SAATESANAT. Am wurde Pastorin Sanna Kiviluoto in der St. Thomas-Kirche in Hannover durch Herrn Oberlandeskirchenrat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAATESANAT. Am 29.6. wurde Pastorin Sanna Kiviluoto in der St. Thomas-Kirche in Hannover durch Herrn Oberlandeskirchenrat"

Transkriptio

1 SAATESANAT Kohta kahdeksan vuotta sitten aloitti Maija-Liisa Zawallich (ent. Bode) Lyypekin Suomikodin sosiaalikuraattorina. Suomi-koti on rekkaihmisten ja tietysti kaikkien Lyypekin suomalaisten kohtaamispaikka. Maija-Liisa on näiden kahdeksan vuoden varrella ollut neuvonantaja, kielenkääntäjä, byrokratiaviidakon selvittäjä, saunan lämmittäjä, kuuntelija, autokuski ja kaveri. Nyt hyvästelemme Maija-Liisan ja kiitämme häntä arvokkaasta panoksesta suomalaisen kirkollisen työn hyväksi Lyypekissä. Toivomme Maija-Liisalle kaikkea hyvää uudelle elämänjaksolle. Seit fast acht Jahren ist Maija-Liisa Zawallich als Sozialkuratorin im Lübecker Suomi-koti tätig. Suomi-koti ist Treffpunkt für finnische FernfahrerInnen und in und um Lübeck lebende Finninnen und Finnen. Maija-Liisa ist im Laufe der acht Jahre Beraterin, Übersetzerin, Bürokratiedschungelaufklärerin, Saunaheizerin, Zuhörerin und Kumpel gewesen. Nun geht sie in den wohl verdienten Ruhestand. Wir danken Maija-Liisa für ihren Einsatz für die finnische kirchliche Arbeit in Lübeck und wünschen ihr alles Gute für den neuen Lebensabschnitt. SKTK:n johtokunta, ZfkA-Vorstand Eva Otremba Am wurde Pastorin Sanna Kiviluoto in der St. Thomas-Kirche in Hannover durch Herrn Oberlandeskirchenrat Dr. Brandy in ihr Amt als Finnische Pastorin für Norddeutschland und die Jugend- und Konfirmandenarbeit eingeführt. Im Gottesdienst wirkten Pfarrerin Helena Eckhoff und ZfkA-Vorstandsmitglied Sofia Salo mit. Die Beauftragungsurkunde wurde von Herrn Superintendent Sundermann verlesen. Seine Ansprache zur Einführung gründete Oberlandeskirchenrat Dr. Brandy auf das Wort aus dem Johannesevangelium: Nicht ihr habt mich erwählt, sondern ich habe euch erwählt und bestimmt, dass ihr hingeht und Frucht bringt und eure Frucht bleibt, damit, wenn ihr den Vater bittet in meinem Namen, er s euch gebe. (Joh. 15, 16) Segensworte zur Einführung sprachen die Vorsitzenden der finnischen Gemeinden in Norddeutschland Maija Dallmeier (Hannover), Kaarina Lindemann (Bremen) und Pirjo Menges (Kiel) sowie die Assistentin des ZfkA Taina Latvala. Neben der Ev. St.-Thomas-Gemeinde waren auch das Finnische Generalkonsulat in Hamburg, die DFG Hannover und die finnische Seemannsmission vertreten. Die Atmosphäre beim Empfang nach dem feierlichen Gottesdienst war herzlich und Sanna wurden gute, ermutigende Worte mit auf den Weg gegeben. Wir wünschen ihr viel Kraft und Gottes Segen für ihren Dienst! Rengas-Redaktion, Ritva Prinz Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille - te teitte virkaanasettamisestani juhlan! Iloitsen siitä, että saan kulkea kanssanne. Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta Hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. 1.Kor.12:4-6 Kiittäen ja siunausta toivottaen Sanna Kiviluoto Foto: Mauri Lunnamo

2 Kaikella on määräaika Alles hat seine Zeit (Prediger 3) SKTK etsii Lyypekin rekkaprojektiin sosiaalityöstä kiinnostunutta työntekijää. Työ on osa-aikainen (18 h/viikko) ja täytetään aluksi väliseksi ajaksi. Näin luki työpaikkailmoituksessa Renkaassa 8-9/2000. Lisäksi siinä kysyttiin mm. tuleeko toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Osa-aikatyöstä tuli heti kokopäivätyö, alkuperäinen 8 kuukautta venyi 7 vuodeksi ja 8 kuukaudeksi! Työmatkaa oli alussa 60 km, 5 kk:n kuluttua 20 m. Hampurin miljoonakaupunki vaihtui keskikokoiseen Lyypekin kaupunkiin. Bode:na aloitin, Zawallich:ina lopetin, yhtä lapsenlasta rikkaampana. Nyt niitä on jo neljä. Missä kuljettajat, mistä löytää uudessa ympäristössä uusia ystäviä kaukana olevien vanhojen lisäksi? Mistä löytää entiset harrastukset uudella paikkakunnalla? Ei huolta, työ nieli kaiken ajan, vei mennessään. Ei ollut mitään, mistä ottaa mallia, ei konseptia, määrättyjä tehtäviä alussa. Niihin kuului esim. rekkakuskien tarpeiden kartoittaminen. Toimenkuva selvisi ajan mittaan: yhteydenpitoa viranomaisiin, avustamista käytännön asioissa sekä lääkäri- ja sairaalakäyntien yhteydessä, vapaa-ajan toiminnan järjestämistä, sielunhoitoa ja keskustelemista, paljon kuuntelemista. Omia maanmiehiä ja naisia asiakkaina 35 vuoden Suomesta poissaolon jälkeen. Mikä haaste! Jo pitkään vieraassa kulttuurissa eläneenä käsin kosketeltavaa. Helsingin Sanomien Paavo Tukkimäki kirjoitti kolme päivää työtäni seurattuaan lokakuussa 2001 mm. näin: Kulttuurit ovat törmäilleet ja päät kolisseet, kun hanketta on viety eteenpäin. Tällä hän tarkoitti kahden eri kansan välillä olevaa eroa. Onhan minun sieluni edelleenkin suomalainen! Työsarka laajeni: suomalaisen puusepän etsimistä saunaa tekemään, keittiön ja sen kalusteiden hankkimista, verhojen ostoa ikkunoihin, toimiston siirtyminen Suomi-Kodin puolelle, pankkitilin avaamista, laskujen maksamista, kirjanpitoa, usein vaihtuvaa (emäntiä lukuunottamatta) henkilökuntaa kanttiinissa, terveyslupien hankkimista heille, Suomen TV-yhteyden hommaamista, internet-yhteyden asennuttamista; lukematon määrä ennalta arvaamattomia töitä tuli osakseni. Sopeutumista pieneen kaupunkiin, jonka virastoissa työnteko oli helppoa, pieneen yhdyskuntaan, jonka jäsenet kaikkien maailman ihmisten lailla olivat heterogeenisia, ja oman paikan löytämistä. Halusi tai ei, aina oli kuuluvilla ja näkyvillä, vaikka ei sanonut yhtään sanaa tai ollut missään paikan päällä. Kehen saattoi luottaa, kenen kanssa puhua, kun oli vaitiolovelvollinen työn sisällöstä? Miten jaksaa ja kestää? Palaute kuljettajilta, kun ja jos se tuli, oli aitoa ja väärentämätöntä, rohkaisevaa. Koin tekemäni työn tarpeelliseksi. Portugalilainen Suomessa asuva galleristi Paula Nunes kirjoitti Kodin Kuvalehdessä syksyllä 2007 näin: Se, että tuntee olonsa kotoisaksi, on kiinni ihan omasta asenteesta. Sopeutuminen uuteen kulttuuriin edellyttää avoimuutta ja kunnioitusta muuta väestöä kohtaan. Kahden kulttuurin tunteminen antaa perspektiiviä. Miten asioita voisi tehdä toisin? Mitä voisimme oppia? Näillä mietteillä suljen Suomi-Kodin oven, varmana siitä, että jossakin avautuu joskus joku toinen ovi. Olen ylpeä tehtyäni työtä ainutlaatuisessa projektissa. Sain tutustua ammatin harjoittajiin, jotka olivat minulle täysin vieraita. Opin jopa voittamaan pelkoni, kun ohitin rekan moottoritiellä! Toivotan seuraajalleni ja koko Suomi-Kodin henkilökunnalle siunausta, voimia, oman oikeaksi havaitun tien kulkemista, sitä kyseenalaistamatta ja aina muistaen, että kaikki me olemme Jumalan lapsia. Kiitos teille lukemattomille yhteisöille, yksityishenkilöille, kuljettajille, Rekkakirkolle, Merimieskirkolle, Suomen kirkolle ja varsinkin SKTK:lle, joka on antanut minun kulkea omaa tietäni omien kykyjeni ja taitojeni mukaan, minua kaukaa tukien. Erityinen kiitos vielä Aulikki Mäkiselle, hänen suurenmoisesta tuestaan, Aulikin seuraajalle Markku Simulalle ja last but not least kiitos Seemannsheimille hyvästä yhteistyöstä. Aus drei Jahren wurden über 7, aus Bode wurde Zawallich und inzwischen habe ich vier Enkelkinder. Die Hansestadt Hamburg als Wohnort wurde gegen die Hansestadt Lübeck ausgetauscht. Wo finde ich die Trucker? Wo in der neuen Umgebung Freunde? Wo kann ich meinen Hobbys nachgehen? Keine Sorge, die Arbeit hat mein Leben sofort ausgefüllt. Es gab keine Vorbilder, kein fertiges Konzept, ich sollte nur herausfinden, was die Fahrer brauchen. Das Stellenprofil kam nach und nach: mit unterschiedlichen Behörden in Verbindung stehen, konkrete Hilfe bei alltäglichen Angelegenheiten geben, Begleitung zum Arzt und ins Krankenhaus, die Freizeitgestaltung, Seelsorge und Zuhören und vieles mehr. Alles auf Finnisch und Deutsch, und nach 35 Jahren im Ausland in Verbindung zu meinen eigenen Landsleuten. Was für eine Herausforderung! Aber meine Seele ist ja finnisch. Die eigentliche Arbeit war relativ leicht. Den eigenen Platz finden, mich behaupten, war für mich wichtig. Wem konnte ich mich anvertrauen, mit wem reden, da ich strikte Schweigepflicht über den Inhalt der Arbeit hatte? Das Feedback von den Fahrern, wenn es kam, war echt und Mut machend. Meine Arbeit schien wichtig zu sein. Eine in Finnland wohnhafte Portugiesin, Galeristin Paula Nunes schrieb in einer finnischen Zeitschrift: Dass man sich irgendwo heimisch fühlt, hat mit einem selbst zu tun. Heimisch werden in einer neuen Kultur fordert Offenheit, Achtung und Respekt gegenüber der fremden Bevölkerung. Das Kennen lernen von zwei unterschiedlichen Kulturen gibt Perspektive. Wie kann man etwas anders machen? Was können wir voneinander lernen? Mit diesen Gedanken schließe ich die Tür zu Suomi-Koti, wohl wissend, dass sich irgendwo eine andere öffnet. Ich bin stolz, in diesem einmaligen Projekt gearbeitet zu haben. Jetzt habe ich auch keine Angst mehr, einen LKW auf der Autobahn zu überholen! Für meine Nachfolgerin und die ganze Belegschaft in Suomi-Koti wünsche ich alles Gute, Gottes Segen und Mut, den eigenen Weg zu gehen, in guter Kommunikation mit den anderen. Danken möchte ich all den vielen Gemeinschaften, Privatpersonen, Fahrern und Fahrerinnen, der Truckerkirche, der Finnischen Seemannsmission in Hamburg und Helsinki, der Deutschen Seemannsmission in Lübeck sowie der finnischen Kirche. Mein Dank gilt ebenso dem ZfkA, das mich aus der Ferne in jeder Hinsicht unterstützt hat und ganz besonders Aulikki Mäkinen, die das Projekt mit mir begann sowie ihrem Nachfolger Markku Simula. Maija-Liisa Zawallich

3 KUUKAUDEN SANA JOHTOKUNTA SIUNAUSTA! Johtokunta tentissä Ottakaa vastaan Herran siunaus! Näillä tutuilla sanoilla päätämme jumalanpalvelukset. Seisot silloin rivissä muiden seurakuntalaisten kanssa, painat pääsi, ehkä suljet silmäsi ja annat siunauksen virrata elämääsi. Hengität sen sisääsi kuin elämän voiman. Ja sitähän se onkin Jumala itse antaa siunauksen virrata elämääsi. Siunauksen lausuu pappi, mutta se ei ole hänen siunauksensa, vaan hän on vain välikappale ja Jumalan työrukkanen. Miltä sinusta tuntuu, kun siunaus tulee osaksesi? Siunauksen voi saada myös henkilökohtaisesti esimerkiksi jumalanpalveluksessa. Useimmiten se kuitenkin tulee pienten lasten osaksi, kun he tulevat yhdessä vanhempiensa kanssa ehtoolliselle. Se ei kuitenkaan ole vain heidän etuoikeutensa, vaan siunausta voi pyytää myös aikuinen. Jumalan ja syntisen ihmisen välille tulee parantava ja voimaa antava intiimi yhteys, kun pappi tai joku toinen kristitty laskee siunaten kädet pään tai olan ylle. Siunaus ei ole mikään kevyt juttu, vaan sen painon saa tuntea myös niissä käsissä, jotka lepäävät ylläsi. Papinkin kädet ovat vain arkiset työkalut, mutta Jumala käyttää niitä. Näin ne saavat arvokkaan tehtävän, kun ne asettuvat kastettavan lapsen pään päälle tai kun vihittävät polvistuvat saamaan aivan oman siunauksensa avioliitolleen. Ja elämän päätyttyä ne siunaavat vainajan iankaikkisuuteen. Kehä sulkeutuu ja Jumalan siunaus on kantanut läpi elämän iankaikkisuuteen. Siunaus tuo mukanaan Jumalan läsnäolon aivan tavalliseen arkiseen elämään. Se on hyvän toivottamista, mutta ei vain jotakin onnittelemista. Parempaa kuin Jumalan suuri rakkaus tai armo meitä kohtaan ei kukaan voi toiselle antaa. Se on lahjaa ja se on tarkoitettu energian lähteeksi arkeen. Siitä syntyvät hyvät teot ja lähimmäisen rakkaus. Jeesus siunasi omat oppilaansa ja lähetti heidät matkaan töihin. Sillä matkalla me olemme sinä ja minä. Meidät on kaikki lähetetty kasteen ja siunauksen saatuamme. Rauha ja siunaus ovat Raamatun pari perussanaa; joka niitä toiselle toivottaa, saa ne itsekin kokea. Der Herr segne dich; er lasse dein Leben gedeihen, er lasse deine Hoffnung erblühen, er lasse deine Früchte reifen. Der Herr behüte dich; er umarme dich in deiner Angst, er stelle sich vor dich in deiner Not. Der Herr lasse leuchten sein Angesicht über dir; wie ein zärtlicher Blick erwärmt, so überwindet er bei dir, was erstarrt ist. Er sei dir gnädig; wenn Schuld dich drückt, dann lasse er dich aufatmen und mache dich frei. Der Herr erhebe sein Angesicht über dich; er sehe dein Leid, er tröste und heile dich. Er gebe dir Frieden; das Wohl des Leibes, das Heil deiner Seele, die Zukunft deinen Kindern. Helena Eckhoff Tällä kertaa tentittävänä on Annaliisa Kühn. Mikä on lempivärisi? Kaikki kylmänvihreät värisävyt. Minkä kirjan luit viimeksi? John Boynen nuortenkirjan: Der Junge im gestreiften Pyjama. Kuka on lempitaiteilijasi? On vaikea nostaa taiteilijoista yhtä yli muiden. Suuren vaikutuksen minuun ovat tehneet Ernst Barlachin veistokset. Mihin haluaisit vielä joskus elämässäsi matkustaa? Suomeen, jos Luoja suo! Ja haluaisin asua vielä jossakin toisessa maassa. Ketä historian henkilöä ihailet? Miksi? Anne Friediä, hän säteili iloa, rauhaa ja rakkautta, ei katkeroitunut ja oli avoin uudelle loppuun asti. Mikä on kiusaus, jota et voi vastustaa? Sähköposti! Mitkä kolme tavaraa ottaisit mukaan autiolle saarelle? Virsikirjan, kirveen ja ongen. Jos voisit vaihtaa osia kuukaudeksi yhden henkilön kanssa, kenet valitsisit? YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin. Mistä olet suomalaisena ylpeä? Suomalaisten rauhallisuudesta ja suurpiirteisyydestä. Kauanko olet asunut Saksassa? Miten päädyit tänne? Tulimme Sveitsistä itäiseen Saksaan -99. Mieheni on ossi, ja hänen alallaan sai töitä jopa idästä. Mihin et Saksassa koskaan totu? Aikuisten jatkuvaan syntymäpäivien juhlintaan. En keksi uskottavia pitkiä toivotuksia. Mistä unelmoit 10-vuotiaana? Näin itseni eteerisenä pianistina, mutta hermot menivät jo kahdessa vuodessa. Mikä sinua motivoi? Ihmisten kohtaaminen, lähimmäiset. Jos saisit toivoa, minkä asian muuttaisit maailmassa? Kulutustottumukset. Jos kaikilla maapallon perheillä olisi minun perheeni kulutustottumukset, niiden tyydyttämiseen tarvittaisiin 2,5 maapalloa. Voin aloittaa toivomisen itsestäni, mutta ihmettä tässä taidetaan tarvita. Elämänviisaus, jonka haluat jakaa kanssamme: Jumala on keskellä todellisuutta, ei kauempana. Kiitos, Annaliisa, ajatuksistasi!

4 Tarvitseeko seniori työtä? SENIORITYÖ Minullako tulevaisuus takana? Lieneekö menneisyyttäkään kyllälti? Vuosikymmenet pyörryttäneet ilolla, jättäneet arpensa, nöyryyttäneet, litistyttäneet läpi neulan silmän, joka suunnalta komennot ja suostuttelut: - Nyt hellitä, pysähdy! Miksi? Ilo ja vimma virittyneet mieleen. Naulaan tukipuut selkään ja toivotan itselleni hyvää työpäivää. Kulta ja kunniako houkuttimina? En halua päteä enkä pätevöityä, en lihavoittaa meriittilistaa, en miellyttää, en kapinoida. Lysyämättä olen juuri se, mikä olen, antanut anteeksi elämän myllyn rouhimiset. Paljon siihen on kiveä kulunut. Tarpeeksiko, en tiedä. (Aino Räty-Hämäläinen) Onko se työtä, että tulee senioriksi? Tai tarvitseeko seniori työtä? Hänhän on eläkkeensä ja vapaa-aikansa ansainnut ihminen! Pitääkö häntä työstää tai hänen kalenteriaan täyttää vain siksi, että hänellä ei olisi pitkäveteistä? Eihän toki! Jos teemme jotakin vanhenevien suomalaisten kanssa ja heidän hyväkseen, sen on oltava heistä ja heidän toiveistaan lähtöisin olevaa työtä. Ei ole kyse puuhastelusta vain oman itsensä rauhoittamiseksi, vaan siitä, että emme unohda niitä ihmisiä, jotka ovat meille tien tähän päivään raivanneet. On kyse välittämisestä, yhteisestä jakamisesta, ilosta ja rikkaudesta, jota vanhenevat voivat kaiken ikäisille antaa. Jos emme halua siitä nauttia, niin olemme elämässämme köyhiä. Mitä sitten voimme seurakunnissa tarjota senioreille? Tai mitä he voivat tarjota meille? Viimeiseen on helppo vastata: elämän kokemusta ja Tossujen tupsuja ja solmioketjuja valmistuu kierrätysaskartelussa. ihania elämän tarinoita. Niitä ei tarvitse kalliisti ostaa kirjakaupoista, vaan voimme järjestää tarinailtoja, joissa kukin vuorollaan voi kertoa oman tarinansa ja antaa nuorille ja lapsille ihmettelyn paikan. Voiko olla totta? Niinkin selvittiin? Seniorit voivat myös toimia laina-vaareina ja mummoina. Yhteiset askartelut ja perinneleikit, jotka ovat mielessä tai jo lähes unohtuneet, voivat antaa lapsille aivan uusia ulottuvuuksia. Myös käden taidot ovat rikkaus ja jakamisen arvoisia. Onko mielessäsi joku, jota et ole aikoihin nähnyt tai hänestä kuullut? Hänen luokseen voisi piipahtaa, kuten ennen oli Suomessa tapana. Mennä vaikka yhdessä jonkun toisen kanssa ja sitten muistella kaikessa rauhassa menneitä. Naurua ja iloa, ehkä itkuakin, riittää! Tietenkin kaikki seniorit saavat osallistua kaikkeen siihen toimintaan, jota muillekin tarjotaan, mutta heille on hyvä olla myös omia ryhmiä, joissa he saavat juuri omalla tavallaan käyttää aikaansa. Tärkeää on, että kukaan ei ehdoin Tässä syntyy karjalanpiirakoita. VALTAKUNNALLINEN NAISTENSEMINAARI MÜNSTERISSÄ HAUS MARIENGRUND Teema: Uskon äidinkieli Seminaarin vierailijana: pastori Raili Pursiainen Kuopiosta Seminaarin hinta: 130 tahdoin unohdu ja se on myös haaste tulevaisuuteen. Läheisiä ja omaisia on ikävä ja heitä lähtee iankaikkisuuteen yhä nopeampaan tahtiin, siksi on tärkeää käyttää jokainen päivä niin, että ehtii nauttia yhdessäolosta itse ja antaa muille hyvät muistot. Ihmisen arvo ei vähene vanhetessa, vaikka seniorit eivät joka päivä jaksaisikaan samaan tahtiin kuin ennen. Elämä ei kiireellä parane ja siksi on lupa elää myös hitaampaan tahtiin ja nauttia vireistä päivistä. Seniorityössä ei mitata saavutuksia, vaan otetaan ilolla vastaan uuden päivän mahdollisuudet. Olen mielelläni ottanut vastuulleni seniorityön, koska alan itsekin lähestyä seniori-ikää ja koska pidän vanhuksista tosin pidän kyllä lapsistakin! Huomaan, miten tuiki tärkeää on sukulaisten tapaaminen, koska ensi vuonna jo taas voi joku olla pois joukosta. Lapsuus rapisee pois ympäriltä ja tulee tunne kuin maa jalkojen alla vähenisi. Kohta seison saarekkeella ilman niitä ihmisiä, jotka olivat tärkeitä elämäni alussa. Saksassa on toinen suku eli ne suomalaiset, jotka ovat tänne tulleet jäädäkseen. Heidän kanssaan voi jakaa elämää. Jakaminen on seniorityötä mitä enemmän jakaa, sitä enemmän saa. Kun oli nuori, ei niin kovin mielellään ajatellut aikaa sitten myöhemmin se oli niin kaukana. Nyt vanhempana ajattelee mielellään aikaa silloin ennen se on niin lähellä! Helena Eckhoff Mukavaa yhteistä tekemistä tarjoaa esimerkiksi naisten seminaari. Kuvat viime vuoden seminaarista Hampurin Merimieskirkolla. (kuvat: Ritva Buchholz) Ilmoittautumiset SKTK:n toimistosta saatavalla lomakkeella mennessä, tai puh:

5 Seniorityötä Hampurissa SENIORITYÖ Kun tulin 6 vuotta sitten Hampurin Merimieskirkolle sosiaalikuraattoriksi, sain tehtäväkseni kehittää seniorityötä, koska ikääntyvien määrä seurakunnassa on nousemassa huimaa vauhtia seuraavien vuosien kuluessa. Tämä ilmiö, demograafinen muutos, on havaittavissa kaikissa Euroopan maissa. Hyvinvointivaltioissa lasten syntyvyys laskee ja ikääntyvien määrä kasvaa. Viimeisen tilaston (2007) mukaan Hampurissa asuu 855 suomalaista, joista noin puolet on yli 50-vuotiaita. Viisissäkymmenissä on monilla ns. bilanssin aika elämässään, jolloin käydään läpi elettyä elämää ja mietitään omaa ikääntymistä, terveydentilaa, ihmissuhteita, verkostoja ja erityisesti ulkosuomalaisena nousee esiin kysymys siitä, missä haluan vanhuuteni viettää. Yhdessä Naapuriavun ja Työkerhon kanssa pidämme yhteyksiä avuntarvitsijoihin. Minun työnkuvaani kuuluvat kotikäynnit tervehdyskäynteinä, jolloin vien lehtiä, käymme kävelyllä, vaihdamme kuulumisia nauttien kahvista ja korvapuustista. Työhöni kuuluu myös asioiminen virastoissa, lukuisat puhelinsoitot, hoivakoti- ja sairaalakäynnit, sielunhoidolliset keskustelut ja yhteydenpito omaisiin tarvittaessa. Toivon tietoja niistä yksinäisistä suomalaisista, joihin voisin ottaa heidän niin halutessaan yhteyttä. Seniorityöryhmä perustettiin vuoden 2005 alussa. Ensimmäisenä kartoitettiin kyselyn avulla suomalaisen palvelutalon tarvetta Hampurin alueella. Kysely lähetettiin vain rajatulle alueelle, vastauksia tuli 240, vain 10 ilmoitti muuttavansa kokonaan Suomeen eläkkeelle jäätyään. Suurimmalla osalla on koti, puoliso, lapset ja ystävät Saksassa. Seniorityöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja järjestää vuosittain iltamat arpajaisineen sekä kirppareita, joiden tulot menevät seniorikassaan. Osa työryhmän jäsenistä kuuluu myös Ulkosuomalaisparlamentin seniorivaliokuntaan, jonne on tehty aloitteita ikääntyvien suomalaisten tilanteen parantamiseksi Keski-Euroopassa. Täällä Hampurissa olemme yhteistyössä kirkon lähellä sijaitsevan hoivakodin kanssa. Sinne on Merimieskirkolta lyhyt matka ja tarvittaessa sinne voidaan järjestää suomenkielistä hoitohenkilökuntaa. Tänä keväänä Hampurin Merimieskirkolla järjestettiin vanhustyöseminaari Vanhuus - lähimmäisyys yhteisöllisyys yhteistyössä Anne Viljasen (Kirkkopalvelut) ja Helena Tuomisen (Espoon hiippakuntasihteeri) diakonikoulutusryhmän kanssa. Osallistujia oli Suomesta ja Saksasta yhteensä 30. TT Outi Lehtipuu luennoi aiheesta Vanhuus ja yhteisöllisyys Raamatun maailmassa. Esille nousivat kolme kohtaa: vanhuus on positiivinen asia, nuorempien sukupolvien tehtävänä on vanhuksista huolehtiminen, viisaus ja elämänkokemus ovat vanhusten valtteja. Yhteisöllisyys tarkoittaa, ettei ketään jätetä yksin, ei etenkään sellaista, joka ei pysty huolehtimaan itsestään. kuva: max blain Hampurissa järjestetään syksyllä kaksi seniorityön aiheeseen liittyvää tilaisuutta: Wie sage ich es ihr/ihm? Miten otan puheeksi läheisen riippuvaisuusongelman. Saksankielinen luento Arkkitehti Pauli Lindström luennoi aiheesta: Palvelutalofilosofia Lisätietoja Hampurin Merimieskirkon sivuilla Pastori Kai Henttonen herätti ajatuksia aiheella Seurakunnan monet kasvot. Yhteisöllinen ja yhteisvastuullinen seurakunta on kaikkien sairaiden sairaala, taustana vanhenemisen, syrjäytymisen, yksinäistymisen, sairastumisen, heikkenemisen ja tarkoituksettomuuden vyyhti. Diakonia on seurakunnan peruselämänmuoto ja sen yhteisöllisyyden konkreettinen ulottuvuus kaikki muu on sanahelinää vailla uskottavuutta. Kirkko on heikompien asianajaja ja heidän palvelijansa elämän kriiseissä. Dipl. ped., dipl.psyk. geronto., YTL Johanna Myllymäki-Neuhoffin aiheena oli Vanhuus ja osattomuus eri kulttuureissa. Vanhuuden psyykkiset kriisit johtuvat mm. sairauksista, toimeentulo-ongelmista, kommunikatiivisesta köyhtymisestä (esim. eläkkeelle jääminen voi aiheuttaa muutoksia ihmissuhteissa), ajatuksellisesta paluusta kotimaahan, unelmien loppumisesta kun migraation bilanssi muuttuu miinuksen puolelle. Suomalaiset vanhukset toivovat kulttuurin huomioivalta hoidolta kodikkuutta, turvallisuutta, sosiaalista kanssakäymistä, suomalaisia hoitajia. Hoidossa korostuvat kieli ja etnisyys. Lopuksi Anne Viljanen kertoi motivoivasta vapaaehtoistyöstä, naisten motiiveissa korostuvat halu auttaa, into oppia ja toive tuttavista, miehet korostivat kiinnostusta ja kansalaisvelvollisuutta. Kysyessäni omien vapaaehtoistemme motiiveista osallistua työhön sain vastaukseksi: Kynnys lähteä mukaan oli matala ja saamme tehdä työtä tasavertaisina vakituisten kanssa. Ritva Lehmann Hampurin Merimieskirkon sosiaalikuraattori Reichtum und Aufgabe Die Zahl der Senioren in den finnischen Gemeinden nimmt zu Die Senioren können uns mit ihrer Lebenserfahrung und ihren wunderbaren Geschichten bereichern, schreibt die für die Seniorenarbeit in den finnischen Gemeinden zuständige Pfarrerin Helena Eckhoff. Als Omas und Opas können sie nicht nur den eigenen Enkelkindern - Handwerkliches und alte Traditionen vermitteln. Zeit für einander zu haben, ist etwas Kostbares und die Älteren dürfen nicht vergessen werden. Nach der Statistik von 2007 ist die Hälfte der in Hamburg wohnenden Finninnen und Finnen über 50 Jahre alt. Jahr für Jahr werden es mehr. Ritva Lehmann von der Finnischen Seemannskirche in Hamburg versucht dieser Herausforderung zu begegnen. Sie besucht die Senioren, hilft in ganz praktischen Dingen oder steht für ein seelsorgerliches Gespräch zur Verfügung. Mit ihr engagiert sich in Hamburg eine ganze Gruppe von Menschen, denen die Älteren am Herzen liegen. Dass keiner in der Isolation bleiben muss, wünscht sich Arja Pique, die Kontaktperson für Senioren in Köln. Es ist wichtig, jetzt darüber nachzudenken, wie diese Arbeit in Zukunft zu bewältigen ist, bevor die Situation explodiert. Zusammenfassung: Ritva Prinz

6 Vapaaehtoisena seniorityössä SENIORITYÖ Arja Pique toimii vapaaehtoisena seniorien tukihenkilönä Kölnissä. (kuva: Kölnin seurakunta) Arja, miksi teet työtä seniorien parissa? Toimin 27 vuotta seurakuntasisarena ja nautin kotikäynneistä vanhusten luona. Sain itse paljon jakaessani muiden iloja ja murheita. Vanhemmilla henkilöillä on aina paljon kerrottavaa ja perheen ulkopuolisena jaksoin kuunnella samaakin juttua moneen kertaan. Tärkeää oli myös, että vanhukset tiesivät minun olevan vaitiolovelvollinen. Henkilöt, joiden luona vierailin, ottivat minut aina ilolla vastaan. Jäätyäni pois työelämästä olen halunnut jatkaa vanhusten kuuntelemista. Mitä teet? Otan puhelimitse yhteyttä seurakunnan vanhempiin jäseniin ja henkilöihin, joiden tiedämme olevan sairaana. Jos sopii, vierailen heidän luonaan. En ole vailla kahvia, vaan tarkoitus on ennenkaikkea kuunnella. Joskus käymme yhdessä kävelemässä tai kaupassa. Tarvittaessa autan myös hoitoavun tai tarvittavien apuvälineiden etsimisessä. Meillä on Kölnissä kaksi ryhmää ikääntyville suomalaisille. Ikivihreät on mukava, aktiivinen ryhmä. Kokoonnumme jonkin aiheen ympärille, peli-iltaan tai vain juttelemaan ja teemme yhteisiä retkiä. Uutena on aloitettu kohtaamispaikka kahvila. Mikä on ollut palkitsevin kokemuksesi? Juuri nämä ryhmät ja käynnit seurakuntaamme kuuluvan aina iloisen vanhuksen luona. Mitä ongelmia näet työn suhteen? On vaikeaa saada yhteyttä vanheneviin suomalaisiin. Monet sanovat puhelimessa, ettei heidän luokseen nyt vielä tarvitse tulla. He eivät koe itseään tarpeeksi vanhoiksi. On myös sairaita, jotka aristelevat paljastaa tilannettaan, esim. dementiaa. Mietin, olemmeko me suomalaiset liian sulkeutuneita. Suuri ongelma on myös löytää ne suomalaisvanhukset, joilla ei ole mitään yhteyttä seurakuntaan, ei perhettä eikä tuttavia. Heillä saattaa olla alkoholiongelmia tai muuta suurta hätää, josta emme tiedä. Heidän tavoittamisensa olisi tärkeää, etteivät he jää kokonaan eristyksiin vuoden kuluttua Saksan suomalaisten joukossa on suuri määrä vanhuksia, joihin itsekin sitten jo kuulun. Hyviä pyrkimyksiä on, mutta ne eivät vielä läheskään riitä. Esim. Kölniin perustetulla Verein Betreutes Wohnen on aivan liian vähän jäseniä. Tämän työalan tulevaisuutta on tärkeää miettiä nyt, ennenkuin tilanne räjähtää käsiin. Arja, kiitos ajatuksistasi! Kaikkea hyvää sinulle ja työllesi Kölnin seniorien parissa! Arjaa haastatteli Ritva Prinz Miksi olet vapaaehtoisena mukana seniorityöryhmässä? Kerttu: Tämä on tärkeä hanke sekä haaste. Oma ikääntyminen motivoi henkilökohtaisesti, olen mielelläni mukana, mieheni tukee minua. Marita: Olen leski, minulla on kyllä poika, mutta en halua vanhetessa olla riippana. Olen mielelläni mukana, kun ei ole muita omaisia täällä. Sirpa: Olen seurannut oman äitini ikääntymistä. On hyvä, jos voi itse päättää, mitä haluaa vanhetessaan tehdä. Esko: Hyvä idea, jota haluan tukea. Vanhemmalla iällä tämä koskettaa meitä kaikkia, tulisi olla tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Hampurin seniorityön vapaaehtoisia haastatteli Ritva Lehmann NAAPURIAVUN YHTEYSHENKILÖI- DEN NEUVOTTELUPÄIVÄT HANNOVERISSA Ilmoittautumiset mennessä SKTK:n toimistosta saatavalla lomakkeella, puh Tarkempia tietoja pastori Kai Henttoselta, matkapuh , puh Kuvassa Hampurin seniorityöryhmä. Eturivissä vas. oikealle Kerttu Salminen-Thieme, Sirpa Donndorf, Olli-Pekka Silfverhuth, ylärivissä vas. oikealle Tarja Maaß, Anne Prüfer, Esko Laaksonen, Marita Barz, Ritva Lehmann. Lisäksi ryhmään kuuluvat: Riitta Puck, Ritva Buchholz ja Markku Nurminen. (kuva: Hampurin Merimieskirkko) Haluatko tulla vapaaehtoiseksi mukaan seurakuntatyöhön? Ota yhteys paikalliseen pappiin ja saat tietää, missä sinua tarvitaan

7 kuva: David Prinz Käsityöilta Osallistuin suomalaisen seurakunnan käsityöiltaan. Koska en osaa tehdä käsitöitä, epäröin suuresti liittyä seuraan. Kutsussa kuitenkin sanottiin, että käsitöitäkin saa tehdä, joten tästä rohkaistuneena päätin ottaa ystävällisen kutsun vastaan. Ja kuinka ollakaan, tunsin olevani oikeaan aikaan oikeassa paikassa - toisin kuin presidentti Mauno Koivisto aikoinaan Englannin vierailullaan. Käsitöillä on suuri terapeuttinen merkitys. Ja kun paikalla on useampi nainen, terapiavaikutus on moninkertainen. Käsityöt auttavat keskittymään, niiden parissa voi toteuttaa luovuuden koko kirjoa, ne ovat hyödyllisiä ja niillä voi säästää rahaa. Suomi on tunnetusti koulutuksen luvattu maa. Kieliopintojen, johtamiskoulutuksen, tiimityöskentelyn ja monen muun hyödyllisen opinnon ohella olen onnistunut osallistumaan nopean lukemisen kurssille. Lukutekniikan ohella opettelimme keskittymisen taitoja. Kurssin vetäjä tiesi tapauksen, jossa eräs opiskelijanainen otti aina luennon alkaessa kutimensa esille. Muiden tehdessä raivokkaasti muistiinpanoja nainen vain kutoi kutomistaan. Professori oli tästä kovasti nyreissään, mutta kutojanainen sai kuin saikin tentissä parhaimman arvosanan. Mitä tästä opimme? Mielestäni käsitöiden teko pitäisi tehdä pakolliseksi kaikissa työelämän kehittämisprojekteissa ja eritoten poliittisissa kokouksissa. Ehkä ihmiset oppisivat tällä tavoin kuuntelemaan myös toisia ihmisiä. Näen sieluni silmin, miten liittokansleri Merkel kutoo miehelleen kaulahuivia ja ulkoministeri Steinmeier virkkaa vieressä anopilleen pannulappua. Ja kansa on mielissään, kun päätöksenteko sujuu mallikkaasti. Ja millaisia tuloksia olisikaan odotettavissa, kun käsityömetodia sovellettaisiin myös YK:n toimintaan ja kirkkojen väliseen vuoropuheluun? Eivät kaikki tehneet käsityöillassa käsitöitä, mutta enimmät kuitenkin. Katselin vaikuttuneena, kuinka illan emäntä kutoi tyttärentyttärelleen vaaleansinistä villatakkia, johon tulee napit, joissa on tytön kuva. Sellaisen minäkin haluaisin tehdä. Koska tällä hetkellä lapsenlapsista ei ole tietoakaan, minulla on ainakin pari vuotta aikaa opetella. Odotan kovasti seuraavaa käsityöiltaa. Minulle on jo luvattu opettaa ketjusilmukoiden tekoa. Poistuin tilaisuudesta virkistyneenä ja hyvillä mielin. Ihailen kanssasisarteni monipuolista tietotaitoa kahdessa kulttuurissa elämisestä. Sain hyödyllisiä käytännön neuvoja, mutta myös perspektiiviä arkipäivän yli meneviin asioihin. Jos käsityöiltoja ei olisi keksitty, ne pitäisi keksiä juuri nyt. Pirjo Zirra Kaksi kieltä kaksi mieltä? Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa kasvattaa lapsia kaksikielisiksi, toteaa Heli Horn. Hän on kahden kaksikielisen suomalais-saksalaisen lapsen äiti, yhteiskuntatieteiden maisteri, lasten kieleen erityisesti perehtynyt puheterapeutti (saksalainen tutkinto) ja suorittaa parhaillaan kasvatustieteiden verkko-opintoja. Kaikki alkoi syyskuussa 2006 Berliinissä järjestetystä puheterapeuttien kongressista, jonka aiheena oli kaksikielisyys, muistelee Heli. Silloin minulle valkeni, miten tärkeää olisi välittää tätä ajankohtaista tutkimustietoa niille perheille, jotka arjessa kamppailevat kaksikielisyyden kysymysten kanssa. Niinpä tapasimme Nürnbergin suomikoulun äitien ja opettajien kanssa keskustelemaan kongressin annin pohjalta. Kaikki kokivat tällaisen ajatustenvaihdon mielekkääksi. Nyt Hornit asuvat Hessenissä Lindenin pikkukaupungissa, mutta kaksikielisyyttä Helin keittiön pöydän ääressä mietitään edelleen. Puhumme siitä, miten vaikea 70-luvun suomalaisäitien Kaksi kieltä kaksi mieltä? Kaksikielisyyden päivä Tag der Zweisprachigkeit , 14-17, tulokahvit/kaffee ab Carl-Goerdeler-Str. 1a, Dornbusch, Frankfurt Ohjelmassa alustus, ryhmätyöskentelyä ja keskustelua. Lapsille omaa toimintaa ikäryhmittäin. Ilmoittautuminen mennessä lomakkeella, jonka linkki löytyy: - ilmoittautumisen yhteydessä voit esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Referat, Gruppenarbeit und Diskussion (bei Bedarf teilweise Übersetzung ins Deutsche), für Kinder eigenes Programm in Altersgruppen. Anmeldung bis über tilanne oli, kun kaksikielisyyttä ei arvostettu. Ja miten nykyään lapsista pyritään tekemään välillä väkisin kaksikielisiä täysin yksikielisissä perheissäkin. On niin monia myyttejä, niin paljon epävarmuutta, selittää Heli. Keskusteluun kaksikielisestä kasvatuksesta osallistuvat luonnollisesti vanhempien lisäksi tietoisesti tai rivien välissä opettajat, päiväkodin opettajat, lääkärit, suku, koko ympäristö. Monet erilaiset mielipiteet saattavat aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Siksi on suureksi avuksi pysähtyä kuva: Torsten Horn miettimään omaa tilannettaan ja saada ajankohtaista, asiallista tietoa siitä, miten voimme parhaiten tukea lastemme kaksikielistä kehitystä. Tai vaikka välillä vain yhdessä ihmetellä kaksikielisen elämän rikkautta. Tästä syystä Frankfurtin suomalainen seurakunta kutsuu syyskuussa kaikki asiasta kiinnostuneet kaksikielisyyden päivään. Olemme iloisia siitä, että Heli on lupautunut tuomaan tähän tilaisuuteen tuoretta asiantuntijatietoa, sanoo pastori Anssi Elenius, mutta tarkoitus on ennen kaikkea rohkaista toinen toistaan yhteisessä keskustelussa. Vanhempien suhtautumisella ja päätöksillä on suuri merkitys lapsen kehitykseen, sen tietävät kaikki kasvattajat välillä liiankin hyvin. Sama pätee myös kaksikieliseen kasvatukseen. On tärkeää tietää, mitä seurauksia tietyillä valinnoilla on, miettii Heli, mutta olennaista on myös päästä turhasta syyllisyydestä ja turhista paineista. Ei ole kahta samanlaista lasta, ei kahta samanlaista perhettä. Jokaisella perheellä on oma tapansa elää, myös kahdella kielellä. Luvassa on mielenkiintoinen iltapäivä. Es gibt nicht nur einen Weg, Kinder zweisprachig zu erziehen, sagt Heli Horn, Logopädin und Mutter von zwei zweisprachigen deutsch-finnischen Kindern. Es gibt aber viel Unsicherheit und viele Mythen. Deshalb ist es hilfreich, sich zusammen mit anderen mit den neuesten wissenschaftlichen Erkenntnissen auseinander zu setzen und sich gegenseitig zu ermutigen. Sie sind herzlich eingeladen zu einem spannenden Nachmittag. Ritva Prinz Heli Horn

8 VV Virtaa välillämme! VV eine spannende Beziehung! Tavoita ihme älä tee mitään ihmeellistä Tässä juttusarjassa esitellään Virtaa välillämme -kurssin viisi eri teemaa. Viidentenä teemana on arkirakkaus. Arjen harmaus on täynnä värejä Arki on ihmisen perusolotila. Se tarkoittaa rutiineja ja toistuvuutta, joita pitää helposti luonnostaan tylsinä. Monet haluavat pois arjen keskeltä kohti elämyksiä. Usein unohtuu, että suurimmat elämykset voi löytää jokapäiväisistä asioista. Herätessään aamu toisensa jälkeen rakkaan ihmisen läheltä, saa aloittaa päivänsä tuntemalla hänen ihonsa lämmön ja tuttuuden. Parhaiten tuntemansa ihmisen kanssa pystyy elämään kokonaisvaltaisesti ja aistillisesti. Yhdessä voi riidellä ja sopia, laskea leikkiä ja tehdä työtä, tutkia maailmaa ja väsyä sekä nukahtaa illalla sylikkäin. Arki on keino selvitä elämän näytelmästä, jonka keskeisenä näyttämönä on koti. Arki on extreme-laji Arki vaivaa välillä kaikkia. Aina ei tarvitse olla kivaa, välillä voi olla keskinkertaista tai vain siedettävää. Arkeen liittyy velvollisuuksia, jotka eivät aina ole mukavia. Yhteiselon rutinoituminen voi herättää pelkoa. Eikö elämässämme tapahdu enää mitään erikoista? Keskinkertaisuuden sietäminen kuuluu kuitenkin aikuisuuteen ja se osoittaa rakkautta yhteistä elämää kohtaan. Ilmaiseksi saatua ei välttämättä osaa arvostaa. Vaivannäkö arjessa on toisen ja itsen arvostamista. Hyvät hetket eivät synny arjen keskelle itsestään. Onnistunut arki on haastava joukkuelaji, joka vaatii harjoitusta ja tarkkaa pelisilmää. Arjen rakentaminen on molempien vastuulla. Toinen ei voi määritellä toisen hyvää arkea. Se on määriteltävä yhteistyössä. Arki ei voi rakentua ainoastaan toisen kotitaustan pohjalle, koska suhteessa tulisi olla tilaa molempien tottumuksille ja tavoille. Yhteisen elämän velvollisuudet tulee jakaa tasaisesti tai muuten niiden hoitaminen rasittaa toista osapuolta kohtuuttomasti. Älä lyö päätäsi seinään etsi ovi Toimivat rutiinit rytmittävät elämän kotoiseksi. Yhteinen halu luoda tyydyttävä elämänrytmi tekee arjesta välillä taidetta. Huonosti hoidetut käytännön asiat hiertävät, suututtavat ja synnyttävät erimielisyyksiä. Molemmille sopivat tavat syventävät yhteiselämää, jonka syke tuttuudes- saan rauhoittaa. Pienet asiat vaikuttavat kodin ilmapiiriin yllättävän paljon. Jos kukaan ei panosta niihin, sen aistii. Ei ole mukava tulla kotiin. Huomaavaisuus, käytännöllisyys, huumori ja luovuus ovat arjen avainsanoja. Tervetuloa Virtaa välillämme -parisuhdekurssille vuotiaille suomen- ja/tai kaksikielisille pareille Münsterissä Ilmoittautuminen mennessä lomakkeella, jonka saa pyytämällä Das Seminar richtet sich an Finnisch und/oder zweisprachige Paare zwischen 18 und 50 Jahren und findet vom in Münster statt. Anmeldungen bitte bis auf dem Formular, das unter erbeten werden kann. Lisätietoja/weitere Informationen unter html Täytä kalenterisi pysy kotona Tavoittele elämän pelkistymistä. On niin paljon asioita, joita ei välttämättä tarvitse. Elämän laatu tarkoittaa usein vain yhteistä aikaa, jota parisuhteessa ei korvaa mikään. Sen avulla pääsee henkisesti lähelle toista. Toisaalta yhteinen aika ei ole tae hyvistä hetkistä. Aika on apuväline, jolla pääsee hyvään lopputulokseen. Antoisa arki on ihailtava tavoite. Huippuhetkiä on vähän, arkea paljon. Arjesta voi muodostua levähdyspaikka, josta katsellaan elämän maisemia. Minna Tuominen Virtaa välillämme projektisihteeri Kirkkohallitus, Perheasiat P.S. Teksti perustuu Arki on extreme laji kirjaseen Der graue Alltag ist voller Farben Der größte Teil unseres Lebens besteht aus dem Alltag. Alltag bedeutet wiederkehrende Routine, und doch können gerade die alltäglichen Dinge die besten Erlebnisse bieten. Mit einem geliebten, vertrauten Menschen kann das Leben ganzheitlich und sinnlich sein: Morgen für Morgen nebeneinander aufzuwachen, zu streiten und sich zu versöhnen, zu scherzen und zu arbeiten, die Welt zu erobern und eng umschlungen am Abend einzuschlafen. Zum Alltag gehört es auch, Mittelmäßigkeit auszuhalten. Es ist wichtig, die Pflichten gleichmäßig aufzuteilen und gemeinsam an einer guten, achtsamen, häuslichen Atmosphäre zu arbeiten. Ein Schlüssel zu einem guten Alltag ist die gemeinsame Zeit. Ein gelingender Alltag ist Mannschaftssport, braucht Übung und gutes Augenmaß. Wenn beide Partner sich verantwortlich dafür einsetzen, kann der Alltag zu einem Ruhepol werden, von dem aus sich die Weite des Lebens öffnet Turun tuomiokirkko

9 Communauté de Taizé Luottamuksen pyhiinvaellus Taizén ekumeeninen yhteisö Ranskassa kutsuu vuosittain satojatuhansia nuoria pyhiinvaeltajia. Kansallisuuksien, kielten ja tunnustusten väliset muurit katoavat, kun illan hämärtyessä istutaan yhdessä suuren kirkon kivilattialla. Rukous ja laulu, rakkaus ja yhteys eivät tarvitse tuekseen muuta kuin avoimia sydämiä. Päiväsaikaan Taizé tarjoaa mahdollisuuksia oppia lisää Raamatusta ja kristinuskon elämisestä todeksi tässä ajassa. Eri puolilta maailmaa tulevat vierailijat tuovat mukanaan myös tietoisuuden maailmassamme vallitsevasta epätasa-arvosta ja asettuvat keskustelukumppaneiksi, kun yhdessä etsitään tietä parempaan huomiseen, Jeesuksen jalanjäljissä. Luonteenomaisen tunnelman syntymiseen vaikuttaa erityisesti Taizén oma musiikki. Yksinkertaisia, moniäänisiä lauluja toistetaan, kunnes laulu muuttuu rukoukseksi. Erikieliset tekstit antavat mahdollisuuden yhtyä lauluun omalla kielellä. Zwei Muttersprachen bedeuten doppelte Heimat Eine Muttersprache zu haben ist fein, aber mehrere Muttersprachen sind ein außergewöhnlicher Reichtum. Zwei Muttersprachen bedeuten doppelte Heimat, sagte die finnische Staatspräsidentin Tarja Halonen in ihrer Ansprache in der Finnischen Seemannskirche in Hamburg im Mai. In ihrer Online-Ausgabe berichtet das Nachrichten-Magazin Der Spiegel : Entgegen den deutschen Schulen, in denen die Muttersprache der Migrantenkinder häufig als Ballast gilt, haben finnische Lehrer und Bildungspolitiker die Zweisprachigkeit als große Bildungschance entdeckt. Muttersprachenunterricht gibt es laut dem finnischen Bildungsministerium kuva: Sabine Leutenegger, CH-Wil Pilgerweg des Vertrauens Die Gemeinschaft von Taizé ist ein internationaler ökumenischer Männerorden in Frankreich. Jedes Jahr kommen Hunderttausende junge Besucher aller Nationalitäten zu den Jugendtreffen. Jeder Teilnehmer der Treffen ist eingeladen, im christlichen Glauben einen Sinn für das eigene Leben zu finden und sich darauf vorzubereiten, zu Hause Verantwortung zu übernehmen. Bekannt ist die Communauté de Taizé auch für ihre charakteristischen Gesänge, die in vielfacher Wiederholung gesungen werden: einstrophig, kurz, oft vierstimmig oder kanonisch. Die Gesangstexte basieren meist auf einer Bibelstelle und sind in Latein oder in den verschiedensten in Europa gesprochenen Sprachen verfasst. Sanna Kiviluoto Lisätietoja/Mehr Info: in 50 verschiedenen Sprachen in 70 verschiedenen Gemeinden. Wir setzen auf die Vorteile der multikulturellen Gesellschaft, indem wir zum Beispiel die Bedeutung der Muttersprache verstanden haben, erläutert Johanna Suurpää, Minderheitenbeauftragte im finnischen Innenministerium. Als Ziele des Unterrichts werden genannt: das Interesse des Kindes an der Muttersprache wecken, sein Denken fördern, Identität und Selbstbewusstsein stärken. Die Muttersprache sei das A und O für das Erlernen der Zweitsprache, so Spiegel online. Vollständiger Text und weitere Artikel zum Thema: > Finnland in den Medien Finnisch-deutsche Gespräche am Ratzeburger See Auf einer Insel über dem See thront der Dom: gewaltig, den Menschen Schutz bietend, aber auch majestätisch wirkend. Ratzeburg ist vielen Menschen historisch eher in Erinnerung für den damals dort trainierenden Deutschlandachter, als dieser noch erfolgreich auf den Regattastrecken der Welt unterwegs war. Doch in diesen Tagen ist der Dom oberhalb des Sees Treffpunkt für eine Delegation der Evangelisch- Lutherischen Kirche Finnlands (ELKF) mit Vertretern der EKD. Schauen Ruderer um vorwärts zu kommen zurück, blicken die Kirchenvertreter Finnlands und Deutschlands nach vorne, um ihre Kirchen zu verändern und für die Zukunft zu rüsten. Unter der Leitung von Erzbischof Jukka Paarma auf finnischer Seite und dem Ratsvorsitzenden, Bischof Wolfgang Huber, und dem stellvertretenden Ratsvorsitzenden, Landesbischof Christoph Kähler, auf der anderen Seite, erläuterten und diskutierten die Delegationen die Reformanstrengungen in beiden Kirchen unterschiedlicher staatskirchenrechtlicher Prägung. Hauptpastorin Jaana Marjanen aus Kuopio berichtete über die Strategischen Richtungsweisungen bis zum Jahr 2015, Unsere Kirchen - Teilnehmende Gemeinschaft, wie sie in Finnland entstanden sind. Der im Kirchenamt der EKD für den Reformprozess zuständige Abteilungsleiter, Oberkirchenrat Thies Gundlach, stellte nicht nur den begonnenen Prozess in der EKD dar, der 2006 durch das Impulspapier Kirche der Freiheit angestoßen wurde, sondern stellte auch weitgehende Gemeinsamkeiten in der Zukunftsorientierung beider Kirchen fest: Die Qualität kirchlichen Arbeitens, insbesondere der Pfarrerinnen und Pfarrer und der kirchlichen hauptund ehrenamtlichen Mitarbeitenden werde als zentrale Aufgabe für die Entwicklung der Kirchen angesehen. Bei dem bilateralen Austausch zwischen der finnischen und der deutschen Kirche wurden Zukunftsorientierte Wahrnehmung von Kirche auch Gespräche über die Situation ökumenischer Bünde und Zusammenschlüsse geführt. Bischof Ratzeburger Dom - Foto Heikki Jääskeläinen Matti Repo (Tampere) und Professorin Friederike Nüssel (Heidelberg), zeigten die Unterschiede im Verständnis der Bischofsweihe. Darüber hinaus wurden die unterschiedlichen Antworten auf die Frage des Präsens Christi in den Gaben von Brot und Wein beim Abendmahl dargestellt und diskutiert. Eine Expertengruppe soll bis zum nächsten Treffen in drei Jahren sich ausführlicher mit diesem Thema beschäftigen. Erzbischof Paarma verlieh dem Ratsvorsitzenden Bischof Huber als Ehrenauszeichnung die Mikael Agricola-Medaille für dessen Verdienste im Geiste des finnischen Reformators Mikael Agricola (gest. 1557). Agricola hatte bei Philipp Melanchthon in Wittenberg studiert. Christof Vetter (gekürzt aus der Pressemitteilung der EKD vom 17.6, den vollständigen Text finden Sie unter

10 Missä nyt mennään? EKD:n ja Suomen kirkon konsultaatio Ratzeburgissa Ratzeburgin idyllisen pikkukaupungin siluettia hallitsee yli kahdeksansadan vuoden ikäinen tuomiokirkko luostarirakennuksineen. Kesäkuussa niiden holvien alle kokoontui joukko Saksan evankelisen kirkon (EKD) ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtoa seurueineen keskustelemaan Saksan evankelisen kirkon EKD:n johtavan piispan Huberin ja Suomen ja Turun arkkipiispa Paarman johdolla ajankohtaisista kirkollisista aiheista. Näitä kirkkojen välisiä konsultaatioita pidetään säännöllisesti kolmen vuoden välein vuorotellen kummassakin maassa. Tämänvuotista konsultaatiota leimasi aiheiltaan monipuolinen ja laaja keskustelu. Tuon tässä esiin muutamia väläyksiä käydystä ajatustenvaihdosta. Keskustelu alkoi kirkkojen tämänhetkisen tilan ja varsinkin kirkoissa meneillään olevien varsin haasteellisten muutosten tarkastelulla. Suomen kirkossa on parhaillaan käynnissä yksi sen tähänastisen historian suurimmista seurakuntarakenteen muutoksista. Monet, jo vuosisatoja vanhat seurakunnat katoavat kokonaan seurakuntien yhdistyessä maantieteelliseltä kooltaan aiempaa suuremmiksi yksiköiksi. Saksan evankelisessa kirkossa on vastaavalla tavalla käynnissä joitakin tähän asti itsenäisten maakirkkojen yhdistymishankkeita. Keskustelussa havaittiin haasteiden ja kysymysten olevan pitkälti samanlaisia. On pohdittu esimerkiksi sitä, minkä kokoinen seurakunta tai maakirkko voi olla, jotta se olisi samalla toimiva ja ihmisiä lähellä, tai sitä, miten säilyttää paikallinen identiteetti ja tuoda kunkin paikallisen yksikön omat vahvuudet yhteiseen käyttöön. Yhtenä vastauksena näihin haasteisiin ovat sekä EKD että Suomen kirkko laatineet tahollaan tulevaisuuden toimintaa linjaavan strategian. Yksi tärkeä piirre näissä kummassakin on havainto vapaaehtoistyön merkityksen lisääntymisestä. Suuri haaste on, miten tukea seurakuntien vapaaehtoisia ja rakentaa toimiva työyhteisö heidän ja vakituisten työntekijöiden kesken. Hämmästyttävää oli muutenkin havaita, miten strategiatyöskentelyssäkin oli sekä Saksan että Suomen kirkoissa päädytty toisistaan riippumatta varsin samanlaisiin ratkaisuihin ja ehdotuksiin. Elämme toki samassa länsieurooppalaisessa kulttuuripiirissä, mutta näinkin suurta samankaltaisuutta tuskin kukaan oli osannut odottaa. Konsultaatiossa tämän koettiin osoittavan tehdyt linjaukset ja suunnitelmat oikean suuntaisiksi sekä korostavan yhteisen neuvonpidon ja kokemustenvaihdon tärkeyttä tulevaisuudessakin. Yksi EKD:n ja Suomen kirkon käytännöllisen yhteistyön osa-alue ja siksi myös keskustelun aihe konsultaatiossa on ulkosuomalaisten ja -saksalaisten äidinkielisestä kirkollisesta yhteydestä huolehtiminen. Konsultaatiossa oli esillä niin työn tämän hetken tilanne kuin myös tulevaisuuden haasteet. Erityisesti korostettiin kirkkojen välisen sopimuksen vastavuoroisuusperiaatteen tähänastista paremman toteutumisen merkitystä Saksassa tehtävän ulkosuomalaistyön kannalta. Teologista pohdiskelua käytiin muun muassa siitä, millä tavoin luterilainen identiteetti voi säilyä evankelisten (protestanttisten) kirkkojen liittyessä toisiinsa joko Saksan tunnustukseltaan erilaisten maakirkkojen yhdistyessä tai solmittaessa kirkkojen välisiä ekumeenisia sopimuksia. Pelkona varsinkin suomalaisesta nä- Delegaatioita johtivat piispa Huber ja arkkipiispa Paarma. kökulmasta on tällöin luterilaisuuden ja sen erityiskorostusten häviäminen yleisprotestanttisuuden alle. Pelko on tavallaan ymmärrettävä, puhutaanhan Saksassa yleisesti vain evankelisista ja katolisista kahtena suurena kirkkokuntana. Käydyssä keskustelussa onnistuttiin kuitenkin toteamaan tämä pelko varsin aiheettomaksi. Esimerkiksi maakirkkojen yhdistyessä jätetään yhteiseen lainsäädäntöön luterilaisten ja reformoitujen tunnustusten erilaisuuteen perustuva veto-oikeuden mahdollisuus ratkaistaessa teologisia kysymyksiä. Konsultaatiossa puhuttiin myös paljon kirkkokuntien välisistä ekumeenisista suhteista. Erityisen huolissaan oltiin Kirkkojen maailmanneuvoston tämänhetkisestä vaikeasta tilanteesta. Kirkkojen maailmanneuvoston olisi välttämätöntä panostaa ekumeenisesti keskeiseen työskentelyyn muun muassa kehittymällä ekumeenisia keskusteluja koordinoivaksi elimeksi. Muutoin on vaarana yksittäisten kirkkojen kahdenvälisissä keskusteluissa tehtävien ratkaisujen keskinäinen ristiriitaisuus ja entistä suurempi kristillisen kirkon hajaannus. Konsultaatioon oltiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Sunnuntaina Tuomiokirkossa yhdessä paikallisen seurakunnan kanssa vietetyn juhlallisen jumalanpalveluksen jälkeen oli hyvä lähteä monellakin tapaa rakentuneena kotimatkalle. Miika Rosendahl osallistui yhdessä Mauri Lunnamon kanssa Saksan suomalaisen kirkollisen työn edustajana konsultaatioon kuva: Heikki Jääskeläinen

11 Seurakunnissa tapahtunutta Seurakunnissa tapahtunutta Mölkky erobert Deutschland Deutschlands Mölkky-Enthusiasten trafen sich in Nürnberg Mitte Juni zu der ersten offenen Deutschen Meisterschaft. Gespielt wurde in zwei Kategorien: Doppel und Mannschaft. 10 Mannschaften (davon 4 aus Finnland) hatten sich angemeldet sowie 20 Spieler für Doppel. Insgesamt waren über 60 Teilnehmer anwesend. Die Idee zu der Meisterschaft hatte Horst Neuhoff. Seinem Organisationstalent ist zu verdanken, dass das Wochenende ein voller Erfolg war. DFG Nürnberg und NPV (Nürnbergin Pölkkyveikot) hatten diesen kuriosen Sportevent auf die Beine gestellt. Die lokale Presse berichtete in vier Artikeln über die fliegenden Hölzer. Außerdem war ein lustiges Video in der Online-Ausgabe einer Tageszeitung zu sehen. Wie erwartet, wurde Suomen Mölkkyliitto Turniersieger. Den zweiten Platz erreichten Vier Fäuste für ein Halleluja. Die vier Finnisch-Studenten aus Göttingen freuten sich riesig über ihren überraschenden Erfolg. Dritte wurden Mölkkoholics, eine NPV-Mannschaft. Die Stimmung an dem Wochenende war sehr locker und alle hatten Spaß. Der Termin für 2009 steht bereits fest und das Mölkky-Fieber steigt! Eija Kassner Pisteitä keräämässä Me, Pistepirkot, osallistuimme Saksan ensimmäisiin Mölkkymestaruuskisoihin kesäkuussa Nürnbergissä. Joukkuetta muodostaessamme emme arvanneet, kuinka hauskaan tapahtumaan olimme itsemme ilmoittaneet. Viiden naisen voimin aloimme valmistautua kilpailuun harjoitellen, taktiikkaa suunnitellen, pelipaitoja maalaten. Useampi ilta meni puukapulaa heitellen. Tavoitteenamme oli, ettemme jäisi Joukkuekilpailun parhaat viimeiseksi. Loppujen lopuksi pelasimme pronssista Mölkkoholics-joukkuetta vastaan häviten niukasti. Tappio ei kuitenkaan maistunut karvaalta, koskapa palkintopallille kipusi oman seuran (NPV Nürnbergin Pölkkyveikot) porukka mukanaan kahden Pistepirkon aviomiehet. Turnausvoitto meni Lahteen Suomen Mö l k k y l i i - tolle, hopeaa saavutti yllättäen ryhmä suomen opiskelijoita Göttingenistä. Mölkyn Nürnbergiin tuonut Finalistien riemua Horst Neuhoff toimi kisajärjestelyjen moottorina. Hänen organisointikykynsä ansiosta kisaviikonlopusta tuli jymymenestys. Jatkoa toivotaan ja sitähän saadaan. Vuoden 2009 mölkkykisojen suunnittelu on jo pyörähtänyt käyntiin. Tavataan Nürnbergissä! Pistepirkot: Eija, Iira, Mari, Marjukka ja Paula Kuvat: Jörg Laechelin Suomen presidentti Hampurissa Presidentti Tarja Halonen toi toukokuun alussa puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa kesän Hampuriin. Hänen Hampurin satamajuhliin liittyneen matkansa ohjelmaan mahtui myös käynti Hampurin Merimieskirkolla. Poliisiautot sulkivat Ditmar-Koel-kadun jo etukäteen muulta liikenteeltä. Ensiksi saapui poliisiauto, sen jälkeen Hampurin hallituksen limusiini, kuusi moottoripyöräpoliisia, sitten ajoi paikalle Suomen ja Hampurin lipuin varustettu presidentin Mercedes auringon paistaessa siniseltä taivaalta. Presidentti puolisoineen asteli kirkon terassille, missä odottivat merimiespastori Olli-Pekka Silfverhuth, hänen puolisonsa Outi Lehtipuu sekä kirkon ja lehdistön edustajia. Presidentin kirjoitettua nimensä kirkon vieraskirjaan jatkui tilaisuus merimiespastorin puheella. Hän kertoi kirkon historiasta, monipuolisesta merkityksestä Suur-Hampurin alueen 1500 suomalaiselle sekä merenkulkijoiden ja liikkuvien suomalaisten kohtaamisesta. Merimieskirkko on Merimiespastori Olli-Pekka Silfverhuth toivottaa presidentti Tarja Halosen ja hänen puolisonsa tohtori Pentti Arajärven tervetulleeksi merimieskirkolle. kaikenikäisten kirkko. Joulumyyjäiset, joissa käy asiakasta, ovat esimerkki suomalaisten sitoutumisesta kirkkoon ja auttavat jatkuvassa varainhankinnassa. Pedagogisen neuvoston puheenjohtaja Päivi Nurmi-Steinke kertoi puheessaan Suomen kielikouluista Saksassa. Kirkon toimintapiireistä esiintyi lasten musiikkileikkikoulu. Lasten esittämä lentokonelaulu oli aivan viehättävä! Muskari tarjoaa pikkusisaruksille omaa ohjelmaa sillä aikaa, kun isommat sisarukset ovat kirkon tiloissa kielikoulussa. Ja hyvin mielellään 1-5- vuotiaat lapset tulevat Sari Turusen johtamaan muskariin oppimaan suomalaisia lastenlauluja. Hiukan vanhemmat kielikoululaiset esittivät Sirpa Donndorfin ohjaamina kissaaiheisia runoja. Ovathan presidentin Miska ja Rontti Suomen tunnetuimmat kissat. Esitysten jälkeen hymyilevä presidentti totesi, miten tärkeää suomalaisten naisten aktiivinen vapaaehtoistyö virikkeiden ja kannustuksen välittäjänä on ulkomailla ja miten kahden kielen hallitseminen jo lapsena on rikkaus. Hän teki aikanaan ensimmäisen ulkomaanmatkansa juuri Hampuriin ja tiesi merimieskirkoista myös suomalaisen toiminnan keskuksina. Hän tutustui lisäksi kirkon Rakelin salissa työkerholaisten toimintaan. Hampurin kirkolla tämä oli ensimmäinen presidenttivierailu, ja lämminhenkisen juhlan organisaatio onnistui täydellisesti. Suomi on Hampurin sataman merkittävä asiakas ja oli tänä vuonna sataman 819. syntymäpäivän partnerimaa. Kaarina Dehls Kuva: Eike Dehls

12 NUORET Es hat sich gelohnt! Die GL II vom Neuen Testament. So lernten wir neben Landeskunde nicht nur den Zusammenhang zwischen der Geschichte des römischen Reichs und der Entwicklung des christlichen Glaubens, sondern auch uns gegenseitig etwas besser kennen. Den ersten Teil der Wanderung legten wir singend - bzw. grölend und entgegenkommende Radfahrer anfeuernd zurück, bis wir an ein Wegstück gelangten, das jeder von uns einzeln und schweigend zurücklegen sollte. So konnte man sich mit seinen eigenen Gedanken auseinandersetzen und außerdem hatten wir ja auch noch den Rückweg vor uns. Die Apfelschorle-Flaschen und Proviantbeutel, die wir im Haus Heliand bekommen hatten, waren schon bald geleert. Die meisten von uns waren ziemlich alle als wir endlich unser Ziel erreichten. Einige spielten aber noch eifrig Frisbee in der Mittagspause, die uns gegönnt wurde, bevor wir uns an die Erkundung der Saalburg, dem weltweit einzigen komplett restaurierten Römerkastell machten. In kleinen Gruppen versuchten wir herauszufinden, in welcher Position man zur Zeit des römischen Reiches am besten als Christ hätte wirken können. Keine einfache Frage! Aber nach einer guten Stunde kamen einige Ideen auf. Die Ansichten waren allerdings sehr gespalten. Einige waren der Meinung, dass man als Kaiser Foto: Galyna Andrushko Wie auch bei der ersten Schulung trafen alle Gruppenleiter (oder auch zukünftige Gruppenleiter) am Freitagabend zum Abendessen ein. Nach den Begrüßungen folgten auch schon die erste Lerneinheit und danach die Abendandacht. Dann war der Tag auch schon rum, was den meisten nicht so recht war. Am nächsten Morgen merkten wir allerdings schnell, dass wir nicht unbedingt genug geschlafen hatten. Bis endlich alle verschlafenen Gestalten eingetroffen waren, dauerte es eine Weile. Auch wenn die Andacht schon ein wenig Leben in die Gruppe brachte, waren wir doch erst nach dem Frühstück mit seinem berühmt-berüchtigten Frischkornmüsli richtig wach. Das war auch dringend notwendig, denn wir sollten dann in Kleingruppen ein komplettes Abendprogramm zusammenstellen. Das fällt nicht gerade leicht, wenn jeder einen anderen Sketch, ein anderes Spiel oder andere Lieder bevorzugt. Auch standen wir ein wenig unter Zeitdruck, weil wir schon kurz darauf unsere Wanderung zur Saalburg beginnen wollten. Obwohl der Himmel gefährlich nach Regen aussah und es ziemlich schwül war, ließen wir uns nicht aufhalten und machten uns auf den Weg. Wir pilgerten den Limes entlang und hörten an bestimmten Stellen Bibellesungen aus dem w 2008 am meisten hätte erreichen können, andere wiederum meinten, dass man unter dem einfachen Volk, der Mehrheit, besser Gehör gefunden hätte, oder gleich eine Rebellion angezettelt hätte. Auf eine Lösung konnten wir uns allerdings nicht einigen. Daher bemühten wir uns auf dem Rückweg, erst einmal uns gegenseitig besser kennen zu lernen. In den Gruppen, in denen die GLs im Sommer auch auf den Konfilagern zusammenarbeiten werden, mussten wir Fragen von Karten beantworten. Dieses Spiel war äußerst interessant. Fragen wie wie oft hilfst du im Haushalt?, wer ist dein Vorbild? oder was bringt dich zum Weinen? lösten manchmal richtige Diskussionen aus. Dabei merkten wir gar nicht, dass wir den ganzen langen Weg zurück schon hinter uns hatten. Auch wenn die meisten fix und fertig waren, brachte uns das Abendessen oder spätestens das darauf folgende Abendprogramm wieder auf Trab. Die Spiele, Sketche und Lieder waren einfach unglaublich! Zum Abklingen feierten wir einen Gottesdienst, nach dem wir noch ein wenig Zeit zusammen verbrachten, bis wir schließlich ins Bett mussten. Am nächsten Morgen ging es ja wieder mit einer Andacht los und die Pfarrer hofften, dass wir zumindest einmal nicht zu spät kommen würden. Beinahe wäre es uns auch gelungen. Aber nur beinahe! Wir brauchten mal wieder erst das Frischkornmüsli. Daher fing die Lerneinheit über Kommunikation auch erst nach dem Frühstück an. Nach dem Mittagessen wurde dann erst einmal eine herzliche Umarmungsrunde gemacht - es dauert immerhin ein wenig, bis wir uns wiedersehen werden - und alle verabschiedet. Obwohl das Wochenende im Vergleich zum ersten ziemlich anstrengend ausgefallen war, zeigte eine Feedbackrunde, dass es sich auf jeden Fall mal wieder gelohnt hat. Problemlösungen und Streit schlichten gehört schon so gut wie zu unseren Spezialgebieten. So schnell bringen uns die Konfirmanden jetzt nicht aus der Fassung! Katri Laakso 8-9 w

13 KIELIKOULU KIELIKOULU Hei koko kielikouluväki! Augusta-neiti leirillä Juhannus on vietetty, ja monessa osavaltiossa ollaan jo kesälomilla. Hampurin koulu oli vieraisilla Bremenissä juhannuksena. Tästä voitte lukea tarkemmin näillä kielikoulusivuilla. Voimme vain todeta, kuinka mukavaa tällainen koulujen välinen kanssakäynti on. Münchenin, Bonnin ja Münsterin koulut ovat juhlineet 30-vuotispäiviään, ja syyskuussa seuraavat perässä Berliini ja Hampuri. Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli toukokuun alkupuolella vierailulla Hampurissa, ja tapasi myös kielikoululaisia ja opettajia sekä vanhempia tässä yhteydessä Merimieskirkolla. Hän korosti spontaanissa vastauspuheessaan kaksikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkitystä ja puhui myös suoraan läsnäoleville lapsille. Presidentillähän on myös oma lasten internetsivu: Suomalaiset koulut maailmalla eivät näyttäneet olevan hänelle tuntematon asia, joten hän tiesi mistä puhui. On erittäin positiivista, että presidentti huomioi näin koulujemme toimintaa. Vein kaikkien koulujemme puolesta terveiset hänelle. Tästä vierailusta voitte lukea tarkemmin sivulta 21. Toivotan nyt kaikille hyvää kesää ja kauniita ilmoja sekä virkistävää lomaa! Kesäisin terveisin Päivi Nurmi-Steinke Puh Hei kaikille! Minä olen Augustaneiti ja vietin yhden huhtikuun viikonlopun Freiheimissa! Seuranani oli parikymmentä pientä lasta ja kullakin isä tai äiti mukana. Kuulin nimitettävän tapahtumaa motivaatioleiriksi, mutta minusta kaikki oli enemmän taikaa ja taidetta. Lauantaina minua hieman huoletti, miten sellainen lapsilauma minunlaiseeni ikäneitoon mahtaa suhtautua, joten päätin varmuuden vuoksi pukeutua minäkin äidiksi ja seurasin ensin touhua sivusta. Alussa leirin vetäjä, Johanna Nordling, kertoi meille sanataiteesta. Lähdimme sitten yhdessä taikamaailmaan, missä kaikki on mahdollista: karkkeja ja suomalaisia herkkuja kasvaa puissa, puut kävelevät jäykkinä sipsuttaen tai autot lentävät lasirakennuksia väistellen. Taikamaailman ihmeellisyyksiä kuvattiin myös liikkeillä, joten saivat siinä minunkin lepsahtaneet lihakseni vetreytystä jo ennen jokailtaista ikäneitojumppaa. Ennen iltapuuhia osuin paikalle kuulemaan lasten keksimää hienoa tarinaa Johannan saduttamana ja kävin salaa ihailemassa mielikuvitusrikkaita taikaolioita. Noissa olioissa yhdistyivät eläin ja esine, ja muistan nähneeni ainakin kampa-käärmeen, auto-krokotiilin ja kynä-hevosen. Iltasatuja oli sitten tarjolla vaikka miten! Osallistujat olivat ottaneet mukaansa omasta mielestään hyviä kirjoja ja apuopettaji- en iltasatujen jälkeen saattoi vielä lainata kirjan siitä kirjavuoresta huoneissa luettavaksi. Aamu alkoi jo kohtuullisen varhain, kuten vanhemmat olivat edellisenä iltana ennustaneet, mutta en kyllä malttanut minäkään nukkua pitkään. Sunnuntaiksi olin nimittäin suunnitellut suuria tanssiaisia ja minun piti huolehtia muutamasta pikkujutusta. Aamiaisen jälkeen huomasin jotain KAMALAA tapahtuneen. Minun iki-ihanat taikakenkäni olivat nimittäin kadonneet!!! Etsin tietysti joka paikasta ja kyselin lapsiltakin, mutta kukaan ei ollut nähnyt kenkiäni. Ja pahinta kaikessa oli, että tulossa oli ne tanssiaiset enkä minä osaa tanssia alkuunkaan ilman niitä taikakenkiäni. Tanssimisen lisäksi taikakengillä voi juosta uskomattoman lujaa ja hyppiä valtavia loikkia, joten tästä syystä aloin epäillä rikoksen mahdollisuutta ja soitin viipymättä etsivä Tarkkasilmälle. Onneksi Tarkkasilmä auttoi sitten konstaapeli Pupusen ja lasten kanssa minua. Lapset keräsivät epäiltyjen listalle hovimestarini Jamesin, naapurini Tuulia-neidin ja sisareni Fionan. Olivat kyllä kaikki minunkin mielestäni erittäin epäilyttäviä. Joku taisi epäillä jo itse etsivä Tarkkasilmääkin... Ja johtolankoja, niitä vasta löytyikin! Juttu sai sitten yllättävän käänteen, mutta kengät löytyivät vasta pitkän ja tehokkaan etsinnän tuloksena. Mikä helpotus! Olin niin onnellinen, että kutsuin kaikki lapset ja aikuisetkin mukaan tanssiaisiin. Taikakengillä pyörähdellessä tuli niin kuuma, että olin hyvin kiitollinen vähän rauhallisemmasta ohjelmasta. Taisin mennä hieman päästänikin pyörälle, kun en muista, mitä missäkin välissä tapahtui, mutta lapset viihtyivät hyvin Johannan ympärillä. Välillä he miettivät Johannan kanssa, millainen jonkun runon hahmo on, miten hän liikkuu, miten suuttuu, miten syö. Ja kaikki liikkeet näytettiin tietysti, niin että minäkin ymmärsin, miten esimerkiksi yksinäinen ja ujo hahmo suuttuu lapset polkivat varovasti jalkaa ja piipittivät. Sadutustakin oli taas, ja voi sitä hurjaa tarinaa, mikä lapsilta ja Johannalta syntyi! Lapset näyttivät olevan melkein pinossa Johannan edessä, kun jokainen halusi niin innolla tutkia sadutuspussista löytyviä virikeesineitä ja esittää niistä omia arvelujaan ja liittää ne tarinaan. Muodonmuutostarinoitakin syntyi ryhmissä. Aika kului leirillä kuin taikasiivillä ja niin oli pian kotiinlähdön aika. Taikakenkäni pakkasin erityisen huolellisesti kuljetuskassiin. Ah, kyllä oli kiva viikonloppu! Kiitoksia paljon leiristä sanataideopettaja Johannalle, apuopettajille, loistaville apuetsiville ja mukaville äideille ja isille! Lisäksi järjestänyt taho, eli Ruhrin alueen kielikoulu, pyysi minua kiittämään taustalla vaikuttaneita Suomi- Seuraa ja pedagogista neuvostoa rahallisesta tuesta sekä tiedollisesta ja suunnittelullisesta avusta erinäisiä henkilöitä, joita koulun puheenjohtaja on kysymyksillään kiusannut! Lämpimin terveisin, Augusta-neiti

14 KIELIKOULU KIELIKOULU Münchenin Suomi-koulu Muksula 30 vuotta Toukokuun ensimmäisenä lauantaina loistaa aurinko Baijerin valkosiniseltä taivaalta. Münchenin suurimman evankelisen Mattheuskirkon pääsisäänkäyntiä koristavat suomalaiset sinivalkoiset liput. Kirkon seurakuntasaliin on kokoontunut runsaasti väkeä; reilut sata koulun oppilasta, opettajia, vanhempia ja juhlavieraita. Salin etuosassa näyttämön edessä vilisee valkoisiin koulun t-paitoihin pukeutuneita oppilaita. Juhlan ohjelman on suunnitellut ja sitä on tullut opettajien ja oppilaiden kanssa toteuttamaan Leena Pantsu, joka toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin varhaiskasvatuksen lehtorina. Hän on ollut Suomi-koulun opettajana vuonna 1988 aloittamassa mm 5-kielisen kanteleen soiton opetusta. Senkin jälkeen hän on usein käynyt täällä pitämässä musiikkipäiviä tai motivaatioleirejä. Tänään ohjelman teemana on VESI, tyypillinen suomalainen elementti. Ohjelman runko ja juoni perustuu Risto Järvenpään lauluun Ukko Jörrikästä, jota esittää koulun oppilas Sebastian Godderis. Kaikki koulun oppilaat laulu-leikkipiiriläisistä Starnbergin sateliittikoulun ryhmäläisiin esittävät harjoittelemansa lorun, runon, laulun, tanssin jne. Yleisö saa kuulla pöllöstä, joka ei saunomasta lakkaa, lujasta laivasta ja pikku kaloista, jotka uivat ja uivat. Hurjat merirosvot innostuvat letkeään tanssiin. Kanteleryhmä laulaa ja rämpyttelee rennosti itse sepittämäänsä loruun tekemänsä räppisävelmän. Yleisö on innoissaan monipuolisesta ohjelmasta ja antaa raikuvat aplodit. Koulun puheenjohtaja Pia Godderis johdattelee ohjelman sujuvasti esityksestä toiseen. Sitten on tervehdysten ja onnittelujen vuoro. Opettajatkin kukitetaan ja oppilaat saavat esiintymisen Pastori Miika Rosendahl juhlisti Münchenin kielikoululaisten juhlaa lasten jumalanpalveluksella. Kuva Mauri Lunnamo jälkeen lakuja. Kulinaariset nautinnot: talkoilla leivotut karjalanpiirakat sekä korvapuustit, pullat ja kakut kahvin tai mehun kera kruunaavat onnistuneen juhlan. On ollut mahtavan mielenkiintoista seurata Münchenin Suomi-koulun kasvua ja kehitystä. Toiminnan alkuvuosina oppilaiden lukumäärä pysyi kolmenkymmenen tienoilla ja opetus tapahtui kolmessa ryhmässä. Kasvu alkoi vähitellen, lisääntyen 1990-luvulla, jolloin oppilasmäärä kaksinkertaistui. Nyt 2000-luvulla kasvu jatkuu yhä ja koulun oppilaita kirjataan reilusti yli sadan (100!). Koulun jäsenperheinä ovat klassiset saksalaissuomalais-perheet, täysin suomalaiset uusmuuttaja -perheet, jotka yleensä tulevat määräajaksi asumaan Müncheniin. Lisäksi on aivan selvä uusi aalto toisen sukupolven suomalais-saksalaisia tai suomalais-muunmaalaisia perheitä mukana. Muksula on syntynyt onnellisten tähtien alla. Opettajiksi on aina löytynyt päteviä ammattiosaajia. Johtokunnassa innokkaiden vanhempien(=äitien) joukko suunnittelee ja toteuttaa toimintaa. Näin koulu on pystynyt kasvamaan ja kehittymään nykyisiin mittoihinsa. Koulu toimii keskiviikkoisin, jolloin opetusta annetaan seitsemässä eri ryhmässä. Tunkua on ollut etenkin laululeikkipiiriin, jonka yli 30 pikkuoppilasta laulavat ja leikkivät vuoden alusta lähtien kahdessa eri ryhmässä. Viikonloppuisin kokoontuvat kaksi kertaa kuussa nuorisoryhmät. Starnbergissa toimii 3 kouluikäisten oppilaiden ryhmää. Tästä on hyvä jatkaa. Toivon koulullemme reippaan toiminnan vuosia edelleenkin Marja-Leena Müller Mölkkyä ja maanjäristystä Hampurin koulu juhannuksen vietossa Bremenissä Muutama Hampurin suomalaisen kielikoulun ryhmä teki kahden opettajan, Jenni Siitosen ja Päivi Nurmi-Steinken, sekä useiden vanhempien kanssa retken Bremeniin. Tilausbussi odotti lauantaiaamuna Landungsbrückenillä iloista porukkaamme. Ilma suosi meitä säätiedotuksesta välittämättä, eli aurinko paistoi kuitenkin koko päivän. Ensin menimme Universumnimiseen Heurekan tyyppiseen tiedekeskukseen, jossa aika meni kuin siivillä katsellessa ja testatessa erilaisia laitteita. Ylivoimaisesti suosituin tuntui olevan nk. maanjäristyshuone, jossa voi kokea olohuoneessa istuen maanjäristyksen erilaisia voimakkuuksia. Useim- Lapset ja aikuiset vetävät yhtä köyttä. Kuva: Pekka Aitolahti Iloinen porukka Hampurista valmiina Universumia varten. Kuva: Päivi Nurmi-Steinke mat retkeläiset eivät kerinneet ollenkaan käydä uudella alueelle rakennetulla seikkailuleikkipaikalla, ihmeteltävää kun riitti muutenkin. Matka jatkui Bremenin koulun ja DFG:n juhannusjuhlaan, joka oli suomalaisittain luonnon helmassa. Juhla alkoi perinteisesti lipunnostolla ja Lippulaululla. Sen jälkeen nautimme Bremenin koulun vieraanvaraisuudesta. Hampurin koulun oppilaat toivat tuliaisina korillisen itse leipomiaan karjalanpiirakoita, jotka maistuivat mainiolta hieman erilaisesta ulkoasustaan huolimatta! Bremeniläisten korvapuustit ja muut herkut menivät niinikään kuin kuumille kiville. Ohjelma jatkui leikkien ja pelien merkeissä kuten esim. mölkkyä pelaten. Sekä lapset että aikuiset osallistuivat leikkeihin. Lopuksi kerkesimme juuri ja juuri vielä syödä paistettua makkaraa, ennenkuin lähdimme liian aikaisin kotimatkalle ehtiäksemme Anna Hanskin juhannuskonserttiin Merimieskirkolle. Suurkiitos bremeniläisille mukavista juhannusjuhlista, ja kutsu tulla Hampuriin vierailulle on voimassa! Meille kaikille jäi mukavia muistoja juhannuspäivästä Voimme vain suositella tällaisia koulujen välisiä vierailuja. Sekä lapset, vanhemmat että opettajat voivat tutustua toisiinsa, ja lapset kokevat tällaisella matkalla, että muuallakin on samassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria, joita vanhemmat kannustavat suomen opiskelussa. Päivi Nurmi-Steinke

15 kirkolliset toimitukset kaste Janne Samuel Dallmeier synt Hannover kast Seligenstadt/ Hessen Jonah Lutter synt Düsseldorf kast Düsseldorf Wiljam Henrik Sebastian Kreutzman synt Praha kast St Michal V Jirchářích, Praha Rasmus Adrian Hilgert synt Duisburg kast Ratingen Philipp Samuli Heerde synt Heidelberg kast Gaiberg Noah Johann Spenhoff synt Hampuri kast Hampuri Avioliittoon vihitty/avioliiton kirkollinen siunaaminen Timo Kallinen ja Andrea Stewart-Kallinen Moisburg Marco Hartmann Jasmin Irja Tuulikki Elfving-Hartmann Ratingen-Linnep Mikko Hoikka Anna-Maria Mende Cämmerswalden kyläkirkko Jukka Alakontiola Katja Helenius Berliini, Passions-kirkko Suomen uusi Saksan suurlähettiläs Harry Helenius on aloittanut työnsä Berliinissä. Suurlähettiläs Heleniuksen haastattelu on luettavissa nettisivuillamme: > ajankohtaista. Ein Interview mit dem neuen Botschafter von Finnland, Harry Helenius, finden Sie unter RENKAAN AIKATAULUT: Rengas 10/2008 ilmestyy KV 40: lokakuun tapahtumatiedot artikkelit: 1.9. / srk-sivut: 1.9. Rengas 11/2008 ilmestyy KV 44: marraskuun tapahtumatiedot artikkelit: / srk-sivut: Toimisto kesälomalla Zfka-Büro im Urlaub

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20. Kertaustehtävät 1 Ratkaise numeroristikko. a b a) 20 c b) 9 c) 11 d d) 12 e e) 40 f f) 2 g g) 3 h h) 70 i i) 30 j j) 6 k k) 100 l l) 18 m m) 17 n n) 61 o)! 2 Täydennä verbitaulukko. ich du er/sie/es kommen

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset saksa-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser Welt. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-saksa Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Herzlichen Glückwunsch! Für Euren gemeinsamen Lebensweg wünschen wir Euch alle Liebe und alles Glück dieser

Lisätiedot

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger 1 2 Enni Saarinen Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Stufen A1 und A2 zweisprachig mit finnisch-deutscher Übersetzung 3 Das Erste Finnische Lesebuch für

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Sydämen koti. saatesanat

Sydämen koti. saatesanat saatesanat Sydämen koti yhä uudelleen juuriltaan revitty sielu vereslihalla kaikkien tuolien välissä matkalaukussa sydämen koti Näin kirjoitin muutama vuosi sitten, kun taas kerran kipuilin oman itseni

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16.

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Kertaustehtävät 1 Täydennä werden-verbillä. Mira: Paul: Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Laura: Frau Schumacher, wie alt 4) Sie dieses Jahr? Frau Schumacher: Ich

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Puitteet kunnossa. saatesanat

Puitteet kunnossa. saatesanat saatesanat Puitteet kunnossa SKTK:n toiminnan puitteet ovat kunnossa. Niin todettiin monessakin suhteessa Hampurissa pidetyssä vuosikokouksessa. Jäsenyhdistykset, Suomen kirkko ja valtio sekä Merimieskirkko

Lisätiedot

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT SAATESANAT Bereit zum Aufbruch? Elämä on täynnä loppuja - ja uusia alkuja. Kesän ja loman loppuminen merkitsee syksyn alkamista, töihin palaamista, uutta kouluvuotta ja uutta työkautta uusine mahdollisuuksineen

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Happy birthday SKTK! SAATESANAT

Happy birthday SKTK! SAATESANAT SAATESANAT Happy birthday SKTK! Maaliskuussa 1971 saavuin laivalla Hampuriin aloittamaan Keski-Euroopan siirtolaistyötä. Menin merimieskirkolle, jossa merimiespappi Göran Hellbergin kanssa katseltiin karttaa

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Hotelliin saapuminen An der Rezeption

Hotelliin saapuminen An der Rezeption 1 Tehtävän kohderyhmä saksa A- ja B-kieli, 7.-9.-luokka 2 Tehtävän konteksti matkustaminen aihepiirin käsittelyvaihe: Hotelliin saapuminen An der Rezeption Ennakkoon on käsitelty lukukirjasta tekstikappale,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Poikkea kirkkoon! saatesanat

Poikkea kirkkoon! saatesanat saatesanat Poikkea kirkkoon! Pimeänä talvisena lauantai-iltana 1970-luvun puolivälissä rantautui kotipaikkakuntani asemalle itäeurooppalainen matkustaja. Kun yhteistä kieltä ei ollut, lähetti asemanhoitaja

Lisätiedot

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 -

Erään. henkisen parantumisen tukijan. Credo. eines. Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Erään henkisen parantumisen tukijan Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters - 1 - Credo eines Spirituellenheilungsbegleiters Text: Pablo Andrés Alemany Lektorat: Astrid Ogbeiwi In Finnisch übersetzt

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p.

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p. HAKIJA ID Valvoja täyttää HELSINGIN YLIOPISTO GERMAANINEN FILOLOGIA / SAKSAN KÄÄNTÄMINEN Valintakoe / Tasokoe SAKSAN KIELEN KOE 4.6.2010 Sivua ei saa kääntää ennen kuin siihen annetaan lupa. Merkitse kaikki

Lisätiedot

Liikkuvien ihmisten kirkko

Liikkuvien ihmisten kirkko saatesanat Liikkuvien ihmisten kirkko Hampurin merimieskirkko juhlii 110-vuotista taivaltaan kesäkuussa. Merimiesten työn puitteet ovat yli sadan vuoden kuluessa muuttuneet paljon, ja muuttuneet ovat myös

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Johannes Brahms (1833-1897): Ein deutsches Requiem. Etelä-Karjalan klassinen kuoro

Johannes Brahms (1833-1897): Ein deutsches Requiem. Etelä-Karjalan klassinen kuoro Johannes Brahms (1833-1897): Ein deutsches Requiem kuorolle ja nelikätiselle pianolle Etelä-Karjalan klassinen kuoro Pekka Hyyrynen, baritoni Emmi Kaijansinkko, sopraano Timo Koskinen ja Ninni Niemi, piano

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Oma lehti on hieno asia

Oma lehti on hieno asia SAATESANAT Oma lehti on hieno asia ja tärkeä osa suomalaista kulttuuria maassaan, kirjoitti Suomi-Seuran julkaiseman Suomen Sillan päätoimittaja Leena Isbom pääkirjoituksessaan vuosi sitten. Samaan tulokseen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin:

Deutschsprachige Ärzte in Helsinki. Allgemeinmedizin: Stand April 2016 Deutschsprachige Ärzte in Helsinki Allgemeiner NOTRUF 112 Medizinischer Notdienst (09) 10023 Diese Angaben basieren auf Informationen, die der Auslandsvertretung zum Zeitpunkt der Abfassung

Lisätiedot

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren)

Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier. 1. Kurze Vorstellung. Personalpronomen 1. minä 2. sinä 3. hän (se bei Gegenständen, Tieren) Finnisch Sprachkurs mit Maria Baier 1. Kurze Vorstellung Kuka sinä olet? Wer du bist? Wer bist du? Minä olen... Ich bin... Hauska tutustua! Schön, dich kennen zulernen Personalpronomen 1. minä 2. sinä

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lassen Sie sich von dem vorliegenden Heft inspirieren. Auf ein Wiedersehen vielleicht in Meißen?

Lassen Sie sich von dem vorliegenden Heft inspirieren. Auf ein Wiedersehen vielleicht in Meißen? SAATESANAT YKSI KERRALLAAN Suomen lain mukaan naimisissa saa olla vain yhden puolison kanssa kerrallaan. Yllättävästä näkökulmasta tähän törmäsi Saksassa asuva suomalaisnainen, joka pyysi Suomen viranomaiselta

Lisätiedot

Kasvatusta koko elämä

Kasvatusta koko elämä SAATESANAT Kasvatusta koko elämä kirjoittaa pastori Sanna Kiviluoto kristillisen kasvatuksen vastuualueen esittelyssä sivuilla 6-7. Pyhäkoulu, rippikoulu, kaksikielisyyspäivä, Gospel ja missio, Virtaa

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Jeder braucht ein Zuhause

Jeder braucht ein Zuhause saatesanat Jeder braucht ein Zuhause Jumalanpalveluksessa kuulijoilta kysyttiin, mikä heille antaa kodin tunnun. Vastaukset kuvailivat niin auton nahkaistuinten tuoksua kuin lempinojatuolia lämpöisen takan

Lisätiedot

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen?

Apukysymyksiä: Wie viele Einwohner? Wie alt? Sehenswürdigkeiten? Was kann man dort machen? Aihepiiri Helsinki Suomen kesä Mökkielämä Viestinnällinen tavoite Matkalipun osto Hotellihuoneen varaaminen Toriostosten tekeminen Suomen kesästä kertominen Oman kotipaikkakunnan esitteleminen Ääntäminen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Ei yksinäinen puu valkeeta ota.

Ei yksinäinen puu valkeeta ota. SAATESANAT Ei yksinäinen puu valkeeta ota. Sen tietää jokainen, joka on joskus yrittänyt sytyttää tulta nuotioon tai saunan pesään. Yhtä lailla me ihmiset tarvitsemme yhteyttä. Kesän matkoja suvun tai

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Ystävyys! SAATESANAT. Ystäviä matkallesi! Gelingende Wege in guter Gesellschaft wünscht. RITVA PRINZ Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin

Ystävyys! SAATESANAT. Ystäviä matkallesi! Gelingende Wege in guter Gesellschaft wünscht. RITVA PRINZ Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin SAATESANAT Ystävyys! Olen siinä suhteessa onnekas, että minulla on aina ollut hyviä ystäviä. Elämänvaiheiden ja monien muuttojen mukana paras ystävä on vaihdellut. Syvänä on kuitenkin säilynyt opiskeluaikojen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht?

Einheit 1 Liebe fürs Leben oder auch nicht? Liebe fürs Leben oder auch nicht? Los geht s! Aller Anfang ist schwer Ääniteteksti...14 Schlüsseltext: Zwischen Kind und Karriere Sisältö: Teksti kertoo ensin yleisellä tasolla väestökehityksestä Saksassa.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Iloista synttäriä! saatesanat

Iloista synttäriä! saatesanat saatesanat Iloista synttäriä! Toukokuun 25. päivänä SKTK täyttää 40 vuotta. Järjestömme on tullut keski-ikään. Nuoruuden hullunrohkea into on löytänyt vakaat uomat elämän kulkea. Takana on muutamia kriisejä,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz

SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz SAATESANAT Lentopallo oli ensimmäinen kontaktini suomalaiseen seurakuntaan Saksassa. Taittajallemme Marille ensimmäinen kosketus oli lapsen kielikoulusta tuoma Rengas-lehti, toimistoassistentillemme Tainalle

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

SAATESANAT. Yhteistyö

SAATESANAT. Yhteistyö SAATESANAT Yhteistyö on edellytys sille, että niilläkin paikkakunnilla, joilla on vain vähän suomalaisia, voidaan tarjota suomenkielistä toimintaa. Aluepäivillä mietittiin, miten yhteistyötä suomalaisyhteisön

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

mit Präsidentin Halonen

mit Präsidentin Halonen 2 2008 n DFHK-Jubiläum in Hamburg mit Präsidentin Halonen n und in Helsinki mit Wirtschaftsminister Glos Fotogalerie Kuvagalleria Oberbürgermeister Jussi Pajunen (links) und Botschafter René Nyberg führten

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit KOKOUSAIKA 06.05.2011 perjantai klo18.13-07.05.2011 lauantai klo 16.19 KOKOUSPAIKKA Suomalaisen kirkollisen työn keskus, Markgrafstr.

Lisätiedot