG toimitetaan Gasumin nesteytyslaitokselta Porvoosta STX:n Turun telakalle rekalla, josta se tankataan laivan polttoainesäiliöihin. Ennen koekäytön alkamista Gasum kouluttaa STX:n henkilöstöä LNG:n tuoteominaisuuksista ja turvallisuudesta. M/S Viking Grace on ensimmäinen suomalainen matkustajalaiva, joka käyttää LNG:tä polttoaineena. Alus on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomaita myöten: syyskuun loppuun mennessä M/S Viking Gracelta oli varattu yli satatuhatta matkaa keväälle Tiukentuvat määräykset asettavat aiempaa tarkemmat vaatimukset Itämeren alueella liikkuvien aluksien poltto aineille. Polttoaineen suurin sallittu rikkipitoisuus Itämerellä on vuoden 2015 alusta 0,1 prosenttia. HELCOM on esittänyt, että Itämeren alue julistettaisiin myös NECA -erityisalueeksi, jota koskisivat tiukemmat päästömääräykset typen oksidien osalta. LNG täyttää tiukimmatkin vaatimukset. M/S Viking Gracea rakennettiin Turussa elokuussa MARKUS RANTALA 16 gasetti

17 Turun kaupunki aikoo ottaa käyttöön biokaasulla toimivia paikallisliikenteen busseja vuoteen 2014 mennessä. Selvityksen mukaan Turussa on jo nyt riittävästi omaa biokaasun tuotantoa: sitä syntyy Topinojan kaatopaikan biokaasulaitoksessa kaatopaikkajätteestä ja jätevesilietteestä. Lähde: fakta Vuoden 2011 lopussa Euroopassa ajeli yhteensä yli biokaasulla kulkevaa bussia. Lähde: NGVA Europe Liikenne Kampissa kaivataan ratkaisuja teksti Maiju Ristkari Kampin terminaalin rajoitukset estävät pääkaupunkiseudun liikennöitsijöitä hankkimasta uutta kaasubussikalustoa. Pelastuslaitoksen mukaan terminaali ei ole riittävän turvallinen kaasubussien käyttöön bussialueen ja odotustilan välisen lasiseinän takia. Jos terminaalin puolella syttyy tulipalo, lasiseinä ei ole riittävä palokatko ehkäisemään tulen leviämistä kauppakeskuksen puolelle. Ratkaisuiksi on esitetty vesisumujärjestelmää ja sähkölaitteiden kipinäsuojausta. Varsinkin jälkimmäinen olisi varsin edullinen ratkaisu, kertoo HSL:n Liikennepalvelutosaston johtaja Reijo Mäkinen. Ongelmasta selvittäisiin siis pienellä panostuksella. Vaikka arkkitehti tosin halusi, että seinästä näkyy läpi. Miten se sitten ratkaistaan, on jo oma juttunsa. Kysymys kaasubusseista oli esillä jo rakennus vaiheessa. Miksi sitä ei silloin otettu huomioon? Joko suunnittelussa asiaa ei mietitty kunnolla, tai sitten kävi punakynä katsottiin, että siitä tulee liikaa kustannuksia. Ilmeisesti ei edes täysin tiedostettu, mitä tulikaan tehtyä, Mäkinen summaa. Syynä Kampin terminaalin ongelmalliseen tilanteeseen on tilan jakava lasiseinä. Viime vuoden kesäkuussa käytiin palaveri, jossa pelastuslaitos oli mukana. Mäkinen kertoo siellä tulleen esiin ensimmäistä kertaa, että nimenomaan lasiseinän heikkous palokatkona on ongelma. Mielestäni tavallisessa dieselbussissa on enemmän palokuormaa kuin kaasuautossa, Mäkinen kommentoi. Hänestä asian käsittely tuntuu junnaavan paikallaan. Aiemmin syynä oli epävarmuus Kampin terminaalin jatkosta. Nyt on kuitenkin varmistunut, että tila jää terminaalikäyttöön. Kun länsimetro valmistuu, Helsingin sisäinen liikenne saa paikan Kampin alta. Sisäisessä liikenteessähän meillä vasta onkin kaasubusseja käytössä, Mäkinen huomauttaa. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamossa on nyt ryhdytty tuottamaan biokaasua pääkaupunkiseudun käyttöön, ja Mäkinen toivoo sen vauhdittavan ratkaisua. Asia odottaa edelleen etenemistä valmisteluun. Pallo on jäänyt apulaiskaupunginjohjaja Pekka Saurille, Mäkinen toteaa. helsingin kaupunki/mika lappalainen 5 x maakaasubussi pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä kulkee päivittäin noin 1300 linja-autoa, joista sata on kaasu busseja. Kaasubussit ovat pärjänneet dieselautoja paremmin HSL:n kalustovertailussa. Biokaasu on yksi vaihtoehto HSL:n vähentäessä lähipäästöjä. Ensimmäiset HelB:n biokaasubussit aloittavat liikennöinnin marraskuussa. Poltto aineena käytetään pääkaupunkiseudun jätteistä tuotettua biokaasua. Helsingin kaupunki antaa HSL:lle käyttöön joukkoliikenneinfrastruktuuria, johon kuuluu myös kaasu busseilta kielletty Kampin terminaali. Kaasubusseissa, kuten muissakin kaasuautoissa, on varoventtiilisysteemi, joka ehkäisee kaasun yli paineen. Siten niistä ei synny kertakuormaa. helsingin kaupunki/seppo laakso gasetti 17

18 Teknologia & tutkimus Biopolttoaineille ja bionesteille RES-direktiivissä asetetut kestävyyskriteerit koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä, biologista monimuotoisuutta, soiden kuivattamista, maankäyttöä ja maatalouden raaka-aineita. Euroopassa on otettu onnistuneesti käyttöön biokaasun sertifikaattijärjestelmiä. Diplomityö Puhtaasti biolla Puupohjainen biokaasu täyttää selvästi EU:n asettamat kestävyyskriteerit kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Liikenteen biopolttoaineena kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on 93 prosenttia verrattuna fossiiliseen dieseliin. Lämmityskäytössä puupohjainen biokaasu on erittäin energiatehokasta ja CHP-tuotannossa saadaan melko hyvän energiatehokkuuden lisäksi korkean rakennusasteen tuomat hyö dyt. Tuloksiin päätyi Tuomas Niskanen diplomityössään, jossa tarkasteltiin puupohjaisen biokaasun tuotantoketjua energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä alkaen aina metsäbiomassan korjuusta jalos tetun biokaasun loppukäyttöön saakka. Biojalostamon tärkeimmiksi komponenteiksi tutkimukseen valittiin leijupetiin perustuva happihöyrykaasutin katalyyttisella tervan poistolla, happamien kaasujen erottaminen Rectisol-prosessilla ja TREMP-metanointi. Jalostusprosesseissa vapautunut lämpö otettiin talteen vesi-höyrypiiriin ja kaukolämpöverkkoon. Jalostettu Bio-SNG toimitettiin loppukäyttäjille olemassa olevan maakaasun siirtoverkostolla. Diplomityö hyväksyttiin erinomaisin arvosanoin Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikanlaitoksella kesäkuussa. Työn valvojana toimi professori Pekka Ahtila ja ohjaajana Sari Siitonen Gasumilta. selvitys Sertifikaatti edistäisi biokaasun hyödyntämistä Gaia Oy on selvittänyt Gasumin toimeksiannosta mahdollisuutta perustaa biokaasun sertifikaattijärjestelmä Suomeen. Vastaavia järjestelmiä on otettu menestyksellisesti käyttöön muun muassa Alankomaissa, Saksassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Sertifikaatit luovat joustavan tavan saada tuotanto ja kysyntä kohtaamaan. Gasum ja Gaia jatkavat sertifikaattijärjestelmän kehitystyötä yhdessä sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Jos työ etenee suunnitellusti, päätös järjestelmän käynnistämisestä voidaan tehdä marraskuussa. Järjestelmässä erotetaan toisistaan kaasun fyysinen toimitus ja bio-ominaisuus, jolla voidaan käydä kauppaa. Järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy tuotantolaitokset ja toimijat, myöntää sertifikaatit ja ylläpitää sertifikaattirekisteriä. Rekisteriin perustetuille tuottajien sertifikaattitileille kirjataan kuukausittaisen biokaasun tuotantomäärän perusteella myönnetyt sertifikaatit. Sertifikaatti myönnetään energiasisällöltään yhden megawattitunnin tuotannolle. Rekisteriin kirjataan myönnetyt, siirretyt, mitätöidyt ja umpeutuneet sertifikaatit. Ulkopuolinen tilintarkastaja tarkistaa rekisterin vuosittain ja varmistaa tietojen luotettavuuden. tavoitteena on, että sertifikaatti kelpaa todisteeksi siitä, että ostettu kaasu on biokaasua sekä verotuksen että päästökaupan näkökulmasta. Niitä voidaan ostaa ja myydä vapaasti markkina-alueella, jolla on yhteiset pelisäännöt. 18 gasetti

19 Gasum panostaa kaasuverkoston kehittämiseen Lohjalla. Uusi putkiyhteys muun muassa lisää kaasun siirtokapasiteettia Lohjan nykyiseen kaasun jakeluverkostoon. Siirtoyhteyden pituus on 3,3 kilometriä. Lähde: Gasum 3,3 km Kestävä kehitys puhtaampi tulevaisuus Helsingin ilmastokumppaniksi Gasum allekirjoitti syyskuun lopussa ilmasto sitoumuksen ja liittyi mukaan Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanityhteistyöverkostoon. Verkosto toimii ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Siihen liittyvät yritykset tekevät Helsingin kaupunginjohtajan kanssa ilmastositoumuksen, jossa yritys nimeää omat ilmastotavoitteensa. Ensimmäiset sitoumukset allekirjoitettiin huhtikuussa. Ilmastokumppanit-verkoston jäsenet määrittelevät itse oman organisaationsa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet lähivuosille. Tavoitteiden tulee tähdätä nykytilan parantamiseen ja ylittää nykyinen lainsäädännön taso. Gasum on ilmastotavoitteissaan sitoutunut seuraaviin asioihih: uusiutuvan biokaasun hyödyntämisen edistäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. LNG:n käytön edistäminen meriliikenteessä. Biokaasun käyttö polttoaineena Gasumin huolto ajoneuvoissa ja työsuhdeautoissa. Helsingin alueen jakeluverkoston ylläpito ja kehittäminen. helsingin kaupunki fakta Ilmastokumppanityhteistyöverkostoon liittyi Gasumin kanssa 15 muuta yritystä, kuten esimerkiksi Aaltoyliopisto, ABB, Sitra ja Yleisradio Oy. Lähde: Helsingin kaupunki yhteistyö Suomenoja etenee aikataulussa Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kunta yhtymä (HSY) ja Gasum solmivat marraskuussa 2011 sopimuksen Suomenojan jätevedenpuhdistamon raakakaasun hyödyntämisestä. Gasum rakentaa Suomenojalle kaasun jalostus- ja paineenkorotusyksikön. Rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Jalostusyksikön laitteet asennettiin syyskuussa. Jalostetun biokaasun koesyöttö Gasumin verkkoon on tarkoitus aloittaa marraskuussa. gasetti 19

20 Energiamarkkinat Maakaasun hinta koostuu maakaasuenergian hinnasta sekä maakaasun siirron hinnasta. Gasumin nykyisessä hinnoittelujärjestelmässä energiamaksu määräytyy raskaan poltto öljyn hinnan, h-arvon (Suomeen tuodun hiilen hinnan) sekä E40:n (kotimaisen energiaindeksin) perusteella. Lähde: Gasum /tonni Brent-raakaöljyn ja raskaan polttoöljyn (HFO) kuukausihinnat talous Öljymarkkina ajaa kaasun hintaa TEKSTI Rami Rajala Keskeisin syy pitkään jatkuneeseen maakaasun energiamaksun kallistumiseen on raakaöljyn hintakehitys. Öljyn hinnannousun takia raskaan polttoöljyn suhteellinen osuus on tällä hetkellä noin kaksi kolmas osaa energiamaksun hinnasta. Raskaan polttoöljyn hinta seuraa melko tarkasti raaka öljyn hintaa, mutta sen suhteellinen hinta on vahvistunut raakaöljyyn nähden. Raakaöljyn hintaan vaikuttavat kysyntä-tarjontatilanne sekä tulevaisuuden näkymät, kuten tiedossa olevat tuotantorajoitukset ja odotukset talouskasvusta. Ajoittain myös geopoliittiset jännitteet, kuten Iranin tilanne, tuovat hintoihin riskilisää. Keväällä 2009 Brent-raakaöljy maksoi finanssikriisin aiheuttaman rajun laskun jälkeen alimmillaan noin 40 dollaria (31 euroa) barrelilta. Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan vahva elvytys heijastui kuitenkin pian hinnan nousuna polttoainemarkkinoille. Kun elvytyksen aiheuttaman kysynnän kasvun lisäksi tarjontapuolella nähtiin pitkäkestoisia ongelmia, oli öljyn hinta liki yhtäjaksoisessa nousussa vuoden 2009 kesästä kuluvan vuoden maaliskuulle asti. Brent raakaöljy HFO Kesään tultaessa finanssimarkkinoilla huolestuttiin euroalueen ongelmista. Kun Italian ja Espanjan lainakorot nousivat ennätyslukemiin heinäkuussa, nähtiin Brent-raakaöljyn kuluvan vuoden pohjakosketus, noin 89 dollaria barrelilta. Tunnelma kuitenkin muuttui nopeasti, kun tarjontaa alkoivat rajoittaa Pohjanmeren tuotanto-ongelmat. Markkinat valtasi optimismi Yhdysvaltojen ja EU:n elvytyksen vaikuttaessa öljyn kysyntänäkymiin. Elokuusta lähtien suunta onkin ollut ylöspäin, ja syyskuun alkupuoliskolla Brent-raakaöljy hinnoiteltiin jälleen 117 dollariin barrelilta. Kesäinen öljyn hinnan lasku jäi lyhytaikaiseksi, eikä maakaasun energiamaksun raskaan polttoöljyn kuuden kuukauden keskiarvohintakomponentti ehtinyt juuri laskea. Toisaalta myös nousut ovat jääneet maltillisemmiksi. Kuvastaako nykyinen öljyn hintataso vallitsevia kysyntä- ja tarjontafundamentteja, vai onko hinnassa liiallista optimismia Yhdysvaltojen ja EU:n elvytyksen talouskasvuvaikutuksista? Siinäpä kysymys epävarmuus jatkuu. yritysmaailma Kaasupörssiyhtiö Liettuaan Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos on perustanut yhteistössä Gasumin kanssa Liettuaan yhtiön maakaasun pörssikauppaa varten. Lietuvos Dujos omistaa uudesta yhtyöstä 66 prosenttia ja Gasum 34 prosenttia. Kaasupörssiyhtiön toimintapa nojaa vahvasti Suomessa saatuihin kokemuksiin kaasun jälkimarkkinakaupasta. Liettuan kaasumarkkinalaki uudistettiin viime vuoden heinäkuussa, mikä mahdollisti kaasun pörssimarkkinoiden toiminnan käynnistämisen. Yhteistyökumppanit näkevät realistisena tavoitteena, että pidemmän ajan kuluessa Suomi sekä kaikki Baltian maat toimivat yhtenä yhteisenä kaasupörssin markkina-alueena. Kulutus Kaasun kysyntä pysyy vakaana Eurogasin mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Euroopassa kaasun kysyntä laski kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna. Suomessa alkuvuoden kaasun kulutus jäi viimevuotisesta 18 prosenttia. 20 gasetti

21 teksti Ulla Ylönen kuva Ari Nakari Kaasu arjessa Taisto Kainulaisen poika Teemu Kainulainen on isälleen iso apu kalastuspuiston pyörittämisessä. Saunaan keskellä kalastuspuistoa Vuoksen kalastuspuistossa kylvetään maakaasulla lämpiävän rantasaunan pehmeissä löylyissä. Imatran Varpasaaressa pääsee niin eväkkäänpyyntiin kuin saunan lauteillekin. Vuoksen kalastuspuiston maakaasulla lämpiävän saunan löylyt ovat hurmanneet asiakkaat, jotka kiittävät saunaa paikkakunnan parhaaksi. Maakaasukäyttöinen kiuas on kalastuspuiston isännän, Taisto Kainulaisen, silmäterä. Saunan lämmitys tapahtuu nappia painamalla. Tulipesään syttyvä liekki lämmittää ohjainlevyt, jotka jakavat lämmön tasaisesti kiukaaseen. Lämpötilaa ohjaa termostaatti, ja löylyä lyödään teräsverkon sisään asetelluille kiuaskiville. Palamistuotteena syntyy vain vesihöyryä, joka kondensoituu vesitilkaksi ja valuu pientä putkea myöten viemäriin. Samalla kiukaalla on pärjätty pian neljä vuotta, ja muitakin hyviä puolia riittää. Ei roskia, tuhkaa eikä nuohoamista, Kainulainen luettelee. Maakaasuputki vedettiin Varpalahden ali kalastuspuistoon kuutisen vuotta sitten. Matka lahden toiselta rannalta oli lyhyt ja liitäntä kuului kauppahintaan, Kainulainen kertoo. Hän osti tuolloin Varpasaaren rakennukset yritykselleen Imatran kaupungilta. Samalla maakaasusta tuli ravintolan ja toimistotilojen vesikiertolämmityksen energianlähde, eikä polttopuita ole sen koommin tarvittu kuin nuotiopaikalla. Savustusuunikin toimii kaasulla. Puhtaus ja toimintavarmuus ovat kalastuspuiston isännästä parasta maakaasu käyttöisissä laitteissa. Maakaasun hintakaan ei vielä kolkuttele kipukynnystä, vaikka se käyttöönottoaikaan verrattuna onkin moninkertaistunut. Koko alueen lämmityskulut ovat noin 500 euroa kuukaudessa, Kainulainen toteaa. Moderni kalastusklubi Vuoksen Lautturi Oy jatkaa Imatran Varpasaaressa 1800-luvulla toimineen kalastusklubin perinteitä. Edesmenneen herraseuran harrastuksista pääsevät nykyisin nauttimaan kaikki halukkaat. Kalastuspuistossa on ravintola, savustamo, tilaussauna ja vuokramökkejä. Leirintäalueella on parikymmentä teltta- ja vaunupaikkaa. Asiakkaat voivat vuokrata veneitä ja kalastusvälineitä, ja jos kalaonni ei ole myötä, lohialtaasta saa varman saaliin. Kesällä kalastuspuiston isäntä kuljettaa matkailijoita maisemaristeilyille pitkin Vuoksea. gasetti 21

Tuuli Kaskisen energiaratkaisut Kaasutrukilla lasivillat kasaan. Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2012. Uutta virtaa.

Tuuli Kaskisen energiaratkaisut Kaasutrukilla lasivillat kasaan. Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2012. Uutta virtaa. Tuuli Kaskisen energiaratkaisut Kaasutrukilla lasivillat kasaan Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2012 Uutta virtaa kuntakentälle pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot