HAKKEEN KUIVAUS; YHTEENVETOA ERI KOE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKKEEN KUIVAUS; YHTEENVETOA ERI KOE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA"

Transkriptio

1 HAKKEEN KUIVAUS; YHTEENVETOA ERI KOE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia

2 Tausta Hakkeen tekninen kuivaustarve perustuu sekä polttoaineen lämpöarvon parantamiseen että polttoaineen siirtomekanismin (purkaimet, siirtoruuvit) toimintahäiriöiden sekä hakkeen jäätymisestä aiheutuvien holvaantumistaipumusten aikaansaamien ongelmien minimointiin. Ehkä tärkeimpinä hakkeen pienkäyttöä rajoittavina tekijöinä tulevat kostean hakkeen säilytyksen ja käsittelyn ongelmat hakemassassa lisääntyvien homeitiöiden takia. Kosteuden aiheuttamat säilytysongelmat estävät hakkeen pakkaamisen pelletille yleisesti käytettyihin erikokoisiin säkkeihin. Pakkausongelmien ja ulkokuivatussa hakkeessa aina mukana olevien homeitiöiden takia hakkeen käyttö esim. omakotitalojen pellettitakkatyyppisessä lämmityksessä ei ole ollut realistista. Uutena potentiaalisena hakeraaka-aineen hyödyntämiskohteena on rankahakkeen pelletointi, mikä edellyttää suoraan poltettavaksi käytettävän hakkeen (tavoite pienkäytössä noin 30 % kosteus) pidemmälle menevää kuivaamista (noin % kosteus). Samoin rankahakkeen noin 10 mm raekokoisen ja tasalaatuisen lajitteen kuivaus puun sisältämän ns. vapaan veden kosteusprosentin alapuolelle (alle 20 %, jolloin ei ole myöskään polttoaineen homehtumisongelmaa) ja käyttö sellaisenaan pellettijärjestelmissä on yksi mahdollinen hyödyntämistapa. Tässä kirjallisuustarkastelussa kuivaamistarve jaetaan omiksi kokonaisuuksiksi kuivausprosessin intensiivisyyden mukaan, vaikka mm. pelletoitavaksi kuivattavan hakkeen teollinen kuivauskalusto soveltuu ja on pääosin myös edellytys myös ns. laatuhakkeen kaupalliseen kuivaustoimintaan. Samoin itse haketustapahtumassa tapahtuva puumassan kostuminen jätetään tarkastelun ulkopuolelle: Kokemusperäisesti on kuitenkin havaittu, että esim. laikkahakkurin syöttökuljettimen lyhyys aiheuttaa puissa olevan pakkaslumen karisemisen pääosin maahan ennen hakkuriin joutumista. Toisaalta puumassan pieni viipymä hakkurin sisällä ei sulata mahdollisesti hakkuriin menevää lunta siinä määrin kuin tehokkaissa rumpuhakkureissa, vaan lumipöly erottuu hakkeesta suhteellisen tehokkaasti lietsopuhalluksen jälkeisessä ilmalennossa. Tästä syystä laikkahakkurilla hakatun polttohakkeen kosteus ei lisäänny haketuksen aikana. Em. mekanismi ei kuitenkaan toimi jäisten ja märän lumen kostuttamien puiden haketuksessa. 2

3 Rumpuhakkurissa syöttöjärjestelmä siirtää useissa tapauksissa hakattavan puumassan mukana tulevaa lunta/ jäätä ja tällöin kostuttaa koko hakemassan. Ns. sulan maan aikaisessa haketuksessa tätä ongelmaa ei luonnollisesti ole. 1. Kylmäkuivaus pienkäyttäjille Kylmäkuivauksella tarkoitetaan ympäristön omassa lämpötilassa tapahtuvaa hakkeen kuivausta, missä voidaan hyödyntää passiivista aurinkoenergiaa. Hakeraaka-aineen varastokasojen kuivaaminen maastossa joko kokopuuna tai rankoina on useimmissa tapauksissa pienkäyttäjiäkin ajatellen riittävä polttoaineen kuivausmenetelmä. Eri toimijoilta saatujen kokemusperäisten tietojen mukaan avoimelle paikalle sijoitettu varastokasa kuivaa kevään ja kesän aikana jopa alle 25 % kosteuteen ilman peittämistä; edellytyksenä on kuitenkin kasan tuulettuvuus altapäin ja haketus poutajakson jälkeen ennen syyssateita. Toisaalta kuumakaan kesä ei takaa puiden kuivumista, mikäli ilmankosteus pysyy poikkeuksellisen korkeana (esimerkkinä kesä 2010), vaikka muut puitteet olisivatkin suotuisat. Olennaisinta pienten stokerikattiloiden toiminnan kannalta on kuitenkin hakkeen tasalaatuisuus: itse kattilan toiminnalle ei ole (pienentynyttä lämmitystehoa lukuun ottamatta) kosteuden pienellä nousulla juurikaan merkitystä. Pienten kattilajärjestelmien kohdalla varsinaiseksi ongelmaksi tulee tässäkin tapauksessa lämmityskauden pituuden ajalle mitoitetun kostean hakemassan lämpiäminen ja aiemmin mainitut homehtumisongelmat. Erilaiset hakkeen laadun parantamiseksi tehdyt kuivauskokeet ovat osoittautuneet monessa tapauksessa yksittäisille pienkäyttäjille teknisesti riittäviksi ja olemassa oleviin erityyppisiin hakevarastoratkaisuihin sopiviksi, joskin kuivauksen teho ja taloudellisuus on vaihdellut ulkolämpötilan mukaan. Näissä tapauksissa ei ole ollut tarvetta miettiä hakemassan viipymää kuivaamossa, koska käytännössä kuivattavana on ollut aina ko. käyttäjän vuoden hakemäärä. Useimmissa ratkaisuissa hakevaraston lattia on korotettu esim. syrjällään olevien 5 lankkujen avulla hakkeen ja varaston pohjan välisten ilmakanavien muodostamiseksi. Itse lattiaritilä voidaan rakentaa noin 1 cm:n raoilla olevista lankuista tai erikseen tätä tarkoitusta varten valmistetuista ritilälevyistä. Oleellista on riittävän ilmanvaihdon saavuttaminen kuivattavan hakkeen läpi; mm. 3

4 lattian pohjapinta-alaan suhteutetulle kuivatusilman puhalluksen lattian reikäpinta-alalle on myös laadittu ohjeellisia arvoja. Mikäli kuivausilma puhalletaan lattian alta hakepatjan läpi, tulee kuivaus jaksottaa hakkeen kuivumisen mukaan -puhallustarpeen voi nähdä hakepatjan pintaosien ja puhalluksen aloituksen jälkeisenä poistoilman silminnähtävänä kosteuden nousuna. Ongelmana puhalluskuivauksessa on varaston yläosiin kohoavan kostean ilmamassan puhaltaminen ulos, ilman, että kosteus kondensoituu mahdollisesti kylmiin kattorakenteisiin ja palaa takaisin hakemassaan. Imuperiaatteella toimivassa kuivauksessa kosteus kulkeutuu raskaampana painovoimaisesti hakepatjan läpi poistoilmaan, joskin hakkeen säännönmukainen lämpiäminen kasassa ja sitä kautta ilmavirran taipumus nousta ylöspäin voi paksun hakepatjan ja hakkeen pienen raekoon kyseessä ollen vaikeuttaa kuivatusta, etenkin, mikäli kuivauksessa on jouduttu pitämään taukoa sääolojen (vesisade, sumu) takia. Samoin molemmissa kuivaustavoissa hakkeen lämpiämisestä aiheutuu (hakepatjan sisällä olevan) ilman vedensitomiskyvyn huomattava kohoaminen eli vesi siirtyy hakkeesta ilmaan. Tästä on sekä hyötyä että haittaa: Mikäli sääolot sallivat tehokkaan puhalluksen/ imukuivauksen, kuivauksen jaksottamisella voidaan hyödyntää lämpiämisen aikaansaamaa ilman vedensidontakyvyn huomattavaa tehostumista. Mikäli tuuletus jää heikoksi esim. hakepatjan paksuuden tai pienen raekoon takia, seurauksena on johonkin hakekerrokseen tapahtuvaa veden selvästi erottuvaa tiivistymistä märäksi linssiksi. Tällöin puhalluksen/ imuvirtauksen vastapaine kohoaa huomattavasti, mistä voi olla seurauksena joko ilmavirtauksen loppuminen tai erittäin epätasainen jakautuminen. Toisin sanoen puhallusvoima ei hakkeesta ja säätilasta johtuen riitä. Teollisissa hakekuivureissa kuivumisen tasaisuus on pyritty varmistamaan hakkeen liikuttelulla kuivauksen ajan (esim. rumpukuivuri, kaskadikuivuri) tai pitämällä kuivattava hakepatja riittävän ohuena (hihnakuivurit). Osassa hakevarastokuivaajia on hyödynnetty kuivausilman lämmityksessä aurinkoenergiaa joko erillisillä keräimillä tai passiivisesti seinä- ja kattorakenteita hyväksi käyttäen, joskin esim. peltikatteen ja -seinän lämmönvaihdinominaisuudet ovat suhteellisen heikot suhteessa tarvittavaan puhallusilmamäärään. Samoin puhaltimilla tehostettua aumakuivausta ja erilaisia kenttäkuivauksia on myös testattu. Erilaisissa kylmäilmakuivauksissa käytettävien puhaltimien tehokkuudelle, 4

5 puhaltimien siipien koolle suhteessa kierroslukuun ja kuivausilmavirran nopeudelle on kokeellisesti löydetty ohjeellisia optimiarvoja (yksi lähtökohtana käytetty ohjearvo on alle 5 m/s oleva ilmavirran nopeus), missä olennaisena lähtökohtana on kosteuden riittävä siirtymisaika hakkeesta ilmaan. Käytännössä kylmäilmakuivauksessa kyseessä on aina kompromissi hakepatjan paksuuden ja ilman vedensitomiskyvyn välillä: kosteuden siirtymisaika on oltava puun ja ilman välillä riittävä ja toisaalta vastapaineen vaikutus edellyttää puhallustehon kasvattamista. Tehokkaimmillaan kuivaus edellyttää ohutta hakekerrosta ja tarvittaessa useassa erässä tapahtuvaa haketusta ja kuivausta. Pienten, hakelämmitykseen käytettävien kattiloiden, käytön ongelmat eivät ole niinkään kattiloiden hakkeen polton ohjauksen toiminnassa, vaikka jäännöshapen pitoisuuteen perustuvaa ohjausta ei pidetä mm. lambda-antureiden toimintalämpötilavaatimusten (suhteellisen kapea lämpötilaoptimi) takia erityisen tarkkoina, vaan nimenomaan polttoaineen syötön epätasaisuudessa. Epätasaisuus johtuu sekä hakkeen heterogeenisyydestä raekoon (puhallusilman läpäisevyys palopäässä) että kosteusvaihteluiden suhteen. Luotettava syöttöjärjestelmän toiminta myös talviaikaan edellyttää hakkeen laadulta paitsi riittävää kuivausta (joko varastokasoissa tai keinollisesti), myös hakkeen palakoon suhteen riittävää laatua. Stokerikattiloiden polttoaineen siirtojärjestelmät eivät käytännössä häiriinny liian pienestä (jauhomaisesta) puumassasta, koska seassa olevat normaalikokoiset hakepalaset estävät puujauhon sementoitumisen kuljettimiin. Ainoaksi ongelmaksi tulevat useimmiten pitkät tikkumaiset puupalaset, mitkä aiheuttavat kuljettimien ilmahyppyosaan tukoksia tai sitovat hakkeen varastossa huonosti vyöryväksi massaksi (holvaantuminen). Sidontataipumusta lisää vielä hakkeessa oleva kosteus, mikä mahdollisesti haketta liikuteltaessa (esim. lastaus syöttösiiloon) saa aikaan lumen liikuttelua vastaavan ilmiön hakkeen pinnassa olevien jääkiteiden sulamisena ja edelleen jäätymisenä ja tästä johtuvana hakepartikkeleiden välisenä takertumisena siilossa. Hakepurkain voi syöttää paksunkin hakeläjä alaosan ontoksi ilman, että muodostunut holvimainen rakenne romahtaa ilman ulkoista voimaa. Mm. Keski-Euroopassa yleiset ja osin suomalaisissakin stokerikattiloissa optiona saatavat hakkeen automaattisytytyslaitteet edellyttävät toimiakseen nykyistä keskimäärin kuivemman hakkeen so. keinollisen kuivauksen. Keski-Euroopassa hakkeen varastokassa tapahtuvaa kuivatusta ei 5

6 käytännössä tunneta, vaan haketus tapahtuu tuoreella materiaalilla, minkä jälkeen pienkäyttäjien hake kuivataan ja märkä hake menee suurten lämpölaitosten polttoaineeksi sellaisenaan. Tuoreena haketuksella vältetään myös puun lämpöarvon varastointiaikainen lasku ja homeongelmat maastovarastoinnin aikana. Veden koneellinen haihduttaminen hakemassasta vaatii nyrkkisääntönä yhden kilowattitunnin energiamäärän kutakin vesikiloa kohden. Tämän lisäksi tulee myös erilaisten kuljettimien ja puhaltimien viemä sähköenergia. Varsinaisen veden höyrystämisen lisäksi kuivausprosessi vaatii usein hakemassan lämmittämisen ja jään sulatuksen ennen varsinaista kuivausta. Ominaislämpökapasiteetin mukaan laskettuna jään lämmittäminen tilanteessa, missä kuivausprosessi ajoitetaan kylmimmän talvikauden ulkopuolelle, ei ole kokonaisuuteen verrattuna merkittävä kustannuserä (kuva 1). HAKKEEN KUIVAUS (2000 kg ->18 %) 5000 Energiankulutus kwh Q höyrystys Qj sulatus Qj lämm % 40 % 30 % Lähtökosteus Kuva 1. Laskennallinen jäätyneen (lämpötila -5 C) ja kg painoisen, lähtökosteudeltaan %, hakemassan kuivauksen energiankulutus jaoteltuna eri komponentteihin (tulokset eivät sisällä toiminnan vaatimaa sähkön kulutusta). Kuivatun hakkeen loppukosteus on laskelmissa 18 %. 6

7 Koska kuivausilman vedensitomiskyky on suoraan riippuvainen lämpötilasta (Moullierin käyrästönmukaisesti), voidaan samaan kuivaustulokseen päästä sekä lämpötilaa nostamalla että ilman tilavuusvirtausta nostamalla (kuva 2). Yleensä ratkaisu tehdään vaadittavien sähköpuhaltimien investointi- ja käyttökustannusten sekä käytettävissä olevan lämpöenergian välisenä kompromissina. Puuenergialla tuotetun ja lämmönvaihtimen kautta ilmaan siirretyn lämmön hyödyntämisessä puhallusilmamäärä nousee kuvan 2 mukaisella (alle 100 C) lämpötiloilla m3 välille kutakin haihdutettavaa vesikiloa kohden. KUIVAUSLÄMPÖTILA VS. ILMAMÄÄRÄ Ilmamäärä m3/poistettava vesikilo y = 9042,6x -1,161 R 2 = 0, Lämpötila C Kuva 2. Yhden vesikilon haihduttamiseen tarvittavan kuivausilmamäärän ja kuivausilman lämpötilan välinen riippuvuus (lähtötiedot: Kärsämäen kehityskeskus Oy:n Pohjois-Pohjanmaan pellettihankkeen loppuraportti). 7

8 1.1 Yksittäisistä kirjallisuusselvityksistä kerätyt hakkeen kylmäkuivauskokeiden tiivistetyt tulokset/ johtopäätökset. Föhr, J (Metsähakkeen jalostusarvon nostaminen eri kuivausmenetelmillä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Diplomityö, konetekniikan osasto): -Lämmittämättömän ulkoilman puhallus tulee olla m 3 /h hakekuutiota kohden. -ohut (5 cm) hakekerros kuivui tehokkaasti ns. lavakuivauksessa, missä hakkeen pohjakosteus pääsi haihtumaan myös alakautta lavojen pohjareikien kautta -kenttäkuivauksessa (hake levitetään ohueksi kerrokseksi asfaltille ja käännellään koneellisesti) päästiin noin 30 % alenemaan kosteudessa neljän päivän aikana, mikäli sääolot olivat suotuisat -laskennallisesti 60% lähtökosteudella ja hehtaarin kokoisella kentällä (hakemäärä noin 760 tonnia) hakkeen kosteuden alentuessa 40%:iin, energiahyöty on noin 1200 euroa (kuivauskustannuksiin on laskettu noin 1700 euroa kone- ja miestyökustannusta) vajaan viikon aikana - ulkoilman puhallus ritiläpohjalla olevan hakkeen läpi sai pohjakerrokset kuivumaan, mutta aiheutti myös märkien linssien muodostumisen hakepatjaan -aumassa puhaltimen avulla tapahtuva hakkeen kanaalikuivaus oli kaikissa koejärjestelyissä taloudellisesti tappiollista ja ongelmana oli erittäin epätasainen kuivuminen: osa hakkeesta pysyi puhalluksesta huolimatta lähes lähtökosteudessaan. 8

9 Rahikainen 2005 (Hakkeen kuivaus bioenergiakeskuksen monikäyttökuivurissa auringon energiaa lisälämmönlähteenä hyödyntäen, Jyväskylän AMK, Bioenergiakeskuksen julkaisusarja Nro 17): -Kokeessa käytettiin samanaikaisesti (eri kuivausosastot) sekä tuoretta lehtipuuhaketta (lähtökosteus 43 %) että ylivuotisesta mäntyrangasta (lähtökosteus 35 %) tehtyä haketta -imuperiaatteella tehtävässä kuivauksessa esiintyi kuivauksen aikana märkiä kerroksia, jotka kuitenkin siirtyivät kuivauksen aikana painovoimaisesti kohti pohjaa ja hävisivät -viikon kuivauksella päästiin ylivuotisen puun kuivauksessa noin 9 % kosteuteen; kuivuminen 20 % kosteuteen (pienkattiloihin sopiva) vei aikaa kaksi vuorokautta -aurinkolämpöä kerättiin puusta ja mustasta muovista tehdyn 30 m2: n kokoisen tuloilmaa lämmittävän aurinkokeräimen avulla. Heinola R. ym (Hakkeen kuivaus osana lämpöyrittäjyyttä -PUUT41/ Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2003, VTT Symposium 231. Espoo 2004): -Hakkeen kosteuden muutos voitiin mitata kuivauksen aikana (käytännössä) luotettavasti sekä aikaa vievällä uunikuivaus-punnitusmenetelmällä että nopeasti poistuvan ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan muutosten avulla kuutiometrin myynti vuodessa edellyttää laskelmien mukaan m3 varastotilaa -kierrätettävän ilman osuuden kasvattaminen nollasta noin 60 %:iin, pienensi ominaisenergiantarvetta kj/kg H2O (= 1 kwh) hieman yli kj/kg H2O-lukemaan (=0,94 kwh). Kierrätysilman määrän lisäämisestä aiheutuva lämmitysilmatarpeen pieneneminen kompensoituu kuitenkin hakkeen läpi puhallettavan ilmamäärän kasvulla, mikä kasvattaa investointikustannuksia (kuivurin koko, puhallinmoottorit, sähkönkulutus) Oma laskelma: So. jokaista haihdutettavaa vesikiloa kohden säästyy 0,6 senttiä kuivauskustannuksissa (sähkö 10 s/kwh). Tällöin kg eli 44 k-m3 hakemäärän kuivauksessa 40 % kosteudesta 10 % säästää puhaltimien sähkökustannuksissa noin 240 ; tällöin kuivattua lopputuotetta on noin kg. Itse puhaltimien hankintakustannusten 9

10 selvittämisen jälkeen voidaan laskea laitteiden käyttöiälle jakautuvat kiinteät ja muuttuvat kustannukset ja edelleen lämmönvaihtimen investoinnin kannattavuus. Rinne, S (Puupolttoaineiden kuivausmenetelmien kartoitus, Lappeenrannan Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto): - Hakekerroksen maksimipaksuudelle on määritelty ohjearvot hakkeen palakoon mukaan vaakakuivurissa kuivattaessa (2-3 cm -> 1,5-2 m, 3-5 cm -> 2-2,5 m). - jos ilmankosteus estää kuivauksen, on haketta kuitenkin tuuletettava siten, että poistuvan ilman lämpötila on lähellä ulkoilman lämpöä - aksiaalipuhaltimilla on kuivatuskustannus ollut keskimäärin 10 kwh/i-m3 ja keskipakopuhaltimilla kwh/i-m3 (oma laskelma: aksiaalipuhaltimilla kustannus on siis 1,25 /MWh ja keskipakopuhaltimilla 1,88-3,13 /MWh eli 7-17 % energian hinnasta (18 /MWh)) - mitä suuremman vastapaineen hakemassa aiheuttaa, sitä kannattavampaa kuivausilman lämmittäminen on - aurinkokeräinten käytössä kuivausilman lämmittämisessä on käytetty mitoituksen nyrkkisääntönä kaksi kertaa varaston pohjapinta-alaista keräintä, jotta tehonlisäys olisi tuntuva. (Oma arvio: so. kustannus-hyöty suhde on erittäin heikko saavutettavaan etuun nähden). 10

11 2. Kaupallisessa/ teollisessa mittakaavassa tehtävä kuivaus Kuivauksen teollisuusmittakaavaisessa toteutuksessa käytetään yleisesti rumpu- tai hihnakuivuria ja kuivausenergiana joko lämmintä (<100 C) tai kuumaa ilmaa tai tulistettua höyryä (> 100 C). Energia voidaan ottaa talteen esim. lämpökattilan savukaasuista (mm. kondenssilämpö) tai erillisellä lämmönvaihtimella sekä tuottaa erillisellä lämmönlähteellä. Tulistetun höyryn käyttö kuivauksessa on paloturvallisuuden ja potentiaalisen pölyräjähdyksen kannalta turvallinen, joskaan itse höyryn tuottaminen ei onnistu perinteisissä lämpökattiloissa (lupakysymykset?) ja on rakenteeltaan monimutkaisempi kuin lämpimän ilman käyttäminen. Toisaalta, mikäli tarkastellaan veden ja ilman ominaislämpökapasiteettia (vedellä c= 4,182 ja ilmalla c=1 kj/(k kg), tuloksista on nähtävissä ilman lämmönsidontakyvyn olevan vain neljäsosa veteen nähden. Periaatteena kuivauksessa on havaittu lämpötilan nostamisen kuivumista tehostava vaikutus paitsi veden haihdutuskyvyn ja toisaalta kuivausilman vedensidontakyvyn kasvaessa ns. Moullierin käyrästön mukaisesti, myös taloudellisessa mielessä kuivaukseen laitetun kokonaisenergiakulutusta pienentämällä. Lämpötilan nostaminen aiheuttaa kuitenkin jossain määrin puusta haihtuvien kaasujen määrän lisääntymisen (ja samalla energia-arvon pienenemisen) ja edelleen haihtuvien kaasujen syttymisvaaran. Kuivauslämpötilaa tarkastellessa on kuitenkin muistettava, että mm. rumpukuivauksessa sisään puhallettavan ilman lämpötila voi olla huomattavasti itse puun syttymislämpötilaa korkeampi. Oleellista on veden haihduttamisesta johtuva puumateriaalin lämpötilan lasku, joten itse puuaines ei korkeillakaan puhalluslämpötiloilla heti kaasuunnu. Kuumailmakuivaus edellyttää kuitenkin prosessin jatkuvaa kontrollointia. Kuivattava materiaali kannattaa lajitella ennen kuivausprosessia, jotta kuivausenergiaa ei hukata heikkolaatuiseen lopputuotteeseen (ohut aines, suuret kappaleet ja kuori siirretään suoraan polttoon). Rumpukuivauksen ongelmana on ns. kuivan pään puuaineksen mahdollinen liiallinen lämpeneminen, mikä edellyttää tarkkaa ja osin vaikeaakin läpi virtaavan ilman lämpötilan kontrollointia ja säätöä. 11

12 Ns. kylmäilmakuivaus ei käytännössä tule volyymin kasvaessa mahdolliseksi, ja esim. annoksittain tehtävässä panoskuivauksissa on ongelmana lopputuotteen epätasainen kuivuminen, koska kuivausilma virtaa aina helpointa reittiä kuivattavan materiaalin läpi. Eli jonkin kohdan vastapaineen pieneneminen (harva rakenne, muuta massaa nopeampi kuivuminen) saa aikaan yhä voimistuvan ilmavirtauksen ko. alueen läpi, mikä edelleen aiheuttaa kuivaustulokseen epätasaisuutta. Jossain tapauksessa em. ongelmaa voidaan pienentää kuivattavan hakemassan tasalaatuisuudella (seulonta). Hihnakuivureissa hake levitetään kuivausalustana toimivalle rei itetylle hihnalle tasapaksuksi kerrokseksi, jolloin myös kuivumistuloksesta saadaan tasainen. Samalla lämpötilan kontrollointi on rumpukuivausta helpompaa. Lopullista kuivausastetta säädellään hihnan siirtonopeudella eli samalla hakkeen viipymällä kuivauslaitteessa. Osassa kaupallisia kuivureita tilankäyttöä on tehostettu asettamalla kuivaushihnoja eri kerroksiin, jolloin alimpana on pisimpään kuivurissa ollut hake. Koska ilman puhallus kuivuriin tapahtuu alhaalta ylöspäin, toimii kuivuri ns. vastavirtaperiaatteella ja kuivin ilma kohtaa aina kuivimman hakkeen (kosteusero pysyy koko kuivausajan maksimaalisena ilman ja hakkeen välillä). Ulkomailla on kaupallisina kuivureina markkinoitu myös erittäin suureen ilmavirtaan perustuvia puhalluskuivureita (viileä kuivausilman pieni yksikkökohtainen vedensitomiskyky korvataan ilmavirran volyymillä). Tällöin kuivattava materiaali on oltava erittäin hienojakoista, joten se ei sovellu yleensä perinteiseen hakekattilaan polttoaineeksi, vaan sen käyttö olisi joko pelletoinnissa tai briketoinnissa. Osaan em. kuivureista on liitetty murskain, jolloin kuivattava materiaali on aina riittävän pienijakoista. Uusimpana kotimaisena innovaationa on CCM Power -yhtiön hakekuivuri (koeajossa Haukiputaalla Kellon sahalla); kuivurin kehittely on kuitenkin vielä kesken. Toisaalta kuivuri on ideoitu tuoreen hakkeen kuivaukseen ja se vaatii omanlämminilmakehittimen, joten laitteistoa ei käytännössä voida käyttää olemassa olevien lämpölaitosten lämpöverkon ylijäämälämmön hyödyntämisessä/ lämpökuorman tasaajana. Hiukan vastaavia siilokuivureita on myös ulkomaisilla valmistajilla, joskin toimintaratkaisuissa on eroja. VTT on mallintanut hakkeen kuivausta ns. ristivirtaperiaatteella toimivalla siilokuivurilla, 12

13 missä ylhäältä alaspäin valuva hake kuivaa sivusta vaakasuunnassa puhallettavan lämpimän ilman vaikutuksesta. Menetelmällä päästään suhteellisen ohueen hakekerrokseen ilmavirran läpimenosuunnassa, jolloin kuivumistuloksesta saadaan tasainen. Chydenius-instituutin käynnissä olevassa HighBio-hankkeessa on tehty mm. laitevalmistajaselvitys, mistä löytyvät myös tärkeimmät hakkeen kuivaukseen laitteita valmistavat yritykset (valitse INFO 44)(http://www.chydenius.fi/yksikot/luonnontieteet/julkaisut-ja-raportit/highbio/) (ks. liite). 2.1 Tiivistettyjä tuloksia eri kirjallisuuslähteistä poimituista hakkeen lämminilmakuivauksista Kärsämäen kehityskeskuksen toteuttamassa pellettihankkeessa (Pohjois-Pohjanmaan pellettihanke , loppuraportti) on selvitetty mm. aluelämpökeskusten lämpöenergian hyödyntämistä pelletin puuraaka-aineen kuivauksessa. Raportissa oli päädytty mm. seuraaviin johtopäätöksiin: - savukaasukuivaus on lämmönvaihtimen kautta vedestä ilmaan siirrettävää lämpöenergiaa tehokkaampi kuivausmenetelmä (syynä energian lämmönvaihdintappiot, korkean kuivauslämpötilan käyttömahdollisuus savukaasukuivauksessa) - kaukolämmön paluulämmön käyttö kuivaukseen kasvattaa puumateriaalin läpi puhallettavan ilman määrää matalan lämpötilan takia eli lisää sekä investointikustannuksia että käyttökustannuksia - yhden vesikilon haihduttaminen tarvitsee 100 m3 lämpötilaltaan 50 C ilmaa, 100 C noin 40 m3 ja 200 C noin 20 m3 - kuivattavan puumateriaalin (hakeaineksen) paksuus on oleellisin kuivumisaikaan vaikuttava tekijä; lisäksi puusyiden suunnassa tapahtuva kosteuden siirtyminen on yli kaksinkertainen verrattuna poikkisyyhyn tapahtuvaan kulkeutumiseen -viiltohaketus oli kuivumisen kannalta tehokas alkukäsittelymenetelmä - sahanpurun ja kuoren ulkovarastointi nosti 50 % materiaalin kosteuden noin 70 %, eli lopputuotteen puukiloa kohden oli kuivattava kaksi kiloa vettä 13

14 Lostec, B. ym. 2007: Wood chip drying an absorption heat pump, ScienceDirect 33(2008) Kanadalaisten tutkijoiden selvitys lämpöpumpputekniikan hyödyntämisestä hakkeen kuivaamiseen: - Hakkeen kuivaus lämpöpumppua käyttäen (lämmönlähteenä puukattila tai teollisuuden hukkalämpö) oli harkittavissa vain, mikäli kuivauslämpötila on alle 60 C - korkeammissa lämpötiloissa oli käytettävä kaksivaiheista lämpöpumppusysteemiä - kokonaisuutena lämpöpumppujen käyttäminen kuivausprosessissa todettiin erittäin kalliiksi ratkaisuksi. Yrjölä, J. Moelling and experimental study on wood chips boiler system with fuel drying and with different heat exchangers (TKK Dissertations ) - kuivausilman lämpötila tulisi olla alle 100 C, mikäli ilma johdetaan ulos kuivurista, koska yli sadassa asteessa kuivausilman mukana ulos pääsevien hiilivetyjen määrä kohoaa nopeasti - biokattilan energiantuoton optimointi edellyttää kattilan mitoitusta noin 60 % huipputehosta - kattilan arinaa on kasvatettava noin 120 %, kun hakkeen kosteus kohoaa 30 %:sta noin 60 %:iin - kuivauksen mallintamisessa todettiin, että kuivauslämpötilan lasku sadasta asteesta seitsemäänkymmeneen asteeseen lisää kuivatun hakkeen määrää yli viidenneksen kun kuivaukseen käytettiin kolmasosa kattilan huipputehosta - kuivausilman lämpötilan kohottaminen kasvattaa lämmönvaihtimen kokoa mutta puolestaan pienentää kuivausaikaa ja kuivurin kokoa - ristivirtauskuivauksessa kuivausilman tulopuolen hake saattoi olla kuivaa, kun vastapuolella hake oli osin jäässä (hake valui ylhäältä alas ja puhallus oli vaakasuunnassa hakemassan läpi) 14

15 Haikonen T. Tutkimus biopolttoaineen aumakuivauksesta. (Motiva Oy 2005). - auman muodolla ja korkeudella voidaan vaikuttaa hakkeen kuivumiseen, vaikka korkeudella ei ole vaikutusta kostuneen pintakerrosten paksuuteen - korkean auman itsesyttymisriski kasvaa verrattuna matalaan - auman peittäminen aiheuttaa kosteuden lisääntymisen (haihtuminen estyy) - hakkeen alkukosteus ja vihermassan määrä lisäävät kuiva-ainetappioita - kuiva-ainetappiot ovat suurimmat ensimmäisen varastointikuukauden aikana - ilman vedensitomiskyky kasvaa 1-2 g/kg ilmaa lämpötilan noustessa noin 10 C; vedensidonta vaihtelee tuloilman suhteellisen kosteuden mukaan - hakkeen kuivauksessa kuivaus tehostuu lisäämällä haihdutuspintaa, suurentamalla aineensiirtokerrointa kuivausilman nopeutta nostamalla ja kuivausilman lämmittämisellä - auman alapuolelta puhallettavan ilman aikaansaama kuivuminen oli epätasaista; auman tiivistyminen vaikuttaa läpäisevyyteen - tilavuusvirran nostaminen on tulosten perusteella lämpötilan nostoa tehokkaampi keino kuivumisajan lyhentämisessä Holmberg, H. Biofuel drying as a concept to improve the energy efficiency of an industrial CHP plant. (TKK Dissertations 63, Espoo 2007). Mm. yhteenvetotaulukko eri kuivurityyppien eduista ja heikkouksista ja energiankulutuksesta: - rumpukuivaus: lämmönlähteenä savukaasu ( C), sopii heterogeeniselle materiaalille, pienet ylläpitokustannukset, heikkoutena pöly ja savuongelma, palovaara, suurikokoinen, lämpöä 3,5-4,2 MJ/kg vettä (1,2 kwh), sähköä kwh/ tonni kuivattua materiaalia (mm. GEA, Torkapparater, DryCo) - patjakuivaus: lämmönlähteenä ilma ( C), sopii heterogeeniselle materiaalille, sopii matalalämpökuivaukseen, hyvä laadunhallinta, suurikokoinen, palovaara (?) (mm. Swiss Combi, Bruks Klöckner, Mabarex, Andriz Fiber Drying) - kaskadikuivuri: lämmönlähteenä savukaasu ( C), sopii heterogeeniselle materiaalille, koko pieni suhteessa muihin kuivureihin, korroosio-ongelma, palovaara, ei 15

16 sovellu pitkille kuorenkappaleille, lämpöä 5,8 MJ/kg vettä (1,6 kwh), sähköä kwh/ tonni kuivattua materiaalia - pneumaattiset kuivurit: lämmönlähteenä savukaasu ( C) tai höyry (>150 C), pienikokoinen suht. muihin kuivureihin, höyrykuivauksessa lämmöntarve pieni, ei sovi suurille partikkeleille, korroosio-ongelma -ylläpitokustannukset korkeat, palovaara kuivurin jälkeen, materiaalinsiirto-ongelmat, lämpöä 1 (höyry)- 3,7 MJ/kg vettä (0,3-1 kwh), sähköä kwh/ tonni kuivattua materiaalia (pneumaattinen) (mm. GEA, DryCo, Einco) Fagernäs, L. ym. Puupolttoaineiden esikäsittelyn kemialliset vaikutukset -PUUT37 (Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2003, VTT Symposium 231, Espoo 2004) - Kuivauttavan raaka-aineen laatu ja varastointiaika vaikuttivat kuivausprosessin lauhteiden orgaaniseen kuormitukseen; varastoitu aiheutti suuremman kuormituksen kuin tuore ja kuorimateriaali suuremman kuin viherhake - tavoitellulla loppukosteudella 25-1 % ei ollut suurta merkitystä syntyviin päästöihin alle 200 C lämpötilassa, mikäli materiaalia ei kuivattu täysin kuivaksi - ylikuivaamisen vaaraa ei käytännössä ole, niin kauan kuin osassa materiaalista on kosteutta jäljellä. Hakekuivureiden budjettitarjouspyyntöjen vastauksien (3 kpl) perusteella saatiin alustava kuva teollisen mittakaavan hakekuivureiden kapasiteeteista ja lämpöenergian tarpeesta. Keskieurooppalainen Riela-hihnakuivurin tuotto on arviolta 750 kg/h ja se vaatii noin 500 kw:n lämmönlähteen. Toiminta perustuu kuumalla vedellä lämmönvaihtimen avulla tuotettavaan kuivausilmaan. Laitteiston hinta on lämmityskattiloineen ilman asennusta noin euroa (ALV 0%??). Ved Systems Oy:n maahantuoma Muhlböck-tärysekoitteinen kuivuri edellyttää sulassa tilassa olevan raaka-aineen. Laitteiston tuotto on 50 % hakkeella noin 2300 kg/h. Kuivuri vaatii lämpöenergiaa noin 780 kwh ja sähköä noin 13 kwh. Laitteiston hinta on ilman lämmönlähdettä ja siihen kuuluvia putkistoasennuksia lukuun ottamatta paikalleen asennettuna käyttökoulutuksineen noin euroa (ALV 0%). 16

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 11.12.2014 2 Yleistä Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet

Puun keinokuivauksen perusteet Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Veli-Pekka Heiskanen, johtava tutkija VTT

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke Esa Etelätalo ERILAATUISTEN HAKKEIDEN KÄYTTÖKOHDEVAATIMUKSISTA JA TUOTANTOKUSTANNUKSISTA Raportti Kesäkuu 2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden Saha seminaari 27.5.2009 Timo Pöljö 27.5.2009 1 Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Haasteellinen kuivaus Puun luontainen epähomogeenisuus Laaja tuotekirjo Asiakkaiden

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun 7. 8.12.2009 tehdystä opintomatkasta

Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun 7. 8.12.2009 tehdystä opintomatkasta 1 Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun 7. 8.12.2009 tehdystä opintomatkasta PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia 2009 2 1. Taustaa Vierailun tavoitteena

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki. VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN

HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 17 HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN Okko Rahikainen 2005 1 HAKKEEN KUIVAUS

Lisätiedot

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Routatieas Pitäjänmäki

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Routatieas Pitäjänmäki Postios. Helsinki Rukkila VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Routatieas Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselosfus 152 Kuva 1»PYÖRRE 8»-VILJANKUIVURI Ilmoittaja ja valmistaja:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa

Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Yhteiskuivuri ja rehutehdas päivä 15.12.2011 Asikkalassa, Koulutuskeskus Salpauksessa Jukka Ahokas 15.12.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen Janne Käkönen TIETOA YRITYKSESTÄ Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ Somero, Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi) Viljankuivausta ja varastointia Arvo Käkönen

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta.

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta. VA KO LA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1956 Koetusselostus 23 Toinen painos 1. 3. 1957 OID CO3 9 nonon C) ououo ono@r

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

SIILOT. Laatua, vahvuutta ja tehokkuutta. siilo sinun projektiisi

SIILOT. Laatua, vahvuutta ja tehokkuutta. siilo sinun projektiisi SIILOT Laatua, vahvuutta ja tehokkuutta siilo sinun projektiisi Mimersvej 5, DK-8722 Hedensted, T: +45 7568 5311, E: info@sukup-eu.com // WWW.Sukup-eu.com SUKUP siilon standardilaitteet Suuri täyttöaukko

Lisätiedot

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Postios Helsinki Rukkila VAK OLA Puhelin Helsinki 84782 Rautatieas Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 954 Koetusselostus 56 Kuva ANOR-VILJANKUIVURI Ilmoittaja ja valmistaja: Bj örkel

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

PUUENERGIATOIMISTOhanke

PUUENERGIATOIMISTOhanke PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Energiatehokkuus. Teollisuus. Ylijäämälämmön hyödyntäminen Polttoaineen kuivaus. Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen

Energiatehokkuus. Teollisuus. Ylijäämälämmön hyödyntäminen Polttoaineen kuivaus. Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen Ylijäämälämmön hyödyntäminen Polttoaineen kuivaus Teollisuus Energiatehokkuus Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen Polttoaineen kuivaustekniikat Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen polttoaineen

Lisätiedot

EKOPELLETTI T&K KUIVAUKSEN OPTIMOINTI JA MALLINTAMINEN

EKOPELLETTI T&K KUIVAUKSEN OPTIMOINTI JA MALLINTAMINEN EKOPELLETTI T&K KUIVAUKSEN OPTIMOINTI JA MALLINTAMINEN Projektiraportti Oulun yliopisto Kemian laitos / Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratorio Matti Kuokkanen * 2012 * Oulun yliopisto, kemian laitos,

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit

Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit

Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Case: Bioinno-Patu kuivuri haketta tuottavalla sahalla tai metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Puun käytön laaja-alaistaminen-

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

VAKOLA. 1958 Koetusselostus 267 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS AITO-VILJANKUIVURI

VAKOLA. 1958 Koetusselostus 267 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS AITO-VILJANKUIVURI VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 4812 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1958 Koetusselostus 267 /8 /8 " /8 /8 " " " " " " n " " ^ " " " /8 LJ Li AITO-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle 1 Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle Tässä oppaassa esitetään tiiviinä muistilistana asiat, jotka haketuspalvelun käyttäjän tulisi huomioida ennen ja jälkeen haketuksen. Estä epäpuhtauksien joutuminen

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA

VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA Tapani Viita Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalousteknologia 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Biomas -hanke. Tietopaketti energiapäivästä 22.3.2013. Kerttulan tila.

Biomas -hanke. Tietopaketti energiapäivästä 22.3.2013. Kerttulan tila. Biomas -hanke Tietopaketti energiapäivästä 22.3.2013. Kerttulan tila. Kiitokset hankkeen mukana olleille kiinnostuksesta. Keräsin yhteenvedon tilan lämmitysmenetelmistä, sillä kaikki eivät varmaankaan

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.

Lisätiedot

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa prof. Jukka Ahokas 14.2.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Viljan kuivaus: Lisää energiansäästötutkimuksia:

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Velco pyykinkuivausjärjestelmän toimivuus

Velco pyykinkuivausjärjestelmän toimivuus TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S 00561 07 1 (15) Tilaaja Suomen Terveysilma Oy Taajari Oy Peter Schlauf Satu Räntilä Luutnantinpolku 7 A Mäkelänrinteentie 26A 00410 Helsinki 01830 Lepsämä Tilaus email 17.11.2006

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL

Lisätiedot

KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS. Dokumentti nro:

KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS. Dokumentti nro: KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS Laatinut: Pekka Pääkkönen Dokumentti nro: Status: Julkinen 1 1. Käytössä olevia hakkeen kuivausratkaisuja 2. Hakkeen kuivaukseen soveltuvia kuivureita 3. Kapasiteetti ja tekniset

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä

Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä SivuHyöty työpaja 8.4.2015 1 Teppo Tutkija Marja Lehto, Eila järvenpää 9.4.2015 Kasvissivutuotteiden laatu ja määrä Kasvissivutuotteiden määrä ja laatu vaihtelee

Lisätiedot

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö

Lisätiedot