Koko väki pitoloihe Kopittukaa pulmi pitämää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koko väki pitoloihe Kopittukaa pulmi pitämää!"

Transkriptio

1 Ingerisoomlaste pulmakombestikul põhinev lavakava Koko väki pitoloihe Kopittukaa pulmi pitämää! Esietendus, 14. juunil 2014, Paides

2 2 I osa Vana-Vigala Rahvamaja näitetrupp Vigala Vahvad etendus Pulma! Autor Anne Andrejev Mängivad: vanaema, mummo Anni - Mari Saffre lapselaps Tuuli - Emily Pilv lapselaps Heli Soomest - Kärolin Kikas lapselaps Armas - Joonas Asumets Pulma! peategelased on pööningule sattunud lapsed, kes vanaema jutustuse põhjal hakkavad edasi andma oma tõlgendust pulmatraditsioonidest. Seekord piirdume vaid mõne tavaga, sest vastasel korral peaksime lausa paariks päevaks etendama jääma. Juhendajad: Anne Andrejev, Astra Põlma Tantsuõpetus: Liina Kikas Helifailid: Arno Suislep **************************************************************** II OSA Sissejuhatus pulmamängu laulu- ja tantsuga Lääne-Eesti Ingerisoomlaste Seltsi esinaine: Hilma Tervonen Tantsuõpetus: Röntyskä Eestlaulja: Timo Kalmu Pruut: Anne Andrejev Peigmees: Andres Kikas Pärimusalane abi: Taisto Raudalainen Projektijuht: Anne Andrejev Pruutpaari rõivad: Aili Hansumäe Rõivaste tutvustus: Raija Pedak Kava kujundus: Hanno Ljubomirov

3 3 Pulmatavandist Ingeris K ultuuriuurijad on kirjeldanud elu üleminekurituaale kui kriisiületust, kus inimene läheb alla surma valda, viibib mõnda aega üleminekuseisundis ja tõuseb üles uue inimesena uues rollis ning uue staatusega. See käis pärimuskogukonnas nii nimepaneku ja ristimise, initsieerimise ja leeritamise, meheks ja naiseks tunnistamise, lapse sünnitamise, väärikasse ikka jõudmise kui viimsele teekonnale saatmise kohta. Pulmakombestiku kaudu juhatatakse noorpaar abielurahva hulka noorik saab perenaiseks, pereemaks, mees aga peremeheks ja -isaks. Mõrsja lahkub lõplikult isakodust ja kohaneb uue eluümbrusega. Ingeri pulmades kinnitati uued sidemed kahe hõimu vahel. Seda tõendasid sümboolsed rahad, vastastikused kingid, kokkuleppeline noorpaariabi ning lõpuks kaasavara pritanat ja myötäjäiset. Pulmatavandil on olnud sõna ka sotsiaaltagatiste ja õiguskaitse osas. Algselt ei olnudki külarahval pulma kuigivõrd asja. Neid peeti kontvõõrasteks (huntit). Juba 19. sajandi teisest poolest võib aga ingeri pulmast kõnelda valdavalt kui kahe suguvõsa sidemeid kinnitava hõimupulma ja külapulma segust. Ingeris peeti laulupulmi, kus erinevate rituaalidega seondusid teatud laulu- tüübid kindlas järjestuses. Varasematel aegadel lauldi kalevalamõõdulisi pulmalaule, hiljem hakati nende kõrval aga üha enam kasutama ka uuemat lüürilist lauluvara sajandi vahetuseks olid viimased saavutanud mõnes piirkonnas juba ülekaalu. Kaua aega püsisid kasutusel pilkelaulud, mida peiupoolses pulmas lauldi peamiselt peiu ja tema suguvõsa kohta. Vahel esines koguni kahe suguvõsa vastastikuseid võistulaulmisi. Uuemal ajal, kui vanapärase laulu oskus taandus, kasutati enamasti andekate pulmalaulikute teenust. 1} Kysyminen Ingeris käis sageli ema pojale naist küsimas-vaatamas ehk eelkosjas. Parrii laulaminen ehk kosjasobitamine oligi enamasti naistevaheline asi, mida võidi alustada näiteks kiriku eesruumis enne või pärast teenistust, jüripäeva pidustustel vm. 2} Kosinta ja rahominen Kui peig läks isamehega (puhemies) neiule kosja, viis ta mõrsjale linikusse seotud sümboolsed rahad toimus rahominen. Need rahad võis mõrsja veel tagasi lükata ehk siis korvi anda. Kui aga mõrsja ema tõi peiukandidaadile ja kaasas olnud isamehele sealsamas kirjatud rätiku nästyki, oli kaup kohe tehtud. 3} Tupakaiset Pärast seda, kui kosjad vastu olid võetud, kogunes küla noorsugu ja teinekord lapsedki kuhugi tuppa või aida ette tubakat popsima. Sellega

4 4 matkisid nad osatavalt peremeest ja puhemiest, kes õnnelikku kosjakauba kinnituseks tobid ette panid. 4} Koinkatsojaiset Paar nädalat enne pulmi, kui noorpaar oli kirikus välja kuulutatud, tulid mõrsja vanemad, tädid-onud ja ristivanemad mõrsja tulevast kodu kaema. Vaadati, millisesse majapidamisse tulevane noorik satub. Sümboolselt uuriti kangaspuude kohta, kaevu kaugust majast, puuriitade rohkust jm. Siin leidis aset ka üldtuntud komme, kus mõrsja pidi kõikide nähes kokku pühkima põrandale visatud haorisu. Seda saatis naljatoonis öeldud ähvardus: Saat ruhvorikon, ko heikost pyyhit! Saad rõugearmilise mehe, kui halvasti pühid! Kui aga kõik korralikult kokku pühitud, öeldi tunnustavalt: Et sie ruhvorikkoo saakaa! Saad siledanäolise, mitte rõugearmilise kaasa! See kõik käis siis tulevase kaasa kohta! 5} Käeniskentä / kihlajaiset Käelöömisega kinnitasid nii mõrsja vanemad kui isamees, et abielu on lõplikult kokku lepitud. Sealsamas lepiti kokku selleski, kui palju pulmakinke pidi peiu sugulastele tegema. Samuti, kas mõrsja saab kaasa mullika, õhvakese või vaid mõne lamba. Selle kinnituseks viskas puhemies ahju peale mündi, sõnades: Hiton silmään! et paha silm kosjakaupa ära ei kaeks ja kokkuleppeist ikka kinni peetaks. 6} Kuuluttaminen kirkossa Kirikuõpetaja kuulutas noorpaari kihluse välja ja kui abielu sõlmimisele kellelgi vastuväiteid polnud, andis õpetaja sellele kahe nädala pärast oma õnnistuse. Kihluste ja pulmade vahelist aega täitsid mitmesugused ettevalmistused. 7} Vetserinka-ilta Küla noorsugu sai viimast korda lõbutseda koos kihlatuga. Peig võis läbi tantsitada oma endised heila d ja mõrsja veetis õhtu sõbrannade-toveritsade ringis. Sealtpeale ei sobinud noorpaaril aga enam noorte tantsupidudel käia. Neil seisid ees juba uued ülesanded. 8} Ottajaiset / nuoteet Mõrsjapoolsed pulmad. Kümmekond peiupoolset meest tulid koos peiuga ottamaan, millest nimetus ottajaiset tulenebki. Kesk-Ingeris tunti ka sõna nuot(t)eet. Mõrsjapoolne sugu oli vastavalt nuoteväki. Mõrsjat toetas 5-6 kaasot või sahveritsat ehk eakaaslast, kes talle siis hüvastijätuks laulsid. Kurbade saattolaul de saatel riietati ja tanutati mõrsja enamasti juba kodus. Eesti-Ingeris oli aga kombeks mõrsja tanutada kas pärast laulatust kiriku eesruumis või esimeses külas teel peiukoju. Oma neiupärja viskas mõrsja esiotsa kolmel korral demonstratiivselt maha ja alles neljandal korral lasi ta liniku endale pähe siduda. 9} Vihkiminen Laulatus oli ennevanasti pulmade pidamisega üsna nõrgalt seotud. Kuigi just kiriklik laulatus kin-

5 5 nitas abielu kirikuvõimude silmis, võeti seda rahva poolt vaid paratamatu asja ajamisena. Laulatust ei loetud isegi pulmakommete hulka. Hilisemal ajal peeti siiski tähtsaks, et ka laulatus oleks pidulik, lasti raha eest süüdata võimalikult palju küünlaid, mis oli omakorda staatuse näitajaks. Samuti järgnesid pruutpaarile korvoit poistest-tüdrukutest pruutneitsid, kellel kõigil olid rinnas riidest või paberist valmistatud rosetid. Ilmarahva silmis sai pruudist noorik abielunaine aga alles siis, kui ta oli tanutatud, linutatud ja põlletatud. Need olid pulmade pühalikumad kõrghetked. Eesti-Ingeris seoti pruut ja peig käsipidi kokku vaarnikaga (rätiga) ja sedasi jäid nad seotuks peiukodus laua taha istutamiseni. 10} Pijot sulhasen koissa Kaks-kolm lintide ja kaseokstega ehitud hoburakendit koos pruutpaari, ristivanemate ja isamehega saabusid siis kuljuste kõlinal peiukoju. Enne peigmehe koju jõudmist võis aga noorpaari sarapana (vedruvankri) eest üle külatänava tõmmata köie, et neilt nuor rahhaa, teisisõnu väljendudes viinapudelit nõuda! Väravasse jõudes läks aga lahti tõsine pulmamäng, kus mõlemad osapooled, nii mõrsja- kui peiupoolne sugu pidid esitama mitmesuguseid rollimänge. Peiukoju jõudes õnnistasid peiu va- nemad kõigepealt noorpaari. EestiIngeris olid selleks maha puistatud puhtad õled, Kesk-Ingeris aga laotati trepile lambanahkne kasukas. Varasematel aegadel on ehk nõnda mõrsjat kui võõra pere esindajat enne läve ületamist majahaldjaga lepitatud? Loeti Issameiet. Vanemad soovisid pruutpaarile abieluõnne. Noorpaar kummardas omakorda kolm korda vanematele. Seejärel näidati pruutpaari sümboolselt ka pulmalistele. Kaevul- ehk vesilkäimisel tõsteti nii peiu kui nooriku jalge ette pang vett ning viimane lõi jalaga pange ümber. Seepeale sidus ta kaevukoogu ümber vöö või liniku. Nii sai ta sümboolselt loa kohalikust kaevust hakata vett ammutama. Järgnesid esimesed kertajuotot korrajoodud, mille käigus pakuti õlut ja koguti sõela sisse noorpaariabi, peamiselt raha. Üks keskseid pulmasündmusi oli ka voodi tegemine ehk magama õpetamine. See oli osa kohustuslikust seksuaalmaagiast et ikka paaril palju poegi saaks. Järgnesid pulmakinkide jagamine ja veelkordsed korrajoodud. Siis juba pulmalaulud, mängud ning tants. Pulmas oli enamasti tavaks tantsida lihtsamaid ringmängutantse, et kõik vanusest olenemata kaasa saaksid tantsida. Üks neist oli ympärikkö midagi eesti sabatantsu taolist.

6 6 Intrigeerivamaid pulmaepisoode oli peiupoolse suguvõsa ja peiu enda õrritamine narritamisvärssidega pulmalauliku poolt. Selle peale ei tohtinud iial pahaseks, saati siis kurjaks saada. Vanemates pulmades esines veel ka vastastikust võistulaulmist. Sööki pidi jaguma nii külarahvale kui kontvõõrastele (suvet, huntit), kel kästi aga mõne aja pärast lahkuda. Hetkest, kui sauaga kolm korda vastu majanurka oli löödud, võisid pulma jääda vaid asjaosalised. 11} Jälkijuomat ja nostajaiset Jälkijuomat ja nostajaiset võisid toimuda kohe järgmisel päeval või mõnikord ka nädala pärast. Enamasti joodi siis pulmapeost järgi jäänud õlut või pakuti hõlma alt ka kangemat kraami. Noorik pani äiale ja ämmale uued riided selga st ostis neile mõne uue riidetüki: pearätiku, salli, vesti vm. Seejärel tõsteti nad sümboolselt koos pingiga üles. Nõnda said nad külas uue staatuse, kuuludes nüüdsest vanaperenaiste-meeste (ämmä ja äijä) hulka. 12} Oljamit Kuu-kahe möödudes, saadeti noorik peiukodust isakoju puhkusele. Seal tegi ta koos pererahvaga talutöid, kudus õdedega kangastelgede taga, tegi oma vanade sõbrannadega käsitööd, õmbles lapseriideid või valmistas muud tulevaks eluks vajalikku. Oljamit see tuleneb vene sõnast volja (vabadus, meelevald, voli). Noorik sai viimast korda voli mehekodust omapäi lahkud et kaeda oma isakodu, suhelda ema-isa ning õdede-vendadega. Nii võis ta end taas korraks veidikene tunda tyttöpää (neiu) rollis. Omal ajal oli järsk lahkumine isakodust ju väga dramaatiline elumuutus. Nagu ütleb laulusalm: Äitis koissa yllää ajo: tule kohvii juomaa! / Anoppis ko naimois oot: mää kaivost vettä tuomaa! Oljamid suutsid seda kontrasti pisutki leevendada. Ühtlasi oli see pruudi vanematele hea võimalus oma silmaga veenduda, kas mehe, uue perenaise (ämma) ja peremehega (äiaga) on suhted korras või esineb hõõrumisi, võib-olla isegi vägivalda. Viimasel puhul astuti nooriku kaitseks välja. Oljameid võib seega vaadelda kui üht pärimuslikku tugi-institutsiooni. 13} Hääpöytä ja pitoruoat Pulmadeks tapeti siga või lammas, hautati kartuleid-kapsaid ja keedeti sülti, tehti pirukaid kantsikaid ja vatruskaid. Lõpuks pakuti enamasti hernetampi (herneputro) ja kõige lõpus marjakiisselli, milles oli (kuivatatud) ploome, õunu või marju, viimasel ajal üha sagedamini ka rosinaid ja urjukke. Peolised sõid lauad täitsa lagedaks, sest kõik olid ju sõidu ning mitmesuguste kombetäitmiste järel üpris näljased. Ploomi- ja aprikoosikivid visati otse laua alla, kus lapsed nendega mängisid ja maitsvatel tuumadel hea maitsta lasid.

7 7 Ennevanasti polnud pulmalaual kunagi kangema kraami pudeleid. Kes tahtis, jõi vaikselt hõlma alt. Pakuti hoopis teed ning õlut. Mõrsjal endal ei sobinud oma pulmades üldse eriti süüa ja ega tal suure tähelepanu keskpunktis olles ju õiget isu polnudki! Vanemal ajal istus pulmalauas noorpaari kõrval ka pulmanõid, kes pidi hoolikalt jälgima, et ühelgi külalisel ei tuleks pähe neid ära kaetada või neile muul moel häda teha. Selline mõte võis ju tulla kasvõi mõnel endisel heilal (kallimal), kelles küdes kadedus. Ent sellest veelgi ohtlikumaks võis osutuda kunagi kiigeplatsil saadud vihamees, kes nüüd soovinuks peiuga hilinenud arveid õiendada. Hilisemal ajal sai pulmanõia austava ülesande endale kas ristiema või isamees, kelleks oli enamasti mõrsja lell. **************************************************************** Pulmavirsii/ Häävirsii (pulmalaulud) Laul mõrsja riietamisel, linutamisel ja tanutamisel Elmar Päss Laulatus ja peiupoolne pulm Eesti-Ingeris (Kaleviste mailt, Tartu, 1933) Oi miun sirkkune sisoni/ Oi miun kuvattu kultani/ Mitä issut sirkku silmät viessä/ Petäjäisen penkin päällä/ Tammisen lavvan takana/ Lähet kui kukka kulkemahan/ Mansikka matelemahan/ Isäs koista korkiasta/ Vellos suuresta tuvasta. Laul mõrsja kodunt ärasaatmisel saattovirsi Jorma Väänänen "Kansanlauluja nuorisolle" (SKS, 1961) Nyt isäni majasta lähden/ maailman matkoille/ ja suren kaikkein nähden/ enk ole iloinen // Kuin lintu laulavainen/ lentohon lennähtää/ niin tästä neitsykkäine/ katoopi äkistään. // Kyllä kasvoin kaunihisti/ kuin kukka kedolla/ raviten runsahasti/ lemmell ja ruualla. // En tiennyt murheesta mitään/ ajalla nuoruuden / nyt ottaa ristiä pitää/ tavalla vaimojen. // Isäni maja oli/ mulle aina iloinen/ ja rakkaan äitini syli/ oli mulle suloinen. // Jää hyvästi, hyvä isä/ kuin rakas olit mull / jää hyvästi, äiti hellä/ sydämestäin sanon sull. Peiu suguvõsa tervituslaul mõrsjakodus tervehdysvirsi Laul pärineb Väinö Salmineni raamatust (1917) Mänkää iestä risti rahvas/ Avakka Viron veräjät/ Isämies isyen poika/ Päämies, pojut Kalervo/ lyö lahti lauta ukset/ lahti lautaset veräjät/ miun hellä vellolleni.

8 8 Peiu narrimislaulud narrintavirret Laulis Mari Luukkanen (s. 1920) Venjoki khk. Ruussovas, üles tähendas Taisto Raudalainen aastal. Lintusemmo-lankosemmo, kysymmö myö luppaa saammoks myö nyt tänäpäiväks tästä laulutuppaa? Lintusemmo-lankosemmo kysymmö myö vielä ettäks työ meit tänä iltan laulamasta kiellä? Ei myö tulleet katsomaa kylän kauneutta tulimmo myö katsomaa sen sulhon rikkavuutta! Emmö tulleet katsomaa kukkoo emmö kannaa tulimmo myö katsomaa, mihe se Mikko pannaa. Myö tulimmo tähä kyllää hiekkatietä myötä, liemmöks tuoneet lankoloil sielt vävyn mieltä myötä? Ko emmö tuoneet mieltä myötä, myö sit viemmö pois ettei meijän Mikko-seukko pilkkapoika ois. Ko sie tulit tähä kyllää, katsoit enstäi ortee matala ol kynnys tulla, pois on mennä korkee! Sit ko tulit tähän talloo, katsoit ensin parvil myö viel uomma tyttölöi, eiks siul ole harmi? Sannoit, jot on tässä taloss suuri viinan-juokki potška seisoo toises tuvass ja potškan piäl on tuoppi! Suotta moitin, totta kiitän tuota Mikkojaisi, koha vielä joka tyttö tommosen Mikon saisi! Ympärikkö oljameilla Eesti-Ingeris Laul pärineb Väinö Salmineni raamatust (1917) Tehhää yksi ympärikkö, ympärikkö/ Karavaani kainokkaine kainokkaine/ Kuim miä kasvelin kannaine jo-i kanaine/ Noisin nuori neijokkaine neijokkaine/ Viijen i vellon i vieryvessä, vieryvessä/ Kuuven i vellono kukkaisenna, kukkaisenna/ Seitsemän sison ilonna joi ilonna/ Kaheksan minnon natonna jo-i natonna/ Velloto sirkutit sisoksi joi sisoksi/ Vellon naisuivette naoksi joi naoksi/ Vellon tyttäret tätiksi jo-i tätiksi/ Isyt kutsui kullakseni kullakseni/ Emyt ahtoi lapsekseni lapsekseni/ Ei last vettä ottamaha ottamaha/ Kaivosta kylän takanta joi takanta/ Ojalta kylän otsalta otsalta/ Kaik oli kaivot kuivannehe kuivannehet/ Ojan pohjata untunehet untunnehet/ Meri oli kuivanta kuutta syltä kuutta syltä / Lauvasa (Laukaassa) lainetta vähentä jo-i vähentä. Trrr!

9 9 Kokakiitmine Kokin kiitosvirsi Laul pärineb Väinö Salmineni raamatust (1917) Mist oli meille kokki tuotu?/ Kokki oli tuotu Koivistolta/ Toine kokki Puolanmaalta,/ Itse kokki Inkerinmaalta/ Siel oli meille ruuvat hyvät/ Siel oli kiisselit kieltä myötä!/ Siel oli sokurit suuta myötä./ Kaik oli saatu, kaik oli tuotu/ Laki oli lahnan suomuksista,/ Seinät säynään evähistä. **************************************************************** PIJOT KUPANITSASSA Jutustab Uatalan Anni (Anna Kilpiäinen, s. 1907) Kupanitsa Pien-Kikkerist, üles kirjutas Taisto Raudalainen aasta suvel. M uistan, olin kaikkinee viel nuor tyttö, ko tuleva nattoin (Uapram-miehein sisko) vietii naimisiin. Ai mie olin viel tytökkäine, tyttöpään viel olin koton. Myö äitilt puistimmo, jot Äiti, myö määmmö katsomaa! Äit lask, a sano: Ei kavvaks! Käyttö katsotta ja pois tulkaa! Älkää messaika ihmisii! Myö serkkuin kanssa mäntii. Maikki-seukon kans mäntii. Morsian istu keskellä ja tytöt istuit ympär morsianta ja sahveritsat lauloit hänel: Ko mänit kot tii katsomaa, ol liit helmet kaulas/ et sie tietäänt ketä vart/ se ruoska jo riippuu naulas. Sellain lauloit... Ja sit viel lauloit: Kumpa kylä kauniimp on Juhannus vai Joulu/ Ei uo Junnil ommaa kot tii ko kolmen kylän koulu. Sil pojal annettiiki asunnoks se kolmen kylän koulu siel miäen piäl. Se ol pitkä sellaine lomova ja hajova rakennus. Suuren Kik- kerin, Pienen Kikkerin ja Rukovitsan yhteinen koulu. Sit ne tytöt viel lauloit ja morsia seiso ja itk siin pövvän takan. Sit laulettii: Nyt issäin kotoa lähten muailmal matkoille... Äitin sano, jot hiä itsekki laulo sitä, kons naimisii män. A miun aikanain sitä ei olt ennää. A morsia itk kovast, jot hiä ei tietäänt, miten se elo männöö. Ko tytöt lauloit kaikellaista, sit se morsia itk, jot... Hyö lauloit kaikellaista. No myö tulimma pois, äit ei luvant kavvan olla. Jot morsia itköö, jot nyt ko männöö vieraa talloo, jot miten hiä siel kävvyy elämää. Jot ain niku kiusasiit häntä. Jot hiä ain itk. /Tyttö joutu sit kotoa muailmal.../ Se ol ki se, mitä läksiäisis laulettii. Tällasii, ku laulettii ni morsian itk katkerasti: Nyt isän majasta lähten/ Maailmaan matkoille/ Surua kaiken nähten/ En ole iloinen. // Hyvästi rakas isä/ kun hyvin kasvatit/ Hyvästi rakas äiti/ kun hellin hoitelit. // Hyvästi rakas veli/ kun yhtessä koulua käytii/ Hyvästi rakas sisko/ kun parvess ain leikittii. Sit sisot-veikot siihe kaik yhtee virtee lauletaa. /---/

10 10 Sit, ko setäni tyttö meni naimisiin, käi sulhanen Laskovitsast puhemmiehen kans ennen rahomass. Ko tulloo sulhanen rahomaa hiä tuop popporoskoi kaikemmoisiita pojil. Viel tuop pähkenii, kaikellaisii littii (litentsoi), ja sit morsia kävvyy jos on sisar, tuttava, serkku tai muutenki tuttavat kahen kesken joka taloss huutamassa: Tupakoil! Vanhemmat eivät mäne. Mut minä en ole käynt, ku vua yhen ainovan kerran tupakoilla. Olin vielä nuori ja äit sano, jot ei siun sovi viel männä! Ennen vanhaa kuunneltii vanhempii kovin, mut nyt eivät kuuntele. Mänimmä sit tupakoil ja sit... myö olimma molommat yhenikkäiset Katri Hämäläinen ja sit minä, Anni Mutanen, mäntiiki kahen kesen katsomaa. Ja pojat Uapramin veli, minun miehein veli se oli vanhemp otti sikarin ja sano: Tupakoil ei muiten tulla, ko ei popparoskoita oteta keral! Se sytytti sit sen sikarin ja mie yhen kerran vua tempasin. Mie niin tirskuin, mie heitin sen mänemää! Se ei oltkaa sitä, mitä hiä sano. Hiä pettel meitä! Sit käivät katsomassa kot tii. Ja vasta sit miärättii kihlajaiset. Ku käivät kihlal, sit nuoristo lauloit ja tanssiit illasta pit tiit ommaa pyhhää. Sanottiiki vetserinka-iltaset. Tytöt tuomisia ottamaa! Kaik pantii pövväl, mitä ol keral tuotu. Pojat, tupakoimaa! Sikarit pantii pövväl. Avattii sit... Savvuu, mitä siint tuli, ku koko joukko tuli tupakoimaa. Savupiiput auk, jot vet sitä savvuu poijes muiten siel ei ois jaksant ollakkaa. Sitten miärättii, milloin ne hiät tulloot. Morsial ol liit läksiäiset, a sulhasel ol liit hiät tai pijot. Ku männää ens sunnuntain vihil, sitä ennen iltana on läksiäiset. Kaik sukulaiset tulloot, vieraat tulloot, tytöt ja pojat tulloot siin ja annetaa olutta. Ja tyttölöilt ol liit tuomiset jällee pövväl. A sitte suntak uamul uotamme sulhasen ommii ottamaa. Sulhaset ku tulloot. Sulhasil ol liit vetsherinkat, sanottii. Morsial ol läksiäiset ja sulhasel ol vetsherinkat viel lavvantak iltan. A sunnuntak sulhanen sit pyytää ketä ikkää morsianta ottamaa. Sulhasil on tuttavii poikii, ehkä veljii tai serkkuloi ne on sahverit, korvoikski sanottii Jos sulhasel ol kolme poikaa, ni morsial pit olla kolmet tyttöö. Se sahver sit ostaa silt tytölt ko ol liit ennen... vinokka piäs, sit ol semmoset pyöreet pienet vinokat (pärjad või rosetid siidilintidega) ja suuret silkit. Kaks puol ja kaks metrii silkkii. Sen vinokan kans panniit omal ryntäähee. Poikil ol sahverit tai korvoit, a tytöil ol sahveritsa. Ja sit ku tul liit ne pojat ottamaa, ni ne tytötki tul liit. Ensimmäine sahveritsa oli ain morsian sisar. Serkkuin, ko män, sit Maikki oli ensimmäinen, minä olin toine ja sit ystäväsä vielä kolmais sahveritsa. Sit ko tullaa, sit ottajat alottaat niku pintelii ostaa. Pittäät sit sitä mokomaa leikkii. Tytöt kyssyyt kalliisti ja pojat tinkiit huotavammal. Niist pit sit maksaa pojat ostaat tytön pintelin. Sit se tyttö pannoo sen... oman ryntäistää ottaa ja pannoo sen pojan

11 11 ryntäihe sen pintelin ja sen silkin ja poika maksaa sahveritsal ne rahat. Kuin paljo hyö on sopineet. Ja sit lähetää poika ko toi, sanotaa, kakskymment henkee, koltkymment henkee ottajii, sit morsian voip viijä omast puolestaan kuuskymment henkee. Puolta enemmän. Sit kävvää pyytämäss jokahista: Olkaa hyvät, männää suattamaa! Sit tulloot sinne. Siel on isä ja äit otetaa leiväl ja suolal vastaa ennevanhaan. Myö ku tulimmo siihe, sit morsian ja sulhane männiit ensimmäiseks, sit männiit korvoit ja sit viimeseks män vasta puhemies. Morsian vanhemmat ei männeet ensinkää ei häihe ei mihinkää. Hyö ol liit koton. Ja sielt tul liit sulhasen vanhemmat valkosen liinan piäl ol pantu leipä ja leivän piäl ol pantu suoloi. Anoppi ja appe sanottii. Ja siunasiit leivän suoloin kans. Morsiuspari käi polvillee ja hyö siunasiit heit. Hyö käivät siin rapul, niku ulkon turkille. Ol pantu näitä pitoturkkiloi, jot nutut ei ryvettyis. Ja sitte män niitki tuppaahe. Sit väki tuli kaik tuppaa. Kaik pövvät ol laitettu. Sit oltiiki siin hetken aikaa siel pitoloiss. Ko kuka ikkää juopu, ni ken lie otti minkä ikkää suureen kankin ja kolt kertaa löi kojin salvaimee. Ja se merkits, jot pit lähtee pois ne suvet (kontvõõrad e. hundid). Kaikki ne, kutka suattoit morsianta. Sit ne alkoit jo laittiissa ja männä poikkee ja mont kertaa sannoit, jot kuka sitä nyt tek? A ei kukkaa ottaant tietääksee. Ajjoit kuiteski poikkee! A ei sitä ois suant niin varrain tehhä! Sulhasen isä hyppäis kerrastaa siihe, jot: Ei-eiei! Viel ei ole aika männä! A kuka sitä tek, jot isk kojin salvaimee?! Ko isettii kolt kertaa salvaimee, ni se merkits, jot nuotelaiset pois. Meil sanottii nuotehet sulhaselt tul liit ottajat, a morsiamel ol liit nuotelaiset. Ennenvanhaa pijot ol vesselämpää. A nyky aikan on jo kaikkinee toisellaista mennoo **************************************************************** Õlle vägi / Oluen mahti Õllelaul pärineb Eesti Keele instituudi fonoteegist (SUK, 153a) ja selle esitas Merle Leppikule Mari Koivunen (s. 1890) Narvusi khk. Venakyläs aastal. Meijen setä, laatu setä/ Mist sie otit nämä tuumat/ Nämä tuumat ja hyväiset?/ Panit kattilan tulele/ Katajaiset kattilaa/ Itse polvillee ääree/ Pereheine päivineen/ Kysymää Luojalta luppaa/ Armolliselt apua/ Ett tulis olut punaine/ Vieraan veren karvaline/ Ken vaa maisto maaha kaatu/ Ken vaa juopi se vaa juopu/ Miehet joivat mielettömiks/ Pojat joivat puolihulluiks./ Tytöt joivat ja lauloivat,/ Naiset joivat ja nauroivat./ Olt oli ohto, kyll oli kyllin/ Kyll oli kyllästä pitoa./ Täyn on suuni, täyn on pääni,/ Täyn on liitetty lihani,/ Jättäkää juomii huomiseks,/ Paremmille aulihille,/ Kutremmille kukkujille,/ Tarkemmille tanssijoille.

12 Pruutpaar Järvisaari Staarastina külast 1920ndatel aastatel (Raija Pedaku erakogu) TÄNAME: Järvamaa Ingerisoomlaste Kultuuriselts, Vana-Vigala Põhikool, Vana-Vigala Tehnika- ja Teeninduskool, Henrikko Juhkam, Evi Andrejev, Aili Soonberg, Merje Malkki, Kati Kallio, Ildikó Lehtinen, Raija Pedak ja kõik head sõbrad TOETAJAD: Eesti Kultuurkapital, Haapsalu linn, Fenno-Ugria Hõimurahvaste Programm, Suomi-Seura ry, MTÜ Liigub ja Loob

Omastehooldajate jaksamine ja nende toetamine taastusravi kursustel

Omastehooldajate jaksamine ja nende toetamine taastusravi kursustel Omastehooldajate jaksamine ja nende toetamine taastusravi kursustel Anna-Liisa Salminen Kela & Kristiina Juntunen Gerocenter Kela 8.6.2015 Kas omastehooldaja jaksab ja kas säilivad head suhted? Taust Omastehooldusega

Lisätiedot

Õigem Valem. Rikhardinkadun kirjaston kirjallinen salonki 11.5.2005. Käsiohjelma

Õigem Valem. Rikhardinkadun kirjaston kirjallinen salonki 11.5.2005. Käsiohjelma Õigem Valem Rikhardinkadun kirjaston kirjallinen salonki 11.5.2005 Käsiohjelma Helsinki 2005 1 Julkaisija: Viro-instituutin ystävät ry Eesti Instituut Tekijät Taitto & design: Blum Artworks www.blumartworks.com

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

Yhteinen sanasto auttaa alkuun

Yhteinen sanasto auttaa alkuun Hakkame rääkima Onko viron kieli suomen kielen kaltainen? rommi-rusina = rummi-rosina munkki syö munkkia -virolainen ymmärtää väärin minulla on nälkä kõht on tühi hakkame rääkima toores viiner = raaka

Lisätiedot

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari

Lisätiedot

ma-infinitiivi NB! Selle/st hooli/mata / selle/le vaata/mata siitä huolimatta, vaikka, kuitenkin

ma-infinitiivi NB! Selle/st hooli/mata / selle/le vaata/mata siitä huolimatta, vaikka, kuitenkin ma-infinitiivi ma- infinitiivi vastaa suomen 3.infinitiiviä. suomen -maan, -mään viron -ma luke/maan luge/ma oppi/maan õppi/ma NB! sisäheitto (2-tavuisissa -a. -ä -vartaloisissa): saatta/maan saat/ma löytä/mään

Lisätiedot

Opetusministeriö. Undervisningsministeriet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:4. Minna Heikkinen

Opetusministeriö. Undervisningsministeriet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:4. Minna Heikkinen Opetusministeriö Undervisningsministeriet Lähtö ja Loitsu Suomen ja Viron nuorisoyhteistyöstä Tundeline teekond Eesti ja Soome noorsookoostöö Opetusministeriön julkaisuja 2007:4 Minna Heikkinen Lähtö

Lisätiedot

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta AKSELI GALLEN-KALLELA: AINO-TARU, TRIPTYYKKI, 1891, YKSITYISKOHTA ATENEUMIN TAIDEMUSEO. KUVA: KANSALLISGALLERIA / HANNU AALTONEN Tuopa Aino, neito nuori, sisar

Lisätiedot

Verbin perusmuoto: da-infinitiivi

Verbin perusmuoto: da-infinitiivi Verbin perusmuoto: da-infinitiivi 1. suomen -a, -ä viron -da Huom! Suomen kaksitavuisia ta-vartaloisia verbejä vastaavat virossa kaksivartaloiset verbit. da-infinitiivi on kaksitavuinen ja tunnukseton.

Lisätiedot

UUDISMÄAN TOIMITUS. Uudismaa Toimetus 1920 21 A. Seisavad: j. Kerge, J. ROSENTAL. Istuvad: A. JOHANSON, V. ERNITS, L. OBST, E. LEPPIK.

UUDISMÄAN TOIMITUS. Uudismaa Toimetus 1920 21 A. Seisavad: j. Kerge, J. ROSENTAL. Istuvad: A. JOHANSON, V. ERNITS, L. OBST, E. LEPPIK. CONCORDIA UUDISMÄAN TOIMITUS Uudismaa Toimetus 1920 21 A. Seisavad: j. Kerge, J. ROSENTAL. Istuvad: A. JOHANSON, V. ERNITS, L. OBST, E. LEPPIK. (päätoimetaja) (Vastutav, toimet.) Pildilt puudub toimet,

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Eurostudium 3w luglio-settembre 2011. Eessõna. Eugenio Colorni (Rooma 1944)

Eurostudium 3w luglio-settembre 2011. Eessõna. Eugenio Colorni (Rooma 1944) Eessõna Eugenio Colorni (Rooma 1944) Käesolevad tekstid on kirjutatud Ventotene saarel 1941. ja 1942. aastal. Selles range distsipliiniga õhkkonnas, kus informatsioon püüti muuta võimalikult täiuslikuks,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

^enno-ug rica. Soome-Ugri Kultuur kongr ess uomalais-ugrilainen Kulttuurikongressi Finnugor Kultur kong r esszus TALLINN 1936 4 /\

^enno-ug rica. Soome-Ugri Kultuur kongr ess uomalais-ugrilainen Kulttuurikongressi Finnugor Kultur kong r esszus TALLINN 1936 4 /\ T A L L I N N 1 9 3 6 ^enno-ug rica y A V Soome-Ugri Kultuur kongr ess uomalais-ugrilainen Kulttuurikongressi Finnugor Kultur kong r esszus 4 /\ f?5w~ TALLINN 1936 ; >'heca K. Mattieseni trükikoda o.-ä..

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Hyväntuuliset puliukot

Hyväntuuliset puliukot Hyväntuuliset puliukot Sketsi 1. 3. 1969 Raision Rotaryklubin vuosijuhla ravintola Killassa Henkilöt: Esanssi Erkki, Pulituuri Paavo, Vinetto Väiski ja Risetti Raikku Ukot tulevat sisään laulaen (sävel

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT - -» "» -- -. -~~-»'"" ^ 1«U. II Ml IMI lii-».. - -s, _U _,u._.llu:!ujl_^ "»^ IJL, KYLÄN LAPSET KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI SUONIO KYLÄN LAPSET

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN

LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN Timo Koskinen LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN Oliko teillä karkkeja lapsena? Nii, isä ko tul kaupast, ni hänel ol semmone papertötteröst tehty tälläne näi ni siel ol nitsoi,

Lisätiedot

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Anna Lamppu MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Ika Tarjan lapseliekutuslaulu Älkää työ tytöt nykyiset olkaa nii olevinanna, ko mie olin ennen olevinani. Miul käivviit kymmenät

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tulen mies

Nettiraamattu lapsille. Tulen mies Nettiraamattu lapsille Tulen mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children, Inc.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

VADJALASTE JA ISURITE USUNDI KIRJELDAMINE 19. SAJANDI SOOME UURIJATE REISIKIRJADES

VADJALASTE JA ISURITE USUNDI KIRJELDAMINE 19. SAJANDI SOOME UURIJATE REISIKIRJADES VADJALASTE JA ISURITE USUNDI KIRJELDAMINE 19. SAJANDI SOOME UURIJATE REISIKIRJADES Ergo-Hart Västrik TEESID: Artiklis vaadeldakse mõningaid diskursiivseid konstruktsioone Ingerimaa õigeusklike põliselanike,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SPAA-KULTUUR JA -KOOLITUS SOOMES. Sirje Hassinen Omnia, the Joint Authority of Education in Espoo Region sirje.hassinen@omnia.fi 22.8.

SPAA-KULTUUR JA -KOOLITUS SOOMES. Sirje Hassinen Omnia, the Joint Authority of Education in Espoo Region sirje.hassinen@omnia.fi 22.8. SPAA-KULTUUR JA -KOOLITUS SOOMES Sirje Hassinen Omnia, the Joint Authority of Education in Espoo Region sirje.hassinen@omnia.fi 22.8.2013 SPAA-KULTUUR SOOMES Spaa-kultuur on Soomes suhteliselt noor Spaa

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Sanelma Halonen on tällä muistelmallaan osallistunut Karjala-lehden muistelmakilpailuun ja kertoo näin: Haastelen tässä, mitä itse muistan, ehkäpä muistin

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen. teni. O. Ä.»uk a. Hinta 5 penni». Suomen lapsille kirjoitti ia painatti. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896.

NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen. teni. O. Ä.»uk a. Hinta 5 penni». Suomen lapsille kirjoitti ia painatti. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896. NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen teni. Suomen lapsille kirjoitti ia painatti O. Ä.»uk a. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896. Hinta 5 penni». kauniin järwen rannalla oli pieni mökki, jonka pihalle oli

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

FINEST -sarjakuvaprojektin raportti. FINEST koomiksiprojekti raport. The Report of the FINEST Comics Project

FINEST -sarjakuvaprojektin raportti. FINEST koomiksiprojekti raport. The Report of the FINEST Comics Project FINEST -sarjakuvaprojektin raportti FINEST koomiksiprojekti raport The Report of the FINEST Comics Project Teksti/ Tekst/ Text: Kadri Kaljurand Käännös/ Tõlge/ Translation: Arja Korhonen, Pirjo Leek Taitto/

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

VELJEKSET KAIN JA AABEL

VELJEKSET KAIN JA AABEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VELJEKSET KAIN JA AABEL Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt:

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja24

Lähivõrdlusi Lähivertailuja24 Lähivõrdlusi Lähivertailuja24 PEATOIMETAJA ANNEKATRIN KAIVAPALU TOIMETANUD JOHANNA LAAKSO, MARIA-MAREN SEPPER, KIRSTI SIITONEN, KATRE ÕIM EESTI RAKENDUSLINGVISTIKA ÜHING TALLINN 2014 Lähivõrdlusi. Lähivertailuja

Lisätiedot

R U UM, KOTUS J A K O TUSSÕNIME Q

R U UM, KOTUS J A K O TUSSÕNIME Q R U UM, KOTUS J A K O TUSSÕNIME Q R U U M, K O H T J A K O H A N I M E D 2 VÕRO INSTITUUDI TOIMÕNDUSÕQ PUBLI C ATI ONS OF VÕRO I NSTI TUTE 25 RUUM, KOTUS JA KOTUSSÕNIMEQ RUUM, KOHT JA KOHANIMED SPACE,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 24/60.

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 24/60. Nettiraamattu lapsille Tulen mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: E. Frischbutter Suomi Kertomus 24/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg,

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 11

TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 11 TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 11 1 2 KORPUSUURINGUTE METODOLOOGIA JA MÄRGENDAMISE PROBLEEMID Toimetanud Pille Eslon ja Katre Õim Tallinn 2009 3 Tallinna Ülikooli Eesti

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

17.3 19.3. Tänään pääsin pesemään muutamat hiukset ja tutustuin vähän tiloihin. 21.3

17.3 19.3. Tänään pääsin pesemään muutamat hiukset ja tutustuin vähän tiloihin. 21.3 17.3 Lähdin aamulla klo 07.00 kohti oulunsalon lentokenttää josta lentolähti Helsinkiin klo 09.05. Helsingissä olimme n. klo 10 ja lento Düsseldorfiin lähti klo 16.30. Odotusaikana Helsingissä kaverini

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

VALKOKARHUKUNINGAS VALEMON Norjalainen kansansatu

VALKOKARHUKUNINGAS VALEMON Norjalainen kansansatu VALKOKARHUKUNINGAS VALEMON Norjalainen kansansatu Olipa kerran, kuten arvata saattaa, kuningas. Hänellä oli kaksi ilkeää ja rumaa tytärtä, mutta kolmas oli kaunis ja suloinen kuin päivänpaiste, kuninkaan

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 12

TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 12 TALLINNA ÜLIKOOLI EESTI KEELE JA KULTUURI INSTITUUDI TOIMETISED 12 1 2 KORPUSUURINGUTE METODOLOOGIA JA MÄRGENDAMISE PROBLEEMID Toimetanud Pille Eslon ja Katre Õim Tallinn 2010 3 Tallinna Ülikooli Eesti

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Mä varmaan teitittelen enemmän kuin perussuomalainen

Mä varmaan teitittelen enemmän kuin perussuomalainen Mä varmaan teitittelen enemmän kuin perussuomalainen virolaisten maahanmuuttajien näkemyksiä puhuttelusta suomessa ja virossa Ninni Jalli 2011 Pro gradu -tutkielma Viron kieli ja kulttuuri Suomen kielen,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

Energiatõhususe mõõtmine ja arendamine professionaalses köögis

Energiatõhususe mõõtmine ja arendamine professionaalses köögis Energiatõhususe mõõtmine ja arendamine professionaalses köögis Mida ei saa mõõta, seda ei saa ka juhtida Keskkonnakoormus toote olelusringi ajal tunnelnõudepesumasina näitel 1% Valmistamine, pakendamine,

Lisätiedot

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoo tämän vertauksen heti edellisten vertausten

Lisätiedot

Viron Tuulahduksia. Kozelshtshanin Jumalansynnyttäjän ikoni Virossa - kirkot täynnä rukoilijoita ja ihmeitä tapahtui!

Viron Tuulahduksia. Kozelshtshanin Jumalansynnyttäjän ikoni Virossa - kirkot täynnä rukoilijoita ja ihmeitä tapahtui! Viron ortodoksisen kirkon ystävyysseura VYS ry Viron Tuulahduksia KEVÄT/KEVAD Nro 1/2012 VYS:n jäsentiedote Eesti õigeusu kiriku söprusselts rü Kozelshtshanin Jumalansynnyttäjän ikoni Virossa - kirkot

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen: Jokainen hetki valmistautumista. Mattijuhani Koponen JOKAINEN HETKI VALMISTAUTUMISTA 1988

Mattijuhani Koponen: Jokainen hetki valmistautumista. Mattijuhani Koponen JOKAINEN HETKI VALMISTAUTUMISTA 1988 Mattijuhani Koponen JOKAINEN HETKI VALMISTAUTUMISTA 1988 Mattijuhani Koponen 1988, 2005 1 2 Tämä kevät tuli vielä. Tästä keväästä en luovu. Tästä menen kesään. Mattijuhani Koponen: Jokainen hetki valmistautumista

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

KI RÄ N D Ü S / KI I L V E I D E M B ÜS E N K I R J A N D U S / K E E L V Ä H E M U S E S 1

KI RÄ N D Ü S / KI I L V E I D E M B ÜS E N K I R J A N D U S / K E E L V Ä H E M U S E S 1 KI RÄ N D Ü S/ KI I L VEIDEMB ÜS EN K I R J A N D U S / K E E L V Ä H E M U S E S 1 VÕRO INSTITUUDI TOIMÕNDUSÕQ PUB LI CATIONS OF V ÕRO INST IT UT E 23 KIRÄNDÜS/KIIL VEIDEMBÜSEN KIRJANDUS/KEEL VÄHEM USES

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot