Vihannin Kirkonkylän kyläsuunnitelma 2008 Asukasyhdistys Vihannin Rinti ry. 1. Vihannin kirkonkylä Maisema ja sijainti...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihannin Kirkonkylän kyläsuunnitelma 2008 Asukasyhdistys Vihannin Rinti ry. 1. Vihannin kirkonkylä...2. 1.1 Maisema ja sijainti..."

Transkriptio

1 Vihannin Kirkonkylän kyläsuunnitelma 2008 Asukasyhdistys Vihannin Rinti ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Vihannin kirkonkylä Maisema ja sijainti Kirkonkylän historiaa Esihistoria Varhaishistoria Kirkonkylä lukujen vaihteessa Kirkonkylän lähihistoria Kirkonkylän yritys- ja elinkeinotoiminnan historia Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminnan historia Kirkonkylä tänään Yleistä Asukkaat Kirkonkylän palvelut ja elinkeinot tänään Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminta tänään Kyläkyselyn tuloksia Kirkonkylän SWOT-analyysi Tavoitteet ja toimenpiteet Infrastruktuuri Liikunta, retkeily, talviurheilu ja harrastukset Kylän aktivoiminen ja yhteishengen luominen ja kylän kehittäminen...14 LÄHDELUETTELO...15

2 2 (15) 1. Vihannin kirkonkylä 1.1 Maisema ja sijainti Vihannin kirkonkylä sijaitsee Oulun läänissä Vihannin kunnassa. Kylän alue rajoittuu etelässä Myllyperä-Perukan kylään, lännessä Läntisrannan kylään, idässä Kuusiradin ja Korvenkylän kylään, pohjoisessa Siikajoen kuntaan. Raahen kaupunkiin on matkaa 35 km, Oulaisten kaupunkiin 27 km, Pyhäjoen kuntaan 44 km ja Siikajoen kunnan Ruukin kuntakeskukseen 26 km. Vihannista on hyvät liikenneyhteydet naapurikuntiin joko henkilö-, linja-autolla tai rautateitse. Lentokentälle Oulunsaloon on matkaa n. 60 km ja maakunnan keskukseen Ouluun pääsee junalla tai autolla alle tunnissa. Vihannin kirkonkylä sijaitsee kantateiden risteyskohdassa, länteen rantatielle/8-tielle pääsee kantatietä 88 ja itään nelostielle on kantatietä 88 n. 50 kilometrin matka. Pohjois-Eteläsuunnassa Vihannin ohittaa kantatie 86 Limingasta Ylivieskaan. Maastoltaan alue käsittää pääasiassa tasaista rakennettua hiekkamaata. Keskustan ympäristössä on vielä peltoja, joista osa on viljeltyjä. Kirkonkylän länsipuolella on uudelleen vesitetty Kirkkojärvi, jonka ympäristö on pääasiassa turvemaata. Kirkkojärven länsipuolella maisema on mäkistä ja vaihtelevaa. Kirkonkylä rajoittuu eteläpuolella Vihannin jokeen, joka laskee Piipsanjokeen. Kirkonkylä on jakautunut kuuteen asuinalueeseen: Kirkonkylän kaakkoispuolella koulukeskuksen luona sijaitsee Nujulanperä, lounaispuolella Vanhan Pyhäjoentien alue, koillisessa Kankarainen ja luoteispuolella Mustalanmäen sekä Pihlajatien ja Vanhan Raahentien alueet, radan länsipuolella kyläkeskus Asematien ympärillä ja radan itäpuolella Velkaperän alue, joka sijoittuu molemminpuolin Vanhaa Kantatietä. 2. Kirkonkylän historiaa 2.1 Esihistoria Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan ihminen saapui Raahen seutuville yli 7500 vuotta sitten mesoliittisen kivikauden loppupuolella. Merenpinta oli noin sata metriä nykyistä korkeammalla, Vihannissa asuttavaksi kelpaavaa maata oli länsi- ja koillisosassa kuntaa. Vuoden 4200 vaiheilla ekr. Suomeen levisi poltettujen saviastioiden valmistustaito, josta alkavaa ajanjaksoa nimitetään kampakeraamisen kulttuurin ajaksi. Kampakeraaminen kulttuurin aika oli erityisesti Vihannin alueen esihistorian huippukausi. Syynä asutuksen voimistumiseen oli ilmeisesti hylkeenpyynnin lisääntyminen. Kirkonkylän alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja kirkonkylän länsilaidalta Hilapan-, Ranta-Ahon- sekä Takalo-Junttilan tilalta ja Ranta-Junttilan tilalta. Myös useita kivikautisten esineiden irtolöytöjä on tehty kirkonkylän alueelta mm. Vaippalan tilalta piikeihään kärki kampakeraamiselta kaudelta, taltta Luukisen tilalta sekä tuuran katkelma Junnin tilalta. 2

3 3 (15) 2.2 Varhaishistoria Vihanti kuului vuosisatoja Salon suurpitäjään. Vihannin kyläläiset maksoivat ensimmäiset veronsa Erik XIV:n ollessa Ruotsin kuninkaana. Kylän nimi vaihteli asiakirjoissa. Ensin kylän nimi oli muodossa Vihani, sitten Vihane, Vihanne, Vihanni, Vihandi ja lopulta Vihanti. Vuoden 1566 asiakirjoissa Vihannin isäntiä olivat Juho Juhonpoika Junttila, Martti Niilonpoika Rautia, Olli Laurinpoika Saarela sekä Ambrosius eli Rusi Juhonpoika Junnila. Tarkkoja tietoja kirkonkylän asukkaista ei ole mahdollista saada, sillä kymmenysveroluettelossa olevat nimet eivät välttämättä kerro asukkaiden todellista määrää, koska suuri osa alueiden asukkaista pienine asuntoineen ja maatilkkuineen jäivät verotuksen ulkopuolelle, myöskään alueen rajat eivät ole tarkkoja, kaikki Vihannin asukkaat eivät asuneet kirkonkylän alueella. Isonvihan aikana kirkonkylän kyläkään ei säästynyt hävitykseltä, osa taloista autioitui Myös kirkollinen toiminta elpyi hitaasti. Raahen tienoon historia II kirjassa kerrotaan toiminnan elpymisestä: Ensimmäisenä vuotena isonvihan jälkeen Vihannin kappelissa ei tehty mitään hankintoja, tuloja kolehdista kertyi runsaat neljätoista kuparitaalaria. Vasta seuraavana vuonna tehtiin ensimmäiset hankinnat, tällöin ostettiin kolmellatoista taalarilla ehtoollisviiniä raahelaiselta raatimies Zacharias Waldingilta. Vasta vuonna 1727 rahoja oli kertynyt tarpeeksi kirkon korjaukseen luvun lopussa Vihannin kylässä tiedettiin olleen noin 30 taloa, joista kirkonkylän tienoilla vain muutama talo. Vihannin ensimmäinen kirkkorakennus oli vain luukkuikkunainen kirkkotupa. Ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön adventtisunnuntaina Nykyinen kirkko Sofia Magdalena rakennettiin kuningas Kustaa III:n aikana vuonna 1784 Pehkosen mäelle. Kappalaisen puustellina oli Pehkosen tila, joka ostettiin Yrjö Pehkoselta v.1748, seurakunnan itsenäistyttyä tilasta tuli Vihannin pappila. Suomen sodan aikana sekä suomalaiset joukot, että venäläiset joukot lepäsivät Vihannissa. Raahen tienoon historia II kirja kertoo lukkari Kiljanderin tapauksesta: Vihannin lukkarille Johan Kiljanderille sota koitui kohtalokkaaksi. Venäläisen kenraalimajuri Bulatovin joukot olivat majailleet Vihannissa kolme päivää ennen Revonlahden taistelua, jonka jälkeen lukkari Kiljander opasti heidät Paavolan kappeliin. Kun venäläiset hävisivät Revonlahdella, joutui Kiljander syytteeseen maanpetoksesta. Kiljanderin syytettä ei väli- ja syyskäräjillä ehditty käsitellä vaan hänet kuljetettiin marraskuussa pois maasta vetäytyvien ruotsalaisten joukkojen mukana. 2.3 Kirkonkylä lukujen vaihteessa Vihannin kirkonkylä oli ennen rautatien tekoa hyvin pieni, kylää tuskin olisi uskonut kirkonkyläksi ilman kylän keskellä sijaitsevaa kirkkoa, 1800-luvun lopussa kirkonsaari oli kylän sydän, jolla sijaitsi vain kymmenkunta taloa kirkon ja pappilan lisäksi. Kirkko, pappila ja rautatieasema olivat kirkonkylän ensimmäiset ulkopuolelta laudoitetut rakennukset. Kilpualainen Matti Viljamaa kuvaa muistelmissaan Vihannin kirkonkylää 1900-luvun ensi kymmenellä seuraavasti: Korvenkylästä päin tultaessa oli pientä mäntymetsää rautatiehen asti. Vasemmalla puolen tietä pilkotti metsän läpi yksi pieni asumus ja vanha maalaistalo, jossa oli kansakoulu. Rautatien yli mentyä vasemmalla puolen oli lukkarin puustelli, edelleen vasem- 3

4 4 (15) malla Onnelan kestikievari, sitten pappila. Edelleen vasemmalla puolen Viiltolan torppa ja Ukon talo. Vielä ennen Raahen maantietä oli Hietala. Kirkko ja tapuli olivat ensimmäiset oikealla puolen olevat rakennukset, sitten oli Hannilan kauppatalo, seuraavana Hagrenin kauppatalo, samassa rivissä vielä ennen asematietä oli pieni talo nimeltä Hauki. Edelleen ympyrää kiertäen oikealla puolen Hirsikorven mökki. Siinä sai kahvia heidän omassa asunnossaan, mökkiä sanottiin Porra-Marin mökiksi. Samassa rivissä oli poliisi Rautiaisen talo, ja sitten lukkari Haviston kuoltua perilliset rakensivat asuintalon, jota kutsuttiin Havistoksi. Haviston pihasta kulki polku Onnelaan ja polun varrella olleesta leipuri Leivon talosta kirkkokansa sai ostaa nisua kotiin vietäväksi. Asemaa vastapäätä oli kolme mökkiä, joista Viljamaa muisti nimeltä Aittolan ja Maijalan ja Raahen tien risteyksessä pieni asumus, nimeltään Palinin mökki sekä Raahentien varressa muutama pieni asumus ja pari mökkiä radan takana. Vihannin kuntakokous päätti , että kunta avustaa valtiota rautatien teossa, siten, että se luovuttaa rataan tarvittavan maan ilmaiseksi ja jokainen vuotias vihantilainen tekisi 3 työpäivää vuodessa hankkeen hyväksi. Rautatien rakentaminen aloitettiin 1885 ja vuonna 1886 höyryjuna kulki 2-4 kertaa päivässä kylän ohi. Rautatie toi tullessaan hyvän, suoran ja nopean kulkuyhteyden ja jonkin verran työpaikkojakin. Rautatien tulo helpotti myös postinkulkua ja Vihannin asemalle avattiin postihuone, josta kuntalaiset noutivat postinsa. Kouluopetus Vihannissa oli pitkään kiertokouluopetusta, oma kansakoulu perustettiin ja se sijoitettiin kirkonkylälle Ahon talon maille. Kouluelämä ei aina ollut huoletonta. Raahen tienoon historia III kertoo seuraavasti koulunpidosta 1900-luvun alussa: Vihannin kylän kansakoululle sattui opettaja, joka ylitti ilmeisen pian toimivaltuutensa. Kuntalaisia närkästytti mm. se, että opettaja oli viettänyt liian suureellista elämää. Kunnan isien mielestä oli kohtuutonta, että opettaja oli tilannut koulun joulukuuseen omenia. Kun asiaa tutkittiin lähemmin, kävi tutkijoiden mielestä selville, että opettaja oli tilannut erilaisia tavaroita ympäri maata ja jättänyt laskut maksamatta. Vihannin ensimmäinen kirjasto perustettiin 1870-luvulla, mutta sen käyttö oli vähäistä. Vuonna 1900 kirjasto jaettiin neljälle kylälle ja pääkirjasto asettui kunnantalolle kirkonkylään. Kunnallisasetuksen toteuttaminen aloitettiin v.1867 loppupuolella, asetettiin kunnanhallitus, kuntakokouksen esimieheksi valittiin talollinen Juho Koljonen, kunnallislautakunnan esimieheksi lukkari Matts Havisto, joka oli myös Vihannin ensimmäinen kunnankirjuri. Vuoden 1910 loppuun saakka kunnan asioista päätettiin kuntakokouksessa, vuonna 1910 otettiin esille kunnanvaltuuston perustaminen, joka aloitti toimintansa vuoden 1911 alussa. Vuonna 1914 lähti vireille kunnantalon rakentaminen, vuonna 1920 kunta osti Haviston talon kunnantaloksi, 1930-luvun alussa kuntaan rakennettiin uusi kunnantalo ja 60-luvulla uusi ajanmukainen virastotalo. Puhelin eli telefooni saapui kirkonkylälle 1800-luvun loppuvuosina. Vuonna 1899 telefooni oli vasta viidellä taloudella: Havistolla, missä sijaitsi myös sentraali eli puhelinkeskus, pastorilla ja kolmella yksityiskauppiaalla Kirkonkylän lähihistoria Vaikka sodan jälkeinen rakentaminen nopeutti yhteiskunnan uudenaikaistamista, vanha rakennuskanta pysyi vielä pitkään kirkonkylälläkin, jopa kyläaitakin saattoi olla perinteistä pisteaitaa. Katuvalot kirkonkylään laitettiin 50-luvulla vaikkei vielä ollut kunnon katujakaan. Eniten Vihannin kuntaan ja sen hallintoon sekä kirkonkylän ulkonäköön on vaikuttanut Outokumpu 4

5 5 (15) Oy:n Vihannin kaivoksen toiminnan alkaminen Paloasema rakennettiin v.1955, kunnalliskoti, jota oli suunniteltu jo vuodesta 1916 valmistui v.1957, v aloitti toimintansa Vihannin yhteiskoulu, 1970-luvulla rakennettiin Vihantiin terveysasema, luvulla valmistuivat ensimmäiset rivitalot kirkonkylälle, Asematien varteen rakennettiin liiketaloja sekä kauppoja. Paljon vanhoja rakennuksia purettiin uusien tieltä. Kylämiljöö on muuttunut huomattavasti vanhan rakennuskannan poistamisen vuoksi. Kaivostoiminnan aloittama kehitys johti myös merkittäviin tielinjausten uusimisiin luvun lopulla rakennettiin uusi Raaheen menevä tie asemalta tulevan tien jatkeeksi. Tämän jälkeen kirkonkylän liikekeskus alkoi hahmottua Asematien molemmin puolin. Pohjoisen tasoristeyksen tilalle rakennettiin rautatieylikäytävä luvulla kirkonkylän yleisilme kasvoi ja kehittyi edelleen. 50-luvulla kuivattu Kirkkojärvi vesitettiin uudelleen 1989 ja v.1991 järven rantaan rakennettiin kulttuuri- ja monitoimikeskus Ukonkantti, jossa sijaitsee mm. kirjasto- ja museotilat. Ukonkantin ja järven väliin sijoittui kotiseutukeskus, johon Vihannin Kotiseutuyhdistys on siirtänyt vanhoja museorakennuksia. Terveysaseman viereen rakennettiin päiväkoti, Asematien varteen rakennettiin uusia liiketaloja, kunnanvirastoa laajennettiin, v.1957 valmistunutta kunnalliskotia (nykyinen palveluskeskus) on useaan otteeseen laajennettu ja peruskorjattu, viimeisin laajennus valmistui vuonna Kirkon viereen rakennettiin kirkkoherranvirasto ja seurakuntataloa laajennettiin/peruskorjattiin. V.1987 kuntaan valmistui Ortodoksinen kirkko, kun tsasouna rakennettiin hautausmaan viereiselle tontille. Kirkonkylän luoteispuolelle Mustalanmäen alueelle sekä Pihlajatien varteen rakennettiin uusia kunnanvuokrataloja kasvavaan tarpeeseen Kirkonkylän yritys- ja elinkeinotoiminnan historia Varhaisimmat elinkeinot alueella ovat olleet metsästys, kalastus ja keräily, kuten hylkeenpyynti esihistoriallisella kaudella. Myöhemmin maanviljelys nousi tärkeimmäksi elinkeinoksi, vielä lukujen vaihteessa maanviljelys oli pääelinkeino. Rautatien tulo merkitsi uusia työpaikkoja ja liikkumisen sekä postinkulun paranemista. Maanteitse liikkuminen tapahtui kyytilaitosten toimesta. Raaheen johti vanha kärrytie ja toinen kulki Oulaisten rajalta Vihannin kautta Paavolaan. Lisäksi 1904 rakennettiin Vihannista Alpuan kylälle tie. Kirkonkylällä majatalona toimi mm. Hietalan kestikievari ja Junnilan kievari sekä ajoittain Ahon kievari luvulla kyytilaitos lopetettiin. Uusia teitä rakennettiin ja entisiä korjattiin ja pikkuhiljaa moottoriliikenne alkoi yleistyä. Kaivoksen perustamisen jälkeen linjaautoliikenne laajeni ja liikenteen piirissä leipänsä ansaitsevien määrä kasvoi. Kirkonkylällä oli useita käsityöläisiä, joista useat kulkivat myös talosta taloon sivukylillä. Kirkonkyläläisiä räätäleitä olivat mm. Edward Kotka ja Mikko Vilminko, seppiä Heikki Nikula ja Otto Ylitalo, joka harjoitti vielä 70-luvulla sepän ammattia ollen alueen viimeisiä viikateseppiä. Suutari Janne Pentinlehto perusti kirkonkylän Rapakolle suutarinliikkeen, jossa parhaimmillaan työskenteli lähes 10 apumiestä. Muita kirkonkylän suutareita oli mm. Juho Lattula. Ensimmäinen kauppa kirkonkylään ja samalla Vihantiin perustettiin v.1871 kauppias Peter Viljam Pyhälän toimesta. Kolmen vuoden kuluttua saatiin toinen kauppa kun Math Lehtola aloitti kauppiaana. Vuonna 1907 perustettiin Vihannin kunnan osuuskauppa, seuraavana vuonna Johan Hannila perusti yhdessä muutamien isäntien kanssa oman kaupan nimeltään Osuuskauppa Oma Kanta Wihannissa. Nämä kaupat toimivat vierekkäin ja vuonna 1916 ne yhdistettiinkin. 5

6 6 (15) Kansan suussa Vihannin kunnan osuuskauppaa kutsuttiin resutakkisten kaupaksi ja Osuuskauppa Oma Kantaa sarkatakkisten kaupaksi. Vuonna 1947 Vihannin Osuuskaupalla oli 13 myymälää eri puolilla kylää. Ensimmäisiä kahvilatoimintaa harjoittavia liikkeitä olivat Hirsikorven, Ekoluhdan ja Anttilan kahvilat luvulla R.Sauriala piti kestikievari Onnelaa, jonka yhteydessä toimi myös kahvila, leipomo ja myymälä. Kauppias Janne Kärnä rakennutti asemaa vastapäätä n. vuonna 1920 suuren liiketalon, jota kutsuttiin Osulaksi. Talossa oli mm. myymälä, postitoimisto, leipomo, kahvila, ravintola ja limsatehdas. Vuoden 1901 alussa perustettiin säästöpankki, jonka pohjarahastoksi otettiin kunnan lainamakasiinin ulkona olevista jyvälainoista 800 l rukiita ja ohria sekä ns. Hulkmanin rahasto, jonka arvo oli n. 900 markkaa. Oman apteekin saaminen kirkonkylälle oli vaikeaa, ensimmäinen anomus asiasta Raahen apteekin hoitajalle tehtiin v.1927 ja Lääkintöhallitukselle Vasta sotien jälkeen v.1949 kunta sai vuokrata tilat apteekkari Maila Paasivaaralle. Vuonna 1899 yhdistettiin kätilön ja rokottajan virat ja palkattiin henkilö hoitamaan tätä. Sen sijaan omaa lääkäriä ei saatu ennen kuin vuonna 1945, terveystalo, jossa oli myös lääkärin asunto rakennettiin Vuosien aikana keskusteltiin useasti diakonissan tai sairaanhoitajan palkkaamisesta kuntaan, mutta vasta vuonna 1933 perustettiin sairaanhoitajan virka. Neuvola perustettiin kunnanvaltuuston tekemällä päätöksellä ja vuonna 1950 perustettiin kouluhammaslääkärin virka. Hammaslääkäripulan vuoksi ensimmäinen hammaslääkäri aloitti kuitenkin työnsä vasta Vihannin kaivoksen perustamisen v jälkeen teollisuudessa toimivien määrä lisääntyi, kääntyen lopulta laskuun 70-luvulla, kun Vihannin kaivos ei enää kyennyt vetämään väkeä muista elinkeinoista. Myös Rautaruukin Raahen tehtaan perustaminen 60-luvun alussa vaikutti teollisuudessa työskentelevien määrään. Moni kirkonkylän asukas käy työssä Raahen tehtailla. Vuonna 1961 rakennettu Pohjalan Peruna (myöh. Kasviöljy Oy:n Vihannin perunatehdas, nykyään Profood Oy) on myös suuri työllistäjä. Myös rakennustuotannon parissa työskentelevien määrä kasvoi kaivoksen perustamisen jälkeen, mutta väheni 70-luvulla kun suurimmat rakennushankkeet olivat valmistuneet. Vihannin kunnan pinta-alasta 60% on suota, joten monen kirkonkylänkin asukkaan elinkeino on turvetuotannossa. Ensimmäisiä hyödynnettyjä turvesoita oli Rukkisperän Ahmaneva, jonka polttoturveteollisuus loppui 1950-luvulla Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminnan historia Vuonna 1887 perustettiin Isäntä-yhdistys. Yhdistyksen tarkoitukseksi ilmoitettiin yleishyödyllisten pyrintöjen edistäminen niin henkisellä kuin aineellisellakin puolella. Yhdistys ilmoitti pyrkivänsä päämäärään esitelmillä ja levittämällä kirjasia raittiuden ja siveellisen tilan kohottamiseksi. 6

7 7 (15) Vihannin nuorisoseura ry on Raahen alueen toiseksi vanhin nuorisoseura. Nuorisoseuraliike Vihannissa sai alkunsa nimenomaan kirkonkylältä vuonna Seuran alkuunpanijana oli Limingan kansanopiston käynyt Selma Suonenlahti. Hänestä tuli ensimmäinen puheenjohtaja ja koko toiminnan sielu. Muutaman vuoden ajan toiminta oli erittäin aktiivista, mutta sammui tilapäisesti Suonenlahden muuttaessa pois paikkakunnalta. Seura elvytettiin henkiin v.1903, toiminta oli kuitenkin pitkään heikkoa käynnistyen kunnolla 1920-luvulla. Omaa toimitaloa yhdistykselle ryhdyttiin rakentamaan v Kirkonkylän maamiesseura perustettiin v.1916 Alapereen talossa. Perustamiskokouksessa agronomi Yrjö Lantto selosti n. 30 kuulijalle maamieseuran merkitystä. Nykyään maamiesseura on yhdistetty Vihannin kirkonkylän maa- ja kotitalousnaiset ry:n kanssa. Vuonna 1907 aloitettiin keskustelu Työväenyhdistyksen perustamisesta Vihantiin. Vuonna 1909 Työväenyhdistys vuokrasi kauppias Georg Hagremilta tontin, jonne syyskesällä valmistui toimitalo. Vuonna 1926 työväenyhdistys lakkautettiin ja toiminta elpyi sotien jälkeen. Ensimmäinen urheiluseura Vihannin Urheilijat ry perustettiin vuonna 1932, joka keskittyi hiihtoon ja yleisurheiluun. Vuonna 1937 Vihantiin perustettiin Rintamamiesyhdistys ja naisjaosto seuraavana vuonna. Nämä yhdistykset olivat vuonna 1929 perustetun Vapaussodan Rintamamiesten Liiton jäseniä. Liitto vaali vuoden 1918 valkoisten voiton perinteitä. Vihannin Kotiseutuyhdistyksen syntysanat luettiin loppiaisena 1947 ja perustamiskirja allekirjoitettiin kesällä Samalla vietiin eteenpäin ajatusta kotiseutumuseon perustamisesta Matti Junttilan toimesta ja v.1948 Kotiseutuyhdistys vuokrasi Vihannin manttaalikunnalta lainamakasiinin museorakennukseksi. Voimistelu- ja urheiluseura Vihannin Vauhti perustettiin Seuran kesälajeina olivat yleisurheilu, voimistelu ja pesäpallo, talvilajina hiihto. 3. Kirkonkylä tänään 3.1. Yleistä Kirkonkylän keskustassa voidaan erottaa kolme erillistä painopistettä; Kotiseutukeskuksen ympäristö, kirkonseutu ja ns. liikekeskus (Asematien varsi). Kuntakeskuksessa Asematien varressa radan länsipuolella, sijaitsee 3 elintarvikeliikettä, muutama erikoistarvikeliike, pankki, posti, matkahuollon toimipiste, apteekki, SPR:N kirpputori, kunnanvirasto palveluineen, taksiasema ja rautatieasema. Vihanti sijaitsee päärautatien varrella ja matkustajajunat pysähtyvät päivittäin Vihannissa. Junalla pääsee lähimpään kaupunkiin Oulaisiin 15 minuutissa ja Ouluun 45 minuutissa. Kirkonmäellä sijaitsevan kirkon vieressä on kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo sekä makasiinimuseo, jossa on laaja esinevalikoima, erikoisuutena runsaat kivikautiset esineet, joita kunnasta on löytynyt. Kirkon läheisyydessä Kirkkotien varrella on palvelukeskus, päiväkoti, terveysasema ja viimeisenä Kirkkojärven rannassa Ukonkantti ja Kotiseutukeskus. Museoalueelle on siirretty vanhoja museorakennuksia kuten tuulimylly, aitta sekä asuinrakennuksia, joista kolme on ympärivuotisessa vuokrauskäytössä. Alueella on myös rekonstroitu kivikautinen asumus ja opastetaulu maannoususta alueella, vanhoja kaivoskoneita ja malmilohkareita Outokummun Lampinsaaren kaivoksesta sekä uimaranta ja tenniskenttä. Ulkoilureitit Sauvonmäelle lähtevät Kirkkojärven 7

8 8 (15) rannasta. Ukonkantista löytyy monipuoliset kirjasto- ja kokoontumistilat, museo ja kahvila. Asematien pohjoispäässä sijaitsee Hotelli-ravintola Seurahuone, eteläpäässä Vihannin nuorisoseura. Kirkonkylän luoteispuolella on kylän suurin asuinalue. Alueella on runsaasti omakotitaloja, rivitaloja ja Mustalanmäen sekä Pihlajatien ympäristössä kunnan vuokrataloja. Pihlajatien läheisyydessä on myös v rakennettu Vihannin työväentalo. Kirkonkylän koillispuolella on Kankaraisen asuinalue omakotitaloineen. Alueella on myös teollisuutta, kuten konepaja ja Profood Oy:n perunanjalostustehdas. Ortodoksinen rukoushuone tsasouna sijaitsee alueella. Radan itäpuolella Velkaperän alueella on omakoti- ja rivitaloasutusta sekä aivan radan tuntumassa jonkin verran pienteollisuutta, kuten autokorjaamoja, autoliike ja peltisepäliike. Vanhan kantatien pohjoispäässä on huoltoasema ja toinen eteläpäässä. Alueella toimii myös monipuolinen kuntosali. Kirkonkylän eteläpäässä on Nujulanperän asutusalue omakotitaloineen. Alueella on yksi kunnan vuokratalo ja yksi vuokrarivitalo alueelle on suunnitteilla. Alueella sijaitsee Kirkonkylän ala-aste, yläaste-lukio, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, luistelukenttä ja urheilukenttä. Asuinalueen kaakkoiskulmassa sijaitsee Vihannin SOS-lapsikylä. Vanhaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa kirkonkylällä on säilynyt vain vähän; kirkko ja tapuli, pikkukirkko (rukoushuoneena toimiva), kotiseutumuseo, rautatieasema, Vihannin nuorisoseurantalo, Strömmerin talo, Pekkalan talo ulkorakennuksineen, työväentalo, Ahon tila piharakennuksineen, Hilapan talo ja kotiseutukeskuksen museorakennukset. Mahdollisuudet harrastustoimintaan kirkonkylässä ovat monipuoliset. Kulttuurikeskus Ukonkantissa järjestetään säännöllisesti konsertteja ja muita kulttuuritilaisuuksia, yläkerrassa on taidenäyttelytilat, myös kirkossa järjestetään konsertteja kuten äitienpäiväkonsertti ja erilaiset joulukonsertit. Raahe-Opisto toimii alueella ja sen piirissä on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti käsitöistä ja taideaineista joogaan ja itämaiseen tanssiin. Lapsille on toimintaa Raahe- Opiston piirissä ja erilaisten 4h-kerhojen parissa. Nuorisoseuralla toimii näytelmäkerho ja työväentalolla on kerran viikossa bingo. Kirkonkylän ulkoilureitit ovat erinomaiset, Kirkkojärven rannasta lähtee reitti Sauvonmäelle Läntisrannalle ja urheilukentältä Varesnevalle Varesmajalle, josta voi jatkaa edelleen Alpuan ja Lampinsaaren kautta aina Korvenkylään saakka. Reittien varrella on laavuja ja kotarakennelmia, talvisin reiteillä kulkevat hiihtoladut, joista osa on valaistuja. Kirkkojärven rannalla on uimaranta ja talvisin avanto. Urheiluseurat järjestävät sähly- ja pelikerhoja, suunnistustoiminta on vilkasta, kirkonkylällä toimii aktiivinen judoseura Asukkaat Talouksia kirkonkylässä on n. 850 kpl. Kirkonkylän asukkaat asuvat pääosin omakotitaloissa. Rivitaloja on 62 kpl ja kerrostaloja 3 kpl, joista 1 on luhtitalo. Vuokra-asuntoja kirkonkylällä on kunnan ja kiinteistöyhtiö Vihannin Kantin omistuksessa n. 100 kpl, jonkin verran on lisäksi yksityisten/yritysten omistamia vuokra-asuntoja. Vihannin kunnan asukasmäärä on laskenut 1970-luvulta lähtien ja väestön määrän vähenemisen ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Toinen tärkeä tekijä on vinoutunut ikärakenne. Vanhusten potentiaalinen osuus väestöstä kasvaa samalla kun lasten ja nuorten osuus piene- 8

9 9 (15) nee. Ikääntyminen lisää paineita erityisesti asumiselle kirkonkylällä. Yksi tulevaisuuden haasteista on tämän kehityksen pysäyttäminen. Kirkonkylän väestön vaihtuvuus on myös suurempi kuin sivukylillä, johtuen vuokra-asuntojen määrästä. Mikäli alueen infrastruktuuria, tonttitarjontaa ja vuokra-asuntojen tarjontaa sekä harrastus- ja palvelutarjontaa pystytään parantamaan tätä kehitystä voidaan hidastaa. On tärkeää säilyttää nykyiset palvelut kirkonkylällä. Tärkeää on myös yhteistyö muiden kylien kanssa. 3.3 Kirkonkylän palvelut ja elinkeinot tänään Kirkonkylän alueelle on rekisteröity 69 yritystä. Suurimmat työllistäjät ovat Vihannin kunta ja perunanjalostustehdas Profood Oy. Muita n. 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä kirkonkylällä ovat Vihannin Vesi Oy, Vihannin Puukaluste Oy, Vihannin Sos-lapsikylä, Vihannin Osuuspankki sekä Vihannin terveysasema ja Vihannin kappeliseurakunta. Elintarvikeliikkeitä Kirkonkylässä on 3 kpl ja erikoisliikkeitä 8 kpl, lisäksi on R-kioski, grilli ja Hotelli-ravintola Seurahuone. S-Marketin yhteydessä toimii asiamiesposti ja K-kaupan kiinteistössä apteekki. Palvelualan yrityksiä kuten kampaamoja ja hierojia on 8 kpl, kuntokeskus Kunnonpaikan palveluihin kuuluu kuntosali, turvesauna, hieronta ja kuppaus. Keskustassa on taksiasema sekä matkahuollon toimipiste, josta voi ostaa myös junalippuja. Huoltoasemia kirkonkylällä on 2 kappaletta, molempien yhteydessä toimii myös kahvio, autokorjaamoja on 2 kpl. Kirkonkylän alueella toimii 1 konepaja, koneurakointi tms. alan yrityksiä on 3 kpl ja kuljetusalan yrityksiä 4 kpl, rakennusalan yrityksiä on 5 kpl. Uusimpia yrityksiä kirkonkylällä ovat punamultaa jalostava Vihannin Punamulta Oy ja energia-alan yritys Green Energy Oy. Lisäksi on muita erikoisalan yrityksiä kuten kodinkonehuoltoliike, peltisepänliike ja timanttisahausta hoitava yritys. Turvetuotantoalueita Kirkonkylän läheisyydessä on useita mm. Myllyperän Ahmanevalla, Varesnevalla, Tavaskannevalla ja uudelleen käyttöön otetulla Rukkisperän Ahmanevalla. Hyvin monet työikäiset kirkonkylän asukkaat käyvät töissä kunnan ulkopuolella, lähinnä Raahessa tai Oulaisissa. Suurin osa kunnan palveluista tuotetaan itsenäisesti, osa yhteistyössä Raahen ja muiden lähikuntien kanssa. Perusterveydenhuollon palvelut tarjoaa Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymä vuoden 2008 loppuun saakka, jolloin yhteistyö Raahen kanssa alkaa. Kunnassa on oma terveysasema. Sosiaalitoimen palveluista Vihannissa vastaa perusturvalautakunta, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa vihantilaisille riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut turvaamaan kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tukemaan heidän selviytymistään erilaisissa elämäntilanteissa. Kunnan sivistystoimen tehtävänä on johtaa kunnan koulutointa, kehittää ja koordinoida aikuiskoulutusta, järjestää kunnan kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisoon liittyvää vapaa-ajan toimintaa, johtaa kunnan kirjastotointa sekä vastata raittiustyön järjestämisestä. Kunnan teknisen toimen tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää toimivaa, viihtyisää ja turvallista elinympäristöä kuntalaisille. Maaseututoimi hoitaa sille säädöksillä määrättyjen tukien hallintotehtäviä. (lähde 9

10 10 (15) 3.4 Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminta tänään Vihannissa yhdistystoiminta on vilkasta. Kunnassa toimii n.62 yhdistystä, joista kirkonkylän alueella suurin osa. Useilla yhdistyksillä on omat toimitilansa, kuten nuorisoseurantalo, työväentalo, sotaveteraanien veteraanimaja Mäntylammella tai metsästysseura Vihannin Eränkävijöiden erämaja Linnaistenkankaalla. Vihannin Kotiseutuyhdistyksen talomuseoalueella on useita siirrettyjä ja entisöityjä museorakennuksia. Näitä tiloja voivat myös muut yhdistykset tai yksityiset henkilöt vuokrata esim. juhlatilaisuuksia tai kokousten pitoa varten. Kirjastotalo Ukonkantissa vihantilaiset yhdistykset voivat kokoontua veloituksetta. Kirkonkylän asukasyhdistys Vihannin Rinti on nuorimpia yhdistyksiä, se on perustettu vuonna Yksi yhdistyksen keskeisistä tavoitteista on yhteisöllisuuden ja asumisviihtyvyyden parantaminen kirkonkylällä. Vuosittaisia tapahtumia ovat pääsiäiskokko yhteistyössä Läntisrannan kyläyhdistyksen kanssa ja kirkonkylän siivoustalkoot toukokuussa Kyläkyselyn tuloksia Asukaskysely tehtiin kirkonkylän asukkaille marraskuussa 2006, vastausprosentti oli valitettavan pieni, vain n. 6%. Suurin osa vastaajista oli 1-2 hengen talouksia. Tapahtumat kirkonkylällä Eniten vastaajat osallistuivat kulttuuri- ja seurakunnan tapahtumiin. Vastaajat toivoivat kirkonkylän alueella järjestettäväksi hyvin monenlaisia tapahtumia musiikkitapahtumista ja runoilloista asiantuntijaluentoihin ja liikuntatilaisuuksiin ja vapaamuotoisiin yhteistilaisuuksiin. Toivottiin tapahtumia niin lapsille ja nuorille kuin vanhuksillekin sekä erilaisten vertaisryhmien kokoontumista. Myös erilaisia teatteri- ja elokuvamatkoja toivottiin. Kylätoiminnan tehtävät Tärkeimpinä kylätoiminnan tehtävinä koettiin yhteisten alueiden siivous ja huolto sekä palveluiden järjestäminen kylällä. Asukasyhdistys onkin järjestänyt keväisin kirkonkylän siivoustalkoot ennen markkinoita yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Asukasyhdistys ottaa myös kantaa yhteisiin asioihin resurssiensa mukaan. Melkein yhtä tärkeinä kyläyhdistyksen tehtävinä koettiin yhdessäolo, erilaiset juhlat ja tapahtumat, suunnittelu esim. maankäytön suunnittelu, elinkeinotoiminnan kehittäminen, asuntojen markkinointi, kirkonkylän etujen ajaminen kunnassa ja yhteistyö muiden yhdistysten kanssa. Asukasyhdistyksen toivottiin ottavan kantaa mm. seuraaviin asioihin: infrastruktuuri, kuten kevyen liikenteen väylät, junien pysähtyminen, kirjaston parkkipaikat ja hissi liikuntaesteisille, kirkonkylän viihtyisyyden parantaminen ja maisemointi, Kirkkojärven rantojen turvaaminen kaikille kuntalaisille, senioriasunnot Vanhojen rakennusten säilyttäminen ja kunnostaminen palvelujen säilyttäminen kunnassa asumisen kalleus ja sähkön ja lämmitysöljyn kilpailuttaminen omaleimaisen ja valtakunnallisesti merkittävän kulttuuritapahtuman kehittäminen yhteistyö muiden yhdistysten kanssa ja työnjako kunnan ja yhdistyksen välille talkoohengen virittäminen ja yhteishengen luominen, aktivoiminen yhteiskuljetusten järjestäminen lähikuntiin eri tapahtumiin heikommassa asemassa olevien kuntalaisten voimaannuttaminen lasten ja nuorten toiminnan järjestäminen ja nuorten aktivoiminen 10

11 11 (15) asukastupatoiminnan ja nuorisopajatoiminnan aloittaminen sisäänlämpiävyyden vähentäminen, me-hengen luominen 4. Kirkonkylän SWOT-analyysi Kirkonkylän Asukaskyselyssä Marraskuussa 2006 kyseltiin asukkailta kylän vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. SWOT-analyysiä täydennettiin vielä johtokunnan kokouksessa SWOT-ANALYYSI: Vahvuudet toimivat ja hyvät peruspalvelut rauhallinen asuinympäristö puhdas vesi hyvät ulkoilumahdollisuudet toimivat ja hyvät harrastusmahdollisuudet Kirkkojärvi hyvät liikenneyhteydet hyvät kokoontumistilat Heikkoudet erikoisliikkeiden puute sisäänlämpiävyys työttömyys hoitamaton yleisilme heikko teiden kunto puutteellinen valaistus välinpitämätön liikennekäyttäytyminen Mahdollisuudet nuorten lapsiperheiden muutto kuntaan järkevä rakentaminen suuret tonttikoot lukion kehittäminen kuntaliitos ja seutukuntayhteistyö hyvä ja rauhallinen asuinpaikka luonto liikenneyhteydet yrittäjyys yhdistysten ja kunnan yhteistyö Uhat asukkaiden vanheneminen muuttotappio työttömyys lukion lakkauttaminen kuntaliitos 11

12 12 (15) 5. Tavoitteet ja toimenpiteet 5.1. Infrastruktuuri Infrastruktuuriin liittyvät hankkeet ovat kirkonkylälle tärkeitä, koska ne luovat edellytykset kirkonkylän kehittymiselle ja kasvamiselle. Suunnitelmille hyvä pohja on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelu kurssin v (masu-hanke) suunnitelmat kirkonkylän maankäytöstä. Suunnitelma esiteltiin Vihannin kirjaston auditoriossa Tavoitteena työssä oli saada jarrutettua kunnan supistumista onnistuneella maankäytön suunnittelulla ja tervehdyttää vinoutunutta ikärakennetta. Strategisen kehittämisen painopisteitä suunnitelmassa olivat viihtyisän ja monipuolisen asuinympäristön tarjoaminen, keskustan kehittäminen, elinkeinoelämän ja kunnan innovatiivisuuden kehittäminen, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen sekä kunnan näkyvyyden parantaminen junaradalle ja kantateille Tontit Tavoitteena, että erikokoisia tontteja aina saatavilla sekä teollisuuden että asumisen käyttöön Asematien ja Kirkkotien perusparannus Tavoitteena nykyistä viihtyisämpi ja liikenteellisesti turvallisempi ympäristö Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto/Alueen yrittäjät Aikataulu: Aloitetaan 2009 Eteläisen Alikäytävän korotus Eteläntiellä Tavoitteena, että toteutetaan kaksoisratahankkeen yhteydessä Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto/Ratahallintokeskus Kevyen liikenteen alikäytävä radan alitse rautatieaseman kohdalle Tavoitteena, että toteutetaan kaksoisratahankkeen yhteydessä Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto/Ratahallintokeskus Alikäytävä Esson risteykseen ja kevyen liikenteen väylä hautausmaalle Tavoitteena, että toteutetaan mahdollisimman pian Asematien kunnostamisen jälkeen Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto Kevyen liikenteen väylä Vanhan Raahentien varteen Tavoitteena, että toteutetaan mahdollisimman pian Asematien kunnostamisen jälkeen Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto Liikenneympyrä kantateiden risteykseen Tavoitteena, että toteutetaan mahdollisimman pian Toteuttajina: Kunta, Tiehallinto 12

13 13 (15) Tienviitat ja opasteet Tavoitteena, että kirkonkylällä saadaan tienviitat ja opasteet puuttuviin kohteisiin nähtävyyksiin ja palveluihin Toteuttajina: Kunta, Tielaitos, Asukasyhdistys Vihannin Rinti ja muut yhdistykset, matkailuhanke Aikataulu: Tarkoituksena on saada tienviitat/opasteet mahdollisimman pian Pajukoiden raivaaminen Tavoitteena saada kirkonkylän maisemaa siistittyä Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti ja muut yhdistykset Jatulintarha-hanke Ympäristötaideteos Ukonkantin etualalle Asematien varteen Tavoitteena, että valmistuu kesällä 2010 Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, kunnan yhdistykset ja yritykset Kantti ja kartano-hanke sekä Sauvonmäen-hanke Tehdään tarvittaessa yhteistyötä hankkeiden kanssa uusien asukkaiden saamiseksi kirkonkylälle ja kuntaan Jatulintarhan kehittämishanke Jatulintarhan-hankkeesta saatujen tulosten perusteella arvioidaan mahdollisuutta jatkohankkeeseen, jossa tehdään kuusilabyrintti, turvekartta ja vesilabyrintti Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, kunnan yhdistykset ja yritykset Muut hankkeet kuten Asemanpuisto-hanke tai Kirkkopuisto-hanke Arvioidaan tarvetta hankkeille muiden hankkeiden valmistuttua 5.2. Liikunta, retkeily, talviurheilu ja harrastukset Ulkoilureitistö Kasvi- ja eläinlajitaulut Kirkkojärven rantaan Toteuttajina Asukasyhdistys Vihannin Rinti, muut yhdistykset esim. 4H Aikataulu: Tavoitteena, että päästään aloittamaan lähivuosina Saarelanjärven lintutornin ympäristön kohentaminen Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, kunta, muut yhdistykset Aikataulu: Tavoitteena, että päästään aloittamaan lähivuosina Ulkoilureitistö Läntisrannalle Kirkkojärveltä Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, Läntisrannan kyläyhdistys, Kunta Aikataulu: Tavoitteena, että päästään aloittamaan lähivuosina 13

14 14 (15) Kelkkareitistö Tavoitteena saada kelkkareitistö myös länsipuolelle rataa ja sieltä edelleen Sauvonmäelle, niin ettei häiritse asutusta eikä muuta liikennettä. Toteuttajina: Kunta, moottorikelkkakerho, Asukasyhdistys Vihannin Rinti ja Läntisrannan kyläyhdistys Perinnemaiseman säilyminen ja hoito Tavoitteena, että uutta rakennettaessa ja kirkonkylää kehittäessä perinnemaisema ja vanhat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset säilytetään Liikuntahalli Tavoitteena, että kuntaan saadaan lisää sisäliikuntamahdollisuuksia ja kunnollinen liikuntahalli Toteuttajana: Kunta 5.3. Kylän aktivoiminen ja yhteishengen luominen ja kylän kehittäminen Tavoitteena on yhteishengen lisääminen erilaisilla toimenpiteillä kuten yhteiset tilaisuudet ja retket yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja muiden yhdistysten kanssa riippuen tilaisuuden laadusta. kylätalkkari Tavoitteena on palkata kylätalkkari, kun sopiva palkkatukeen oikeutettu henkilö löytyy Tehtäviin sisällytetään niin talonmies- kuin siivous-, lastenhoito- ja vanhustenhoitotehtäviä kylän imago ja kylän markkinointi Ollaan mukana matkailuhankkeessa, jotta saadaan oma matkailuesite kuntaan. Esite valmistuu kesäksi Ylläpidetään kylän Internet-sivuja Kirkonkylän markkinoiminen kesän 2008 Kotiseutupäivien yhteydessä Laajempi seutukunnallinen ja valtakunnallinen markkinointi Jatulintarha-hankkeen yhteydessä Verkostoituminen Tavoitteena tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä muiden kylien ja muiden yhdistysten kanssa 14

15 15 (15) LÄHDELUETTELO Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset osa 3, Mika Sarkkinen Markku Torvinen, Oulun Tyypit oy 2000 Vihannin kuntakeskus ja Läntisrannan kylä Maaseutuympäristö vetovoimatekijäksi? masu-hanke/kuntasuunnittelun kurssi , Helka-Liisa Hentilä, Emilia Ihatsu & Raine Mäntysalo (toim.). Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Julkaisu C Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet osa 3, Pohjois- Pohjanmaan seutukaavaliitto Oulu 1993, julkaisu A:117 Vihannin kirja I, toimittanut Merja Karjalainen, Vihannin kunta Raahen tienoon historia I-III, Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990, 1991 ja 1995 Vihannin Kirkonkylän kehittyminen 1900-luvulla, Turun yliopisto, ympäristökasvatus - rakennettu ympäristö, etätehtävä , Liisa Hyvärinen Raahen Seudun yrityspalvelut: rekisterit, Vihanti Helmikuu 2008 Väestörekisterikeskus, väestötietojärjestelmä Albuminlehtiä Vihannista, Vihannin Osuuspankki 100 vuotta, Harri Turunen, Painoykkönen ky, Oulainen 2005 Asukaskysely, Asukasyhdistys Vihannin Rinti ry, marraskuu 2006 Raahen seudun ravitsemusliikkeiden nimet vuosina , pro gradu-tutkielma , Oulun yliopisto, Suomen kieli, Maria Halmetoja. 15

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan Oulaisiin!

Tervetuloa asumaan Oulaisiin! Tervetuloa asumaan Oulaisiin! Oulainen on ihmisläheinen ja vireä n.8000 asukkaan kaupunki Ylivieskan seutukunnassa. Tulitpa sitten päärataa pitkin junalla tai Kantatie 86:n liikenneympyrästä, olet oitis

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Perustietoa Sukevasta

Perustietoa Sukevasta Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet

Lisätiedot

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT LUETTELO PALVELUISTA Tähän luetteloon on listattu kunnalliset palvelut sekä niiden lisäksi arkielämässä päivittäin tai usein

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015 VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT Tilanne 17.11.2015 TOIMITILAT (kaikki kaupungin omistamien tilojen vuokrat alv 0%) 1. BERGSTRÖMIN KIINTEISTÖ, Keskuskatu 2 Oulainen - Vuokra sisältää veden ja lämmön

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 1) ASUMINEN 1a) Valmiit toteutettavat asumisen kaavat 174_Tiimari_asemakaava / AK 200 asukasta INFRA VALMIS 206_Taruma_asemakaava / AO 200 asukasta INFRA PUUTTUU 209_Mannikko_pohjoinen_asemakaava

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Kerron seuraavassa Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista. Toisessa osassa Elisenvaara

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Alakylän kyläsuunnitelma

Alakylän kyläsuunnitelma Alakylän kyläsuunnitelma 22.1.2013 Alakylän kyläyhdistys ry 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 HISTORIAA... 4 3 NYKYTILA... 4 3.1 ASUTUS... 4 3.2 ELINKEINOELÄMÄ... 4 3.3 PALVELUT JA YRITYKSET... 5 2

Lisätiedot