Kuntotarkastus. Piiilahden koulu Paiukannantie l8 3s r00 orrvesl 3.t0-t3.t0.201I Himeen Talokatsastus fyri Tolkki

Transkriptio

1 L\ffL LI Kuntotarkastus Piiilahden koulu Paiukannantie l8 3s r00 orrvesl 3.t0-t3.t0.201I Himeen Talokatsastus fyri Tolkki

2 Kuntotarkastaia Hiimeen talokatsastus Piihhden koulu Orivesi I. YHTEENYETO I.I YLEISKUVAUS KOHTEESTA Piilahden koulu on kaksikerroksinen 1927 rakennettu koulurakennus. Vanha, hirsirunkoinen puuvuoracu alo. Rakennuksessa on kaksi varsinaista sis:iiinkiyntiii, toinen koulun ja toinen piiviikodin tarpeisiin. Rakennus siiaitsee tasaisella maalla ia on perus:lettu betoniperusmuurille. Tarkastuken yhteydesyi on haastatehu tiloien ki)'fteiia seki huokohenkilosuii. Kuntoarvion suorituken tavoifteena on lciytis rakenteissa ja rakennusosissa esiintyvet vaurioprosessit ia toimivuuspuuteet Raportti toimii kiinteistonpidon perusteena ia ohiaa tilaajaa kestiivin kehityksen mukaisen korjaamisen ja kunnossapitosuunnittelun toteuftamiseen. MerkittAvimmit tarkastuksessa havaitut koriausarpeet ovat kohteessa vesikaton pinnoitteen inoamisesta johtuve pinnoitus tai peltien vaihto, liihinnl korroosion takia tulerrraisuudessa tehtdnd korjaus, ei vilitonti riskii vuodoisa katolla. Puululkisivun kunnossapitiimiseen tihtiivit koriaustoimet, Tirkeimmit jatkotutkimustarpeet ovat maalan puisen alapohian kuntoon liittfvit lisiitutkimustarpeeg ioia arkastuksessa ei tehty, koska rakennetta iouduaan rikkomaan kipossi olevissa tiloissa. Tarkempi kuntotutkimus tulee aioittaa peruskorjausremonttien yhteyteen ia suorietayrksi sellaiseen aikaan iolloin tilat eivdt ole oppilas- tai piivihoitokiytossd. Kohteessa raiataan pois tutkimuksesta alapohian alue josa ei tarkastuksessa saatu tdytgj varmuuta sen kunnosta. Kohteen tulevan kiytcin kannata kunnossapitoiaksot vaihtelevat suuresti johtuen rasitusoloista, kiytetyisti materiaaleista la tydevoista, loihin voivat vaikuttaa myos io tehdp tyovirheer Pitkiiinteisen koriausohielman tueki korlausarpeet kannastaa varmisaa siinnollisin katselmuksin.

3 Kuntotarkastaia Hlmecn talokatsastus PiilaMen koulu Orivesi I.2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT Yiite Havainto Huollon tarre Lisatut kimu+ t. re 5.1 Sokkelissa yalwirheiti x 6.1 Sokkeli sammaloitunut x Koriaus/ uusiminen Riskiraken n 6.2 Maanpina ei vieti poispiin rakennukesa x x 6.3 Ei varmuutta salaoiien toiminnasa x x 6.5 Ry<imimiitilaa ei ole voitu arkastaa ei luukkua tms x 9.2 Vesikatteen pinnoite iftoaa x x 12.2 Piivdkodin pesutilassa lattiakaivon kohdalla raurio x t3. I Limmityspu*et pinnalta ruosteisia t,,t. I Sadevesien poisjohtamisessa parannettt\raa x x X Iauluktoon on koottu vain olenmbimmat risklg s k; lirltutkimusta, huohoa, koriausb tai uusimba yrativ:at kohdat. Kohteen ktytrtn F kllnngssafdon kannalta vihiisemmit esiat on ldsiteq pelklstiin hry.intofn yht yd ssi

4 Kuntotarkastaia H:ime n taloka6astus Piilahden koulu Oriv si 2. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA rakennusvuosi Laaiennettu196T Tarkastukscn syy Kiinteistdn teknisen kunnon selvittiminen. Lisni olleet Kirsti Sihvo-Leponiemi ia Jyri Tolkki. Tarkastukressa mittalaitteet Tark6tuks n rajaukset Doser BD pintakosteudentunnistin, Storch kosteusmittari, Vaisala suhteellisen kosteuden mitalaite, virtaamakuppi. Limpomiaari vedelle. Tarkastettu rakennetta rikkomatta. Muuta siitila +7 Celsiusasterra. Kosteus noin 80% llmatieteen laitos Hypiild.

5 Kuntotarlcstaia Himeen talokatsastus Piilahden koulu Orivesr Tarkastuksessa ki),taiss5 olle t liht6tiedot ashki4ottta, piirustlbisa seki kiytriiin henhlai6tiin havaintoien ia kenoman mukaan. Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjankenteet Ulkoseinirakenteet Julkisivupinnoite Yiliseinit Yl:ipohia Yllipohjat Kattomuoto Yesikate Limmlintuotto Limmtinjako llmanvaihtoifiestelmt Kunnallistekniikka Hissi 2 + kellarikerros. Paikalla rakennettu Betoninen perusmuuri. Puu. Hirsirunko, Laudoitettu. Pliiosin puurakenteiset. Paikalla nkennetut kattotuolit Fiiosin puua kellaritiloissa betonia. Ha4akatro. Profiilipeltikatto. Oliylemmirys. Vesipatterit Koneellinen poisto. On. Vesi- ja viemiriliittymi. Ei. Kappaleen 3 tiedot eivit ole arkesaian havaintoia, vaan ne on saatu ashki4oisa, iotka on lueteltu ylli ai mikili tiedot p rustuyat iohonkin muuhun tjetoliht eseen on tietolihde esitetty. Kappaleessa 3 ei otea kantaa siihen mitld oyat todelliset rakent et tai iiriestelmit. Rakentamisen aikane Fhn rakennuspiirustukissa ol va on yoitu muuttaa toisenhis ftsi, eiki ole tifi vermuutb riiti onko mahdolliset muuroket dokumentoitu tai moutospiirusdkset hadittu ia hyveksytty.

6 Kuntotarkastaia Himeen talokatsastus Piihhden koulu Orivesi 1.1 Alkuhaastatt lu Tarkastus ia katselmuslisbn mukaisesti tarkasarskohde kerrallaan Tilaaian ohieistus Tarkastuksessa mukana Kirsti Sihvo- Leponiemi. Tarkastuka sra saadut listitiedot Omisoialta saadut tiedot kiinteistossi tehdyisti koriaus ai muutostdistii Kliyttiiiin havainnot ja ticdot korjauksista, saatu tchtevanannon yftteydessi Peruskorjauksia -80 luvulla. 5.1 Luentaohie 5.2 Sisiiltii,iin liittr:il Korjausohieiden tulkinta Otsikot 6- l8 k;isittelevit kuntotarkastuksessa tehtylii havaintoja. Osiossa on eritelty havainnot, iohtopiitoket" toimenpidesuositukset ia perustelut seu raavasti: Havainnot on esitetty normaalilla fonaityypille. Johtop&iiitiibct lo toimcnpide+hdotubct on krloheau kursivoituno Jo llhavoltuno. /l,fohdolliser perusteet suositerrufle toimenpiteelte, kuten viittoukset ohjebiin tai miidriiyksiin on esitetty kunrivitekstllla Raporai ohiaa jatkotoimenpitei!:i mutta ei ole koriaustyoselitys, minkl vuoksi koriausavan miiirittely vaatii aina tarkempaa koriaussuunnittelua. Mikiili raportissa on esitett), iatkotutkimustarve, rakenteen tai rakenneosan tutkiminen vaatii yleense rakenteen avaamista, iotta voitaisiin saada varmuus vaurioiden laajuude*a ia vakavuusasteesa. Tekniset kiyttoiet - Tekninen ke),ttdiki tarkoittaa kiyttiionoton iilkeisti aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, iiiriestelmin tai lahteen t kniset toimivuusvaatimukset tiyttyvit. Kun tekninen kiyttoiki on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, iirjestelmi tai laite on tarkoituksenmukaista korvaa uudella. Tiissii raportissa on kdpetty kiinteistoien teknisen kiytt6iin ia kunnossapitojaksoien meiritykseen KH seki LVI 0l kortistoia. Kunnossapitoiaksot vaihtelevat palion laifteistojen iin, erilaisten kiyao- ia rasitusolosuhteiden mukaan. My<is materiaalig mahdolliset suunnittelu- tai asennusvirheet sekd asetetut vaatimukset ia avoitteet yaikuttavat kunnossapitoiaksoihin. Esitetyt keskimiiriiset keftitiet perustuvat tutkimuksiin, selvityksiin la kipinniisti saatuihin kokemukiin. Nimikkeistoni tisse keftdikitarkastelussa kliytetlin Talo2000 ja

7 Kuntotarkastaia Hemeen talokatsasfs Peihhden koulu Orivesi Talotekniikka RYL nimikkeistoii. Viitaukset nykyisiin rakentamisohleisiin Raportissa voi olla viitauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohleisiin, Rakennukset ovat yleensi tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivitki nykyiset mdiriykset ole iiilkikiteen velvoiftavia. Nykyisisti mddriyksistd ia ohjeista saadaan kuitenkin viitteitii siihen miti nykyisin pidetiiiin rakennuksen kestiivyyden ja turvallisuuden kannalta h),vini rakennustapana. ia tasoerot

8 Kuntotarkastaja Himeen talokatsastus Pillahden koulu Orivesi Maanpintoien muotoilu ia rakennuksen silainti Salaolat 6.. I Alapohia 6.5 Ry<imintitila 6.6 Maan vasaiset seinirakenteet Rakennus siiaitsee tasamaalla" Etu.plho tdysin tosolncn, ei yicttod poitpfii n rokcnnuftscsto. Ei varmuutta kunnollisista salaoiista. Jos salaojat ovat vanhaa ruukkuputkea, ne eivit varmuudella enei toimi. Alapohja on ns. rossipermantorakenne jossa tuulettuvat puupalkit irti maan pinnasta. Ryiimintiitilaan ei piidsyd, rajaus kohteessa. Ei huomauttamista. Kellarin seinissi pienrd kosteutta, ei suurta riskii vakaville kosteusvaurioille.

9 Kuntotad<astaia Harnccn talokatsastus P[ihhden koulu 351(X) Orivesi - Hyviissikunnossa,alareunoissatiivistystarve$a.?tnnotf,c vlalllncn. Koroosion ctencmtryouhdln mut<aan uut ttoya?crtt lotc rosrokin voihcgsso. Liihlnnd kosmcctdacn hatda. Vot kccilil pltkdnldn olan nykycllosa. osassa nykyaikainen muovinen aluskate, vanhemmassa osassa kostcutta tasaamassa vanha pirekate. Kuya 3. Muovinen aluskate uudessa osassa. Hormit, lv-laitteeq pellitykset ullakkotihssa Talotikkaat kunnossa. Katon rarusteet ehii! ei huomauttamista kattorarusteiden osalta.

10 Kuntotarkastaia Hiimeen elokatsastus Fiilahden koulu Orivesi r0 - Ei rakenteellisia riskejii ha ittavissa. kosteuskanoituksen perusteella pesuhuoneeseen ei ole perusteltua tehdii kosteusmittausta rakenteiden sisiiltii. havaittavissa, peruskuluneisuus ikiintyvissi l6ylyhuoneissa tavallista. Ei huomauttamista pintarakenteissa. Ei ke),tetty pitkdin aikaan, - Lattiat ia seinien alareunat kaftoitettiin kosteudentunnistimella 0.2-0,5 m t t2.1 r 2,5 Wc- tilat (yleisesti arvioiden koko alon osalta) Eteiset luokkahuoneet/mh Tekniset tilat vaurioon viittaavaa, Pesukoneiden, vesipisteiden ja kylmilaitteiden edustalla olevat lattianpinnat kartoiteftiin kosteudentunnistimella 0.2-0,5 m miaapistevslillii. Kosteutta ei havaimu. H)nrissi kunnossa, atnoastaan piliviikodin suihkutllorso rroton soumous PGttiinyt jo motto suosltclloon korloaoval<si, Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Teknisten tiloien pinnoilla ei havaittu merkittiivlii rakenteelliseen vaurioon

11 Kuntotarkastaia Hirneen talokatsastus Piihhden koulu 35l(X) Orivesi viittaavaa. 2.6 Varastot - Varastolen, eiki muiden tilolen pinnoilla ei havaittu rakenteelliseen vaurioon viittaavaa. t2,7 l3 l.l Viliseinit Ltmmitys. iiiriestclrnii Havaitut yauriot tai puufteet - Viliseinissi ei havaittu merkittiviin rakenteelliseen vaurioon viitaavaa. Yleisten tiloien viliseiniit hyviissi kunnossa. Ruostumista ia vanhoja vaurioita niihtivissi limmitysputkissa. Kuva 4. Limmitysputken vanha vaurio r3.2 r3.3 Tiedot lammityslaifteista Tekniset kiyaoiit Ei huomauttamista, tila siisti ei vuotoia. Patterit eivet pulputa, hapeton vesi kieftad. Oliylemmityslaite laa katrila Oy valmistusvuosi kw. Tekninen kiyftoiki n.40vuotta. Limpdputket ovar osin reknisen kiytt<iikinsi lopussa. t1 t,.2 t 4.3 Yesi - ja viemlrilaitteet Tiedot vesi- ia viemiirilaitteisa Havaitut uriot tai PUUfteet Vesipisteiden viftaamat ia eelit lzrrnrri ie mrravi ai tiadacce vrrntrrir lihieilrzrina lziwtriiiluwca mukaan viemiirit ja vesijohdot ovat toimineet h)rvin. Viemlriin asenneftu haiunpoistolaite. Kuitenkin joskus antaa halua sisille, - Sodcvesien pokjohtamincn etupihan puotelta hcikko. Sivupihatta sadevedet iohtuvat esimerkillisesti sadevesikaivoon. - Vesipisteiden virtaamat riiaivit yli l2umin.

12 Kuntotarkastaia Hlmeen talokatsastus Peihhden koulu Orivesi t2 t1.a t a.5 limpimin veden limpotilamittaukset Kdyttoveden laatu Tekniset kiyttiiiic Ldmpimin kiynciveden limpotila mitattiin keittiostii Veden limp<itila noin +50'c. Kiyttoveden laadussa ei tarkastuksen aikana havaittu huomautettavaa. KupafiPut rctlo vuodo, muillo lilrlcstclmtirsii kiiytctytrrii komeonenteilla tckaistii kiivtt ikiii runsaasat idljcllii. Olen arkastanut timin kiinteiston puolueettomasti ia todennut sen kunnon tdssii raportissil kerrotulla avalla. Orivedelli

13 KuntotarlastaiaHeme ntalokatsastus Piihhden koulu Orivesi YLEFTA KUNTOTARKASTUKSESTA YAURIOIDEN KORJAAI'IINEN JA KORIAAT.IATTA'ATTAMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korlaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Koriaussuositukset eivit ole sellaisenaan riiftivii ty6ohleita, vaan lihes aina vaurioiden oikean korlaamisaran miiritteleminen vaatii yksityiskohaisen koriaussuunnitelman laatimisen. Yleiseni liihtokohtana koriaamisessa ovat nykyiset rakennusmiiiiriiykset ia --ohieet, joia sovelletaan ki)ttoarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoimt huoltotoimet ia vaurioiden korjaaminen viipymitta siiistevet kusannuksia ia pitivit ylli nkennuksen arvoa. Mikili tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eiki ehdotettuihin korjauksiin ryhdpi, raurio yleensii laaienee, korjaaminen hankaloituu ja koriauskustannukset kasvavat, Korjaamaton vaurio voi myiis muodostaa haitan kiinteiston klytcille.,,.. YLEISTA TARKASTUKSEN SISALL6STA Kuntoarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin seki arkastuksen yhteydessi asiakirioise, omisalalta, tai kii),ttiialte saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pinapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestiivypeen, turvallisuuteen ja kiyttiiterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puufteisiin, vikoihin ia riskeihin. ^ Kuntoarkastuksesta huolimata ei voida pois sulkea siti mahdollisuuta, etdi rakennuksessa voi esiint),e piilevii vaurioita, ioita ei tarkastusmenetelmien ai -olosuhteiden raioissa ia arkastuksen piiiasiallisen pintapuolisuuden vuoki ole voitu ha ita, Kuntotarkastusmeneftelylh ei yleensi voida arvioida maanalaisten rakenteiden ia iarie$elmien, kuten salaojien ai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisiiisii piilevii vaurioita vilttimittii voida havaia, ellei niisti ole kosteudentunnistimella hanittavaa, muulla tavalla aisthtavaa tai rakenteiden pinnalle nikyvii viitetti, Epiiilyttivissi tapauksissa esiteden lisiitutkimustarve, mikili rakenteiden kunto olisi syyti selvittjli tarkemmin. Kuntoarkastusraportissa esitettyien lisiitutkimussuositusten p rusteena on tarkastaian kohteessa tekemii riskihavainto tai yleisesti kiyt<issi oleva tieto kyseisen rakenteen nurioriskialttiudesta, Lisi- tai jatlotutkimussuosituksien noudattaminen on tirkeii, iona rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyii eiki kaupan osapuolille iiii epaselvyytti rakennuksen mahdollisista korlausarpeisa. Raportissa suositellut tutkimukset ai arkastuket suoritetaan eri tilauksesa, mikili ne eiviit kuulu mukaan kuntotarkastuken sisehd6n. Rakennukissa saattaa olla my6s osia, ioita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut piisyi tai ne olivat lumipeitteen alla. Nimi osat ifiviit tarkastuken ulkopuolelle, koska arkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkelli. Niiden arkastutaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensi myos suositekavaa. Laabitetuissa lattia- ia seinepinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteuta kosteudentunni*imella havainnokaessa, jos pinnat ovat olleet siinncillisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivit vehiimetti tarkoita kosteus\aurioita tai koriausarveta. Mikili laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa koseus olla pelkistiin laattojen la eristeen viilissii, mikii on laattapinnoifteelle ominaisa. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pinapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastukessa voida yleense sekittlii. Tilanteessa, lolloin mirkitilat ovat olleet hyvin pitkiin kiyttimittomini, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisilli mahdollisesti piilevia kosteusvaurioituneia rakenteia eiki rakenteen kosteusteknistii toimivuutta normaalin kiyton aikana.

14 KuntotarkastaiaHlmecntalokatsastus Piiihhden koulu Oriyesi Johtopditoksissi esiintyvet viittaukset nykyisiin rakennusmddrlyksiin tai ohieisiin eivlt tarkoita, ettii ne olisivat vanhassa rakennukessa voimassa takautuvasti ja lilkikiteen velvoittavia. Viftaukset miiiriykiin ovat ohieena siihen 6soon, mitii nykyisin pidetain hyvini rakennusapana la niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositehavaa pyritdessa hyvlin ja turvalliseen rakennuksen yllipitoon. ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin kiytto rakentamisessa on aioittunut piiiiasiassa aianlaksolle 19,t0-1990, mini aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisiltineet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden \ralmistuksen 1988 iilkeen, fubestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ia myynti on ollut kiellettyd alkaen. Asbestin kiyttci rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan fubestia sisiltivi rakennusmateriaali ei ole terveydelle hakallinen, mikili rakennusmateriaali on ehia eiki siiti iftoa asbestikuituja hengirysilmaan. Ehii, mkenteessa oleva, asbestia sisiiltiivl rakennusmateriaali ei normaaliapauksessa aiheuta mit:iiin toimenpiteid. fubestin olemassaolo tulee huomioida, mikili rakennusta koriataan la asbestia sisdltiviii materiaalela puretaan tai tyostetiiin, seke silloin, ios asbestia sisiiltivii materiaali on rikkoutunut siten, etti siitii voi a. irrota asbestikuituia. Kuntoarkastuksen sisiltexin ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperistii ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissi olosuhteissa piisevi vdriton ia haiuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on ioiakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti, Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyisti radonmittauksista on mahdollista saada ioko Siteilyturvakeskukse$a tai kunnan rakennusvalvonavirastosa. Mikili kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensd suositeltavaa selvittjjii, onko kohteessa tai kohteen ympirist6ssi miattu kohonneita radonpitoisuuksia, Kuntoarkastuksen sisdlt<icin ei kuulu radonmittauksia. }IIKROBIKASYUSTO Mikili rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti "hometa"), Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkistiiin ulkonikohairra. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston siiainnista, laajuudesa ia laiistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkiaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa.