Koskipuiston alue - asemakaavan muutos

Transkriptio

1 päivitys Pyhäjoen kunta Koskipuiston alue - asemakaavan muutos

2 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU Osalliset Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Suunnitteluaikataulu 9 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 10 4 YHTEYSTIEDOT 10

3 2 Pyhäjoen kunta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). n (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Pyhäjoen kunnanhallitus päätti käynnistää Koskipuiston alueen asemakaavan muutoksen. Hankkeen vireille tulosta kuulutettiin MRL:n 63 :ssä säädetyllä tavalla ja OAS asetettiin nähtäville lähtien Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululle ja internet sivuille osoitteeseen päivittäväksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Koskipuiston kaavamuutosalue (korttelit 455 ja 456) sijaitsee Pyhäjoen etelärannalla Hourunkosken kohdalla. Alue rajautuu pohjoisessa Pyhäjokeen, idässä puistoalueeseen, etelässä Niskantiehen sekä osittain Tiiramaantiehen ja lännessä rajana toimii Valtatie 8. Suunnittelualueen rajat näkyvät kansikuvassa. Alueella sijaitsee vanha rivitalo, Koskienergia Oy:n tiloja sekä joitakin huonokuntoisia rakennuksia. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon Koskienergia Oy:n voimalaitoshanke sekä Tiirosta Tervoon II vaiheen virkistysosion Koskipuiston aluetta (Hourunkosken eteläpuoli) koskevat tavoitteet. Alueen sijainti mahdollistaa tonteilta hienot näkymät joelle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,18 ha. Alueesta omistaa 67 % Pyhäjoen kunta. Koskienergia Oy omistaa 25 %, Pohjankylän jakokunta omistaa 3 % ja Raahen kaupunki 5 % (pieni Koskipuiston saaren edessä oleva saari, jonne ei ole kulkuyhteyttä). 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Teemoina ovat terveydellä hyvinvointiin terveempi Pohjois-Suomi / ilmastotieteellinen lähestymistapa:

4 mukavat ja helppohoitoiset maaseutukaavatiet jalankulku ja pyöräily ensi-sijaiseksi liikkumistavaksi alle 3 km etäisyydellä viihtyisä ympäristö houkuttelee ulos liikkeelle kaiken ikäisiä kaiken ikäisten liikkuminen omin voimin jalan, eli peruskuntoa jo arkiliikunnalla jalan saa luonnostaan kontakteja, sattumaltakin pihat lounaaseen, pihapiirit, oma rauha pienilmaston vahvistaminen, aurinko, lämpö ja tuulensuojapuustot pyörätiet aurinkokohtiin, kauniisiin paikkoihin johdonmukaiset ja suorahkot oikoreitit kouluun, irti autoteistä, luontokokemus, turvallisuus tavoitteena asemakaava-alue, jossa alueen asukkaat omistavat rakennus ja puisto/viheralueet ja asukkaat vastaavat niiden hoidosta ja ylläpidosta Samanaikaisesti on käynnistetty keskustan osayleiskaavan uusiminen. Osana yleiskaavatyötä laaditaan koko Pyhäjoen keskustan aluetta koskeva toteutusohjelma. Osayleiskaava toimii alueen asemakaavoituksen sekä muun rakentamisen ja suunnittelun pohjana. Osayleiskaavan tavoitevuosi on Tarkoituksena on täydentää ja eheyttää Pyhäjoen keskustan yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevaa infrastruktuuria. Kaavan tavoitteena on myös parantaa Pyhäjoen kirkonkylän taajamakuvaa ympäristöarvoja säilyttävällä tavalla Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

5 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Pyhäjoen kunta 4 Maakuntakaava Pyhäjoen kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, jossa voimassa olevia maakuntakaavoja ovat: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ja joka sai lainvoiman KHO:n päätöksen jälkeen. Maakuntavaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Valitukset on hylätty KHO:ssa. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta.

6 5 Kuva 2. Ote Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi A-1, jolla osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Lisämerkintä 1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Alueelle on osoitettu myös kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti, jolla osoitetaan tiehallinnon museoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä tieosuuksia. Yleiskaava Pyhäjoen keskustaajamassa on voimassa Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2010, joka on hyväksytty vuonna Se on laadittu rakennuslain aikaan ns. ensimmäisen asteen yleiskaavana, minkä vuoksi sillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Osayleiskaavan alueesta eteläinen osa uudistettiin Etelänkylän ja Viirteen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä vuonna Pyhäjoen keskustaajama sijoittuu pohjoisosaan, taajama-alue alkaa Pyhäjoen etelähaarasta ja jatkuu pohjoiseen Ollinmäen teollisuusalueelle asti.

7 Pyhäjoen kunta Osayleiskaavassa Koskipuiston alue on osoitettu erityisviheralueeksi (EV), pientalovaltaiseksi alueeksi (AP), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä matkailupalvelujen alueeksi (RM). Tulvauhan alaiset alueet on merkitty vaakaviivoituksella Kuva 3. Ote Pyhäjoen keskustan yleiskaavasta (suunnittelualue merkitty vaaleanpunaisella). Asemakaava Pyhäjoella on Koskipuiston muutosalueella on voimassa vanha rakennuskaavasta asemakaavaksi muuttunut rakennuskaava: - Pyhäjoki Niskanmäki rakennuskaavan muutos ja laajennus, joka koskee kortteleita ja niihin liittyviä puisto-, liikenne, rakennuskaavatie-, ja vesialueita. Rakennuskaavan laajennus koskee Oikotien ja Luodontien eteläpuolista sekä Luodontien ja Pyhäjoen välistä aluetta. Kaava on hyväksytty Pyhäjoen kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Dro 842 Oulun lääninhallituksessa. Asemakaavan muutosalueelle on osoitettu puisto (VP), lähivirkistysalue (VL), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alue (AR), erillispientalojen korttelialue (AO), liikeja teollisuusrakennusten korttelialue (KLT) sekä rantaviivaan rajoittuva ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY).

8 7 Kuva 4. Ote Pyhäjoen keskustan asemakaavasta (suunnittelualue merkitty vaaleanpunaisella). Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Raahen seutukunnan yhteinen rakennusjärjestys, joka sai lainvoiman julkaistulla kuulutuksella. Raahen seutukunnan rakennusjärjestys on yhteinen Raahen kaupungin, Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin kuntien kanssa. Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Maankäyttöstrategia (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Maankäytön toteuttamisohjelma (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Maisemaselvitys, maisema- ja taajamakuvan kannalta merkittävimmät tekijät, Pöyry Finland Oy

9 Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjelman luonnos, Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto, Sanna Heikkinen OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän asemakaavamuutoksen osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Osalliset Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset: Kunnat ja naapurikunnat, Raahen seudun kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokisuun Vesi Oy, LNI Verkko Oy, Vestia Oy Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa käsitellään: Luonnonsuojeluyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset ym. yhdistykset, jakokunnat, valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta Kommentit tavoitteista ja kalastuskunnat, kylätoimikunnat ym. paikalliset valmisteluvaiheessa yhdistykset Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomat-

10 tavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetään työneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena on arvioida asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Lakisääteinen viranomaisneuvottelu järjestetään sekä kaavan luonnos- että ehdotusvaiheessa. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa järjestetään epävirallisia kaavaneuvotteluja. 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Yleis- ja asemakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina sanomalehdissä kunnan ilmoitustauluilla kunnan internet-kotisivuilla Viralliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustauluilla sekä Pyhäjoen kunnan virallisessa kuulutuslehdessä Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä. MRL:n 64 2 momentin mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus antaa palautetta tai esittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ajantasainen OAS, jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtävillepanoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla ( OAS.ia voidaan päivittää koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelutyötä ohjaa Pyhäjoen kunnan asettama ohjausryhmä. Välivaiheen päätökset kaavasta tekee Pyhäjoen kunnanhallitus. 2.4 Suunnitteluaikataulu Asemakaavan muutos on tullut vireille Pyhäjoen kunnanhallituksessa on asetettu nähtäville lokakuussa Kaavaluonnos ja tarvittavat selvitykset valmistellaan talven 2012 aikana siten, että Pyhäjoen kunnanhallitus käsittelee kaavaluonnoksen kokouksessaan huhti- toukokuulla Tämän jälkeen kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden lausumista varten ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotuksen virallinen nähtäville asettaminen (MRL 65, MRA 19 ) ajoittunee kesä-elosyyskuulle Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus.

11 Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen käsitellään kunnanhallituksessa. Mikäli ne antavat aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto. Kaavan lopullinen valmistuminen ajoittuu syksyyn Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin lähtö- ja selvitysaineistoja. Tarvittaessa varaudutaan aineiston ja olemassa olevien selvitysten ajantasaistamiseen mm. maastokäynnein. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös koko kaavaprosessin aikana saatava palaute (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset). 4 YHTEYSTIEDOT Pyhäjoen kunnassa asemakaavatyön yhteyshenkilönä toimii tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Suunnittelutyötä tekee Pöyry Finland Oy. Yhteystiedot: Pyhäjoen kunta, PL 6, Pyhäjoki, Kuntatie 1. puh , fax (08) sähköposti: pirkko.tuuttila@pyhajoki.fi Pöyry Finland Oy, Hatanpäänkatu 1, Tampere puh sähköposti: jarmo.lukka@poyry.com sähköposti: kimmo.kautto@poyry.com Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 86, Veteraanikatu 1, Oulu sähköposti: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi