KUULUMISET P YHÄJOEN. Kielosaaren kesä. on myös iso osa saaren vapaa-ajan palveluita,

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 32 Kielosaaren kesä PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Kielosaari ja sen yhteydessä oleva kahvila ja kioski on tullut monille paikallisille tutuksi kesän aikana. Sieltä saa kahvia ja pientä purtavaa sekä tietenkin jäätelöä. Saareen voi mennä nauttimaan Pyhäjoen kauneudesta, kierrellä luontopolulla ja rauhoittua. Kioskia ylläpitävät yrittäjät, Sanna Manninen ja Heikki Nousiainen, kertovat, että ehkä parasta Kielosaaressa juuri onkin sen kauneus ja rauhallisuus. Manninen ja Nousiainen tarttuivat haasteeseen ja pistivät pystyyn uudistetun kahvilan Kielosaaren kupeeseen. Molemmat ovat innostuneita matkailusta ja yrittämisestä, ja he toteavat olevansa myös hieman hullunrohkeita. Kielosaaren tilojen vuokraaminen ja kahvilan pitäminen sisälsi sen riskin, minkä yrittäminen aina sisältää, mutta molemmat halusivat lähteä mukaan projektiin. Vähitellen kesän kuluessa yrittäjät ovat tottuneet pitkiin työpäiviin, ja nauttivat niiden rutiineista, kuten pienestä aamuruuhkasta. Kesä on mennyt hyvin odotusten mukaan, oikeastaan jopa hieman paremmin, Nousiainen kertoo. Yrittäjät haluavat, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä Kielonsaareen. Heitä harmittaa, että monet karavaanarit ja mökkiläiset saattavat yöpyä vain yhden yön, eivätkä hyödynnä kaikkia saaren mahdollisuuksia. Manninen ja Nousiainen haluavat tarjota matkailijoille erilaisia palveluita, ja he vuokraavat muun muassa frisbeekiekkoja, tennismailoja ja -palloja, sekä he myös myyvät kalastuslupia. Liikunta on myös iso osa saaren vapaa-ajan palveluita, esimerkiksi aina silloin tällöin aamuisin kioskin pihalla on järjestetty erilaisia aamujumppia, kuten kahvakuulailua. Liikunnan monipuolisuus johtuu siitä, että Nousiainen itse harrastaa ja vetää erilaista hyvinvointiliikuntaa. Vaikka kaikki eivät hyödynnä näitä mahdollisuuksia, yrittäjien iloksi on kuitenkin monia, jotka haluavat tutustua paremmin Kielonsaareen ja Pyhäjokeen sekä niiden tarjoamiin aktiviteetteihin. Nousiainen myös kehuu Pyhäjoen kuntaa, joka infoaa hyvin erilaisista tutustumisen arvoisista kohteista Pyhäjoen alueella. Vaikka kesä alkaa olla jo lopuillaan, paljastavat yrittäjät harkitsevansa kioskin pitämistä vielä syksyllä, tosin ehkä hieman pienimuotoisemmin. He haluaisivat tarjoilla varsinkin kyläläisille jonkinnäköistä kahvilapalvelua, paikkaa jonne voisi tulla nauttimaan pientä purtavaa ystävien kanssa. Nousiainen ja Maninnen toivoisivat myös koululaisten löytävän Kielosaaren, sillä vaikka kahvilassa käy paljon eri ikäistä väkeä, niin nuorten vierailut ovat jääneet vähäisiksi. Ja ennen kuin kesäkauden voi varsinaisesti todeta päättyneen, ovat yrittäjät päättäneet pitää loppurysäyksen, eli Goldwing-tapahtuman, jonne odotetaan jopa sataa osallistujaa. Tarkoituksena olisi muun muassa tehdä rosvopaistia. Parasta työssä on ollut asiakkaiden tyytyväisyys ja positiivisuus. Vastaava työ sisältää paljon erilaisten ihmisten kohtaamista; niin ulkomaalaisten ja ko- timaisten matkailijoiden kanssa kommunikointia kuin paikallisiin tutustumista. Nousiainen ja Manninen kertovat, että heitä todellakin kiinnostaisi jatkaa vielä yrittämistä eteenpäin ensi kesänä. Nyt he ovat nähneet, mistä on kyse, joten palvelujen kehittäminen ja parantaminen olisi helpompaa. Tärkeintä yrittäjille on täyttää asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset. Ja vielä lopuksi, mikä on eniten myyty jäätelömaku? Tiikeri on kestosuosikki jäätelömauista, ja tänä kesänä myös valkosuklaa-mansikka jäätelö on kyllä tehnyt kauppansa. Kielonsaaren yrittäjät Manninen ja Nousiainen ovat nauttineet kesästä, ja kuvailevat kioskin pitämistä kokonaisuudessaan positiiviseksi kokemukseksi, josta nyt haluaa jatkaa eteepäin.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Ikääntyvän väestön sosiaalipalvelujen saatavuus Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ajalta tiedote Vanhuspalvelulain 26 :n mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Laissa odotusajalla tarkoitetaan sitä keskimääräistä aikaa, joka on kulunut päätöksen tekemisestä siihen, kun iäkäs henkilö saa hakemansa sosiaalipalvelut. Odotusaikoja julkaistaan palvelukohtaisesti. Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä tai viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Keskimääräiset odotusajat keskeisten sosiaalipalveluiden piiriin: Palvelutarpeen selvittäminen Palvelutarpeen mukaisesti 1-7 vuorokauden kulues-sa. Kiireellinen palvelutarpeen arviointi tehdään heti. Kotihoidon palvelut Palvelutarpeen mukaisesti 1-7 vuorokauden kuluessa. Kiireellisissä tilanteissa asiakas saa palvelun heti. Omaishoidontuki Palvelutarvetta aletaan selvittää 1-7 vuorokauden kuluessa ja päätös tehdään noin kuukauden kuluessa omaishoidontukihakemuksen saapumisesta. Palveluasumis- tai hoivapaikka Palvelutarvetta aletaan selvittää 1-7 vuorokauden kuluessa ja paikka osoitetaan noin 1,5 kuukauden kuluessa myönteisen päätöksen tekemisestä. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisten-sä kanssa. Palvelutarpeen selvittämisessä hyödynnetään erilaisin arviointimenetelmin saatua tietoa sekä toisten asiantuntijoiden tekemiä arvioita. keskeisimmät arvioin-timenetelmät ovat RAVA toimintakykymittari ja muistitoimintoja kuvaava MMSE-testi. Lisäksi kerätään haastatellen tietoa ikääntyvän omista voimavaroista ja toiveista tarvittavien palvelujen suhteen. Palvelutarpeen selvittämisen pohjalta iäkkäälle henkilölle voidaan myöntää kotihoidon palveluita, omaishoidon tukea tai palveluasumispaikka. Lisäksi häntä voidaan ohjeistaa hakeutumaan kuntoutukseen tai hankkimaan yksityistä palvelua kotiin. Omaishoidontukea haki yhteensä 53 henkilöä ajalla Myönteisen päätöksen sai 28 hakijaa ja kielteisen päätöksen sai 25 hakijaa. Omaishoidon tuen päätökset tehtiin keskimäärin kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Odotusaika on lyhentynyt kahdella viikolla viime vuoden loppupuoliskoon nähden. Kielteisen päätöksen pääasiallisena syynä oli se, että hoivan ja huolenpidon tarve jäi vähäisemmäksi, mitä yhtymähallituksen vahvistamissa omaishoidon myöntämisperusteissa edellytetään. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä omaishoidon tuki on kohdennettu runsaasti hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville asiakkaille. Omaishoidon tukeen ei ole oikeutta, mikäli omaishoitajan antama apu on ohjausta ja muistuttamista tai siivouksessa, ruoanvalmistuksessa ja asioinnissa avustamista. Jonkin verran kielteisiä päätöksiä tehtiin myös sillä perusteella, ettei omaishoitaja ollut kykenevä toimimaan omaishoitajana oman terveydentilansa ja toimintakykynsä johdosta. Palveluasumis- tai hoivapaikka osoitettiin 45 henkilölle ja he olivat odottaneet paikan vapautumista keskimäärin hieman yli 1,5 kuukautta myönteisen päätöksen saatu-aan. Odotusaika on lyhentynyt noin kuukaudella viime vuoden loppupuoliskoon nähden. Odotusajan lyhentymiseen vaikuttaa osaltaan se, että SAS-ryhmä tekee sijoittamispäätöksen vasta siinä vaiheessa, kun iäkkäällä henkilöllä on todellinen palvelu-asumisen tai hoivahoidon tarve ja kaikki keinot kotona asumisen tueksi on kartoitet-tu ja kokeiltu. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunta toteuttaa iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaan. Hyvinvointikuntayhtymässä on pyritty noudattamaan asiakkaiden ja omaisten toiveita sopivan hoitopaikan vapautumisesta, eikä eri kuntien alueella asuvia ole siirretty muissa kunnissa sijaitseviin palveluasumisyksiköihin. Iäkkäiden henkilöiden omien toiveiden huomioiminen on jonkin verran kasvattanut odotusaikoja. Lisätietoja: Hoidon ja hoivan palvelujen tulosaluejohtaja Mervi Koski, puh Kotona asumisen tuen tulosyksikköjohtaja Erja Laulumaa, puh

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 PYHÄJOEN KUNTA Lukuvuoden koulutyön alkaminen Koulutyö kunnan peruskouluissa ja lukiossa alkaa maanantaina seuraavasti: Kirkonkylän esikoulut klo 8.45, ryhmät monitoimitalolla Saaren koulu klo 8.35 Yppärin koulu klo 8.15 Yppärin esikoulu klo 8.15 Parhalahden koulu klo 9.00 Pirttikosken koulu klo 8.20 Lukio klo 8.30 Saaren koulun, Yppärin ja Pirttikosken alaluokkien osalta ensimmäinen koulupäivä päättyy klo Parhalahden koulupäivä päättyy klo Saaren aamuhoito (esikoululaiset ja 1. luokan oppilaat) maanantaina klo 6.30 alkaen monitoimitalolla. Iltapäivätoiminta alkaa Saaren, Parhalahden ja Yppärin kouluilla Iltapäivätoiminnasta lähemmin kunnan verkkosivuilla ( Koululaiskuljetukset Koululaiskuljetukset järjestetään pääosin edellislukuvuoden reittejä ja aikatauluja noudattaen. Mahdollisista muutoksista tai uusista kuljetusjärjestelyistä ilmoitetaan henkilökohtaisesti niille, joita ne koskevat. Taksikyydeistä tarkempia tietoja antavat koulujen johtajat. Koululaiskuljetuskäytännöistä lähemmin kunnan verkkosivuilla ( Taksikeskus: Liikenne Grekula: Kouluhuoneistojen käyttö Niiden järjestöjen ja harrastuspiirien, jotka haluavat käyttää koulun tiloja alkavana lukuvuotena, tulee toimittaa käyttöoikeutta koskeva hakemuksensa ao. koulun johtajalle mennessä. Sivistyslautakunta Soi kunniaksi Luojan... Kuntatie 1, Postilokero 6, Pyhäjoki Puhelin: , Faksi: (08) Komeasti kaikuivat virret Tervon kalasatamassa järjestetyssä merikiskossa. Tänä kesänä ei päästykään merelle, kun Merikokko oli remontissa. Mutta todella hienot puitteen tarjosi myös saunamökki, jonka terassilla Jukka Malinen puhui ja luki Raamatun tekstejä. Päivä oli kuuma, mutta pieni tuulenvire vilvoitti penkeissä istuvan monikymmenpäisen osanottajajoukon. Ja tilaisuuden jälkeen olikin mukava kahvitella sisätiloissa Meripelastusseuran vapaaehtoisten tarjoomuksilla. Lupamerkkien myynti nahkiaisenpyyntiin Päivä: Paikka: Metsästysmaja Aika: Klo. 18:00 Terveisin, Johtokunta

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Kotiseutuyhdistyksen retkellä Pietarsaareen Pyhäjokisille sattui mukavasti tämän kesäisellä retkellä, sillä Pietarsaaressa vietettiin kotiseutuviikkoa. Vanhan ajan markkinoilla riitti väkeä ja saimme nähdä kaupungin kulttuuripersoonan, Laiska-Jaakon, julkistamisjuhlan. Nimi tulee kaupungin perustajana pidetyn Jacob de la Gardien mukaan. Tämän vuoden Jaakoksi valittiin Jaron toimitusjohtaja Niklas Storbacka. Aspegrenin puutarhassa ja 1700-luvulta peräisin olevassa Rosenlundin pappilan pihapiirissä mennyt aika ja nykyaika elivät käsi kädessä hyvin hoidetussa ja toimivassa ympäristössä. Rovasti Aspegren perusti puutarhan, joka on maamme vanhimpia. Päärakennus oli juuri kunnostettu, puutarha kukoisti ja oppaanamme toiminut puutarhuri kertoi kasveista, raamatullisen puutarhan synnystä, esineistä ja museona olevan navetan erikoisuuksista. Larsmon kotiseutumuseossa Bjärgasissa näimme hyvin hoidetun kokonaisuuden. Talkoolaiset kokoontuivat joka viikko töihin. Alueen siisteys oli ihailtavaa, sisätiloissa mennyt ja nykyaika olivat läsnä toimivana ja viihtyisänä. Alueen vauras menneisyys näkyi esineissä, käyttötavaroita oli paljon ja asiallisesti omilla paikoillaan. Taidokkaat kudonnaiset, käsityöt ja huonekalut sekä maalaistalojen käyttöesineet olivat hyvin esillä. Kuva 5. Bjärgasin pihapiiriä. Oma museomme Annala ei häviä puitteiltaan Bjärjasille. Mutta pihapiirin rauhaa rikkoo kyllä näytelmäkatsomo, jonka siirtämistä esitysten jälkeen kyllä toivoisi. Bjärgasin päärakennuksen tuvassa oppaamme kertoi talon historiasta. Markkinakaduilla oli tunnelmaa. Aspegrenin puutarha ja Rosenlundin pappila. Matkamme viimeisenä kohteena kävimme Tyynelän tonttulassa. Valtavan kulttuurityön tehnyt Eija Porkola esitteli rakennuksiaan, joita hän on kunnostuttanut ja siirrättänyt alueelle usean vuosikymmenen aikana. Antiikkikauppiaana hän on hankkinut upeita talonpoikaishuonekaluja, työkaluja, tekstiilejä, jotka kaikki ovat aistikkaasti sijoitettuina suuren pihapiirin rakennuksiin. Keskipisteenä tietysti tontut, joita hän tekee tilaustyönä. Heinäkuun ajan Tyynelä on ollut avoinna kesäkävijöille, joulukuun aikana jouluihmiset voivat nauttia joulutunnelmasta. Tyynelän viimeksi kunnostetun rakennuksen tuvassa. Juhla 4- ja 70- vuotiaille Navetan virtsakellarin ja lantalan katto oli vankien tekemä. Vain kivet ladottuina, ilman tukia ja paikallaan oli pysynyt 250 vuotta. Seurakunta järjestää ke 20.8 klo 18 seurakuntatalolla syntymäpäiväjuhlan 4- ja 70-vuotiaille. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki v.1944 ja v.2010 syntyneet. Juhlasta on tarkoitus tehdä iloinen eri ikäisten seurakuntalaisten yhdessäolon hetki. Ohjelmassa on yhteislaulua, hartaus ja yllätyksiä. Lopuksi on tarjolla kahvia ja mehua. Juhlan kesto on noin 1 h. Lämpimästi tervetuloa! t. Pyhäjoen seurakunta kirkkoherra Jukka Malinen lastenohjaajat Sini Hukka ja Piia Kaivosoja diakonissa Mirja Hirvikoski

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Pyhäjoen metsästysseuran kesäkokouksen (31.7.) päätöksiä Etelänkylän rauhoitusalueet: pyynti jokivarressa on sallit- Joen ja Pirttikosken tu koko pyyntikauden ajan. eteläpuolentien väli Tiironsuvantoon Huom! Ampumaetäisyys asti rauhoitetaan kaikelta linnun pyynniltä. Pirttikosken rajaan asti (sähkölinja) 150 m lähimmästä mökistä! Rauhoitusalueet on merkitty maastoon. sorsan- ja kyyhkyn- Joulurauha jouluaattona pyynti sallitaan. Jäniksen sekä joulupäivänä kaikille pyynti jokivarressa sallittu eläimille. koko pyyntikauden ajan. Punainen räme reunakallioitaan myöten rauhoitetaan metsäkanalinnun metsästykseltä. Vierailuluvat Kausikortti on 35 euroa sisältäen vesilinnun ja kyyhkyn pyynnin, vuorokausilupa (24h) 15 euroa kyyh- Pitkännevan tienvarsi 100 metriä tiestä molemmin puolin kyn, sorsan ja jäniksen sekä rauhoitetaan pienriistan metsäkanalinnun pyyntiin pyynniltä. Hyytämä on rauhoitettu pienriistan pyynniltä, isännän kiintiöstä. Vuorokausilupaan merkitään myös tuhoeläinten pyynti on kellonaika. sallittua. Sorsastus on kielletty Mökkiläisillä on oikeus Kupuliskoskesta Ala- lunastaa lupa pienriistan salon saaren eteläkärkeen pyyntiin. sekä Tuuttilan koskelta Paskareiälle Lupia voi lunastaa Yrjänän asti. Saari kuuluu Raudasta sekä johtokunnan myös rauhoituksen piiriin. Hyytämän lahdella Paskareiän jäseniltä: Raino Peltoniemi, puh , Lee- puolelta on sorsastus na Mustonen puh sallittu. Hyytämän nokalla jäniksen pyynti sallittu johtokunnan erikseen myöntämä aikana Kausikortin sekä päiväluvan kyyhkyn, sorsan ja jäniksen pyyntiin voi myös maksaa tilille FI Rautiperällä pururata-alue Päivälupaan rauhoitetaan kaikelta pyynniltä. merkittävä luvan voimassaoloaika kellonaikoina. Kausikorttiin merkintä Pyhäjoen Pohjankylän rauhoitusalueet: metsästysseuran kausilupa Kaikki linnunpyynti rauhoitetaan kaava-alueelta jokia myöten Pirttikosken rajaan asti. Sorsastus on Metsäkanalinnun pyyntiin päivälupaa ei tilisiirtona voi tehdä. kielletty Tuhkasen sillalta Kaukonlahteen ja Kittilänkoskeen. Sorsastus on Metsästyskiintiöt 5 teertä (mieluummin urossallittu Tiironsuvannosta ) Pirttikosken rajaan asti sekä Lahnaojalla. Kalasatamassa pyynti sarveikossa sallitaan, parkkipaikka ja aallonmurtaja jäniksen pyynnille ei kiintiötä 1 metso , koppelo, peltopyy ja riekko rauhoitettu rauhoitetaan. Jäniksen 2 fasaania Kauriita 2 kpl (kauriinpyyntijaostoon kuuluva) Muiden seurojen jäsenten tullessa ketun pyyntiin, ilmoittaminen Timo Haikolalle ( ), Jorma Jaakolalle ( ) tai Esa Sarpolalle ( ). Metsästyksen valvonta Jokainen jäsen on velvollinen suorittamaan metsästyksen valvontaa liikkuessaan luonnossa. Seura on valtuuttanut metsähallituksen erätarkastajat tarkastamaan metsästysoikeuden seuran alueella liikkuessaan. Maastoanomukset: Piehingin Erämiehet ry Koko metsästysseuran alue Maasto-oppaat: Tuomas Kangas ja Jaakko Koskela Johtokunta voi luovuttaa maastoja, jos anomuksia tulee vielä kesäkokouksen jälkeen. Mestaruusammunnat: 6.8. lauantaina klo hirvikuvioammunnat 8.8. klo 17 Tarmon ammunnat 9.8., 17.8., 9.9. Yppärin ammunnat Metsästäjiä kehotetaan olemaan esimerkkinä muille luonnossaliikkujille, mm. laavujen sotkeminen ja roskien ja hylsyjen jättö on kiellettyä! Yppärin kirjastosta koulukirjasto Pyhäjoen Yppärin sivukirjasto muuttuu elokuussa koulukirjastoksi. Syitä löytyy useita. Aikuiskävijöitten määrä on ollut jo vuosia todella pieni. Koulu tarvitsee myös lisää opetustilaa, ja sitä saadaan kirjaston tiloista. Kun Yppärin uusi koulu otetaan käyttöön vuoden kuluttua, niin siellä ei ole kirjastolle omaa tilaa. Yppärin koulu on tehnyt kiitettävää työtä koululaisten lukuharrastuksen tukemiseksi. Jokaisella luokalla on ollut esimerkiksi oma kirjastotunti, ja melkein kaikki suorittavat lukudiplomin. Kirjasto haluaa tiiviissä yhteistyössä koulun kanssa turvata koululaisten lukemisen jatkossakin. Kirjasto huolehtii kirjaston auki pidosta ainakin vuoden loppuun asti. Isommat ihmiset ovat tietenkin tervetulleita edelleen, vaikka aikuisten kirjoja siellä ei enää ole. Kiitämme Yppärin kirjaston asiakkaita ja toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi pääkirjastoon! Saaren Soittajat viihdyttivät meitä 28. päivä mahtavalla Merikanto sikermällään. Kiitos vaskiseitsikolle, nähdään taas!

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Onko näkynyt pinkkiä? Meidän kuntalaisten on turha vaatia yhteisille alueille yhtään mitään iloa tuottavaa, jos yhteistä omaisuutta kohdellaan tällä tavalla valitettavasti! Vaikka kesä on ollut täynnä vaihtelevia olosuhteita, ovat pinkit paidan vilahtaneet silloin tällöin juoksupoluilla, niin keskustan alueella kuin Pirttikoskellakin. Kyseessä on viidentoista hengen joukko eri-ikäisiä pyhäjokisia naisia, jotka ovat aikeissa osallistua ensi toukokuussa Oulun Terwamaratoonille. Pyhäjoen kunta sponsoroi ryhmälle hienot t-paidat Pirteät Puolimaraduunarit logolla, sekä Pyhäjoen kunnan logolla & sloganilla: Pyhäjoella virtaa. Tuo hanhi selässään he juoksivat 24 asteen helteissä. Maraduunareiden sponsoreina toimii Lähitapiola ja Pyhäjoen kunta. Logon ja paidat suunnitteli IdeJaana. Kaikki heistä juoksivat hyvällä menestyksellä puolimaratonin loppuun ja nopein joukosta suoriutui alle kahdessa tunnissa. Naiset täydensivät loistavan fiiliksensä ravintola Haraldissa syömällä hyvin maratonin jälkeen. Kuvassa ylärivissä vasemmalta oikealle: Heidi Mämmelä, Riia Tiikkaja, Tuula Sarpola, Pirkko Ponnikas-Halunen, Tuula Simpanen, Eija Sarpola, Sanna Siikaniva, Pirjo Virpiranta ja Tarja Raivio. Alarivissä vasemmalta oikealle: Jaana Pehkonen, Mira Anttila, Sari Tikkaja ja Asta Nuorala. mahtuu mukaan juoksemaan kunnon puolesta tai haastamaan itsensä puolimaratoonille! Tiinan tiirailua Puistoalue, jossa kasvaisi omenapuita. Omenapuita meitä kuntalaisia varten. Ja miksei ohikulkijoidenkin iloksi. Olisihan se ihana käydä alkukesästä ihastelemassa omenapuun kukkia ja kesällä seurata omenoiden kehittymistä ja syksyllä käydä ihan laillisesti omenavarkaissa kunnan omassa omenapuupuistossa. Ihan tässä kunnan keskustan tuntumassa ja vaikka lenkkipolun varrella. Tähän haaveeseen ja ideaan haluttiin vastata. Hankittiin omenapuun taimia ja istutettiin niitä meidän kaikkien iloksi Jäähallin edessä olevalle uudelle puistoalueelle sekä ruukinpuiston mattolaiturin viereen. Kunnan kiinteistönhoitajat ne sinne ohjeiden mukaan istuttivat ja huolehtivat niiden kasvuun lähdöstä. Kävin niitä minäkin ihailemassa, kun koiran kanssa lenkkeilin. Mutta, mutta. Nyt on joku ymmärtänyt kunnan yhteisen omaisuuden väärin. Niin väärin, että on käynyt kaivamassa 4 omenapuun tainta ruukinpuistosta omalle pihalleen. Vain kuopat ovat jäljellä. Toivottavasti puut ovat kärsineet siirrosta ja tuottavat uudelle omistajalleen rupisia ja matoisia omenia. Lenkkiseuraa kysellään WhatsApp-ryhmässä ja Puolimaraduunareiden omalla Facebook-seinällä. Joukkoon Pirteät Puolimaraduunarit haluavat haastaa mukaan lisää aktiivisia pyhäjokisia kuntoilijoita. Nuorten partiolaisten rentoutumisvaellus Ennen partiokauden varsinaista alkamista Hanhikiven Kiertäjien johtajiston nuorisoosasto pakkasi rinkkansa ja suuntasi nokat kohti Lappia. Oli alkamassa nuorten oma partiovaellus, jossa he pääsivät rentoutumaan hyvässä seurassa ja herkullisen eräruuan parissa. Vaellus oli nuorten oma toive ja idea; he halusivat toteuttaa jotain partiotoimintaa, joka olisi vain heille. Tästä lähti idea lyhyelle vaellukselle, jossa ennen kaikkea voitaisiin rentoutua ja pitää hauskaa. Suunnitelmaa alettiin vähitellen luoda jo keväällä, muun muassa päätettiin mahdollisia ajankohtia ja heiteltiin ideoita paikasta. Keväällä ryhmän johtaja haki tukea vaellukselle, ja hanke saikin 500 euroa tukirahaa Nouseva Rannikkoseutu ry:ltä. Rahalla ostettiin lippukunnalle kaksi uutta kupolitelttaa, jotka otettiin vaellukselle matkaan, sekä muita tarpeellisia tavaroita. Tällä rahalla saatiin myös korvattua osa bensakuluista. Lopulliset suunnitelmat lyötiin lukkoon vasta kesällä, ja paikaksi päätettiin Korouoman kanjoni. Ajankohdaksi valikoitui elokuun ensimmäinen viikonloppu. Ennen vaellusta katsottiin myös valmiiksi tavarat ja teltat, jotka otettaisiin mukaan, ja huolehdittiin ruokapolitiikasta. Reilun kymmenen hengen ryhmä jaettiin muutamaan ruokavartioon, joissa keskenään sovittiin syötävistä ruuista ja niiden tekemisestä. Vaellukselle lähdettiin yhdessä kimppakyydeillä perjantaina alkuillasta. Matkaa Korouomalle on keskimäärin 300 kilometriä, joten seurue oli perillä vasta puolenyön aikaan. Lapin yö on kaunis ja valoisampi kuin Pyhäjoella, ja siitä nautittiin leiriä pystyttäessä ja iltapalaa laittaessa. Lauantai oli vaelluspäivä, ja jo aamusta nuoret pakkasivat leirin ja lähtivät kävelemään. Partiolaiset olivat päättäneet leiriytyä molemmiksi öiksi samaan paikkaan, mutta urheiluhengessä ottivat tietenkin tavaransa mukaan, jotta saisivat vajaan parinkymmenen kilometrin kävelyssä parempaa tuntumaa ja harjoitusta pidempiä vaelluksia varten. Nuoret vaelsivat viikonlopun aikana lähes kaksikymmentä kilometriä, joka ei ole ehkä hirveän pitkä matka. Kuitenkaan ketään ei haitannut, että vaellus ei ollut niin pitkä, sillä matkaan lähdettiin mielessä rauhallinen, hyvässä seurassa tehty vaellus. Partioporukalla mennessä tietää, että kaikki osaa hoitaa hommansa hyvin ja mielellään. Vaikka rankkaakin on, kun hyttyset syö ja rinkka painaa ja on kuumaa, niin siltikin osataan keskittyä matkan positiivisiin puoliin. Vaellus oli rentouttava ja täynnä uusia kokemuksia, ja siellä pidettiin hauskaa koko porukalla. Korouoman kanjonilla on paljon erilaisia vaellusmahdollisuuksia.

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Seurakunta tiedottaa Järjestöt toimivat Aihetta kiitokseen Kuollut: Matti Antero Turunen, Pyhäjoelta, 84 v 4 kk 6 pv. Oiva Valdemar Sarpola, Pyhäjoen Parhalahdelta, 87 v 4 kk, 9 pv Avioliittoon kuulutettu: Heikki Paavo Antero Haapakoski ja Lotta Emilia Juurikka Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su klo 10. Vapaaehtoisten ilta Veteraanimajalla to 14.8 klo 18. Mukaan kaikki yhteisvastuussa, lähetystyössä, diakoniatyössä ja muussa vapaaehtoistyössä mukana olleet. Meno omilla kyydeillä. Perhemessu kirkossa su klo 11. TULOSSA: - Juhla 4- ja 70 vuotta tänä vuonna täyttäneille/täyttäville seurakuntatalolla ke 20.8 klo 18. Ilmoittautuminen 15.8 mennessä kirkkoherranvirastoon p Rovastikunnan diakoniatyö: - Näkövammaisten leiripäivä Ruonalla, Himangalla la 30.8 klo Tiedustelut ja ilmoittautuminen Mirjalle ruokavalioineen pe 15.8 mennessä p Omaishoitajien leiri myös Ruonalla Himangan leirikeskuksessa Ilmoittautuminen to 28.8 mennessä Mirjalle. Nuorisotyö: - facebook: Liity jäseneksi "Pyhäjoen seurakunnan nuoret". Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 /kpl. RY: Seurat la klo 18 ry:llä Perhekirkko/messu su klo 11 kirkossa, kahvit srk-talolla Seurat su klo 16 ry:llä Kirkkoherranvirasto p Juhannuksen jälkeen avoinna keskiviikkoisin klo Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila (vuosilomalla ) p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Pirttikosken maaseutunaiset. Kökkä Teija ja Seppo Ukonsaaren uudessa kodissa Keskikylällä ti 12.8 klo Emäntinä Teija ja Outi.Kahvia ja arvontaa! Lämpimästi tervetuloa! Sotainvalidien Veljesliiton Pyhäjoen osasto. Sotainvalidit, puolisot, lesket ja kannattaja jäsenet; perinteinen piirin järjestämä liikuntapäivä Hietasaaren Veljeskodilla to 21.8 alkaen klo 9.00 kahvituksella. Ohjelmat alkavat klo Ruokailun ja kyydityksen järjestämiseksi imoittautumiset ma 11.8 mennessä Eija-Liisalle p Spr. Hallituksen kokous 11.8 klo 17 paloasemalla. Tervetuloa. Yppärin maa- ja kotitalousnaiset. Kesäteatterin kahvituksessa mukana olleiden talkoolaisten saunailta Pirjon mökillä Letossa pe klo 18 alkaen. Ajo-ohjeet tarvittaessa Pirjolta puh Tervetuloa! Yppärin kyläyhdistys. Järjestämme romunkeräyksen. Romulava on Yppärin koulun vieressä, osoitteessa Vanha maantie 50. Keräykseen käy kaikki metalliromu, pesukoneet, hellat ja mikrot. Keräykseen ei saa tuoda kylmälaitteita, televisioita eikä tietokonenäyttöjä. Isommat erät ja romuautot noudamme tarvittaessa kotoa. Lisätietoja Juhalta puh tai Annelta puh Myymme suviseura-alueella käytössä olleita siltoja ja puumateriaalia. Lisätietoja Annelta puh Pyhäjoen ranta-alueiden tiestö on saatu nimettyä ja alueen rakennuksille on saatu osoitteet. Uusia tieviittoja tulee 83 kpl ja talonumeroita 460 kpl. Tärkeä ja kauan kaivattu työ on saatu loppusuoralle. Navigaattorit eivät vielä ymmärrä uusia osoitteita, mutta nekin tulevat mukaan viiveellä. Kiitos erityisesti tieisännille, kiitos Ossille sekä muille työhön osallistujille. Vapaaehtoisten ilta Veteraanimajalla to 14.8 klo 18. Mukaan kaikki yhteisvastuukeräyksessä, lähetystyössä, diakoniatyössä ja muussa vapaaehtoistyössä mukana olleet. Meno omilla kyydeillä. Muistuta kaveria! Tervetuloa! P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Iida Korpela Sanna Halunen Janika Silvola kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Fax (08) Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (nro 33) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 32: 1810 kpl >> vko 33: 1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Sanna Tjäder)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset