Vuosikirja Vammaisten ihmisten oikeudet. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirja 2015. Vammaisten ihmisten oikeudet. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY"

Transkriptio

1 Vuosikirja 2015 Vammaisten ihmisten oikeudet KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 1

2 Vuosikirja 2015 Sisältö Rohkeasti kohti tulevaisuutta yhdessä tehden 3 Rohkeasti kohti tulevaisuutta yhdessä tehden 4 5 Lyhytaikaishoito vahvistaa lapsen ja perheen oikeuksia 6 Kiinteistötoimi tukee itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteisössä 7 Kehittämistoiminta edistää osallistumista ja oikeuksia 8 Parhaat palvelut merkityksellisellä ja arvolähtöisellä työllä 10 Juuret ja siivet Uudistimme strategiamme 13 Ryhmälomituksen puuroporukka viihtyy Tervanallessa 16 Puhetulkki avaa ovia maailmaan 18 Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä 21 Äiti ja sisko ovat Harrille tärkeitä 24 Kohti itsemääräämistä 26 Haaveena tavallinen elämä 29 Lujaa luottamusta, lämmintä kiintymystä 32 Palveluseteli antaa oikeuden valita 34 Henkilökohtainen apu kohtaa Mion tarpeet 36 Omavalvontasuunnitelma osallistaa 39 Itse tehdyt valinnat 40 Talking Mats on yhteinen matto 41 löytyy myös sosiaalisesta mediasta 42 / Yhteystiedot 43 / Yhteystiedot n ja :n yhteisen Vuosikirjan 2015 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden haasteista. Elina Leinonen Julkaisun toimitus Tiiu Kaitalo Kannen valokuva Oikeus osallisuuteen ja osallistumiseen kuuluu vammaisten ihmisten oikeuksiin. Jenna Kaskikallion osallistumisen mahdollistaa Tukenan henkilökohtainen avustaja Laura Hajdini. Viime kesänä sambicia harrastava Jenna oli mukana Helsingin sambakarnevaaleilla. Kuva: Antti Ekola Käynnistimme kesällä 2014 tulevaisuustyön KVPSkonsernissa, jonka muodostavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja sen omistama palveluntuottajana. Tähän työhön on osallistunut Palvelusäätiön ja Tukenan hallitusten jäseniä, kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, esimiehiä, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Mukana on ollut kaikkiaan yli 250 henkilöä. Tulevaisuustyön aikana olemme arvioineet itseämme, tutkineet toimintaympäristöämme ja alamme muita toimijoita. Olemme tehneet erilaisia kuvia ja skenaarioita tulevaisuudesta ja pyytäneet arvioita, näkemyksiä ja odotuksia keskeisiltä päättäjiltä ja Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Me Itse ry:n toimihenkilöiltä. Olemme tavanneet käyttäjäkuntiemme päättäjiä ja johtavia virkamiehiä. Kaiken tämän tarkoituksena on varmistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja :n selviytyminen ja menestys tulevaisuudessa muuttuvassa toimintaympäristössä. On tärkeää, että meitä ohjaavat yhteisesti työstetyt päämäärät ja arvot. Kasvumme myötä meillä on tarve varmistaa johdon ja henkilöstön osaaminen, esimiestyö ja yhteistyö. Strategisilla valinnoillamme voimme aktiivisesti vaikuttaa toivottavan tulevaisuuden toteutumiseen. Visiomme on kehitysvammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Perustajamme Kehitysvammaisten Tukiliitto on edelleen KVPS-konsernin keskeisin sidosryhmä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tämän vuoksi puhumme Tukiliittoperheestä, johon kuulumme ja joka muodostaa toimintamme vahvan perustan. Olemme ylpeitä juuristamme ja niihin tukeutuen haluamme edelleen kasvattaa siipiämme. Meidän olemassaolomme ja toimintamme perusta on näissä juurissa ja ne määrittelevät tavoitteemme yhteiskunnallisessa tehtävässämme Hyvän elämän edellytyksiä ja Mukana hyvässä elämässä. Tämän Vuosikirjan teemana ovat Vammaisten ihmisten oikeudet. Vuosikirjan artikkelit kertovat osaltaan siitä, millä tavoin n ja :n toiminta pyrkii edistämään keskeisten ihmisoikeuksien ja täyden kansalaisuuden toteutumista kehitysvammaisten ihmisten elämässä. Suomen eduskunta hyväksyi YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen keväällä, mutta sen lopullinen ratifiointi siirtyi. Suomi on viimeisiä EU-maita, joissa sopimusta ei ole ratifioitu. Toivottavasti uusi eduskunta vahvistaa sopimuksen mahdollisimman pian. Yleissopimus tulee takaamaan vammaisille ihmisille yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja edistämään heidän ihmisarvonsa kunnioittamista. Sopimus merkitsee monella tavalla huomattavaa uudistusta kehitysvammaisten ihmisten arjessa. Markku Virkamäki toiminnanjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Päivi Kari toimitusjohtaja Jaakko Bashmakov Ulkoasu Forssa Print 2015 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Teemana vammaisten ihmisten oikeudet 2 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 3

3 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Lyhytaikaishoito vahvistaa lapsen ja perheen oikeuksia Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vuonna 1992 rakentamaan ja hankkimaan asuntoja kehitysvammaisille ihmisille sekä tuottamaan niihin palveluita. Toinen keskeinen tehtävä oli järjestää lyhytaikaishoidon palveluita perheiden jaksamisen tueksi. Perustehtävämme on kehittää ja tuottaa palveluita ja toimintoja kehitysvammaisille ja muuta erityistä tukea tarvitseville ihmisille ja heidän läheisilleen yhdessä heidän kanssaan. Liikevaihto 10,3 milj. Tapahtumia 320 Kehittämistoimintamme järjesti yhteensä yli 320 koulutusta, seminaaria, vertais- ja perhetapaamista ja Intti tutuksi -leiriä, joihin osallistui 1400 kehitysvammaista ihmistä, 730 läheistä ja 2100 alan työntekijää. Lyhytaikaishoitoa 8087 vuorokautta Tarjosimme lyhytaikaishoitoa 620 perheelle 120 kuntaan ryhmäpalveluina, leireinä, perhelomituksena ja perhehoitona. Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksia 3,3 milj. Tukiasuntoja 300 Etsimme yhdessä asunnon hakijan ja hänen läheistensä kanssa oman kodin 65 kehitysvammaiselle muuttajalle. Tukiasunnoissamme asui kaikkiaan lähes 300 ihmistä. Palveluyksiköitä 27 Kiinteistötoimemme on rakennuttanut kaikkiaan 27 palveluyksikköä, joista rakenteilla olivat Kauhavan Fransunpuiston ja Kankaanpään Kultakankaan asumispalveluyksiköt. Henkilötyövuosia 88,5 Ylläpidämme monipuolista lyhytaikaishoidon palveluvalikoimaa perheiden tarpeita kuunnellen. Perhelähtöisyys sekä vanhempien osallisuus ja asiantuntemus ovat palveluidemme perusta. Lyhytaikaishoitopalvelumme mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivät ja harkinnanvaraisen tilapäishoidon. Tavoitteenamme on palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Perheet pitävät lyhytaikaishoitopalveluita erittäin tärkeinä omalle jaksamiselleen. Lyhytaikaishoidon asemaa tulee vahvistaa yhteiskunnan palvelujärjestelmässä, koska valtaosa palveluista on lainsäädännöllisesti yhä harkinnanvaraisia. Palveluiden saatavuus ja jatkuvuus edellyttävät yhteistyötä perheiden ja kuntien kesken. Vanhempien voimavarojen tukemiseksi on olennaista, että palvelut tukevat koko perheen hyvinvointia. Perhelomituksessa perhelomittaja tulee kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää yhdestä päivästä useaan vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle sellaisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on leiritoiminnan periaattein järjestettävää lyhytaikaishoitoa, joka suunnitellaan yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalisia taitoja sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaaajantoimintoihin. Kursseja järjestetään leirimuotoisina lähinnä loma-aikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua tekemistä, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö lukuina vuonna 2014 Kunnianosoituksia Vuoden taideteko -palkinto Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki, Kettuki ry, myönsi Vuoden taideteko palkinnon kesäkuussa Tampereella järjestämällemme Kultturellia! vähän erilaiselle kulttuuritapahtumalle. Tapahtumassa vieraili yli 1500 kävijää. Palkinnon perusteluissa korostettiin kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta toteutukseen: tapahtumaa oli suunnittelemassa ja toteuttamassa suuri joukko kehitysvammaisia taiteilijoita ammattitaiteilijoiden rinnalla. Sofia Kellberg, Aino Nurmi ja Santtu Maijala nauttivat yhdessäolosta ja yhteisistä leikeistä ryhmälomitusjaksolla Alavudella. Lue lisää sivuilta Kuva: Antti Ekola Kuntouttajamitali Kuntoutussäätiö palkitsi Kuntouttajamitalilla 2014 kehittämistoimintamme. Palkinnon perusteluina mainittiin, että otamme esimerkillisesti huomioon kehitysvammaisen ihmisen kokonaisvaltaisen ja itsenäisen kansalaisuuden yhteiskunnassa. 4 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 5

4 Kiinteistötoimi tukee itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteisössä Kehittämistoiminta edistää osallistumista ja oikeuksia Rakennutamme ryhmämuotoisia koteja ja hankimme asuntoja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Petri Virolainen pitää itsemääräämisoikeuden kunnioittamista tärkeänä asumispalveluissa. Hän asuu ltä vuokraamassaan asunnossa Keravalla. Lue lisää sivuilta Kuva: Anton Soinne / Etelä-Suomen Media Oy / Keski-Uusima YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus linjaa elämisestä itsenäisesti ja osallisuudesta yhteisössä siten, että vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita asuinpaikkansa, asuinmuotonsa sekä asuinkumppaninsa. Myös meidän tavoitteenamme on löytää asukkaalle hänen yksilöllisiä avun ja tuen tarpeitaan vastaava asumisratkaisu ja sellainen koti, jossa hän itse haluaa asua. Seuraamme alan kehitystä, kehitämme uusia asumismalleja ja teemme yhteistyötä kuntien, yhdistysten ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Asukkaiden ja heidän läheistensä antamat palautteet ovat meille arvokkaita. Rakennutamme ryhmämuotoisia koteja. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on yli 20 asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Joissain asumisyksiköissä on huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten, ja joidenkin yhteydessä on päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitokotimme sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Palveluntuottajana toimii useimmiten. Rakennutamme uusia asumisyksiköitä yhteistyössä kuntien kanssa niiden asumispalveluiden tarpeen mukaan. Kaikki uusien asumispalveluyksiköiden rakentamista koskevat aloitteet ovat tervetulleita. Yhteydenotto on hyvä tehdä yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, paikallisen tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kanssa. Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään. Oman kodin hankinta alkaa kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen omasta halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa arjessa tarvittava apu ja tuki. Kodin sijainti läheisiin, työpaikkaan ja harrastuksiin nähden sekä asunnon varusteet ja esteettömyys ovat tärkeitä asioita. Sopiva asunto löytyy yleensä parhaiten kotipaikkakunnalta läheisten ihmisten avulla. Ostamme asunnon valmiista rakennuskannasta ja vuokraamme sen asukkaalle. Huoneiston vuokra oikeuttaa asumistukeen, jolloin asukkaalle jäävä maksuosuus pysyy kohtuullisena. Kotikunta päättää tarvittavista asumisen tukipalveluista. Annamme mielellämme lisätietoja asunnon hankinnasta kiinnostuneille tuleville asukkaille, läheisille, kunnille, yhdistyksille ja oppilaitoksille. Tuemme itsenäisen asumisen onnistumista. Olemme turvallinen ja joustava vuokranantaja. Teemme aktiivista yhteistyötä asukkaan, hänen läheistensä ja asumista tukevien ihmisten sekä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssa. Korostamme yhteistyön avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Haluamme olla mukana tukemassa asumisen onnistumista. Luomme yksilökeskeisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Kehittämistoimintamme tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä omaa osallisuutta kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa ja heidän oman elämänsä suunnittelussa. Osallisuuden vahvistamis- ja palvelujärjestelmän kehittämistoimintamme tavoitteena on vahvistaa kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä vaikuttaa palvelujärjestelmän kehittämiseen. Henkilökohtainen apu: Luomme henkilökohtaisen avun malleja, järjestämme koulutusta, tuotamme selkokielistä materiaalia ja vaikutamme aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Henkilökohtainen budjetointi: Kehitämme ja kokeilemme palveluiden käyttäjien valintoihin perustuvaa henkilökohtaista budjetointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Päämiestoiminta: Kokemusasiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmämme osallistuu toimintamme ja palveluidemme kehittämiseen. Kouluttamamme vertaistutkijat tuottavat tietoa vammaisten ihmisten elämästä. Elämänmuutostoiminta tukee kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään eri elämänvaiheissa. Keskeisenä tavoitteenamme on kannustaa kehitysvammaisia ihmisiä omannäköisen elämän suunnitteluun. Toteutamme toimintaa yhteistyössä kuntien ja alueen toimijoiden kanssa. Aikuisuuden kynnyksellä -toiminta tukee elämänmuutosta lapsuudesta aikuisuuteen. Rohkaisemme perheitä tulevaisuuden suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muuttovalmennuksessa tuemme elämänmuutokseen ja muuttoon valmistautumisessa muuttajaa, hänen läheisiään, lähityöntekijöitä ja tulevan kodin henkilökuntaa. Ikäperhetoiminta auttaa perheitä, joissa tukea tarvitseva täysi-ikäinen perheenjäsen asuu vanhempiensa kanssa. Koulutustoiminta aktivoi työyhteisöjä pohtimaan oman työnsä arvolähtökohtia ja työtapojensa kehittämistä. Koulutushankkeemme Aktiivisen tuen alueellinen kehittämismalli vahvistaa alan toimijoiden osaamista ja yhteistyötä kehitysvammaisten ihmisten osallistumisen ja täyden kansalaisuuden edistämiseksi. Toteutamme myös erillistä tilauskoulutusta. Kehittämishankkeemme edistävät yksilöllistä elämää ja aktiivista kansalaisuutta omassa lähiyhteisössä. Jenna Kaskikallio toteutti haaveensa ja osallistui Sambakarnevaaleille yhdessä henkilökohtaisen avustajansa Laura Hajdinin kanssa. Lue lisää sivuilta Kuva: Tiiu Kaitalo Osallistumme myös kansainvälisiin, useiden maiden yhteisiin hankkeisiin. Yksi naapureista ja Yhdenvertaisuus lain edessä -hankkeista kerrotaan Vuosikirjan sivuilla KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 7

5 Parhaat palvelut merkityksellisellä ja arvolähtöisellä työllä ja sen valtakunnallinen palvelutoiminta ovat merkityksellinen osa tuhansien ihmisten, niin asiakkaiden, läheisten, työntekijöiden kuin kumppaneidenkin, jokapäiväistä elämää. Hyvän elämän edistäminen edellyttää meiltä tukenalaisilta huomattavasti lakisääteisiä velvoitteita laajempaa vastuunkantoa ja yhteiskunnallista vastuuta. Päivi Kari toimitusjohtaja Jere Metsähonkala varatoimitusjohtaja Tukenan vahvat omaisjärjestötaustaiset juuret ja niistä johdetut arvot näkyvät monin tavoin yhtiön verkosto- ja kumppanuusyhteistyössä sekä varsinaista palvelutoimintaa laajempana vastuuna asiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnista. Toimintaympäristömme muuttuessa ja yhtiön kasvaessa olemme kokeneet tärkeäksi erottautua positiivisella tavalla omaisjärjestötaustallamme tulevaisuudessakin yhdessä omistajamme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Haluamme kuulua entistä vahvemmin Kehitysvammaisten Tukiliitto -perheeseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Visio Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Olemme edelläkävijä omalla toimialallamme. Tuloksellisuus suunta selvillä Luotettavuus tukijalka Uudistuminen liikkeellä olo Ihmisen kunnioitus perusta Suomalaisen Työn Liiton Tukenalle myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki kuvaa hyvin palvelutoimintaamme kestävän hyvinvoinnin ja hyvän elämän rakentajana. Vastuullisen yritystoimintamme tuotot käytetään asiakkaidemme yhteiskunnallisen aseman ja palveluiden kehittämiseen sekä paremman yhteiskunnan rakentamiseen. Olemme yhdessä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa valmistelleet KVPS-konsernille uuden strategian, jonka voimin katsomme rohkeasti ja luottavaisesti tulevaisuuteen. Strategiatyömme punaisena lankana on ollut visiomme Kehitysvammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Keskittyminen palveluiden tuottamiseen kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville on keskeinen strateginen linjauksemme ja takaa meille edelläkävijyyden omalla toimialallamme. KVPS Tukena Oy tulee edelleen kasvamaan erityisesti niillä alueilla, joissa laadukkaille palveluille ja yksilöllisille palveluratkaisuille on tarvetta. Palveluidemme tuottaminen perustuu yksilölähtöiseen ajatteluun ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa parhaat palvelut ja erinomaiset asiakaskokemukset tekee arjessa todeksi ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökuntamme. Työyhteisöjen hyvinvoinnille ja osaamisen rakentumiselle tärkeää on hyvä ja arvostava johtajuus, strategiatyömme myötä haluammekin korostaa läheltä johtamisen merkityksellisyyttä. Tukenan vuoden 2014 lukuja Asiakkaita palvelujen piirissä 1220 Palveluyksiköitä 25 Liikevaihto 25,05 milj. meidän sosiaalipalvelualalla toimivien on kyettävä nykyistä vahvempaan yhteistoimintaan. Tärkeää on tuoda yhdessä esille sosiaalipalveluiden merkityksellisyyttä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja täysivaltaisen kansalaisuuden säilyttämiseksi. Parhaiden käytänteiden ja laadukkaiden palveluiden kehittymistä edistetään kohdentamalla vähenevät resurssit nykyistä tarkoituksenmukaisemmin yhteiseen tekemiseen monipuolisten sosiaalipalveluiden tarjoamiseksi. Tulevaisuutta ei voi rakentaa yksinomaan unelmien ja kokeilujen varaan, Kuntaasiakkaita 97 Henkilötyövuosia 464 on omaisjärjestötaustainen, valtakunnallinen kahitysvammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään auttavien palveluiden tuottaja ja kehittäjä. Asiakkaita ympärivuorokautisessa asumispalvelussa 346 taloudellisiin voimavaroihin liittyvät reunaehdot on tunnustettava siirtymällä korjaavista toimenpiteistä aitoon hyvinvoinnin edistämiseen ja voimavaralähtöiseen ajatteluun voidaan rakentaa yhteiskunnallisesti kestäviä, ihmistä palvelevia sosiaalipalveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita uudistettaessa 8 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 9

6 Tulevaisuustyöskentely on toivottavan tarinan yhteistoiminnallista rakentamista. KVPS-konserni Juuret ja siivet Uudistimme KVPS-konserni Teksti: Sanna Kekki ja Petra Tiihonen strategiamme KVPS-konsernin uusi strategia on vuoden työskentelyn jälkeen valmis. Uudistamistyössä oli mukana kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, organisaatiomme hallituksen jäseniä, esimiehiä, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Vuoden aikana pidimme eri puolilla Suomea kuusi läheisyhteistyöpäivää, joissa pohdimme tulevaisuutta yhdessä palveluitamme käyttävien ihmisten, läheisten ja työntekijöiden kanssa. Teimme neljä kyselyä, joissa arvioimme nykyistä strategiaa ja tulevaisuuden menestystekijöitä. Pidimme kolme esimiesten yhteistyöfoorumia, tuotimme 550 sivua taustamateriaalia ja kuulimme kolme asiantuntijaluentoa strategisesta johtamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksista. Vuoden aikana tavoitimme suoraan yli 250 ihmistä. Lisäksi sadat muut henkilöt pääsivät osallistumaan työskentelyyn työpajojen ennakkotehtävien ja kyselyjen kautta. Matkustimme Joensuuhun, Lehmoon, Kemiin, Kajaaniin ja Kuhmoon juurillemme. Samalla vahvistimme siipiämme käymällä lukemattomia arvokeskusteluja nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Näin strategia syntyi Strategiassa hahmotetaan tulevaisuuden suuntaa ja määritellään organisaation identiteettiä. Strategiaa on perinteisesti pidetty ylemmän johdon työvälineenä, joka auttaa johtoa tekemään valintoja ja saavuttamaan tavoitteita. Perinteistä strategista johtamista on toisinaan kritisoitu. Me halusimme toimia toisin. KVPS-konsernin johdolla oli vahva näkemys siitä, että strategiamme täytyy uudistaa yhdessä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vanha strategiamme kertoo meille tärkeistä asioista ja menestystekijöistämmekin aika hyvin. Toiminnan tasolla se ei varmastikaan ole koko henkilöstöä ohjaava, jaettu työkalu. Strategia voisi kiteyttää meidän ydintavoitteemme suhteessa toimintaympäristöön. Strategiajuna raiteilla... Vuosi Vuosi Kehittämisseminaari Tampere Vuosipäivät Jyväskylä Kemin iltakoulu Yhteistyöfoorumi Tampere Joensuun iltakoulu Yhteistyöfoorumi Tampere Läheisyhteistyöpäivät kevät 2015 Yhteistyöfoorumi Tampere Strategian merkityksen kirkastaminen Innostaminen strategiseen ajatteluun Strategian uudistamisen yhteiset tavoitteet Nykytilan analysointi Tulevaisuuden muutostekijät Arvot ja tulevaisuus Tulevaisuuskuvat Skenaariotyöskentely 10 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 11

7 KVPS-konserni KVPS-konsernin strategia uudistettiin vuorovaikutteisena tulevaisuustyöskentelynä, jonka lähtökohdat ovat yhteisöllisessä tiedon tuottamisessa ja osaamisen jakamisessa. Työskentelyssä panostettiin niin kehitysvammaisten ihmisten, läheisten, henkilöstön kuin kumppaneidenkin äänen kuuntelemiseen. Käytimme yhteistoiminnallisia menetelmiä, kuten tulevaisuudenmuistelua. Tällä varmistimme eri osapuolten äänen kuulumisen ja mahdollisuuden olla vaikuttamassa yhteiseen tulevaisuudensuuntaamme. Toimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutokset luovat epävarmuutta mutta myös mahdollisuuksia. Niihin on tartuttava muistaen visiomme, arvot ja toimintaperiaatteemme. Päämääränämme oli luoda joustava työväline, joka toimii sekä ylemmän johdon työssä että jokapäiväisissä ainutkertaisissa kohtaamisissa. Tulevaisuustyöskentelyn tavoitteena oli kiteyttää yhteinen päämäärä ja arvot, tunnistaa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sekä yhteistyökumppaneidemme muuttuvia tarpeita. Tavoitteena oli myös selvittää, millaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa.... Vuosi 2015 jatkuu... Johtoryhmän strategiatyö kevät 2015 Halusimme tehdä tämän kaiken helposti lähestyttäväksi, kuvalliseksi tarinaksi. Aloitimme yhteisen matkan pohtimalla ydinosaamistamme: Miksi olemme olemassa? Mikä on erityisosaamistamme? Miten meidän täytyy kehittää toimintaamme, että voimme vastata myös tulevaisuudessa asiakkaidemme tarpeisiin? Hallituksille ja henkilöstölle tehty alkukartoitus antoi toiminnalle selvän suunnan. Olemme vahvasti sitoutuneita perustehtäväämme ja visioomme tiedämme miksi teemme työtämme. Ydinkysymykseksi muodostui: Mitkä asiat meidän on yhdessä ratkaistava menestyäksemme tulevaisuudessa? Jatkoimme pohtimalla vahvuuksiamme, heikkouksiamme, uhkia ja mahdollisuuksia. Yhteisesti keskustelemalla saimme monipuolista tietoa nykytilasta. Nykytilanteen analysointi oli tärkeää, mutta vielä tärkeämmäksi muodostui yhteinen arvokeskustelu. Strategian luominen yhdessä on sitouttavaa. Organisaatiossa ollaan tietoisia strategiaprosessista ja siitä, että omilla teoillamme voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Seuraavaksi muistelimme tulevaisuutta: Pohdimme mahdollisia tulevaisuuden muutostekijöitä ja omaa rooliamme muutoksen toteuttajna. Pysähdyimme kumppanuuksien ja verkostojen äärelle: Ketä me tarvitsemme yhteiselle matkalle mukaan? Tulevaisuustyöskentelyn viimeinen vaihe oli skenaariotyöskentely. Skenaariotyöskentelyllä voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen ilmaisemalla, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Kuvasimme Kehittämisseminaari Kainuu Vuosipäivät Tampere ihannetulevaisuuden, epätoivotun tulevaisuuden ja mahdollisimman realistisen kuvauksen asioiden tilasta. Pohdimme, mitkä valinnat ovat johtaneet näihin tulevaisuudenkuviin ja mihin asioihin voimme yhdessä vaikuttaa. Sanoa meille hyviä asioita. Olisi oma koti kaikilla. Yhteinen matka jatkuu Yhteinen strategian uudistamisen matka on tällä erää päättynyt, mutta varsinainen matka on vasta alkamassa. Strategia on onnistunut, kun kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä saavat kauttamme parhaat palvelut ja erinomaiset asiakaskokemukset. Tulevaisuustyöskentelyn lähtökohtana oli varmistaa, että olemme olemassa kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään varten myös tulevaisuudessa. Tulevaisuus ei ole ennustettavissa tai ennalta määrätty, mutta uskomme, että omilla teoillamme ja valinnoillamme voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme. Tulevaisuustyöskentelyn avulla uusi strategia ja tulevaisuuden suunta meidän tarinamme on yhteinen. Jälleen kerran olemme saaneet vahvistaa yhteistä arvomaailmaamme ja uskoa ja varmuutta siihen, että päämäärämme on yhteinen. Lainaukset ovat tulevaisuustyöskentelyn aikana saatuja kommentteja ja palautteita. Ryhmälomituksen puuroporukka viihtyy Tervanallessa Teksti: Tuula Puranen Kuvat: Antti Ekola Aino Nurmi, Sofia Kellberg ja Santtu Maijala antavat haastattelun ryhmälomituksesta päiväkoti Tervanallen puheterapiahuoneessa. Turvallisuus, leikki ja ystävyys ovat läsnä. Kymmenen ikävuoden tienoilla olevat ystävykset tulivat Tervanalleen koulun jälkeen perjantaina, ja nyt on tavallinen kesäkuun sunnuntai ennen juhannusta. Mitäs te olette tänään puuhanneet? Aino aloittaa perusasioista: ensin tietysti herättiin. Aamuvirkku Sofia oli hereillä jo kuudelta, mutta Santtu ja Aino nukkuivat pitkään. Nukutteko te vierekkäin? Ei! Olisiko kiva nukkua vierekkäin? Naurua. Olisi. Aino palaa asiaan ja jatkaa päivän kuvausta: Sitten syötiin aamupuuro. Oliko hyvää? Oli, kaikki vastaavat yksimielisesti. Nämä kolme todella pitävät puurosta, he ovat varsinainen puuroporukka! Paljastuksen takana on Terhi Sippola, ja kun trio vielä nyökkäilee varmemmaksi vakuudeksi, ei ole mitään syytä epäillä. Mennään sitten päivässä eteenpäin, harpotaan hammaspesulle, pissalle ja pihalle. Ja pihalta takaisin sisälle, syödään perunamuusia ja haudutettua Aino Nurmella, Santtu Maijalalla ja Sofia Kjellbergillä on yhteinen asenne vastaavan ohjaajan Terhi Sippolan kanssa: ryhmikseen on kiva tulla viikonlopuksi, vaikka takana olisi työ- tai kouluviikko. Strategiset tavoitteet Strategian vahvistaminen Uuden strategian esittely ja toimeenpano 12 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 13

8 kalaa. Oliko no, arvaahan sen, hyvää oli. Puhutaanpa vähän aikaa ruoasta, kun nyt ollaan aiheen äärellä. Ainon lempiruokaa ovat lihapullat ja perunat, Sofian suosikki on muuten sama, mutta lihapullien tilalle vaihdetaan nakit. Santulle maistuvat kaikenlaiset ruoat. Ulkoilun ja syömisen jälkeen keskiikäiset lojahtaisivat sohvalle, mutta miten on lasten laita nukutteko te päiväunet? Kieltävä vastaus, jota seuraa loivennus: Jos väsyttää, voi tietysti ottaa nokoset tai mennä muuten vain pötköttelemään vaikka kirjan kanssa. Vaan missä puuhissa ryhmiksen päivät muuten sujuvat? Kolmikko kuiskailee keskenään ennen vastaamista. Ainakaan televisiota ei katsella kovinkaan paljon, on muutakin tekemistä, esimerkiksi pelaamista. Mitä? Muumimuistipeliä ja lautapelejä, kuten autopeliä ja Kanin loikkaa. On piirtämistä ja värittämistä. Lauantaina ennen suihkua voidaan värittää sormiväreillä. Joskus tanssitaan salissa satujumppaa tai diskoa, Ainolta sujuu balettikin. Santusta, Ainosta ja Sofiasta on kiva tulla viikonlopuksi Tervanalleen. Sofia kertoo syyn kaikkien puolesta: Kaverit! Kolmikko käy samaa koulua samalla luokalla, mutta yhdessäolon jatkaminen viikonlopun yli ei kyllästytä hiukkaakaan. Kun haastattelu päättyy, lapset ottavat ripeästi rintamasuunnan kohti leikkejään, vanhemmat tulevat jo parin tunnin päästä. Yhdessäoloa lasten ehdoilla on järjestänyt ryhmälomitusta Alavudella runsaan vuoden päiväkoti Tervanallessa. Ryhmän lapset ovat 7 11-vuotiaita, ja yöpyviä lapsia on keskimäärin kuusi. Vastaava ohjaaja Terhi Sippola kertoo, että lapset tulevat reipasta tahtia sisälle ja yleensä iloisina alkavasta viikonlopusta. Ryhmälomitukset ovat lasten mieleen, koska ne ovat luonteeltaan leiritoimintaa. Hän on huomannut, että lapsille on tärkeintä yhdessäolo ja ystävyys. Vaikka he olisivat juuri olleet yhdessä koulussa, he halaavat ja suukottelevat jälleennäkemisen ilosta. Viikonlopun aikana joku lapsi ehkä haluaa olla yksikseen hoitajan kanssa, mutta pyrimme myös tukemaan sosiaalisia tilanteita. Tervanallessa käytännön pelisäännöt luovat turvallisuutta, mutta ne joustavat sen mukaan, mitä lapset haluavat tehdä ja mistä he pitävät. Lapsilla on takanaan aikataulutettu kouluviikko, joten Tervanallessa voi olla rennosti. Terhi Sippola kertoo, että lapset kokevat olonsa turvalliseksi, ja myös vanhemmat luottavat siihen, että lasten on hyvä olla. Kun ryhmälomitukseen on tulossa uusi lapsi, Terhi selvittää perheen tarpeet, toiveet ja odotukset. Lisäksi hän suosittelee, että lapsi saa mahdollisuuden totutella ryhmikseen vähän kerrallaan; heti ei tarvitse jäädä yöksi. Ryhmälomituksessa tuetaan turvallisuuden, leikin ja ystävyyden ja muiden lasten oikeuksien rinnalla kasvamista omien valintojen tekemiseen. Lapsen valintojen kuunteleminen voi olla sitä, että hän voi kertoa, kuinka myöhään hän haluaa nukkua, mitä hän haluaisi syödä, minkä paidan hän haluaisi pukea tai laittaako hän siniset vai punaiset sukat. Pieniltä tuntuvilla valinnan mahdollisuuksilla voi olla iso merkitys. Oikeus turvalliseen lapsuuteen, leikkiin ja ystäviin Santtu Maijala, Aino Nurmi ja Sofia Kjellberg ovat luokkakavereita koulussa, mutta heistä on mukavaa leikkiä ja pelata yhdessä myös ryhmiksessä Tervanallessa. 14 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 15

9 Puhetulkin avulla moni kommunikoinnissaan tukea tarvitseva henkilö rohkaistuu kodin ulkopuolelle. Tulkki mahdollistaa sen, että asiakas ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Teksti: Tuula Puranen Kuvat: Irja Samoil Puhetulkki avaa ovia maailmaan Kajaaninjoelta tuulee suoraan torin kahvipöytään, ja tee Veikko Heikkisen mukissa jäähtyy nopeasti. Puhetulkki Pirre Oikarinen juttelee Veikon kanssa tulkkauspalvelusta. Veikolla on ollut tulkkauspalvelu jo pidempään, mutta säännöllisesti on käyttänyt tulkkia noin vuoden verran. Hän voi tilata tulkin esimerkiksi asioimista, kahvilla käyntiä tai lääkäriä varten. En voi mennä yksin, koska puhe ei tule. Minä ymmärrän, mitä minulle puhutaan, jos puhutaan rauhallisesti, mutta tulkki on hyvä olla mukana, Veikko kertoo. Hän tarvitsee puhetulkkia afasian vuoksi. Puhevammaisten tulkkauspalvelua voi käyttää kaikissa tilanteissa, joissa osapuolet eivät pysty kommunikoimaan keskenään. Veikko Heikkinen iloitsee erityisesti siitä, että hän pääsee matkustamaan tulkkauspalvelun ansiosta. Hän reissasi paljon vaimonsa kanssa, mutta vaimon kuoltua kolme vuotta sitten matkat jäivät kunnes Veikko kerran tiedusteli, lähtisikö Pirre työmatkalle ulkomaille. Hän kysyi ensin, voisiko hän saada tulkin myös ulkomaanmatkalle ja kun kerroin, että se on mahdollista, hän pyysi, voisinko lähteä hänen kanssaan Teneriffalle. Asiakkaan ja puhetulkin yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta. Kummankin on uskallettava sanoa, jos ei ymmärrä. On yhdessä etsittävä keinoja asioiden ilmaisemiseen ymmärrettävällä tavalla. Eikä tulkki saa ottaa itseensä, jos asiakas suutahtaa. Kun Veikko lähtee torilta, paikalle kurvaa sähkärillään Seppo Kaasila huomattavan hyväntuulisena. Luukusta kolahti pari tuntia sitten Kelalta kirje: Sepolle on myönnetty tulkkauspalvelu! Odotan, että voin nyt toteuttaa suunnitelmiani ja pääsen esimerkiksi osallistumaan tapahtumiin. Puhetulkki lisää itsenäisyyttäni, hän iloitsee. Odotan myös, että pääsen juttelemaan ihmisten kanssa. Tähän asti olen vain moikkaillut tuttuja, mutta en ole voinut jutella heidän kanssaan. Seppo Kaasilan puhetta vaikeuttaa cp-vamma, mutta hän selventää ilmaisuaan käyttämällä bliss-symboleja puhetta korvaavana kommunikaatiokeinona. Puhevammaisten tulkkina myös Pirre on opiskellut blisskieltä, jossa käsitteet ja kielioppi ilmaistaan symboleilla. Torin kulmalta Seppo ja Pirre lähtevät Kajaani-infoon Pohjolankadulle. Seppo haluaa selvittää Kainuun musiikkijuhlien esiintyjät ja lippujen hinnat. Asiointi käy Pirren tukemana sujuvasti, ja Seppo saa nopeasti haluamansa tiedot. Hän kertoo, että hänellä on hyvä fiilis. Eipä ihme, onhan edessä kesä kaikkine tapahtumineen ja toivottavasti paljon vuorovaikutusta. Puhetulkki Pirre Oikarisen ja Veikko Heikkisen välillä väreilevät luottamus ja huumori. He ovat matkustelleet ja hoitaneet lukemattomia asioita yhdessä. Oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi Itsenäistymisen todistaja Pirre Oikarinen pulppuaa iloa puhetulkin työstään. Hänen työnantajansa on, jossa hän aloitti vuoden 2014 alussa. Puhetulkin työ on todella antoisaa, koska voin rohkaista asiakkaita itsenäisempään elämään ja huomaamaan, että he pärjäävät, Pirre kertoo. Palkitsevia ovat myös hetket, joina hän on voinut mahdollistaa asiakkaalle jotakin, mitä tämä on pitkään kaivannut, tai kun asiakas vihdoin rohkenee tulkin kanssa ulos kodista. Pirre Oikarinen muistuttaa, että puhevammaisten tulkki tulkkaa, hän ei ole asiakkaansa avustaja. Hänen tehtävänsä on tukea asiakasta kommunikaatiossa niin, että asiakas tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itse, mitä muut hänelle viestivät. Tulkkauspalvelua voi saada vaikeasti puhevammainen henkilö, jolla on jonkinlainen keino kommunikoida. Palvelua haetaan Kelalta, ja sitä voi käyttää työssä käymiseen, perusopintojen jälkeiseen opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä harrastuksiin ja virkistykseen. Lisätietoja Puhevammaisten tulkkauspalvelu Anni Raunio puh Seppo Kaasila hankki Pirre Oikarisen tuella tietoja Kajaani-infossa Kainuun musiikkijuhlista. Sepolle juuri myönnetty tulkkauspalvelu mahdollistaa hänelle monenlaisiin tapahtumiin osallistumisen tulevaisuudessa. 16 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 17

10 Teksti: Elina Leinonen Kuvat: Anna-Liisa Nikus Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä, mä tänne toivoisin enkä syyttä, Petri Virolainen kajautti karaokessa eri paikkakunnilla viime kesänä. Petri pyöräili Keravalta Ouluun kertoakseen ihmisille ystävyyden tärkeydestä mitä ystävät merkitsevät vaikeavammaisille ihmisille. Oikeus ystäviin ja suojaan syrjinnältä Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä Petri Virolainen sai kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kolmirenkaisen polkupyöränsä. Siitä lähtien hän on harrastanut aktiivisesti pyöräilyä ja kiertänyt menopelillään pitkin poikin Suomea. Ensin tuli polkupyörä, sitten ajatus, miten pyöräilemällä voisi tuottaa iloa ihmisille. Petri Virolaisen sydäntä lähellä ovat aina olleet vaikeavammaisten ihmisten asiat, erityisesti yksinäisyys. Petri tiesi, että paras tapa ilahduttaa ja ystävystyä on mennä vierailulle. Niinpä hän päätti ottaa härkää sarvista ja ryhtyä kiertämään ystävää kaipaavien ihmisten luona. Vuosien mittaan Petri Virolainen on käynyt lukuisissa asuntoloissa, laitoksissa ja päivätoimintakeskuksissa. Petrin polkiessa paikalle asukkaat ovat usein häntä jo ovella vastassa; hän on monen odottama vieras ja hyvä ystävä. Ensimmäinen polkupyöräni lähti jo vehreämmille pyöräteille. Onneksi sain uuden tilalle, Petri Virolainen kertoo. Hän polkee ystävämatkoillaan kesät talvet, kilometrejä kertyy tuhatkunta kuukaudessa. Yksinäisyys teki kipeää Tiedän omasta kokemuksesta, miltä yksinäisyys tuntuu. Raskaimpia olivat kouluvuodet, jolloin erilaisuutta ei oikein hyväksytty, Petri Virolainen toteaa. Petri Virolainen on itse autistinen ja lievästi kehitysvammainen, mikä riitti tekemään hänestä hieman erilaisen koulutovereiden silmissä. Erilaisuus pelotti. Luokkakavereista kukaan ei tullut syntymäpäivilleni. Kutsuin kyllä kaikki, mutta kukaan ei tullut, Petri muistelee. Petri Virolainen kertoo, että alakoulussa opettaja päästi hänet kotiin muutamaa minuuttia ennen muita, jotta hän välttyisi törmäämästä kiusaajiinsa koulumatkalla. Kasvatin muurit itseni ympärille, koska en voinut luottaa kehenkään. Ennakkoluulot estävät Petri Virolaisen mukaan erilaisiin ihmisiin tutustu- Petri Virolaisen ystävät Auli Leiniö, Anu Mäki ja Teemu Rantanen olivat Laukontorin satamassa vastassa, kun Petri pyörineen saapui laivalla Tampereelle. 18 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 19

11 Ystävätoiminnasta on tullut Petri Virolaisen vapaaehtoistyö, työtä kun ei merkonomin papereista huolimatta ole koskaan löytynyt. mista. Hänen mielestään vammaisten ja vammattomien ihmisten välisen muurin olisi jo aika murtua. Polkupyörällä Keravalta Ouluun Vaikeavammaisetkin ihmiset tarvitsevat ystäviä myös puhevammaiset. Moni luulee, että vaikeus puhua vaikuttaa myös ymmärrykseen, Petri Virolainen kiteyttää. Tehdäkseen tämän ystävyyden sanoman tunnetuksi Petri Virolainen päätti lähteä kesällä huolellisesti suunnittelemalleen polkupyörämatkalle Keravalta Ouluun. Hänen tavoitteenaan oli polkea yli 1000 kilometriä vaikeavammaisten ihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi: vierailla asumispalveluyksiköissä, olla ystävä, saada itsekin uusia ystäviä ja kertoa ystävyyden merkityksestä kaikkialla, missä siihen tarjoutuisi tilaisuus. Reissullani toivoin löytäväni median avulla vaikeavammaisille ihmisille lisää ystäviä, koska niiden ihmisten lisäksi, joiden luona kävin, on vielä liian monta yksinäistä, joiden luokse en ehdi vaikka haluaisinkin, Petri Virolainen kuvailee matkansa perimmäistä tarkoitusta. Ystävyyden suurlähettiläs Parin viikon pyörämatka Keravalta kohti Oulua eteni vauhdikkaasti, ja yhtä vauhdikkaasti levisi Petri Virolaisen viesti ystävyyden tärkeydestä. Ensimmäisenä iltana MTV3:n uutistoimittaja Ripsa Koskinen-Papunen haastatteli Petriä television uutislähetyksessä, jossa hänet nimettiin ystävyyden suurlähettilääksi. Petri järjesti matkan varrella monia tiedotustilaisuuksia ja antoi haastatteluja paikallislehtien toimittajille. Sosiaalisessa mediassa uutinen Petri Virolaisen matkasta saavutti tuhansittain lukijoita ja Facebookissa valtavasti tykkäyksiä. Petri kirjoitti myös itse blogia pyöräretkensä kuulumisista. Ihmiset elivät lämmöllä mukana retken vaiheissa ja kiittelivät, että kerrankin päivän uutisvirrassa oli hyvä uutinen. Pyöräilijälle sateli sadoittain tsemppauksia ja hyvän matkan toivotuksia. Missä Petri kulkikin, hänet otettiin lämpimästi vastaan. Petri kertoo saaneensa matkallaan lukuisia uusia ystäviä, kukkuroittain kyläilykutsuja ja valtavasti kannustusta. Ystävyysmatkansa päätteeksi Petri Virolainen piti määränpäässään Oulun torilla tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi pyöräilystään halki puolen Suomen. Käynneistäni ilahduttiin kaikkialla. Pyöräilin, jotta kukaan ei jäisi yksin. Äiti ja sisko ovat Harrille tärkeitä Teksti ja kuvat: Heikki Vesterinen Oikeus läheisiin ihmisiin ja yhteydenpitoon Olemme matkalla Vilppulasta Kuhmoisiin. Taksin etupenkillä istuu Harri Lammi ja puhuu koko ajan, välillä huumorin voimalla. Olemme sopineet tapaamisen hänen siskonsa ja äitinsä kanssa. Harrilla on suunnitelma valmiina: Kun päästään perille, panen käden äidin kaulalle ja halaan. Asumispalveluissa on kunnioitettava itsemääräämisoikeutta Petri Virolainen asuu itsenäisesti Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä vuokraamassaan yksiössä aivan Keravan keskustan tuntumassa. Petri on hyvin tyytyväinen omaan kotiinsa ja asumiseensa, mutta tietää omien kiperien kokemustensa kautta, millaista eläminen voi olla, jos kehitysvammaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta ei kylliksi kunnioiteta. Omaa elämää, omatoimisuutta ja ihmissuhteita ei saa rajoittaa. Laadukkaassa asumisessa toteutuu yksilöllisyys myös kaikkein vaikeimmin vammaisten ihmisten elämässä, Petri Virolainen toteaa. Petri Virolainen on asunut ikänsä Keravalla lukuun ottamatta puolentoista vuoden jaksoa Kerimäellä, jonne hän halusi aikoinaan lapsuudenkodistaan muuttaa. Kerimäelle minut houkuttelivat seudun hienot pyöräilyreitit, joiden perusteella valitsin paikallisen palvelukodin. Maisemat olivat upeita, erityisesti Punkaharjun ympäristö. Mutta kuinka ollakaan, palvelukodin henkilökunta kielsi pyöräilyn kokonaan. Heidän mielestään se oli liian vaarallista! Petri tuhahtaa. Kiellot ja rajoitukset eivät nuoren miehen pyöräilyhaluja kuitenkaan vähentäneet. Lähdin salaa Puruveden Ympäripyöräilyyn, jossa poljetaan reippaasti yli sata kilometriä. Paikallislehdestä saivat siitä asuntolassa lukea, Petri kertoo pilkettä silmäkulmassaan. Kerimäen kokemusten jälkeen Petriä alkoivat kiinnostaa oman asunnon hankkiminen ja itsenäinen elämä. Kotikaupungista Keravalta ei alkuun asuntoa löytynyt. Kuin sattuman kautta Petrin silmään osui Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilta kirjoitus, jossa kerrottiin, että Palvelusäätiö ostaa ja vuokraa asuntoja itsenäisestä elämästä ja omasta kodista haaveileville, tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Petri päätti tarttua tilaisuuteen ja soitti saman tien asuntojen hankinnasta vastaavalle ihmiselle. Oma koti löytyi nopeasti. Petri Virolainen valittiin vuoden alussa jäseneksi n asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on tuoda kokemusasiantuntijuutensa toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Lisätietoja Asuntojen hankinta Pasi Hakala puh Äiti on tärkeä. Hänet pitää halata tullessa ja lähtiessä. Kuhmoisista löytyy äidin koti, jonka tontilla kukoistavat lukuisat kukat ja pensaat. Vastassa on Rauha Lammi, hän saa pojaltaan kukkakimpun. Paikka on tuttu Harrillekin, sillä hän on viettänyt siellä pitkiä lomia. Harrin Mäntsälässä asuva sisko Katariina Yli-Heikkilä on myös paikalla, ja jälleennäkemisen ilo on ilmeinen. Ikäeroa on kaksikymmentä vuotta, mutta sisarussuhde on selvästi lämmin. Isä kuoli kahdeksan vuotta sitten. Harri syntyi vuonna 1951 sektiossa. Siinä yhteydessä hän ei saanut tarpeeksi happea, mistä hänen kehitysvammansa johtuu. Kovin vaikea hänen vammastaan ei tullut, ja hän kävikin neljä ensimmäistä vuotta kansakoulun normaaliluokalla. Sen jälkeen hän siirtyi apukouluun, kuten siihen aikaan sanottiin. Nuorena Harri urheili paljon. Hän juoksi kilpaa aktiivisesti ja voitti myös monia mitaleja. Mutta hän liikkui muullakin tavalla. Harrilla oli taipumusta lähteä liftailemaan pitkille matkoille, 20 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 21

12 joilta hänet sitten piti hakea pois. Työssä käyville vanhemmille tilanne kävi hankalaksi, ja Harri muutti Ylisen keskuslaitokseen noin kaksikymmentävuotiaana. Harri on hyvin omatoiminen, hän selviää kyllä monista arkipäivän toimista, mutta laitoksessa hän ei päässyt toteuttamaan tahtoaan. Jotenkin henkilökohtaisen elämän ja tavaroiden hallinta meni sekaisin vuosien mittaan, kertoo Katariina. Myös äidillä on tulkintansa Harrin tilan huononemisesta: Ei Harri noin huonoksi olisi mennyt, mutta kun siellä laitoksessa kaikki ratkaistaan lääkkeillä, ja lääkitys sen alamäen aiheutti, Rauha-äiti pohtii. Noin neljänkymmenen vuoden laitosjakson jälkeen Harri pääsi muuttamaan Kaarikadun asumispalveluihin Vilppulaan. n rakennuttamassa kiinteistössä toiminta alkoi lokakuussa 2013, asumispalvelut tuottaa. Mietin vähän, että miten muutto sujuu, mutta se oli turhaa huolta. Harri istui yhteisessä tilassa ja katseli ympärillä pyöriviä nuoria naisia, jotka tulisivat olemaan ohjaajina uudessa kodissa. Hyvä elämä saattoi alkaa, nauraa Katariina. Ainoa huono puoli hänen mielestään on se, että hän asuu perheineen niin kaukana, että Harria ei pääse tapaamaan tarpeeksi usein. Katariinan mukaan tärkein asia Harrille omassa kodissa onkin ollut henkilökohtainen huone sekä oma suihku ja vessa. Joskus suihkussa on kai tullut vietettyä aikaa tavallista pidempäänkin, mutta omassa kodissaan mies saa päättää tällaisista asioista. Tällä hetkellä Harri liikkuu hieman varoen, koska hän on juuri käynyt läpi ison avanneleikkauksen. Omaohjaaja Jenni Laine kertoo kuitenkin, että toipuminen on ollut ilahduttavan hyvää. Harri alkaa olla oma itsensä, ja juttu luistaa, hän sanoo. Katariina-sisko kehuu Kaarikadun yksikön henkilökuntaa. On aivan mahtavaa seurata, kuinka sitoutuneita ja huolehtivaisia he ovat. Tämän leikkauksenkin kanssa he ovat jaksaneet tsempata Harria, millä varmasti on osuutensa toipumiseen. Paluumatkalla Vilppulaan Harri hoputtaa kuskia ajamaan nopeammin. Vaikka vierailu on selvästi ollut mieluinen, miehellä on kiire kotiinsa. Rauha-äidin ja Katariina-siskon seurassa Harrin on hyvä olla. Kesäpäivä äidin kukoistavien pihakukkien keskellä vetää hymyn huulille. Omassa kodissa on hyvä suunnata katse tulevaisuuteen. Nyt Santtu Setälän elämässä on alkanut myös uusi kausi, kun sisko Miia on tullut vierelle. Sisko tuli elämään Santtu Setälän (38 v.) kotona Kaarikadulla Vilppulassa on mukava tunnelma. Sisko Miia Setälä on tullut käymään ja kertoo tarinaa Santusta ja itsestään. Miia on veljeään kaksi vuotta vanhempi, ja heillä on myös kaksi muuta sisarusta. Tapasin Santun ensimmäisen kerran viime vuoden heinäkuussa. Vanhempani päättivät, että hän muuttaa Ylisen keskuslaitokseen pian heti syntymän jälkeen, joten minulla ei ole ollut Santusta muistikuvaa, Miia sanoo. Asia ei ole ollut mikään salaisuus perheessä, mutta siitä ei ole paljon puhuttukaan. Miia sanoo tienneensä, että hänellä on vaikeasti vammainen veli, ja mielikuvat tästä olivat epämääräiset. Ajattelin, että hän on sängyssä makaava vaikeavammainen, joka ei juuri muuta pysty tekemään. Se oli ajatus, jonka kanssa olin elänyt, mutta jota en kummemmin ollut käsitellyt. Sitten asiaan tuli käännös vuoden 2014 heinäkuussa. Vilppulassa työskentelevä serkkuni otti minuun yhteyttä, ja kysyi, olisinko halukas tapaamaan Santtua, joka oli muuttanut uuteen asumisyksikköön lokakuussa Kysymys tuli aika yllättäen, mutta halusin tarttua mahdollisuuteen. Miia kertoo, että tunteet olivat pinnassa ja ajatukset sekavat, kun ensimmäisen kerran soitti ovikelloa Kaarikadulla. Kyllä se jännitti, mutta aika nopeasti pelko hellitti, kun olin nähnyt Santun ja jutellut ohjaajien kanssa. Siinä sitä itkettiin ja naurettiin yhdessä. Nyt kun tiedän, minkälaiset olot ja ihmiset täällä on, voi surkuttelematta ajatella, että Santulla on kaikki hyvin uudessa kodissaan. Kajaanissa asuva Miia aloitti tammikuussa lähihoitajan opinnot, hoito- ja hoivatyö on tuntunut kutsuvalta jo aikaisemminkin, mutta nyt se päätös opiskelusta syntyi. Kyllä Santun tapaaminen ja tuleminen elämääni oli vaikuttamassa päätökseeni, Miia sanoo. Hän on viime aikoina miettinyt paljon syyllisyyden tunteita ja vanhempiensa ratkaisua. Pyrin ajattelemaan niin, että Santun laitosjaksosta on turha tuntea syyllisyyttä, se oli yksi osa hänen elämäänsä, ja jos ei aikaisemmin ole tullut pidettyä yhteyttä, niin nyt sen voi korjata monin kerroin. Aikuisena ajattelee vanhempien päätöksestä eri tavalla ja ymmärtää, että Santun syntymä on ollut todella raskas asia heille. Nyt Miia vierailee ahkerasti veljensä luona aina kun aikataulu antaa periksi, ja hän on huomannut, että Santtu on oppinut jo noteeraamaan hänet. Tulen tänne mielelläni, enkä tee sitä siksi, että olisi pakko. Santtu on minun veljeni, ja ainahan sisarukset tapailee silloin kun ehtivät, Miia pohtii. Santtu käy Vilppulan Vipinässä kaksi kertaa viikossa päivätoiminnassa, mikä osaltaan jaksottaa mukavasti arkea. Hän kuuntelee jutteluamme, ja aina kun mainitsemme sellaisia sanoja kuin Vipinä tai kahvi, kasvoille leviää leveä hymy. Näyttää siltä, että asiat ovat loksahtaneet paikoilleen. 22 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 23

13 24 Kohti itsemääräämistä Kansainvälinen AJuPID-hanke kerää tietoa ja lupaavia käytäntöjä kehitysvammaisten aikuisten yhdenvertaisuudesta lain edessä ja oikeusjärjestelmän saavutettavuudesta. Petra Tiihonen (oik.) Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä, Sami Korhonen Me Itse ry:stä ja Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitosta tekevät yhteistyötä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus -hankkeessa. maisen ihmisen puhetavat, ilmeet tai eleet, myös tuomio voi olla väärä. Yhteistyötä kotimaassa AJuPID-hankkeen tuotoksia Opas tuetun päätöksenteon lupaavista käytännöistä Vertaileva tutkimus eri maiden edunvalvontaa koskevista laeista ja käytännöistä Koulutuskokonaisuus tukihenkilöille ja edunvalvojille Keskustelutilaisuudet tuomareille ja tuomioistuinten henkilökunnalle Lisätietoja projektista ja tuotokset myös suomeksi: Projektia on rahoittanut Euroopan unionin Siviilioikeusohjelma. n yhteistyökumppanit kotimaassa ovat Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me Itse ry, jonka edustaja Sami Korhonen avaa hankkeessa kokemusasiantuntijan näkökulmia. Tukiliiton johtava lakimies Sirkka Sivula tuo hankkeeseen verkostonsa ja juridisen asiantuntemuksensa sekä tietoa ja kokemuksia liiton lakineuvonnasta ja oikeudellisesta vaikuttamistyöstä. Hanke on ehdottomasti tarpeellinen. Esimerkiksi edunvalvojat eivät aina pysty noudattamaan tuetun päätöksenteon mallia, vaan he joutuvat tekemään paljon päätöksiä kehitysvammaisten ihmisten puolesta. Meiltä puuttuu tuetun päätöksenteon järjestelmä, Sirkka Sivula sanoo. AJuPID-hankkeen aikana edunvalvonta on herättänyt runsasta keskustelua, koska se liittyy läheisesti kehitysvammaisen ihmisen oikeuteen päättää omista asioistaan. Me Itse ry:n kokemuspuhuja Sami Korhonen kertookin hankkeen kansainvälisissä tapaamisissa edunvalvontaan liittyvistä kokemuksistaan. Hän haki ja sai edunvalvonnan purkamisen 2013, mutta sitä ennen hänellä oli edunvalvoja AJuPID tulee sanoista Access to Justice for Persons with Disabilities. Suomeksi kysymys on oikeusjärjestelmän saavutettavuudesta vammaisille henkilöille. Kaksivuotinen hanke päättyy 2016, ja siihen osallistuvat Suomen lisäksi Belgia, Bulgaria, Irlanti, Ranska ja Unkari. Hankkeen kivijalan muodostavat YK:n vammaissopimuksen 12. ja 13. artiklat, joiden toteutumisesta kerätään tietoa ja lupaavia käytäntöjä. 12. artikla koskee yhdenvertaisuutta lain edessä ja 13. artikla pyrkii takaamaan oikeusjärjestelmän saavutettavuuden kaikille. Hanke kouluttaa muun muassa edunvalvojia ja tuomareita ottamaan kehitysvammasta johtuvia tuen tarpeita huomioon päätöksenteossa ja oikeudessa. Projektissa tehty tutkimus on osoittanut, että tuomareilla ei aina ole riittävästi tietoa kehitysvammaisuudesta tai kehitysvammaisten ihmisten tuen tarpeista, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön projektitoiminnan päällikkö Petra Tiihonen kertoo. Jos tuomari tulkitsee väärin esimerkiksi kehitysvamkahdeksan vuotta. Alun perin hän haki itse edunvalvojaa, koska raha-asioiden hoitaminen ei onnistunut itsenäisesti. Vuosien mittaan hänestä alkoi kuitenkin tuntua, että hän voisi kokeilla asioiden hoitamista itse. Sirkka Sivula pitää tärkeänä, että myös kehitysvammainen ihminen saa ottaa riskejä, tehdä virheitä ja yrittää uudelleen. Valtaan kuuluu vastuu, mutta kehitysvammaiselle ihmisellä pitää olla aina mahdollisuus tukeen asioiden hoitamisessa sekä valintojen ja päätösten tekemisessä, hän painottaa. AJuPID-hanke toimii sisällöllisesti laajalla alueella, mutta Sami Korhonen toivoo, että sen päätyttyä kehitysvammaiset henkilöt tietävät, mistä he voivat saada apua, jos elämässä tulee taloudellisia tai muita vaikeuksia. Petra Tiihonen toivoo hankkeen lisäävän tietoa kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista ja niiden turvaamisesta. Sirkka Sivula puolestaan odottaa hankkeelta taustatukea, joka auttaisi viemään Suomessa eteenpäin tuetun päätöksenteon järjestelmää lainsäädännössä ja arjessa. Teksti: Tuula Puranen Kuva: Elina Leinonen Oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 25

14 Oma tukiasunto keskeltä kaupunkia, kämppäkaveri, työ eläinkaupassa ja lemmikkikani. Omalla parvekkeella kasvattaisin kukkia ja lauantaisin lämmittäisin saunan, Miia Korhonen haaveilee tavallisesta elämästä laitoksen ulkopuolella. Oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa Haaveena tavallinen elämä Teksti: Merja Seppänen ja Elina Leinonen Kainuussa on tavoitteena, että ensi vuoden loppuun mennessä kukaan ei asu laitoksessa. Kuusanmäen palvelukeskuksessa pitkäaikaisia asukkaita on enää vain kymmenkunta; Miia Korhonen on yksi heistä. Miia Korhonen on asunut Kuusanmäellä yli kahdeksan vuotta. Laitokseen hän päätyi alun perin karkailun takia. Laitosvuodet ovat kaventaneet Miia Korhosen ennestäänkin kapeaa elinpiiriä ja yhteydenpitoa läheisiinsä. Hänen sosiaalinen verkostonsa on muodostunut lähinnä laitoksen muista asukkaista ja työntekijöistä. Ystävien puute on aiheuttanut sosiaaliselle nuorelle naiselle surua. Kun yksinäisyys iskee tai elämä osastolla käy liian levottomaksi, hän katoaa. Täältä Kuusanmäeltä on vaikea löytää uusia kavereita tai lähteä mihinkään. Täällä voi tuntua yksinäiseltä, Miia Korhonen toteaa. Ainakin olen saanut tavata uusia ihmisiä ja jutella heidän kanssaan, hän kommentoi karkuretkiään. Miia Korhosen liikkumista on jouduttu rajoittamaan karkailun vuoksi, välillä kulkeminen oman osaston ulkopuolelle on kielletty kokonaan. Mahdollisuudet saada uusia ystäviä ovat rajalliset, sillä myös puhelimen ja internetin käyttöä on rajoitettu. Ikävältä tuntuu ja risoo kamalan kovasti, Miia Korhonen sanoo. Rajoittamistoimenpiteet tuntuvat raskailta. Hänen toiveenaan on ollut vapaampi liikkuminen, mutta ajatus on herättänyt huolta ohjaajissa karkailu on nakertanut luottamusta. Kuvat: Sini Salmirinne Mukaan Yksi naapureista -hankkeeseen Miia Korhosen haaveena ovat tukiasunto, avustaja ja tavallinen elämä. Kotoilun lisäksi hän haluaisi täyttää arkensa harrastuksilla ja mukavalla tekemisellä. Arkea piristäisivät kirpparikierrokset kaverin kanssa, uiminen, ratsastus ja piipahtaminen paikallisessa pubissa. Kaksi vuotta sitten Miia Korhosen tulevaisuudensuunnitelmat eivät olleet näin selvät, ajatuksissa oli vielä täysin itsenäinen pärjääminen. Yksi naapureista -hankkeen yksilöllinen elämänsuunnittelu auttoi häntä jäsentelemään omaa elämäänsä, tulevaisuuttaan ja tuentarpeitaan. Aluksi Miian oli vaikea ilmaista puhuen ajatuksiaan ja tunteitaan. Kuvien kautta hänelle avautui uusia mahdollisuuksia: kuvat tukivat asioiden jäsentelyä ja muistamista. Hän rakensi kuvista karttoja ja tarinoita, joiden avulla hän kertoi itsestään, toiveistaan ja unelmistaan. Uudeksi kommunikointikeinoksi löydettiin myös kirjoittaminen. Vaikeiden asioiden käsitteleminen kirjoittamalla oli puhumista helpompaa, sillä Miia ajatteli kirjoittamalla. Vähitellen hän sai rohkeutta tuoda esiin toiveitaan asumisesta, työstä ja vapaa-ajan vietosta. Miia Korhonen oli kiinnostunut uusista asioista ja esitti paljon kysymyksiä, joihin haettiin yhdessä vastauksia. Pikku hiljaa hänen tulevaisuudensuunnitelmansa alkoivat muuttua. Liikkuminen, rahan käyttö ja asioiden muistaminen, Miia Korhonen listaa asioita, joihin hän tietää tarvitsevansa Miia Korhonen katsoo toiveikkaana tulevaan. Hän tietää, että itsenäisyys ei tarkoita yksin pärjäämistä. Aiempaa vapaampi elämä merkitsee vastuunottoa, jota harjoitellaan yhdessä avustajan kanssa. 26 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 27

15 Teksti ja kuvat: Elina Leinonen Oma tukiasunto merkitsee Miia Korhoselle monen toiveen toteutumista. Hyvän elämän palapeli on alkanut rakentua pala palalta Miia Korhosen arjessa. Hän pääsi alkuvuodesta mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun, jota Kehitysvammaisten Palvelutukea. Hän toivoo itselleen henkilökohtaista avustajaa, jonka tuella olisi mahdollista tehdä itselle tärkeitä asioita ja harjoitella uusia taitoja turvallisesti. Askel askeleelta liikkumista on alettu sallia, ja Miia on alkanut kulkea itsenäisesti päivätoimintaryhmiin ja kerhoihin sekä lenkkeillä laitosalueella. Hänen reittinsä kulkevat nyt pururadalle, lähikauppaan ja kaupunkiin. Hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi. Haave omasta tukiasunnosta toteutuu Miia Korhonen asuu edelleen Kuusanmäen palvelukeskuksessa, mutta hänen haaveensa tukiasunnosta ja omasta elämästä on toteutumassa. Kajaaniin on suunnitteilla uusi tuetun asumisen kerrostalo. Rajamiehentielle vuonna 2017 valmistuvan talon ylimmästä kerroksesta on varattu Miialle oma asunto. Uudelta kodilta Miia Korhonen toivoo eniten omaa rauhaa ja mahdollisuutta päättää siitä, mitä kotona tekee ja kenet kotiinsa päästää. Asuminen kaupungissa merkitsee myös vapaata liikkumista, ja sitä Miia kaipaa. Vapaampi elämä merkitsee vastuunottoa, ja sitä harjoitellaan jo ennen muuttoa. Tarvitsen tukea kaupungilla asioinnissa, rahan käytössä ja terveydestä huolehtimisessa, Miia Korhonen kertoo. Miia Korhonen suunnittelee valmistavansa ruokansa itse, mikä ei ole mahdollista nykyisessä asumismuodossa. Suurin osa lempiruokien valmistuksesta onnistuisi jo nyt, mutta uusien reseptien kokeiluun hän haluaa tukea. Yksi muuttolaatikko täyttyy pelkästään CD-levyistä, mutta uuttakin on hankittava. Haluan kaunista ja kivaa, kun muutan uuteen kotiin. Haluan omanlaisen sisutuksen ja oma keittiö pitää olla. Nyt Miia tietää, että itsenäisyys ei tarkoita yksin pärjäämistä hän toivoo ympärilleen ystäviä, joiden kanssa jakaa arki sekä tukea, joka työntää eteenpäin. Minä haluaisin hyvän ja pitkän elämän. Ja jonkun mukavan kaverin, jonka kanssa olisi kiva asua yhdessä. Työhön henkilökohtaisen budjetin avulla Yksi naapureista -hanke Yksi naapureista -hankkeen aikana selvisi, että Miia Korhoselle omista ajatuksista ja tunteista kertominen kirjoittamalla on puhumista helpompaa. säätiö toteuttaa yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Eläinrakas Miia haaveilee työstä eläinten parissa. Hänen toivettaan työpaikasta on lähdetty ratkaisemaan henkilökohtaisen budjetin avulla ja tavoitteena on, että syksyllä päästäisiin kokeilemaan vapaaehtoistyötä löytöeläinten parissa. Miia Korhonen tuntee tulevan työnsä vastuulliseksi ja toivoo itselleen hyvää henkilökohtaista avustajaa tai tukihenkilöä ainakin siihen saakka, kunnes työ tulee tutuksi ja alkaa sujua. Suurin huoli liittyy eläinten hyvinvointiin ja siihen, jos joutuu hoitamaan sairaita eläimiä. Eläimiä on mukava hoitaa. Niistä näkee, kun ne voivat hyvin. Ja tuleehan niistä ajan mittaan myös hyviä kavereita, Miia Korhonen toteaa toiveikkaana. Yksi naapureista laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke ( ) perustuu ajatukseen, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Hankkeen tavoitteena on tukea kehitysvammaisten ihmisten muuttoa laitoksista lähiyhteisöön. Hankkeessa tehdään aktiivista vaikuttamistyötä ja korostetaan jokaisen oikeutta elää omassa lähiyhteisössään osana yhteiskuntaa. Lujaa luottamusta, syvää kiintymystä Pohjantähden palvelukodissa asuva Matti Väisänen ja hänen omaohjaajansa Mari Pikkarainen tietävät, miten tärkeitä kestävät, pitkäaikaiset ihmissuhteet ovat asukkaiden turvallisuudentunteen ja läheisten luottamuksen rakentajina. Yhteistä taivalta Matilla ja Marilla on takanaan pian 20 vuotta. Tukenan Pohjantähden palvelukodissa Kemissä vietetään ensi keväänä 20-vuotisjuhlia. Palvelukodissa on useita alkuperäisiä asukkaita ja alkuvuosista saakka työskennelleitä työntekijöitä. Vuodet ovat rakentaneet lujan luottamuksen ja luoneet lämpimän kiintymyksen asukkaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan välille. Matti muutti Pohjantähteen Matti Väisänen muutti vasta valmistuneeseen Pohjantähden palvelukotiin ensimmäisinä vuosina. Hän asui aiemmin isänsä kanssa Keminmaalla. Kyllä se Pohjantähti heti rupesi omalta kodilta tuntumaan, Matti Väisänen muistelee. Tykkään asua Pohjantähdessä: Täällä on hyvät hoitajat, ruoka on hyvää ja kahvit. Paljon on kavereita, monet alusta alkaen asuneet. Kavereiden kanssa jutellaan, koskaan ei riidellä. Matin elämässä vuorottelevat kotipäivät Pohjantähdessä ja työpäivät Mäntykeskuksen toimintakeskuksessa. Aktiivisen miehen arkipäivään kuuluvat myös Päivätähden musiikkiryhmä, Kivalo-opiston musiikkikerho ja kansalaisopiston keskustelupiiri. Matti Väisänen on elämäänsä tyytyväinen mies. Kesällä oleskellaan pihalla, nautitaan kesästä, katsellaan ohi kulkevia ihmisiä, grillataan makkaraa ja paistetaan muurinpohjalettuja, Matti kuvailee. Parasta Matin mielestä ovat kuitenkin Matti Väisäsellä ja Mari Pikkaraisella on paljon yhteisiä muistoja. Matin mielestä parhaimpiin kuuluvat asukkaan ja oman ohjaajan yhteiset toivehetket, jolloin hän on lähtenyt Marin kanssa kahvilaan tai hampurilaiselle. jokakesäiset pihatanssit, jonne on perinteisesti kutsuttu niin läheisiä kuin ystäviäkin. Hyviä ovat orkesterit olleet, innokkaaksi tanssijaksi ja musiikkimieheksi tunnustautuva Matti sanoo. Musiikkihan se katsos viepi! Mari aloitti ohjaajan työt Mari Pikkarainen aloitti nuorena, vastikään valmistuneena ohjaajana Pohjantähden palvelukodissa. Tulin Pohjantähteen silloisesta Kolpeneen keskuslaitoksesta yhdessä KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 29

16 Oikeus pysyvään kotiin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin asukkaan kanssa. Kolpene oli tuohon aikaan melko laitosmainen ympäristöltään ja toimintatavoiltaan, Mari Pikkarainen muistelee. Hänen mukaansa ajatukset itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden kunnioittamisesta alkoivat tuolloin vasta tehdä sinne tuloaan. Pohjantähdessä oli aivan erilaista. Toimintaa suunniteltiin alusta alkaen asukkaiden tarpeista lähtien. Mietittiin päivätoimintaa ja mielekästä tekemistä, Mari kertoo. Oli ihanaa suunnitella ja rakentaa yhdessä uutta kotia. Marin mielestä Pohjantähti on edelleen 20 työvuoden jälkeen hieno työpaikka. Meillä on ihanat asukkaat, aivan mahtava henkilökunta ja pitkäaikaiset sijaiset. Työnantajamme Tukena pitää huolta henkilökunnasta ja arvostaa työtämme, Mari kiittää. Mari Pikkarainen uskoo, että henkilökunnan pysyvyys ja asukkaiden viihtyminen luovat luottamusta palvelukodin toimintaan myös asiakaskunnissa. Matin ja Marin yhteiset vuodet Matti Väisänen ja Mari Pikkarainen tuntevat toisensa perin pohjin. Yhteiset vuosikymmenet näkyvät arjessa oman ohjaajan on mutkatonta tehdä yhteistyötä niin asukkaan kuin hänen läheistensäkin kanssa. Tuttuus luo turvallisuutta. Mari on mukava, semmoinen, joka juttelee ja kertoo minulle asioita. Marin kanssa ulkoillaan ja jutellaan, käydään kaupungilla ja ostoksilla. Yhdessä suunnitellaan, mihin rahat käytetään, Matti Väisänen kuvailee Maria. Matti on sydämellinen ja toiset huomioon ottava. Hän on pieniin asioihin tyytyväinen ja muistaa aina sanoa kiitoksensa, Mari Pikkarainen kuvailee puolestaan Mattia. Mari uskoo, että vuosien mittaan ohjaajat oppivat tunnistamaan puhumattomienkin asukkaiden tunteet hyvin pienistä eleistä, ilmeistä ja äännähdyksistä. Asukkaat uskaltavat myös näyttää kaikenlaiset tunteensa, pettymyksen ja mielipahankin. Matin muuttoa mietittiin Minun koti on Pohjantähdessä. Tämä on paras paikka, Matti Väisänen sanoo yhä pontevasti, kun muistellaan yli kymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Keminmaa rakensi tuolloin oman palvelukodin. Kotikuntaansa muutti neljä asukasta Pohjantähdestä, myös Matin nimi oli alun perin muuttajien listalla. Hän halusi kuitenkin jäädä Pohjantähteen, jonne oli jo vahvasti kotiutunut. Matin isä oli varta vasten muuttanut Kemiin asuakseen lähellä poikaansa, myös sisko asui kaupungissa. Matin ja Marin yhteisiin vuosikymmeniin on mahtunut paljon jutustelua, hauskoja juttuja ja huumoria. Tutulle ihmiselle uskaltaa purkaa myös mielipahan ja pettymyksen tunteet. Keminmaan kunnassa kuunneltiin Matin ja Aune-siskon mielipiteitä ja perusteluja, ja Matin muuttosuunnitelmista luovuttiin. Omassa kodissa loppuun saakka Pohjantähden palvelukodissa on tavoitteena, että ikääntyvät asukkaat saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Henkilökunta haluaa hoitaa kotona myös saattohoitovaiheessa olevat ja kulkea heidän rinnallaan, jos se suinkin on mahdollista. Kahden asukkaan kanssa yhteinen tie on kuljettu loppuun saakka. Heidän saattohoitonsa toteutettiin yhteistyössä kaupungin kotisairaanhoidon kanssa. Omalla työntekijällä ja koko henkilökunnalla on saattohoidossa tärkeä rooli. Vuosien kokemuksen ja asukkaan tuntemisen perusteella he osaavat parhaiten arvioida myös tarvittavan kipulääkityksen, Mari Pikkarainen pohtii. Kuolemaa lähestyvä asukas on oman ohjaajan ajatuksissa kaiken aikaa. Tunteet ovat vahvasti läsnä. Hyvästeleminen ja surutyöhön osallistuminen on tärkeää myös palvelukodin asukkaille. Mari muistelee, miten Matti istui läheisen ystävänsä vuoteen vierellä viimeiset illat. Pitkäaikainen ystävyys sai kauniin päätöksen. Sisukas Aune-sisar tärkeänä tukena Aune Kaartinen, Matti Väisäsen sisko, on ollut monella tapaa tärkeä ihminen Matin elämässä. Siskon päättäväisyyttä ja periksiantamattomuutta on tarvittu monta kertaa vuosien varrella. Puoliväkisin pakotin isän aikoinaan Pohjantähteen tutustumistilaisuuteen, kun kutsu kahville tuli, Aune Kaartinen muistelee. Isä vastusti jyrkästi Matin muuttoa pois lapsuudenkodistaan, mutta Aune näki, ettei isä enää jaksanut. Perhe oli päättänyt, että laitokseen Mattia ei koskaan laitettaisi. Minua kiinnosti kovasti Pohjantähden palvelukodin idea olla tukemassa kehitysvammaisen ihmisen itsenäistymistä, Aune kertoo. Hän oli tuskastunut vanhempiensa ylihuolehtivaisuuteen ja ymmärsi, että Matti-veljelläkin oli oikeus itsenäistyä, päättää itse omista asioistaan ja aloittaa oma elämänsä. Minulle selkeni kerralla, että Pohjantähti voisi olla vastaus, jos se on oikeasti sitä, mitä lupaa. Matin isä oli alkuun epäileväinen, mutta hyväksyi vähitellen muuton ja oli lopulta hyvin tyytyväinen Matin asumiseen. Seuraavan kerran Aune-siskoa tarvittiin, kun Keminmaan kunta ilmoitti siirtävänsä Matin omaan palvelukotiinsa. Matti halusi jäädä Pohjantähteen ja sisko tiesi, että hän oli siellä onnellinen. Suomalaisena sisupussina päätin, että Matti ei muuta minnekään, ellei hän itse asiaa selvästi ilmaise, Aune muistaa päättäneensä. Sain Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies Sirkka Sivulalta apua asian hoitamiseen. Olin sosiaalilautakunnan kanssa tiukassa kirjeenvaihdossa, ja sain sen lopulta puolelleni. Ihan hirveä ikävä Matille olisi tullut Pohjantähteen. Hän oli sinne kotiutunut ja siellä olivat hänen tärkeimmät ihmissuhteensa, Aune pohtii. Matti Väisäsen ja Aune Kaartisen sisaruuteen on toki kuulunut paljon muutakin kuin Matin edunvalvontaa ja oikeuksien puolustamista vierailuja puolin ja toisin, suvun yhteisiä tapahtumia, lomamatkoja ja retkiä. Matti on ollut aina tasavertaisesti mukana Aunen perheen ja lähisuvun elämässä. Yritän parhaani mukaan riepottaa pikkuveljeä ympäri maakuntaa kaikissa kökkäjäisissä. Omat lapseni ja heidän puolisonsa tykkäävät, kun ollaan kaikki yhdessä. Matti on aina ollut osa heidän elämäänsä. Lapseni tulevat myös mielellään Matin juhliin Pohjantähteen. Melkein tapellaan, voidaanko mennä koko iso konkkaronkka! Aune Kaartinen nauraa. 30 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 31

17 Jenna Kaskikallion unelma Helsingin sambakarnevaaleille osallistumisesta toteutui kesäkuussa henkilökohtaisen avustajan, Laura Hajdinin, tuella. He käyvät yhdessä myös sambic-harjoituksissa. Palveluseteli antaa oikeuden valita Oikeus valita itse käyttämänsä palvelut Anne Kaskikallio arvostaa palvelusetelin tuomaa valinnanvapautta palvelujen hankinnassa. Perheen tyttären, Jenna Kaskikallion, henkilökohtainen apu ostetaan palvelusetelillä Tukenalta. Teksti: Tuula Puranen Kuvat: Tiiu Kaitalo takaa, että asiakas saa itse valita palveluntuottajan. -Palveluseteli Aikaisemmin, kun sosiaalitoimi kustansi palvelun asiakkaalle maksusitoumuksella, asiakas oli sidoksissa sosiaalityöntekijän määräämään palveluntuottajaan, eikä palvelu välttämättä ollut ammattitaitoista, Anne Kaskikallio kertoo. Anne Kaskikallion mukaan Jennan avustajaksi saattoi osua kokematon työntekijä, jolta puuttui niin osaaminen, tietämys kehitysvammaisuudesta kuin auktoriteettikin. Palvelusetelillä asiakas voi valita sellaisen palveluntuottajan, jonka hän kokee parhaiten vastaavan tarvetta myös laadultaan. Palveluseteli on myös joustava, eli sen voi käyttää silloin, kun itselle parhaiten sopii. Palvelusetelin lisäksi Anne onkin hyvin tyytyväinen Tukenaan. Henkilökohtainen apu kuuluu tilapäishoitokoti Citytulppaanin palveluvalikkoon. Kun Tukena aloitti henkilökohtaisen avun, oli hienoa, että vastaava palveluohjaaja Anne Alhava tuli käymään meillä kotona, vaikka hän tunsi Jennan entuudestaan, Jennahan on käynyt jo pitkään Citytulppaanissa tilapäishoidossa. Noin kaksi viime vuotta Jennan henkilökohtaisena avustajana on työskennellyt Laura Hajdini, joka siirtyi Anne Kaskikallion vahvasti suosittelemana Tukenaan viime maaliskuussa. Laura oli toiminut myös Annen henkilökohtaisena avustajana, sillä hän on neurologisen sairauden vuoksi liikuntaesteinen. Sairauteni oli tärkein syy hakea Jennalle henkilökohtaista apua, sillä en pysty toimimaan Jennan kanssa niin kuin muut äidit. Toinen tärkeä syy oli vanhempien jaksaminen, sillä Jenna vaatii täydellisen huomion, Anne kertoo. Annen mukaan Laura asettaa Jennalle tarvittaessa myös rajoja. Laura luonnehtii itseään Jennan seuralaiseksi, joka mahdollistaa Jennan pääsyn muun muassa ulos syömään, ostoksille, konsertteihin, sirkukseen, sambicharjoituksiin, uimaan ja pyöräilemään. Jennan oikeus osallistua samoihin asioihin kuin muutkin toteutuu henkilökohtaisen avustajan tuella. Jennalle henkilökohtainen apu mahdollisti myös yhden unelman toteutumisen, kun hän pääsi Lauran kanssa Helsingin sambakarnevaaleille kesäkuun alkupuolella. Se on viimeksi ollut kaikkein parasta niistä asioista, joita Lauran kanssa teemme, Jenna sanoo. Avustamisessa on kuitenkin kysymys muustakin kuin kivasta yhdessäolosta ja unelmien toteuttamisesta. Laura on iloinen nähdessään Jennan kasvavan ja kehittyvän. Olen nähnyt hänessä paljon uutta kahden vuoden aikana. Jenna on itsenäistynyt kovasti ja oppinut kokkaamaan. Kun aloitin työpäiväni ensimmäistä kertaa hänen asuntolassaan, oli ihanaa nähdä, kuinka vieraanvarainen hän oli, Laura iloitsee. Tein sinulle ruokaa, ettet joudu kotiin nälkäisenä, Jenna kommentoi. Annesta on hyvä, että Laura pitää Jennan kasvamista ja kehittymistä tärkeänä. Pyrimme siihen, että Jennalla olisi monipuolista tekemistä, mutta se ei tarkoita, että aina, kun henkilökohtainen avustaja tulee, heitämme rahaa tiskiin ja sanomme, että menkää ja tehkää. Kaskikalliot ovat koettaneet järjestää niin, että Jenna olisi henkilökohtaisen avustajan kanssa viikonloppuisin myös kesällä, jotta koulun lukuvuosien aikana omaksuttu rytmi säilyisi. Tunteja vain saisi kesäkuukausina olla enemmän kuin nykyiset 30, sillä kesällä olisi paljon tekemistä. Esimerkiksi kesäretkeen pitää varata ainakin 5 6 tuntia, jotta voisi retkeillä kiireettä. Sambic-tanssikoulun viidakkoaiheiset tanssijat valmistautuivat sambakarnevaalien kulkueeseen. Jenna pääsi mukaan kuvaan opettajansa Taina Kanervan ja Alegriaryhmän kanssa. 32 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 33

18 Mio Kaipio johdattaa äitinsä Heidi Kaipion kädestä keittiöön. Kyllä, oliiviviipaleet puuttuvat, ja siksi Mio käy vielä kaupassa ennen iltaseitsemää, jolloin henkilökohtaisen avustajan tunnit hänen kanssaan tältä päivältä päättyvät. Henkilökohtainen apu kohtaa Mion tarpeet Heidi Kaipio ja Paavo Patama luonnehtivat 23-vuotiasta poikaansa Mioa vauhdikkaaksi, huumorintajuiseksi ja suunnitelmalliseksi. Mio käyttää ja täyttää kalenteria huolellisesti, ja ensi vuodellekin on jo tekemistä. Suunnitelmien toteuttamiseen hän kuitenkin tarvitsee toisen ihmisen apua. Mio kertoo, että hänestä on tuntunut hyvältä esimerkiksi retkeillä henkilökohtaisen avustajan kanssa, ja tulevia synttäreitään hän suunnittelee innokkaasti. Jos Mion taival aikuisen nuoren miehen elämään olisi sujunut hänen itsensä ja vanhempien odotusten mukaisesti, hän suunnittelisi nyt vapaa-aikaansa tuetusti, mutta mahdollisimman itsenäisesti ryhmäkodissa. Siellä asuminen jäi kuitenkin lyhyeksi. Suureksi pettymyksekseen Mio ei saanut tarvitsemaansa tukea eikä tullut ymmärretyksi. Hän ahdistui ja alkoi käyttäytyä aggressiivisesti. Kun tilanne noin vuosi sitten kärjistyi, haimme hänet kotiin, Heidi Kaipio kertoo ja arvelee, että kokemus muodostuu vielä haasteeksi Mion kotoa muuttamiselle. Henkilökohtaisen avun merkitys on Miolle suuri. Autismistaan huolimatta Mio on nuori aikuinen, joka haluaa eriytyä vanhemmistaan ja tehdä asioita itsenäisesti, Heidi Kaipio sanoo. Mion henkilökohtaisena avustajana toimii viisi nuorta aikuista Tukenasta, ja usein hän toteuttaa suunnitelmiaan mieluummin heidän kuin vanhempiensa kanssa. Miolla on henkilökohtaista apua kesää lukuun ottamatta 40 tuntia kuukaudessa. Kesäksi tuntimäärää on nostettu. Heidin mukaan Tukenan henkilökohtainen apu on kohdannut Mion tarpeet ja haasteet hyvin. Mion kohdalla palvelujen räätälöinti on tarkoittanut juuri sitä, että hänen kaikkiin haasteisiinsa on vastattu. Henkilökohtaiset avustajat kävivät hakemassa Mion ryhmäkodista retkille myös vaikeina aikoina. Mio oli henkisesti niin huonossa kunnossa, että sen on täytynyt olla heille haastavaa. Olemme kaikissa vaiheissa pystyneet keskustelemaan avoimesti Tukenan vastaavan palveluohjaajan Anne Alhavan kanssa kaikista haasteista ja toiveista ja miettimään yhdessä ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin, Heidi kertoo. Mio on myös voinut vaikuttaa siihen, kuka hänen avustajanaan toimii, ja hän on voinut myös esittää toiveita avun ajankohdista. Voimme turvallisin mielin sanoa heippa, kun Mio lähtee avustajan kanssa. Voimme luottaa, että hän tulee ymmärretyksi. Avustajat ovat hänen kanssaan kärsivällisiä, ja hän itsekin on kärsivällinen, jos avustaja ei ensimmäisellä kerralla ymmärrä. Silloin hän yrittää käyttää monia kommunikaatiokeinoja ja -kanavia. Henkilökohtaiset avustajat muodostavat Miolle henkisesti tarpeellisen kodin Mio Kaipio (oik.) käy henkilökohtaisen avustajan kanssa esimerkiksi kaupassa. Aku-Matti Valkama on yksi viidestä Mion henkilökohtaisena apuna toimivasta työntekijästä. ulkopuolisen verkoston. On tärkeää, että hän pystyy luottamaan muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa. Me emme ole ikuisia, joten on tuntunut lohdulliselta ja turvalliselta nähdä, että hän pystyy toteuttamaan omia toiveitaan rajoituksensa huomioiden myös ilman meitä, Heidi Kaipio ja Paavo Patama sanovat. Mio Kaipio kävi ennen pettymyksen tuottanutta ryhmäasumista lyhytaikaishoidossa Tukenan tilapäishoitokoti Citytulppaanissa vanhempien lomapäivien ajan. Kotiin muutettuaan hän ei ole pystynyt enää olemaan Citytulppaanissa, koska ahdistavat muistot ryhmäkodista palaavat siellä hänen mieleensä. Tukenan kanssa Citytulppaanin tilalle löytyi ratkaisuksi kotiin tuotu lomittajapalvelu, eli sijaishoitaja tulee kotiin Mion kanssa Heidi Kaipion omaishoitajan vapaiden ajaksi. Sijaishoitaja on joku Mion henkilökohtaisista avustajista, jolloin hän on aina Miolle tuttu henkilö. Henkilökohtainen apu ja omaishoitajan lomittaminen ovat kuitenkin erillisiä, toisiinsa kytkeytymättömiä palveluja. Kesään mennessä Heidi Kaipio on pitänyt Paavo Pataman kanssa Tukenan lomittajapalvelun mahdollistamaa vapaata kerran kuukaudessa yhden tai kahden vuorokauden ajan. Heidän mielestään järjestely on toimiva, mutta lomituksen ajaksi pitää lähteä pois kotoa. Tällä hetkellä se on kuitenkin ainoa vaihtoehto saada vapaata. Viimeksi olimme viikonlopun hotellissa viiden kilometrin päässä, Heidi naurahtaa. Henkilökohtaista apua palvelusetelillä kuuluu Helsingin kaupungin hyväksymiin palveluntuottajiin, joilta voi ostaa palvelusetelillä vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun ja palvelusetelin sen ostamiseen myöntää vaikeavammaiselle henkilölle hänen kotikuntansa. Tukenan vastaava palveluohjaaja Anne Alhava neuvoo, että käytännössä henkilökohtaista apua haetaan kotikunnan sosiaalitoimistosta. Palvelun myöntää oma sosiaalityöntekijä, ja palvelusetelin saa häneltä. Tukenan vahvuuksiin henkilökohtaisen avun tuottajana kuuluu räätälöinti: palvelusta tehdään tarvittaessa hyvin yksilöllinen. Räätälöinti perustuu osaamiseen ja asiakkaan tarpeiden tuntemiseen sekä niiden huomioimiseen. Asiakkaan tarpeet selvitetään kuuntelemalla heitä ja heidän omaisiaan sekä lähityöntekijöitä. Asiakas myös määrittää itse, mitä avustuksen aikana tehdään, mutta tarvittaessa avustaja auttaa valintojen tekemisessä, Anne Alhava kertoo. Asiakkaan tunteminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen tekevät palveluista laadukkaita. Meihin voi luottaa, hän tiivistää. Lisätietoja Henkilökohtainen apu Citytulppaani Anne Alhava puh Oikeus osallistumiseen ja täyteen kansalaisuuteen 34 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 35

19 Tekstit: Mia Hemming Kuvat: Mikael Soininen Taru Liimatan mukaan viime vuosina viranomaisvalvonnassa on painotettu asiakkaiden osallisuuden kasvattamista ja itsemääräämisoikeuden turvaamista. Kuvassa päivän uutisia lukemassa Seija Paajala. Omavalvontasuunnitelma on työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelun laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä. Omavalvontasuunnitelma osallistaa :n Metsälinnan asumispalvelujen johtaja Taru Liimatta pitää omavalvontasuunnitelmaa yksikkönsä toimintaa ohjaavana työkaluna. Hänen mielestään suunnitelmalla varmistetaan palvelun laatua, asiakkaiden hyvää kohtelua ja toiminnan asianmukaisuutta. Omavalvonta on vahinkojen ja puutteiden ennaltaehkäisyä ja luonteva osa päivittäistä toimintaa. Haasteellisinta suunnitelman toteuttamisessa on saada koko henkilökunta näkemään asiat samalla tavalla. Esimerkiksi asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen on ajankohtainen asia ja siitä henkilökunnan kanssa keskustelen paljon, Taru Liimatta sanoo. Omavalvonnan toteuttaminen on osa Metsälinnan työntekijöiden jokapäiväistä työtä, ja he osallistuvat myös omavalvonnan suunnitteluun. Omavalvonnan eri osa-alueilla on omat vastuuhenkilöt. Oikeus laadukkaisiin palveluihin Meillä on esimerkiksi keittiö-, hygienia- ja työturvallisuuspuolella vastuuhenkilöt tiimeineen. Minun ei tarvitse havaita kaikkia riskitilanteita eikä käsitellä niitä yksin on tiimi, joka paneutuu niihin. Kun henkilökunta toteuttaa omavalvontaa käytännössä, he sitoutuvat suunnitelmaan paremmin, sillä näkevät sen vaikutuksen arjen työhönsä. Omavalvontasuunnitelman laatimisen myötä Metsälinnassa on entisestään korostunut asiakkaiden ja omaisten kuuleminen laatu- ja turvallisuusasioissa. Asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Niin pitkälle kuin asiakkaamme kykenevät ymmärtämään omavalvonnan sisältämiä teemoja, käydään niitä heidän kanssaan läpi. Keskustelut heidän ja omaisten kanssa on työmme arkista sisältöä. Heidän näkemyksensä toiminnastamme on hyvin tärkeä täydennys henkilökunnan näkemykseen. Painopiste jälkikäteisestä valvonnasta ennaltaehkäisevään Taru Liimatalle ovat tuttuja Valviran sivuilta löytyvät ohjeet omavalvontasuunnitelman laatimiseksi ja omavalvonnan toteuttamiseksi. Ohjauksen ja neuvonnan avulla voidaan monia kysymyksiä ratkaista ennakolta ilman raskaita jälkikäteisiä valvontamenettelyitä. Viranomaisten puolelta tulleet koulutukset, tietoiskut ja kirjalliset ohjeet ovat olleet hyviä. Pidän hyvänä 36 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 37

20 Metsälinnassa ja koko organisaatiossa on viime aikoina panostettu osaamiseen. Työntekijöiden osaaminen vaikuttaa siihen, miten he tekevät työtään asiakkaiden kanssa. Riitta Husso työskentelee Valvirassa, jonka vastuulla on sosiaalipalveluiden valtakunnallinen valvonta. myös kyselyitä, joita tehdään toiminnan asianmukaisuudesta tai ajankohtaisista asioista, Liimatta sanoo. Liimatta pitää ennaltaehkäisevää valvontaa todella tärkeänä. Omavalvonnan lisäksi esimerkiksi kunnan valvontavastuuseen sisältyvät määräaikaiset tarkastuskäynnit ovat ennaltaehkäisevää valvontaa. Niiden avulla voidaan toimintaa saada ajoissa korjattua ennen kuin valituksen aihetta on syntynyt. Meillä tehdään hyvää työtä ennaltaehkäisemisen saralla myös koko organisaation puitteissa muun muassa yhtenäisillä toimintaohjeilla. Aki Lankinen on kasvanut Neliapilassa asumiensa vuosien aikana tekemään itse omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Omavalvonnalla laadukasta palvelua Yksityisen sosiaalihuollon valvonnan painopistettä siirretään ennakoivaan valvontaan, jota myös omavalvontasuunnitelma edustaa. Omavalvonnan avulla toteutuvat nopeammin asiakkaiden haluamat muutokset verrattuna jälkikäteisesti tapahtuvaan valvontaan valitusten ja kantelujen kautta, lakimies Riitta Husso sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta korostaa. Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on, että palveluntuottajat tunnistavat omassa toiminnassaan laatua tukevat ja uhkaavat tekijät. Riitta Husso lisää, että taustalla on ajatus, että valitukset eri viranomaisille vähenevät asiakastyytyväisyyden paranemisen myötä. Omavalvontasuunnitelmalla kannustetaan syyllistämättömän ilmapiirin luomiseen mahdollistamaan toiminnassa toteutuneiden virheiden ja vahinkojen avoimen esiin tuomisen. Esimerkiksi asiakasta kohdanneen haitta- tai vaaratilanteen jälkeen on asia keskusteltava avoimesti osapuolten kesken. Työyhteisössä on myönnettävä tapahtunut vahinko ja päätettävä toimintatavoista vastaavan tilanteen ennaltaehkäisemiseksi. Jos yksikössä on valmiit menettelytavat tilanteisiin, pitkiin valitusprosesseihin ei ole enää yhtä suurta tarvetta. Sosiaalihuollon asiakkaalla on lakisääteinen oikeus laadukkaisiin palveluihin. Husso korostaa kaikessa sosiaalihuollon valvonnassa olevan pohjimmiltaan kyse asiakkaan oikeuksien puolustamisesta. Esimerkiksi asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvä osio on tärkeä kohta pysähtyä yksikössä yhdessä miettimään toimintatapoja sen varmistamiseksi. Itsemääräämisoikeus onkin nostettu ensi vuoden valvontakohteeksi valtakunnallisessa valvontaohjelmassa: toivomme tilanteen parantuneen sitten vuoden 2012 kyselyn. Omavalvonta tarvitsee vielä viranomaistukea Valviran määräykset yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille laatia omavalvontasuunnitelma tulivat voimaan keväällä Riitta Husso kertoo, että jo vuonna 2013 tehtiin kysely palvelujen tuottajille suunnitelman laatimisesta. Siinä selvisi, että suunnitelma oli kattavasti laadittu lähes kaikkiin yksiköihin. Mutta havaittiin joitakin puutteitakin kuten, että joissakin toimipaikoissa se ei ollut julkisesti nähtävillä. Huomattiin myös, että kaikki toimijat eivät suunnitelmaa olleet laatineet yhdessä henkilöstön kanssa, Husso mainitsee. Omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen saa apua Valviran nettisivuilta. Husson mukaan omavalvontaan tullaan kiinnittämään huomiota myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa Omavalvontasuunnitelma on vielä uusi asia, joten siihen tarvitaan ohjausta, tietoa ja koulutusta. Esimerkiksi Lapin yliopisto on käynnistänyt hankkeen pohjoisten kuntien kanssa, jossa kehitetään hyviä käytäntöjä omavalvontasuunnitelman toteuttamiseksi. Vammaispalvelujen käsikirjaan on tulossa käytännön tason tietoa omavalvontasuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta. Itse tehdyt valinnat Raisiolainen Aki Lankinen on asunut 20 vuotta Tukenan Neliapilan palvelukodissa. Hän on syntymästään sokea ja kuuleekin rajoitetusti. Henkilökunnan ja läheisten kanssa on pohdittu itsemääräämisoikeutta, ja Akin mielipiteet ovat vahvistuneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toiminta-ajatuksenamme on koko ajan, että kysymme Akilta hänen kantaansa, ja tämän ottavat myös hänen vanhempansa huomioon, kertoo palvelukotiohjaaja Veli-Matti Virtanen. Esimerkiksi päätös vierailusta omaisten luona ei ole enää toisten ilmoitus, vaan asiasta päättää Aki itse. Tällainen muutos kehitysvammaisen tahdossa voi olla vaikea vanhemmille on päästettävä irti aikuisesta miehestä mutta se on uusi tilanne myös henkilökunnalle, joka huomaamattaan voi tuoda asiat annettuina päämiehelle. Avustajan kanssa Aki pystyy käymään esimerkiksi kaupassa, mikä onkin tärkeää merkkitietoiseksi kasvaneelle miehelle. Tuotteiden välillä tehdään valintoja. Asioiden ei tarvitse näyttää suurilta, mutta tekojen pitää olla määrätietoisia. Lisäksi kaikkien tahojen keskinäinen luottamus on edesauttanut Akia kasvamaan mielipiteitään ilmaisevaksi ihmiseksi, Veli-Matti Virtanen toteaa. Katse tai hiljainen hyminä Kesäheinän palvelukodissa Kajaanissa on sekä asumis- että päivätoimintaa. Toiminnasta keskustellaan ja sitä suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Alusta asti olemme panostaneet siihen, että jokainen asukas saa oman mielipiteensä kuuluviin ja pyrimme vastaanottamaan kaikki arjesta nousevat toiveet ja viestit, kertoo vastaava palvelukotiohjaaja Katja Määttä. Joskus kommunikaatiotilanne voi olla vaikea, mutta vuosien tuoma kokemus on harjaannuttanut henkilökuntaa, kaikki merkit ovat arvokkaita. On osattava lukea vaikka katse tai tunnistaa hiljainen hyminä asukkaan valinnan ymmärtämiseksi. Kesäheinä panostaa yhteiseen päättämiseen. Sunnuntaisin kokoonnutaan yhteisöpalaveriin, jossa keskustellaan viikon ohjelmasta. Silloin suunnitellaan arjen sisältö aamupaloista lauantaitanssien musiikkisisältöön. Joskus oma valinta esimerkiksi ostoksilla voi tuottaa pettymyksen, mutta se kuuluu elämään. Teksti: Heikki Vesterinen Kuva: Päivi Holmiluoto Oikeus omiin valintoihin ja itseä koskeviin päätöksiin 38 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 39

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 21.5.2011 KVPS konserni KVPS konsernin muodostavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Ohjelma 9.30 Avaussanat Taru Kuotisaho, vastaava hoitaja Portsan Kehräkoti, Turun kaupunki 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön sekä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle Jalkautusta ja erilaisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi pohdittu strategiatyöryhmässä Jalkautuksen toteutus 2010 2011 Jalkautus työryhmille 2010

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot