Paasikivenkatu 7, Lahti, kokoustila Isoneuvos

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Aika klo 8:30-10:35 Paikka Paasikivenkatu 7, Lahti, kokoustila Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Vahter Merja 8:30-10:35 varapuheenjohtaja Aaltonen Kalle 8:30-10:35 jäsen Alonen Aino 8:30-10:35 jäsen Hilkemaa Juhani 8:30-10:35 jäsen Ijäs Paula 8:30-10:35 jäsen Maattola Helena 8:30-10:35 jäsen Nordström Harry 8:30-10:35 jäsen Perkiö Irmeli 8:30-10:35 jäsen Tonteri Jukka 8:30-10:35 jäsen Virtanen Seppo 8:30-10:35 jäsen Koskinen Seppo 8:30-10:35 varajäsen (Salmi) Poissa Salmi Kari puheenjohtaja Muu Tokola Martti 8:30-10:35 toimitusjohtaja, esittelijä Saarelainen Päivi 8:30-10:35 rehtori, esittelijä Launiemi Reija 8:30-10:35 pöytäkirjasihteeri Siikaniemi Lena 8:30-10:35 henkilöstöjohtaja 28, 29, 33, 36 Kröger Jarmo 8:30-8:55 kehittämispäällikkö 28, 29 Kotiaho Pekka 8:30-9:15 johtaja, Tuoterengas Kallioinen Outi 8:30-9:30 rehtori, Lamk Heinonen Hannu 9:35-10:20 vararehtori 33 Katajisto Seija 9:35-10:20 vararehtori 33 Kilpinen Tuula 9:35-10:20 viestintä- ja markkinointijohtaja 33 Allekirjoitukset Merja Vahter puheenjohtaja Reija Launiemi pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus / Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kalle Aaltonen Paula Ijäs Juhani Hilkemaa 24-31, Lahdessa / Reija Launiemi, hallintosihteeri

2 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 24 Kokouksen avaus 3 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 26 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 27 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2014 tilinpäätöksen valmistelu 28 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin henkilöstökertomus vuodelta Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätökseen vuodelta Tuoterenkaan tilinpäätös vuodelta Lahden ammattikorkeakoulun tilinpäätös vuodelta Kartanon kaupunginosassa sijaitsevan määräalan kiinteistöstä myyminen Lahden kaupungille (Jalkarannantien, Kariniemenkadun ja Kyösti Kallion kadun risteysalue) 33 Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille , valmistelu, perustehtävän määrittely Päätöspöytäkirjojen ja -luetteloiden täytäntöönpano Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimuksen käsittely, Koulutuskeskus Salpauksen rehtorin viranhaltijapäätökseen / Muut asiat Muutoksenhakuohjeet 29

3 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Kokouksen avaus Hallitus 24 Toimitusjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hallituksen varapuheenjohtaja Merja Vahter avasi kokouksen.

4 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallitus 25 Toimitusjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallitus 26 Toimitusjohtaja: Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat hallituksen jäsenet Kalle Aaltonen ja Aino Alonen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin hallituksen jäsenet Kalle Aaltonen ja Aino Alonen. 32 :n osalta Kalle Aaltosen sijaan pöytäkirjan tarkastajan toimii Paula Ijäs.

6 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2014 tilinpäätöksen valmistelu 85/02/02/2015 Hallitus Tilinpäätösaikataulun mukaisesti varsinaiset kirjaukset tilinpäätökseen saadaan valmiiksi ja tiedot ovat raportoitavissa Tilinpäätöksen valmistelu jatkuu toimintakertomuksen ja muiden tasekirjan osioiden kirjoittamisella ja muun tilinpäätösaineiston valmistelulla ja kokoamisella. Hallitus aloittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn , jolloin tilinpäätöksen taloudellinen toteuma esitellään ilman tasekirjaa. Tasekirja toimitetaan hallitukselle kokoukseen. Tämän lisäksi tilinpäätöstä käsitellään hallituksen kokouksissa 2.3., 9.3. ja (varapäivä). Asiantuntijat hallituksen kokouksissa: PHKK-kokonaisuus ja Yhteiset palvelut toimitusjohtaja Martti Tokola Lahden ammattikorkeakoulu rehtori Outi Kallioinen Tuoterengas johtaja Pekka Kotiaho Koulutuskeskus Salpaus rehtori Päivi Saarelainen Toimitusjohtaja esittelee Yhteisten palvelujen tilinpäätöksen, johon liittyen kutsutaan Yhteisten palvelujen johtoa tarvittaessa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2014 henkilöstökertomus (sähköinen julkaisu) valmistuu kokoukseen. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee tilinpäätöksen valmistelutilanteen tiedokseen. Merkittiin tiedoksi. Hallitus Kirjanpito on valmistunut aikataulun mukaisesti Toimitusjohtaja esittelee tilinpäätöksen taloudellisen toteuman. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee tilannekatsauksen tiedokseen ja jatkaa tilinpäätöksen käsittelyä suunnitelman mukaisesti. Merkittiin tiedoksi.

7 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Hallitus 27 Hallitus jatkaa tilinpäätöksen 2014 käsittelyä. Tässä kokouksessa ovat käsittelyssä henkilöstökertomuksen esittely hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuman käsittely Lahden ammattikorkeakoulun tilinpäätöksen esittely Tuoterenkaan tilinpäätöksen esittely. Toimitusjohtaja: Hallitus jatkaa tilinpäätöksen käsittelyä. Merkittiin tiedoksi.

8 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin henkilöstökertomus vuodelta /02/02/2015 Hallitus 28 Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2014 on johdettu konsernin tulosalueiden yhteisestä strategiasta ja Henkilöstöohjelmasta. Henkilöstöohjelman neljä painopistettä ovat: Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista Uudistaa johtamis- ja työskentely-tapojamme Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti. Henkilöstökertomus kokoaa henkilöstöjohtamisen eri osa-alueiden keskeiset asiat ja henkilöstötunnusluvut. Kestävän kehityksen mukaisesti Henkilöstökertomus ilmestyy kokonaisuudessaan vain sähköisenä julkaisuna sivustolla. Henkilöstökertomusta kokouksessa esittelee henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi. Lisäksi paikalla on vuoden 2014 toiminnasta vastannut tulosaluejohto. Toimitusjohtaja Hallitus merkitsee annetun selvityksen tiedokseen. Merkittiin tiedoksi.

9 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätökseen vuodelta /02/02/2015 Hallitus 29 Yhtymähallitus käsitteli asiaa kokouksessaan seuraavasti: "Kuntalain mukaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintakertomukseen tulee liittää konsernihallituksen selonteko koulutuskuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä ja toimivuudesta sekä mahdollisista kehittämisalueista. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä kehittämispäällikön tukemana valmistelevat kyseisen selonteon eli arviointi- ja vahvistuslausuman, jossa hallitus arvioi ja ottaa kantaa siihen, ovatko varmistavat menettelyt ja järjestelyt riittäviä ja tehokkaita koskien: - toiminnan ja talouden lainmukaisuutta ja talousarvion noudattamista - perussopimuksen toteutumista - omaisuuden ja varojen turvaamista - toiminnan tuloksellisuutta ja - oikeiden tietojen antamista taloudesta ja tuloksellisuudesta. Lisäksi selvitetään, mitkä ovat olennaisimmat kehityskohteet. Lausumassa otetaan kantaa siihen, ovatko suunnittelun ja toimintatapojen määrittelyn taustalla olevat käsitykset (kartoitukset) talouden ja toimintaympäristön riskeistä ajan tasalla. Edelleen arvioidaan, ovatko toiminnan ja talouden perusprosessien vastuutukset, määritykset ja menettelytavat säädösten ja määräysten mukaisia ja antavatko nämä perusteet tuloksekkaalle toiminnalle. Lausuman valmistelu käynnistetään toimitusjohtajan, johtoryhmän ja kehittämispäällikön yhteistyönä. Valmistelun taustadokumentaatio on Koriintranetissa Toiminnanohjauksen kuvauksen sivustolla. Valmisteluprosessilla varmennetaan, että Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kuvatut kriteerit selonteolle täyttyvät (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Työ- ja elinkeinoministeriö. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. 2013). Konsernihallitus käsittelee ja hyväksyy lausuman tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Valmis lausuma liitetään Päijät- Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2014 tilinpäätöksen asiakirjoihin. Tämän lisäksi Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Lahden kaupungin konsernitilinpäätökseen yhdisteltävänä yhteisönä, toimittaa Lahden kaupungille tilinpäätösarviointilomakkeen tammikuussa 2015 sisällytettäväksi kaupungin johdon selontekoon riskienhallinnasta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Asiantuntijana kokouksessa on kehittämispäällikkö Jarmo Kröger. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee asian tiedokseen ja hyväksyy esitetyt valmistelutoim

10 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Merkittiin tiedoksi." Hallitus jatkaa asian käsittelyä. Kehittämispäällikkö Jarmo Kröger antaa tilannekatsauksen. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee tilannekatsauksen tiedokseen. Merkittiin tiedoksi.

11 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Tuoterenkaan tilinpäätös vuodelta /02/02/2015 Hallitus jatkuvaa liikettä ja kehitystä, vuoden loppua kohden kirkastuvaa työn iloa. Vuoden leimasi keskustelu omistajien kanssa yhtiöittämisestä ja siten tulevaisuudestamme. Keskustelu otti aikansa, mutta toisaalta myös nosti esiin organisaatiomme omistajilleen tuottaman arvon. Hoidamme työllisyyttä ja työttömien asioita tehokkaasti ja menestyen ja samalla valmennamme suuren joukon ihmisiä. Tuomme siis toivoa ja vahvempaa otetta elämään. Samalla keskustelussa korostui, että hankimme alueemme työllisyyden hoitoon yli neljä miljoonaa euroa teollista rahaa kuntien panostuksen jatkoksi. Tuli ilmi, että valmennuksemme olisi ilmaista, jos kunnat maksaisivat valmennettavien henkilöstökulut. Kaikki tämä on todistus onnistuneesta työstämme. Valmennuksemme on 2014 aikana vahvistunut ja sen tukijärjestelmät erottaneet meidät muista toimijoista. Vahvuutemme ovat: Valmennuksen tuotannonohjauksemme VAT valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä, jonne todennetaan valmennustyö ja tulokset ja joka antaa niistä raportit hyvin käytetty tästä saadaan siis valmennuksen ammattilaisten näkökulma ulkomaailmalle Asiakaspalautejärjestelmämme, joka kertoo, miten valmennettavamme kokivat meillä olonsa ja kuinka he mielestään kehittyivät ja mihin menevät meiltä tästä saadaan asiakkaan kokemus ja näkökulma työhömme Valmennuspalveluiden kuukausittainen raportointimenettely ja sopimusten kolmannesvuosikatselmukset näin välitetään tieto etenemisestä tilaajalle ja haetaan yhdessä näkemystä tulevaan tarpeeseen Todennamme siis tulokset ja ihmisen polun. Tämä nostaa meidät esiin massasta tämä on kilpailuetuamme, jonka yhdessä olemme kehittäneet. Valmennettavammekin olivat huomanneet valmennuksen kehittyneen paranihan asiakaspalautteessa kysytty kokonaistyytyväisyys palveluihimme edellisestä vuodesta ja on jo niin korkealla tasolla, että jos tuo vielä paranee, niin suattaapi männä pilalle, sanoisi savolainen. Kiitos valmentajat ja valmennettavat. Onnistuimme sijoittamaan ihmisiä positiivisesti prosenttiyksikön enemmän, 63% asiakaspalautteeseen vastanneista 276 hengestä. Tämä vasta on valmennuksemme vahvuutta osoittavaa. Vuoden aikana meillä oli 459 eri ihmistä valmennettavana, keskimäärin 144 henkeä päivässä. Molemmat luvut ovat edellistä vuotta suurempia. Olemme merkittävä työllisyyden hoitaja. Ostopalvelusopimuksemme kuukaudet jäivät hiukan suunnitelluista, mutta tähän osaltaan vaikutti Lahden kaupungin siirtyminen uuden sopimusmallin käyttöön, joka sopimusmalli ei vastannut käytännössä tekemäämme työtä,

12 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus kun valmensimme kasvaneen määrän Lahden kaupungin velvoitetyöllistettyjä, joiden kuukaudet eivät ole ostopalvelusopimuksen kuukausissa mukana. Toisaalta vuotta leimasi epäusko tulosparannukseen, joka kesästä eteenpäin kääntyi uskoksi parannuksen pysyvyyteen ja jatkuvuuteen. Toinen kiitos tästä koko henkilöstölle. Te olette ainutlaatuinen tiimi, jonka jäsenyys on kunnia. Tuoterengas piti sen, minkä toukokuussa 2. ennusteessaan lupasi. Tuon ennusteen teimme yhdessä, jokainen työpajapäällikkö omalta osaltaan antoi lupauksensa omistajille. Tuon lupauksen pidimme ja siitä laitoimme hiukan paremmaksikin. Johtamisjärjestelmämme toimii ja tuo ennakoitavaa tulosta. Olemme oppineet yhteistyöhön. Kolmas kiitos porukalle. Teimme tuloksemme tiukassa markkinatilanteessa. Maamme talous ei vuoden aikana parantunut. Tosin teknologiateollisuudessa alkoi näkyä ainakin meidän asiakkuuksissamme lievää parantumista vuoden loppua kohden. Liikevaihtomme laski edellisestä vuodesta. Se laski tuotannollisen työpajatoiminnan tuotoissa. Teimme tuloksen yhtiöittämisen pyörteissä ja epävarmuudessa. Emme antaneet tuonkaan häiritä toimintaamme. Vuosi ei ollut helppo, mutta siksipä juuri me olimmekin sitä tekemässä. Elintarvikeliiketoimintamme eteni junan lailla tasaisesti läpi vuoden, kasvoipa hiukan. Paransi kakkosennusteestaan ja merkittävästi edellisestä vuodesta.. Graafisen alan liiketoimintamme paransi kuin sika juoksuaan, vaikka liikevaihto jäi kakkosennusteesta, oli toimintakate ennustetta parempi ja huomattavasti edellistä vuotta parempi. Ilmaliiketoimintamme eteni vakaasti liikevaihdon hiukan kasvaessa ja toimintakatteen parantuessa merkittävästi sekä 2. ennusteesta että edellisestä vuodesta. Kierrätyksessä, Patinassa, oli raskas vuosi, kun uusien tuotteiden kauppa ei käy, ei kierrätykseenkään tule yhtä hyvää tavaraa kuin aikaisemmin. Asiakasmäärätkin hiukan pienenivät. Toimintakate oli sekä 2. ennustetta että edellisvuotta heikompi. Valmennustulokset sitä vastoin olivat hyvät. Metallissa vuosia ei suoraan voi verrata, kun luovuimme Castinasta. Liikevaihto pieneni sekä Castinan vaikutuksesta että markkinatilanteen takia alkuvuodesta. Merkittävä muutos oli työpajapäällikön vaihtuminen, mikä näyttäisi piristäneen loppuvuotta ja tuoneen 2. ennustetta paremman ja edellisvuotta huomattavasti paremman toimintakatteen. Muutokset ovat siis purreet. Puuliiketoiminta, siis pelituotantomme, liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta, vaikka saimme tehdä pelejä niin paljon kuin vain ehdimme. Osaltaan tähän vaikutti halvemman massamarkkina-mölkyn tuotannon kasvaminen. Pullonkaulana oli puuraaka-aineen saanti kesällä ja alkusyksystä. Loppusyksystä sitten ajettiinkin tuotantoennätyksiä. Toimintakate oli 2. ennustetta huonompi, mutta edellisvuotta merkittävästi parempi. Tuottavuutemme kehittäminen jatkuu. Pelien tarve/markkina ei ole pienentynyt.

13 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Paransimme toimintakatettamme melkein euroa vuoden 2014 aikana. Terveyttämisohjelmamme siis tuo tulosta, nyt jo lähellä ennustettua tasoaan. Tehdyt muutokset tuovat kustannusetua myös vuonna 2015 uudessa Työhönvalmennus Valma Oy:ssä. Vuoden 2014 positiiviset tapahtumat: Valmensimme 459 ihmistä vuoden aikana ja saimme aikaan merkittäviä sosiaalisia tuloksia asiakkaamme olivat meihin tyytyväisiä Henkilöstö eli mukana kehittämisessä ja yhdessä saatiin positiivista Kuntien ostopalvelusopimukset tuottivat hiukan edellisvuotta enemmän Liiketoiminnat etenivät lähes kautta linjan kuin junat kohti tulosta Yhdessä tekemisen henki ja meininki lisääntyi Taloudellinen tuloksemme oli OK koko syksyn ja vuoden loppu hoidettiin hallitusti Yhtiöittämisen eteen tehty työ lyhyessä ajassa Vuoden 2014 pettymyksiä: Omistajien usko meihin ei vetänyt heitä mukaan uuteen yhtiöön Pelejä olisimme voineet saada enemmänkin tehdyksi Positiivinen voitti 2014 mennen tulen negatiivisen. Rakensimme itsemme valmiiksi toimimaan osakeyhtiönä. Luotamme enemmän toisiimme ja se näkyy tuloksina. Tuoterenkaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2014 on esityslistan liitteenä nro 2. Johtaja: Johtokunta hyväksyy osaltaan Tuoterenkaan vuoden 2014 tilinpäätöksen ja esittää sen edelleen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitukselle ja yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi seuraavalla johtokunnan esityksellä tilikauden tuloksen käsittelystä: Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Tilikauden alijäämä ,68 euroa kirjataan tilikauden yli-/alijäämätilille. Tuoterenkaan johtokunta käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan Yhtymähallituksen kokouksessa Tuoterenkaan tilinpäätöstä vuodelta 2014 esittelee Tuoterenkaan johtajana toiminut Pekka Kotiaho. Toimitusjohtaja: Hallitus hyväksyy osaltaan Tuoterenkaan tilinpäätöksen vuodelta 2014 edellä esitetyn mukaisesti liitettäväksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilinpäätökseen. Päätösesitys hyväksyttiin.

14 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Lahden ammattikorkeakoulun tilinpäätös vuodelta /02/02/2015 Hallitus 31 Rehtorin katsaus Lahden kaupunkiseutu muodostaa merkittävän kasvukeskuksen laajalla metropolialueella. Vuoteen 2020 mennessä Lahdesta rakennetaan maailmanluokan ympäristöosaamisen, muotoiluosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Samanaikaisesti Lahden alueesta luodaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja osaamisen viejä. Ammattikorkeakoulun rooli tässä työssä on elintärkeä ja keskeinen. Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen kehityksen ja kansainvälistämisen keskeisenä toimijana ja ottaa päävastuun laadukkaasta koulutuksesta sekä vaikuttavasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta yhdessä alueen yritysten ja organisaatioiden sekä verkostojen kanssa. Toiminnassamme opiskelijat on nostettu keskiöön ja valmistuneet työllistyvät hyvin sekä alueelle että valtakunnallisesti. Noin 70 prosenttia läsnä olevista opiskelijoista on Päijät-Hämeestä. Uusimmat sijoittumistiedot ovat vuodelta 2012, jolloin yli 40 prosenttia edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista sijoittui toiminta-alueen yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Lahti on tunnettu toimivasta, vaikuttavasta ja omaleimaisesta alueellisesta ammattikorkeakoulun ja eri yliopistojen yhteistyöstä, jota on edelleen kehitetty vuoden aikana. Uutta yhteistyöohjelmaa ryhdyttiin valmistelemaan Lahden Yliopistokeskuksen kanssa syksyllä Valtioneuvosto myönsi LAMKille vakinaisen toimiluvan joulukuussa Toimilupa astuu voimaan Uudessa toimiluvassa ammattikorkeakoululle annettiin tutkinnonanto-oikeus restonomi-tutkintoon muiden tutkintonimikkeiden pysyessä ennallaan. Ammattikorkeakoulu-uudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin osakeyhtiömuotoinen toimilupahakemus, jatkettiin koulutusvastuu-uudistuksen tuomien muutosten jalkauttamista sekä ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet. Yhtiö käynnistyi suunnitellusti Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma (FUAS) FUAS-liittoumahallitus ( ) linjasi syksyllä FUAS-liittouman strategista uudistamista. Liittouman uudistamien tarkoituksena on vahvistaa yhteistyön jäsenammattikorkeakouluille tuomaa konkreettista lisäarvoa ja keventää liittouman toimintarakennetta. FUAS-liittoumasopimuksen mukaisesti liittouman toimielimiä ovat jatkossakin liittoumahallitus, rehtorikollegio, toiminnanjohtaja ja neuvottelukunta. FUAS-liittouman strategiset yhteistyöalueet ja niihin liittyvät vastuut toteutuvat vuoden 2015 alusta seuraavasti:

15 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus FUAS-kesäopinnot, HAMK koordinaatiovastuu FUAS-Graduate School, LAMK koordinaatiovastuu FUAS-virtuaalikampus, HAMK (teknologia), Laurea (tarjonnan koordinointi) koordinaatiovastuut FUAS-palvelut yrityksille ja yhteisöille, LAMK koordinaatiovastuu Strategisia yhteistyöalueita tuetaan seuraavin palveluin: Toiminnanohjaus, laadunhallinta ja viestintä, Laurea koordinointivastuu Kehittämishankkeena kokonaisarkkitehtuuri ja järjestelmien yhteensopivuus, HAMK koordinointivastuu Strategiset yhteistyöalueet ja niitä tukevat palvelut mahdollistavat kunkin ammattikorkeakoulun parhaan osaamisen hyödyntämisen ja toiminnan kustannustehokkuuden ja laadun parantumisen. Toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena osana uudistuvan FUASliittoumastrategian ( ) toteuttamista. Toiminnot resursoidaan yhteisesti ja niiden johtaminen delegoidaan vastuuammattikorkeakouluille. FUAS-liittouman strategiatyötä on aikaistettu siten, että uusi liittoumastrategia astuu voimaan jo vuoden 2015 alusta alkaen. FUASliittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakivat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Yhteisomistukseen ei ole edellytyksiä. Strateginen ja toiminnallinen kehittäminen Strategian toteuttamisohjelman avulla tuettiin edelleen strategiatyötä ja sen edistämistä. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen, rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen jatkui vuonna 2014 tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2014 keskeisenä onnistumisena voidaan pitää opintojen etenemisen (55 op suorittaneiden osuus) tuloksen selvää parantumista. Johtamisen kehittämisessä ja johtamiskoulutuksissa keskityttiin muutoksen johtamiseen sekä asiantuntijaorganisaation johtamisotteen ja jaetun asiantuntijuuden vahvistamiseen. Kehittämisessä painopisteenä oli edelleen erityisesti uuteen rahoitusmalliin varautuminen ja siihen liittyvät uudistukset ja toimenpiteet. Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuodesta 2014 ja tulokset siinä olivat parantuneet kaikilla mittareilla ammattikorkeakoulun tasolla. Strategisen organisaatiouudistuksen valmistelu käynnistettiin loppuvuodesta Lahden ammattikorkeakoulun strategian uudistaminen Lahden ammattikorkeakoulun hallitus käynnisti strategiaprosessin Ensimmäisessä vaiheessa kevään ja syksyn aikana koottiin arviointi-, ennakointi- ja seuranta-aineistoa strategiatyön pohjaksi. Strategiatyön toinen vaihe käynnistyi 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Työn tavoitteena on hallituksen ja henkilöstön yhteisten merkitysten rakentaminen LAMK Oy:n tulevaisuudelle. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet strategian valmisteluun työpajoissa, työryhmäsivustolla sekä verkkoaivoriihessä.

16 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhteistyössä Fountainpark Oy:n toteutettiin verkkoaivoriihi sidosryhmille, henkilöstölle ja opiskelijoille. Verkkoaivoriihessä keskusteltiin LAMKin toiminnasta, uudesta visiosta ja painoaloista (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen). Lahden ammattikorkeakoulun arvoja on valmisteltu strategiaprosessin osana kevään ja syksyn 2014 aikana. Opiskelijavetoiseen arvoprosessiin on osallistunut laajasti ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilöstöä. Seuraavassa vaiheessa arvoprosessin etenemistä ja tuloksia käsiteltiin ammattikorkeakoulun hallituksessa tammikuussa Tuottavuuden varmistaminen Tiukentuvaan taloustilanteeseen varautumista jatkettiin edelleen tehostamalla opintojen etenemistä ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämistä. Kehitystyössä fokus oli ja tulee jatkossakin olemaan erityisesti läpäisyn nopeuttamisessa, jossa panostetaan tutkintojen määrän kasvattamiseen, keskeyttämisen vähentämiseen sekä erityisesti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien kehittämiseen. Toiminnassa on tärkeää muistaa pitää opiskelijat keskiössä ja kehittää aktiivisesti pedagogiikkaa sekä monialaisesti että eri koulutusaloilla. Laatujärjestelmän ja systemaattisten laatumenettelyjen rooli on korostunut entisestään viime vuoden aikana. Rakenteellinen kehittäminen, korkeakouluyhteistyö ja muu kehittämistoiminta Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen jatkui ammattikorkeakoulu-uudistuksen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin yhtiöittämistä. Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin kuntajohtajien kokouksen yhteydessä Lahdessa. Syksyllä 2014 tehtiin toiminnan käynnistämistä valmistelevat toimenpiteet, kuten toimilupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön ja talousarvio vuodelle LAMKin uudessa toimiluvassa ( ) opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti LAMKin edellisen toimiluvan mukaiset koulutusvastuut ja antoi sen lisäksi luvan käynnistää uudelleen restonomikoulutuksen. Alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijoista koostuvassa korkeakoulutyöryhmässä edistettiin alueellista korkeakouluyhteistyötä. Lisäksi Lahden yliopistokeskuksen kanssa käynnistettiin yhteistyöohjelman laatiminen. Vuoden 2014 aikana ammattikorkeakoulussa kehitettiin edelleen painoalaja profiilitiimien toimintaa ja vaikuttavuutta strategian toteuttamisen työkaluina. Erityisesti keskityttiin painoalojen ja profiilien konkretisointiin LAMK-tasoisesti. Yhteisen kampuksen suunnittelutyö vauhdittui kevään 2014 aikana. LAMK on päättänyt uudistetun strategiansa mukaisesti keskittää kaikki toimintonsa Lahden Niemen alueelle vuoteen 2018 mennessä. Kampuskehityksen keskeisenä tavoitteena oli jatkaa vahvaa osallistamista ja kampuskehitykseen liittyvän käyttäjätiedon keräämistä ja hyödyntämistä, luoda LAMKin tilaohjelma kampusvision 2018 suunnassa sekä vahvistaa LAMKin sijoittuminen Niemeen. Työtä toteutettiin mm. Lahden

17 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus innovaatiokeskittymä -hankkeessa. Käyttäjätietoon pohjautuvan synteesin kautta luotiin toimintaa ohjaavat kampusteesit, joiden avulla jatkettiin ammattikorkeakoulun toimijoiden sitouttamista kampusvisioon. Tilat yhteiselle monialaiselle kampukselle päätettiin vuokrata alueen olemassa olevia tiloja hyödyntäen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta TKI-toiminnan painopisteenä oli strategian mukaisesti painoalojen (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen) lisäksi yrittäjyyden edistäminen. LAMKin hallinnoima Kansallinen kalustealan TKI-yksikkö käynnistettiin yhteistyössä yritysten kanssa ulkoisen valmistelurahoituksen avulla. Hanke on osa INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaa. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteutuksessa LAMK oli mukana kaikissa toimintalinjoissa (Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö, kestävä ympäristö). Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman elinkeinojen uudistaminen -toimenpiteisiin LAMK vastasi Yrittäjyysinvaasio - toiminnalla. FUAS liittoumassa. LAMKin vastuulle kuului Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalan TKI-toiminta. LAMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laajuus (menot) ja myönnetyn ulkoisen TKI-rahoituksen määrä oli lähes edellisvuoden tasolla yli kuusi miljoonaa euroa TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 milj. ) oli 56 % TKIkustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (67 %, 2,4 milj. ) oli EU-rahoitteista projektitukea ja neljäsosa (24 %, 0,8 milj. ) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKI-toiminnan tuloista oli 7 %:a (0,2 milj. ). FUAS- liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen yhteisiä TKI-projekteja oli yhteensä seitsemän kappaletta. Niiden osuus ulkoisesta TKIkokonaissalkun arvosta (vuosi 2014 kokonaissalkku n euroa) oli 18 % eli LAMKin kansainvälisten projektien lukumäärä (6 kpl) oli edellisvuoden tasolla. Samoin TEKES-hankkeiden määrä (2 kpl) oli sama kuin edellisvuotena. Aluekehitystyö Ammattikorkeakoulu aloitti keväällä 2014 systemaattisen aluekehitystyön. LAMKin sisäinen hallitus hyväksyi huhtikuussa aluekehitysohjelman, joka liitettiin osaksi ammattikorkeakoulun strategista perustaa. Aluekehitysohjelmassa nostettiin esiin kuusi kehittämisaluetta, joihin panostamalla ammattikorkeakoulu voi nostaa merkittävällä tavalla aluevaikuttavuuttaan. Lähtökohtana aluekehittämisessä ovat Päijät- Hämeessä toimivien yritysten ja yhteisöjen kehittymistarpeet, joihin ammattikorkeakoulu vastaa mm. uudistamalla ja laajentamalla täydennyskoulutusta sekä korostamalla hanketoimintaa työelämälähtöisen TKI-toiminnan edistämiseksi. Toiminnallaan ammattikorkeakoulu edistää yritysten ja yhteisöjen osaamisen kehittämistä, yrittäjyyttä, pk-yritysten kansainvälistymistä sekä vahvistaa sidosryhmätyötä ja verkostoitumista.

18 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Kansainvälistyminen LAMKin KV-strategian mukaisesti kansainvälisessä toiminnassa on huomioitu painoalojen ja profiilitiimien työskentely aikaisempaa enemmän; vaihto-opiskelijoille on suunnattu LAMK-tasoista opintotarjontaa painoaloittain, monialaisia opiskelijayrittäjyyden vaihto-ohjelmia on tuettu sekä käynnistetty monialaisen Summer School -opintojakson suunnittelu. FUAS- yhteistyötä on jatkettu kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Osaamisen vienti kehittyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös liiketaloudessa, tekniikassa ja muotoilussa tehtiin uusia avauksia täydennyskoulutustuotteiden ja konsultointipalveluiden vientimarkkinoiden avaamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla toteutettiin maksullisia hoitotyön kehittämis- ja täydennyskoulutusohjelmia Kazakstanissa ja Kiinassa. Neuvotteluja koulutusviennin kasvattamiseksi on käyty Persian lahden alueella, Intiassa, Kiinassa ja Vietnamissa. KV-palveluiden kehittämistä jatkettiin osana organisaatiouudistusta. KVpalveluiden saatavuuden ja opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tilanne on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Keskitettyjen KV-palveluiden rooli on kasvanut siltä osin kuin niitä voidaan tarjota opiskelijoille alasta riippumatta. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi, jolloin tulospohjainen rahoitusmalli oli voimassa. Opiskelijapohjainen rahoitusmalli poistui kokonaan vuoden 2013 jälkeen. Vuosi 2014 ja tulevat taloussuunnitelmavuodet ovat uuden rahoitusmallin käyttöönoton myötä haasteelliset. Talousarvion valmistelussa perusrahoitus arvioitiin varovaisuuden periaatteella vuoden 2013 rahoituspäätöksen perusteella sekä OKM:n kanssa syksyllä 2012 käytyihin neuvotteluihin perustuen. Näin ennakoitiin noin 4 prosentin laskua perusrahoitukseen. Talousarvion valmisteluvaiheessa oli uuden rahoitusmallin mittaritietojen keruu kesken ja OKM:n informaatio niukkaa laskennan osalta ja päädyttiin erityiseen varovaisuuteen rahoituksen suunnittelussa. Vuonna 2013 perusrahoitusta tuli noin 4 prosenttia vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätös vuodelle 2014 oli odotettua positiivisempi. Rahoituspäätöksessä vuodelle 2014 kokonaisrahoitus kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 1,3 prosenttia eli euroa. Talousarvioon verrattuna kasvua on 5,8 prosenttia eli euroa. Positiivinen rahoituspäätös mahdollisti se, että koulutusalojen kehittämiseen voitiin myöntää käyttösuunnitelmassa lisärahoitusta toimintavuodelle euroa. Osakeyhtiöittämisen valmisteluun varattiin rahoitusta myös euroa. Suurimmat kustannuserät yhtiöittämiseen liittyen syntyivät tietojärjestelmäkustannuksista euroa ja palkkakustannuksista euroa, lakipalvelut euroa ja muut asiantuntijapalvelut euroa sekä tarvikkeet euroa. Osakeyhtiöittämisen kustannukset yhteensä olivat euroa.

19 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Vuosi 2014 oli haastava Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. TKI-toiminnan volyymi (toimintakulut) vuonna 2014 oli 6,3 M (vrt. ed. vuosi 6,6 M ). TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 M ) oli 56 % TKI-kustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (2,4 M ) oli EU-rahoitteista projektitukea ja neljäsosa (0,8 M ) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKI-toiminnan tuloista oli 0,2 M. Talousarviovalmistelussa vuoden 2014 laite- ja kalustoinvestoinneissa panostettiin tekniikan ympäristöteknologian oppimistilojen laitteistojen, Älybussin rakentamiseen, muotoilun opetusvälineiden ja laitteistojen hankintaan. Osa koulutusaloista jätti toteuttamatta irtaimistoinvestointejaan. Irtaimistoinvestointeihin oli budjetoitu vuodelle 2014 yhteensä euroa. Nettototeuma oli euroa (ed. vuoden vastaava luku euroa). Toimintakate talousarviossa vuodelle 2014 oli Positiivinen rahoituspäätös ja harkittu kulukuri mahdollisti tilikauden hyvän tuloksen. Kaikki toiminnot tarkasteltiin ja toimintaa sekä taloutta seurattiin tiukasti vuoden aikana. Tilikauden ylijäämä oli euroa ja vastaava luku edellisenä vuonna Merkittävänä tekijänä tuloksekkaassa tilinpäätöksessä oli koulutusalojen pysyminen pääasiassa annetuissa talouden raameissa sekä projektivolyymin kasvu verrattuna talousarvioon. Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta -0,4 %, tuotot yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Perusrahoituksen osuus kasvoi 5,8 % verrattuna talousarvioon eli euroa. Perusrahoitus toimintatuotoista oli 84,9 % eli euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat suhteessa talousarvioon 88,7 % eli euroa, mutta laskivat verrattuna edellisvuoteen -15,8 % eli euroa. Tuet ja avustukset olivat tilinpäätöksessä euroa (edellisen vuoden vastaava luku oli euroa). Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski edelliseen vuoteen verrattuna -0,1 % (vuonna 2013 vertailuluku oli 55,7 %). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Henkilöstökulut muodostivat 58 prosenttia kokonaiskuluista. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen valmisteluun liittyen henkilöstöä siirtyi konsernin Yhteisistä palveluista syksyllä LAMKin puolelle ja tämä osaltaan vaikutti henkilöstökuluihin. Tilikauden tuloksen muodostuminen Lahden ammattikorkeakoulun toimintatuotot pysyivät miltei edellisen vuoden tasolla. Laskua oli -0,4 % ( euroa) edellisvuodesta. Toimintatuotoista 84,9 % tuli yksikköhintarahoituksesta. Muu rahoitusosuus tuotoista oli 15,1 %, josta maksullinen palvelutoiminta (sisältää projektitoiminnan 9,3 % eli 3,6 M ) oli 11,5 % (4,4 M ). Muut tuotot olivat yhteensä 3,6 % (1,4 M ), josta opetuksen kv-toiminnan osuus oli 0,5 M, opetus ja opetuksen tukitoiminnot 0,4 M. Tuet ja avustukset laskivat -15,8 % eli euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate oli euroa. Ammattikorkeakoulu ylitti toimintakatetavoitteensa eurolla.

20 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta eli 0,9 %. Henkilöstökulut laskivat -0,7 % verrattuna edelliseen vuoteen eli n euroa (edellisen vuoden vastaavat luvut -7 % eli -1,6 M, lukujen takana olivat vahvat sopeuttamistoimenpiteet vuoden 2013 rahoituspäätökseen). Vuokrat ylittyivät 3,1 % eli euroa (tilavuokrien ylitys euroa). Tilavuokrien osalta ylitys johtui Tekniikan ja Liiketalouden Niemenkadun vuokrista, koska talousarvion valmisteluvaiheessa ei vuokrataso ollut varmistunut. Toimintakulut vuonna 2014 olivat euroa ja toteumaprosentti 106,2 (vrt. ed. vuoteen ). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat hiukan edellisvuotta alhaisempana. Toteuma oli euroa edellisvuotta pienempi eli poistot olivat yhteensä euroa. Tilikauden tulos oli euroa. Rahoitustoiminnan kassavirta Lyhytaikaisten saamisten ( ,61), korottomien velkojen ( ,40), toimeksiantojen varojen ja pääomien (8 912,20 euroa) sekä varastojen muutokset (-6 387,62euroa) vapauttivat kassavaroja (vertailuluku edelliseltä vuodelta euroa). Kassavarojen muutos Kassavarat olivat euroa. Kassavarat kasvoivat edellisvuodesta ,20 euroa. Siirtosaamisten muutos/väheneminen tilinpäätöksessä oli ,33 verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Projektitoiminnan siirtosaamiset olivat tilinpäätöksessä ,90 euroa (ed. vuosi euroa) ja siirtovelat ,83 (ed. vuosi ). LAMKin siirtosaamiset tilinpäätöksessä yhteensä ,01 euroa ja siirtovelat ,30 euroa (edellinen vuosi ,62). Rahoitusasema ja sen muutokset Lahden ammattikorkeakoulun taseen loppusumma kasvoi ,64 euroa. Pysyvät vastaavat pienenivät ,57 euroa. Oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän vaikutuksesta ,30 euroa. Toimeksiantojen pääomat sisältävät stipendirahastojen pääoman. Lyhytaikainen vieraspääoma sisältää osto-, ennakonpidätys-, henkilösivukulu- ja siirtovelat. Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden ylijäämä ,30 euroa kirjataan tilikauden ylijäämätilille. Yhtymähallituksen kokouksessa Lahden ammattikorkeakoulun tilinpäätöstä vuodelta 2014 esittelee Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Outi Kallioinen. Toimitusjohtaja: