KALTOINKOHTELUN JA LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN MUISTIYHDISTYKSISSÄ Kyselytutkimus Suomen muistiyhdistyksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALTOINKOHTELUN JA LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN MUISTIYHDISTYKSISSÄ Kyselytutkimus Suomen muistiyhdistyksille"

Transkriptio

1 Pauliina Kinnunen KALTOINKOHTELUN JA LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN MUISTIYHDISTYKSISSÄ Kyselytutkimus Suomen muistiyhdistyksille Kehittämistehtävä Oppisopimuskoulutus Toukokuu 2014

2 SISÄLTÖ JOHDANTO KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAUSTAA Muistisairaudet Käytösoireet Käytösoireiden yhteys koettuun elämänlaatuun Kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Riskitekijät Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Lait, oikeudet ja velvollisuudet Toimintamalli KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tutkimuskysymykset KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTUS JA ARVIOINTI Kysely Tulokset Tutkimuksen laadullisuus POHDINTA POHDINNASTA KEHITTÄMISIDEAKSI LÄHTEET LIITE/LIITTEET 1 Kyselyn saatekirje 2 Kyselylomake

3 JOHDANTO 1 Kehittämistehtävän lähtökohta on tutkimuksellisen, tilastollisen ja ajankohtaisen tiedon kokoaminen muistisairauksista, lähisuhdeväkivallasta ja toimintamalleista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen rinnalla olisi hyvä pohtia järjestöjen toiminnan ja osaamisen kehittämistä. Järjestöt, kuten Mikkelin seudun Muisti ry, on vapaaehtoistoimintaan pohjautuva kansalaisjärjestö. Yhdistys toimii alueellaan muistisairaiden ja heidän omaistensa aseman ja elämänlaadun parantamiseksi sekä tukee heidän parissaan työskenteleviä ammattihenkilöitä. Yhdistys osallistuu muistiterveyden edistämiseen ja pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mikkelin seudun Muisti ry:n toimintaan kuuluvat myös erilaiset kehittämishankkeet. VALMUhankkeessa (voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistiperheille) on vuosina kehitetty valmennusmalli, jonka yhtenä tavoitteena on ollut ennalta ehkäistä muistiperheissä tapahtuvaa kaltoinkohtelua monimuotovalmennuksen avulla. Hankkeen myötä yhdistyksen hallitus on todennut, että yhdistys tarvitsee toimintamallin kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivaltatilanteiden varalle. Hallitus antoi VALMUhankkeen hankevastaavalle kehittämistehtävän aiheen. Kehittämistehtävän tarkoituksena on selvittää, miten muissa muistiyhdistyksissä havaitaan kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa ja onko muissa muistiyhdistyksissä olemassa olevia toimintamalleja mahdollisiin väkivaltatilanteisiin. 1 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAUSTAA Muistisairaudet ovat Suomessa kolmanneksi suurin sairausryhmä ja muistisairauksien sanotaankin olevan kansansairaus. Suomessa on arviolta muistisairauteen sairastunutta henkilöä. Heistä noin asuu kotona, joista yksin. Vaikka suurin osa muistisairaista ihmisistä on iäkkäitä, työikäisiä muistisairaita on noin Arvioiden mukaan vuosittain ja päivittäin 36 ihmistä saa diagnoosin. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan omaishoidontukea saavista omaishoitajasta noin 26 % eli henkilöä hoitaa muistisairasta läheistään (STM 2013, 12). Määrä kasvaa vuosittain. Omaishoitajaksi ryhtyminen on suuri päätös, joka muuttaa sekä hoidettavan että hoitajan arkea. (Mäkisalo-Ropponen & Okkonen 2014; STM 2014, 21; Viramo & Sulkava 2010, 28.)

4 2 Lähisuhdeväkivalta on usein vaiettu asia, johon liittyy häpeän, syyllisyyden ja pelon tunteita. Harva väkivaltaa kokenut puhuu asiasta oma-aloitteisesti tai asia jää muiden avuntarpeiden alle piiloon. Samoin muistisairauteen sairastuminen voi olla järkytys, jolloin hämmennys voi koetella läheisen ja sairastuneen suhdetta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan muistisairaus on kaltoinkohtelulle ja lähisuhdeväkivallalle altistava tekijä. Omaishoitajuus itsessään ei ole lähisuhdeväkivallalle altistava tekijä, vaan oleellisempaa on hoidettavan ja hoitajan välisen suhteen laatu ennen väkivallan ilmenemistä. (Aavaluoma 2010, 215; Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi & Lozano 2005, 152.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomessa vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan yli 60-vuotiaista naisista 25,1 % eli joka neljäs on kokenut väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kuluneen vuoden aikana. EU:n perusoikeusviraston tutkimuksessa suomalaisista naisista 47 % on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Arvioidaan, että 6-9 % ikääntyneistä on kokenut perheen sisäistä kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa. Serpolan (2004) tekemässä kuntakyselyssä tutkittiin vanhustyöntekijöiden havaintoja ikäihmisten lähisuhteissa tapahtuvasta kaltoinkohtelusta: 68 % vastanneista työntekijöistä oli havainnut kaltoinkohtelua ja 73 % vastaajista kertoi, ettei ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan toimintamalleja ole luotu. Tavallisimmin väkivaltaa koetaan omassa kodissa. Väkivallan tekijä on yleisimmin puoliso tai elämänkumppani, joka käyttää henkistä väkivaltaa. Laiminlyönteihin liittyvissä tapauksissa tekijät ovat yleensä aikuisia lapsia. Väkivallan tai kaltoinkohtelun kokemus heikentää koettua elämänlaatua. (Luoma & Manderbacka 2008, 5; Mönkäre 2014, 163; Serpola 2006, 71, 76; Siukola 2014, 18, 14; THL.) Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa ja Etelä-Savon Suomen nopeimmin ikääntyvä maakunta. Ikääntyvien määrän myötä muistisairauksien esiintyvyys kasvaa vanhemmissa ikäluokissa. Haasteena on, miten sosiaali- ja terveysalan palvelut pystyvät vastaamaan kasvavaan asiakasmäärään. Kotiin vietäviä palveluja, kotikuntoutusta ja turvallisuutta lisääviä keinoja kehitetään, jotta ihmisten hyvä arki kotona voisi jatkua mahdollisimman pitkään. Tällä on myös terveystaloudellinen merkitys. Kun tiedetään muistisairauksien oleva kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan riskitekijä ja tiedetään muistisairauksien määrän lisääntyvän, on tarpeen pohtia ennalta ehkäiseviä, terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Kolmannen sektorin ja muistiyhdistysten rooli on olla julkisten palvelujen rinnalla kehittämässä toimivia toimintamalleja asiakkaiden tarpeisiin. (Etelä-Savo ennakoi, Viramo & Sulkava 2010, 28, 37.)

5 1.1 Muistisairaudet 3 On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää muistisairauteen liittyviä ominaispiirteitä, mutta samalla sairauden yksilöllisyyttä. Muisti ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle ja itsenäiselle elämälle. Muistisairaus heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten näönvaraista hahmottamista, kielellisiä toimintoja ja toiminnanohjausta. Siten omatoimisuus asteittain heikkenee. Muistisairaus on etenevä neurologinen sairaus, joka johtuu aivojen rappeutumisesta. Parantavaa tai tautiprosessia pysäyttävää lääkehoitoa ei ole olemassa. Tavallisimmat muistisairaudet ovat: Alzheimerin tauti (65 70 prosenttiosuus vaikeaa tai keskivaikeaa sairastavista muistisairaista) vaskulaariset kognitiiiviset heikentymät (15 %) Lewyn kappale tauti (15 %) ja otsa-ohimorappeumat (alle 5 %). Muistisairautta voi ennakoida lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI), joka osaltaan voi olla luonnollista, ikääntymiseen liittyvää muistin heikentymistä. Muistioireet voivat johtua vammojen jälkitiloista, pysyvistä sairauksista tai etenevistä sairauksista. Joskus muistioireen taustalla voi olla jokin hoidettava sairaus, kuten aineenvaihdunnan häiriöt (kilpirauhasen vajaatoiminta) tai puutostilat (B12-vitamiini). On myös olemassa muita harvinaisempia muistisairauksia, sekamuotoisia muistisairauksia tai sairauksia, joihin liittyy muistisairaus. Näitä ovat muun muassa kehitysvammaisuus, aivovammat, epilepsia, MS-tauti, Parkinsonin tauti, masennus, uupumustilat ja psyykkiset kriisit/stressireaktiot, skitsofrenia, pitkään jatkunut päihteiden käyttö tai elimilliset mielenterveyshäiriöt. (Erkinjuntti, Rinne & Soininen 2010, 126, ; Hallikainen ym. 2014, 45, 293;Viramo & Sulkava 2010, 28.) Käytösoireet Muistisairauksiin liittyviä kognitiivisia ja psyykkisiä oireita nimitetään käytösoireiksi. Käytösoireita ja käyttäytymisen muutoksia esiintyy kaikissa etenevissä muistisairauksissa ja ne voivat olla ensimmäinen merkki muistisairaudesta. Tavallisia käytösoireita ovat masennus, apatia, levottomuus, mania, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, per-

6 4 soonallisuuden muuttuminen, uni-valverytmin häiriöt, seksuaaliset käytösoireet sekä syömishäiriöt. Taulukossa 1 on oireiden arvioitu yleisyys. Käyttäytymisen muutokset voivat johtua monista, yhdestä tai useammasta syystä. Näitä voivat olla muun muassa muut sairaudet (tulehdukset), kipu, lääkitykset tai lääkkeiden yhteisvaikutukset, suhtautuminen sairauteen tai sairastuneeseen, persoonallisuus tai ympäristön turvattomuus tai levottomuus. Muistiliiton määritelmän mukaan käytösoireessa on kysymys muistisairaan ihmisen reaktiosta, tunnetilojen ja tarpeiden ilmaisusta sekä kommunikaatiosta, ei niinkään sairauden oireesta. Sosiaalisilla kontakteilla, verkostoilla, roolimuutoksilla, elämän sisällöllä ja virikkeellisyydellä on merkitys miten käytösoireet kehittyvät. (Muistiliitto; Vataja 2014, ) TAULUKKO 1. Tavallisimpien käytösoireiden arvioitu yleisyys dementiapotilailla. (Vataja 2014, 49.) Tavallisimmat käytösoireet Yleisyys Masennus % Apatia % Levottomuus % Ahdistuneisuus % Psykoottiset oireet 5-75 % Persoonallisuuden muuttuminen % Uni-valverytmin häiriöt % Seksuaaliset käytösoireet % Syömishäiriöt 30 % Eri muistisairauksiin liittyy erilaisia käytösoireita. Osa käyttäytymisen muutoksen syistä kuuluu syvästi henkilön persoonaan tai syyt ovat perinnöllisiä. Niiden muuttaminen hoidolla voi olla mahdotonta. Alzheimerin taudissa masennusta, joka on yleisin ja usein myös ensimmäinen käytösoire, esiintyy noin puolella jossain sairauden vaiheessa. Sairauteen voi liittyä myös harhaluuloisuutta, näkö- ja kuulohallusinaatioita tai mustasukkaisuuteen, myrkytyksiin tai varasteluun liittyviä harhaluuloja. Lewyn kappale taudille tyypillisiä ominaispiirteitä ovat toiminnanohjauksen ongelmat, nopeatkin vireystilan muutokset, liikehäiriöt, kuten jäykkyys ja hidastuneisuus, näönvaraisen hahmottamisen vaikeus sekä todentuntuiset näköhallusinaatiot. Otsa-ohimorappeumiin

7 5 puolestaan kuuluu monimutkaiset ja hankalat persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset, kuten estottomuus, maanisuus tai holtittomuus tai päinvastoin apaattisuus, aloitekyvyttömyys ja passivoituminen. Otsa-ohimorappeumiin liittyy usein myös kielelliset vaikeudet, mikä voi johtaa täydelliseen puhumattomuuteen. Sairauden oireet alkavat useimmiten keski-iässä. (Hartikainen 2014, 288; Juva 2010, , ; Remes 2014, 282; Vataja 2014, 47.) Käytösoireiden yhteys koettuun elämänlaatuun Kaikista muistisairauteen sairastuneista noin 90 prosenttia kärsii jossain sairauden vaiheessa haitallisista käytösoireista, oli sairauden vaihe lievä tai vaikea. Käyttäytymisen muutokset heikentävät elämänlaatua enemmän kuin itse muistivaikeudet tai kognitiiviset ongelmat. Muistisairaiden elämänlaatua heikentää eniten masennus ja ahdistuneisuus. Omaisia, läheisiä ja hoitajia kuormittavat puolestaan eniten muistisairaan aggressiivisuus, ahdistuneisuus, seksuaalisen käyttäytymisen muutokset sekä masennus. Aggressiivisuus voi ilmetä epätarkoituksenmukaisena reaktiona sisältä ja ulkoa tuleville ärsykkeille. Muistisairas voi reagoida hermostuessaan esimerkiksi lyömällä, huutamalla tai hän voi kiroilla, potkia, töniä, sylkeä ja rikkoa esineitä. Muistisairaus vaikuttaa myös kykyyn asettua toisen asemaan ja nähdä asioita toisen kannalta. Siten muistisairas ei pysty aina vastaamaan toisen tunteisiin. Läheisille ihmisille onkin tärkeä antaa tietoa käytösoireista, koska he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa muistisairaan arkielämään. He tuntevat myös mistä muistisairas henkilö pitää ja mikä on aiemmin tuottanut hänelle mielihyvää. (Helo 2014, 134; Mönkäre 2014, 163; Vataja 2010, 91 92; Vataja 2014, 46 47, 54.) 1.2 Kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Kaltoinkohtelulla ja lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa yksittäistä tai jatkuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä (laiminlyöntiä). Tämä aiheuttaa henkilölle vahinkoa, ahdinkoa, kärsimystä tai tuskaa, vammautumista, ihmisoikeuksien menetystä tai loukkausta tai ikääntyvän ihmisen elämän laadun heikkenemistä. Teko voi olla tahaton tai tarkoituksellinen. Kaltoinkohtelua ja väkivaltaa voi tapahtua läheisessä ihmissuhteessa, hoitosuhteessa tai rakenteellisena kaltoinkohteluna

8 palvelujärjestelmän taholta. Kaltoinkohtelu, lähisuhdeväkivalta tai perheväkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Taulukossa 2 on kuvattu väkivallan muodot. (Nikumaa 181, Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi & Lozano 2005, 147.) 6 TAULUKKO 2. Väkivallan muodot mukaellen THL:n Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen kartoituskysymyksiä. VÄKIVALLAN MUOTO Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Taloudellinen väkivalta Kulttuurinen tai hengellinen vä- KUVAUS töniminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu, ampuma- tai teräaseen käyttö, fyysisellä väkivallalla uhkailu alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai jollakin näistä tai itsemurhalla uhkailu raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen,

9 7 kivalta väkivallalla uhkailu tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu Riskitekijät Ikääntyvien ihmisten kohdalla lähisuhdeväkivallan riskitekijöitä voidaan tarkastella eri näkökulmista yksilö-, ihmissuhde-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Riskitekijöitä ovat: fyysiset ja psyykkiset sairaudet, jotka heikentävät ikääntyvän ihmisen tai hänen läheisensä kognitiota, toimintakykyä ja elämänhallintaa sosiaalisten kontaktien puute, yksinäisyys, eristäytyminen sairauteen liittyvät käytösoireet mustasukkaisuus ja mielenterveyden häiriöt addiktiot, runsas päihteiden tai lääkkeiden käyttö hoitovastuussa olevan henkilön uupuminen, stressi, osaamattomuus, koulutuksen tai tiedon puute taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuus toisesta selvittämättömät ristiriidat perhe- tai parisuhteessa perheen tai parisuhteen väkivaltainen historia (Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry 2005, 6; Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi & Lozano 2005, 151.) Erityisesti muistisairauksiin liitettäviä kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan riskitekijöitä ovat: yksin asuminen, läheisten avun tai edunvalvonnan puuttuminen taloudellisten asioiden hoitamisessa, uudet äkillisesti ilmaantuneet ystävät, lasten välille kiistaa aiheuttava vanhempien runsas omaisuus ja tulot, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö tai äkillisesti herännyt uskonnollisuus. Lisäksi kaltoinkohtelun merkkejä ovat toistuvat selittämättömät vammat, hoitoon hakeutumattomuus, talousvaikeudet, ahdistuneisuus, itkuisuus, apaattisuus, epätavallisen isot ostokset (kuten uusi auto tai vene) tai runsas rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Muistisairas henkilö on alttiimpi hyväksikäytölle, koska hän mahdollisesti haluaa miellyttää tai mukailla toisia peitelläkseen sairautta, ei aina muista jälkeenpäin tapahtumia tai keksii niille omia selityksiä. Hän ei

10 myöskään välttämättä ymmärrä mitä hänelle selitetään tai mitä hän on allekirjoittamassa. (Sulkava 2013.) 8 Taustalla voi olla paljon tunteita, kuten avuttomuus, vieraantuminen, syyllisyys, häpeä, pelko, ahdistuneisuus, kieltäminen tai posttraumaattinen stressi. Eristyneisyys voi olla syy ja seuraus, jolloin mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen on vähäistä. Tämä voi johtua fyysisistä rajoitteista, henkisistä rajoitteista tai ystävien ja perheenjäsenten menettämisestä. Geriatri Sulkava (2013) nostaa esille, että on tärkeää tunnistaa myös ikääntyvän ihmisen itsensä laiminlyöminen. Itsensä laiminlyömisen merkkejä ovat ali- tai virheravitsemus, vähäinen liikunta, huono fyysinen kunto, kykenemättömyys huolehtia lääkityksestä, huono hygienia ja vaatetus. Jos henkilöllä ei ole kykyä huolehtia perustarpeistaan ja se muodostaa uhan sekä turvallisuudelle että terveydelle, on kuolemanriski kuusinkertainen. Näitä tapauksia on Suomessa yli 5000, joista suurin osa on naisia. (Sulkava 2013; Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi & Lozano 2005, 152). Sairauden edetessä muistisairaan ja läheisen suhde vähitellen muuttuu. Omaishoitosuhteessa uupumus saattaa myötävaikuttaa kaltoinkohteluun tai lähisuhdeväkivaltaan, mutta se ei yksin selitä ilmiötä. Keskinäisen suhteen laatu, hoivattavan aggressiivinen käyttäytyminen, muut väkivallan merkit täyttävät teot tai hoitajan masennus saattavat laukaista vastavuoroisen väkivallan. Väkivalta voi johtua eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja seuraukset voivat olla erityisen vakavia. On siis tärkeää pitää mielessä, että myös hoitovastuussa olevan henkilön uupuminen, stressi, tuen ja koulutuksen puute tai osaamattomuus voi lisätä riskiä. Muistin edelleen heikentyessä ja käytösoireiden lisääntyessä kotona asuminen voi vaarantua ja laitoshoito tulla ainoaksi vaihtoehdoksi. Toisaalta muistisairas henkilö voi asua kotonaan elämänsä loppuun saakka oikea-aikaisten palvelujen ja tuen avulla. (Mönkäre 2014, 159; Nikumaa ; Sisäasianminiteriö 2012, 23.) Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Väkivaltaan puuttumisen esteitä tutkimusten mukaan on useita. Yleisesti ei tiedetä tai tunneta tarjolla olevia palveluja, hoitoketjuja, ammatillista osaamista ei ole riittävästi tai asian ei koeta kuuluvan omaan ammatilliseen rooliin. Saatetaan myös ajatella, että kysymisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä tai asia on yksityisasia tai asiakasta loukkaava. Auttamista vaikeuttaa tai estää myös se, että ikääntyvä asiakas tai hänen

11 omaisensa kieltävät kaltoinkohtelun ja avun tarpeen. (Serpola 2006, 74; Siukola 2014, ) 9 Väkivaltaa kokeneiden itsensä mielestä väkivallasta kysymällä ei aiheuteta heille haittaa vaan valtaosa kannattaa väkivallan systemaattista kysymistä ja kartoittamista. On tärkeää kysyä väkivallasta myös silloin, kun se ei ole tapaamisen tai palvelun varsinainen syy. Turvallisuusnäkökulma voi olla hyvä tapa helpottaa aiheesta keskustelemista, mutta jos asiakas ei osaa nimetä kokemuksiaan väkivallaksi, suoraan kysyminen voi olla hyvä asia. Jos väkivalta on toistuvaa, se alkaa tuntua normaalilta eikä sitä osaa nimetä. On hyvä pohtia yhdessä millaiset asiat tuovat turvallisuuden tunteen ja mitkä rikkovat sitä. Ammattilaiset näkevät väkivallasta kysymisen etuina terveyden edistämisen, psykologisten vaikutusten sekä kokonaisvaltaisen hoidon näkökulmat. Lähisuhdeväkivallalla on vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn, mutta niitä ei tunneta riittävästi. Kysymisen apuna voi käyttää erilaisia työvälineitä, esimerkiksi huolen puheeksi oton menetelmiä tai kyselylomakkeita. (Serpola 2006, 34 37; Siukola , 51.) 1.3 Lait, oikeudet ja velvollisuudet Suomessa oikeustieteellisessä kirjallisuudessa vanhusoikeus on suhteellisen uusi asia, sillä termi esiintyi julkaisuissa ensimmäisen kerran vuonna Suomessa perusoikeudet koskevat kaikkia Suomen kansalaisia ja kuuluvat täysimääräisesti myös ikääntyville ihmisille. Ikääntyneiden ja vanhusten kannalta oikeudelliset tilanteet ovat sikäli haastavia, että ne ovat monialaisia, eri oikeudenaloja sekä tieteenrajoja ylittäviä. Tilanteen kokonaiskuvan hahmottaminen on kuitenkin muistisairaan hyvän hoidon ja elämänlaadun kannalta tärkeää. Muistisairaudet heikentävät ihmisen kykyä päätöksenkykyyn ja rationaliseen ajatteluun. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heiketessä myös henkilön oikeudellinen toimintakyky heikkenee ja menettää sen jossain vaiheessa yleensä kokonaan. (Mäki-Petäjä-Leinonen 2013, 9-11, 16 18, 33.) Lainsäädäntö tarjoaa eri mahdollisuuksia puuttumiseen, mutta ohjeet eivät ole aukottomia. Myös ammattieettiset ohjeet velvoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Näiden lisäksi on olemassa kansainvälisiä ja kansallisia soft law -asiakirjoja, jotka eivät sisällä oikeudellisesti sitovia velvoitteita. Näitä ovat muun muassa järjestöjen päätökset, päätöslauselmat, suositukset ja kannanotot. Niillä pyritään turvaamaan

12 ikäihmisten oikeuksien toteutuminen. Tällaisia ovat esimerkiksi Muistiliiton kannanotot. (Muistiliitto; Nikumaa 2014, ; Mäki-Petäjä-Leinonen 2013, 12.) 10 Avun tarpeessa olevan muistisairaan tilanteeseen voi ja tulee puuttua hänen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Vanhuksiin keskeisesti liittyvissä säännöksissä on kolme oikeusperiaatetta: itsemääräämisen, yksilön suojaamisen periaate ja vanhuksen oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Oikeudellisen toimintakyvyn mahdollisen heikentymisen ja ikääntymiseen liittyvän haavoittuvuuden oikeudelliset kelpoisuudet ovat merkityksellisiä käsitteitä. Oikeudellinen toimintakyky tarkoittaa yksilön kykyä antaa tahdonilmauksia, joilla on oikeudellisia merkityksiä. Itsemääräämisoikeuden vastaparina on yksilön suojaamisen periaate. Suojaamisen tarve voi tulla, jossa tilanteessa on fyysistä tai taloudellista kaltoinkohtelua. Tärkeää on muistisairaan toimintakyvyn ja kaltoinkohtelun uhkan arvioiminen. Käytännössä tämä voi olla haasteellista monella tavalla. (Nikumaa 2014, 183; Mäki-Petäjä-Leinonen 2013, 12, 31, ) Holhoustoimilain mukaan kuka tahansa voi mahdollisen vaitiolovelvollisuuden estämättä tehdä maistraatille ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa mahdollisesti olevasta ihmisestä. Tämä on oikeus, ei velvollisuus ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos epäillään muistisairaan joutuneen rikoksen uhriksi tai henkilö on konkreettisesti vaarassa (henkirikoksen, raiskauksen tai törkeän pahoinpitelyn uhriksi joutuminen), kuka tahansa on velvollinen tekemään ilmoituksen poliisille. Vanhuspalvelulaki velvoittaa viranomaistahoja salassapitovelvoitteiden estämättä ja viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkäästä henkilöstä, joka on kykenemätön vastaamaan terveydestään, turvallisuudestaan tai huolenpidostaan. Tilanteissa, joissa selkeästi avun tarpeessa oleva muistisairas ei päästä kotiinsa, sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalityöntekijällä on tietyin edellytyksin oikeus päästä tällaisen henkilön asuntoon. (Nikumaa 2014, 183.) Työsuojelulaki puolestaan turvaa työntekijän turvallisuuden. Sitä sovelletaan myös silloin, kun työtä tehdään toisen kotona. Tämä on huomioitava seikka, kun palveluja viedään yhä enemmän asiakkaiden kotiin. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysminiteriön työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan tuoreessa raportissa, Väkivallan uhka työelämässä, huomioidaan myös muistisairaiden kanssa työskentelevien turvallisuus (STM 2014:17). Keskeisimmät lait koskien ikääntyvien hoitoa ja oikeuksia on koottu taulukkoon 3.

13 11 Yhdistysten toimintaan kuuluu oleellisena osana myös vapaaehtoistyö eli muistisairaiden kanssa toimivat eivät välttämättä ole sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneita ammattilaisia. Yhdistyksillä on työntekijöistään ja vapaaehtoisistaan ns. isännänvastuu. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksellä on työnantajan velvollisuus korvata vahinko, jonka työntekijä on virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttanut. Isännänvastuu toteutuu, kun tehdään vapaaehtoistyötä ilman palkkaa tai muuta vastiketta. Edellytyksenä on, että vapaaehtoistyö on olosuhteiltaan rinnastettavissa työsuhteeseen. Asiasta on tehty kysymys eduskunnan puhemiehelle vuonna 2009 ja vastineessa todetaan, että suurella osalla järjestöistä ei ole taloudellisia resursseja vastuun kantamiseen. Sosiaali- ja terveysalalla toteutettava vapaaehtoistyö ei ole pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Korvausvastuun varalta on mahdollisuus ottaa vastuuvakuutus. (Karhuvaara 2009.) TAULUKKO 3. Lait koskien ikääntyneiden henkilöiden hoitoa ja oikeuksia Laki Perustuslaki /731, 2 luku Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ns vanhuspalvelulaki /980 Laki edunvalvontavaltuutuksesta Sosiaalihuoltolaki / a Sisältö 6 Yhdenvertaisuus, 7 oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, 19 oikeus sosiaaliturvaan 15 Palvelutarpeen selvittäminen, 19 palvelujen laatu, 25 ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta 2 Edunvalvontavaltuutuksen sisältö, 19 oikeustoimien luvanvaraisuus, 24 edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen, 25 toimivaltainen viranomainen kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä

14 12 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 2 luku Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Laki holhoustoimesta 3 luku Työturvallisuuslaki /738 Rikoslaki /39 21 luku 4 a Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma, 5 potilaan tiedonsaantioikeus, 6 potilaan itsemääräämisoikeus, 8 kiireellinen hoito 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen, 9 itsemääräämisoikeus erityistilanteissa, 17 salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon tai huollon turvaamiseksi 18 Toimintakelpoisuuden rajoittaminen 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, 10 työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, 27 väkivallan uhka, 28 häirintä, 29 yksintyöskentely 5 Pahoinpitely, 14 heitteillepano, 16 syyteoikeus (www.finlex.fi) Oikeus hyvään elämään Muistisairaus vaikuttaa itsenäisen ja omatoimisen elämän mahdollisuuksiin, jolloin ulkoisen avun tarve lisääntyy. Vanhuspalvelulaki (13 ) ja vuoden 2014 lopulla uudistuva itsemääräämisoikeuslaki nostavat esiin oikeuden osallisuuteen. Osallisuus tarkoittaa, että yksilö saa osallistua ja olla mukana itseään koskevassa päätöksenteossa. Muistisairaan mielipiteellä on merkitys, vaikka hän ei välttämättä pysty itsenäisesti tekemään asiaa koskevaa ratkaisua. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. (Mäki-Petäjä-Leinonen 2013, 48 49, 80; STM 2014:14, 45.) On olemassa oikeudellisia keinoja, miten jokainen voi myös suunnitella ja tehdä järjestelyjä omaa tulevaisuuttaan ajatellen. Voidaan puhua ennakoivasta oikeusajattelusta, johon kuuluu hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekeminen. Siten kukin voi

15 13 ilmaista oman tahtonsa mahdollisen tulevan vajaakykyisyyden varalle. Muistisairauksissa suunnittelun onnistuminen riippuu paljon siitä, missä sairauden vaiheessa henkilö saa diagnoosin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa diagnoosi saadaan, sitä todennäköisemmin sairastunut kykenee pätevällä tavalla suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan. (Mäki-Petäjä-Leinonen 2013, 3-4, 80.) Muistisairas ei kadota ihmisyyttään missään vaiheessa, joten kunnioittava ja inhimillinen kohtaaminen todella tärkeää. On tärkeää pysyä lähellä, pitää huolta, kuulla ja ymmärtää erilaisia tapoja viestiä sekä antaa mahdollisuus tuntea erilaisia tunteita. Muistisairaan hyvä hoito tähtää sairastuneen ja hänen läheistensä hyvinvointiin ja mielekkääseen elämään. Tämä vaatii sosiaalisia taitoja, moniammatillista asiantuntemusta, yhteistyötä, alueellista verkostoitumista ja sujuvaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. (Hallikainen, Nukari & Mönkäre 18; Muistiliitto.) 1.4 Toimintamalli THL:n tutkija Siukolan (2014) mukaan aloitetta avun saamiseen ei voi jättää yksin väkivaltaa kokeneelle henkilölle. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy edellyttää sekä viranomaisilta että muilta auttajilta aktiivisuutta eli väkivallan mahdollisuuden muistamista, puheeksi ottamista sekä siihen puuttumista. Asiakastyötä tekevien on tärkeää miettiä millainen on itselle luonteva tapa keskustella väkivallasta ja millainen oma suhde on väkivaltaan. Omat kokemuksemme vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme asiakkaiden kokemaan väkivaltaan. THL on julkaissut oppaan Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Oppaassa kuvataan puuttumisen toimintamalli päihde- ja mielenterveystyössä (kuva 1). Toimintamallissa on elementtejä ja käytännön ohjeita, joita voidaan soveltaa myös yhdistystoimintaan. Lisäksi Lahden ensi- ja turvakoti ry:n internetsivuilla on turvallisuusseula, jossa aihetta käsitellään turvallisuuden ja turvattomuuden näkökulmasta. (Siukola 2014, 50 51, 55-.)

16 14 KYSY väkivallasta suoraan ja kerro miksi kysyt KUUNTELE myötätuntoisesti ANNA TIETOA PUHEEKSI OTTAMINEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN TIEDÄ, TUNNISTA väkivalta TOIMI, tee akuutit toimenpiteet OHJAA ja SEURAA SUUNNITTELE YHDESSÄ ASIAKKAAN KANSSA TARJOA TUKEA, palaa asiaan JATKO- TOIMENPITEET KUVA 1. Toimintamalli mukaeltuna THL:n mallin mukaan. Lähisuhde- ja perheväkivaltaa ehkäisevä työ tulee saada osaksi arjen turvallisuutta ja on luotava toimiva auttamisketju. Muistiyhdistykset ovat osa tätä ketjua. Muistiyhdistysten työssä on keskeistä muistiasioihin liittyvän tiedon jakaminen, ohjaus ja neuvonta, vertaistuen ja osallisuuden tukeminen sekä aivoterveyden edistäminen. Tiedetään, että elämäntilanteet, ihmissuhteiden muutokset ja haasteelliset arjen tilanteet saattavat saada muistisairaan ja läheisen tunteet myllerryksiin. Omaiset tarvitsevat arkielämässään tietoa siitä, mikä on sairaudesta johtuvaa käyttäytymistä ja miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa suhteeseen. Kun ihmisen elämässä on ollut olemassa oloa tai minuutta horjuttavia tekijöitä, on vertaistuella keskeinen merkitys. Vertaistukitoiminta tukee kriisistä toipumista, vahvistaa osallisuutta ja tukee vastavuoroisten ihmissuhteiden ylläpitämistä. Omaishoitajalle tai läheiselle vertaisryhmään osallistuminen voi olla ensimmäinen kokemus, että muutkin ovat kokeneet samanlaisia asioita. Avainasemassa on aina muistisairaan kohtaaminen, ihmissuhteiden ja haasteellisen tilanteen jäsentäminen ja ylipäänsä kokonaisvaltainen ymmärrys tilanteesta. Uudessa Muistisairaan kuntoututtava hoito kirjassa kuvataan hyvin muistisairaan ohjaamisen hyviä käytäntöjä. (Granö & Pikkarainen 2010, 345; Hyvinkää; Eloniemi-Sulkava & Mönkäre 92; Mönkäre 163; Siukola 2014, 62.)

17 15 2 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tutkimuskysymykset Kyselytutkimuksen tavoitteena on selvittää: Tunnistetaanko Suomen muistiyhdistyksissä muistisairaiden ja heidän läheistensä kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa? Millaisia toimintamalleja yhdistyksillä on olemassa kaltoinkohtelu- ja lähisuhdeväkivaltatilanteisiin? Tunnistetaanko työntekijöihin kohdistuvaa kaltoinkohtelua tai väkivaltaa? Millaisia toimintamalleja yhdistyksillä on olemassa työtekijöiden kaltoinkohtelu- ja väkivaltatilanteiden varalle? Tutkimusryhmänä ovat Muistiliiton jäsenyhdistykset. Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu järjestö, joka toimii muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestönä. Muistiliiton tavoitteena on edistää kohderyhmän hyvinvoinnin ja elämänlaadun hyviä edellytyksiä. Muistiliitto on valtakunnallinen kattojärjestö, jolla on 43 jäsenyhdistystä ja jäsentä. Tutkimuksen tilaaja eli Mikkelin seudun Muisti ry on vuonna 1989 perustettu yhdistys ja Muistiliiton jäsen. (Muistiliiton internetsivut; Mäkisalo-Ropponen & Okkonen) 3 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTUS JA ARVIOINTI Kysely lähetettiin 43:lle Muistiliiton jäsenyhdistykselle sähköisessä muodossa Surveypal-kyselynä. Jokaiselta yhdistykseltä pyydettiin yksi vastaus, jossa vastaajana on hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, kehittämispäällikkö tai muu vastaava työntekijä. Ennen vastaamista toivottiin, että yhdistys käy keskustelua ko. aiheesta työntekijöiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Vastaukset pyydettiin nimettöminä ilman yhdistyksen tunnistetietoja.

18 3.1 Kysely 16 Kyselytutkimus tehtiin sähköpostitse Surveypal-kyselynä välisenä aikana. Kyselyn aukioloaikana lähetettiin kaksi muistutusviestiä. Alkuperäistä vastausaikaa jatkettiin viidellä päivällä, koska kyselyajankohta osui talvilomien kanssa samaan aikaan. Ennakkoon kyselylomakkeen testasivat Muistiliitto, VIOLA väkivallasta vapaaksi ry sekä Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry. Kyselyyn vastasi Muistiliiton 43 jäsenyhdistyksestä 23, joten vastausprosentiksi muodostui 53,5 %. Eri kysymysten kohdalla vastaajien määrä vaihtelee, jonka vuoksi prosenttilukujen lisäksi suluissa ilmoitetaan myös vastausten määrä. Vastaamiseen käytettiin aikaa minuuttia. 3.2 Tulokset Kartoittavat taustakysymykset: Kaikilta vastaajilta kysyttiin perustietoja yhdistysten toiminnasta. Yhdistysten jäsenmäärät vaihtelivat jäseneen. Yhdistyksissä palkattujen työntekijöiden määrä vaihteli 0-19 henkilöön. Vapaaehtoisten työntekijöiden määrä yhdistyksissä vaihteli välillä, vapaaehtoisia henkilöitä on keskimäärin noin 20. Yhdistysten yleisimmät toimintamuodot (kuva 3) ovat vapaaehtoistoiminta, hankkeet, Muistiluotsit sekä palvelutoiminta. Muut mainitut toiminnat ovat muistikahvilat, vertaistuki ja jäsenillat. Toimintamuodot, yhteensä 23 vastausta Ei toimintaa Muu Muistiluotsi Palvelutoiminta Hankkeet Vapaaehtoistoiminta Toiminta KUVA 3. Muistiyhdistysten toimintamuodot

19 17 Toimintojen sisältöinä (kuva 4) olivat enimmäkseen ryhmätoiminta, yleisötilaisuudet ja luennot, retket sekä yksilöllinen ohjaus. Loma- ja leiritoiminta, kotikäynnit ja muut toiminnat olivat vähäisempiä. Muiksi toiminnoiksi mainittiin palvelutuotanto, muistikahvilat, tiedotus eri järjestöille sekä erilaisiin tapahtumiin osallistuminen (maalaiskarkelot, kevätpäivä, keilaus). Toiminnan sisältö, vastauksia yhteensä 23 joku muu retket (esim. teatteri) loma- ja/tai leiritoiminta yleisötilaisuudet/luennot kotikäynnit ryhmätoiminta yksilöllinen ohjaus KUVA 4. Toiminnan sisältö Tarkennetut kysymykset koskien yhdistysten asiakkaita eli muistisairaita ja heidän läheisiään: 73 % eli 16 yhdistystä oli kohdannut tai havainnut muistisairaisiin tai heidän läheisiinsä kohdistuvaa kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa (vastauksia yhteensä 22 kpl, kuva 5). Tarkennettuihin kysymyksiin vastasi yhdistystä. Eniten oli havaittu henkistä väkivaltaa. Fyysistä, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä tai taloudellista väkivaltaa oli seuraavaksi eniten. Seksuaalista väkivaltaa ja kulttuurista tai uskonnollista väkivaltaa oli havaittu vähiten.

20 18 Väkivallan muoto, vastauksia yhteensä 15 Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Taloudellinen väkivalta Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti Seksuaalinen väkivalta Henkinen väkivalta Fyysinen väkivalta KUVA 5. Muistisairaisiin tai heidän läheisiinsä kohdistuneen tai havaitun väkivallan muodot Tapaukset olivat tulleet yhdistyksen tietoon pääasiassa siten, että henkilö itse tai perheenjäsen oli kertonut tai ottanut yhteyttä tai yhdistyksen työntekijä oli havainnut asian. Myös ystävä, naapuri tai muu ulkopuolinen on ottanut yhteyttä, mutta vain kaksi yhdistystä vastasi viranomaisen tai muun sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen ottaneen yhteyttä. Kaltoinkohtelija (kuva 6) oli puoliso, muistisairas, aikuinen lapsi, työntekijä, lapsenlapsi tai joku muu. Joku muu oli seurakunnan, muun yhteisön toimija tai sairaalan henkilökunta. Kaltoinkohdeltu oli pääsääntöisesti muistisairas henkilö tai hänen puolisonsa. Yhdistyksiin tapauksia tulee tietoon muutamia kertoja vuodessa (10 vastausta), joissakin kuukausittain (kaksi vastausta) tai harvemmin (kolme vastausta).

21 19 joku muu työntekijä muu sukulainen lapsenlapsi aikuinen lapsi puoliso muistisairas puoliso kaltoinkohdeltu kaltoinkohtelija KUVA 6. Kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan kaltoinkohtelija (vihreä) ja kaltoinkohdeltu (punainen) Useimmissa yhdistyksissä (91 % eli 20 yhdistystä) ei ole kirjattua toimintamallia miten tilanteissa toimitaan. Pääsääntöisesti yhdistykset pyrkivät kuuntelemaan, keskustelemaan ja ohjaavat ottamaan yhteyttä eri viranomaisiin. Toimintamallin omaavissa kahdessa yhdistyksessä on omavalvontasuunnitelma tai toimintamalliksi mainitaan avoin keskustelukulttuuri, vaikkei menettelytapaohjetta olekaan. Puuttumisen keinoiksi mainitaan muun muassa seuraavaa: Olemme aina puuttuneet asiaan, milloin oman kunnan viranomaisen kautta kerran oikeusasiamiestäkin tarvittu. Olemme edenneet tilannekohtaisesti. Emme jätä ketään yksin. Kuuntelemme ja keskustelemme sekä annamme neuvontanumeron vanhusten kaltoinkohteluun tarkoitettuun palvelunumeroon. Keskusteluapua. Keinot ovat rajalliset, mutta kuuntelemalla ja mahdollisesti myös lehtikirjoituksilla on voitu epäkohtia nostaa esille. Tiedonjakaminen hoitohenkilöstölle sekä asenteiden muokkausta yritetty tehdä. Yhteistyö viranomaisten kanssa.

22 20 Havaitessaan kaltoinkohtelua yhdistys ottaa useimmiten yhteyttä (kuva 7) perheenjäseneen, muistihoitajaan, kotipalveluun tai lääkäriin. Muuksi tahoksi mainittiin muistikoordinaattori, sosiaaliohjaaja, kaupungin omaishoidon työtekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja. Mainitaan myös, että ei ole yhdistyksenä puututtu hoitohenkilöstön toimintaan. Lähisuhdeväkivaltatyön verkostoihin otetaan siis hyvin vähän yhteyttä. 22 vastaajasta vain kolme eli 14 % ilmoitti olevansa mukana alueen lähisuhdeväkivaltatyön verkostoissa. Tahot, joihin yhdistys on ottanut yhteyttä väkivaltatilanteissa, vastauksia yhteensä 13 joku muu kriisikeskus rikosuhripäivystys turvakoti poliisi sosiaalipäivystys ensiapu hyvinvointi- ja turvapalvelut kotipalvelu tai -hoito lääkäri muistihoitaja perheenjäsen KUVA 7. Tahot, joihin muistiyhdistys on ottanut yhteyttä kaltoinkohtelu tai lähisuhdeväkivaltatilanteessa 22 vastaajasta viisitoista eli 68 % koki yhdistyksellä olevan välttävät valmiudet puuttua muistisairaisiin tai omaisiin kohdistuvaan lähisuhdeväkivaltaan ja/tai kaltoinkohteluun. Kaksi yhdistystä koki valmiutensa hyviksi, kolme tyydyttäviksi ja kaksi huonoiksi. Puuttumista ja auttamista estää (kuva 8) eniten se, että omaiset tai muistisairas kieltävät asian, sitä ei tunnisteta tai tieto ei siirry perheenjäsenten, ammattilaisten tai sektorien välillä. Myös salassapitosäännökset ja koulutuksen, tiedon ja perehdytyksen puute koetaan puuttumisen esteenä.

23 21 Auttamista ja puheeksi ottamista estävät asiat, vastauksia yhteensä 22 joku muu muut viranomaiset omaiset kieltävät muistisairas kieltää esimiehen tuen puute yhteistyön puute tukitoimien ja muiden tiedon, koulutuksen puute salassapitosäännökset tieto ei siirry perheen sisällä ei tunnisteta KUVA 8. Asiat, jotka estävät auttamisen tai vaikeuttavat kaltoinkohtelusta ja lähisuhdeväkivallasta puhumista Tarkennetut kysymykset koskien yhdistysten työntekijöiden turvallisuutta ja käytäntöjä: Vastaajista hieman yli puolet (52 %) vastasi, ettei vapaaehtoisiin tai työntekijöihin ole kohdistunut kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa (kuva 9). Kuitenkin seitsemän eli joka kolmas vastaajista vastasi kyllä. Neljä yhdistystä vastasi, ettei heillä ei ole tiedossa olevia tapauksia. Huomioitavaa on, että yhdistykset, joissa ei ole palkattuja työntekijöitä, eivät ole vastanneet näihin kysymyksiin. Tämän vuoksi vastaajien määrä on pienempi kuin tutkimuksen kokonaisvastausmäärä.

24 22 Työntekijöihin tai vapaaehtoisiin kohdistunut kaltoinkohtelu tai väkivalta, vaustauksia yhteensä 21 ei tiedossa ei kyllä KUVA 9. Yhdistysten vapaaehtoisiin ja työntekijöihin kohdistunut kaltoinkohtelu tai väkivalta Yleisesti näissä tilanteissa muistisairas on ollut väkivallan tekijä (kuva 10). Vastauksia oli pohdittu siten, että varsinaista väkivaltaa ei ollut vaan sen uhka. Lisäksi korostettiin, että työntekijän ammattilaisena tulee selvitä häneen kohdistuvassa vaikeassa tilanteesta ammatillisin keinoin. Työntekijään kohdistuvan kaltoinkohtelun tai väkivallan tekijä, vastauksia yhteensä 7 joku muu työkaveri muistisairaan lapsi tai lapsenlapsi muistisairaan puoliso muistisairas KUVA 10. Työntekijään kohdistuneen kaltoinkohtelun tai väkivallan tekijä

25 23 Kaikista vastauksista vähiten vastauksia tuli kysymykseen millaisesta työntekijään kohdistuneesta kaltoinkohtelusta tai lähisuhdeväkivallasta on ollut kysymys. Kuudesta vastaajasta kolme kuvaili kyseessä olleen fyysisen, kolme henkisen väkivallan ja kaksi seksuaalisen väkivallan. Yhdistyksissä neljällä eli 33 %:lla on kirjattu toimintamalli (vastaajia yhteensä 18): menettelytapaohje, työturvallisuusohjeet fyysisestä väkivallasta, työsuojelusuunnitelmassa uhkaavan asiakkaan kohtaamisen periaatteet, riskikartoitus tai suora keskustelu henkilökunnan, esimiehen, johdon, hoitavan omaisen sekä yhteistyötahojen kanssa. Muita sovittuja käytäntöjä ovat muun muassa seuraavat: Kyllä on, mm. työparityöskentely. Kyllä, asiat käydään perehdytyksessä läpi. Pyritään välttämään yksin toimistolla oloa iltaisin. Kaikissa yhdistyksissä ei ole ollut tarvetta pohtia työntekijöiden turvallisuutta toiminnan luonteesta johtuen. Toisaalta on yhdistyksiä, joissa asioita on pohdittu laajastikin, kuten riskejä ja toimintatapoja uhkaavien tilanteiden varalle. 91 % vastaajista (20 yhdistystä 22:sta) eli enemmistö yhdistyksistä on kiinnostunut kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen liittyvästä koulutuksesta yhdistystoiminnassa. Toimintamalleista toivotaan lisää tietoa. Yhteenveto Muistiyhdistysten toiminta pohjautuu vankasti vapaaehtoistyöhön. Osa yhdistyksistä toimii ilman palkattua henkilökuntaa ja toiminta on pienimuotoista. Toisaalta osalla yhdistyksistä on palvelutoimintaa ja useita palkattuja työntekijöitä. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta tunnistetaan yhdistyksissä ilmeisen hyvin ja yleisin lähisuhdeväkivallan muoto on henkinen väkivalta. Muistiyhdistykset, joissa toiminta on pienimuotoista ja perustuu vapaaehtoistoimintaan, asiat olivat vieraampia ja kysymyksiin vastatattiin niukemmin. Kaksi yhdistystä mainitsi omaavansa toimintamallin, joka liittyvät omavalvontasuunnitelmaan tai tapaan kuunnella asiakasta tai käydä avointa keskustelua yhdistyksen sisällä. Kysely

26 24 vahvistaa, ettei muistiyhdistyksissä ole olemassa selkeitä toimintamalleja siitä, miten toimitaan, mikäli havaitaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Yhdistyksillä on heikosti yhteyksiä paikkakunnan lähisuhdeväkivallan verkostoihin, mutta yhteydet terveydenhuollon ammattilaisiin olivat tutummat. Hyvää on, että myös perheenjäseniin otetaan yhteyttä ja asioista keskustellaan. Ne yhdistykset, joissa on palvelutoimintaa tai palkattua henkilökuntaa, ovat paremmin varautuneet kaltoinkohteluun tai lähisuhdeväkivaltaan liittyvien asioiden kohtaamiseen. Yli puolet vastanneista yhdistyksistä ei koe työntekijöihin tai vapaaehtoisiin kohdistuneen väkivaltaa. Kolmasosa työntekijöistä oli kokenut väkivaltaa, joka oli usemmiten fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Toimintamalleja työntekijän turvallisuuden varmentamiseksi on vähän. Turvallisuusnäkökulman nostaminen esille muistiyhdistysten toiminnassa on siis tarpeen. Kyselyn mukaan muistiyhdistykset ovat hyvin motivoituneita saamaan lisätietoa ja koulutusta kaltoinkohtelusta ja lähisuhdeväkivallasta. 3.3 Tutkimuksen laadullisuus Tiedon kerääminen toteutettiin yhden kategorian asetelmassa (single category design) eli keskitetysti tietyltä ryhmältä tietyn asian suhteen. Kysely on luotettava ja toistettavissa. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet olivat johdonmukaisia ja kysely mittasi oikeita asioita. Kyselyn tulosten, johtopäätösten ja teorian välillä on löydettävissä kehittämistyönkannalta merkittäviä ulkoisia ilmiöitä. Tutkimukseen vastanneiden yhdistysten määrä on tutkimuksellisesti merkittävä (ka 2,087, hajonta 1,282). Tuloksellisuutta heikentää se, etteivät kaikki vastanneet ole vastanneet kaikkiin kysyttyihin kohtiin. Kysymyskohtaisesti vastaajien määrä vaihteli jonkin verran. Kysely vastaa tiedontuotannon tavoitteeseen eli yhdistyksen oman toiminnan, hankkeen kehittämiseen sekä tiedon siirrettävyyteen. Aineiston analyysia voidaan käyttää reflektion herättelyyn eli kriittisen keskustelun käynnistämiseen ja edelleen kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnassa luotettavuus tarkoittaa käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä. (Toikko & Rantanen 2009, ).

27 4 POHDINTA 25 Kehittämistyön kyselyn tulokset vastasivat ennakkoon asetettuja oletuksia. Tulokset vahvistavat, että muistiyhdistysten toiminnassa on tarpeen miettiä ja tutkia turvallisuutta laajemmin osana oman toiminnan kehittämistyötä. Jo pelkästään väkivaltaan liittyvät käsitteet, kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta, herättävät ihmisissä voimakkaita mielikuvia. Vaikeaksi asiasta puhumisen tekee myös se, ettei ole olemassa yhdenlaisia ainoita tapoja toimia. Kaikki ratkaisut ovat tilannekohtaisia ja yksilöllisiä. Esimerkiksi jo käsitteiden kohdalla törmää siihen, ettei ole olemassa mitään sovittua käytäntöä tai sääntöä puhutaanko kaltoinkohtelusta vai väkivallasta tai mikä ero näillä on. Ilmeisesti puhuttaessa oikeudellisesti vajaavaltaisista henkilöistä puhutaan mieluummin kaltoinkohtelusta. Muistisairauksia käsittelevissä tutkimuksissa ja kirjallisuudessa kaltoinkohtelu onkin yläkäsite, joka pitää sisällään kaikki väkivallan muodot. THL:n kirjallisuudessa ja lähisuhdeväkivaltaa arvioivissa kyselylomakkeissa kaltoinkohtelu on puolestaan yksi väkivallan muodoista. Käsitteisiin liittyvien erilaisten mielikuvien vuoksi termejä kuljetettiin tämän kehittämistyön kyselylomakkeessa rinnakkain: kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta. Kehittämistyön haasteena oli yhdistää kahden erityisosaamisen osaaminen ja tieto, muistisairaudet ja väkivaltatyö. Muistisairaan ja hänen läheistensä kohtaamisessa ja puheeksi ottamisessa on paljon huomioitavia näkökulmia, jotta kokonaisuus voidaan hahmottaa ja toimia oikein tilanteen vaatimalla tavalla. Sairauden luonne ja sen eteneminen on yksilöllistä, joten miksei meidän oma toimintammekin olisi yksilöllistä. On tärkeää miettiä, millaisena me näemme ja kohtaamme ihmisen: muistisairaana, omaishoitajana, puolisona vai lapsena? Näemmekö ja kuulemmeko henkilön omana itsenään? Omaishoitotilanteissa tarvitaan herkkyyttä tarkastella perheenjäsenten välisiä suhteita, millaisia ne ovat nyt ja millaisia ne ovat aiemmin olleet. Tiedetään, että ikääntyvien ihmisten ja muistisairaiden on vaikeampaa lähteä väkivaltaisesta suhteesta tai tehdä päätöksiä, jotka muuttavat tuttua arkea. Tämä johtuu siitä, että ei tiedetä asioista ja pelätään muiden ihmisten reaktioita. Monella ikääntyneellä ihmisellä väkivaltainen henkilö saattaa olla ainoa seuranlähde tai toisella tai molemmilla voi olla fyysisiä rajoitteita, joiden vuoksi yhdessä olo koetaan velvoitteeksi. Näissä tilanteissa henkilöt ovat myös haluttomia lähtemään tai osallistumaan vertaistoimintaan. Miten yhdistykset voisivat toimia toisin, jotta osallistuminen olisi mahdollista tai helpompaa?

28 26 Kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen liittyy monenlaisia haasteita. Suurin pulma on tavoittaa kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tai sen uhan kanssa elävät. Myös tasapainon löytäminen itsemääräämisoikeuden ja lähisuhdeväkivallan lopettamisen välillä voi olla vaikeaa silloin, kun se on tilanteen ratkaisemiseksi välttämätöntä. Pelkästään juridiset toimet eivät ole tehokkain tapa toimi, vaan erilaisia vaihtoehtoja on hyvä pohtia yhdessä ammattilaisten sekä perheen kanssa kaikkien kannalta hyvää ratkaisuun pääsemiseksi. Tämä vaatii tiedon olemassa olevista vaihtoehdoista ja myös niistä lähisuhdeväkivaltatyön verkostoista. Muistisairaan käytösoireiden, hankalien tilanteiden ja vaikeuksien kohdalla olisi hyvä pysähtyä miettimään joustavia, inhimillisiä ratkaisuja syiden ja syyllisten sijaan. Monesti eri järjestelmissä on keskitytty ongelmalähtöiseen tai sairauskeskeiseen ajatteluun, mutta on hienoa huomata positiivisen, itsemääräämisoikeutta kunnioittavan ja ennakoivan lähestymistavan nousevan nykyisin enemmän esille. Tämä näkyy esimerkiksi lakien säätämisessä tai muistisairaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Ajatuksen viemisessä toiminnan tasolle on vielä tehtävä töitä. Oikeudellisesti muistisairaat henkilöt ovat muihin vajaakykyisiin, kuten mielenterveyskuntoutujiin tai kehitysvammaisiin, verrattuna omalla tavallaan poikkeuksellinen ja erityistietämystä vaativa ryhmä. On vaikeaa tietää miten paljon todellisuudessa muistisairaiden ja heidän läheisten arjessa on olemassa olevaa kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa. Tutkimukset ovat usein keskittyneet ikääntyvien ihmisten osalta naisiin kohdistuvaan lähisuhdeväkivaltaan, sillä uhri on useimmiten nainen. Muistisairauksista johtuvaa kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa ei voi erottaa viranomaisten tilastoista, sillä sairaustietoja ei eritellä esimerkiksi poliisin tietoon tulleissa kotihälytyksissä. Viranomaisten turvasuunnitelmissa ikääntyneet huomioidaan, mutta sisällöissä keskitytään usein ulkoisen turvallisuuden tekijöihin, kuten paloturvallisuuteen, turvalliseen ja esteettömään ympäristöön tai rikosten torjuntaan. Palvelujärjestelmissä ja laitoshoidossa tunnistetaan, että muistisairaus tekee ikääntyneestä haavoittuvamman ja alttiimman kaltoinkohtelulle ja rikoksille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toisaalta sanovat muistisairaiden käytösoireiden kautta kaltoinkohtelu ja tietynlainen väkivalta oleva hoitotyön arkea. Toisaalta väkivaltaa ei aina tunnisteta tai siitä ei uskalleta puhua. Kehittämistyötä tulisikin tehdä jatkuvasti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

29 5 POHDINNASTA KEHITTÄMISIDEAKSI 27 Yhdistysten ja järjestöjen rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla on tärkeä, mutta laki ei ohjaa, oikeuta tai velvoita järjestöjen toimintaa tai työntekijöitä samalla tavalla kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöitä. Järjestötyöntekijöiden ja vapaaehtoisten ammatillinen tausta voi olla muualla kuin sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa. Lisäksi järjestöillä on työnantajan velvoitteet ja ns. isännänvastuu sekä työntekijöistä että vapaaehtoistyöntekijöistä. Tämä asetelma on tärkeä tiedostaa, jotta järjestöissä tunnistetaan mahdolliset riskit. Tämä olisi hyvä nähdä uhkien sijaan hyvänä, turvallisuutta lisäävänä tekijänä ja tärkeänä arvona toiminnalle, jotta myös vapaaehtoiset kokisivat olonsa turvalliseksi. Toimintamalli toiminnan turvallisuuden lisäämiseksi, ennakoimiseksi sekä kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan varalta on siksi tarpeellinen. Toimintamalliin tai laajempaan toiminnan turvasuunnitelmaan voitaisiin sisällyttää kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevät toimintatavat. Olisi hyvä, että muistiyhdistyksissä käytäisiin keskustelua miten oma yhdistys toimii, millaiset valmiudet on tunnistaa ja ottaa puheeksi kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta sekä miten hyvin tunnetaan oman paikkakunnan yhteistyöverkostojen toimintaa. Toimintamallin kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa yhdistyksen sisäisellä dialogisuudella, reflektiolla, ja verkostoitumisella muihin toimijoihin on suuri merkitys. Yhdistysten olisi myös hyvä pohtia, miten varmistaa osaamisen pysyminen yhdistyksessä. Yhdistyksessä voisi olla vastuu- tai avainhenkilö, joka vastaa tiedon päivittämisestä ja uusien henkilöiden perehdyttämisestä. Liian usein henkilökunnan vaihtuessa myös osaaminen katoaa. Järkevää olisi myös tutkia tarkemmin tai yksilöllisemmin, millaista tietoa ja osaamista yhdistysten työntekijöillä ja vapaaehtoisilla jo on. Muistiyhdistysten rooli on perustason toimijoiden, kuten vapaaehtoisten, tiedon lisääminen ja kouluttaminen. Kuten WHO:kin painottaa, tärkeää on lähisuhdeväkivaltatyön koulutuksen ja tiedottamisen kohdentaminen erityisesti vanhusten kanssa tekemisissä oleville tahoille. Muistiyhdistysten monipuolisessa toiminnassa on mahdollista tehdä ohjauksellista työtä myös ryhmissä ja perheiden parissa. Nämä ovat avainasioita ennalta ehkäisevässä työssä. Muistiyhdistysten toiminnan ja verkostojen ollessa kuitenkin hyvin erityyppistä eri puolilla Suomea, samaa toimintamallia ei voi kopioida yhdistyksestä toiseen. Kehittämisprosessissa hyvää voisi olla vertaisarvioinnin hyödyntäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Kuvassa 11 olen kuvaillut oma näkemykseni toimintamallin kehittämisprosessista.

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset 18.3.2015 Helena Ewalds 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan neuvoston

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot