HAKKEEN KUIVAUS; YHTEENVETOA ERI KOE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKKEEN KUIVAUS; YHTEENVETOA ERI KOE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA"

Transkriptio

1 HAKKEEN KUIVAUS; YHTEENVETOA ERI KOE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia

2 Tausta Hakkeen tekninen kuivaustarve perustuu sekä polttoaineen lämpöarvon parantamiseen että polttoaineen siirtomekanismin (purkaimet, siirtoruuvit) toimintahäiriöiden sekä hakkeen jäätymisestä aiheutuvien holvaantumistaipumusten aikaansaamien ongelmien minimointiin. Ehkä tärkeimpinä hakkeen pienkäyttöä rajoittavina tekijöinä tulevat kostean hakkeen säilytyksen ja käsittelyn ongelmat hakemassassa lisääntyvien homeitiöiden takia. Kosteuden aiheuttamat säilytysongelmat estävät hakkeen pakkaamisen pelletille yleisesti käytettyihin erikokoisiin säkkeihin. Pakkausongelmien ja ulkokuivatussa hakkeessa aina mukana olevien homeitiöiden takia hakkeen käyttö esim. omakotitalojen pellettitakkatyyppisessä lämmityksessä ei ole ollut realistista. Uutena potentiaalisena hakeraaka-aineen hyödyntämiskohteena on rankahakkeen pelletointi, mikä edellyttää suoraan poltettavaksi käytettävän hakkeen (tavoite pienkäytössä noin 30 % kosteus) pidemmälle menevää kuivaamista (noin % kosteus). Samoin rankahakkeen noin 10 mm raekokoisen ja tasalaatuisen lajitteen kuivaus puun sisältämän ns. vapaan veden kosteusprosentin alapuolelle (alle 20 %, jolloin ei ole myöskään polttoaineen homehtumisongelmaa) ja käyttö sellaisenaan pellettijärjestelmissä on yksi mahdollinen hyödyntämistapa. Tässä kirjallisuustarkastelussa kuivaamistarve jaetaan omiksi kokonaisuuksiksi kuivausprosessin intensiivisyyden mukaan, vaikka mm. pelletoitavaksi kuivattavan hakkeen teollinen kuivauskalusto soveltuu ja on pääosin myös edellytys myös ns. laatuhakkeen kaupalliseen kuivaustoimintaan. Samoin itse haketustapahtumassa tapahtuva puumassan kostuminen jätetään tarkastelun ulkopuolelle: Kokemusperäisesti on kuitenkin havaittu, että esim. laikkahakkurin syöttökuljettimen lyhyys aiheuttaa puissa olevan pakkaslumen karisemisen pääosin maahan ennen hakkuriin joutumista. Toisaalta puumassan pieni viipymä hakkurin sisällä ei sulata mahdollisesti hakkuriin menevää lunta siinä määrin kuin tehokkaissa rumpuhakkureissa, vaan lumipöly erottuu hakkeesta suhteellisen tehokkaasti lietsopuhalluksen jälkeisessä ilmalennossa. Tästä syystä laikkahakkurilla hakatun polttohakkeen kosteus ei lisäänny haketuksen aikana. Em. mekanismi ei kuitenkaan toimi jäisten ja märän lumen kostuttamien puiden haketuksessa. 2

3 Rumpuhakkurissa syöttöjärjestelmä siirtää useissa tapauksissa hakattavan puumassan mukana tulevaa lunta/ jäätä ja tällöin kostuttaa koko hakemassan. Ns. sulan maan aikaisessa haketuksessa tätä ongelmaa ei luonnollisesti ole. 1. Kylmäkuivaus pienkäyttäjille Kylmäkuivauksella tarkoitetaan ympäristön omassa lämpötilassa tapahtuvaa hakkeen kuivausta, missä voidaan hyödyntää passiivista aurinkoenergiaa. Hakeraaka-aineen varastokasojen kuivaaminen maastossa joko kokopuuna tai rankoina on useimmissa tapauksissa pienkäyttäjiäkin ajatellen riittävä polttoaineen kuivausmenetelmä. Eri toimijoilta saatujen kokemusperäisten tietojen mukaan avoimelle paikalle sijoitettu varastokasa kuivaa kevään ja kesän aikana jopa alle 25 % kosteuteen ilman peittämistä; edellytyksenä on kuitenkin kasan tuulettuvuus altapäin ja haketus poutajakson jälkeen ennen syyssateita. Toisaalta kuumakaan kesä ei takaa puiden kuivumista, mikäli ilmankosteus pysyy poikkeuksellisen korkeana (esimerkkinä kesä 2010), vaikka muut puitteet olisivatkin suotuisat. Olennaisinta pienten stokerikattiloiden toiminnan kannalta on kuitenkin hakkeen tasalaatuisuus: itse kattilan toiminnalle ei ole (pienentynyttä lämmitystehoa lukuun ottamatta) kosteuden pienellä nousulla juurikaan merkitystä. Pienten kattilajärjestelmien kohdalla varsinaiseksi ongelmaksi tulee tässäkin tapauksessa lämmityskauden pituuden ajalle mitoitetun kostean hakemassan lämpiäminen ja aiemmin mainitut homehtumisongelmat. Erilaiset hakkeen laadun parantamiseksi tehdyt kuivauskokeet ovat osoittautuneet monessa tapauksessa yksittäisille pienkäyttäjille teknisesti riittäviksi ja olemassa oleviin erityyppisiin hakevarastoratkaisuihin sopiviksi, joskin kuivauksen teho ja taloudellisuus on vaihdellut ulkolämpötilan mukaan. Näissä tapauksissa ei ole ollut tarvetta miettiä hakemassan viipymää kuivaamossa, koska käytännössä kuivattavana on ollut aina ko. käyttäjän vuoden hakemäärä. Useimmissa ratkaisuissa hakevaraston lattia on korotettu esim. syrjällään olevien 5 lankkujen avulla hakkeen ja varaston pohjan välisten ilmakanavien muodostamiseksi. Itse lattiaritilä voidaan rakentaa noin 1 cm:n raoilla olevista lankuista tai erikseen tätä tarkoitusta varten valmistetuista ritilälevyistä. Oleellista on riittävän ilmanvaihdon saavuttaminen kuivattavan hakkeen läpi; mm. 3

4 lattian pohjapinta-alaan suhteutetulle kuivatusilman puhalluksen lattian reikäpinta-alalle on myös laadittu ohjeellisia arvoja. Mikäli kuivausilma puhalletaan lattian alta hakepatjan läpi, tulee kuivaus jaksottaa hakkeen kuivumisen mukaan -puhallustarpeen voi nähdä hakepatjan pintaosien ja puhalluksen aloituksen jälkeisenä poistoilman silminnähtävänä kosteuden nousuna. Ongelmana puhalluskuivauksessa on varaston yläosiin kohoavan kostean ilmamassan puhaltaminen ulos, ilman, että kosteus kondensoituu mahdollisesti kylmiin kattorakenteisiin ja palaa takaisin hakemassaan. Imuperiaatteella toimivassa kuivauksessa kosteus kulkeutuu raskaampana painovoimaisesti hakepatjan läpi poistoilmaan, joskin hakkeen säännönmukainen lämpiäminen kasassa ja sitä kautta ilmavirran taipumus nousta ylöspäin voi paksun hakepatjan ja hakkeen pienen raekoon kyseessä ollen vaikeuttaa kuivatusta, etenkin, mikäli kuivauksessa on jouduttu pitämään taukoa sääolojen (vesisade, sumu) takia. Samoin molemmissa kuivaustavoissa hakkeen lämpiämisestä aiheutuu (hakepatjan sisällä olevan) ilman vedensitomiskyvyn huomattava kohoaminen eli vesi siirtyy hakkeesta ilmaan. Tästä on sekä hyötyä että haittaa: Mikäli sääolot sallivat tehokkaan puhalluksen/ imukuivauksen, kuivauksen jaksottamisella voidaan hyödyntää lämpiämisen aikaansaamaa ilman vedensidontakyvyn huomattavaa tehostumista. Mikäli tuuletus jää heikoksi esim. hakepatjan paksuuden tai pienen raekoon takia, seurauksena on johonkin hakekerrokseen tapahtuvaa veden selvästi erottuvaa tiivistymistä märäksi linssiksi. Tällöin puhalluksen/ imuvirtauksen vastapaine kohoaa huomattavasti, mistä voi olla seurauksena joko ilmavirtauksen loppuminen tai erittäin epätasainen jakautuminen. Toisin sanoen puhallusvoima ei hakkeesta ja säätilasta johtuen riitä. Teollisissa hakekuivureissa kuivumisen tasaisuus on pyritty varmistamaan hakkeen liikuttelulla kuivauksen ajan (esim. rumpukuivuri, kaskadikuivuri) tai pitämällä kuivattava hakepatja riittävän ohuena (hihnakuivurit). Osassa hakevarastokuivaajia on hyödynnetty kuivausilman lämmityksessä aurinkoenergiaa joko erillisillä keräimillä tai passiivisesti seinä- ja kattorakenteita hyväksi käyttäen, joskin esim. peltikatteen ja -seinän lämmönvaihdinominaisuudet ovat suhteellisen heikot suhteessa tarvittavaan puhallusilmamäärään. Samoin puhaltimilla tehostettua aumakuivausta ja erilaisia kenttäkuivauksia on myös testattu. Erilaisissa kylmäilmakuivauksissa käytettävien puhaltimien tehokkuudelle, 4

5 puhaltimien siipien koolle suhteessa kierroslukuun ja kuivausilmavirran nopeudelle on kokeellisesti löydetty ohjeellisia optimiarvoja (yksi lähtökohtana käytetty ohjearvo on alle 5 m/s oleva ilmavirran nopeus), missä olennaisena lähtökohtana on kosteuden riittävä siirtymisaika hakkeesta ilmaan. Käytännössä kylmäilmakuivauksessa kyseessä on aina kompromissi hakepatjan paksuuden ja ilman vedensitomiskyvyn välillä: kosteuden siirtymisaika on oltava puun ja ilman välillä riittävä ja toisaalta vastapaineen vaikutus edellyttää puhallustehon kasvattamista. Tehokkaimmillaan kuivaus edellyttää ohutta hakekerrosta ja tarvittaessa useassa erässä tapahtuvaa haketusta ja kuivausta. Pienten, hakelämmitykseen käytettävien kattiloiden, käytön ongelmat eivät ole niinkään kattiloiden hakkeen polton ohjauksen toiminnassa, vaikka jäännöshapen pitoisuuteen perustuvaa ohjausta ei pidetä mm. lambda-antureiden toimintalämpötilavaatimusten (suhteellisen kapea lämpötilaoptimi) takia erityisen tarkkoina, vaan nimenomaan polttoaineen syötön epätasaisuudessa. Epätasaisuus johtuu sekä hakkeen heterogeenisyydestä raekoon (puhallusilman läpäisevyys palopäässä) että kosteusvaihteluiden suhteen. Luotettava syöttöjärjestelmän toiminta myös talviaikaan edellyttää hakkeen laadulta paitsi riittävää kuivausta (joko varastokasoissa tai keinollisesti), myös hakkeen palakoon suhteen riittävää laatua. Stokerikattiloiden polttoaineen siirtojärjestelmät eivät käytännössä häiriinny liian pienestä (jauhomaisesta) puumassasta, koska seassa olevat normaalikokoiset hakepalaset estävät puujauhon sementoitumisen kuljettimiin. Ainoaksi ongelmaksi tulevat useimmiten pitkät tikkumaiset puupalaset, mitkä aiheuttavat kuljettimien ilmahyppyosaan tukoksia tai sitovat hakkeen varastossa huonosti vyöryväksi massaksi (holvaantuminen). Sidontataipumusta lisää vielä hakkeessa oleva kosteus, mikä mahdollisesti haketta liikuteltaessa (esim. lastaus syöttösiiloon) saa aikaan lumen liikuttelua vastaavan ilmiön hakkeen pinnassa olevien jääkiteiden sulamisena ja edelleen jäätymisenä ja tästä johtuvana hakepartikkeleiden välisenä takertumisena siilossa. Hakepurkain voi syöttää paksunkin hakeläjä alaosan ontoksi ilman, että muodostunut holvimainen rakenne romahtaa ilman ulkoista voimaa. Mm. Keski-Euroopassa yleiset ja osin suomalaisissakin stokerikattiloissa optiona saatavat hakkeen automaattisytytyslaitteet edellyttävät toimiakseen nykyistä keskimäärin kuivemman hakkeen so. keinollisen kuivauksen. Keski-Euroopassa hakkeen varastokassa tapahtuvaa kuivatusta ei 5

6 käytännössä tunneta, vaan haketus tapahtuu tuoreella materiaalilla, minkä jälkeen pienkäyttäjien hake kuivataan ja märkä hake menee suurten lämpölaitosten polttoaineeksi sellaisenaan. Tuoreena haketuksella vältetään myös puun lämpöarvon varastointiaikainen lasku ja homeongelmat maastovarastoinnin aikana. Veden koneellinen haihduttaminen hakemassasta vaatii nyrkkisääntönä yhden kilowattitunnin energiamäärän kutakin vesikiloa kohden. Tämän lisäksi tulee myös erilaisten kuljettimien ja puhaltimien viemä sähköenergia. Varsinaisen veden höyrystämisen lisäksi kuivausprosessi vaatii usein hakemassan lämmittämisen ja jään sulatuksen ennen varsinaista kuivausta. Ominaislämpökapasiteetin mukaan laskettuna jään lämmittäminen tilanteessa, missä kuivausprosessi ajoitetaan kylmimmän talvikauden ulkopuolelle, ei ole kokonaisuuteen verrattuna merkittävä kustannuserä (kuva 1). HAKKEEN KUIVAUS (2000 kg ->18 %) 5000 Energiankulutus kwh Q höyrystys Qj sulatus Qj lämm % 40 % 30 % Lähtökosteus Kuva 1. Laskennallinen jäätyneen (lämpötila -5 C) ja kg painoisen, lähtökosteudeltaan %, hakemassan kuivauksen energiankulutus jaoteltuna eri komponentteihin (tulokset eivät sisällä toiminnan vaatimaa sähkön kulutusta). Kuivatun hakkeen loppukosteus on laskelmissa 18 %. 6

7 Koska kuivausilman vedensitomiskyky on suoraan riippuvainen lämpötilasta (Moullierin käyrästönmukaisesti), voidaan samaan kuivaustulokseen päästä sekä lämpötilaa nostamalla että ilman tilavuusvirtausta nostamalla (kuva 2). Yleensä ratkaisu tehdään vaadittavien sähköpuhaltimien investointi- ja käyttökustannusten sekä käytettävissä olevan lämpöenergian välisenä kompromissina. Puuenergialla tuotetun ja lämmönvaihtimen kautta ilmaan siirretyn lämmön hyödyntämisessä puhallusilmamäärä nousee kuvan 2 mukaisella (alle 100 C) lämpötiloilla m3 välille kutakin haihdutettavaa vesikiloa kohden. KUIVAUSLÄMPÖTILA VS. ILMAMÄÄRÄ Ilmamäärä m3/poistettava vesikilo y = 9042,6x -1,161 R 2 = 0, Lämpötila C Kuva 2. Yhden vesikilon haihduttamiseen tarvittavan kuivausilmamäärän ja kuivausilman lämpötilan välinen riippuvuus (lähtötiedot: Kärsämäen kehityskeskus Oy:n Pohjois-Pohjanmaan pellettihankkeen loppuraportti). 7

8 1.1 Yksittäisistä kirjallisuusselvityksistä kerätyt hakkeen kylmäkuivauskokeiden tiivistetyt tulokset/ johtopäätökset. Föhr, J (Metsähakkeen jalostusarvon nostaminen eri kuivausmenetelmillä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Diplomityö, konetekniikan osasto): -Lämmittämättömän ulkoilman puhallus tulee olla m 3 /h hakekuutiota kohden. -ohut (5 cm) hakekerros kuivui tehokkaasti ns. lavakuivauksessa, missä hakkeen pohjakosteus pääsi haihtumaan myös alakautta lavojen pohjareikien kautta -kenttäkuivauksessa (hake levitetään ohueksi kerrokseksi asfaltille ja käännellään koneellisesti) päästiin noin 30 % alenemaan kosteudessa neljän päivän aikana, mikäli sääolot olivat suotuisat -laskennallisesti 60% lähtökosteudella ja hehtaarin kokoisella kentällä (hakemäärä noin 760 tonnia) hakkeen kosteuden alentuessa 40%:iin, energiahyöty on noin 1200 euroa (kuivauskustannuksiin on laskettu noin 1700 euroa kone- ja miestyökustannusta) vajaan viikon aikana - ulkoilman puhallus ritiläpohjalla olevan hakkeen läpi sai pohjakerrokset kuivumaan, mutta aiheutti myös märkien linssien muodostumisen hakepatjaan -aumassa puhaltimen avulla tapahtuva hakkeen kanaalikuivaus oli kaikissa koejärjestelyissä taloudellisesti tappiollista ja ongelmana oli erittäin epätasainen kuivuminen: osa hakkeesta pysyi puhalluksesta huolimatta lähes lähtökosteudessaan. 8

9 Rahikainen 2005 (Hakkeen kuivaus bioenergiakeskuksen monikäyttökuivurissa auringon energiaa lisälämmönlähteenä hyödyntäen, Jyväskylän AMK, Bioenergiakeskuksen julkaisusarja Nro 17): -Kokeessa käytettiin samanaikaisesti (eri kuivausosastot) sekä tuoretta lehtipuuhaketta (lähtökosteus 43 %) että ylivuotisesta mäntyrangasta (lähtökosteus 35 %) tehtyä haketta -imuperiaatteella tehtävässä kuivauksessa esiintyi kuivauksen aikana märkiä kerroksia, jotka kuitenkin siirtyivät kuivauksen aikana painovoimaisesti kohti pohjaa ja hävisivät -viikon kuivauksella päästiin ylivuotisen puun kuivauksessa noin 9 % kosteuteen; kuivuminen 20 % kosteuteen (pienkattiloihin sopiva) vei aikaa kaksi vuorokautta -aurinkolämpöä kerättiin puusta ja mustasta muovista tehdyn 30 m2: n kokoisen tuloilmaa lämmittävän aurinkokeräimen avulla. Heinola R. ym (Hakkeen kuivaus osana lämpöyrittäjyyttä -PUUT41/ Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2003, VTT Symposium 231. Espoo 2004): -Hakkeen kosteuden muutos voitiin mitata kuivauksen aikana (käytännössä) luotettavasti sekä aikaa vievällä uunikuivaus-punnitusmenetelmällä että nopeasti poistuvan ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan muutosten avulla kuutiometrin myynti vuodessa edellyttää laskelmien mukaan m3 varastotilaa -kierrätettävän ilman osuuden kasvattaminen nollasta noin 60 %:iin, pienensi ominaisenergiantarvetta kj/kg H2O (= 1 kwh) hieman yli kj/kg H2O-lukemaan (=0,94 kwh). Kierrätysilman määrän lisäämisestä aiheutuva lämmitysilmatarpeen pieneneminen kompensoituu kuitenkin hakkeen läpi puhallettavan ilmamäärän kasvulla, mikä kasvattaa investointikustannuksia (kuivurin koko, puhallinmoottorit, sähkönkulutus) Oma laskelma: So. jokaista haihdutettavaa vesikiloa kohden säästyy 0,6 senttiä kuivauskustannuksissa (sähkö 10 s/kwh). Tällöin kg eli 44 k-m3 hakemäärän kuivauksessa 40 % kosteudesta 10 % säästää puhaltimien sähkökustannuksissa noin 240 ; tällöin kuivattua lopputuotetta on noin kg. Itse puhaltimien hankintakustannusten 9

10 selvittämisen jälkeen voidaan laskea laitteiden käyttöiälle jakautuvat kiinteät ja muuttuvat kustannukset ja edelleen lämmönvaihtimen investoinnin kannattavuus. Rinne, S (Puupolttoaineiden kuivausmenetelmien kartoitus, Lappeenrannan Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan osasto): - Hakekerroksen maksimipaksuudelle on määritelty ohjearvot hakkeen palakoon mukaan vaakakuivurissa kuivattaessa (2-3 cm -> 1,5-2 m, 3-5 cm -> 2-2,5 m). - jos ilmankosteus estää kuivauksen, on haketta kuitenkin tuuletettava siten, että poistuvan ilman lämpötila on lähellä ulkoilman lämpöä - aksiaalipuhaltimilla on kuivatuskustannus ollut keskimäärin 10 kwh/i-m3 ja keskipakopuhaltimilla kwh/i-m3 (oma laskelma: aksiaalipuhaltimilla kustannus on siis 1,25 /MWh ja keskipakopuhaltimilla 1,88-3,13 /MWh eli 7-17 % energian hinnasta (18 /MWh)) - mitä suuremman vastapaineen hakemassa aiheuttaa, sitä kannattavampaa kuivausilman lämmittäminen on - aurinkokeräinten käytössä kuivausilman lämmittämisessä on käytetty mitoituksen nyrkkisääntönä kaksi kertaa varaston pohjapinta-alaista keräintä, jotta tehonlisäys olisi tuntuva. (Oma arvio: so. kustannus-hyöty suhde on erittäin heikko saavutettavaan etuun nähden). 10

11 2. Kaupallisessa/ teollisessa mittakaavassa tehtävä kuivaus Kuivauksen teollisuusmittakaavaisessa toteutuksessa käytetään yleisesti rumpu- tai hihnakuivuria ja kuivausenergiana joko lämmintä (<100 C) tai kuumaa ilmaa tai tulistettua höyryä (> 100 C). Energia voidaan ottaa talteen esim. lämpökattilan savukaasuista (mm. kondenssilämpö) tai erillisellä lämmönvaihtimella sekä tuottaa erillisellä lämmönlähteellä. Tulistetun höyryn käyttö kuivauksessa on paloturvallisuuden ja potentiaalisen pölyräjähdyksen kannalta turvallinen, joskaan itse höyryn tuottaminen ei onnistu perinteisissä lämpökattiloissa (lupakysymykset?) ja on rakenteeltaan monimutkaisempi kuin lämpimän ilman käyttäminen. Toisaalta, mikäli tarkastellaan veden ja ilman ominaislämpökapasiteettia (vedellä c= 4,182 ja ilmalla c=1 kj/(k kg), tuloksista on nähtävissä ilman lämmönsidontakyvyn olevan vain neljäsosa veteen nähden. Periaatteena kuivauksessa on havaittu lämpötilan nostamisen kuivumista tehostava vaikutus paitsi veden haihdutuskyvyn ja toisaalta kuivausilman vedensidontakyvyn kasvaessa ns. Moullierin käyrästön mukaisesti, myös taloudellisessa mielessä kuivaukseen laitetun kokonaisenergiakulutusta pienentämällä. Lämpötilan nostaminen aiheuttaa kuitenkin jossain määrin puusta haihtuvien kaasujen määrän lisääntymisen (ja samalla energia-arvon pienenemisen) ja edelleen haihtuvien kaasujen syttymisvaaran. Kuivauslämpötilaa tarkastellessa on kuitenkin muistettava, että mm. rumpukuivauksessa sisään puhallettavan ilman lämpötila voi olla huomattavasti itse puun syttymislämpötilaa korkeampi. Oleellista on veden haihduttamisesta johtuva puumateriaalin lämpötilan lasku, joten itse puuaines ei korkeillakaan puhalluslämpötiloilla heti kaasuunnu. Kuumailmakuivaus edellyttää kuitenkin prosessin jatkuvaa kontrollointia. Kuivattava materiaali kannattaa lajitella ennen kuivausprosessia, jotta kuivausenergiaa ei hukata heikkolaatuiseen lopputuotteeseen (ohut aines, suuret kappaleet ja kuori siirretään suoraan polttoon). Rumpukuivauksen ongelmana on ns. kuivan pään puuaineksen mahdollinen liiallinen lämpeneminen, mikä edellyttää tarkkaa ja osin vaikeaakin läpi virtaavan ilman lämpötilan kontrollointia ja säätöä. 11

12 Ns. kylmäilmakuivaus ei käytännössä tule volyymin kasvaessa mahdolliseksi, ja esim. annoksittain tehtävässä panoskuivauksissa on ongelmana lopputuotteen epätasainen kuivuminen, koska kuivausilma virtaa aina helpointa reittiä kuivattavan materiaalin läpi. Eli jonkin kohdan vastapaineen pieneneminen (harva rakenne, muuta massaa nopeampi kuivuminen) saa aikaan yhä voimistuvan ilmavirtauksen ko. alueen läpi, mikä edelleen aiheuttaa kuivaustulokseen epätasaisuutta. Jossain tapauksessa em. ongelmaa voidaan pienentää kuivattavan hakemassan tasalaatuisuudella (seulonta). Hihnakuivureissa hake levitetään kuivausalustana toimivalle rei itetylle hihnalle tasapaksuksi kerrokseksi, jolloin myös kuivumistuloksesta saadaan tasainen. Samalla lämpötilan kontrollointi on rumpukuivausta helpompaa. Lopullista kuivausastetta säädellään hihnan siirtonopeudella eli samalla hakkeen viipymällä kuivauslaitteessa. Osassa kaupallisia kuivureita tilankäyttöä on tehostettu asettamalla kuivaushihnoja eri kerroksiin, jolloin alimpana on pisimpään kuivurissa ollut hake. Koska ilman puhallus kuivuriin tapahtuu alhaalta ylöspäin, toimii kuivuri ns. vastavirtaperiaatteella ja kuivin ilma kohtaa aina kuivimman hakkeen (kosteusero pysyy koko kuivausajan maksimaalisena ilman ja hakkeen välillä). Ulkomailla on kaupallisina kuivureina markkinoitu myös erittäin suureen ilmavirtaan perustuvia puhalluskuivureita (viileä kuivausilman pieni yksikkökohtainen vedensitomiskyky korvataan ilmavirran volyymillä). Tällöin kuivattava materiaali on oltava erittäin hienojakoista, joten se ei sovellu yleensä perinteiseen hakekattilaan polttoaineeksi, vaan sen käyttö olisi joko pelletoinnissa tai briketoinnissa. Osaan em. kuivureista on liitetty murskain, jolloin kuivattava materiaali on aina riittävän pienijakoista. Uusimpana kotimaisena innovaationa on CCM Power -yhtiön hakekuivuri (koeajossa Haukiputaalla Kellon sahalla); kuivurin kehittely on kuitenkin vielä kesken. Toisaalta kuivuri on ideoitu tuoreen hakkeen kuivaukseen ja se vaatii omanlämminilmakehittimen, joten laitteistoa ei käytännössä voida käyttää olemassa olevien lämpölaitosten lämpöverkon ylijäämälämmön hyödyntämisessä/ lämpökuorman tasaajana. Hiukan vastaavia siilokuivureita on myös ulkomaisilla valmistajilla, joskin toimintaratkaisuissa on eroja. VTT on mallintanut hakkeen kuivausta ns. ristivirtaperiaatteella toimivalla siilokuivurilla, 12

13 missä ylhäältä alaspäin valuva hake kuivaa sivusta vaakasuunnassa puhallettavan lämpimän ilman vaikutuksesta. Menetelmällä päästään suhteellisen ohueen hakekerrokseen ilmavirran läpimenosuunnassa, jolloin kuivumistuloksesta saadaan tasainen. Chydenius-instituutin käynnissä olevassa HighBio-hankkeessa on tehty mm. laitevalmistajaselvitys, mistä löytyvät myös tärkeimmät hakkeen kuivaukseen laitteita valmistavat yritykset (valitse INFO 44)(http://www.chydenius.fi/yksikot/luonnontieteet/julkaisut-ja-raportit/highbio/) (ks. liite). 2.1 Tiivistettyjä tuloksia eri kirjallisuuslähteistä poimituista hakkeen lämminilmakuivauksista Kärsämäen kehityskeskuksen toteuttamassa pellettihankkeessa (Pohjois-Pohjanmaan pellettihanke , loppuraportti) on selvitetty mm. aluelämpökeskusten lämpöenergian hyödyntämistä pelletin puuraaka-aineen kuivauksessa. Raportissa oli päädytty mm. seuraaviin johtopäätöksiin: - savukaasukuivaus on lämmönvaihtimen kautta vedestä ilmaan siirrettävää lämpöenergiaa tehokkaampi kuivausmenetelmä (syynä energian lämmönvaihdintappiot, korkean kuivauslämpötilan käyttömahdollisuus savukaasukuivauksessa) - kaukolämmön paluulämmön käyttö kuivaukseen kasvattaa puumateriaalin läpi puhallettavan ilman määrää matalan lämpötilan takia eli lisää sekä investointikustannuksia että käyttökustannuksia - yhden vesikilon haihduttaminen tarvitsee 100 m3 lämpötilaltaan 50 C ilmaa, 100 C noin 40 m3 ja 200 C noin 20 m3 - kuivattavan puumateriaalin (hakeaineksen) paksuus on oleellisin kuivumisaikaan vaikuttava tekijä; lisäksi puusyiden suunnassa tapahtuva kosteuden siirtyminen on yli kaksinkertainen verrattuna poikkisyyhyn tapahtuvaan kulkeutumiseen -viiltohaketus oli kuivumisen kannalta tehokas alkukäsittelymenetelmä - sahanpurun ja kuoren ulkovarastointi nosti 50 % materiaalin kosteuden noin 70 %, eli lopputuotteen puukiloa kohden oli kuivattava kaksi kiloa vettä 13

14 Lostec, B. ym. 2007: Wood chip drying an absorption heat pump, ScienceDirect 33(2008) Kanadalaisten tutkijoiden selvitys lämpöpumpputekniikan hyödyntämisestä hakkeen kuivaamiseen: - Hakkeen kuivaus lämpöpumppua käyttäen (lämmönlähteenä puukattila tai teollisuuden hukkalämpö) oli harkittavissa vain, mikäli kuivauslämpötila on alle 60 C - korkeammissa lämpötiloissa oli käytettävä kaksivaiheista lämpöpumppusysteemiä - kokonaisuutena lämpöpumppujen käyttäminen kuivausprosessissa todettiin erittäin kalliiksi ratkaisuksi. Yrjölä, J. Moelling and experimental study on wood chips boiler system with fuel drying and with different heat exchangers (TKK Dissertations ) - kuivausilman lämpötila tulisi olla alle 100 C, mikäli ilma johdetaan ulos kuivurista, koska yli sadassa asteessa kuivausilman mukana ulos pääsevien hiilivetyjen määrä kohoaa nopeasti - biokattilan energiantuoton optimointi edellyttää kattilan mitoitusta noin 60 % huipputehosta - kattilan arinaa on kasvatettava noin 120 %, kun hakkeen kosteus kohoaa 30 %:sta noin 60 %:iin - kuivauksen mallintamisessa todettiin, että kuivauslämpötilan lasku sadasta asteesta seitsemäänkymmeneen asteeseen lisää kuivatun hakkeen määrää yli viidenneksen kun kuivaukseen käytettiin kolmasosa kattilan huipputehosta - kuivausilman lämpötilan kohottaminen kasvattaa lämmönvaihtimen kokoa mutta puolestaan pienentää kuivausaikaa ja kuivurin kokoa - ristivirtauskuivauksessa kuivausilman tulopuolen hake saattoi olla kuivaa, kun vastapuolella hake oli osin jäässä (hake valui ylhäältä alas ja puhallus oli vaakasuunnassa hakemassan läpi) 14

15 Haikonen T. Tutkimus biopolttoaineen aumakuivauksesta. (Motiva Oy 2005). - auman muodolla ja korkeudella voidaan vaikuttaa hakkeen kuivumiseen, vaikka korkeudella ei ole vaikutusta kostuneen pintakerrosten paksuuteen - korkean auman itsesyttymisriski kasvaa verrattuna matalaan - auman peittäminen aiheuttaa kosteuden lisääntymisen (haihtuminen estyy) - hakkeen alkukosteus ja vihermassan määrä lisäävät kuiva-ainetappioita - kuiva-ainetappiot ovat suurimmat ensimmäisen varastointikuukauden aikana - ilman vedensitomiskyky kasvaa 1-2 g/kg ilmaa lämpötilan noustessa noin 10 C; vedensidonta vaihtelee tuloilman suhteellisen kosteuden mukaan - hakkeen kuivauksessa kuivaus tehostuu lisäämällä haihdutuspintaa, suurentamalla aineensiirtokerrointa kuivausilman nopeutta nostamalla ja kuivausilman lämmittämisellä - auman alapuolelta puhallettavan ilman aikaansaama kuivuminen oli epätasaista; auman tiivistyminen vaikuttaa läpäisevyyteen - tilavuusvirran nostaminen on tulosten perusteella lämpötilan nostoa tehokkaampi keino kuivumisajan lyhentämisessä Holmberg, H. Biofuel drying as a concept to improve the energy efficiency of an industrial CHP plant. (TKK Dissertations 63, Espoo 2007). Mm. yhteenvetotaulukko eri kuivurityyppien eduista ja heikkouksista ja energiankulutuksesta: - rumpukuivaus: lämmönlähteenä savukaasu ( C), sopii heterogeeniselle materiaalille, pienet ylläpitokustannukset, heikkoutena pöly ja savuongelma, palovaara, suurikokoinen, lämpöä 3,5-4,2 MJ/kg vettä (1,2 kwh), sähköä kwh/ tonni kuivattua materiaalia (mm. GEA, Torkapparater, DryCo) - patjakuivaus: lämmönlähteenä ilma ( C), sopii heterogeeniselle materiaalille, sopii matalalämpökuivaukseen, hyvä laadunhallinta, suurikokoinen, palovaara (?) (mm. Swiss Combi, Bruks Klöckner, Mabarex, Andriz Fiber Drying) - kaskadikuivuri: lämmönlähteenä savukaasu ( C), sopii heterogeeniselle materiaalille, koko pieni suhteessa muihin kuivureihin, korroosio-ongelma, palovaara, ei 15

16 sovellu pitkille kuorenkappaleille, lämpöä 5,8 MJ/kg vettä (1,6 kwh), sähköä kwh/ tonni kuivattua materiaalia - pneumaattiset kuivurit: lämmönlähteenä savukaasu ( C) tai höyry (>150 C), pienikokoinen suht. muihin kuivureihin, höyrykuivauksessa lämmöntarve pieni, ei sovi suurille partikkeleille, korroosio-ongelma -ylläpitokustannukset korkeat, palovaara kuivurin jälkeen, materiaalinsiirto-ongelmat, lämpöä 1 (höyry)- 3,7 MJ/kg vettä (0,3-1 kwh), sähköä kwh/ tonni kuivattua materiaalia (pneumaattinen) (mm. GEA, DryCo, Einco) Fagernäs, L. ym. Puupolttoaineiden esikäsittelyn kemialliset vaikutukset -PUUT37 (Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2003, VTT Symposium 231, Espoo 2004) - Kuivauttavan raaka-aineen laatu ja varastointiaika vaikuttivat kuivausprosessin lauhteiden orgaaniseen kuormitukseen; varastoitu aiheutti suuremman kuormituksen kuin tuore ja kuorimateriaali suuremman kuin viherhake - tavoitellulla loppukosteudella 25-1 % ei ollut suurta merkitystä syntyviin päästöihin alle 200 C lämpötilassa, mikäli materiaalia ei kuivattu täysin kuivaksi - ylikuivaamisen vaaraa ei käytännössä ole, niin kauan kuin osassa materiaalista on kosteutta jäljellä. Hakekuivureiden budjettitarjouspyyntöjen vastauksien (3 kpl) perusteella saatiin alustava kuva teollisen mittakaavan hakekuivureiden kapasiteeteista ja lämpöenergian tarpeesta. Keskieurooppalainen Riela-hihnakuivurin tuotto on arviolta 750 kg/h ja se vaatii noin 500 kw:n lämmönlähteen. Toiminta perustuu kuumalla vedellä lämmönvaihtimen avulla tuotettavaan kuivausilmaan. Laitteiston hinta on lämmityskattiloineen ilman asennusta noin euroa (ALV 0%??). Ved Systems Oy:n maahantuoma Muhlböck-tärysekoitteinen kuivuri edellyttää sulassa tilassa olevan raaka-aineen. Laitteiston tuotto on 50 % hakkeella noin 2300 kg/h. Kuivuri vaatii lämpöenergiaa noin 780 kwh ja sähköä noin 13 kwh. Laitteiston hinta on ilman lämmönlähdettä ja siihen kuuluvia putkistoasennuksia lukuun ottamatta paikalleen asennettuna käyttökoulutuksineen noin euroa (ALV 0%). 16

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden Saha seminaari 27.5.2009 Timo Pöljö 27.5.2009 1 Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Haasteellinen kuivaus Puun luontainen epähomogeenisuus Laaja tuotekirjo Asiakkaiden

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke Esa Etelätalo ERILAATUISTEN HAKKEIDEN KÄYTTÖKOHDEVAATIMUKSISTA JA TUOTANTOKUSTANNUKSISTA Raportti Kesäkuu 2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN

HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 17 HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN Okko Rahikainen 2005 1 HAKKEEN KUIVAUS

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 3.4.2014 2 Kuivumiseen

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet 2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia TAPANI RANTAPIRKOLA DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka 1973 Ammattikokemus: Teknillinen opetus Lehtori Lapin AMK 2000 2015 Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos 1978 1980 Terästeollisuus Saudi Iron

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Uuden kauden kuivuri. Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä. Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka.

Uuden kauden kuivuri. Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä. Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka. Uuden kauden kuivuri Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä Loimaa 5.4.2016 Suomen maatalousmuseo Sarka Jorma Marttila Kuivaus vie jopa puolet viljelyyn käytettävästä energiasta Perinteinen

Lisätiedot

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta.

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta. VA KO LA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1956 Koetusselostus 23 Toinen painos 1. 3. 1957 OID CO3 9 nonon C) ououo ono@r

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

SIILOT. Laatua, vahvuutta ja tehokkuutta. siilo sinun projektiisi

SIILOT. Laatua, vahvuutta ja tehokkuutta. siilo sinun projektiisi SIILOT Laatua, vahvuutta ja tehokkuutta siilo sinun projektiisi Mimersvej 5, DK-8722 Hedensted, T: +45 7568 5311, E: info@sukup-eu.com // WWW.Sukup-eu.com SUKUP siilon standardilaitteet Suuri täyttöaukko

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle 1 Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle Tässä oppaassa esitetään tiiviinä muistilistana asiat, jotka haketuspalvelun käyttäjän tulisi huomioida ennen ja jälkeen haketuksen. Estä epäpuhtauksien joutuminen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet ja aurinkoenergian käyttö kuivauksessa Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Puun keinokuivauksen perusteet ja aurinkoenergian käyttö kuivauksessa Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja aurinkoenergian käyttö kuivauksessa Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 20.12.2016 2 Yleistä Polttopuun ja hakkeen tärkeimmät ominaisuudet

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija JOHDANTO Yleisesti energiapuun laadun merkittävimpänä laatutekijänä pidetään kosteutta Energiapuun kosteudella on monia

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA

VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA Tapani Viita Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalousteknologia 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS. Dokumentti nro:

KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS. Dokumentti nro: KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS Laatinut: Pekka Pääkkönen Dokumentti nro: Status: Julkinen 1 1. Käytössä olevia hakkeen kuivausratkaisuja 2. Hakkeen kuivaukseen soveltuvia kuivureita 3. Kapasiteetti ja tekniset

Lisätiedot

JF-LAVAKUIVURI Koetuttaja ja valmistaja:.t : m i F. Jungf el d, Tampere. Ilmoitettu hinta ( ) : täydellisenä, 10 säkin lavalla varustettuna

JF-LAVAKUIVURI Koetuttaja ja valmistaja:.t : m i F. Jungf el d, Tampere. Ilmoitettu hinta ( ) : täydellisenä, 10 säkin lavalla varustettuna VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 4812 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKO N EIDEN TUTKIMUSLAITOS 1959 Koetusselostus 320 JF-LAVAKUIVURI Koetuttaja ja valmistaja:.t : m i F.

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Bioenergiasta elinvoimaa -tulosseminaari Saarijärvi 8.12.2010 Ari Erkkilä, VTT Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi Hannu Vilkkilä,

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Puupolttoaineen kuivuriopas

Puupolttoaineen kuivuriopas Puupolttoaineen kuivuriopas Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Päätoimittaja Toimituskunta Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Juha Viirimäki, Metsäkeskus Juha Hiitelä, Metsäkeskus Lasse Maunula, Metsäkeskus

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot