PYKÄLÄ- PANKKI. (Pykäläpankki-oppaan johdannosta)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYKÄLÄ- PANKKI. (Pykäläpankki-oppaan johdannosta)"

Transkriptio

1 PYKÄLÄ- PANKKI Lainvastainen toiminta tulee pystyä erottamaan muusta häiriökäyttäytymisestä. Tässä oppaassa keskitytään erityisesti niihin toimintamalleihin, jotka ovat käytettävissä rikoslaissa rangaistaviksi säädettyjen tekojen yhteydessä. (Pykäläpankki-oppaan johdannosta)

2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Opettajan psyykkisen koskemattomuuden loukkaamnen... 6 Kunnianloukkaus Oikeuskäytäntöä Laiton uhkaus Fyysinen väkivalta voimakeinojen käyttö Opettajan pahoinpitely Lähestymiskielto Hätävarjelu Virkamiehen vastustaminen Voimakeinojen käyttö järjestyksen pidossa Oikeuskäytäntöä Opettajan "poisotto-oikeus"...18 Poliisitutkinnan vaikutus koulun kurinpitokeinojen käyttämiseen...21 Toimintaohjeita Rikosoikeudellinen vastuu Oppilaan rikosoikeudellinen vastuu Opettajan rikosoikeudellinen vastuu Oikeuskäytäntöä Opetustoimen salassapitovelvollisuudesta Salassapitovelvollisuudet Salassapitovelvollisuuden sisältö Lastensuojelulaissa säädetty ilmoitusvelvollisuus Vahingonkorvausvastuu Oppilaan vahingonkorvausvastuu Opettajan vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvauksen määrä Vahingonkorvauksen sovittelu Vastuuvakuutus Opettaja tuomioistuimessa todistajana, asianosaisena ja vastaajana Opettajan pykäläpankki -oppaan ovat laatineet: Marja Karlsson Jukka Kauppala Riitta Palmroth Markku Poutala Jarmo Pätäri

3 2 JOHDANTO Opettajat ovat viime vuosien aikana yhä enenevässä määrin joutuneet tilanteisiin, joissa heidän psyykkistä tai fyysistä koskemattomuuttaan on rikottu tai uhattu työnsä takia. Opettajat joutuvat usein puuttumaan myös oppilaiden välisiin yhteenottoihin ja selvittämään erilaista häiriökäyttäytymistä. Opettajan kannalta on erittäin tärkeää tietää, mitkä ovat hänen toimivaltansa rajat erilaisissa häiriökäyttäytymistilanteissa. Lainvastainen toiminta tulee pystyä erottamaan muusta häiriökäyttäytymisestä. Tässä oppaassa keskitytään erityisesti niihin toimintamalleihin, jotka ovat käytettävissä rikoslaissa rangaistaviksi säädettyjen tekojen yhteydessä. Usein kuulee todettavan, että erilaisen haistattelun ja solvaamisen kohteeksi joutuminen kuuluu opettajan "luontaisetuihin" eikä siihen kannata reagoida. Tällainen asennoituminen merkitsee kuitenkin monissa tapauksissa jopa rikokseksi katsottavan toiminnan sallimista ja tällaisen toimintamallin edistämistä. Opettajan psyykkinen ja fyysinen koskemattomuus on samalla tavalla, ja virkamiehenä jopa paremminkin suojattu kuin kaikkien muidenkin kansalaisten, ja tästä suojasta on syytä pitää kiinni. Tämä muistio sisältää muun ohella ohjeita siitä, mitä opettaja voi tehdä, kun hänen psyykkistä tai fyysistä koskemattomuuttaan on rikottu tai uhattu. Vääristyneiden käyttäytymismallien oikaiseminen vaatii asennemuutoksia ja laajojen piirien yhteistyötä. Yksi peruslähtökohdista on kuitenkin se, että kaikki kouluyhteisön osapuolet tiedostavat hyväksyttävän ja tuomittavan käyttäytymisen rajat ja tuomittavan käyttäytymisen seuraamukset. Avainasemassa asenteisiin vaikuttamisessa on koulun ja kodin välinen yhteistyö. Hyvässä luokkahengessä vanhempainkokouksissa voidaan sopia yhteisistä kasvatusperiaatteista ja toimintamalleista, joihin kaikki voivat sitoutua. Tätä kautta opettajakin voi saada uusia yhteisesti hyväksyttyjä toimintamalleja. Vaikka tämä opas onkin tarkoitettu ennen muuta opettajalle hänen oman toimintansa tueksi, voi sitä käyttää myös taustamateriaalina opetustilanteissa. OPETTAJAN PSYYKKISEN KOSKEMATTOMUUDEN LOUKKAAMINEN Opettaja kuten kuka tahansa kouluyhteisön jäsen on samalla tavalla suojattu henkilökohtaisilta loukkauksilta kuin muutkin kansalaiset. Vuosien mittaan tapojen ja oikeuskäsitysten muuttuessa oppilaiden ja opiskelijoiden opettajaan kohdistamat kunnianloukkaukset ja "haistattelut" ovat jääneet vähälle huomiolle. Valitettavasti koulumaailmassa opiskelijoiden keskuuteen on levinnyt käsitys, että toisen loukkaaminen sanoin on korkeintaan huonoa käytöstä. Yhteiskunnan, poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja myös opiskeluyhteisön reagoimattomuus kunnianloukkauksiin on hämärtänyt tekojen lainvastaisuuden. Opiskelijoille on syntynyt käsitys, että oppilaitoksessa sovelletaan muusta yhteiskunnasta poikkeavia normeja kunnianloukkausten osalta.

4 3 Suhtautuminen loukkaavaan kielenkäyttöön Erityisen tärkeää on, että oppilaitoksen henkilöstö suhtautuu samalla tavoin loukkaavaan kielenkäyttöön. Erilainen suhtautuminen ja toisistaan poikkeava rangaistusmenettely luovat epävarmuutta opiskelijoissa siitä, mikä on sopimatonta ja rangaistavaa. Ympäröivän yhteiskunnan ja jopa kouluyhteisön mielestä opettajaan kohdistuva loukkaava kielenkäyttö on koulun tai oppilaitoksen ongelma ja sen tehtävänä on em. loukkaavan kielenkäytön pois kitkeminen. Syyllisiin pitää soveltaa koulun kurinpitokeinoja. Toisaalta ollaan yleisesti sitä mieltä, että opettajiin kohdistuvan solvaamisen on loputtava eikä sitä pidä sietää. Tavallisesti opettajiin kohdistuvat loukkaukset hoidetaankin koulun sisäisin keinoin. Menettely on monesti perusteltua ja loukkaava kielenkäyttö saadaan loppumaan. Karkeimmissa tapauksissa on syytä muistaa, että kunnianloukkaukseksi luettavasta haistattelusta, kirjoituksesta tai muusta ilmaisusta voidaan tehdä poliisille tutkintapyyntö sen sijaan, että asia jätettäisiin koulun kurinpitomenettelyn varaan. Kunnianloukkausrikos Kunnian loukkaamisesta säädetään rikoslain 24 luvussa. Uusissa voimaan astuneissa säännöksissä ei enää erotella kunnianloukkauksena herjaamista ja solvaamista, vaan rikos on jaoteltu tavalliseen ja törkeään kunnianloukkaukseen. Kunnianloukkaus Kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai asianomainen joutuu teon johdosta halveksunnan kohteeksi. Tiedon tai vihjauksen pitää siis olla valheellinen ja esittämisen pitää olla omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä tahi olla omiaan johtamaan siihen, että loukattu joutuu halveksunnan alaiseksi. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä myös se, joka lausuu toisesta sinänsä totuudenmukaisen seikan, mutta tekee sen loukkaavassa tai halventavassa tarkoituksessa. Tällaiseksi halventamiseksi ei lueta arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn muun muassa julkisessa virassa tai tehtävässä edellyttäen, ettei halventaminen selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Julkisen viran- tai toimenhaltijan on siis siedettävä ankaraakin työhönsä kohdistuvaa arvostelua. Sallittuna arvosteluna voidaan pitää esimerkiksi huoltajien opettajan opetukseen tai toimintaan kohdistuvaa subjektiivista arvostelua, kunhan arvostelu pysyy asiallisena ja pitäytyy toiminnan arvosteluna. Rangaistus kunnianloukkauksesta on sakkoa tai vankeutta enintään 6 kuukautta.

5 4 Törkeä kunnianloukkaus Törkeään kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville. Tiedon tai vihjauksen voi levittää esimerkiksi sähköpostitse. Vaikka kunnianloukkausta ei ole tehty joukkotiedotusvälinettä tai vastaavaa käyttäen, mutta teolla on aiheutettu suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa, on kysymyksessä törkeä kunnianloukkaus. Rangaistus törkeästä kunnianloukkauksesta on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta. Vahingonkorvaukset Kunnianloukkauksen ja törkeän kunnianloukkauksen kohteeksi joutunut on oikeutettu vaatimaan rangaistuksen ohella myös vahingonkorvausta. Vahingonkorvauksen perusteista ja vaatimisesta on erillinen kirjoitus tässä oppaassa (Ks. Vahingonkorvausvelvollisuudesta) Syyteoikeus Kunnianloukkaus ja törkeä kunnianloukkaus ovat asianomistajarikoksia, minkä vuoksi virallinen syyttäjä ei voi nostaa syytettä ilman, että loukattu ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi. Kunnianloukkauksesta rikosilmoitusta ei siis voi tehdä opettajakollega tai rehtori, vaan asianomaisen loukatun opettajan on itse se tehtävä. Opettajalla tulee olla selkeä tieto kunnianloukkauksen tekijästä ja sen sisällöstä ennen rikosilmoituksen tekemistä. Jos virallinen syyttäjä ei poliisitutkinnan päätyttyä nosta syytettä, vaan tekee syyttämättäjättämispäätöksen, asianomistajan asemassa olevalla opettajalla on oikeus itsenäisesti syyttää tekijää. Syyttämättäjättämispäätöksestä voi kannella myös ylemmälle syyttäjäviranomaiselle. Em. tapauksessa on syytä ottaa yhteyttä OAJ:n lakimiehiin. Vanhentumisaika Kun kyseessä on asianomistajarikos, loukatun opettajan on tehtävä poliisille tutkintapyyntö tai rikosilmoitus yhdessä vuodessa siitä, kun hän sai tiedon rikoksesta ja sen tekijästä. Tämän jälkeen syyteoikeus on vanhentunut. Näyttö Oppilaitoksissa tapahtuneissa kunnianloukkauksissa näytön esittäminen väitetyn rikoksen tapahtumisesta on usein vaivalloista. Suullisen puheen todistaminen voi olla vaikeaa. Näytön kannalta olisi parasta, että kunnianloukkauksen pystyisi todistamaan useampi aikuinen

6 5 todistaja. Mikään ei estä käyttämästä myös oppilaita todistajina. Kokemuksen mukaan oppilaiden kertomukset todisteina ovat valitettavasti usein ristiriitaisia. Kirjallinen kunnianloukkaus tai julkista tiedotusvälinettä, sähköpostia tms. käyttäen tehty kunnianloukkaus on helppo näyttää toteen verrattuna oppilaan suulliseen solvaukseen koulun käytävillä. Oikeuskäytäntöä Lohjan tapaus vuodelta 1983 Neljä juuri viisitoista vuotta täyttänyttä oppilasta olivat täyttäneet löytämänsä toimenhakulomakkeen opettaja-avioparin nimillä ja lisänneet lomakkeeseen epäsiveellisiä ja häväiseviä mainintoja. Tämän jälkeen lomaketta oli kierrätetty oppilaiden keskuudessa koulussa. Opettajat tekivät asiasta rikosilmoituksen. Syyttäjä teki poliisitutkinnan jälkeen syyttämättäjättämispäätöksen. Opettajat vaativat tämän jälkeen omalla kanteellaan oppilaille rangaistusta solvauksesta ja vahingonkorvauksia. Syyttäjä ei yhtynyt rangaistusvaatimukseen. Kihlakunnanoikeus katsoi kaikkien neljän syytetyn oppilaan syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyyn solvaukseen ja tuomitsi heidät kunkin viiteen päiväsakkoon sekä korvaamaan vahingonkorvauksia aiheuttamistaan henkisistä kärsimyksistä. Lisäksi heidät velvoitettiin maksamaan opettajien oikeudenkäyntikulut. Hovioikeus puolitti vahingonkorvausten määrän, mutta jätti muilta osin kihlakunnanoikeuden päätöksen ennalleen. Vaasalaisen lehden tapaus vuodelta 1984 Vaasalaisessa paikallislehdessä oli yleisönosastokirjoitus, jossa oli viitattu erään opettajan sukupuoliseen poikkeavuuteen. Kirjoituksessa annetuista tunnusmerkeistä jokainen saattoi vaivattomasti yksilöidä kyseisen opettajan, vaikkei opettajan nimeä oltukaan mainittu. Opettaja vaati lehden päätoimittajalle rangaistusta solvauksesta sekä vahingonkorvausta. Vaasan raastuvanoikeus tuomitsi lehden päätoimittajan solvauksesta kolmeenkymmeneen päiväsakkoon sekä 7500 markan vahingonkorvaukseen henkisistä kärsimyksistä. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan opettajan oikeudenkäyntikulut. Espoon tapaus Erään oppilaan äiti oli kertonut muille, että koulun johtaja oli irtisanottu aikaisemmasta työpaikastaan alkoholin käytön vuoksi. Opettaja teki asiasta rikosilmoituksen. Poliisitutkinnan jälkeen virallinen syyttäjä nosti syytteen herjauksesta kyseistä oppilaan vanhempaa vastaan.

7 6 Kihlakunnanoikeus totesi oppilaan vanhemman syyllistyneen herjaukseen ja tuomitsi hänet sakkoihin sekä maksamaan opettajan oikeudenkäyntikulut. Opettaja kunnianloukkaajana Ajoittain opettajat joutuvat vastaamaan väitteisiin siitä, että he ovat käyttäneet työssään sopimatonta kieltä oppilaasta, hänen henkilöstään, älykkyydestään, ulkonäöstään tai muusta sellaisesta seikasta. Seurauksena on yleensä ollut työnantajan huomautus kielenkäytön tarkistamisesta. Tästä huolimatta kyseessä voi olla joskus kunnianloukkaus ja opettaja joutua tästä syytetyksi. Oppilaat tai heidän huoltajansa ovat joissakin tapauksissa tehneetkin rikosilmoituksen esimerkiksi opettajan rasistisesta kielenkäytöstä. LAITON UHKAUS Oppilailla on usein se erheellinen käsitys, että opettajaa saa uhkailla mielin määrin ilman seurauksia. Opettajan ei tule kuitenkaan sietää millaisia uhkauksia tahansa; vakavat uhkaukset tulee saattaa poliisin tutkittavaksi. Laittomasta uhkauksesta on säädetty rikoslain 25 luvussa. Laiton uhkaus on laissa määritelty seuraavasti: joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Laittomasta uhkauksesta tuomitseminen edellyttää, että uhatulla henkilöllä on ollut perusteltu syy tuntea turvallisuutensa olleen vakavassa vaarassa. Jos esim. uhkaajan tiedetään olevan väkivaltainen, on selvää, että uhatulla yleensä on perusteltu syy pelkoonsa. Uhatulla voi luonnollisesti olla perusteltu syy pelkoonsa, vaikka uhkaaja ei olisi aikaisemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti. Tuomioistuin ratkaisee tapauskohtaisesti, onko henkilöä uhattu rikoksella ja onko hänellä ollut perusteltu syy pelkoonsa. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä laittomasta uhkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi tai ellei laittoman uhkauksen tekemiseen ole käytetty hengenvaarallista välinettä taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Näin ollen henkilön, joka katsoo, että häntä on uhattu laittomasti, tulee tehdä asiasta uhkauksen laadun mukaan rikosilmoitus tai tutkintapyyntö. Helsingin käräjäoikeus katsoi tuomiossaan joulukuussa 1999, että oppilas oli syyllistynyt nuorena henkilönä tehtyyn laittomaan uhkaukseen. Käräjäoikeus totesi, että opettajalla oli ollut perusteltu syy tuntea turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Oppilaan väite siitä, että kyse olisi ollut pelkästä pilapuheesta, ei vaikuttanut asiaan. Käräjäoikeus tuomitsi oppilaan nuorena henkilönä tehdystä laittomasta uhkauksesta sakkoihin sekä velvoitti oppilaan suorittamaan opettajalle vahingonkorvausta. Oppilas valitti asiasta hovioikeuteen.

8 7 Helsingin hovioikeus katsoi tuomiossaan oppilaan, joka oli ollut teot tehdessään juuri 15 vuotta täyttänyt, tekojen johtuneen pikemminkin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta, kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Tästä syystä oppilas jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, mutta oppilaan tuli kuitenkin maksaa opettajalle vahingonkorvausta henkisistä kärsimyksistä. Helsingin hovioikeuden ratkaisu ei ole mikään ennakkotapaus. Jos opettajaa uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, tulee hänen tehdä asiasta rlkosilmoitus tai tutkintapyyntö. FYYSINEN VÄKIVALTA, VOIMAKEINOJEN KÄYTTÖ Opettajan pahoinpitely Valitettavasti toisinaan oppilaiden ja joskus huoltajienkin aggressiot opettajaa kohtaan muuttuvat sanoista teoiksi ja opettaja joutuu työssään väkivallan kohteeksi. Tavallisimmin on tällöin kysymyksessä rikoslain 21 luvussa kriminalisoitu pahoinpitelyrikos. Näitä ovat lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Törkeästä pahoinpitelystä rangaistuksena on aina vankeutta, muista pahoinpitelyrikoksista yleensä sakkoa. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia ja lievä pahoinpitely taas asianomistajarikos. Huomattava on, että pahoinpitelyn uhrille ei välttämättä tarvitse aiheutua pahoinpitelystä ruumiinvammaa, jotta teko täyttäisi ainakin lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Lähtökohtaisesti aina kun opettaja joutuu pahoinpitelyn kohteeksi on hänen syytä tehdä asiasta rikosilmoitus poliisille. Tämän jälkeen asia etenee viranomaistietä poliisitutkintana, syyteharkintana ja tuomioistuinkäsittelynä. Vaikka kyseessä olisi alle 15 vuotiaan henkilön teko on ilmoitus syytä silti tehdä. Tällöinkin asiassa suoritetaan kuitenkin poliisitutkinta, joka jo sinällään voi estää vastaavanlaisen tapauksen uusiutumisen. Ainoastaan poikkeuksellisen lievissä opettajan fyysiseen koskemattomuuteen puuttumisissa, joissa tekoon syyllistyneen ikä ja aikaisempi tausta huomioon ottaen voidaan perustellusti olettaa, että tekoon syyllistynyt ojentuu koulun kurinpitokeinoin, voidaan rikosilmoituksen tekemisestä luopua. Rikosprosessissa opettajalla on asianomistajan asema ks. Opettaja asianomistajana. Lähestymiskielto Lähestymiskiellosta annettu laki tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Sen mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa haetaan, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavalla vakavasti häiritsemään tätä. Tuomioistuin, joka määrää kiellon, päättää myös sen tarkemmasta sisällöstä. Kielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Lähestymiskiellon hakeminen saattaa tulla kyseeseen esim. aggressiivisia vanhempia vastaan tai ehkä jopa oppilas- opettajasuhteessa. Oikeuskäytäntöä asiasta ei vielä juurikaan ole.

9 8 Hätävarjelu Opettajalla kuten muillakin kansalaisilla on oikeus puolustautua oikeudetonta hyökkäystä kohtaan. Vaikka opettaja näin tehdessään syyllistyisi yksittäisenä tekona rangaistavaan menettelyyn teon rangaistavuus poistuu, jos teko on ollut välttämätön hyökkäyksen torjumiseksi. Paitsi omaansa ja toisen henkeä ja terveyttä, opettajalla on oikeus puolustaa myös omaansa ja toisen omaisuutta oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Tärkeää hätävarjelutilanteessa on voimankäytön oikea arviointi. Teon rangaistavuus poistuu nimittäin vain silloin kun hyökkäyksen torjumiseksi tehdyt toimenpiteet ovat oikeassa mittasuhteessa sen vaarallisuuteen nähden. Jos toimenpiteet ovat ylimitoitettuja, väkivallan käyttöä esim. jatketaan vielä sen jälkeen kun hyökkääjä on jo saatu lannistetuksi syyllistytään hätävarjelun liioitteluun. Hätävarjelun liioittelusta tuomitaan tuomioistuimen harkinnan mukaan joko täyteen tai alennettuun rangaistukseen tai jos olosuhteet olivat olleet sellaiset, ettei ko. henkilö ollut voinut mieltään malttaa, ei häntä saa rangaistukseen tuomita. Virkamiehen vastustaminen Opettaja nauttii virkaansa tai toimeensa liittyviä tehtäviä hoitaessaan rikoslain 16 luvun mukaista erityistä suojaa. Jos opettajaa estetään virkatehtäviensä suorittamisessa on tästä teosta säädetty virkamieheen kohdistuvana kvalifioidut rangaistukset. Rangaistus tuomitaan teon törkeyden mukaan haitantekona virkamiehelle, virkamiehen vastustamisena tai virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, josta rangaistus on vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Jos opettaja toimii rehtorin määräyksestä valvojana tai järjestysmiehenä esim. koulun oppilaille järjestetyssä iltatilaisuudessa, toimii hän tuolloin virkatehtävissään ja on edellä kuvatun erityisen suojan piirissä. Jos opettajan osallistuminen tilaisuuden valvontaan on vapaaehtoista ja yhteys varsinaisiin virkatehtäviin on heikko, eivät virkamiehen vastustamista koskevat rikoslain säännökset tulle sovellettaviksi. Tässä tilanteessa opettaja nauttisi siten vain kansalaisille yleensä rikoslaissa säädettyä suojaa hengen ja terveyden osalta. Koulun tilaisuudet eivät yleensä ole kokouksista ja yleisötilaisuuksista annetun lain mukaisia yleisötilaisuuksia, joiden järjestäminen edellyttäisi ilmoitusta poliisille. Niihin osallistuminen normaalisti edellyttää kouluyhteisöön kuulumista, joko opettajana, oppilaana tai vanhempana. Osallistujamäärä ja tilaisuuden luonne huomioon ottaen, niitä ei voitane pitää lain tarkoittamina yleisinä kokouksina vaan luonteeltaan yksityisinä. Tämä vaikuttaa järjestyksen valvojina toimivien opettajien oikeudelliseen asemaan siten, että heitä eivät koske järjestyksen valvojista annetun lain säännökset. Näissä säännöksissä on määritelty mm. järjestyksenvalvojan oikeudet voimakeinojen käyttöön. Koska erikseen ei ole määritelty opettajan oikeuksia voimakeinojen käyttöön hänen valvoessaan koulun tilaisuuksia, on lähdettävä siitä, että voimakeinojen käyttöön soveltuvat samat periaatteet kuin varsinaisessa koulutyössä järjestystä ylläpidettäessä.

10 9 Edellytyksenä on, että opettaja on tilaisuudessa virkaansa tai toimeensa liittyvää työtä hoitamassa. Kurin- ja järjestyksenpitovalta rajoittuu oppilaisiin, jossa on noudatettava edellä mainittuja periaatteita mm. lievimmän mahdollisen voimankäytön periaatetta. Jos järjestyksenpidon tarve kohdistuu muuhun kuin koulun oppilaaseen tai kyse on em. vapaaehtoisesta osallistumisesta tilaisuuden valvontaan, järjestyksenpito rajoittunee suullisiin kehotuksiin. Voiman käyttö esim. häiriötä aiheuttavan henkilön poistamiseen ei ole ilman opettajaan itseensä kohdistuvaa syytteen uhkaa mahdollista, joten näissä tilanteissa on järjestyksen ylläpitämiseksi kutsuttava virkavalta paikalle. Voimakeinojen käyttö järjestyksenpidossa Opettaja joutuu joskus oppilaitoksessa järjestystä ylläpitäessään puuttumaan oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen. Näin tapahtuu pääsääntöisesti silloin, kun oppilas ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään. Koska lainsäädäntömme turvaa kansalaisen fyysisen koskemattomuuden hyvin pitkälle, on tarpeen selvittää, missä tilanteissa opettaja voi poiketa em. koskemattomuuden periaatteesta joutumatta itse syytetyksi esimerkiksi oppilaan pahoinpitelystä. Oikeuskäytännöstä käy ilmi kutakuinkin selkeä linja, jonka mukaan jos oppilas ei useammasta kehotuksesta huolimatta noudata opettajan toimivaltansa puitteissa antamaa kehotusta esim. työrauhan palauttamiseksi, saa opettaja järjestyksen ylläpitämiseksi puuttua oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen. Oppilasta kohtaan käytettyjen voimakeinojen tulee kuitenkin aina olla oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden eli tavoite on pyrittävä saavuttamaan lievintä mahdollista väkivaltaa käyttäen. Lisäksi käytettyjen voimakeinojen tulee aina selkeästi kohdistua järjestyksen ylläpitämistavoitteeseen. Sitä ei saa käyttää oppilaan rankaisemiseksi tai mahdollisten henkilökohtaisten antipatioiden purkamiseen. Ongelmaksi muodostuu juuri tuon oikeanlajisen ja oikein mitoitetun toimenpiteen löytäminen. Asiaa vaikeuttaa se, että aikaa toimenpiteen pohtimiselle on lähes aina hyvin vähän. Tyypillinen tilanne on ehkä opetusta häiritsevän oppilaan luokasta poistaminen. Oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeuden päätöksessä n:o 3471/83 katsottiin opettajalla olleen oikeus niskasta ja olkavarresta ohjaamalla poistaa luokasta häiritsevästi käyttäytynyt oppilas. Opettaja oli kuitenkin saatettuaan oppilaan käytävälle läimäyttänyt tätä kämmenellä pakaroille. Tätä tekoa oikeus piti pahoinpitelynä, joka kuitenkin tässä tilanteessa jäi rankaisematta, koska oikeus katsoi teon johtuneen anteeksiannettavasta ajattelemattomuudesta ja että yleinen etu ei vaatinut siitä rangaistuksen tuomitsemista. Tapauksessa on vedetty linjaa väkivallan käyttämiselle järjestyksen ylläpitämiseksi ja toisaalta oppilaan rankaisemiseksi. Helsingin hovioikeus katsoi päätöksessään opettajan syyllistyneen järjestyksen ylläpidossa liialliseen väkivallan käyttöön. Opettaja oli välituntia valvoessaan mennyt erottamaan kahta keskenään nahistelevaa oppilasta, jotka eivät olleet kehotuksesta huolimatta lopet-

11 10 taneet. Opettaja oli tuolloin tarttunut toista nahistelevaa oppilasta kurkusta kaksin käsin ja painanut tämän polvilleen maahan. Tästä aiheutui oppilaalle kaulalle punoittavat juovat, joissa oli ollut vähäistä ihonirhaumaa. Opettaja tuomittiin pahoinpitelystä kolmeenkymmeneen päiväsakkoon. Kuten todettu oikeanlajisten ja oikein mitoitettujen keinojen löytäminen on vaikeaa, mutta yleisenä ohjeena oikeuskäytännön valossa voisi vastaavanlaisiin tilanteisiin esittää, että opettajan käyttämien voimakeinojen tulisi mahdollisuuksien mukaan olla luonteeltaan passiivisia esim. oppilaan sitomista ja kiinnipitämistä siksi ajaksi kunnes tämä rauhoittuu. Vastaavasti voidaan todeta, että oppilaan lyömisestä tai muusta aktiivisesta väkivallasta rapsahtaa melkoisella varmuudella tuomio, vaikka tarkoituksena olisikin järjestyksen ylläpitäminen. OPETTAJAN "POISOTTO-OIKEUS" Oppilaiden tulee lain mukaan käyttäytyä asiallisesti oppilaitoksissa. Oppilasta, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti voidaan rangaista kurinpidollisesti. Lisäksi perusopetuslain mukaan opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta ja epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä jälkiistuntoon. Oppilaat saattavat pitää mukanaan esineitä tai tarvikkeita, joita eri syistä ei voida sallia tuotavan oppilaitokseen. Ei ole aivan yksiselitteistä, mitä kaikkea voidaan kieltää tuomasta oppilaitokseen. Tätä kysymystä ei ole kuitenkaan tarkoitus tässä yhteydessä käsitellä. Olennaista on huomata se, että vaikka tietyn esineen tms. tuominen kouluun olisi kiellettykin, ei sitä vain tällä perusteella voida ottaa oppilaalta pois vastoin tämän tahtoa. Tällöin voivat kuitenkin tulla harkittavaksi kurinpitokeinot. Usein poisottaminen on kuitenkin täysin mahdollista ja tarkoituksenmukaistakin muilla perusteilla. Oppilas voi häiritä opetusta monin eri tavoin. Yleistä on että erilaisten lelujen tai laitteiden käyttäminen tunnilla taikka välitunnillakin aiheuttaa häiriötä. Esine, jota oppilas käyttää luvatta ja/tai häiritsevästi voidaan ottaa tilapäisesti oppilaalla työrauhan palauttamiseksi, erityisesti jos oppilas kiellosta huolimatta jatkaa esineen käyttämistä. Vaikka tällöin kajotaankin lyhytaikaisesti oppilaan hallintaan, on muiden oppilaiden oikeus saada opetusta niin tärkeä oikeushyvä, että hallinnan lyhytaikainen loukkaaminen on sallittua. Lisäksi kyseessä on tällöin muutoinkin lähtökohtaisesti kyseessä tilanne, jossa oppilaalle ei aiheudu haittaa, joten useimmiten ei ole edes kysymys kielletystä hallinnan loukkaamisesta. Esine on kuitenkin palautettava viimeistään koulupäivän päättyessä oppilaalle tai tämän huoltajalle. Pakkokeinolaissa on säädetty jokamiehen kiinniotto-oikeudesta. Pakkokeinolain 1 :n mukaan jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta. Tämän lisäksi jokamiehen kiinniotto-oikeuden piiriin kuuluvat lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä vahingonteko sekä lievä petos.

12 11 Opettajalla voidaan sanoa olevan pääsääntöisesti tarpeen tullen kiinniotto-oikeus oppilaitoksessa tapahtuvien rikosten osalta. Jokamiehen kiinniotto-oikeus kattaa siten suurimman osan oppilaitoksissa tapahtuvista rikoksista. Pakkokeinolain 9-13 :ssä on säädetty henkilöön kohdistuvasta etsinnästä. Henkilöön kohdistuvalla etsinnällä tarkoitetaan mm. sen tutkimista mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muuten yllään. Vain poliisi voi päättää henkilöön kohdistuvasta etsinnästä. On siis huomattava, että opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää, siis esim. taskujen tai laukun tutkimista. Jos tällaiseen on tarvetta, tulee ottaa yhteys poliisiin. Jos oppilas/oppilaat antavat luvan, voi opettaja tutkia esim. heidän taskunsa ja laukkunsa. Oppilaat voivat vapaaehtoisesti esimerkiksi tyhjentää taskunsa ja laukkunsa. Tällaisessa on kuitenkin noudatettava tarkkaa harkintaa. Oppilaille ei saa antaa sellaista käsitystä, että heille voi tulla jotain haitallisia seurauksia, jos he eivät lupaa anna. Opettajan on myös otettava huomioon oppilaiden ikä ja kehitystaso. Mitä nuorempia oppilaat ovat, sitä vähäisempi kyky heillä on vastustaa opettajan ehdotuksia. Oppilaiden vapaaehtoisuuden tulee siis olla aitoa ja harkittua myös tilannetta jälkikäteen arvioitaessa. Jokamiehen kiinniotto-oikeus koskee varkaus- ja näpistysrikoksiakin. Jos siis oppilas jää verekseltä kiinni em. rikoksista eikä suostu palauttamaan ottamaansa toisen omaisuutta, on opettajalla kiinniotto-oikeus ja paikalle kutsutulla poliisimiehellä oikeus suorittaa tarvittaessa henkilöön kohdistuva etsintä. Teräaselaissa on kielletty vankeusrangaistuksen uhalla pitämästä julkisella paikalla hallussa vaarallista teräasetta. Pelkästään vaarallisen teräaseen hallussapito on siis rikos, josta voi seurata vankeutta. Näin ollen kenellä tahansa, myös opettajalla, on oikeus ottaa vaarallista teräasetta hallussaan pitävä kiinni. Jos teräaseen pois ottaminen ei edellytä henkilön käyvää tarkastusta on opettajalla oikeus ottaa se kiinniottamisen yhteydessä pois. Kiinniotettu samoin kuin vaarallinen teräase on luovutettava viipymättä poliisimiehelle. Kaikkien alkoholijuomien hallussapito on kielletty alle kahdeksantoistavuotiailta ja väkevien alkoholijuomien hallussapito alle kaksikymmentävuotiailta. Alkoholin laittomasta hallussapidosta voidaan tuomita vankeutta. Huumausaineiden hallussapito on luonnollisesti kielletty kaiken ikäisillä. Myös huumeiden hallussapidosta voidaan tuomita vankeutta. Koska näistä rikoksista voi seurata vankeutta, on mm. opettajalla oikeus ottaa laittomasti alkoholia tai huumeita hallussaan pitävä oppilas kiinni. Laittomasti hallussapidetty alkoholi tai huumausaineet on heti luovutettava poliisille. Poisottamisen tulee aina perustua järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitotarkoitukseen taikka liittyä pakkokeinolaissa säädettyyn jokamiehen kiinniotto-oikeuteen. Mitään esinettä ei saa ottaa oppilaalta pelkästään kurinpitotarkoituksessa pois. Näin ollen esimerkiksi sellainen menettely, että opettaja ottaa oppilaiden omaisuutta haltuunsa ja palauttaa sen esimerkiksi lukuvuoden päätyttyä ei ole sallittu.

13 12 POLIISITUTKINNAN VAIKUTUS KOULUN KURINPITOKEINOJEN KÄYTTÄMISEEN Peruskouluasetuksen, lukioasetuksen ja ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen nojalla kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa tai jatkaa, jos oppilasta vastaan on samanaikaisesti vireillä syyte tuomioistuimessa. Syyte tulee vireille tuomioistuimessa, kun haaste annetaan tiedoksi vastaajalle. Jos rikoksentekijä on alle 15-vuotias, hänen koulussa tekemänsä teko ei voi johtaa syytteeseen eikä häntä voida tuomita rikoksesta. Tuomioistuin voi lapsen iästä riippumatta tuomita hänet vahingonkorvauslain nojalla vahingonkorvauksiin. Koulu voi antaa hänelle kurinpitorangaistuksen. Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä koulu ei saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä samasta syystä muutoin kuin sellaisen teon perusteella, joka ei ole rikos, mutta joka kuitenkin voi aiheuttaa kurinpidollisen rangaistuksen. Edellä kirjoitettu rajoitus on syytä ottaa huomioon, kun ratkaistaan koulun kurinpitokeinojen soveltamista. TOIMINTAOHJEITA 1. Huolehdi todisteista näytön varmistamiseksi. Lääkäriin tai terveydenhoitajan luokse pahoinpitelyn jälkeen vammojen toteamiseksi. Kirjoita muistiin todistajat. Kerää kirjalliset todisteet. Käytä apuna toista opettajaa tai muuta aikuista, koska mielesi on todennäköisesti järkkynyt ja vaikuttaa toimintakykyysi. 2. Ota yhteyttä yksikön toiminnasta vastaavaan rehtoriin. Rehtorilla täytyy olla tieto tapahtumista. Rehtori ryhtyy toimenpiteisiin tutkinnan järjestämiseksi ja tarvittaviin koulunkäynnin ja opiskelun järjestelyihin. 3. Ota yhteyttä järjestön lakimiehiin. Lakimiehet neuvovat ja ohjaavat jatkotoimenpiteisiin. Lakimiehet kertovat, mikä tapauksessa on oleellista sekä minkälaista oikeusapua jutun missäkin vaiheessa tarvitaan.

14 13 4. Tee tutkintapyyntö tai rikosilmoitus poliisille. Kuuntele tässäkin lakimiehen ohjeita. Jos tutkinta ei etene toivotulla tavalla, voit ottaa yhteyttä tutkinnan johtajaan. 5. Selvitä järjestön lakimiehiltä mahdollisuutesi oikeusavun saamiseen. Lakimiehet keskustelevat asianajotarpeestasi, avun käytännön toteuttamisesta ja neuvovat oikeusturvavakuutuksen käyttömahdollisuuksista ja ehdoista. RIKOSOIKEUDELLINEN VASTUU Oppilaan rikosoikeudellinen vastuu Rikosoikeudellinen vastuu alkaa henkilön täyttäessä 15 vuotta. Kun 15 vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, poliisi voi kuulustella lasta teon johdosta ja toimittaa esitutkinnan. Alle 15-vuotiaaseen voidaan rikosoikeudellisen vastuun sijasta soveltaa vain lastensuojelulaissa säänneltyjä kasvatustoimenpiteitä, joiden käytöstä päättävät sosiaaliviranomaiset. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostettava sitä, että oppilas voidaan asettaa vahingonkorvausvastuuseen alle 15-vuotiaanakin. Nuorille rikoksentekijöille, jotka ovat teon tehdessään vuotiaita, on laissa suotu erityisasema, joka ilmenee esimerkiksi seuraavasti: - virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta rikoksesta, jonka joku on tehnyt alle 18-vuotiaana, mikäli rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta ja rikoksen katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Samoin tuomioistuin voi jättää samoilla perusteilla alle 18-vuotiaan rangaistukseen tuomitsematta. - kun tuomioistuin harkitsee alle 18-vuotiaalle rangaistusta, se voi tuomita nuorelle enintään _ rikoksesta säädetystä enimmäisrangaistuksesta, ja rikoksesta säädetty vähimmäisrangaistus voidaan alittaa. Opettajan rikosoikeudellinen vastuu Opettajalla on sama rikosoikeudellinen vastuu teoistaan kuin muillakin ihmisillä. Lisäksi opettajan on muistettava, että hän on virkamiehenä myös virkavastuussa tekemisistään rikoslain mukaisesti. Virkarikokseen voi syyllistyä vain rikoslaissa määritelty virkamies. Näitä virkamiehiä ovat valtion, kunnan ja kuntayhtymän viranhaltijat. Samassa asemassa ovat myös mm. kunnanvaltuutetut, kunnanhallituksen, lautakunnan, johtokunnan jäsenet.

15 14 Rikoslain mukaan virkamiehellä tarkoitetaan myös henkilöä, joka lain, asetuksen tai niiden nojalla annetun määräyksen perusteella muussa yhteisössä käyttää julkista valtaa. Näin ollen myös yksityisten koulujen opettajat ovat rikoslaissa tarkoitetulla tavalla virkamiehiä julkista valtaa käyttäessään. Rikoslain 40 luvussa säädetään, että virkarikoksena voidaan tuomita esimerkiksi - lahjuksen ottaminen - virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen - asiakirjan luvaton paljastaminen - virka-aseman väärinkäyttäminen - virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Virkarikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta. Lisäksi virkamiehelle voidaan antaa varoitus tai hänet voidaan tuomita viraltapantavaksi. Virkarikoksesta tuomittu rangaistus ja virkasuhteen aikana muusta rikoksesta tuomittu vankeusrangaistus merkitään lisäksi myös virkamiehestä pidettävään nimikirjaan, mikäli sellaista pidetään. Rangaistustieto poistetaan nimikirjasta määräajan kuluttua, esimerkiksi sakko poistetaan nimikirjasta kuuden vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä. Jos virkamiehen teko käsittää samalla muunkin rikoksen kuin virkarikoksen niin rangaistuksen saa tuomita kaikista rikoksista niin kauan kuin sen saa tuomita jostakin niistä. Virkarikosten lyhin vanhentumisaika on 5 vuotta. Tässä yhteydessä on myös syytä todeta, että asianomistajalla eli esimerkiksi oppilaalla tai hänen huoltajallaan on syyteoikeus virkarikoksissa (ks. Opettaja vastaajana). Oikeuskäytäntöä Rovaniemen hovioikeus antamassaan ratkaisussa tuomitsi peruskoulun luokanopettajan virkavelvollisuuden rikkomisesta ja peruskoulun lehtorin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja solvauksesta sakkoon. Tapauksessa luokanopettajan katsottiin toimineen vastoin kaupungin virkasäännön määräyksiä, joiden mukaan viranhaltijan on suoritettava virkaan kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä, määräyksiä sekä esimiehensä toimivaltaan kuuluvia ohjeita. Hovioikeus katsoi, että toimiessaan vastoin virkasäännön määräyksiä, luokanopettaja oli syyllistynyt samalla rikoslain virkarikossäännösten nojalla virkavelvollisuuden rikkomiseen. Tapauksessa opettaja oli luokkaretken aikana varkausepäilyjen johdosta tutkinut erään oppilaan laukut ja vaatteet päältäpäin sekä lisäksi pyytänyt oppilaita riisuuntumaan alushoususilleen varastettujen rahojen löytämiseksi. Hovioikeus katsoi, että opettajalla ei ollut oikeutta menettelyynsä varkausepäilyjen johdosta, jolloin hän oli tahallaan ylittänyt toimivaltansa ja siten laiminlyönyt virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaisen hoitamisen (Virantoimitusvelvollisuudesta on nykyään säädetty kuntalain 44 a :ssä). Toisessa tapauksessa peruskoulun lehtori oli oppitunnin aikana piirtänyt luokkahuoneen taululle niin sanotun "tikku-ukko"-kuvan ja selittänyt oppilaille sanallisesti, että kuvassa

16 15 esiintyi pieni lapsi kassalla karkkihyllyn edessä lattialla makaamassa ja itkuisena. Tämän jälkeen opettaja oli kysynyt eräältä oppilaalta, että "tälläinenkö sinä olet", jolloin osa luokan oppilaista oli alkanut nauraa. Hovioikeus katsoi, että teko oli objektiivisesti arvioiden ollut loukkaava eikä se ole ollut kasvatuksellisesti eikä kurinpidollisesti hyväksyttävä. Hovioikeus katsoi, että opettaja oli teollaan syyllistynyt solvauksen ohella myös virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun hän oli virkasäännön vastaisesti laiminlyönyt suorittaa virkaansa kuuluvat tehtävät asianmukaisesti sekä rikkonut virkatoiminnassaan virkasäännössä edellytettävän tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun vaatimuksia. Teko oli oikeuden mukaan lisäksi tehty tahallisesti loukkaamistarkoituksessa, ja koska se oli kohdistunut opettajaan nähden alisteisessa asemassa olevaan oppilaaseen, ei tekoa voitu kokonaisuudessaan arvostellen pitää vähäisenä. Vaasan hovioikeus antamassaan ratkaisussa tuomitsi peruskoulun luokanopettajan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä kuolemantuottamuksesta sakkoon. Tapauksessa opettaja oli vienyt 3. ja 4. luokan oppilaat liikuntatunnilla uimarannalle. Uimaranta syveni nopeasti 45 metrin jälkeen, mistä seikasta opettaja oli oppilaita muistuttanut. Oppilaat olivat menneet veteen ennen opettajaa, joka oli tarkkaillut tilannetta rannalta esimerkiksi laskemalla vedessä olleiden oppilaiden määrän. Opettaja oli mennyt veteen heti kuultuaan yhden oppilaan huutavan veden alle kadonnutta toveriaan. Opettaja oli pyytänyt rannalla olevaa oppilasta hakemaan apua ja lähti itse sukeltamalla etsimään veden alle kadonnutta oppilasta. Vasta sukeltaja oli puolen tunnin kuluttua löytänyt hukkuneen oppilaan. Hovioikeus katsoi, että opettajan velvollisuus virkatehtäviin kuului huolehtia oppilaiden turvallisuudesta. Opettajan oli tullut huolehtia siitä, ettei hukkumisvaaraa ollut. Opettajan antamia ohjeita ja varoituksia ei pidetty riittävänä keinona huolehtia oppilaiden turvallisuudesta, vaan opettajan ei olisi hovioikeuden tuomion mukaan tullut sallia sitä, että oppilaat menivät veteen ennen häntä. Näin ollen opettaja oli rikkonut virkavelvollisuutensa eikä tätä rikkomusta voitu pitää kokonaisuus huomioon ottaen vähäisenä. OPETUSTOIMEN SALASSAPITOVELVOLLISUUDESTA Opettajan virkavelvollisuuksiin kuuluu pitää tietyt työssään saamansa tiedot salaisina. Toisaalta tietyistä asioista hänellä taas on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluviranomaisille. Koulutusta koskevan lainsäädännön salassapitovelvollisuutta käsittelevät säännökset ovat saman sisältöisinä perusopetus-, lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Säännöksissä kerrotaan, millaisia tietoja ei ilman lupaa saa sivulliselle ilmaista. Ongelmana nykysääntelyssä on se, että missään ei ole säädettynä, millä edellytyksillä opettajalla olisi esimerkiksi oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöltä oppilaita koskevia tietoja.

17 16 Salassapitovelvolliset Salassapitovelvollisia ovat koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, myös mahdolliset oppilasjäsenet. Salassapitovelvollisia ovat lisäksi rehtori, opettajat, koulunkäyntiavustajat ja koulun muu henkilöstö. Myös opetusharjoittelua suorittavat henkilöt kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin. Salassapitovelvollisuus jatkuu luottamustehtävän tai palvelussuhteen päättymisen jälkeenkin. Salassapitovelvollisuuden sisältö Edellä mainitut salassapitovelvolliset eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Poikkeuksena tästä kategorisesta kiellosta on säädetty, että edellä mainitut salassapitovelvolliset sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Huomattava on, että asianomaisen lupa antaa mahdollisuuden salassapidettävienkin tietojen luovuttamiseen suostumuksen puitteissa. Kokemuksen mukaan suurin osa oppilaista tai näiden huoltajista on valmis antamaan tarvittavan luvan tietojen luovuttamiseen. Lupa on syytä pyytää kirjallisena. Perusopetusoppilaalta lupa on syytä pyytää hänen huoltajaltaan. Täysi-ikäinen henkilö sekä varttuneempi oppilas antaa luvan tietojen luovuttamiseen itse (L potilaan asemasta ja oikeudesta). Tiedot oppilaasta hänen siirtyessään oppilaitoksesta toiseen voivat olla oleellisen tärkeitä esimerkiksi oppilaan oman turvallisuuden takaamiseksi. Sivullisia asiassa ovat oppilaitoksen ulkopuoliset henkilöt, mutta myös edellä mainituista salassapitovelvollisista ne, joiden ei ole työnsä kannalta välttämätöntä saada tietoa ko. asiasta. Milloin tieto koskee esimerkiksi oppilaan henkilökohtaisia oloja tai taloudellista asemaa saattaa toisinaan olla vaikeasti määriteltävissä. Varminta on sen vuoksi tulkita lainkohtaa laajasti ja antaa muille salassapitovelvollisille sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaaville henkilöille oppilaasta, henkilöstöön kuuluvasta taikka heidän perheenjäsenistään saamaansa tietoa vain sillä periaatteella, että tiedon saanti on asianomaiselle henkilölle välttämätöntä opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi.

18 17 Lastensuojelulaissa säädetty ilmoitusvelvollisuus Lastensuojelulain 40 :n nojalla, jos mm. koulutustoimen palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on saanut virkaa tai tointa hoitaessaan tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Säännöksen nojalla myös opettajalla on velvollisuus ilmoittaa lastensuojelutarpeesta sosiaalilautakunnalle. Jos lastensuojelulain 40 :ssä tarkoitetusta asiasta kerrotaan vain ja ainoastaan sosiaalilautakunnalle, ei opettajan tarvitse pelätä edellä mainittujen salassapitosäännösten rikkomista. VAHINGONKORVAUSVASTUU Vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Tässä yhteydessä käsitellään sekä oppilaan että opettajan mahdollista vahingonkorvausvelvollisuutta. Vahingonkorvausvelvollisuus syntyy joko tahallisuuden tai tuottamuksen perusteella. Tuottamus tarkoittaa huolimattomuutta tai varomattomuutta. Tekijällä ei ole velvollisuutta korvata puhtaasti tapaturmaisesti aiheuttamaansa vahinkoa. Oppilaan vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvausvelvollisuuden alkamisesta ei ole määrätty täsmällistä ikärajaa, mutta oikeuskäytännössä on omaksuttu kanta, jonka mukaan vahingonkorvausvastuu saattaa syntyä jo ennen kouluikää. Pääsääntö oppilaiden vahingonkorvausvelvollisuudessa on se, että oppilaan vanhemmat eivät ole vastuussa oppilaan aiheuttamista vahingosta. Mikäli siis vahingokorvauksesta ei päästä sopimukseen oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, vahingonkorvauskanne on tuomioistuimessa nostettava oppilasta eikä tämän vanhempia vastaan. Vahingonkorvausta on vaadittava 10 vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Alle 18-vuotiaan vahingonkorvausta sovitellaan siten, että korvausta määrättäessä otetaan huomioon vahingon aiheuttajan ikä ja kehitystaso ja teon laatu sekä vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolosuhteet ja muut olosuhteet. Opettajan vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvauslaissa on säädetty työnantajalle velvollisuus korvata vahinko, jonka työntekijä tai virkamies on virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttanut. Vahinkoa kärsineen on ensisijaisesti vaadittava työntekijän tai viranhaltijan aiheuttamasta vahingosta korvausta työnantajalta. Vahingonkorvauslain mukaan työntekijältä tai viranhaltijalta voidaan vaatia vahingonkorvausta ainoastaan siinä tapauksessa, että sitä ei ole saatu työnantajalta. Poikkeuksena on tilanne, jossa työntekijä tai viranhaltija on tahallisesti aiheuttanut vahingon. Tässä tilanteessa työntekijä tai viranhaltija joutuu vastaamaan vahingosta yhdessä työnantajan kanssa.

19 18 Lähtökohtaisesti siis työnantaja vastaa työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta, eli esimerkiksi kunta vastaa opettajan työssään aiheuttamasta vahingosta. Jos siis oppilaalle, opettajalle tai koululle on aiheutunut vahinko, vahingon kärsineen tulee ensisijaisesti hakea korvausta työnantajalta. Esimerkiksi oppilaalle sattuneen vahingon korvaamisessa oppilaan vanhemmat tulee ohjata vaatimuksissaan työnantajan puoleen. Opettajan ei siis pidä ryhtyä neuvottelemaan tai sopimaan vahingonkorvauksen maksamisesta. Poikkeuksellisesti tilanteissa, joissa opettajan menettely on ollut erityisen moitittavaa, on hän velvollinen korvaamaan työnantajalle itselleen aiheutuneen vahingon tai vahingon, jonka työnantaja on sivulliselle joutunut korvaamaan. Vahingonkorvauksen määrä Vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Jos vahingonkorvauksen määrästä ei päästä yksimielisyyteen, tuomioistuin viime kädessä määrää vahingonkorvauksen määrän. Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingoista. Jos on aiheutettu ruumiinvamma tai muu henkilövahinko, vahinkoa kärsineellä on oikeus saada korvaus sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingoista aiheutuneista kuluista (esimerkiksi korvausta särkyneistä silmälaseista taikka rikkimenneistä vaatteista), tulojen tai elatuksen vähentymisestä, kivusta ja särystä sekä viasta tai muusta pysyvästä haitasta. Esinevahingon korvauksen määrän perustana on esineen jälleenhankinta-arvo. Henkisistä kärsimyksistä voi vahingonkorvauslain mukaan saada korvausta vain, mikäli kärsimyksen on aiheuttanut vapauteen, kunniaan tai kotirauhaan kohdistunut taikka muu sen kaltainen rikos. Oikeuskäytännössä henkisistä kärsimyksistä tuomittu vahingonkorvaus on pikemminkin ollut tuhansissa markoissa kuin kymmenissä tai sadoisssa tuhansissa markoissa. Tämä seikka on myös syytä pitää mielessä harkittaessa sitä, kuinka paljon oikeudenkäynnissä vahingonkorvausta henkisistä kärsimyksistä vaatii. Vahingonkorvauksen sovittelu Vahingonkorvauslain mukaan vahingosta, jonka työntekijä (tai virkamies) on työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Jos vahinko on sen sijaan aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Tuottamuksen raja on tärkeä, sillä työntekijä ei vastaa vahingosta, jos tuottamus on lievä. Tällaisena lievänä tuottamuksena voidaan pitää sellaista "tavanomaista" huolimattomuutta, jota voidaan pitää opettajan työssä ymmärrettävänä. Tavallisen ja törkeän tuottamuksen tilanteissa työntekijä sen sijaan on vastuussa aiheuttamastaan vahingosta.

20 19 Tavanomaisia tilanteita oppilaitoksissa, joissa joudutaan miettimään opettajan vahingonkorvausvelvollisuutta ovat tilanteet, joissa esimerkiksi AV-välineet rikkoutuvat tai koulun avaimet katoaa. Käytännössä opettajia ei ole katsottu näissä tilanteissa vahingonkorvausvelvollisiksi, vaan aiheutunut vahinko on jäänyt työnantajan korvattavaksi. Vastuuvakuutus Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on ottanut jäsenilleen vastuuvakuutuksen vakuutusyhtiö Sammosta. Vastuuvakuutuksesta korvataan työssä aiheutetusta vahingosta se määrä, minkä vakuutettu vahingonkorvauslain mukaan on velvollinen maksamaan työnantajalle tälle aiheutuneesta vahingosta tai tämän maksamasta vahingonkorvauksesta. Vastuuvakuutus ei korvaa tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella aiheutettuja vahinkoja. Vakuutus kattaa sellaisen opettajan aiheuttaman vahingon, josta opettajan on todettu esimerkiksi tuomioistuimessa olevan vastuussa. OPETTAJA TUOMIOISTUIMESSA TODISTAJANA, ASIANOMISTAJANA JA VASTAAJANA Opettaja todistajana Oikeusjärjestelmämme mukaan toimiminen todistajana kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin eikä siitä voi ilman seuraamuksia kieltäytyä. Todistelua koskevat säännökset sisältyvät oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun. Todistajaksi saattaa joutua joko rikos- tai siviiliprosessiin. Tavallisin tilanne opettajalle on joutua todistajaksi oppilaan vanhempien huoltajuuskiistaan. Todistajaksi kutsuminen on pääsääntöisesti tuomioistuimen tehtävä, joskin riitajutuissa asia voidaan uskoa myös jutun asianosaisen hoidettavaksi. Kutsu saapua todistajaksi tapahtuu postitse saantitodistusta vastaan tai haastemiehen toimittamalla tiedoksiannolla. Kutsussa ilmoitetaan, milloin todistajan on oltava tuomioistuimessa paikalla sekä mistä asiasta on kyse sekä jutun asianosaiset. Todistajat odottavat vuoroaan istuntosalin ulkopuolella ja tultuaan kutsutuksi sisälle istuntosaliin oikeuden puheenjohtaja tarkistaa todistajan henkilöllisyyden, jonka jälkeen todistaja vannoo todistajanvalan tai antaa todistajan vakuutuksen. Todistajan kannattaa varautua siihen, että henkilöllisyys vahvistetaan henkilöpapereista. Tämän jälkeen todistajalle esitetään tapauksen tiimoilta kysymyksiä, joihin hän on velvollinen vastaamaan ellei laissa ole erityistä vapauttamisperustetta. Todistajan kuten myös asianomistajan on tuomioistuinkäsittelyssä puhuttava totta. Perättömästä lausumasta tuomioistuimessa seurauksena on vankeusrangaistus. Opettajaan sovelletaan säännöstä, jonka mukaan virkamies ei saa todistaa siitä, mitä hänen tässä toimessaan on salassa pidettävä.

21 20 Salassapitosäännökset ovat kutakin koulumuotoa koskevassa lainsäädännössä ja pitävät sisällään sen, että opettaja ei saa sivulliselle ilmaista, mitä hän on tehtäväänsä hoitaessaan saanut tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Koska säännös on varsin laveasti tulkittavissa on opettajan todistajana toimiessaan huomautettava ennen todistelun aloittamista oikeuden puheenjohtajalle salassapitovelvollisuudestaan ja pyydettävä häntä jokaisen kysymyksen kohdalla ratkaisemaan onko kysymys sellainen, johon opettaja voi vastata ilman salassapitovelvollisuutensa rikkomista. Todistelun päätyttyä todistajana kysytään korvausvaatimusta oikeuteen saapumisestaan. Siviilijutuissa todistaja yleensä lisää varsinaiseen ansionmenetykseen myös hieman vaivanpaikkaa. Tuomioistuin harkitsee sitten korvausvaatimuksen kohtuullisuuden. Huomattava on, että aika, jonka opettaja todistajana oikeudessa matkoineen viettää on yleensä hänelle palkatonta aikaa. Rikosasioissa syyttäjän todistajille maksetut korvaukset määräytyvät kaavamaisesti ja maksetaan valtion varoista. Vastaajan todistajan korvauksen määräytyvät kuten edellä siviilijutun yhteydessä. Opettaja asianomistajana Asianomistajana pidetään loukatun tai vaarannetun oikeushyvän haltijaa eli toisin sanoen asianomistaja on henkilö, jolla on oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta sen vuoksi, että rikos on kohdistunut häneen. Asianomistajan ja syyttäjän intressit ovat usein samankaltaiset, joten syyttäjä ajaa jutussa myös asianomistajan etua. Tämän vuoksi ei ole yleensä tarpeen järjestää asianomistajana olevalle opettajalle erillistä oikeusoppinutta avustajaa hänen oikeuksiensa turvaamiseksi. Kun syyttäjä ajaa juttua on asianomistaja paikalla itse tai valtuuttamansa edustajan välityksin. Asianomistajan tehtävänä jutussa on vastata hänelle ko. asiasta esitettyihin kysymyksiin ja ilmoittaa mahdolliset korvausvaatimuksensa rikoksen johdosta. Asianomistaja voi myös pyytää syyttäjää huolehtimaan vahingonkorvausvaatimuksen esittämisestä. Syytteen luettuaan syyttäjä kysyy asianomistajalta, yhtyykö asianomistaja syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Rangaistusvaatimukseen yhtyminen ei ole edellytys korvausvaatimuksen esittämiselle. Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. Jos asianomistajaopettaja haluaa itse ajaa syytettä em. tilanteessa, on syytä ottaa yhteyttä OAJ:n lakimiehiin tilanteen arvioimiseksi ja mahdollisen oikeusavun järjestämiseksi. Myös silloin, kun syyttäjän ajamaan juttuun liittyy ilmeinen uhka vastaajan/syytetyn esittämän syytteen kohteeksi joutumisesta, on otettava yhteyttä OAJ:n lakimiehiin oikeusturvan järjestämiseksi.

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala.

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala. Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974 Vahingonkorvauslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain soveltamisala. Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä

Lisätiedot

Johdanto...4. Opettajan psyykkisen. koskemattomuuden loukkaaminen...5.. Fyysinen väkivalta, väkivallalla uhkaaminen ja voimakeinojen käyttö...

Johdanto...4. Opettajan psyykkisen. koskemattomuuden loukkaaminen...5.. Fyysinen väkivalta, väkivallalla uhkaaminen ja voimakeinojen käyttö... Kai Kullaa, Nina Lahtinen, Erkki Mustonen, Markku Poutala, Kristiina Tuhkiainen, Marjatta Pitkänen, Heikki Sahlman Johdanto...4 Opettajan psyykkisen. koskemattomuuden loukkaaminen...5.. Kunnianloukkaus...6

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Järjestyksenpito koulussa Onko koululla ja opettajalla riittävästi toimivaltaa? Erkki Mustonen Johtava lakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Järjestyksenpito koulussa Onko koululla ja opettajalla riittävästi toimivaltaa? Erkki Mustonen Johtava lakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Järjestyksenpito koulussa Onko koululla ja opettajalla riittävästi toimivaltaa? Erkki Mustonen Johtava lakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Koulun järjestyssäännöt Jokaisella koululla/oppilaitoksella

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Vastuuvakuutukset ja kulotus

Vastuuvakuutukset ja kulotus Vastuuvakuutukset ja kulotus Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pekka Kokko 11.11.2009 Mitä vastuuriskillä tarkoitetaan? Riski siitä, että yritys tai yhteisö joutuu kantamaan seuraamukset toimintansa tuotteensa

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Viranomaisen vahingonkorvausvastuu Viranomaisen vahingonkorvausvastuusta on erilliset säännökset vahingonkorvauslaissa

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 Perusopetusta sääteleviä lakeja ja muita säännöksiä: - Perusopetuslaki 628/1998, muutettu useita kertoja - Perusopetusasetus

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Sastamalan oppilaitosten järjestyssäännöt

Sastamalan oppilaitosten järjestyssäännöt Sastamalan oppilaitosten järjestyssäännöt 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TAVOITE Järjestyssääntöjen tavoitteena on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, viihtyisä sekä oppimisen kannalta tuloksellinen

Lisätiedot

Viranhaltijan velvollisuudet ja vastuu

Viranhaltijan velvollisuudet ja vastuu Viranhaltijan velvollisuudet ja vastuu Varatuomari Heikki Paajanen 62.2012 Viranhaltijan palvelussuhteesta Virkasuhde syntyy yksipuolisella hallintotoimella (nimitys tai määräys). Suostumus toki edellytetään.

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto Oikeutesi netissä Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. MLL:n Nuortennetti tarjoaa nuorille tietoa,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Perusopetuslain 35 mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Perusopetuslain 35 mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. OJENTAMIS- JA KURINPITOTILANTEISSA TOIMIMINEN JA OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI KURINPITORANGAISTUKSEN YHTEYDESSÄ TAI SILLOIN, KUN OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN ON EVÄTTY 1. TAUSTAA Perusopetuslain 29 mukaan jokaisella

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta 1 (5) 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI PERUSOPETUSLAIN, LUKIOLAIN, AM- MATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 60/2005 7.10.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Kihlakunnan poliisilaitoksen päätös 27.7.2004, jolla

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS 22.01.2009 Dnro OKV/15/31/2008 1/10 ASIA Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO Perustuslain 110 :n 1 momentin mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, HÄIRINNÄLTÄ JA VÄKIVALLALTA HARTOLAN YHTENÄISKOULU

SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, HÄIRINNÄLTÄ JA VÄKIVALLALTA HARTOLAN YHTENÄISKOULU SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, HÄIRINNÄLTÄ JA VÄKIVALLALTA HARTOLAN YHTENÄISKOULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa 15.6.2011 !" # #"$!%"" %""& ' & ()(*+ &,-& +*+& $+. $ " #",. $%.

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

//'; ~ v ~u Ic (?L - e I L... V I 1 JUUTILAINEN KLAUS PETRI RAINER 12.3.2001-25.9.2001 HELSINKI

//'; ~ v ~u Ic (?L - e I L... V I 1 JUUTILAINEN KLAUS PETRI RAINER 12.3.2001-25.9.2001 HELSINKI ~ //'; ~ v ~u Ic (?L - e I L... V I 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO nro 03/5864 4/6 Os. Asiana: KÄRÄJÄOIKEUDEN KOKOONPANO 9.6.2003 R 03/1155 Puheenjohtaja käräjätuomari Tuovi Hyvärinen (C I 0 1:) t ~ Lautamiehet

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

Jos joudut rikoksen uhriksi

Jos joudut rikoksen uhriksi 1 / 5 28.1.2009 12:11 Jos joudut rikoksen uhriksi Etusivu Rikosasian käsittelyn vaiheet Korvaukset Tukipalvelut Perheväkivalta Lapsi rikoksen uhrina Lähestymiskielto Apua ja tukea Muut esitteet Jos joudut

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014 Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opetushallinto - Eduskunta: lait (mm. oppiaineluettelo) - OKM: asetukset ja määrärahat - OPH:

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

KUNNIANLOUKKAUS INTERNETISSÄ VUOSINA 2013 JA 2014

KUNNIANLOUKKAUS INTERNETISSÄ VUOSINA 2013 JA 2014 Päivi Pylvänen HTM Oikeustieteen päivät 2015 rikosoikeuden väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto Joensuu 25. - 26.8.2015 ARVOSTELUA VAI HALVENTAMISTA? KUNNIANLOUKKAUS INTERNETISSÄ VUOSINA 2013 JA 2014

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT A. YLEISET SÄÄNNÖT 1. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015 1142/2015 Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto...12. Osa 1. Opetuksen ja kouluyhteisön osapuolet sekä yhteistyötahot ketkä vastuuta kantavat?...15

Sisällys. Johdanto...12. Osa 1. Opetuksen ja kouluyhteisön osapuolet sekä yhteistyötahot ketkä vastuuta kantavat?...15 Sisällys Johdanto...12 Osa 1. Opetuksen ja kouluyhteisön osapuolet sekä yhteistyötahot ketkä vastuuta kantavat?...15 Perusopetus ja lukio-opetus mitä niillä tarkoitetaan?...16 Opetuksen järjestäjä...19

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo Vaikka voisi näyttää siltä, että lapset istuvat yksin medialaitteidensa parissa, on vuorovaikutus ja kommunikaatio muiden kanssa keskeistä lasten verkon ja median käytössä (Rahja, 2013, 11). Verkko mahdollistaa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa

Lisätiedot

ROPOT -KONSULTAATIO ROHKENENKO PUUTTUA, OSAANKO TOIMIA?

ROPOT -KONSULTAATIO ROHKENENKO PUUTTUA, OSAANKO TOIMIA? ROPOT -KONSULTAATIO ROHKENENKO PUUTTUA, OSAANKO TOIMIA? Aloitussanat Poliisin esittäytyminen Rikosilmoitus Poliisi tekee aina lastensuojeluilmoituksen 15 vuotta täyttäneillä rikosoikeudelliset seuraamukset

Lisätiedot

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET POLIISI SUOMESSA POLIISI SUOMESSA Suomessa toimii yksi poliisi. Poliisina voi toimia nainen tai mies. Poliisi voi liikkua ja esiintyä joko virkapukuisena tai siviiliasuisena. Poliisilla on kuitenkin aina

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

28.11.2013. Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua.

28.11.2013. Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua. 28.11.2013 IT-palvelujen väärinkäytön seuraamukset lyhyesti Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua. IT-palvelujen väärinkäytöllä tarkoitetaan IT-palvelujen

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.09.2009 Dnro OKV/13/21/2008 1/6 ASIA Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO Valtionsyyttäjä on 12.8.2008 oikeuskanslerille osoitetussa kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä vakuutusyhtiö) yleiset ehdot (voimassa 1.1. LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.2012 alkaen) 1. Vakuutuksen tarkoitus 1.1 Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginhallitus 14.4.2008 Kaupunginvaltuusto 28.4.2008 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1

Lisätiedot