Yksityisten lääkintä- ja terveyspalvelulaitosten työntekijät YLTT ry:n jäsenlehti 1/200

Transkriptio

1 Kyltti Yksityisten lääkintä- ja terveyspalvelulaitosten työntekijät YLTT ry:n jäsenlehti 1/200 3 Sosiaali- ja terveysalalla kimppavoimaa 4 Mitä tapahtui vuonna 2006? 8 Terveyspalvelualan palkkausjärjestelmä uudistuksen tarpeessa 12 Kevätkokoukseen!

2 Puheenjohtajan palsta Väkeä pompotellaan määräaikaisilla työsuhteilla ja pätkätöillä Kyltti Julkaisija: Yksityisten lääkintä- ja terveyspalvelulaitosten työntekijät ry YLTT. YLTT on Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenyhdistys. Päätoimittaja: Kaija Raatikainen, puheenjohtaja YLTT Ulkoasu ja taitto: Codesign Oy, Helsinki Painopaikka: Painotalo Auranen Oy Kyltti-lehti no 2/2007 ilmestyy syyskuun Erto-lehden välissä. Työnantajat solmivat mielellään määräaikaisia työsuhteita. Näin niiden on helppo ne myös katkaista, jos esimerkiksi henkilöstökustannukset näyttäisivät ylittyvän. Yleensä määräaikaiset työsuhteet ovat laillisia, jos niihin löytyy peruste esimerkiksi opintovapaan, äitiysloman, hoitovapaan tai muun virkavapauden perusteella hoidettava sijaisuus. Silloin asia on selvä, ja työntekijä tietää, että työsuhde päättyy vakituisen työntekijän palatessa vapaaltaan töihin. Mutta on myös määräaikaisia työsuhteita, joissa perusteet ovat epämääräisiä, esimerkiksi ruuhkan purku. Tällainen peruste useamman kerran peräkkäin ei ole pätevä määräaikaiselle työsopimukselle. Laittomissa määräaikaisissa työsuhteissa käytetään työntekijän voimavaroja häikäilemättömästi hyväksi. Työsuhde katkaistaan aika ajoin lyhyeksi aikaa, viikoksi tai kahdeksi, kun yrityksessä on hiljaisempi kausi. Työntekijälle maksetaan lomakorvaukset ja lomarahat pois. Katkos työsuhteessa jää usein niin lyhyeksi, että hän ei saa kyseiseltä ajalta työttömyyskorvausta. Työttömyyskorvaukseen maksetut lomakorvaukset muutetaan ajaksi ja on vielä vuosittain kerrytettävä seitsemän päivän karenssiaika. Näin työntekijä on viettänyt parin viikon loman taistellen paperi- ja virastoviidakossa, että saisi vaadittavat kaavakkeet täytettyä niin työvoimatoimistoon kuin työttömyyskassaankin. Jokaisen työsuhteen katkoksen jälkeen on tehtävä paperit kyseisiin paikkoihin. Sitten työntekijä kutsutaan töihin uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen ja homma jatkuu näin jopa vuodesta toiseen. Työntekijä ei saa koskaan pitää lomaa silloin kun on paras loma-aika, siis kesällä tai alkukeväästä, koska silloin on lomalla vakituinen henkilökunta. Määräaikaisen työntekijän uupuminen ja myös perhesuhteiden joutuminen koetukselle on ymmärrettävää lomat jäävät pitämättä silloin, kun muu perhe on lomalla. Mutta määräaikainen työntekijä puurtaa työtä narisematta, siinä toivossa, että vielä saisi vakituisen työsuhteen. Onneksi edellä kuvaamani ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Jos työpaikalla kuitenkin on tällainen tilanne, siihen pitäisi puuttua mahdollisimman pian ja neuvotella asia luottamusmiehen ja työnantajan kanssa yhdessä. Määräaikaiset työsuhteet ja pätkätyöt kohdistuvat usein nuoriin työntekijöihin, jotka ovat juuri astuneet työelämään. Edessä olisi perheen perustaminen ja kenties oman asunnon ostaminen, mutta kuinka hakea asuntolainaa, jos työsuhde on päättymässä muutaman kuukauden kuluttua, eikä jatkosta ole varmuutta. Pätkätöissä taas tuntimäärät yltävät juuri ja juuri selviytymään päivittäisistä menoista. Vuokralla asuminen on käytännössä kalliimpaa kuin jos maksaisi oman asunnon lainan lyhennystä ja yhtiövastiketta. Työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki ovat vaikeasti ymmärrettävää tekstiä työntekijöille, jotka eivät joudu työnsä puolesta olemaan tekemisissä näiden asioiden kanssa, siksi myös omien oikeuksien puolustaminen on haasteellista. Onneksi meillä on Ertossa asiantuntijat, jotka auttavat meitä jäseniä selvittelemään kaikkia työhön liittyviä ongelmia. Kaija Raatikainen YLTT:n puheenjohtaja 2 - Kyltti 1/2007

3 Teksti: Tapio Huttula, puheenjohtaja, ERTO SOSIAALI- JA TERVEYSALAN EDUNVALVONTA VAATII VOIMAA Sosiaali- ja terveysala on vahvassa muutoksessa. Julkisen sektorin palvelurakenteita uudistetaan. Samalla käydään keskustelua siitä, miten laaja julkisen palvelutuotannon tulisi olla ja paljonko julkisesti rahoitetuista palveluista tulisi tuottaa kuntien ja valtion voimin. Kun tähän listaan liittää yhtenä faktana vielä sen, että vanhusväestön määrä lisääntyy tulevina vuosina selvästi, voi vetää vain yhden johtopäätöksen: yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelusektorilla on tulevina vuosina paljon töitä. Lisäksi voi ennakoida, että myös kolmannen sektorin palveluiden kysyntä lisääntyy. Tästä on jo vahvoja merkkejä olemassakin. Tämä tarkoittaa ertolaisittain sitä, että sottilaisille ja ylttiläisille on luvassa paljon töitä tulevaisuudessakin. Miten niukkuudella tehdään rahaa? Hyvät työllisyysnäkymät pitäisi saada näkymään myös palkkauksessa. Logiikkahan menee yleensä niin, että jos jostakin on pulaa, niukkuutta, sen hinta tuppaa nousemaan. Yksityisen palvelusektorin työvoimasta tullee pula tulevina vuosina. Hyvä työnantaja huomioi tämän palkkauksessa. Muuten hän ei saa osaavaa työvoimaa. Ja palvelualahan on olennaisesti meidän ylltiläisten ja sottilaisten osaamisen muuttamista laadukkaaksi palveluksi. Hyvästä työstä täytyy myös maksaa oikeudenmukainen palkka. Tulevan sopimuskierroksen iso kysymys onkin, miten muutamme niukkuuden rahaksi? Palkkaus on tärkeä osa alan houkuttelevuutta. Eli perusteluja alan palkantarkistusvaatimuksille löytyy. Niitä meidän täytyy rummuttaa tulevalla kierroksella. Yhtenäisyydestä vahvuutta SOTT ja YLTT neuvottelevat toimintojensa yhdistämisestä. Se on viisasta, etenkin kun huomioi sektorin nopean muutoksen. Hyvä edunvalvonta rakentuu kahdelle asialle. Tarvitaan jäsenistö, joka on sitoutunut omien asioidensa ajamiseen sekä ennakointikykyinen vastuullisten vetäjien joukko. SOTTin ja YLT- Tin kohdalla molemmat ehdot täyttyvät. Tästä on hyvä edetä. Uskon lujasti siihen, että yhdessä yhdistykset voivat olla entistä vahvempia. Yhdistysten jäsenkentät menevät jo tällä hetkellä osin päällekkäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittyminen tullee hämärtämään sektoreiden välistä rajapintaa entisestään. Siksi voimien kokoaminen yhteen on eduksi jäsenten edunvalvonnalle. Ja se on tärkeintä. Siitähän koko ammattiyhdistystoiminnasta on kyse. Yksi yhdistys helpottaa myös jäsenhankintaa, eli edunvalvontavoiman lisäämistä. ERTO ja sen kaikki toimijat antavat tukensa uuden yhdistyksen rakentajille. Vahva sosiaali- ja terveysalan edunvalvontajärjestö on koko ERTOn ja kaikkien sen toimijoiden etu. Kyltti 1/2007-3

4 Yksityisten lääkintä- ja terveyspalvelulaitosten työntekijät ry. TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Vuosi 2006 oli yhdistyksen kahdeskymmenesviides toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä oli Vuoden 2005 lopussa se oli Jäsenmäärä on siis laskenut. Jäsenrekisteriä on siivottu ja poistettu niitä jäseniä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksujaan. Työttömyyskassan maksama bruttomääräinen ansiopäivärahan kokonaismäärä vuonna 2006 oli euroa ja vuonna 2005 se oli euroa. Keskimääräinen päivärahan perusteena oleva palkka vuonna 2006 oli 1 504,09 euroa. Keskimääräinen ansiopäiväraha oli 41,42 euroa (vuonna ,97 euroa). Työttömyyskassa maksoi jäsenillemme koulutuspäivärahaa bruttona ,24 euroa ja aikuiskoulutustukea bruttona ,21 euroa sekä vuorotteluvapaakorvausta bruttona ,88 euroa. HALLINTO Hallitus kokoontui kymmenen (10) kertaa. Toimintavuonna lehtitoimikuntaan ovat kuuluneet Kaija Raatikainen, Arja Lehtonen, Kristina Westerholm ja Kaisa Keinonen. Hallituksen kokouksiin ovat osallistuneet Ertosta Erkki Haarala kolme kertaa, Sanna Tonteri kerran ja Tapio Huttula kerran. Tilikauden 2006 tilintarkastaja on Eero Lehmusvuo HTM, Helsinki ja varatilintarkastaja Raija Weckström, Vantaa. EDUNVALVONTA Hallituksen jäsenet Läsnä Paikkak. Luottamustehtävä Jäsenistömme edunvalvontaa on hoitanut Erityisalojen Toimihenkilöliitto ER- TO ry yhdessä Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestön TSN ry:n kanssa. TSN:ssä ovat mukana myös Tehy ja Super. Erton neuvottelijana on toiminut Sanna Tonteri. TSN:n toimintakertomus vuodelta 2006 on nähtävillä kevätkokouksessa ja liitetään alkuperäiseen yhdistyksen toimintakertomukseen. TOIMINTA TSN:SSÄ JA YLTT- SOTT-YHTEISTYÖ TSN:n hallituksen varsinainen jäsen yhdistyksestämme on ollut Raija Laukkoski ja varalla Kaija Raatikainen. TSN hallitus kokoontui 5.4. ja Puheenjohtaja Kaija Raatikainen 10 Kuopio Varsinaiset Arja Lehtonen 10 Turku Sihteeri, tiedotusvastaava Mirja Taivainen 10 Rauma Luottamusmiesvastaava Eila Oravainen 8 Kuopio Lomatukivastaava Kristina Westerholm 7 Oulu Varapuheenjohtaja Kaisa Kaarina Keinonen 7 Vantaa Nettivastaava Terhi Vuorinen 9 Espoo Koulutusvastaava Varajäsenet Vappu Hantikainen 10 Pori Luottamusmiesvastaava Anna-Greta Koort 10 Lahti Vuosikirjavastaava Sari Jyrkkänen 9 Turku Nettivastaava, jäsenhankinta Pirkko Möller 6 Seinäjoki Jäsenhankinta Maisa Haapaniemi 7 Seinäjoki Jäsenasiainhoitaja Raija Laukkoski 9 Helsinki Kokousvastaava Taloudenhoitaja, hallituksen ulkopuolinen Marjo Manninen 8 Kotka TSN:n kevätkokous oli 27.4., jossa yhdistyksemme edustajina olivat Terhi Vuorinen ja Mirja Taivainen. TSN:n syyskokous oli , jossa yhdistyksemme edustajat olivat Terhi Vuorinen ja Kaisa Keinonen. YLTT:n ja SOTT:n yhteistyötä vuonna 2006 on toteutettu Terve SOS-messujen ja yhteisen luottamusmiesseminaarin merkeissä. Messuja varten tilattiin 1000 kpl matkalaukkuvöitä, joissa oli yhdistysten logot. Kaikki jaettiin messuilla. Kustannus jaettiin puoliksi. YLTT:n edustajat TSN-alojen edunvalvontavaliokunnassa ovat olleet Kaija Raatikainen puheenjohtajana, Terhi Vuorinen, Marjo Manninen, Maisa Haapaniemi ja Mirja Taivainen asti ja alkaen Kaisa Keinonen. Edunvalvontavaliokunta kokoontui 2.2., 1.6. ja Lokakuussa 2006 tehtiin yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan jäsenistölle nettikysely palkka- ja työehdoista. Kyselyn vastauksia hyödynnetään tavoiteasettelussa tulevalla sopimuskierroksella Sääntömääräiset kokoukset YLTT:n kevätkokous pidettiin Helsingissä, Ostrobotnialla. Kokous vahvisti toiminta- ja tilikertomuksen vuodelta Jäseniä oli kokouksessa 94. Kokouksen jälkeen jäsenet lähtivät Tallinnan risteilylle ja osallistujia oli 68. Syyskokous oli Tampereella, Tampere-talossa. Kokouksessa oli jäseniä paikalla 83. Kokous valitsi puheenjohtajaksi kaudelle 2007 Kaija Raatikaisen. Kokous hyväksyi sääntömuutoksen, jonka mukaan yhdistyksen kevätkokous voidaan pitää maalis-toukokuussa, aiemmin ajankohta oli maalis-huhtikuu. Kokouksen jälkeen jäsenet menivät Tampereen teatteriin katsomaan Alivuokralaista. Teatteriin osallistujia oli Kyltti 1/2007

5 JÄSENHANKINTA Jäsenhankintaa on hoidettu TSN:n puitteissa sekä erilaisten Erton tilaisuuksien yhteydessä. Aluejärjestöjen tilaisuudet ovat olleet tärkeä kanava uusien jäsenien hankkimiseksi. Keväällä 2006 YLTT oli mukana Erton järjestämässä Korkeapaine-kampanjassa. Korkeapainekampanjan strategiatyöryhmässä edusti yhdistystämme Marjo Manninen. Optisten myyjien jäsenhankintakampanja yhdessä Erton kanssa aloitettiin loppuvuodesta. Ensimmäiset tilaisuudet olivat pääkaupunkiseudulla ja Osallistujia ei ollut paljon, mutta päänavaus tehtiin. Tilaisuudet jatkuvat keväällä Terve-SOS-messut Tampereella yhdessä SOTT:n kanssa oli jälleen erinomainen tilaisuus tehdä YLTT:iä tunnetuksi. Messuilla kävi noin 5000 vierasta. Yhdistyksemme edustajina paikan päällä olivat Mirja Taivainen ja Arja Lehtonen. JÄSENHUOLTO Yhdistys on tukenut vuoden 2006 aikana jäsenten kotimaan lomailua. Hakemuksia tuli 39, joista kolme hylättiin. Viiden vrk:n lomia (13 hakemusta) tuettiin eurolla, kolmen vrk:n lomia (13 hakemusta) 663 eurolla ja kahden vrk:n lomia (10 hakemusta) 340 eurolla eli yhteensä eurolla. Lomatukihakemuskaavake on jokaisessa Kyltti-lehdessä ja jatkossa myös yhdistyksen nettisivuilla. Keväällä 2006 Iisalmen Veljeskodin henkilökunta teki risteilyn ja yhdistys tuki tapahtuman kustannuksia työpaikkatoiminnan määrärahoista kahden ylttiläisen jäsenen osalta. Seinäjoen lääkäritalon henkilökunta piti työpaikkaosaston kokouksen , jota tuettiin myös työpaikkatoiminnan määrärahoista 12 ylttiläisen osalta. Työpaikkaosastotoimintaa tuettiin edelleen 15 euroa/jäsen/vuosi. TIEDOTUS Yhdistyksemme uudistettu jäsenlehti KYLTTI lähetettiin jäsenille kaksi kertaa vuoden aikana ennen varsinaisia kokouksia Erto-lehden välissä. Tiedottamiseen on käytetty myös Erto-lehteä ja Erton nettisivuja. Yhdistyksen hallituksesta Arja Lehtonen kuuluu Erto-lehden toimitusneuvostoon, joka kokoontui vuoden aikana ja Yhdistyksen esite uusittiin alkuvuodesta. YLTT:n nettisivut suunniteltiin ja toteutettiin syksyn 2006 aikana ja sivut julkistettiin alkuvuodesta Nettityöryhmään kuuluivat Kaisa Keinonen, Sari Jyrkkänen ja Arja Lehtonen. Yhdistyksen ulkoista ilmettä on kohennettu vuoden aikana reippaasti. KOULUTUS Yhdistyksen jäsenille on ollut tarjolla Erton ja Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton (TJS) järjestämää koulutusta sekä TSN-aloille kohdennettua koulutusta. Yhdistyksemme jäseniä on osallistunut Erton järjestämiin tai tilaamiin iltakoulutuksiin vuoden 2006 aikana 54 sekä tapahtumiin ja tilaisuuksiin 13. Vuoden aikana ei järjestetty omaa koulutusta. EDUSTUKSET Yhdistystämme ovat edustaneet Erton edustajistossa varsinaisina jäseninä Arja Lehtonen, Mirja Taivainen, Maisa Haapaniemi ja Marjo Manninen sekä varajäseninä Raija Laukkoski, Eila Oravainen, Vappu Hantikainen ja Raija Lindell. Arja Lehtonen on edustajiston II varapuheenjohtaja. Erton työttömyyskassan edustajiston varsinaiset jäsenet ovat Kristina Westerholm, Eila Oravainen, Anna-Greta Koort ja Paula Hillo sekä varajäsenet Marja- Liisa Kangas, Terhi Vuorinen ja Pirkko Möller. Paula Hillon erottua hänen tilalleen varsinaiseksi siirtyi Pirkko Möller. Varajäseniä ei vuoden aikana täydennetty. Kristina Westerholm on työttömyyskassan edustajiston I varapuheenjohtaja. Erton liittohallituksessa YLTT:n edustaja on puheenjohtaja Kaija Raatikainen ja varalla Kristina Westerholm. Arja Lehtonen on ollut mukana liittohallituksen kokouksissa edustajiston II varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Erton työttömyyskassan hallituksessa varsinainen jäsen on Raija Laukkoski ja varalla Arja Lehtonen. STTK:n liittovaltuustossa on Arja Lehtonen II yleisvarajäsenenä kaudella STTK:n 60-vuotisjuhlaristeily tehtiin Tukholmaan elokuuta YLTT:iä edustivat Kaija Raatikainen, Vappu Hantikainen, Anna-Greta Koort, Mirja Taivainen ja Kristina Westerholm. SOTT ry vietti 30-vuotisjuhlaa ja kahdeksan hallituksen jäsentä oli yhdistystämme edustamassa. YLTT teki juhlan kunniaksi lahjoituksen Pietarin katulapsien hyväksi. Erton kehittämispäällikkö Erkki Haarala juhli 50-vuotispäiväänsä Turussa. Yhdistystä edustivat Sari Jyrkkänen ja Arja Lehtonen. Yhdistys teki lahjoituksen Suomen Lähetysseuran kautta Kiinan Hunanin maakunnan köyhille. ERTO Erton edustajiston kevätkokous oli Mustion linnassa. Varsinaiset edustajat olivat kaikki paikalla. Edustajiston syyskokous oli Hotelli Presidentissä, Helsingissä. Varsinaiset edustajat olivat paikalla. Erton työttömyyskassan edustajisto kokoontui Helsingissä ja yhdistyksen edustajat olivat Kristina Westerholm, Eila Oravainen ja Anna-Greta Koort. Kyltti 1/2007-5

6 Erton työelämäpäivä oli 1.4. Helsingissä. Yhdistysten hallinnoilla ja Erton hallinnolla oli yhteisiä suunnittelukokouksia keväällä YLTT:n kokous oli Tarkoitus on nivoa toimintaa yhteen niin, että aikataulutus on yhtenäinen, tehostetaan toimintaa tekemällä yhdessä ja käyttämällä resursseja tehokkaammin ja myös rahaa säästäen. Tavoitteet todeksi -seminaari järjestettiin Espoon Meripuistossa Tarkoitus oli löytää toimialoittain tärkeimmät tavoitteet vuoden 2007 sopimuskierrokselle. Yhdistyksen hallituksesta oli kolme edustajaa mukana. Erto järjesti vuoden 2006 aikana aluetapahtumia: 4.3. Helsingissä, Tampereella, 5.8. Oulussa ja Kuopiossa. Tilaisuuksissa oli myös YLTT:n hallituksen edustajia paikalla. MUU TOIMINTA YLTT on painottanut jäsentensä osallistumista Erton aluejärjestöjen toimintaan ja yhdistyksemme jäseniä onkin paljon mukana eri aluejärjestöjen hallituksissa. Aluejärjestöjen kautta on saatu myös edustusta jonkin verran STTK:n aluetoimikuntiin. Aluejärjestöjen koulutuspäivät olivat Gustavelundissa Työpaikkaosastojen perustaminen alamme työpaikoille on ollut hidasta ja tämän toimintamuodon tukemisessa on hallituksella edelleen haasteellinen tehtävä. Luottamusmiesverkoston vahvistamistyöhön on myös jatkuvasti panostettava. YLTT:n jäsenedut Erton eli liiton jäsenetujen lisäksi Erton perimä jäsenmaksu 1,35 % palkasta jakautuu työttömyyskassalle, liitolle ja yhdistyksille. Erto tarjoaa kaikille jäsenilleen jäsenetuja, mutta yhdistyksillä on sen lisäksi omia jäsenetujaan. YLTT:n tarjoamat jäsenedut ovat: Kotimaan lomatuki: 85 euroa viiden yön, 51 euroa kolmen yön ja 34 euroa kahden yön majoituksesta kotimaan lomakohteessa. Tuki maksetaan hakemuksesta alkuperäisiä tositteita vastaan. YLTT järjestää koulutustilaisuuksia jäsenilleen YLTT järjestää luottamusmies-/yhdysjäsentapaamisen tai -seminaarin vuosittain YLTT tukee työpaikkaosastojen toimintaa 15 euroa/jäsen/vuosi YLTT tukee liiton jäsenilleen järjestämiä ulkomaan jäsenmatkoja YLTT korvaa matkat kevät- ja syyskokouksiin edullisimman kulkuneuvon mukaan sekä tarjoaa osallistujille kokouslounaan YLTT tarjoaa Kyltti-jäsenlehden kaksi kertaa vuodessa TALOUS Yhdistyksen talous perustuu jäsenmaksupalautteeseen. Liiton perimä jäsenmaksu vuonna 2006 oli 1,35 % jäsenen nakonpidätyksen alaisesta palkasta. Tähän palkkaan ei lueta mukaan lomarahaa eikä työsuhteen päättyessä maksettavia lomakorvauksia. Yhdistyksen osuus jäsenmaksusta oli 1/5 liitolle jäävästä osuudesta, kun entyöttömyyskassamaksu on ensin vähennetty. YLTT:n talousarvion 2006 loppusumma oli roa. Yhdistyksen talletukset olivat Sampo Pankissa eu euroa ja Nordea Pankissa ,61 euroa. Talletukset ovat kahden vuoden määräaikaistalletuksia. Jäsenmaksutuotot ovat ,25 euroa ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 2 135,76 euroa sekä kulut ,39 euroa. Tilikauden alijäämän euroa hallitus esittää kirjattavaksi edellisten tilikausien yli/alijäämätilille. Tilikauden aikana on erityisesti panostettu kevät- ja syyskokouksiin sekä yhdistyksen ulkoiseen ilmeeseen. Yhdistyksen taloudenhoitaja on tehnyt avustavat kirjanpitotyöt ja kirjanpito on tehty Kruunutilit, Teemuaho Oy:ssä euroa ja Nordea Pankissa ,61 euroa. Talletukset YLTT:llä on uudet nettisivut Käy tutkimassa sivuja ja anna palautetta Hyödynnä sivuilla olevaa tietoa Ajankohtaista-kohdassa on aina uutta tietoa tapahtumista, puheenjohtajan palsta, nettikolumneja tuoreista aiheista, kutsuja ym. Sivut ovat myös jäsenetu, jolla yhdistys tarjoaa jäsenilleen nopeaa tiedonkulkua 6 - Kyltti 1/2007

7 Teksti: Marjo Manninen Tie itsenäiseksi yrittäjäksi Unelmatehdas keskellä kauppakeskusta Huhtikuussa 2006 aloitti Kotkassa kaksitoista innokasta opiskelijaa yrittäjän ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen. Liikeideoita oli eri ammattialoilta laidasta laitaan. Tässä yksi, josta tuli totta Heidi Wasserman, diplomi-aromaterapeutti. Ystävystyimme Heidin kanssa jo heti ensimmäisenä koulupäivänä. Meistä vierustovereista tuli todellisia hengenheimolaisia ja toistemme tukijoita koko koulutustaipaleemme ajaksi. Toimimme molemmat ihmisläheisellä alalla, joten maailmankatsomuskin kävi yksiin. Aromaterapiasta ammatti Matka kauppakeskuksen unelmatehtailijaksi kesti kuitenkin neljä vuosikymmentä. Juuret juontavat jo tehtailijan varhaislapsuuteen, jolloin kävi ilmeiseksi, että tällä tytöllä oli tarkka hajuaisti, mutta missä käyttää tarkkaa vainuaan hyväksi, siitä ei ollut hajua vielä moniin vuosikymmeniin. Heidi kertoo, että polku nykytilanteeseen on ollut pitkä ja rönsyilevä. Työkokemusta hän ehti hankkia alalta jos toiseltakin, ja elämääkin on opiskeltu oikein olan takaa. Oman kiintotähtensä Heidi tavoitti saatuaan käsiinsä erään julkaisun, joka käsitteli aromaterapiaa vaihtoehtoisena hoitomenetelmänä. Silloin ei näillä kulmilla vielä saanut ammattiin johtavaa opetusta, joten hän jätti asian hautumaan ja luki itsensä ylioppilaaksi. Kun urakka oli ohi, hän marssi uudelleen opintoneuvojan puheille ja sai tietää, että nyt olisi tarjolla opiskelupaikka, josta valmistua diplomi-aromaterapeutiksi. Seuraavat vuodet Heidi vietti Aromaterapeuttikouluttaja Sirpa Tuomisen siipien suojissa ja luki myös lukuvuoden verran peruslääketiedettä Turun yliopiston etäopiskelijana Kotkan kesäyliopiston kirjoilla. Jo koulussa kävi ilmi, että tällä alalla on parasta toimia itsenäisenä yrittäjänä. Varovaisena ja harkitsevana ihmisenä hän ei kuitenkaan ollut ihan valmis kylmiltään hyppäämään yrittäjän puikkoihin. Silloin putkahti eteen, kuin taikaiskusta, yrittäjän ammattitutkintoon johtava koulutusilmoitus. Mielessä jo vuosia muhinut unelma rupesi muotoutumaan, kun sitä koulutuksessa todenteolla fiilattiin ja höylättiin. Tuli lisää varmuutta ja tahtoa. Ja sitten mentiin pankkiin ja vähän joka paikkaan, kuvailee Heidi ja jännityksen sekaisia muistojaan. Luksusta arkeen Astun Kotkan kauppakeskus Pasaatissa sisään liikkeeseen, jonka nimi on kuvaavasti ROMA DAYSPA, historiallista tunnelmaa tuotettuna nykyaikaisen urbaanin ihmisen tarpeisiin. Materiaalit ovat viimeisen päälle ja huomaa, että sisustukseen on paneuduttu huolella. Lähes parimetriset eteerisen kauniit Venus-patsaat luovat hyväksyvän katseensa minuun. Hoitotuotteissaan Heidi on panostanut laatuun, vain paras on kyllin hyvää. Esitteen mukaan hoitoja saa ainakin terapia-altaassa, jossa hierovia suihkuja ja värivaloja on joka lähtöön. Erikoisleveällä hoitopedillä saa erilaisia ihonkuorintoja, naamioita ja kokovartalohoitoja hurmaavilla eteerisillä luomuöljyillä. Asiakkaan unelmat Unelmatehtailijalla on itsellään unelmana täyttää asiakkaittensa toiveet ja unelmat, niin pitkälle, kuin se hänen ammattitaidollaan ja luovuudellaan on mahdollista. Erilaisista hoidoista voidaan haluttaessa koota vaikka millainen paketti, siitä hyvänä esimerkkinä hoitolan The VeryBest - Luxuslahjakortit. Lähtiessäni mielessäni kangastelee kuva itsestäni himmeässä valaistuksessa, huumaavan jasmiinin tuoksuisessa poreilevassa kylvyssä, kädessäni lasillinen kuplivaa jumalten juomaa sulosointujen soidessa ihanasti taustalla. Tänne tulen uudelleen, ja silloin tehdään minun unelmistani totta. Kyltti 1/2007 -

8 Teksti: Sanna Tonteri TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUS- JÄRJESTELMÄÄ TARPEEN UUDISTAA Terveyspalvelualan palkkausjärjestelmä on jäänyt vuosien kuluessa kehityksessä jälkeen, kun työehtosopimusosapuolten neuvottelut eivät ole johtaneet tulokseen, jonka TSN:n jäsenliitot olisivat voineet hyväksyä. Keväällä 2005 neuvottelut aloitettiin kuitenkin puhtaalta pöydältä ja tavoitteeksi on nyt asetettu, että terveyspalvelualalle saataisiin uusi palkkausjärjestelmä seuraavan sopimuskauden alusta eli syksyllä Alan palkkataso ja nykyinen järjestelmä Terveyspalveluala on naisvaltainen ja alan palkkataso on matala. Julkisuudessa on keskusteltu paljon hoitohenkilöstön matalasta palkkauksesta, mutta yhtä lailla palkkaus on matala myös muissa terveyspalvelualan töissä, kuten toimistotehtävissä, joissa suuri osa ertolaisista työskentelee. Nykyinen palkkausjärjestelmä perustuu nimikkeisiin ja kokemusvuosien myötä karttuviin palvelusvuosilisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkakehitys perustuu melkein yksinomaan alalla työskenneltyihin vuosiin. Kaikille on taattu yhtäläinen palkkakehitys, mutta toisaalta järjestelmä johtaa myös siihen, että 15 vuoden työkokemuksen jälkeen palkkakehitys pysähtyy. Samoin nykyisessä järjestelmässä alalle tulevan työntekijän lähtöpalkkataso on matala. Toinen ongelma on se, että nimike ei aina vastaa työn vaativuutta. Erto teki vuoden 2006 alussa terveyspalvelualalla työskenteleville suuren palkkauskyselyn, jonka pohjalta linjattiin tavoitteet palkkausjärjestelmän uudistamiselle. Kyselyn tuloksista selvisi, että jäsenten mielestä tärkein palkan määräytymisen peruste tulisi olla työn vaativuus, toiseksi tärkein työntekijän henkilökohtainen suoriutuminen työssä ja kolmantena alalla työskentelyvuodet. Lisäksi melkein kaikissa vastauksissa viitattiin alan yleisesti matalaan palkkatasoon. Nykyistä järjestelmää ei pidetä kannustavana ja oikeudenmukaisena. 8 - Kyltti 1/2007

9 Uudistamisneuvottelut Sekä työnantajapuoli että työntekijäpuoli ovat yhtä mieltä siitä, että uuden palkkausjärjestelmän tulee perustua ensi sijassa työn vaativuuteen. Työn vaativuutta arvioidaan määriteltyjen vaativuustekijöiden perusteella. Perinteisesti tällaisia vaativuustekijöitä ovat eri alojen palkkausjärjestelmissä työn vaatima osaaminen, koulutus ja kokemus sekä työn edellyttämät vuorovaikutustaidot, työn vaikutukset ja työhön liittyvä vastuu. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen neuvotteluosapuolet saivat loppuvuodesta 2006 valmiiksi alustavan järjestelmän työn vaativuuden arvioinniksi. Luonnoksen pohjalta seitsemällä eri työpaikalla järjestettiin kokeilu, joka koski noin 500 työntekijää. Kokeilun tavoitteena oli testata järjestelmän toimivuutta käytännössä. Kokeilun tulosten perusteella jatketaan järjestelmän kehittämistä. Samoin keväällä jatketaan neuvotteluja muista palkanosista, kuten henkilökohtaisesta palkanosasta ja palvelusvuosilisäjärjestelmästä. Valmistautuminen viimeiseen vääntöön Uutta palkkausjärjestelmää ei oteta käyttöön hinnalla millä hyvänsä. Käyttöönoton edellytyksenä on, että työnantajapuolen kanssa päästään ratkaisuun, jossa jäsenistön tavoitteet on otettu huomioon. Uuden palkkausjärjestelmän tulee vaikuttaa alan palkkatasoon korottavasti, olla kannustava ja oikeudenmukainen sekä turvata kohtuullinen palkkakehitys kaikille työntekijöille. Järjestelmän rakennetta koskevat neuvottelut pyritään saattamaan loppuun tämän kevään aikana. Viimeinen vääntö neuvottelu euroista käydään syksyllä neuvottelupöydässä sopimuskierroksen yhteydessä. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on kolmen liiton (Erto, Super ja Tehy) muodostama neuvottelujärjestö, joka edustaa ja neuvottelee jäsentensä puolesta mm. yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen. YLTT & SOTT suunnittelevat yhdistymistä Nyt on jäsenten vuoro kertoa asiasta mielipiteensä YLTT ja Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT ry ovat jo pitkään tehneet hedelmällistä yhteistyötä hyvässä hengessä. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat yhteinen esiintyminen ERTOn hallinnossa ja yhteiset luottamusmiesseminaarit. SOTT ja YLTT ovat tavoitteiltaan ja jäsenistöltään lähellä toisiaan. Suurin osa molempien yhdistysten työpaikoista on pieniä, joissa ei useinkaan kovin montaa ertolaista ole. Työpaikkaosastotoimintaa on tästä syystä hankala harjoittaa. Yhdistymisen jälkeen on helpompi koota voimat ja perustaa paikkakuntakohtaisia osastoja. Nyt SOTTin ja YLTTin hallitukset ovat päättäneet ehdottaa jäsenille näiden kahden sisaryhdistyksen todellista yhdistymistä vahvaksi ja entistä suuremmaksi ertolaiseksi yhdistykseksi. Yhdistyminen voisi tapahtua vuonna Koska olemme ainoat yksityisen sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ERTOssa, voimien yhdistäminen on enemmän kuin järkevää. Sinulle jäsenenä yhdistymisestä olisi silkkaa hyötyä. Vahvassa yhdistyksessä jäsenet voivat vaikuttaa ERTOssa entistä näkyvämmin. Yhdistymisen myötä palvelisimme jäseniämme laajasti samalla kun toiminnasta saataisiin karsittua päällekkäisyyksiä. Nyt kahden yhdistyksen hallituksissa ja kevät- ja syyskokouksissa puhutaan pitkälti samoista asioista. Hallintojen yhdistämisellä saadaan säästettyä kustannuksia. Näin säästyneet varat voidaan käyttää jäsenten hyväksi. Yhdistämällä SOTTin ja YLTTin lehdet voisimme julkaista entistä monipuolisempaa terveys- ja hyvinvointipalveluja esittelevää lehteä. Muuten kaikki jäsenetusi ERTOssa säilyvät yhdistymisen jälkeen täysin ennallaan. Yhdistyminen tulisi näkymään myös tapahtumien ja koulutuksen alueella. Suunnittelemmekin jo yhteisiä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, joihin saamme varmasti koolle sankan osallistujajoukon. Kuulisimme mieluusti mielipiteesi yhdistymisestä. Ota yhteyttä SOTTista saat lisätietoa heidän nettisivuiltaan osoitteesta: Uudelle yhdistykselle tarvitaan myös uusi ja ytimekäs nimi sekä lyhenne. Tästä avaamme SOTTilaisten kanssa yhteisen jäsenkilpailun myöhemmin. Parhaat ehdotukset palkitaan. Seuraa nettisivujamme! Kyltti 1/2007-9

10 YLTT:n kotimaan lomatuen myöntämisperusteet Erton koulutusstipendien hakuohje Kenelle ja millaisiin opintoihin ERTOn liittohallitus jakaa koulutusstipendejä pääsääntöisesti sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, josta valmistutaan ertolaisille aloille. Stipendi on tarkoitettu varsinaisten jäsenten lisäkoulutukseen tai uuden ammatin tai tutkinnon suorittamiseen. Tällaista koulutusta on muun muassa ammatillinen peruskoulutus (toisen asteen koulutus: liiketalouden ammatti- ja datanomin tutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot) ja ammatillinen uudelleen- ja jatkokoulutus (muu tutkinto- tai täydennyskoulutus tai jatko-opiskelu). Liittohallitus päättää stipendin suuruuden. Koulutusstipendiä voi hakea vähintään vuoden ERTOn varsinaisena maksavana jäsenenä ollut. Myöntämiseen vaikuttavat opiskelun laatu, kustannukset, sosiaaliset erityisolosuhteet (työttömyys, yksinhuoltajuus, osa-aikaisuus, työsuhteen määräaikaisuus, invaliditeetti yms.) ja ay-toiminta. Stipendi myönnetään samoihin opintoihin vain kerran. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Stipendin voi saada vuonna 2007 suoritettaviin opintoihin, jos opiskelijalle jää itse maksettavaksi kustannuksia. Stipendiä ei myönnetä jos kustannuksiin osallistuu jokin muu taho esimerkiksi työnantaja tai Kela. Miten haetaan? Koulutusstipendin hakemisesta ilmoitetaan ER- TO-lehdessä ja internetissä Stipendien hakuaika on Opiskelutodistus ja kuitit tai muu pätevä selvitys itse maksetuista kustannuksista on toimitettava stipendihakemuksen yhteydessä. Tosite on stipendin maksun edellytys. Täytä hakemus huolellisesti, puutteellisia hakemuksia emme voi käsitellä. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa liiton toimistosta tai p / Marja- Riitta Myllymäki. Kuka saa hakea lomatukea - YLTT:n jäsen, joka on ollut jäsenenä vähintään puoli vuotta ja jonka jäsenmaksut on maksettu tai joka on saanut ERTOn liittohallituksen myöntämän jäsenmaksuvapautuksen - vapaajäsenet - myös työttömät ovat oikeutettuja hakemaan lomatukea Millainen loma - loma vietetään Suomessa, majoitustai matkailuliikkeessä - loman pituus on 2 5 vrk yhtämittaisesti Kuinka paljon - tuki on 85 euroa, jos loman pituus on 5 vrk (5 yötä) tai enemmän - tuki on 51 euroa, jos loman pituus on 3 4 vrk (3 yötä) - tuki on 34 euroa, jos loman pituus on 2 vrk (2 yötä) - tositteita on oltava vähintään edellä mainitun summan edestä Tuen myöntäminen - lomatuki on henkilökohtainen - etusija on lomatukea aikaisemmin saamattomilla Hyvät jäsenet - ei perättäisinä vuosina samalle hakijalle - ei myönnetä samana vuonna, jolloin on saanut lomatukea ERTOsta tai ulkomaan matkaan YLTT:stä tai ERTOn aluejärjestön järjestämälle matkalle - ei myönnetä jo tuettuihin lomiin - hallitus myöntää tuen vuosittaisen määrärahan puitteissa, hakemusten saapumisjärjestyksessä Miten haetaan - lähetetään hakemus YLTT:n hallitukselle/lomatukivastaavalle - hakulomake on KYLTTI-lehdessä ja - lomakkeen voi myös pyytää hallituksen jäseniltä, joiden tiedot ovat Kyltti-lehdessä tai lomatukivastaavalta - hakuaika on puoli vuotta loman viettämisestä - hakemukseen on liitettävä alkuperäiset tositteet - puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä - hylätyt hakemukset palautetaan liitteineen Yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset ovat innostaneet jäseniä osallistumaan runsaasti. Järjestämiskulut nousevat helposti korkeiksi ja peruskustannuksissa on oltava tarkkana, koska jäsenten omaa osuutta ei haluta nostaa kovin korkeaksi. Hallituksen päätöksen mukaan matkakulut varsinaisiin kokouksiin korvataan halvimman matkustustavan mukaan, joka yleensä on juna tai bussi. Lentoliput voivat joskus olla edullisin tapa, mutta siitä on aina sovittava puheenjohtajan kanssa ennen kuin liput tilataan. Taksimatkat hyväksytään vain kun taksissa on useampi matkustaja ja matkustajakohtainen kustannus on halvempi kuin bussimaksu. Taksin käytöstä on sovittava myös etukäteen puheenjohtajan kanssa. Jäsenen velvollisuus on olla paikalla koko sen tilaisuuden ajan, jonka kulut yhdistys kokonaan maksaa. Hallitus toivoo, ettei tämä kustannustehokkuus aiheuta harmia, vaan jäsenet tulevat kokouksiin entiseen malliin. Hallitus 10 - Kyltti 1/2007

11 YLTT:n kotimaan lomatukianomus Yhteystiedot Nimi: Henkilötunnus: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: Pankkiyhteys: Ammatti- tai tehtävänimike: Työnantaja: Työtön ERTO/YLTT jäsen / (vuosi) alkaen Olen saanut ERTO:n liittohallituksen myöntämän jäsenmaksuvapautuksen ajalle / (vuosi) / (vuosi) Loman ajankohta / (vuosi) / (vuosi) 5 vrk (yötä) 3 4 vrk (yötä) 2 vrk (yötä) Olen saanut ERTO:n lomatukea vuonna Olen saanut YLTT:n ulkomaan matkatukea vuonna Olen saanut YLTT:n kotimaan lomatukea vuonna Postita lomake, valokopiot jäsenkortistasi ja viimeisestä maksetusta jäsenmaksusta, todistus jäsenmaksuvapautuksesta, alkuperäiset tositteet majoitus- tai matkailuliikkeestä Osoitteella Kaisa Kaarina Keinonen, Keikarinkuja 4 C 52, Vantaa Tiedustelut puhelin Tällä allekirjoituksella vahvistan antamani tiedot oikeiksi: Paikka / 200 Allekirjoitus Hakemus saapunut / 200 Käsitelty hallituksen kokouksessa / 200 Päätös: hyväksytty hylätty Perustelu: Lomatuki maksettu / 200 euroa Kyltti 1/

12 Kutsu kevätkokoukseen Yksityisten lääkintä- ja terveyspalvelulaitosten työntekijät YLTT ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo Sokos Hotel Presidentissä, Eteläinen Rautatienkatu 4, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat eli vuoden 2006 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa käsitellään myös jäsenten kokoukselle tekemät aloitteet, jotka on toimitettava kirjallisena puheenjohtaja Kaija Raatikaiselle, Oinaslammentie 19, Toivala, kuukautta ennen kokousta. Kokouksessa selvitetään jäsenistölle myös oman yhdistyksemme ja Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT ry:n yhdistymishanketta. Yhdistyksen puheenjohtaja kertoo hankkeen etenemisestä ja aikataulusta sekä niistä seikoista, jotka tätä prosessia tukevat. Varsinainen päätös asiasta YLTT:n osalta tullaan tekemään yhdistyksemme syyskokouksessa Ohjelma Aamukahvi Avaus Työnantajapuolen näkemys sopimusneuvotteluihin Erton edunvalvonnan haasteet ja tavoitteet Valmistautuminen vuoden tärkeimpään tilaisuuteen -luento Lounas Yhdistysten kokoukset Kokousten jälkeen iltapäiväkahvi Useammalla Erton yhdistyksellä on samassa paikassa kevätkokous. Kokousohjelman jälkeen lähdetään laivaristeilylle Tallinnaan. M/S Galaxy lähtee lauantaina klo ja palaa sunnuntaina klo Helsinkiin. Yhteiselle laivaristeilylle lähtevät YLTT ry, SOTT ry ja KHT ry. YLTT ry on varannut lippuja 80 jäsenelle 2 hengen ja 4 hengen hytteihin. Matkaan sisältyy aamiainen. Aamiaislippu käy myös laivan kahvilassa. Omavastuuna peritään neljän hengen hyteistä 20 euroa ja kahden hengen hyteistä 30 euroa / jäsen. Oma osuus on maksettava viimeistään 13. huhtikuuta YLTT:n tilille Sampo Viitteeksi risteily/osallistujan nimi. Sitova ilmoittautuminen kokoukseen ja risteilylle viimeistään 13. huhtikuuta Marjo Manniselle, gsm tai marjo.manninen@pp1.inet. fi. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava mahdollisista ruokarajoituksista. Muistakaa ottaa risteilylle passi mukaan. Risteily edellyttää kokoukseen osallistumista. Pelkkään kokoukseen voi ilmoittautua asti myös Marjo Manniselle. Varmistakaa osallistuminen aamupäivän ohjelmaan. Yhdistys maksaa jäsenten matkat kokoukseen edullisimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput tilataan VR Pasilan Yrityspalvelusta puhelin (ma pe klo 9 16) tai yritysmyynti.helsinki@vr.fi, koodi Bussiliput tilataan Kaleva Travel Oy, puhelin (klo 8 17), koodi YLTT/0500. Jos jäsen tulee lentäen, hänelle korvataan enintään bussi/junalipun hinta. Matkojen korvaamisen edellytys on, että jäsen on läsnä kokouksessa. Ottakaa Kyltti-lehti mukaan, sillä siinä on kokousaineisto. Vain tilinpäätöspaperit jaetaan kokouksessa. Tervetuloa! ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus 3. Kokouksen järjestäytyminen 3.1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja 3.2. Valitaan kokoukselle sihteeri 3.3. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3.4. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa 4. Kokouksen menettelytapojen hyväksyminen 5. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 6. Jäsenten varsinaiselle kokoukselle tekemät aloitteet 7. Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto vuoden 2006 tileistä, taloudenhoidosta ja hallinnosta 9. Toimintakertomuksen hyväksyminen ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntämien hallitukselle ja muille tilivelvollisille 10. Päätetään toimenpiteistä, joihin tilinpäätös antaa aihetta 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen