POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 11/ (32) Laukkanen Heikki sihteeri. Keisanen Päivi Lappalainen Aki. Vuorela Maarit

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 11/ (32) MYR:in sihteeristö Aika klo 09:00-11:00 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Rämet Jussi Puheenjohtaja Rajala Tiina Varapuheenjohtaja Laukkanen Heikki sihteeri Jaakola Päivi Jäsen Keisanen Päivi Jäsen Lappalainen Aki Jäsen Matturi Vesa Jäsen Pulkkinen Anne Jäsen Saapui kohdan 149 aikana Kurvinen Anne-Maaria Varajäsen Pietilä Jarkko Varajäsen Suutari Tiina Varajäsen Poistui kohdan 152 aikana Muut läsnäolleet Saarinen Vesa MYR varapj. Ranta Janne ELY-keskus Vuorela Maarit PPL Mehtälä Ville ELY-keskus Tapaninen Ilpo PPL Poistui kohdan 150 jälkeen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Jussi Rämet Puheenjohtaja , Heikki Laukkanen Sihteeri Vesa Matturi Puheenjohtaja 155 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:

2 Kokouksen 11/2016 asiat Otsikko Sivu 147 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Esityslistan hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Maakuntaohjelman arviointi ja uuden maakuntaohjelman työohjelman esittely 151 Kevään 2017 hankehaun ajankohta ja teemat Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa oppimista ja osaamista 8 työelämässä / ESR 153 Tohtorikoulutuksen innovaatiovalmennuksen ja yritysyhteistyön 9 kehittäminen TINY TOT / ESR 154 Resurssiviisas infrastruktuuri/ EAKR Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssivirrat/ EAKR Kestävä Kasvu / EAKR Alavieskan maantie kunnostaminen / EAKR Suuntana muutos (SUMU -hanke) / ESR My Way Minun Polkuni / ESR Pitstoppi / ESR LYY Luovuus yrityksen ytimeen / ESR Oulun seudun digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämis- ja 23 koulutushanke (DIMMY) / ESR 163 Teollisuuden ydinvoimaklusterin käynnistäminen - Oulu /EAKR Luonnosta hyvinvointia esiselvityshanke /ESR Lähde! / ESR MYR:in sihteeristön kevään 2017 kokousajat Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 32 Pöytäkirjan tarkastajat: 2

3 MYR:in sihteeristö Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MYRS Avataan kokous ja todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaisek si. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 3

4 MYR:in sihteeristö Esityslistan hyväksyminen MYRS Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 4

5 MYR:in sihteeristö Pöytäkirjan tarkastajien valinta MYRS Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Mehtälä ja Janne Ranta. Pöytäkirjan tarkastajat: 5

6 MYR:in sihteeristö Maakuntaohjelman arviointi ja uuden maakuntaohjelman työohjelman esittely MYRS Suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen esittelee nykyisen maakuntaohjelman arvioin nin tulokset ja uuden maakuntaohjelman työohjelman. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 6

7 MYR:in sihteeristö Kevään 2017 hankehaun ajankohta ja teemat MYRS Keskustellaan kevään 2017 hankehaun ajankohdasta ja mahdollisista teemoista. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Vuoden 2017 ensimmäinen haku on sovittu päättyväksi Siinä paino te taan PPL:n osalta vähähiilisiä hankkeita. ESR:n kaikissa toimintalinjoissa haetaan eri tyi ses ti hankkeita, joilla edistetään miesten osallistumista koulutukseen ja työhön se kä ehkäistään miesten syrjäytymistä. Vuoden 2017 toinen haku on sovittu päättyväksi Tähän liittyen kes kus tel tiin mahdollisuudesta tehdä yhteishaku Pohjois-Suomen maakuntien kanssa, jot ta yhteisten ylimaakunnallisten hankkeiden osuutta saataisiin isommaksi. Syksyn ha ku tee moi hin palataan vielä kevään kokouksissa, mutta harkittavia teemoja voi si vat mm. olla digitalisaatio ja viennin edistäminen. Pöytäkirjan tarkastajat: 7

8 MYR:in sihteeristö Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa oppimista ja osaamista työelämässä / ESR MYRS Hakija: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (erityistavoite 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen) Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat Haettu tuki / kokonaiskustannukset: e/ e Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 1 Osaaminen virtaa Jokilaaksoissa oppimista ja osaamista työelämässä Pöytäkirjan tarkastajat: 8

9 MYR:in sihteeristö Tohtorikoulutuksen innovaatiovalmennuksen ja yritysyhteistyön kehittäminen TINY TOT / ESR MYRS Hakija: Oulun yliopisto Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen) Toteuttamisalue: Oulun seutukunta Haettu tuki / kokonaiskustannukset: e/ e Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 2 Tohtorikoulutuksen innovaatiovalmennuksen ja yritysyhteistyön kehittäminen TINY TOT Pöytäkirjan tarkastajat: 9

10 MYR:in sihteeristö Resurssiviisas infrastruktuuri/ EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ TEM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Oulun kaupunki Osahakija: Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Kiertotaloudella tarkoitetaan uudenlaista resurssiviisasta talousmallia, jossa luo daan taloudellista lisäarvoa ja samalla vähennetään ympäristökuormitusta pi tä mäl lä materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään samalla kun luonnonvarojen käyt tö minimoidaan. Kiertotalouden tehokas toteuttaminen vaatii uudenlaisia toi min ta mal le ja, tutkimusta ja kokeilevaa pilotointitoimintaa. Kiertotalouden soveltaminen on mahdollisuus yrityksille tehostaa oman toimintansa kustannustehokkuutta ja mi ni moi da resurssisien kulutusta. Kustannussäästöjen lisäksi kiertotaloudella voi daan saavuttaa huomattavia ilmastohyötyjä. EU:n nykyisessä jätedirektiivissä (2008/98/EY) ohjeistetaan jäsenvaltioita luon non va ro ja tehokkaasti hyödyntävään kierrätysyhteiskuntaan. Tämän saavuttamiseksi di rek tii vis sä on asetettu tavoite, että vaarattoman rakennusja purkujätteen kier rät tä mis tä, uudelleenkäyttämistä tai muuta hyödyntämistä on lisättävä vähintään 70 pai no pro sent tiin vuoteen 2020 mennessä. Näiden EU:n ympäristötavoitteiden myö tä Oulun kaupunki on vuoden 2014 ympäristöohjelmassaan linjannut energia- ja ma te ri aa li te hok kuu den olevan sen yksi kolmesta päämäärästään. Ym pä ris tö oh jel mas sa tavoitellaan materiaalitehokkuutta mm. tehostamalla purkumateriaalien uu del leen käyt töä ja kierrätystä edistämällä kestäviä ja ympäristövastuullisia valintoja jul ki sis sa hankinnoissa. Oulun alueella syntyy vuosittain maarakennukseen hyödyntämiskelpoista beto ni murs kaa sekä lento- ja pohjatuhkaa yli tonnia. Hankkeen valmistelun yh tey des sä käydyissä keskusteluissa paikalliset toimijat ovat myös kertoneet, että be to ni murs ket ta syntyy tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin mitä sitä hyö ty käy te tään. Betonimurske ja lento- ja pohjatuhka luokitellaan Suomen nykyisellä lain sää dän nös sä jätteeksi. Vuonna 2006 voimaantulleessa valtioneuvoston ase tuk ses sa (591/2006) on määritelty edellytykset betonimurskeen, lentotuhkan ja poh ja tuh kan hyödyntämiselle maarakentamisessa. Asetuksen tarkoituksena on edistää ky sees sä olevien jätteiden hyödyntämistä rajatuin ehdoin. Jätteiden hyödyntämistä maa ra kenta mi ses sa rajoittavat ennen muuta käytännön kokemuksen puute. Tä män lisäksi suurimmalla osalla kunnista ja yrityksistä ei ole selkeitä ja toimivia Pöytäkirjan tarkastajat: 10

11 MYR:in sihteeristö suun nit te lu- ja mitoitusohjeita eikä kilpailutusasiakirjoja, joiden avulla be to nimurs ket ta tai lento- ja pohjatuhkaa voitaisiin arvioida tasapuolisesti materiaalina maa ra ken nus koh tei siin. Betonimurskeen ja lentotuhkan lisäksi kaupungeissa ja kunnissa käytetään vuo sit tain huomattava määrä hiekoitushiekkaa liukkauden torjuntaan. Oulun alueella hie koi tus hiek kaa käytetään noin tonnia. Suurin osa kaikesta hiekoitushiekasta pää tyy kaatopaikoille tai maankaatopaikoille. Hankkeen yhteydessä arvioidaan tei den talviliukkauden estoon käytettävän hiekoitushiekan kierrätysmahdollisuuksia. Pro jek tis sa arvioidaan käytettyjen hiekoitushiekkojen puhdistusmahdollisuuksia ja sii tä syntyviä kustannuksia. Hankkeen avulla pyritään yritysyhteistyön kautta kehittämään Oulun alueelle mas sa pörs si, jonka avulla edistetään ylijäämämassojen hyötykäyttöä. Massapörssin idea na on tehokkaasti koordinoida Oulun alueella syntyviä uusiomateriaaleja ja yli jää mä mas so ja niille soveltuviin käyttökohteisiin. Hanketta on valmisteltu Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa ke vääs tä 2016 lähtien. Hankkeen valmistelun yhteydessä kartoitettiin kiertotalouden mah dol li suuk sia, potentiaaleja sekä yritysten kiinnostusta hankeideaa kohtaan. Val mis te lu vai hees sa kartoitettiin samalla kiertotalouden toimijaverkostoa. Sel vi tys vai hees sa käytiin myös vuoropuhelua keskeisten yritysten ja tutkimuslaitosten kans sa. Resurssiviisas infra -hankkeen tavoitteena on: Tehostaa uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa Luoda uusiomateriaalien suunnittelu- ja mitoitusohjeistukset maa raken ta mi seen Edistää alueellisen massapörssin syntymistä Lisätä yritysten tietoutta uusiomateriaalien ominaisuuksista, so vel tuvuuk sis ta, mark ki nois ta, tarpeista ja liiketoimintamahdollisuuksista Lisätä yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välille Löytää uusia toimintatapoja uusiomateriaalien kierrätyksen tehostamiseen Arvioida keinoja hiekoitushiekan ympäristöystävälliselle kierrätykselle Hankkeen toteutus koostuu kuudesta työpaketista: 1) Uusiomateriaalien suunnittelu- ja mitoitusohjeistuksen valmistelu Hankkeen alkuvaiheessa aloitetaan uusiomateriaalien suunnittelu- ja mi toi tus oh jeis tuk sien valmistelu, jota täydennetään projektin edetessä. Suunnitteluohjeistuksen valmistelussa hyödynnetään asiantuntijapalveluja 2) Pilottikohteiden määrittely ja suunnittelu Kartoitetaan kierrätysraaka-aineiden käyttötarkoitukseen soveltuvia pilot ti koh tei ta. Määritellään pilottikohteisiin tarvittavat seurantalaitteistot tiedon keräämistä var ten ja suunnitellaan laitteiden asennus. Määritellään pitkäaikaisseurannasta vastuussa olevat toimijat. 3) Seurantalaitteiston asennus pilottikohteisiin Asennetaan laitteistot ja käynnistetään seuranta. Hankkeessa ei toteuteta pilottikohteiden rakentamista 4) Seurantatulosten analysointi ja dokumentointi Seurantaa tehdään hankkeen aikana hankerahoituksella ja seurantaa jat ke taan myös hankkeen jälkeen hakijan omalla rahoituksella. Pöytäkirjan tarkastajat: 11

12 MYR:in sihteeristö ) Uusiomateriaalien hyötykäyttäjäyhteistyön aktivointi Verkostoitumis-, esittely ja infotilaisuuksien avulla kootaan yhteen kaikki ai hees ta kiin nos tu neet yritykset ja tunnistetaan tarpeet ja ongelmat uu sio ma te ri aa lien hyö ty käy tön edistämisen kannalta Järjestetään yrityskysely, jossa selvitetään, paljonko Oulun seudulla tuo te taan kier rä tys kel pois ta uusiomateriaalia. 6) Massapörssin selvitystyö Kootaan yhteen kaikki massapörssistä kiinnostuneet yritykset. Kehitetään rakennusten purkulupahakemuksen jäteselvitystä sähköiseksi lo mak keek si, jossa esitetyt tiedot siirtyvät automaattisesti massapörssin tie toon. Ouka.fi -sivustolle kootaan tiedot ja välitetään hankkeessa syntyvää aineis toa se kä viestitään hankkeen etenemisestä ja ajankohtaisista tapahtumista Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 37/ 55 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E5 Valmistelija: Aki Lappalainen, Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kas vua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hankkeen tuloksena materiaali- ja energiatehokkuus on parantanut ja samalla on luo tu uusia edellytyksiä kiertotalouteen perustuvalle liiketoiminnalle. Hankkeella on myön tei siä ilmastovaikutuksia ja se tukee vähähiilisempään yhteiskuntaan siir ty mis tä. Hankkeessa luodaan materiaalivirtojen hyödyntämistä tukeva massapörssi. Han ke on Oulun kaupungin ympäristö-ohjelmaa toteuttava. Betonin ja tuhkien kierrätyksellä voidaan korvata neitseellisiä luon non ki vi mate ri aa le ja sekä edistää EU:n jätedirektiivin mukaista materiaali- ja ekotehokkuutta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 12

13 MYR:in sihteeristö Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssivirrat/ EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ TEM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Osahakija: Raahen kaupunki/ Raahen seudun yrityspalvelut Toteutusaika: Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Raahen ja Yli vies kan seutukunnat Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Materiaalivirtoja on analysoitu aikaisemmin lähinnä valtakunnallisella tasolla. Ma te ri aa li vir to ja sekä niiden käytön tehokkuutta ja vaikutuksia tulee kuitenkin pystyä tar kas te le maan konkreettisesti myös alueellisesti, jotta voidaan tunnistaa keinoja alu een luonnonvarojen käytön tehostamiseksi kestävällä tavalla. Alueellinen tar kas te lu on laadittu aiemmin muun muassa Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla (Sitran pi lot ti han ke). Pohjois-Pohjanmaalla on useita luonnonvara- tai raaka-aineintensiivisiä toimialoja (mm. metalli- ja konepajateollisuus, energiatoimiala, maa- ja metsätalous, met sä teol li suus, elintarviketeollisuus, kaivosteollisuus, rakentaminen), joilla on erityistä mer ki tys tä koko aluetalouden kannalta. Näiden toimialojen kehittämisen kannalta on tärkeää saada konkreettista tietoa materiaalivirroista ja niiden vaikutuksista alue ta lou teen ja työllisyyteen. Tieto raaka-ainevirroista mahdollistaa niiden te hok kaam man käytön, resurssitehokkuuden parantamisen ja nykyistä tehokkaamman ma te ri aa lien kierrätyksen. Mallintamalla alueen materiaalivirrat sekä niihin liittyvät taloudelliset tunnusluvut, saa daan vertailukelpoista tietoa eri toimialojen arvoketjujen kehit tä mis po ten ti aa lis ta ja muutostilanteiden (esim. tuotannon kasvu/väheneminen, uudet merkittävät in ves toin nit alueelle, teknologinen muutos) vaikutuksista. Materiaalivirtamallilla voi daan lisäksi arvioida myös yksittäisten merkittävien investointien vaikutuksia alu eel le. Hankkeenvalmistelussa on hyödynnetty tietoa muualla Suomessa laadituista vas taa van tyyppisistä tarkasteluista. Hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva luonnonvarojen ja muiden ma te ri aa lien käytöstä Pohjois- Pohjanmaalla sekä tunnistaa mahdollisuudet tehostaa re surs sien käyttöä, lisätä myönteisiä vaikutuksia elinkeinoihin ja työllisyyteen sekä vä hen tää luonnonvarojen käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Pöytäkirjan tarkastajat: 13

14 MYR:in sihteeristö Maakunnallisen kokonaistarkastelun lisäksi selvitetään tarkemmin yhdellä toimi alal la (energiantuotanto) tapahtuvien muutosten alueellisia vaikutuksia maa kun nal li sel la ja seudullisella tasolla. Tavoitteena on pystyä ennakoimaan entistä pa rem min toimialalla tapahtuvien rakenteellisten muutosten vaikutuksia ja mah dol li suuk sia sekä mahdollistaa niihin reagointi yrityskohtaisessa, paikallisessa ja alu eel li ses sa päätöksenteossa. Hankkeessa laadittavaa resurssivirtamallia ei ole laajamittaisesti hyödynnetty Poh jois-poh jan maan aluetalouden kuvaamisessa. Energia- ja materiaalitehokkuuden edis tä mi nen on edennyt lähinnä yrityskohtaisesti ja alueellinen kuva resursseista (ma te ri aa lit, työvoima, rahavirrat) ja niiden käytöstä on ollut pirstaleinen. Tavoiteltu toi min ta ta van muutos on se, että jatkossa yrityksillä ja aluekehittäjillä on käy tet tä vis sään työkalu jonka avulla saadaan tarkkaa tietoa muun muassa eri toimialojen mer ki tyk ses tä aluetaloudessa, niiden välisistä kytkennöistä sekä ke hit tä mis po ten ti aa lis ta. Lisäksi laaditaan yksityiskohtaisempia seudullisia tarkasteluja ja kaksi case -tut ki mus ta. Alueellinen resurssivirtamalli antaa kokonaiskuvan tarkastelualueen luon nonva ro jen käytöstä, talouden tehokkuudesta ja kokonaisvaikutuksista. Malli kertoo, miten ra ha- ja materiaalimääräiset resurssivirrat ohjautuvat alueen tuotantoon, toi mi alo jen välillä ja kulutukseen sekä alueelta vientinä pois, millaista arvonlisäystä re surs si vir rois ta tapahtuu, ja kuinka suuri työllistävä vaikutus alueen tuotannosta syntyy. Mal lin avulla voidaan laskea, kuinka suuret kokonaispäästöt resurssivirtojen käy tös tä aiheutuu, ja mikä on hyödyntämättömien sivuvirtojen ja jätteiden määrä. Laa dit ta van resurssivirtamallin avulla voidaan optimoida luonnonvarojen ja yleensä ma teri aa lien käyttöä ja arvioida ennakoitavia toimialojen rakennemuutoksia ja niiden konkreettisia vaikutuksia. Hanke toteutetaan pääosin asiantuntijaselvityksenä; resurssivirtamallin laadinnasta ja siihen liittyvästä vaikutusten arvioinnista vastaa asiantuntijakonsultti. Projektin ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan alueelliset resurssivirrat (ma te ri aa li ja raha) ja niiden ympäristö- ja aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa. Hank keen toisessa vaiheessa resurssivirtamallin käyttöä demonstroidaan ca se-ana lyyseil lä kehittämiseen liittyvän strategisen päätöksenteon tukimenetelmänä se kä investointien vaikutusten ennakoinnissa. Hankkeen työpaketit: Työpaketti 1: Aluetalouden nykytilan kuvaus sekä materiaalitaseet Pohjois-Pohjanmaan aluetalouden nykytila ja materiaalitase, resurssitehokkuutta ku vaa vat tunnusluvut, merkittävimmät materiaalien käytön tehostamisen mah dol li suu det Raahen seudun sekä Oulun Eteläisen alueen aluetalouden nykytila ja ma te ri aa li ta seet Työpaketti 2: Resurssivirtamallin pilotointi energiatoimialalla tapahtuvien muu tos ten vaikutusten mallintaminen koko maakunnan tasolla Uuden energiantuotannon vaikutukset alueellisiin resurssivirtoihin koko maa kun nan alueella (mm. tuulivoima, muu uusiutuvan energia hajautettu ja keskitetty hyö dyn tä mi nen, muutokset polttoaineiden käytössä) - muutosten ennakointi ja vai ku tuk set Työpaketti 3: Yksityiskohtaiset tarkastelut kahden case-hankkeen osalta Pöytäkirjan tarkastajat: 14

15 MYR:in sihteeristö Ydinvoimalahankkeeseen liittyvien resurssivirtojen kartoitus ja vaikutukset Noin 10 voimalan tuulipuistohankkeeseen liittyvien resurssivirtojen kartoittaminen ja vaikutukset Hankkeen rahoittajina toimivat toteuttajien lisäksi Haapaveden-Siikalatvan, Haa pa jär ven-ni va lan, Oulun ja Ylivieskan seutukunnat. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 35/ 55 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E6 Valmistelija: Aki Lappalainen, Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kas vua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta maakunnan kes keis ten selvitysten laatimista. Hanke edistää alueellisten materiaali- ja ener gia vir to jen kestävää hyödyntämistä. Hyväksyttiin. Jussi Rämet ja Tiina Rajala jääväsivät itsensä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Vesa Matturi toimi puheenjohtajana tässä asiakohdassa. Pöytäkirjan tarkastajat: 15

16 MYR:in sihteeristö Kestävä Kasvu / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 / TEM Erityistavoite: 1.1 Hakemusnumero: Hakija: Ylivieskan Teknologiakylä Ytek Oy Toteutusaika: Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapa ve si-sii ka lat van seutukunnat Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Kestävä Kasvu -hankkeessa vahvistetaan Ylivieskan alueen vetovoimaisuutta ja kil pai lu ky kyä määrätietoisella ja kestävällä kehittämistyöllä palveluyritysten parissa. Hank kees sa uudistetaan palveluliiketoimintaa, kokeillaan uusia teknologioita sekä spar ra taan palveluyrittäjyyteen. Lähialueen toimintaympäristössä tapahtuu parhaillaan useita myönteisiä asioita, ku ten Kalajoen matkailun ympärivuotinen vahvistuminen sekä suurhankkeiden tuo mat kasvunäkymät ja uudet palvelutarpeet. Kestävä Kasvu -hankkeessa yrityksiä tue taan tulevien toimintaympäristön muutosten, uudistuvien asiakastarpeiden sekä di gi taa li suu den haasteissa. Kehittämisteemat ovat: 1) Palveluliiketoiminnan kehittäminen: Hankkeessa järjestetään toimialat ylittävää yritysryhmätoimintaa jo olemassa ole vil le yrityksille tukien uuden liiketoiminnan, palveluinnovaatioiden ja -yritysten sekä uu sien verkostojen syntymistä. Kehittämisen teemoina ovat mm. palvelujen yh dis tä mi nen ja muokkaaminen, alihankinnat palvelutuotannossa, yhteisen tuottamisen sy ner giat, palvelurobotiikan kokeilut, uudet markkinointikeinot, jätteidenkäsittely, Lean-ajat te lu sekä logistiikan älykkäät ratkaisut. Aiheita käsitellään tarvelähtöisesti ja toimialat ylittäen. 2) Palveluyrittäjyyteen sparraaminen ja nuorten yrittäjyyden tukeminen: Hankkeessa aloitetaan palveluyrittäjyyteen sparraava yritysryhmä yrittäjyyttä suun nit te le vil le. Ryhmän teemat nousevat yrittäjyyden edellytysten, lii ke toimin ta osaa mi sen ja yrittäjyyteen liittyvien kysymysten kautta. Lisäksi hankkeen kautta tarjotaan ope tus hen ki lös töl le tietoutta yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestetään vuo sit tai nen tapahtuma, jossa opiskelijat, opetushenkilöstö ja yrittäjät tör mäy te tään yhteisen toiminnan ja yrittäjyyden konkretisoimiseksi. Tavoitteena on pa ran taa yrittäjyyttä suunnittelevan opiskelijan mahdollisuutta saada riittävä tuki ja spar ra us yrityksen perustamiseen liittyen tarvittaessa jo opiskeluaikana. Hankkeen kohdealueena on Ylivieskan vaikutusalue, joka kattaa alueen n. 100 km sä teel lä Ylivieskasta. Kehittämistoimintaa koordinoidaan Ylivieskasta Pöytäkirjan tarkastajat: 16

17 MYR:in sihteeristö ja tavoitteena on saada aikaan toimialat ja kunnat ylittävää yhteistyötä, joka palvelee yritysten lii ke toi min nan uudistumista ja synergiaetuja. Kumppanuuksia ja uusia pal ve lu muo to ja rakentuu yli kuntarajojen yrityslähtöisesti. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: 0 Kone- ja laitehankinnat: 0 Muut kustannukset: 0 Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: 0 Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet:40/60 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL1 A Valmistelija: Maarit Vuorela, , Heikki Ojala, Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kas vua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hanke vastaa Kestävää kasvua ja työtä Suo men rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 1 ja erityistavoitteeseen 1.1 tu ke mal la yritysten uudistuvaa liiketoimintaa ja kasvua, tekemällä alueen vahvat toi mi alat ylittävää yhteistyötä sekä rakentamalla uusia yhteistyömuotoja ja verkostoja. Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa suurhankkeiden tuomien uu sien liiketoimintamahdollisuuksien ennakoinnin sekä yritysten kasvun ja työl lis ty mi sen näkökulmista. Lisäksi hanke vastaa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyysstrategian tee moi hin sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman nuorten yrittäjyyden tukemisen painotuksiin. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 17

18 MYR:in sihteeristö Alavieskan maantie kunnostaminen / EAKR MYRS Hakija: Alavieskan kunta Hankkeen nimi: Alavieskan maantie kunnostaminen Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Toimintalinja 1, erityistavoite 1.2 Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Haettu tuki: , kokonaiskustannukset Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 3 Alavieskan maantie kunnostaminen Pöytäkirjan tarkastajat: 18

19 MYR:in sihteeristö Suuntana muutos (SUMU -hanke) / ESR MYRS Hakija: Pyhäjärven kaupunki Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Toimintalinja: 5 Toteuttamisalue: Pyhäjärvi Haettu tuki / kokonaiskustannukset: / Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 4 Suuntana muutos (SUMU -hanke) Pöytäkirjan tarkastajat: 19

20 MYR:in sihteeristö My Way Minun Polkuni / ESR MYRS Hakija: Ylivieskan seutukuntayhdistys Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY - keskus Toimintalinja: 3 Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat Haettu tuki / kokonaiskustannukset: / Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 5 My Way Minun Polkuni Pöytäkirjan tarkastajat: 20

21 MYR:in sihteeristö Pitstoppi / ESR MYRS Hakija: Sievin kunta Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Toimintalinja: 5 Toteuttamisalue: Sievi Haettu tuki / kokonaiskustannukset: ( työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin) / ( ) Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 6 Pitstoppi Pöytäkirjan tarkastajat: 21

22 MYR:in sihteeristö LYY Luovuus yrityksen ytimeen / ESR MYRS Hakija: Raahen koulutuskuntayhtymä Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (erityistavoite 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen) Toteuttamisalue: Raahen, Oulun ja Ylivieskan seutukunnat Haettu tuki / kokonaiskustannukset: e/ e Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.myr:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 7 LYY Luovuus yrityksen ytimeen Pöytäkirjan tarkastajat: 22

23 MYR:in sihteeristö Oulun seudun digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämis- ja koulutushanke (DIMMY) / ESR MYRS Hakija: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen) Toteuttamisalue: Oulun ja Oulunkaaren seutukunnat Haettu tuki / kokonaiskustannukset: e/ e Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 8 Oulun seudun digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämis- ja koulutushanke (DIMMY) Pöytäkirjan tarkastajat: 23

24 MYR:in sihteeristö Teollisuuden ydinvoimaklusterin käynnistäminen - Oulu /EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1/ TEM Hakemusnumero: POPELY/0311/ /2016 Hakija: FinNuclear Ry Osahakija(t): Toteutusaika: Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Fennovoima Oy:n rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö Hanhikivi 1 on 6-7 mil jar din euron pitkäaikainen rakennushanke, johon suomalaisten yritysten kannattaa pyr kiä mukaan huolellisesti ennakkoon valmistautuen. Valmistautuminen on tär keää, koska kyse on turvallisuuskriittisestä toimialasta, jonka vaatimustaso tulee ym mär tää menestyksellisen liiketoiminnan turvaamiseksi. Vaatimustaso saattaa vai kut taa oleellisesti resursoinnin tarpeeseen, ja tämä tulee osata huomioida en nen tarjoustoimintaa. Opettelu kannattaa sillä rakentamisen jälkeen voimalan lä hialu een yrityksille on näköpiirissä erittäin pitkäaikaista kestävää kysyntää voima lai tok sen käyttö-, huolto ja modernisointitöissä. Fennovoima Oy haluaa kytkeä paikallisia yrityksiä mahdollisimman varhain mu kaan laitoksen elinkaareen. Tarjouskilpailuissa voi menestyä edullisella hinnalla mut ta itse toimituksissa menestyminen edellyttää toimittajakyvykkyyttä, johon liittyy täy del li nen vaatimusten selvittäminen ja ymmärtäminen, niiden 100 % to teut ta mi nen. Turvaluokitelluissa toimituksissa tämän varmistaa viranomainen la ki sää tei sel lä (YVL) oikeudellaan. Lähtö- ja tavoitetasosta riippuen, riittävän kyvykkyyden rakentaminen erityisesti ydin voi ma-alan turvaluokiteltuihin toimituksiin edellyttää useimmilta yrityksiltä jon kin lais ta kehityspanostusta. Määrätietoisen kehittämisen palkintona voi kuitenkin ol la pitkäaikainen kumppanuus isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kump pa nuus edellyttää alihankkijoilta ja sopimusvalmistajilta jatkuvaa sitoutumista ja omaa panostusta asiakaskohtaisten vaatimusten hallintaan, laadunsuunnitteluun ja työ pro sessien laadunohjaukseen, mutta toisaalta hyvin hoidetuissa vaativissa toi mi tuksis sa liiketoiminta on varsin kannattavaa. FinNuclear Oy:n edellisessä hankkeessa POPELY/0138/ /2015 on kon tak toi tu 158 yritystä. Hankkeessa arvioitiin yrityksiä aiemman ydinvoima-alan ko ke muk sen ja tyypillisimpien käytössä olevien standardien mukaan. Tulos ei mairittele, sil lä sertifioituja järjestelmiä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001) on yllättävän vä hän. Ydinvoima-alalla vaadittu toimiva johtamisjärjestelmä on suurin yksittäinen puu te yrityksissä ja tuo puute muodostuu kaupanteon esteeksi aina silloin kun kyse on vähänkin taloudellisesti merkittävästä sopimuksesta tai siihen liittyy vaikkapa alim pien turvaluokkien töitä. Hankkeessa oli myös tavoitteena selvittää yritysten ke hittä mis tar pei ta FinNuclearin kehittämän itsearvioinnin avulla. Tämän suoritti Pöytäkirjan tarkastajat: 24

25 MYR:in sihteeristö vain kourallinen yrityksiä ja selkeää syytä tuohon laimeuteen on hakijan mielestä vai kea ymmärtää. Tämän hankkeen tavoite on kehittää alueelle pitkälle pk-sektorista muodostuvan teol li suu den ydinvoimaklusterin toimintaedellytyksiä ja valmistella sitä sisäistämään ydin voi ma-alan erityispiirteet. Myös venäläisten ja suomalaisten lii ke toi min ta kult tuu rien eroavaisuuksia käsitellään. Fennovoima ja BusinessOulu rahoittavat kum pi kin 10 % hankkeesta. Hanke on kaksivuotinen. Vuoden 2017 toimenpiteet ovat: Viestintä klusterin kehityshankkeen käynnistämisestä ja tavoitteista. Oleellisimpien koulutustarpeiden selvittäminen ja vastaavien koulutusprosessien tar jon nan käynnistäminen hyödyntäen alueellista verkostoa (tiedon välitys alu eel li sil le koulutusorganisaatioille). Selvitystyö Rosatomin venäläisen alihankintaverkoston rakenteesta (satoja yri tyk siä), osa 1, tasot 1-3: pk-sektorin asiakaspotentiaali Selvitystyö venäläisen ja suomalaisen liiketoimintakulttuurin eroavaisuuksista ja par hais ta toimintatavoista Verkottumistapahtuman, 09/2017, (1 iso) seminaari- ja matchmakingosien val mis te lu ja organisointi Seminaari Matchmaking Expo (kaupallinen osa, ei hankkeella) Säännöllinen viestintä ja alueen yritysten informointi. Hankkeen hallinnointi: ohjausryhmätyöskentely, raportointi ja mak satus ha ke muk set. Vuoden 2018 toimenpiteet ovat: Selvitystyö Rosatomin venäläisen alihankintaverkoston rakenteesta (satoja yri tyk siä), osa 2, tasot 4-5: pk-sektorin kumppanuuspotentiaali Tapahtumien (2) valmistelu ja organisointi Venäläiset ja suomalaiset liiketoimintakulttuurit - seminaari 01/2018 Matchmaking -tapahtuma, 09/2018 Säänölinen viestintäja alueen yritysten informointi. Hankkeen hallinnointi: ohjausryhmätyöskentely, raportointi ja mak satus ha ke muk set. Hakijan mukaan Rosatom -konserni koostuu 300 yrityksestä ja työnte ki jäs tä. Tämän lisäksi GE Steam Power Systems toimittaa Hanhikivi 1 -laitosyksikön höy ry tur bii ni-ge ne raat to rin. Tämän hankkeen ensimmäisen vuoden tavoite on eri tyi ses ti selvittää näiden yritysten oikeiden yhteistyökumppanien/kilpailijoiden sel vi tys ylätasolta alaspäin. Kohderyhmänä on "aidan sisäpuolella tehtävä työ". Muu keskeinen hanketieto: Hankkeen arvioidaan vaikuttavan 80 pk-yritykseen välittömästi ja 50 pk-yrityksen ar vioi daan aloittavan uuden liiketoiminnan avustuksen seurauksena. Hankkeen tavoitteet: Uudet työpaikat 2 kpl, joihin työllistyy 1 kpl naisia Uudet yritykset 0 kpl, joista naisten perustamia 0 kpl Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: 0 Kone- ja laitehankinnat: 0 Pöytäkirjan tarkastajat: 25

26 MYR:in sihteeristö Toimistokulut: 0 Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Oulun kaupunki/businessoulu Muu julkinen rahoitus: 0 Yksityinen rahoitus: Fennovoima ja FinNuclear Ry Rahoitus yhteensä: Hankearviointi: Hanke toteuttaa Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel man tavoitetta TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky, erityistavoite 2.1: pk-yri tys ten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Toimintalinjassa kohdennetaan panoksia verkostojen luomiseen ja tavoitteena on yri tys ten pääsy osalliseksi alueen suurhankkeisiin. Erityistavoitteessa kehitetään yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yh teis työ muo to ja. Suurhankkeiden tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen on maa kun ta oh jel man yksi painopisteistä. Ympäristövaikutukset: neutraali Maakuntaohjelman toimintalinja: 1A Kilpailukyky ja työllisyys/ Yrittäjyyden toimintaympäristö Valmistelija: Anne Pulkkinen, puh Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: FH 1 on alueella usean miljardin euron rakennusprojekti, johon yritysten kannattaa pyrkiä mukaan jo varhaisessa vaiheessa, huolellisesti ennakkoon valmistautuen. Mukaan pääseminen edellyttää yrityksiltä valmiuksia ja toimintatapaa, jonka tilaajat todentavat mm auditoinnein. Ellei ydinvoima-alalta ole aiempaa kokemusta tarvittavat valmiudet pitää kehittää kelpoisuuden osoittamiseksi. Kelpoistuneille yrityksille on näköpiirissä pitkäaikaista (yli 60 v) kestävää kysyntää voimalaitoksen käyttö, huolto ja modernisointitöissä tehty selvitys/kartoitus tukee vahvasti alueellisen klusterin käynnistämistä. Tämän hankkeen tavoite on kehittää alueelle pitkälle pk-sektorista muodostuvan teollisuuden ydinvoimaklusterin toimintaedellytyksiä ja valmistella sitä sisäistämään ydinvoima-alan erityispiirteet. Myös venäläisten ja suomalaisten liiketoimintakulttuurien eroavaisuuksia selvitetään hankkeessa. Ydinvoima-alalla toimiminen on erinomainen referenssi ja tie kasvaa ja kehittää liiketoimintaa myös muilla turvallisuuskriittisillä toimialoilla kuten offshore, military, oil&gas, ilmailu, tieteen suurhankkeet ja madaltaa siten pk-sektorin kynnystä kansainväliseen toimintaan. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 26

27 MYR:in sihteeristö Luonnosta hyvinvointia esiselvityshanke /ESR MYRS Hakija: KSAK Oy Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 5, erityistavoite 10.1 Toteuttamisalue: Kuusamo Haettu tuki: , kokonaiskustannukset Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 9 Luonnosta hyvinvointia esiselvityshanke Pöytäkirjan tarkastajat: 27

28 MYR:in sihteeristö Lähde! / ESR MYRS Hakija: Oulunkaaren kuntayhtymä (osatoteuttajat: Iin kunta /Ii-insituutti lii ke laitos/tai de kes kus Kulttuurikauppila) Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 5, erityistavoite 10.1 Toteuttamisalue: Oulunkaaren seutukunta Haettu tuki: , kokonaiskustannukset Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 10 Lähde! Pöytäkirjan tarkastajat: 28

29 MYR:in sihteeristö MYR:in sihteeristön kevään 2017 kokousajat MYRS klo klo klo klo klo 9.00 Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 29

30 MYR:in sihteeristö Muut asiat MYRS Pohjoisten harvaan asuttujen alueitten verkoston, NSPA:n OECD:ltä tilaa mas ta tutkimuksesta on julkaistu kooste. Liitteessä on maakuntahallituksen ko kouk ses sa joulukuussa 2016 käsitelty asiakohta, josta löytyy mm. linkki jul kais tuun asiakirjaan. Rakennerahastojen vuosikokouksesta on tullut viestiä, että EAKR:n osalta kaik ki hankkeet tulee merkitä harvan asutuksen erillisrahoituksen piiriin kuu lu vik si. Huhtikuussa 2017 on tarkoitus järjestää Älykkään erikoistumisen strate gi aan liittyen korkean tason seminaari yhteistyössä PPL:n, Oulun kaupungin, Bu sines soulun ja Oulun innovaatioallianssin kanssa. MYRS:n jäsenille on toimitettu sähköpostilla OKM:n valtakunnallisten ESR -ko ko nai suuk sien yhteenveto potentiaalisista rahoitettavista hankkeista syk syl lä 2016 päättyneestä hausta. Kannanottoja voi toimittaa Henri He lan derille saakka. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 11 OECD mkh Pöytäkirjan tarkastajat: 30

31 MYR:in sihteeristö Seuraava kokous MYRS Seuraava kokous on klo 9.00 Pohjois-Pohjanmaan liiton Siikasalissa. Pöytäkirjan tarkastajat: 31

32 MYR:in sihteeristö Kokouksen päättäminen MYRS Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirjan tarkastajat: 32