POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ (49)

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ (49) Maakuntahallitus Aika klo 10:05-12:27 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Pohjamo Samuli Puheenjohtaja Männistö Asko Varapuheenjohtaja klo 10:05-11: Hänninen Tuomo Jäsen Kippola Eero Jäsen 1-7, 9-25 Kohonen Olli Jäsen 1-14, Luukkonen Jouko Jäsen Niinikoski Eija-Riitta Jäsen 1-12, Perkkiö Kaija-Maija Jäsen 1-7, 9-25 Ruonala Riikka Jäsen Talvitie Mari-Leena Jäsen klo 10:33-12: Heiska Pekka Varajäsen Juka Paula Varajäsen Muut läsnäolleet Kalliorinne Risto Maakuntavaltuuston pj klo 10:05-11:30, 1-4 Tuppurainen Tytti Maakuntavaltuuston 1. varapj. klo 10:05-12:12, 1-20 Ollikainen Antti Maakuntavaltuuston 2. varapj. klo 10:05-11:22, 1-4 Kortesalmi Joukamo Maakuntavaltuuston 3. varapj. Myllylä Raili MYR pj. Rämet Jussi Maakuntajohtaja Pitkänen Riitta Hallintojoht, pöytäkirjanpitäjä Eskelinen Olli Vs. suunnittelujohtaja Rajala Tiina Kehitysjohtaja Hankivaara Arja Viestintäpäällikkö Saranpää Toni Vs. hallintopäällikkö 1-3 Pikkujämsä Sirkku PoPSTer-hankkeen asian tun tija, 1-4 Oulun kaupungin ter veys- joh ta ja Suorsa Auli Aluesuunnittelija 6 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Samuli Pohjamo Puheenjohtaja Riitta Pitkänen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:

2 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Aika ja paikka Virka-asema Allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastajat: 4

3 Kokouksen 1/2017 asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 7 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 8 3 Maakuntalakiluonnokseen tehdyt muutokset 9 4 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja 10 terveyspalveluissa 5 Lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 11 6 Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen muutoksentuki 12 -hankkeen hallinnointi ja osallistuminen hankevalmisteluun 7 Pohjois-Pohjanmaan Suomi 100 -hankkeen väliraportti ja katsaus 13 tulleisiin aluetukihakemuksiin 8 Kestävä Kasvu / EAKR 15 9 Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla / EAKR Resurssiviisas infrastruktuuri/ EAKR Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssivirrat/ EAKR Tuottavuutta joustavalla automaatiolla - TEHOJA / EAKR Digitalisaatio automaatio-oppimisympäristön toteutuksessa, DigiAuto / 30 EAKR 14 Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamien EU-hankkeiden 34 jatkorahoituspäätökset sekä maakunnan kehittämisraha- ja AIKO-päätökset Maakuntauudistuksen valmistelutyön henkilöstö -työryhmän sekä 37 talous, omaisuus, vastuut ja velat -työryhmän valmistelutyön hankkiminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä 16 Oikaisuvaatimus Kohti modernia elintarviketaloutta -hankkeen 38 strategiakonsultin hankintapäätöksestä 17 Maakuntavaltuuston uuden varajäsenen nimeäminen / Oulu Ero maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen 41 nimeäminen / Vaala 19 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin yhteistyöryhmän kokoonpanon 42 täydentäminen 20 Maakuntahallituksen kokousaikataulun täydentäminen kevätkaudelle Tiedoksiantoasiat Edunvalvonta-asiat Maakuntajohtajan tekemät päätökset Viraston antamat lausunnot Kokouksen päättäminen 49 Pöytäkirjan tarkastajat: 4

4 MUUTOKSENHAKUOHJEET (maakuntahallitus) Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Asiakohdat: 1-5, 14 Tehtyihin päätöksiin ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain val mistelua ja täy tän töön pa noa (kuntalaki 136 ) tai koska asiaa ei ole lopullisesti rat kaistu (HLL 5 1 mom.). Koska pää töksestä voi daan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, alla olevissa py kä lis sä tehtyi hin päätöksiin ei saa ha kea muutosta valittamalla. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Asiakohdat: 6-13, 15, Em. päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen maakun ta halli tuk selle, osoi te: Sepänkatu 20, OULU, sähköposti: kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi ja telefax: (08) Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kun nan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh täväksi. Asianosaisen kat so taan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käy tä vä ilmi oikaisuvaatimuksen tekijän nimi yhteystietoineen, päätös, johon muutosta haetaan sekä vaatimus perusteineen. Oikaisuvaatimus on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Asiakohdat: 16 Em. asiakohdissa tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, PL 189, OULU, sähköposti pohjois-suomi.hao@oikeus.fi, te le fax: Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt vir heel li ses sä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. allintovalituksen saa tehdä ainoastaan asianosainen eli se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun pää tös vä lit tö mäs ti vaikuttaa. Valituksen saa tehdä paitsi edellä todetuilla kunnallisvalituksen valitusperusteilla, myös tarkoituksen mukaisuusperusteella. Valituskirjassa on ilmoitettava: valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite; päätös, johon haetaan muutosta; mil tä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi; muutosvaatimuk sen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekir joittanut va li tus kir jan, siinä on mainittava laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta va li te taan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta vali tusaika on luettava. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kir jeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoit ta ma na aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkitty nä aikana. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lä het tää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasia kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo ajan päättymistä.tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä oikeudenkäyntimaksua hal lin to-oi keu des sa. Pöytäkirjan tarkastajat: 4

5 HANKINTAOIKAISU HANKINTAYKSIKÖLLE JA VALITUS MARKKINAOIKEUDELLE Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkai suun voi daan jul ki sis ta hankin noista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankinta yksiköltä oikai sua (han kin taoi kaisu). Asia voidaan myös saattaa valituk sella markkinaoikeuden käsi teltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylit tää han kin talain 15 :n mu kaisen kynnysarvon. HANKINTAOIKAISU Asiakohdat: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymä tön voi teh dä han kin ta lain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tar jouskil pai luun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, jo hon päätös on kohdistettu tai jonka oi keu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisun tekoaika Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saa nut tie don hankintayksikön pää töksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisus ta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jol loin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esi te tä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan ta pah tu neek si saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi oi kaisua vaativan nimi se kä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä ve toaa, jolleivät ne jo ole hankinta yksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, OULU Sähköposti: Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosai nen voi hankintalain no jalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE Asiakohdat: Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden kä si tel tä väk si tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lu pa on myönnet tävä, jos: 1) asian käsittely on lain so vel ta mi sen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tär keää tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liit ty vä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuk sen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauk sessa, että ehdokas tai tar joa ja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapää tös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puut teellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jol loin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esi te tä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka joh- Pöytäkirjan tarkastajat: 4

6 dosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan ta pah tu neek si saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjeste lyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitet tävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hä nen lailli nen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, vali tuksessa on il moitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Li säksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, lailli sen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todis tus siitä, minä päi vä nä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alka misen ajankohdas ta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin va littaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on lii tettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivä nä ennen markkinaoi keuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyt täen, lähe tin välityksellä, pos tit se, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viran omaistoiminnassa (13/2003) sää de tään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyys päivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai ar ki lau an tai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudel le ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muu tosta kuntalain eikä hal lin to lain käyt tö lain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkina oikeus myönnä asiassa käsitte lylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayk sikölle asian saattami sesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitet tava hankintayksiköl le viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markki naoikeuteen. Ilmoitus on toimi tettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoit tee seen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, HELSINKI puh , fax , sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Pöytäkirjan tarkastajat: 4

7 Maakuntahallitus Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MKH Maakuntajohtajan esitys: Suoritetaan kokouksen avaus, todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:05. Kokous todettiin lailliseksi ja päätös val tai sek si. Pöytäkirjan tarkastajat: 7

8 Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta MKH Maakuntajohtajan esitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eero Kippola ja Jouko Luukkonen. Pöytäkirjan tarkastajat: 8

9 Maakuntahallitus Maakuntalakiluonnokseen tehdyt muutokset MKH Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lakiesitykset olivat lausunnolla Hallitukselle annettiin niitä koskien yhteensä 755 lausun toa. Myös Pohjois-Pohjanmaan liitto antoi lausunnon lakiesityksistä. An netut lausunnot on huomioitu lakien jatkovalmistelussa, ja lakiesityksiä on päi vitet ty niiden pohjalta. Uu det lakiluonnokset julkaistiin Uusiin luonnoksiin sisältyy maakuntalain osalta muutamia merkittäviä muutok sia, jot ka koskevat maakunnan palvelulaitoksia, maakuntien yhteisiä palve lu kes kuk sia, maa kun tien tehtäviä sekä arviointimenettelyä. Vs. hallintopäällikkö Toni Saranpää esittelee maakuntalakiin tehtyjä muu toksia ko kouk sessa. Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 9

10 Maakuntahallitus Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa MKH Hallitus julkisti 21. joulukuuta 2016 lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi vali ta pal ve lu ja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lain ta voit tee na on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vai ku tus mah dol lisuuk sia, no peut taa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kus tannus vai kut ta vuut ta. La ki luon nos on vielä keskeneräinen. Viimeistelty lakiesitys asiak kaan va lin nan va pau des ta on tulossa lausunnolle alkuvuonna Asiakkaan valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen mukaan asiakas voisi va li ta pal ve lu jen tuottajan nykyistä monipuolisemmin. Asiakas voisi listautua va lit se man sa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi ha luaman sa suun hoi don yksikön. Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yk siköt tuottavat palvelut it se tai verkostomaisesti. Ne voisivat myös myöntää asiak kail leen maksuseteleitä asiak kaan valitsemalta palvelun tuottajalta hankit ta viin yksittäisiin palveluihin. Li säk si asiakas voisi myös valita maakunnan tuot ta mis sa palveluissa palveluja an ta va toimipisteen, kuten sairaalan. Asiakas se te li ja henkilökohtainen budjetti olisivat käy tös sä maakunnan tekemän pal ve lu tar peen arvioinnin perusteella ja niiden pe rus teel la asiakas saisi valita pal ve lun tuottajan. PoPSTer-hankkeen asiantuntija, Oulun kaupungin terveysjohtaja Sirkku Pikku jäm sä esittelee asiaa kokouksessa. Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Mari-Leena Talvitie saapui kokoukseen tämän kokouksen käsittelyn aikana klo 10:33. Pöytäkirjan tarkastajat: 10

11 Maakuntahallitus Lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista MKH Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista uudistaa aluekehittämistä kos ke van sääntelyn ja sääntelee työvoima- ja yrityspalvelujen siirtymisen maa kun tien vas tuul le sekä siihen liittyvät toimintamallit. Laissa uudistetaan alue ke hi tys jär jes tel mä ja kytketään kasvupalvelut aluekehittämisen olen naisek si työvälineeksi. Maa kun nat tulevat vastaamaan sekä aluekehittämisestä et tä kasvupalveluista kukin alu eel laan. Aluekehittämistä koskevat säännökset siirretään lakiin sisällöltään lähes en tisen lai si na, mutta sääntelyn yksityiskohtaisuutta pyritään vähentämään. Maakun tien ja val tion tulevaisuuden yhteistyö ja vuorovaikutus alueiden ke hit tä mises sä tulee pe rus tu maan neuvottelumenettelyyn ja sen prosessin eri vai heisiin. Uudistuksessa ko ros tuu politiikkaintegraatio ja yhteensovittaminen. Maakunnalliset kasvupalvelut määritellään laissa koska maakunnalla tulee ole maan rajattu toimiala. Lailla varmistetaan, että maakunta voi hoitaa sille maa kun ta lain 6 :ssä osoitetut työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtä vät. Maakunnan kasvupalvelut koostuvat maakunnalle siirrettävistä nykyisten TE-toi mis to jen ja ELY-keskusten tehtävistä eli yritys- ja TE-palveluista sekä maa kun tien liit to jen nykyisistä elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä edistävistä tehtä vis tä. Uu dis tuk sen lähtökohtana on, että maakuntien kasvupalvelut tuo tetaan markkinaehtoisesti. Lakiluonnos on tulossa lausunnolle helmi-maaliskuun vaihteessa Kehitysjohtaja Tiina Rajala esittelee asiaa kokouksessa. Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 11

12 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen muutoksentuki -hankkeen hallinnointi ja osallistuminen han ke val mis te luun MKH Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhteistyössä PoPSTer-hankkeen sel vi tys hen kilön ja pro jek ti pääl li kön sekä maakuntauudistuksen muutosjohtajan kanssa val mis te le mas sa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle sote- ja maa kunta uu dis tuk sen muu tok sen tu ki han ket ta, jonka välillisessä tai välittömässä kohde jou kos sa on kaikki so te- ja maakuntauudistuksessa Pohjois-Pohjanmaan alu eel la uuteen maakuntaan siir ty vien organisaatioiden noin työn te kijää. Haettavalla hankkeella on tarkoitus varmistaa, että johto, esimiehet ja hen kilös tö saa vat oikeaa, ajanmukaista ja yhtenäistä tietoa muutoksen läh tö kohdis ta, ta voit teis ta, etenemisestä ja vaikutuksista. Saamansa tiedon ja osaa misen pohjalta esi mie het luovat muutokselle avoimen ja luottamuksellisen il mapii rin sekä mah dol lis ta vat henkilöstön osallistumisen muutosprosessissa. Hankkeessa koulutetaan ensisijaisesti maakuntaan siirtyvien organisaatioiden lä hi esi mie hiä ja vahvistetaan heidän valmiuksia muutokseen. Koulutuksen sisäl löt ra ken tu vat mm. seuraavista teemoista: muutosvalmius ja osallisuus muutosprosessissa kilpailukyvyn parantaminen, kustannustietoisuus, tuottavuus, en na kointi asiakaskokemuksen luominen ja palveluohjaus luovuus ja rohkeus uusien toimintamallien ja sähköisten toi min ta ta pojen ke hit tä mis työs sä viestintä ja vuorovaikutus muutostilanteessa verkostojen hallinta ja moniammatillinen yhteistyö riittävän ja ajantasaisen informaation saaminen. Hankkeelle on tarkoitus hakea ESR-rahoitusta päättyvässä han kehaus sa. Hankkeen kokonaiskustannukset olisivat n Hankkeessa ta voi tel laan 100% tukiprosenttia, mutta realistista on varautua 10-20% oma rahoi tus osuu teen, jonka jakautumisesta Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Poh jan maan sai raan hoi to pii rin kesken neuvotellaan, mikäli se on tarpeen. Hankkeen toteutusaika olisi ja se koostuu asian tun ti japal ve lui den ostosta sekä palkkakuluista. Hankkeen hallinnoija on Pohjois-Poh jan maan liit to. Hanketta tullaan käsittelemään PoPSTer-hankkeen johtoryhmässä ja maa kun ta uu dis tuk sen johtoryhmässä ennen kuin han ke ha ke mus jä te tään viranomaiskäsittelyyn. Oheismateriaalina luonnos hankehakemuksessa vaadittavista keskeisistä linjauk sis ta. (Valmistelija: hallintojohtaja Riitta Pitkänen, p ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy, että Pohjois-Pohjanmaan liitto varautuu toi mimaan hank keen hallinnoijana ja samalla maakuntahallitus varautuu omalta osal taan hank keen omarahoitusosuuteen, joka katetaan maakunnan maakun ta uu dis tuk seen varatusta kehittämisrahastorahasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 12

13 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan Suomi 100 -hankkeen väliraportti ja katsaus tulleisiin aluetukihakemuksiin MKH Valtioneuvoston kanslia on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan liitolle euroa val tion avus tus ta Suomi 100 -juhlavuoden koordinaatiotyöhön ja alu eel listen oh jel ma hank kei den tukemiseen vuosille Pohjois-Pohjanmaan lii ton eu ron omarahoitusosuus katetaan maakuntahallituksen pää töksen mukaisesti ke hit tä mis ra has tos ta. Aluekoordinaattorina hankkeessa toimii alue suun nit te li ja Auli Suor sa ja ohjausryhmänä maakuntahallitus. Kuntien yhteys hen ki löis tä on koottu eril li nen koordinaatioryhmä. Hankkeen tulee toi mittaa väliraportti Suomi 100 -sih tee ris töl le tammikuun 2017 loppuun mennessä. Raportti on esityslistan liitteenä. Vuonna 2016 hankkeen keskeisin tehtävä on ollut tietoisuuden lisääminen lähes ty väs tä juhlavuodesta, tiedon välittäminen Suomi 100 -ohjelmaan ha keutu mi ses ta, val ta kun nal li ses ta hankehausta, aluetuesta, juhlavuoden vies tinnäs tä sekä in nos ta mi nen alueellisten ohjelmasisältöjen ideoimiseen ja to teutta mi seen. Toi men pi teis tä keskeisimmät ovat olleet alueelliset ja eri koh de ryhmil le suunnatut info- ja ideoin ti ti lai suu det (yhdeksän kpl), lukuisat han ke neuvon ta ti lai suu det ja -palaverit se kä tiedottamistyö monipuolisesti eri vies tin täka na via käyttäen. Alueellisessa koor di naa tio työs sä kunnat ovat olleet tärkeitä yh teis työ ta ho ja. Koordinaatioryhmä ko koon tui vuoden 2016 aikana kolme kertaa. Valtakunnallisesta koordinaatiotyöstä vas taa valtioneuvoston kanslian Suo mi 100 -sihteeristö, jonka järjestämiin kou lu tuk siin on osallistuttu. Käy tännön työssä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun kau pun gin aluekoordinaattorit ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä. Aluetuen ensimmäinen hakukierros toteutettiin ja tukea jaettiin 22 hank keel le yhteensä euroa (mkh ). Toinen haku kier ros to teu tet tiin välisenä aikana. Hanke on saavuttanut juhlavuoden alkuun mennessä sille asetetut tavoitteet. Vies tin tä- ja tiedottamistyö on ollut intensiivistä ja vuoden vaihtuessa voitiin to de ta, että jo kai ses sa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa tullaan järjestämään juh la vuo den ta pah tu mia. Suomi 100 -ohjelmaan liitettyjä hankkeita on runsaas ti (240, joista noin 170 maakunnan omien toimijoiden järjestämää). Juhla vuo si ja hankkeet ovat saa neet kiitettävästi näkyvyyttä oman alueen medias sa, kärkihankkeet myös val ta kun nal li ses ti. Tieto aluetuesta on tavoittanut toi mi jat hyvin ja hakemuksia on ollut pal jon. Juuri päättyneellä toisella ha kukier rok sel la saatiin noin 90 hakemusta. Vuoden 2017 aikana jatketaan aktiivista viestintätyötä. Tiedotetaan to teu tu vista juh la vuo den hankkeista ja jatketaan myös innostamista uusien hankkeiden suun nit te luun. Suomi 100 -ohjelmaan voi hakeutua aina lokakuun loppuun saak ka. Li säk si ollaan mukana alueellisten tapahtumien suunnittelu- ja to teutta mis työs sä yh teis työs sä eri tahojen kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Siitä aluetukena jaetaan , koor di naat to rin palkkojen osuus on euroa ja muut kulut (matkat, vies tin tä, kokoukset jne) euroa. (Valmistelija: Aluesuunnittelija Auli Suorsa, puh ). Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus päättää: 1.hyväksyä liitteenä olevan Pohjois-Pohjanmaan Suomi 100 hankkeen vä lira por tin ajalta merkitä tiedoksi kokouksessa pidettävän alustavan esittelyn men nes sä saapuneista aluetukihakemuksista. Pöytäkirjan tarkastajat: 14

14 Maakuntahallitus Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 1 Väli- ja loppuraportti Suomi 100 Pöytäkirjan tarkastajat: 14

15 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus Kestävä Kasvu / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 / TEM Erityistavoite: 1.1 Hakemusnumero: Hakija: Ylivieskan Teknologiakylä Ytek Oy Toteutusaika: Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapa ve si-sii ka lat van seutukunnat Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Kestävä Kasvu -hankkeessa vahvistetaan Ylivieskan alueen vetovoimaisuutta ja kil pai lu ky kyä määrätietoisella ja kestävällä kehittämistyöllä palveluyritysten pa ris sa. Hank kees sa uudistetaan palveluliiketoimintaa, kokeillaan uusia tekno lo gioi ta sekä spar ra taan palveluyrittäjyyteen. Lähialueen toimintaympäristössä tapahtuu parhaillaan useita myönteisiä asioi ta, ku ten Kalajoen matkailun ympärivuotinen vahvistuminen sekä suurhank kei den tuo mat kasvunäkymät ja uudet palvelutarpeet. Kestävä Kasvu -hank kees sa yrityksiä tue taan tulevien toimintaympäristön muutosten, uu distu vien asiakastarpeiden sekä di gi taa li suu den haasteissa. Kehittämisteemat ovat: 1) Palveluliiketoiminnan kehittäminen: Hankkeessa järjestetään toimialat ylittävää yritysryhmätoimintaa jo olemassa ole vil le yrityksille tukien uuden liiketoiminnan, palveluinnovaatioiden ja -yri tysten sekä uu sien verkostojen syntymistä. Kehittämisen teemoina ovat mm. pal ve lu jen yh dis tä mi nen ja muokkaaminen, alihankinnat palvelutuotannossa, yh tei sen tuottamisen sy ner giat, palvelurobotiikan kokeilut, uudet mark ki noin tikei not, jätteidenkäsittely, Lean-ajat te lu sekä logistiikan älykkäät ratkaisut. Aihei ta käsitellään tarvelähtöisesti ja toimialat ylittäen. 2) Palveluyrittäjyyteen sparraaminen ja nuorten yrittäjyyden tukeminen: Hankkeessa aloitetaan palveluyrittäjyyteen sparraava yritysryhmä yrittäjyyttä suun nit te le vil le. Ryhmän teemat nousevat yrittäjyyden edellytysten, lii ke toimin ta osaa mi sen ja yrittäjyyteen liittyvien kysymysten kautta. Lisäksi hankkeen kaut ta tarjotaan ope tus hen ki lös töl le tietoutta yrittäjyyteen liittyvissä ky sy myksis sä sekä järjestetään vuo sit tai nen tapahtuma, jossa opiskelijat, ope tus henki lös tö ja yrittäjät tör mäy te tään yhteisen toiminnan ja yrittäjyyden konk re tisoi mi sek si. Tavoitteena on pa ran taa yrittäjyyttä suunnittelevan opiskelijan mah dol li suut ta saada riittävä tuki ja spar ra us yrityksen perustamiseen liittyen tar vit taes sa jo opiskeluaikana. Hankkeen kohdealueena on Ylivieskan vaikutusalue, joka kattaa alueen n. 100 km sä teel lä Ylivieskasta. Kehittämistoimintaa koordinoidaan Ylivieskasta Pöytäkirjan tarkastajat: 16

16 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus ja tavoitteena on saada aikaan toimialat ja kunnat ylittävää yhteistyötä, joka pal ve lee yritysten lii ke toi min nan uudistumista ja synergiaetuja. Kump pa nuuksia ja uusia pal ve lu muo to ja rakentuu yli kuntarajojen yrityslähtöisesti. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: 0 Kone- ja laitehankinnat: 0 Muut kustannukset: 0 Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: 0 Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet:40/60 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL1 A Valmistelija: Maarit Vuorela, , Heikki Ojala, Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestä vää kas vua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hanke vastaa Kestävää kasvua ja työtä Suo men rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 1 ja eri tyis tavoit tee seen 1.1 tu ke mal la yritysten uudistuvaa liiketoimintaa ja kasvua, te kemäl lä alueen vahvat toi mi alat ylittävää yhteistyötä sekä rakentamalla uusia yh teis työ muo to ja ja verkostoja. Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa suurhankkeiden tuomien uu sien liiketoimintamahdollisuuksien ennakoinnin sekä yritysten kasvun ja työl lis ty mi sen näkökulmista. Lisäksi hanke vastaa Pohjois-Pohjanmaan yrittä jyys stra te gian tee moi hin sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminta- ja ta loussuun ni tel man nuorten yrittäjyyden tukemisen painotuksiin. Hyväksyttiin. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Eero Kippola ja Kaija-Maija Perkkiö ilmoittivat olevansa esteellisiä tämän asian käsittelyssä (Hallintolaki 28 5 mom.). He poistuivat kokouksesta tämän asiankohdan ajaksi. Eero Kippolan tilalta pöytäkirjan tarkastajaksi tämän asiakohdan osalta va littiin Mari-Leena Talvitie. Pöytäkirjan tarkastajat: 16

17 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Oulun ammattikorkeakoulu Oy Osahakija: Luonnonvarakeskus, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun yli opis to Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Globaalisti tarkasteltuna materiaalien ja energian käyttö ylittää maapallon kanto ky vyn. Tällä hetkellä kulutamme vuodessa puolentoista maapallon vuotuiset re surs sit. Toisaalta tuotamme jätettä, jossa hukataan suurin osa ma te ri aa leista, mutta jossa uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat lähes hyödyntämättä. Yri tys ten sivuvirroissa on potentiaalia, joita yritykset itse eivät kenties ole kiinnos tu nei ta hyödyntämään, mutta yhteistyönä toisen yrityksen kanssa nämä resurs sit voisivat tulla kannattavasti hyödynnettyä. Teolliset symbioosit ovat yritysten välistä yhteistyötä, jossa yritykset hyö dyn tävät mahdollisimman kestävästi erilaisia materiaalivirtoja ja muuta ar vo po ten tiaa lia. Symbiooseissa toimiminen luo yrityksille edellytykset parempaan kannat ta vuu teen, materiaalien hallintaan ja ympäristövaikutusten minimointiin. Teolliseen symbioosin liittyy keskeisesti kiertotalous. Kiertotaloudessa tuot teille ja tuotannon sivuvirroille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä tai et simäl lä niille uusia käyttötarkoituksia. Kiertotalouden arvo ei ole ainoastaan mate ri aa leis sa ja jätteissä, vaan yhä suurempi merkitys on laitteiden huollolla, uudel leen käy töl lä, uudelleenvalmistuksella ja palvelujen myynnillä. Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä kiertotalouteen liittyviä hankkeita. Kier tota lou teen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat aiemmin pääasiassa joko selvittäneet yleisiä kierto- ja biotalouden edellytyksiä alueella raa ka-ai ne lähtöi ses ti tai kohdentuneet jonkin tietyn raaka-aineketjun tai lopputuotteen käytön kehittämiseen. Sen sijaan teolliset symbioosit -hankkeessa on tar koi tuk sena tukea monialaisten ja innovatiivisten yrityssymbioosien syntymistä, yritysten vä lis tä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa sekä liiketoiminnan kehittämiseen tähtää vää toimintaa. Hankkeen päätavoitteena on siis edistää kiertotalouden teollisten symbioosien syn tyä Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa tunnistetaan teollisten symbioosien syn ty mah dol li suu det maakunnassa ja vahvistetaan alueen kär ki han ke po ten tiaa lia valtakunnallisten ja maakunnan omien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on myös luoda Pohjois-Pohjanmaalle räätälöity kiertotalouden edistämisen toi- Pöytäkirjan tarkastajat: 17

18 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajat: 17 min ta mal li, jossa hyödynnetään Motivan ja Sitran lanseeraama FISS -toi min tamal lia (Finnish Industrial Symbiosis System). Hanke jalkauttaa Pohjois-Pohjanmaalle monissa maakunnissa jo toimivan FISS-toi min ta mal lin, joka luo yrityksille mahdollisuuden tarjota ja etsiä tois tensa käyttämättömiä resursseja ja hyödyntää niitä yli toimialarajojen. FISS-malli rää tä löi dään alueelliset erityispiirteet huomioiden, ja yhdessä muiden hankkees sa käyttöön otettavien yhteistyöfoorumeiden kanssa se muodostaa Pohjois-Poh jan maal le kiertotalouden edistämisen toimintamallin. Hankkeessa toteutettavat työpaketit: 1. FISS-toimintamallin jalkauttaminen Pohjois-Pohjanmaalle 1.1. Perehtyminen FISS toimintamallin ja mallin mukaisen toiminnan käynnis tä mi nen 1.2. Nykyisen kansallisen FISS toiminnan benchmarkkaus ja alueiden vä lisen vuorovaikutuskanavien rakentaminen 1.3. SYNERGIE tietokannan ylläpito ja hyödyntäminen (tietokanta, jonka avul la voidaan hahmottaa erilaisia resurssivirtoja ja synergian mah dol lisuuk sia) 2. Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kärkihanketeemoihin liittyvien yritysten käyt tä mät tö mien resurssien hyödyntämisen edistäminen Kärkihankkeiden tunnistaminen ja resurssitietojen päivitys 2.2. Symbioosien edistäminen (mm. kehittämisaihioihin liittyvien toimijoiden yh teen saat ta mi nen) 2.3. Demonstraatiot ja kokeilut symbioosien toteuttavuuden arvioimiseksi 2.4. Kansainvälisiin verkostoihin etabloituminen 3. Uusien, yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien, resurssien hyö tykäy tön ja kiertotalouden ratkaisujen hakeminen Tiedonkeruu alueen yritysten materiaali- ja energiavirroista SYNERGIE -tie to kan taan 3.2. Alueelliset kiertotalouden yritystyöpajat ja yritysten aktivointi yri tys sym bioo sien muodostamiseen 3.3. Uusien kiertotalouden aloitteiden liiketoimintapotentiaalin arviointi ja liiketoimintamallien hahmottaminen 3.4. Potentiaalisten aloitteiden edistämissuunnitelmat. Hankkeen rahoitukseen osallistuu elinkeinoelämä eurolla (Stora Enso Oyj, Lassila-Tikanoja Oyj, Oulun Jätehuolto Oy ja Oulun Vesi liikelaitos). Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä:

19 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Hankearviointi, pisteet: 38/ 55 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E6 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestä vää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:l le esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee vähähiilisen yhteiskunnan rakentumista ja kestävän kehityksen mu kai sen biotalouden syntymistä. Hankkeessa syntyy alueellisia materiaali- ja ener gia vir to jen hyödyntämistä tukevia verkostoja ja yhteistyömuotoja sekä han ke edistää biotalousalan liiketoiminnan syntymistä maakunnassa. Hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategian toteutumista ja on Ou lun innovaatioallianssin tavoitteiden mukainen (Teollisuus ja Ketterä kau pal lis ta mi nen -ekosysteemeissä). Päätösesitys hyväksyttiin. Vesa Saarinen ja Arto Lehto katsoivat itsensä jäävik si. Siirretään maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn. MYR Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Vaili Jämsä-Uusitalo, Vesa Saarinen ja Sanna Savolainen ilmoittivat olevansa es teel li siä ja he poistuivat päätöksen teon ajaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 17

20 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus Resurssiviisas infrastruktuuri/ EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ TEM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Oulun kaupunki Osahakija: Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Kiertotaloudella tarkoitetaan uudenlaista resurssiviisasta talousmallia, jossa luo daan taloudellista lisäarvoa ja samalla vähennetään ympäristökuormitusta pi tä mäl lä materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään samalla kun luon nonva ro jen käyt tö minimoidaan. Kiertotalouden tehokas toteuttaminen vaatii uuden lai sia toi min ta mal le ja, tutkimusta ja kokeilevaa pilotointitoimintaa. Kier to talou den soveltaminen on mahdollisuus yrityksille tehostaa oman toimintansa kus tan nus te hok kuut ta ja mi ni moi da resurssisien kulutusta. Kus tan nus sääs töjen lisäksi kiertotaloudella voi daan saavuttaa huomattavia ilmastohyötyjä. EU:n nykyisessä jätedirektiivissä (2008/98/EY) ohjeistetaan jäsenvaltioita luon non va ro ja tehokkaasti hyödyntävään kierrätysyhteiskuntaan. Tämän saavut ta mi sek si di rek tii vis sä on asetettu tavoite, että vaarattoman rakennus- ja pur ku jät teen kier rät tä mis tä, uudelleenkäyttämistä tai muuta hyödyntämistä on li sät tä vä vähintään 70 pai no pro sent tiin vuoteen 2020 mennessä. Näiden EU:n ym pä ris tö ta voit tei den myö tä Oulun kaupunki on vuoden 2014 ym pä ris tö oh jelmas saan linjannut energia- ja ma te ri aa li te hok kuu den olevan sen yksi kol mesta päämäärästään. Ym pä ris tö oh jel mas sa tavoitellaan materiaalitehokkuutta mm. tehostamalla purkumateriaalien uu del leen käyt töä ja kierrätystä edis tämäl lä kestäviä ja ympäristövastuullisia valintoja jul ki sis sa hankinnoissa. Oulun alueella syntyy vuosittain maarakennukseen hyödyntämiskelpoista beto ni murs kaa sekä lento- ja pohjatuhkaa yli tonnia. Hankkeen val miste lun yh tey des sä käydyissä keskusteluissa paikalliset toimijat ovat myös kerto neet, että be to ni murs ket ta syntyy tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin mitä sitä hyö ty käy te tään. Betonimurske ja lento- ja pohjatuhka luo ki tellaan Suomen nykyisellä lain sää dän nös sä jätteeksi. Vuonna 2006 voi maan tullees sa valtioneuvoston ase tuk ses sa (591/2006) on määritelty edellytykset beto ni murs keen, lentotuhkan ja poh ja tuh kan hyödyntämiselle maa ra ken ta mises sa. Asetuksen tarkoituksena on edistää ky sees sä olevien jätteiden hyödyn tä mis tä rajatuin ehdoin. Jätteiden hyödyntämistä maa ra ken ta mi ses sa rajoit ta vat ennen muuta käytännön kokemuksen puute. Tä män lisäksi suu rimmal la osalla kunnista ja yrityksistä ei ole selkeitä ja toimivia suun nit te lu- ja mitoi tus oh jei ta eikä kilpailutusasiakirjoja, joiden avulla be to ni murs ket ta tai lento- Pöytäkirjan tarkastajat: 20

21 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus ja pohjatuhkaa voitaisiin arvioida tasapuolisesti materiaalina maa ra ken nuskoh tei siin. Betonimurskeen ja lentotuhkan lisäksi kaupungeissa ja kunnissa käytetään vuo sit tain huomattava määrä hiekoitushiekkaa liukkauden torjuntaan. Oulun alu eel la hie koi tus hiek kaa käytetään noin tonnia. Suurin osa kaikesta hie koi tus hie kas ta pää tyy kaatopaikoille tai maankaatopaikoille. Hankkeen yhtey des sä arvioidaan tei den talviliukkauden estoon käytettävän hie koi tus hiekan kierrätysmahdollisuuksia. Pro jek tis sa arvioidaan käytettyjen hie koi tushiek ko jen puhdistusmahdollisuuksia ja sii tä syntyviä kustannuksia. Hankkeen avulla pyritään yritysyhteistyön kautta kehittämään Oulun alueelle mas sa pörs si, jonka avulla edistetään ylijäämämassojen hyötykäyttöä. Mas sapörs sin idea na on tehokkaasti koordinoida Oulun alueella syntyviä uu sio ma teri aa le ja ja yli jää mä mas so ja niille soveltuviin käyttökohteisiin. Hanketta on valmisteltu Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ym pä ris tö pal ve luissa ke vääs tä 2016 lähtien. Hankkeen valmistelun yhteydessä kartoitettiin kierto ta lou den mah dol li suuk sia, potentiaaleja sekä yritysten kiinnostusta han keideaa kohtaan. Val mis te lu vai hees sa kartoitettiin samalla kiertotalouden toi mija ver kos toa. Sel vi tys vai hees sa käytiin myös vuoropuhelua keskeisten yri tysten ja tutkimuslaitosten kans sa. Resurssiviisas infra -hankkeen tavoitteena on: Tehostaa uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa Luoda uusiomateriaalien suunnittelu- ja mitoitusohjeistukset maa raken ta mi seen Edistää alueellisen massapörssin syntymistä Lisätä yritysten tietoutta uusiomateriaalien ominaisuuksista, so vel tuvuuk sis ta, mark ki nois ta, tarpeista ja liiketoimintamahdollisuuksista Lisätä yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välille Löytää uusia toimintatapoja uusiomateriaalien kierrätyksen te hos ta miseen Arvioida keinoja hiekoitushiekan ympäristöystävälliselle kierrätykselle Hankkeen toteutus koostuu kuudesta työpaketista: 1) Uusiomateriaalien suunnittelu- ja mitoitusohjeistuksen valmistelu Hankkeen alkuvaiheessa aloitetaan uusiomateriaalien suunnittelu- ja mi toi tus oh jeis tuk sien valmistelu, jota täydennetään projektin edetessä. Suunnitteluohjeistuksen valmistelussa hyödynnetään asian tun ti ja pal velu ja 2) Pilottikohteiden määrittely ja suunnittelu Kartoitetaan kierrätysraaka-aineiden käyttötarkoitukseen soveltuvia pilot ti koh tei ta. Määritellään pilottikohteisiin tarvittavat seurantalaitteistot tiedon ke räämis tä var ten ja suunnitellaan laitteiden asennus. Määritellään pitkäaikaisseurannasta vastuussa olevat toimijat. 3) Seurantalaitteiston asennus pilottikohteisiin Asennetaan laitteistot ja käynnistetään seuranta. Hankkeessa ei toteuteta pilottikohteiden rakentamista 4) Seurantatulosten analysointi ja dokumentointi Seurantaa tehdään hankkeen aikana hankerahoituksella ja seurantaa jat ke taan myös hankkeen jälkeen hakijan omalla rahoituksella. Pöytäkirjan tarkastajat: 20

22 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus ) Uusiomateriaalien hyötykäyttäjäyhteistyön aktivointi Verkostoitumis-, esittely ja infotilaisuuksien avulla kootaan yhteen kaikki ai hees ta kiin nos tu neet yritykset ja tunnistetaan tarpeet ja ongelmat uu sio ma te ri aa lien hyö ty käy tön edistämisen kannalta Järjestetään yrityskysely, jossa selvitetään, paljonko Oulun seudulla tuo te taan kier rä tys kel pois ta uusiomateriaalia. 6) Massapörssin selvitystyö Kootaan yhteen kaikki massapörssistä kiinnostuneet yritykset. Kehitetään rakennusten purkulupahakemuksen jäteselvitystä säh köisek si lo mak keek si, jossa esitetyt tiedot siirtyvät automaattisesti mas sapörs sin tie toon. Ouka.fi -sivustolle kootaan tiedot ja välitetään hankkeessa syntyvää aineis toa se kä viestitään hankkeen etenemisestä ja ajankohtaisista tapah tu mis ta Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 37/ 55 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E5 Valmistelija: Aki Lappalainen, Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestä vää kas vua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hankkeen tuloksena materiaali- ja energiatehokkuus on parantanut ja sa malla on luo tu uusia edellytyksiä kiertotalouteen perustuvalle liiketoiminnalle. Hank keel la on myön tei siä ilmastovaikutuksia ja se tukee vähähiilisempään yh teis kun taan siir ty mis tä. Hankkeessa luodaan materiaalivirtojen hyö dyn tämis tä tukeva massapörssi. Han ke on Oulun kaupungin ympäristö-ohjelmaa to teut ta va. Betonin ja tuhkien kierrätyksellä voidaan korvata neitseellisiä luon non ki vi mate ri aa le ja sekä edistää EU:n jätedirektiivin mukaista materiaali- ja eko te hokkuut ta. Hyväksyttiin. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Pöytäkirjan tarkastajat: 20

23 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 20

24 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan alueelliset resurssivirrat/ EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ TEM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Osahakija: Raahen kaupunki/ Raahen seudun yrityspalvelut Toteutusaika: Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Raahen ja Yli vies kan seutukunnat Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Materiaalivirtoja on analysoitu aikaisemmin lähinnä valtakunnallisella tasolla. Ma te ri aa li vir to ja sekä niiden käytön tehokkuutta ja vaikutuksia tulee kuitenkin pys tyä tar kas te le maan konkreettisesti myös alueellisesti, jotta voidaan tun nistaa keinoja alu een luonnonvarojen käytön tehostamiseksi kestävällä tavalla. Alu eel li nen tar kas te lu on laadittu aiemmin muun muassa Keski-Suomessa Jy väs ky län seudulla (Sitran pi lot ti han ke). Pohjois-Pohjanmaalla on useita luonnonvara- tai raaka-aineintensiivisiä toi mialo ja (mm. metalli- ja konepajateollisuus, energiatoimiala, maa- ja met sä talous, met sä teol li suus, elintarviketeollisuus, kaivosteollisuus, rakentaminen), joil la on erityistä mer ki tys tä koko aluetalouden kannalta. Näiden toimialojen ke hit tä mi sen kannalta on tärkeää saada konkreettista tietoa ma te ri aa li vir roista ja niiden vaikutuksista alue ta lou teen ja työllisyyteen. Tieto raa ka-ai ne virrois ta mahdollistaa niiden te hok kaam man käytön, resurssitehokkuuden paran ta mi sen ja nykyistä tehokkaamman ma te ri aa lien kierrätyksen. Mallintamalla alueen materiaalivirrat sekä niihin liittyvät taloudelliset tun nus luvut, saa daan vertailukelpoista tietoa eri toimialojen arvoketjujen ke hit tä mis poten ti aa lis ta ja muutostilanteiden (esim. tuotannon kasvu/väheneminen, uudet mer kit tä vät in ves toin nit alueelle, teknologinen muutos) vaikutuksista. Ma te riaa li vir ta mal lil la voi daan lisäksi arvioida myös yksittäisten merkittävien in vestoin tien vaikutuksia alu eel le. Hankkeenvalmistelussa on hyödynnetty tietoa muu al la Suomessa laadituista vas taa van tyyppisistä tarkasteluista. Hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva luonnonvarojen ja muiden ma te ri aa lien käytöstä Pohjois- Pohjanmaalla sekä tunnistaa mahdollisuudet te hos taa re surs sien käyttöä, lisätä myönteisiä vaikutuksia elinkeinoihin ja työlli syy teen sekä vä hen tää luonnonvarojen käytöstä aiheutuvia ym pä ris tö vai kutuk sia. Maakunnallisen kokonaistarkastelun lisäksi selvitetään tarkemmin yhdellä toi- Pöytäkirjan tarkastajat: 24