ibcde Alkuperäisyhteisöjen kehitys- ja koulutusohjelma

Transkriptio

1 Nimikkosopimushankkeen vuosiraportti, marraskuu 2013 Maa/alue Hanke Mekong/ Kambodzha ibcde Alkuperäisyhteisöjen kehitys- ja koulutusohjelma Hankenumero Kumppani Raportoija ICC International Cooperation Cambodia Tapani Haapala, Mekongin Alueellinen Kehitysyhteistyökoordinaattori ja Emma Holmström, Project Management Advisor Valokuvat: ICC Hankkeen kuvaus Ratanakirin ja Mondulkirin maakunnat Koillis-Kambodzhassa kuuluvat Kambodzhan köyhimpiin alueisiin. Suurin osa alueen väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin. Vaikka koko maan mittakaavassa nämä ryhmät ovat vähemmistöjä (heidän osuutensa koko maan väestöstä on alle 1%), Ratanakirissä ja Mondulkirissä heitä on noin 60% väestöstä. Alkuperäisyhteisöjen haasteena on nopea yhteiskunnallinen muutos, jolla on paljon kielteisiä vaikutuksia. Niin Kambodzhan kansalaisina kuin alkuperäiskansoinakin, heille kuuluisi monia oikeuksia. Kuitenkin heidän yhteiskunnallinen asemansa on heikko ja hyvin harva osaa lukea tai kirjoittaa äidinkieltään tai valtakieltä khmeriä. Koska alkuperäiskansat eivät pysty ajamaan oikeuksiaan, heille laaditut oikeudet eivät toteudu. Keskeisimmän uhkan hyvinvoinnille luovat maanomistuskysymykset ja alkuperäisyhteisöjen oikeuksia turvaavan lainsäädännön keskeneräisyys. Yhä useampi yhteisö on menettänyt perinteisesti omistamansa maan, ja heidän kaskiviljelyyn käyttämät metsät siirtyvät yksityisten yritysten omistukseen ja rahakasvien viljelyyn (mm. kumipuu). Nämä muutokset johtavat niin yhteisöjen ruokaturvatilanteen vaikeutumiseen, kuin myös ympäristön tilan huononemiseen. Pich Yek (ibcde programme Ratananakiri District Coordinator) ja Youn Chuanh, pienviljelijä Pii kylästä, käsissään kuivan maan riisiä. Rouva Chuanhin kasvattama riisi on Rattanakirin alueen alkuperäisväestön tärkein ravintokasvi. Se korjataan lokakuun lopun ja marraskuun aikana. 1

2 Nämä muutokset yhdistyvät myös perinteisten arvojen ja yhteisöllisyyden murenemiseen, jonka seurauksena lisääntyvät ongelmat kuten alkoholismi, perheväkivalta, laittomat ja vaaralliset elinkeinot (kuten salametsästys ja laiton puunkaato). Turvaverkon heikentyminen lisää myös hyväksikäyttötapausten ja ihmiskaupparikosten uhkaa. ibcde-ohjelma suunnittelee toimivansa 42 kyläyhteisössä auttaen yhteisöjä tunnistamaan kulttuurinsa ja luonnonresurssiensa arvon ja järjestäytymään oikeuksiensa puolustamiseksi. Yhteistyössä eri yhteiskunnallisten vastuunkantajien kanssa yhteisöt lisäävät koulutusmahdollisuuksiaan, kestäviä elinkeinoja ja yhteisöllistä hyvinvointia. Hankekausi on Hanke saa Suomen valtion kehitysyhteistyötukea. Hankkeen toiminnot, tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Alkuperäiskansojen koulutus on jo nyt parantanut heidän tiedostamistaan siitä, mitä muutoksia heidän ympärillään tapahtuu. Yhteisöt, joiden maita edelleen ympäröivät metsät, ovat entistä tietoisempia laillisista oikeuksistaan maahan ja luonnonvaroihinsa. Silti maanryöstö jatkuu edelleen ja on vaikeasti paikallisväestön hallittavissa. Alkuperäisyhteisöillä on entistä helpompi pääsy kulttuurisesti relevanttiin koulutukseen. Koulutus järjestetään tavalla, jolla paikallinen omistajuus siihen säilyy mahdollisimman hyvin. Opiskelijoita kaksikielisessä luokassa Rayan kylässä. Samoilla luokilla on lapsia ja aikuisia Valtion koulu on noin 5 kilometrin päässä Rayn kylästä. Erityisesti naisille ja tytöille on helpompaa osallistua tällaiseen omassa kylässä järjestettävään opetukseen koska heille koulumatka voi olla turvaton. ibcde:n järjestämää koulutusta on myös iltaisin. Tämä helpottaa monta osallistumaan koulutukseen kotitöiden ja peltotöiden jälkeen. Kaksikielinen koulutus on naisille ja tytöille helpompaa, koska heidän yhteytensä kylän ulkopuolelle on paljon vähäisempää kuin miesten ja poikien. Yhteyksiensä kautta miehet yleensä osaavat enemmän valtakieltä khmeriä. 2

3 Alkuperäisyhteisöt käyttävät ja hoitavat luonnonvarojaan kulttuurisesti ja ekologisesti aiempaa kestävämmällä tavalla. Paikalliset ihmiset osaavat todella paljon luonnosta, metsistä ja niiden monista hyödyllisistä kasvilajeista. Ympäristön suojelemisen merkitystä ei aivan yhtä hyvin ymmärretä. Osaksi syynä ovat ympäröivän maailman teknistyminen ja uudet raaka-aineet. Muovi ja muut teknisesti valmistetut materiaalit jäävät luontoon eivätkä hajoa samalla tavoin kuin aiemmin itse tehdyt tarve-esineet ja materiaalit. Hygieniakäsite on myös uutta. Metsä, purot ja joet ovat aina toimineet käymälöinä. Käytäntö saa aikaan merkittävän tautiriskin. Uudet kuivakäymälät ja parempi ymmärrys tautien leviämisestä on muuttamassa ihmisten elinympäristöä terveellisemmäksi. ibcde työntekijä Chamros Vann auttaa Rayan kylän väkeä rakentamaan sementtielementeistä käymälän. ibcde kouluttaa kyläläiset ja antaa puuttuvia materiaaleja niille perheille, jotka ovat kiinnostuneet parantamaan sanitaatiotaan ja rakentamaan kuivakäymälän itselleen. Etnisten vähemmistöjen asemaa parantava työ Koulutusta yhteisöjen oikeudesta maahansa ja ympäröiviin metsiin on järjestetty. Koulutuksen vaikutus on tosin harmillisen hidasta siihen nähden, että epäilyttäviä keinoja käyttävät liikemiehet ovat kaiken aikaa hankkimassa itselleen kylien ympäröimiä metsiä. Metsät muutetaan pian yksilajisiksi tuotantometsiksi ja kyläläisten oikeudet niiden hyödyntämiseen lakkaavat. Myös muista oikeuksista, kuten alkuperäiskansojen, naisten, lasten ja vammaisten oikeuksista, järjestetään koulutusta kaiken aikaa. Yhteisöjä tuetaan sosiaalisten ongelmien, kuten syrjinnän, perheväkivallan, alkoholismin ja ihmiskauppakysymysten ratkaisussa. Kyliä pyritään tukemaan heidän perinnekulttuurin säilyttämisessä järjestämällä koulutusta ja ottamalla kyläläiset mukaan hankkeen suunnitteluun. Erilaisia kulttuuriryhmiä on perustettu ja niille on etsitty paikallisia vetäjiä. Työtä pyritään mahdollisuuksien mukaan taltioimaan kyläläisille ja tuleville sukupolville. Vammaiset pyritään ottamaan huomioon kaikessa toiminnassa. 3

4 Kuvassa Pich Yek, ibcde-hankkeen ohjelmakoordinaattori, Pram Tao Ang, Wellbeing tiimistä ja Trel Bang Om kylästä. Trel Bang saa toimeentulonsa tekemällä perinteisiä Tampuan selkäkoreja ja myymällä niitä paikallisille, koska ei pääse metsään etsimään tuotteita sieltä tai osallistumaan maataloustyöhön. Hänen perheensä uskoo hänen saaneen vammansa kuusivuotiaana vihaisen hengen tuottamana. ibcde auttoi häntä tekemällä hänelle kuivakäymälän ja pesuhuoneen, hänen pyynnöstään. Kieli- ja kirjallisuustyö Lukutaito-opetusta tuetaan alkuperäisyhteisöjen äidinkielellä ja khmerin kielellä ja kulttuurisesti relevanttia materiaalia tuotetaan kaksikielistä lukutaito-opetusta ja elämäntaitojen hallintaan varten. Kaksikielinen lukutaitoluokka Rayn kylässä. Kuvassa vapaaehtoistyöntekijä Luuon Sover samasta yhteisöstä. ibcde ohjelmaa tehdään neljän alkuperäisryhmän parissa Mondulkirissä ja Ratanakirissä. Tampuan, Krung, Brao ja Bunong alkuperäisheimot ovat hankkeessa mukana. Rayn kylässä puhutaan krungia äidinkielenä. Lukutaitoluokassa aloitetaan krungilla ja khmer, joka on maan virallinen kieli, tulee opetukseen mukaan myöhemmin. Luuon Sover toimii kotikylässään vapaaehtoisena opettajana, hän puhuu krungia äidinkielenään. Kylän koulu rakennettiin yhteisvoimin kyläläisten kesken. 4

5 Bun Than, ibcde:n työntekijä, Pateng kylässä sen kyläpäälliköiden ja vanhojen kyläläisten kanssa keskustelemassa lukutaitoluokan aloittamisesta kylässä. Kylässä on jo valtion koulu, jossa luokat 1-5. Viidennelle luokalle tosin ei vielä ole löydetty opettajaa. Patengin kyläläiset haluaisivat kyläänsä kaksikielisen lukutaitoluokan, koska valtion koulu toimii vain neljä kuukautta vuodessa. Lukutaitoluokka voisi, heidän mukaansa, toimia muuta opetusta paremmin, koska siihen tulisi opettaja heidän omasta yhteisöstään. Kylän hanke saada kaksikielinen lukutaitoluokka keskeytyi tulvan vuoksi. Nyt kaikki tarmo menee tulvasta selviämiseen. Hankkeen työntekijät tutustumassa Ntok Ntei:n mallitilaan Mondulkirissä. Ntok Tey:n mallitila on paikallisen kristillisen kansalaisjärjestön CAMA:n ylläpitämä tila. Heidän tukenaan on ulkomainen asiantuntija, joka on erikoistunut työhön alkuperäiskansojen parissa. 5

6 Entistä paremmat maataloustekniikat ovat tärkeitä alkuperäiskansoille, jotka joutuvat uuteen tilanteeseen ja entistä enemmän tulemaan toimeen oman maataloustuotantonsa turvin. Ang Yung opettaa Bonhukin kylässä maanviljelijöitä varttamaan hedelmäpuiden taimia. Hedelmäpuiden varttaminen on yksi ikivanha taito, jolla parannetaan erityisesti hedelmäpuiden sadon laatua. Terveisiin ja voimakkaisiin perusrunkoihin, useimmiten samaa lajia, liitetään oksa hyvälaatuista hedelmää tuottavasta puusta. Kasvaessaan oksa muodostaa puun koko latvan ja siten sen sato on yhtä hyvälaatuista kuin emopuunkin. Hyvälaatuisista hedelmistä saa paljon paremman hinnan ja niitä voi kaupata etäämmällekin. Yksi suuri ongelma koko maassa ja erityisesti maaseudulla on aliravitsemus. Suuri osa lapsista kärsii jatkuvasta heikosta ravinnosta. Ravinnon määrä ei useinkaan ole ongelman perussyy vaan sen laatu. Lapset saavat aivan liian vähän proteiineja ja vitamiineja ruoastaan, vaikka siinä voikin olla tarpeeksi kaloreja. Heidän fyysinen kehityksensä häiriintyy ja usein heikko ravinto heikentää myös henkisten ominaisuuksien kehittymistä. Näistä edellinen voi jossakin määrin korjaantua ajan kanssa, mutta jälkimmäisen korjaantuminen jää helposti tapahtumatta. Kuvassa Romdoul Hoeu, hankkeen työntekijä, opettaa pienten lasten äitejä ravintoasioissa. Ratanakirissä ja Mondulkirissä lasten aliravitsemus on yleistä. Hankkeen aikana erityisesti raskaana oleville naisille ja pienten lasten äideille pyritään opettamaan hyvän ruokavalion tärkeyttä. 6

7 Hyväkin kehityshanke voi keskeytyä vielä vaikeamman ongelma tieltä. Niin kävi vuoden loppupuolella, kun maata ja erityisesti sen pohjoisosia kohtasivat tulvat. Kuvassa jaetaan riisiä tulvan yllättämille perheille Leng Aw kylässä Vean Sain maakunnassa. Syys-lokakuussa Rattanakirin provinssissa nousi tulva rankkojen sateiden ja Mekongin yläjuoksulta Vietnamin puolelta avattujen tulvapatojen vuoksi. Monet perheet joutuivat jättämään kotinsa nousevan veden vuoksi. Samalla he menettivät tulevan satonsa. Muuta viestiä tukijoille Kambodzhan pohjoisosien alkuperäiskansat elävät hyvin haavoittuvaa vaihetta historiassaan. Heitä uhkaa koko elämänmuodon ja perinteiden menettäminen samalla, kun metsät katoavat heidän kotikyliensä ympäriltä. Nyt heitä vielä voidaan auttaa. Tuhannet kiitokset kaikille teille, jotka olette mukana tässä tärkeässä auttamistyössä. Sillä on merkitystä. 7