Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaava"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUHAVAN KAUPUNKI Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus LUONNOS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy P24345

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (92) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kaavan nimi Laatija Vireilletulo Kauhavan kaupunki Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Käsittelypäivämäärät kunnanhallitus päätös kaavan laatimisesta, Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kauhavan pohjoisosassa, Uudenkaarlepyyn (n. 4 km yhteistä rajaa) ja Pedersören (n. 2 km yhteistä rajaa) kuntien rajalla, pääosin Purmon yhteismetsän alueella. Etäisyys Kortesjärvelle on noin 10 Kauhavalle 25 km. Suunnittelualue sijoittuu Perkiömäentien pohjoispuolelle. Kaavoitettavan alueen koko on 570 hehtaaria. Alue saattaa tarkentua kaavaprosessin aikana. Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Fräntilän Salon tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen ja rakennuslupien myöntäminen enintään 8 tuulivoimalalle.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (92) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kunta Kaavan nimi Laatija Vireilletulo Käsittelypäivämäärät Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 6 2 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan sisältö Osayleiskaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Alueen käyttö Maa- ja metsätalous Turvetuotanto Rakennettu ympäristö Sähköverkko Viestintäyhteydet Muinaisjäännökset Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntasuunnitelma Etelä Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat YVA menettely Muut tuulivoimahankkeet... 40

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (92) Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu Tavoitteet Tuulivoimatuotannon yleiset tavoitteet Hanketoimijoiden tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tuulivoimapuiston perusrakenne Yleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tiedotustavat Yleiskaavan suunnittelun vaiheet Yleiskaavan laadinnan tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös Kaavoitussopimus YVA menettely Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Nollavaihtoehto Tuulivoimavaihtoehdot Sähkönsiirto Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Osayleiskaavaluonnos Palaute kaavaluonnoksesta Osayleiskaavaehdotus Palaute kaavaehdotuksesta Viranomaisneuvottelu Osayleiskaavan hyväksyminen Yleiskaavan kuvaus Yleiskaavan rakenne Metsälain 10 :n mukaisen elinympäristökohteen huomiointi Radiohäiriöt Tuulivoimaloiden suurin sallittu korkeus Yleiskaavamerkinnät... 53

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (92) Yleiskaavamääräykset Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö Luonto Tarvittavat maa-ainesmäärät ja ottopaikat Pohjavesialueet Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen Maisema Näkyvyysanalyysi Näkyvyysanalyysin tulokset Vaikutukset maisemaan Havainnekuvat Lentoestevalojen vaikutukset Liikenne Rakentamisvaihe Erikoiskuljetukset Kuljetusreitit Turvallisuus Toiminta-aika Toiminnan päättyminen Tieverkosto Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan Vaikutukset säätutkiin Vaikutukset viestintäyhteyksiin Talous Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Terveys Melu Varjostus(välke)vaikutukset Yhteenveto Sosiaaliset olot ja kulttuuri Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 83

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (92) 8.10 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ja vaikutukset toiminnan jälkeen Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Liikenne Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema Sähkönsiirto yhteisvaikutukset Kaavan suhde voimassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavaan I Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Yleiskaavan toteutus Lentoesteluvat Melumallinnuksen päivitys tarvittaessa Kuljetus- ja huoltoreitit sekä pelastussuunnitelma Puolustusvoimien kaapelinjojen sijainnin tarkistaminen Seurantasuositus Muuttolinnusto Pesimälinnusto ja lähialueen suuret linnut Lepakot Riistalajisto ja metsästys Muu seuranta Viestintäyhteydet Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Yhteystiedot Kauhavan kaupunki Kaavakonsultti Hankevastaavat... 92

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (92) 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tämä selostus liittyy päivättyyn osayleiskaavaluonnokseen. Kaavaselostuksen liitteitä ovat: 1. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ) 3. Yhteenveto päivätystä OAS:sta saadusta palautteesta 4. Arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu 2014) 5. Luontotyyppiselvitys, FCG Melu- ja välkevarjostusmallinnus, Numerola Radiohäiriöselvitys, Digita Havainnekuvat 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Ympäristöselvitys, Numerola Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1 ja sen selvitykset: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto & FCG (2012) Maakuntakaavan linnustovaikutukset. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava I - tuulivoima. Etelä- Pohjanmaan liitto (2014) (pdf) Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan arvokkaille maisema-alueille. Maisemaselvitys. ProAgria Etelä-Pohjanmaa & Etelä-Pohjanmaan liitto (2014) (pdf) Tuulivoimaloiden näkymävaikutukset Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan liitto (2014) (pdf) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus & Ramboll (2013) (pdf) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys - Jalasjärven Ilvesnevan ja Kauhavan Voltti-Kakkurin alueet. Etelä-Pohjanmaan liitto & FCG (2013) (pdf) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys - Kauhajoen Säärenkankaan-Eteläkankaan ja Kurikan Kukkookallion-Möhkäleenmaan alueet. Etelä-Pohjanmaan liitto & FCG (2012) (pdf) Tuulivoimaloiden vaikutus tutkien toimintaan tutkimus 1 Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 maakuntaohjelma Kauhavan kaupungin kaavoituskatsaus 2014 Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, Yleisselvitys, Etelä- Pohjanmaan liitto, 2001, Motiivi Oy Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, ELYraportteja Viestintävirasto tilannut VTT:ltä, julkaistaan 2015

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (92) 2 TIIVISTELMÄ Kauhavan kaupunki on käynnistänyt Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen yritysten Tuuliveikot ja Ilmatar aloitteesta. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet kunnanhallituksen päätös kaavan laatimisesta, Kauhavan kaupungin kaavoituskatsaus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Vireille tulon kuulutus OAS nähtävillä asti YVA päätös; ei tarvitse Kaavaluonnos 2.2 Osayleiskaavan sisältö Osayleiskaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden rakennuspaikat, niiden tarvitsemat huoltoreitit ja sähköjärjestelmän tarvitsemat maa-alueet. Lisäksi osoitetaan muun alueen maankäyttö ja selvitysten yhteydessä todetut arvokkaat luontokohteet. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen tapaa ja toteutuksessa huomioitavia seikkoja. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Kaavan hyväksyy Kauhavan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella sen saatua lainvoiman. Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää myös muita lupia ja päätöksiä. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (92) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maasto on talousmetsäaluetta, joka rajautuu idässä Saukkonevaan ja lännessä Rajanevan suoalueeseen. Rajanevan suon Kauhavan kunnan puolinen osa on turvetuotantokäytössä. Suunnittelualueen eteläpuolelle jäävä Salonneva sekä Rajanevan länsiosa ovat avosoita. Suunnittelualueen länsipuoliset metsät ovat laajasti kuivatusojitettuja. Kuva 2: Maaperäkartta (GTK), suunnittelualue ja alustavat voimalapaikat Suunnittelualue on melko tasaista pohjamoreeni- / kumpumoreenialuetta, josta yli puolet on soistunutta. Korkeuserot ovat keskimäärin 1 3 m / 100, alueen pohjoisosassa harjanteet kohoavat 5 7 m ympäristöstään. Alueen halki kulkee ryhmä kaakko-luodeja etelä-pohjoissuuntaisia moreeni-/soraharjanteita, joiden ympärillä on laajat turvekerrostumat. Paikoin on yksittäisiä pieniä kallioesiintymiä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (92) Kuva 3. Kaava-alueen rajaus ortoilmakuvassa (MML).

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (92) Kuva 4: Vinovalovarjostettu peruskartta (MML), suunnittelualue ja suunnitellut voimalapaikat.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (92) Luonnonympäristö Ilmasto Kauhava sijoittuu Suomen keskiboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle. Vuodessa sataa keskimäärin mm ja vuoden keskilämpötila on 3 4 astetta. Kuva 5: Tuulen suhteelliset osuudet eri suunnista vuoden aikana 2. Vallitsevat tuulet puhaltavat etelälounaasta kohti pohjois-koillista. Maisema Hankealue kuuluu Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä 1992 tehdyssä maisemamaakuntajaossa Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Maisemamaakunnalle on tyypillistä suurehkot joet ja niiden selvärajaiset jokilaaksot sekä niiden väliset laajat tasaiset selännealueet, jollaiseen myös hankealue sijoittuu. Hankealue on Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien aluetta, jolle on tyypillistä jokivarsien horisontaalinen lakeusmaisema, jossa tuulivoimalat helposti erottuvat tasaista horisonttilinjaa rikkovina. Alueen ensisijainen asutus on keskittynyt jokivarsille ja jokilaaksojen loiville kumpareille. Myöhäisempi asutus on painottunut laaksoja rajaavien metsäselänteiden reunoille. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on 22 km päässä etelässä (Lapuan - Kauhavan Alajoki; Lapua, Kauhava, Ylihärmä, Alahärmä). Kuva 6: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöhallinto) 2

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (92) 14 km suunnittelukohteen pohjoispuolella on Purmonjokilaakson kulttuurimaisema (Pedersöre), jota on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Rajaukset eivät ole vielä lainvoimaisia, ELY-keskus ja Ympäristöministeriö kuulevat ensin kuntia ja vasta sen jälkeen valtioneuvosto tekee päätöksen uusista alueista, mahdollisesti vuoden 2015 aikana. Kuva 7: Purmonjokilaakson, jota on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaalueeksi, sijainti suhteessa suunnittelualueeseen. Lähin Pohjanmaan maakuntakaavassa huomioitu maisemallisesti arvokas alue on Åvistin kylä ja vanha raitti 4 km päässä luoteessa. Kuva 8: Etäisyydet Pohjanmaan maakuntakaavaan merkittyihin maisemallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Vesistöt Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole järviä, lampia eikä luonnontilaisia virtavesiä. Selvitysalueen purot ovat uomiltaan kauttaaltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin. Pohjavesialueet Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (92) Hankkeen alustava sähkönsiirtoreitti kulkee Makkaruksen ja Kainuunkankaan pohjavesialueiden kautta. Kuva 9: Suunnittelukohde, alustava sähkönsiirtoreitti ja pohjavesialueet. Kainuunkangas kuuluu alueluokkaan I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma Kohteessa on yksi vedenottamo. Hydrogeologisen kuvauksen mukaan Kainuunkangas sijaitsee Kauhavalta Pietarsaareen kulkevan harjujakson lähistöllä. GTK:n tulkinnan mukaan se on rantakerrostuma. Muodostuman paksuus kairausten perusteella on paikoin yli 10 metriä ja aines vaihtelee Hk:sta kisr:aan. Aines on kohtalaisen hyvin lajittunutta eikä hienoainesta ole paljon. Muodostuman kokonaislaajuutta on vaikea arvioida. Muodostuman länsilaidalla sijaitsee moreenimäki, muutoin se on soiden ympäröimä. Muodostuman rakenne vedensaannin kannalta on hyvä. Muodostuman laajuuden tarkempi selvittäminen on syytä tehdä ennen vedenoton aloittamista. Makkarus kuuluu myös alueluokkaan I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueelle ei ole tehty suojelusuunnitelma. Kohteessa on yksi vedenottamo. Hydrogeologisen kuvauksen mukaan muodostuma on tasoittunut hiekkavaltainen harjumuodostuma, joka kuuluu samaan harjujaksoon Kainuunkankaan ja Haarakankaan kanssa. Muodostuman reunaosat ovat soistuneet. Pohjaveden etäisyys maanpinnasta on 1,5-3 metriä. Pohjavesi purkautunee ojiin länsi- ja eteläosissa. Osayleiskaavalla ei ratkaista sähkönsiirtoreitin lopullista sijoittumista.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (92) Kuva 10: Lähimmät pohjavesialueet (sinisellä). Kasvillisuus- ja luontotyypit Alue kuuluu Pohjanmaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Kaava-alueet ovat voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueen kivennäismailla on varsin nuorta. Yleisin kuviotyyppi on nuori tai varttuva kasvatusmetsä. Kuivahko kangas on vallitseva kasvupaikkatyyppi. Selkeä valtapuu on mänty. Tuoretta kangasta esiintyy myös yleisesti. Näillä alueilla valtapuu on kuusi. Tuoreet kankaan painottuvat alueen pohjoisosiin. Lehtomaisia kankaita on hyvin vähän pienialaisina kuvioina ja lehdot puuttuvat kokonaan. Huomattava osa alueesta on ojitettua suota, joka on eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Alueella on laajoja tuotannossa olevia turpeennostoalueita. Alueella ei luontotyyppiselvityksen yhteydessä havaittu vanhoja metsäkuvioita. Liitoorava- ja kanalintukartoitusten yhteydessä alueelta löytyi muutama vanhan/varttuneen metsän kuvio. Arvokohteet Selvitysalueelta todettiin yksi luontoarvoiltaan huomioitava kohde, pienehkö suoalue (saraneva) selvitysalueen itäosassa (Saukkojärvi). Kohde on paikallisesti merkittävä. Kohde jää juuri kaava-aluerajauksen ulkopuolelle.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (92) Kuva 11: Paikallisesti merkittävä luontokohde. Linnusto FINIBA-alueet FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen Ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamassa kartoituksessa (Leivo ym. 2001). FINIBAhanke ei ole suojeluohjelma, mutta suuri osa FINIBA-alueista kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000-verkostoon. Kohteeseen ei sisälly FINIBA alueita. Metsäkanalinnut Metsäkanalintujen esiintymistä alueella kartoitettiin yhteensä viitenä päivänä Kartoituspäivät aloitettiin kanalintujen kartoituksella aamun sarastaessa, jatkuen 09:ään. Aamupäivällä pääpaino oli liito-oravareviirien etsinnässä aina klo saakka. Kartoituksessa keskityttiin kunkin lajin tyypillisiin pesimäympäristöihin. Metso Metso on silmälläpidettävä EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji. Linnuista ei tullut havaintoja. Jätöksiä oli kohtalaisesti pohjoisosassa Rönnklubbenmäkialueen kaakkoispuolelta Saukkojärven länsipuolelle asti ulottuvalla kuusikkoisemmalla osalla. Mahdollinen soidinpaikka oli mäntymetsässä (jätöksiä ja sulkia) Saukkojärven ja Vistin metsäautotien puolivälissä, KKJ-koordinaatit P: , I: Muualla selvitysalueella ei jälkiä metson esiintymisestä löytynyt. Teeri Teeri on silmälläpidettävä EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji. Laji on alueen runsaslukuisin kanalintu. Selvitysalueen ulkopuolelta löytyi kaksi soidinpaikkaa Rajanevalta ja Salonnevalta. Molemmissa paikoissa oli n.15 lintua soitimella

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (92) Yksittäisiä lintuja oli soitimella kahdessa peltopaikassa ja turvesoiden reunamänniköissä puiden latvoissa. Naarasteeristä tuli useita havaintoja eri puolilta aluetta. Ryhmäsoitimien ja pelloilla havaittujen soidintavien lintujen paikat on esitetty alla Kuva 12. Pyy Pyy on EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji. Havaintoja tehtiin selvitysalueella yhteensä viisi, painottuen eteläosaan. Pyylle sopivaa elinympäristöä alueelta löytyy runsaasti. Riekko Riekko on silmälläpidettävä laji. Merkkinä riekon liikkumisesta alueella löytyi jätöksiä aivan turvesoiden pohjoisimmalta reunalta viitasammakkopaikan P: , I: lähistöltä. Selvitysalueen ulkopuolinen Rajaneva lännessä on todennäköisin riekon elinalue. Idässä Salonneva, Ämppisaaren länsipuolinen avosuo ja umpeenkasvaneen Saukkojärven ympäristö vaikuttavat riekolle sopivilta elinympäristöiltä, mutta riekkoa tai jätöksiä ei havaittu.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (92) Kuva 12: Kanalinnut ja vanhan metsän kuvio. Johtopäätökset kanalintujen osalta Suunnittelualueella elää kohtalaisen kokoinen kanalintukanta. Suunnittelussa on huomioitava metso, jonka mahdollinen soidinpaikka todettiin alueen pohjoisosassa. Muiden kanalintulajien kannalta tuulivoimahankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (92) Pesimälajit Hankealueen pesimälinnustoa on havainnoitu kaikkien luontokartoitusten yhteydessä. Selvitysalueella havaitut lintulajit kanalintu - /liito-orava - ja viitasammakkokartoituskäynneillä 3 ovat: harakka harmaasieppo hernekerttu hippiäinen hömötiainen järripeippo keltasirkku kirjosieppo kiuru kivitasku (turvesoiden pohjoispäässä, viitasammakkopaikassa) korppi kulorastas kuovi kurki (reviiri Saukkojärvellä, selvitysalueen rajalla) käki käpytikka laulurastas lehtokerttu lehtokurppa leppälintu metso metsäkirvinen metsäviklo mustarastas naakka niittykirvinen närhi pajulintu pajusirkku palokärki peippo peukaloinen pikku/isokäpylintu pikkusieppo (liito-oravapaikassa) punakylkirastas punarinta punatulkku pyy rautiainen räkättirastas sepelkyyhky sinitiainen taivaanvuohi talitiainen tavi teeri tiltaltti töyhtötiainen 3 Thermopolis 2014

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (92) urpiainen varis viherpeippo vihervarpunen västäräkki Mahdolliset pesimälajit (pesivät varmasti viereisillä Raja- ja Salonnevalla tai eteläpuolen pelloilla): harmaalokki isolepinkäinen kalalokki kapustarinta laulujoutsen liro pikkukuovi riekko töyhtöhyyppä Muuttolinnusto Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä suurten muuttolintujen levähdysalueita tai muuttoreittejä. Kts. myös kohta Käynnissä olevat, täydentävät luontoselvitykset, sivu 21. Muu eläimistö Uhanalainen ja arvokas lajisto EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Niiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl 49 ). Näitä ovat esimerkiksi liitoorava ja kaikki lepakot. Aktiivisen metsätalouden ja maaston yleispiirteiden vuoksi alueen ei lähtökohtaisesti oletettu olevan otollista ko. lajien esiintymiselle. Liito-orava Selvitysalueelta tutkittiin liito-oravien esiintymistä lajille soveltuvilla alueilla. Kartoitukset tehtiin aamuisten kanalintukartoitusten yhteydessä. Kartoitus keskitettiin lajin tyypillisiin pesimäympäristöihin. Selvitykset on tehty liito-oravakartoituksien kannalta soveltuvana ajankohtana: Liito-oravalle soveltuvia biotooppeja löytyy selvitysalueen eteläosasta Isonnevanmäen eteläpuolelta, josta löytyi pari papanaa yhden haavan juurelta, KKJ-koordinaatit P: , I: Tuolla metsäalueella (rajaus kartalla) on vanhaa/varttunutta kuusikkoa ja isoja haapoja vielä jäljellä. Papanalöydös oli niin vähäinen, että pesimäreviiriksi siitä ei vielä ole, mutta ainakin siellä liito-oravia liikkuu. Ko. alue jää kaavaalueen ulkopuolelle.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (92) Kuva 13: Liito-oravalöydös Isonnevanmäen olevan voimalan eteläpuolella. Rannanmaasta Isonnevanmäelle tehdyn uuden tien pohjoispuolelta löytyy liito-oravalle sopivaa metsää, mutta sieltä ei jätöksiä löytynyt. Alueen pohjoisosassa, metson elinympäristön yhteydessä, on liito-oraville sopiva alue josta papanoita ei kuitenkaan löytynyt. Muualla selvitysalueella metsät ovat liitooravalle sopimatonta, lahopuutonta nuorempaa metsää. Alueen ulkopuolisella Salonnevan Pökkäsaarilta havaituilta kolohaavoilta ei myöskään löytynyt lajin jätöksiä. Johtopäätökset liito-oravien osalta Selvityksessä löydettiin liito-oravalle soveltuvia biotooppeja, mutta varsinaisia liitooravan levähdys- tai lisääntymisalueita ei todettu. Lajille soveltuvat alueet on merkitty kartalle, ja ne voidaan huomioida suunnittelun yhteydessä. Viitasammakot Viitasammakkojen kartoitukset suorittiin kutuaikaisena kuunteluna toukokuun 2014 puolen välin molemmin puolin. Lajille soveltuviksi arvioidut kohteet (riittävän märät ojat tai painanteet) oli tunnistettu aikaisempien kartoitusten yhteydessä. Tavallisesti sopiva ajankohta viitasammakkoselvityksiin on huhti-toukokuun vaihteessa, mutta kuluneella keväällä koleus viivästytti ja mahdollisesti myös pitkitti lajin kutuaikaa. Siten ajankohtaa voidaan pitää kartoitukselle sopivana. Kartoituskäyntien aikana viitasammakkoa havaittiin yhteensä neljässä eri kohteessa. Kartoituskäynnit 2014: klo 20: klo 20:30 23: klo 21:30 00:30

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (92) Kuva 14: Viitasammakkohavainnot Johtopäätökset viitasammakkohavainnoista Viitasammakkoa löytyi yhteensä neljästä eri kohteesta, joista yhdellä saattaa olla merkitystä tuulivoimaloiden tarvitseman tierakentamisen suunnittelussa. Havainto 3 on suhteellisen lähellä tuulivoimalan suunniteltua sijoituspaikkaa. Metsätien ojan varren paikkaa saattavat uhata tietyöt ja myllynpaikan rakentaminen. Toisaalta lajin kutuedellytykset voidaan tiedon ja suunnittelun avulla turvata myös tällä paikalla hankkeesta huolimatta, huolehtimalla että alueen vesitaloutta ei muuteta olennaisesti. Turvesuon pään havaintopaikat (1 ja 2) säilynevät ennallaan, eikä turvetuotanto muutenkaan näytä niitä haittaavan. Käynnissä olevat, täydentävät luontoselvitykset Linnustoselvitys Salonnevan linnustoselvitys on käynnissä ELY:n asettamilla kriteereillä. Selvityksiä on tehty keväällä ja kesällä Tarvittaessa avosuoalueen pesimä - ja levähdysaikaista selvitystä jatketaan myös syksyllä Linnustoselvitysten yhteydessä on havaittu kaksi hiirihaukan reviiriä ja yksi mehiläishaukan reviiri.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (92) Linnuston kevätmuuttoa on seurattu keväällä Kevätmuuton seurannan yhteydessä on havaittu ennakkotietojen mukaan kohtuullisen paljon (satoja yksilöitä) metsähanhimuuttoa alueen ylitse. Muuttorintama on hankealueeseen verrattuna leveä ja hanhet osaavat myös väistää voimaloita, joten törmäysriski arvioidaan tässä vaiheessa suhteellisen pieneksi. Pesimälinnustoselvitystä on täydennetty seurantojen yhteydessä. Pesimälinnuston suhteen lisäselvityksissä ei ole ilmennyt erityistä uuttaa tietoa. Lepakkoselvitys Lepakkojen esiintymistä on selvitetty kesä- heinäkuussa Ennakkotietojen mukaan alue ei ole lepakoiden kannalta erityisen houkutteleva. Lepakkoseurannan yhteydessä on tarkkailtu myös linnustoa ja niiden suhteen on tehty mm. seuraavat havainnot: Kehrääjä 1p (istui tiellä Palanutmäen risteyksessä) Palokärki 1p (lensi tien yli voimalapikan I4 kohdalla) Metso 1/0p (lähti lentoon puusta voimalalle I1 menevän voimajohdon kohdalta) Kuva 15: Hankealueella kesä- (punainen ympyrä) ja heinäkuussa tehdyt pohjanlepakkohavainnot (sininen ympyrä) sekä SM2-lepakkodetektorin asennuspaikat (vihreä tähti) Käynnissä olevien täydentävien luontoselvitysten lopulliset raportit valmistuvat kaavaehdotukseen mennessä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (92) 3.2 Alueen käyttö Luonnonsuojelualueet Alueen kaakkoispuolella on SCI/SAC perusteinen Natura 2000 alue Pökkäsaaret (FI ), perustettu luonnonsuojelualue. Kohde käsittää kaksi aapasuoalueen reunassa sijaitsevaa tuoreen kankaan metsäsaareketta (VMT-MT) ja niiden välisen puustoisen suon. Suojellut luontotyypit alueella ovat boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot Maa- ja metsätalous Turvetuotanto Suunnittelualue on pääosin metsämaata, jolla harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous, maatalouden osuus on vähäinen. Aluetta käytetään tavanomaiseen virkistäytymiseen kuten marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkailuun ja metsästykseen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle (tt-1). Kuva 16: Turvetuotantoalueet ja suunnittelualue. Alueen länsireunalla (Rajanevan suon Kauhavan kunnan alueella oleva itäosa) ja kaakkoiskulmauksessa on turvetuotantoalueita. Etelä Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava tulee käsittelemään turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia. Vaihemaakuntakaava on laitettu vireille Rakennettu ympäristö Hankealueella ei sijaitse asutusta. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan voimaloita lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Salon hankkeen ympäristössä Salon, Mirkunmäen ja Tuhkasaaren alueilla. Lähin tiiviimmän asutuksen alue on yli viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista Kortesjärven keskustassa. Lähimmät merkittävät loma-asutusalueet selvitysalueen ympäristössä sijaitsevat hankealueen itäpuolella Saarijärven Narssjön ja Purmojärven rannoilla. Etäisyyttä voimaloilta näille alueille on 6-10 km.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (92) Pienin etäisyys asuinrakennuksen ja suunnitellun voimalapaikan välillä on noin 1200 metriä. Alle 2 km:n etäisyydellä voimaloista on 12 vakituista asuinrakennusta ja 1 lomarakennus. Kuva 17: Suunnittelualue, rakennuskanta ja etäisyysvyöhykkeet. Lomarakennukset on esitetty punaisella, asuinrakennukset sinisellä.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (92) Liikenne Liikenneverkko Maantiet jaetaan liikenteellisen merkityksensä mukaan valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin. Valtatie 19 (Jalasjärvi Uusikaarlepyy) on 10 km päässä lännessä. Kantatie 63 (Kauhava Ylivieska) on 10 km päässä kaakossa. Seututie 741 (Pietarsaari Lappajärvi) kulkee 2 km suunnittelualueen itäpuolella pohjois-eteläsuunnassa. Seututie 738 (Voltti Kortesjärvi) kulkee 3 km suunnittelualueesta etelään länsi itäsuunnassa. Yhdystie (Storbacka Dalabacka) kulkee 2 km suunnittelualueen pohjoispuolella länsi itäsuunnassa. Yhdystie (Härmälä Nars)kulkee 2 km suunnittelualueen itäpuolella pohjois eteläsuunnassa. Yhdystiet (Kojola Åvist) ja (Perkiömäki Pelkkala) kulkevat 4 km suunnittelualueen länsipuolella pohjois eteläsuunnassa. st st 738 kt 63 Kuva 18: Tienumerokartta (Liikennevirasto)

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (92) Kuva 19: Tieverkko suunnittelualueella ja sen ympäristössä (MML). Hankelualueella on yksityinen metsäautotie, jota voidaan hyödyntää tuulivoimapuiston huoltotiestön runkolinjana. Tietä on todennäköisesti parannettava kuljetuksia varten.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (92) Liikennemäärät Seuraavat kuvat esittävät Liikenneviraston ilmoittamia liikennemääriä vuosina 2013 ja Luvut kuvastavat vuoden keskimääräistä vuorokausiliikennettä (KVL, ajoneuvoa/vuorokausi). Kuva 20: Liikennemäärät 2013 Kuva 21: Liikennemäärät 2014

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (92) Raskas liikenne Kuva 22: Raskaan liikenteen määrät 2014 (Liikennevirasto). Yleiskaavakartalla erotellaan kunnostettavat (olevat) ja uudet tiet. Olevat kunnostettavat tiet esitetään paksulla yhtenäisellä mustalla viivalla ja ohjeellisesti merkityt uudet rakennettavat tiet punaisella paksulla katkoviivalla.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (92) Sähköverkko Noin 2 km:n etäisyydeltä selvitysalueen länsipuolelta kulkee Fingridin 220 kv:n Alajärvi-Ventusnevan suurjännitelinja. Korteisjärvellä sekä Alahärmän Voltissa ja Myllymäessä, noin 7-10 km:n etäisyydellä voimalapaikoista, on olemassa olevat suurjänniteverkon sähköasemat Viestintäyhteydet Muinaisjäännökset Kuva 23: Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 2014 Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antenni-tv-vastaanotto tapahtuu Lapuan lähetysasemalta (n km asemalta puistoon) tai Kruunupyyn lähetysasemalta (n km asemalta puistoon). Hankealueiden läheisyydestä tunnetaan 5 kiinteää muinaisjäännöstä: Kaksi kivikautista asuinpaikkaa: Kauhava / Kortesjärvi Lammi (Museoviraston muinaisjäännöstunnus ) 2,8 km itään ja Kauhava Mustaisneva ( ) 2,2 km lounaaseen. Röykkiökohde Kauhava Haarakangas (401001) 1,6 km länteen. Kohde on merkitty pronssikautiseksi hautaröykkiöksi. Ajoitusta olisi harkittava uudelleen sijaintikorkeuden (60 m mpy) ja sen perusteella, että kohde sijaitsee kaukana vesistöistä. Kaksi uuden ajan tervahautaa: Kauhava Haarakangas 2 ( ) 1,8 km länteen ja Heikkilä Mustaisnevankangas ( ) 2,4 km lounaaseen. Hankealueesta 1,8 km pohjoiseen on lisäksi kivikautinen irtolöytöpaikka Pedersöre Purmo-Kauhajärvi ( ).

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (92) Kuva 24: Tunnetut muinaisjäännökset hankkeen ympäristössä (punaiset pisteet) Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Kauhavan Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston hankealueella Kenttätyöt tehtiin yhteensä 4 maastotyöpäivän aikana. Hankealueilla inventoitiin voimalapaikat lukuun ottamatta Isonnevanmäen voimalan lähiympäristöä, jonka rakentaminen oli tuolloin jo alkanut, tielinjat ja tilaajan pyynnöstä kaikki kuivat kankaat. Kuva 25: Arkeologisen inventoinnin alueet (violetti). Suunnitelman layout on muuttunut selvityksen laatimisen jälkeen. Yksi uusista voimalapaikoista (T2) ei sijoitu selvitysalueelle. Kohta on avohakattu ja äestetty. Selvityksen tehneen arkeologin arvion mukaan ei ole todennäköistä, että ko. paikalta löytyisi muinaisjäännöstä.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (92) Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat lain suojelemia kohteita, niin löydetyt kuin löytymättömätkin jäänteet. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Mikäli rakennustöiden tai muun maankäytön yhteydessä löytyy muinaisjäännös, jota aikaisemmin ei ole tunnettu, on työ heti keskeytettävä ja otettava yhteyttä Museovirastoon tai maakuntamuseoon (muinaismuistolaki 14 ). Inventoinnissa löytyi Fräntilän alueelta yksi uusi muinaisjäännöskohde: tervahauta (visti). Kohde huomioidaan kaavassa Maanomistus Kuva 26: Tervehaudan sijainti. Muut kohteet sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Muut havainnot olivat rakennuksen perustus (Lavamäki, mahdollinen eläinsuojan perustus, talli) ja lähihistoriaan ajoittuva metsäkämpän paikka (Tuurnuspakanmäki). Kohteita ei ole tarpeen huomioida osayleiskaavassa. Arkeologinen inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Kaava-alue on yksityisessä maanomistuksessa. Hanketoimijat ovat sopineet maanomistajien kanssa maan vuokraamisesta. Kaikki voimalat sijoittuvat vuokratuille maille. Kuva 27: Vuokrasopimusalueet (vihreä), rajat (sininen) ja kaava-alue (punainen rajaus).

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (92) 3.3 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, jotka ovat velvoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (92) Maakuntasuunnitelma 2040 Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan 2040 on kirjattu: Haasteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja uusiutuvan energian lisäämiselle ovat suuret. Kansalliset tavoitteet vaativat toimia myös Etelä-Pohjanmaalla. Uusiutuvan energian osuus ja energiaomavaraisuus etenkin sähköntuotannossa ovat pienet Etelä- Pohjanmaalla. Energiantuotanto perustuu vahvasti ulkopuolelta tuodun sähkön ja öljyn varaan. Jälkimmäisen osuutta nostavat liikenteen polttoaineet. Energiapotentiaali alueella on kuitenkin merkittävä erityisesti bioenergian suhteen. Panostus tuulivoimaan on huomattava ja suunnitteilla on useita tuulivoimapuistoja. Toimenpiteitä tarvitaan myös energiatehokkuuden edistämiseksi. Uusiutuvan energian lisääminen yhdessä kestävää kehitystä edistävien liiketoimintaratkaisujen kanssa luovat uusia työmahdollisuuksia Etelä Pohjanmaan maakuntakaava Kauhava kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Suunnittelualue rajautuu Uusikaarlepyyhyn ja Pedersöreen, jotka kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 28: Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella varjostetulla viivalla. Maakuntakaavan kaavamerkinnät selvitysalueen lähialueella ovat (sulkeissa merkintätavan kuvaus ja kohteen etäisyys suunnittelualueesta): Natura luonnonsuojelualue (punainen rajaus, 1 km)

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (92) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (sininen pystyviivoitus, 8 km) Välimäen talot Fräntilässä Tuomaalankylä ja Harjumäen mäkitupa-asutus Saarijärven kylä selvitysalueen itäpuolella Härmän aukea Alahärmässä Turvetuotantovyöhykkeen aluerajaus (sininen hammasviiva, 2 km) Kortesjärven palvelujen alue (oranssi ympyrä p, 9 km) Kortesjärven teollisuus- ja varastoalue (harmaa ympyrä t, 9 km) Kortesjärven kuntakeskuksen keskustoimintojen alue (punainen ympyrä c, 9 km) Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde (sininen pallo, 9 km) Kortesjärven kirkko Virkistys- / Matkailukohde (vihreä kolmio, 8 km) Saarijärven ulkoilualue Haarusjärven ulkoilualue Moottoriurheilurata (punainen kärkikolmio mu, 9 km) Kalmoonkangas. Suunnittelualue sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle, tt-1. Suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu pohjavesialue (2 km) sekä merkittävä muinaisjäännös (3 km), jonka alueella on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen eteläpuolelle 6 km:n päähän on osoitettu 110 kv:n voimajohto. Kaavoitettavan alueen kaakkoispuolelle (8 km) on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, teollisuus- ja varastoalue, palvelujen alue sekä kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (92) Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Maakuntakaavan uudistamisen teemoina laajasti ottaen ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Vaihemaakuntakaava I Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä-Pohjanmaan kehittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Kaava on ollut ehdotuksena nähtävillä Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotuksen lähetettäväksi Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kuva 29: Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnittelualue on merkitty punaisella.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (92) Kaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia nyt laadittavalle Fräntilän Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. Lähin kaavaehdotukseen merkitty tuulivoima-alue (tv-3) oli 6 km:n päässä lounaassa. Kyseinen Voltin tuulivoimaloiden alue päätettiin kuitenkin poistaa vaihemaakuntakaavasta alueelta saatuun runsaaseen kielteiseen palautteeseen pohjautuen. Kuva 30: Vaihemaakuntakaava I:ssä osoitetut tuulivoima-alueet. Suunnittelukohde on merkitty punaisella.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (92) Vaihemaakuntakaava II Vaihemaakuntakaava II on vireillä. Vaihemaakuntakaava II koskee kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä. Valmisteilla oleva kaava muuttaa voimaan tullessaan tällä hetkellä lainvoimaisen maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä keskustoimintojen alueilta siltä osin, että vähittäiskaupan mitoitusluvut huomioidaan uudessa kaavassa keskustamerkintöjen suunnittelumääräyksissä. Niin ikään tämä kaava kumoaa nyt lainvoimaisen maakuntakaavan liikenneinfrastruktuuriin liittyvät vanhentuneet merkinnät. Maisema-alueiden osalta kumoutuvat maakuntakaavan aikaisemmat merkinnät maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alueista. Vaihemaakuntakaava III Vaihekaava III on vireillä ja koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä. Vaihemaakuntakaava III Vaihemaakuntakaava tulee käsittelemään turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia. Vaihemaakuntakaava on laitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Lisäksi tavoitteena on edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta, sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on myös osoittaa päivitetyt valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja antaa ohjeistus alueiden maisemaarvojen säilyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää voimassa olevan maakuntakaavan osalta maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja muinaismuistokohteiden välistä eroa.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (92) Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualue rajautuu Pohjanmaan liiton alueeseen. Kaavan vaikutukset (melu, välke), ulottuvat Pohjanmaan maakuntakaavan puolelle. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät hankealueiden läheisyydessä ovat ohjeellinen ulkoilureitti, virkistys-/matkailukohde (patikkapolku llvestupa-llveskivi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue (Åvistin kyläraitti) ja pyöräilyreitti. Kuva 31 Suunnittelualue suhteessa Pohjanmaan maakuntakaavaan. Suunnittelualueen koillispuolelle on osoitettu at-alue kohdemerkintä. Merkinnällä on osoitettu Vilobackan kyläalue. Pohjanmaan maakuntakaavaa täydentävissä vaihemaakuntakaavoissa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueen läheisyyteen. Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2 Vaihemaakuntakaava 2 sisältää 30 seudullisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 430 km². Seudullisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue sisältää vähintään 10 tuulivoimalaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan , ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun lopulla. Maakuntavaltuuston hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa II on lähimmät seudullisesti merkittävät tuulivoimaloiden alueet osoitettu yli 15 km päähän.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (92) Kuva 32: Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan II merkityt lähimmät seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet lännessä ja luoteessa. Kuva 33: Yhdistelmäkuva Pohjanmaan ja Etelä - Pohjanmaan maakuntakaavoista.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (92) Yleiskaavat Asemakaavat YVA menettely Hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Kauhavan Kortesjärven taajaman osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavan uusiminen Kortesjärvelle on suunnitteilla vuodelle Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. Tuulivoimahankkeen koko ei ylitä ympäristöhallinnon määrittämää 10 voimalan tai 30 MW:n tuulivoimapuiston kokorajaa, jolloin hankkeelle tulisi toteuttaa YVA-lain mukainen menettely ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut päätöksen (Dnro EPOELY/16/07.04/2014) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Ilmatar Windpower Oyj:n Purmo-Salo tuulivoimapuistohankkeeseen Kauhavan kaupungissa. Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä Muut tuulivoimahankkeet Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin jo toiminnassa oleva tuulivoimala on Isonnevanmäen (Tuuliveikot) voimala n. 2 km:n päässä etelään. Voimala on mukana melu- ja välkemallinnuksissa. Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ei ole tuulivoimaaluevarauksia selvitysalueen läheisyydessä. Lähin kaavaan määritetty tuulivoima-alue on Lapuan eteläpuolella noin 40 km:n etäisyydellä selvitysalueesta. Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotukseen määritetyt tuulivoima-alueet sijaitsevat lähimmillään noin 15 km:n etäisyyksillä selvitysalueesta länteen ja luoteeseen. Kuva 34: Tuulivoimapuiston sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (lähde: Tuulivoimayhdistys). 10 km:n päässä suunnittelukohteesta itään on vireillä Suolinevan tuulivoimapuistohanke. Hankkeen tavoitteena on yhteensä 6 tuulivoimalayksikön puisto, n. 20 MW:n tuotantoteho. Suolinevan yleiskaavan tavoitteellinen valmistumisaika hyväksymiskäsittelyyn on maalis huhtikuu Hanketoimijana on Windfellows Oy.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (92) Kuva 35: Suolinevan tuulivoimapuistohankkeen sijainti Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu Hankkeesta vastaavan lähtökohtana on ollut sijoittaa tuulivoimalat alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit on pyritty löytämään siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta haittaa melun tai varjostuksen muodossa. Ympäristöselvitys 2014 Hanketoimijat ovat teettäneet alustaviin teknisiin suunnitelmiin perustuvan ympäristöselvityksen (Numerola 2014). Selvityksessä on tarkasteltu aluevarausten ja olemassa olevien yhteiskunnallisten toimintojen mahdollisia vaikutuksia tuulivoimapuiston toteuttamiselle. Lisäksi on analysoitu tuulivoimapuiston vaikutuksia alueen ympäristöön. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on selvityksessä arvioitu olemassa olevan taustatiedon perusteella. Selvitys sisältää suositukset tarvittavista lisäselvityksistä. Alue soveltuu selvityksen perusteella tuulivoimatuotannolle hyvin. Voimaloiden aiheuttamat melu-, välke - ja maisemavaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Voimaloiden alueilta ei ole viitteitä merkittävistä luontoarvoista. Läheinen luonnonsuojelualue tulee selvityksen mukaan huomioida hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Melu- ja välkevarjostusmallinnukset 2015 Hankkeen layout (voimaloiden sijoittelu) on muuttunut selvityksen teettämisen jälkeen. Ympäristöselvityksen yhteydessä tehdyt melu- ja välkevarjostusmallinnukset on päivitetty muuttuneen layoutin mukaiseksi.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (92) 4 TAVOITTEET 4.1 Tuulivoimatuotannon yleiset tavoitteet Suomen kansainvälisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vastaaminen ja niiden saavuttamisen edistäminen Kansallisen, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetetun tavoitteen toteuttaminen ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Lähiympäristön sähkön toimituksen vakauttaminen ja sähköverkon vahvistaminen Tuotannollinen ja taloudellinen kannattavuus Asutuksen, ympäristön ominaispiirteiden säilymisen ja luonnon arvokohteiden huomioiminen Verotulojen, työllisyyden ja yritystoiminnan kasvattaminen Hankkeen toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista. 4.2 Hanketoimijoiden tavoitteet Hanketoimijat pyrkivät tuotannolliseen kannattavuuteen. Voimaloiden toiminnan rajoittaminen heikentää kannattavuutta, mistä syystä hanketoimijat pyrkivät toteutukseen, joka ei ole ristiriidassa ympäristön kanssa. 4.3 Kunnan asettamat tavoitteet Kunnanhallitus on arvioinut hanketoimijoiden aloitteen mukaisen hankkeen tässä vaiheessa kunnan etujen mukaiseksi, päättänyt kaavan laatimisesta sekä kuuluttanut osayleiskaavan vireille panosta. Kaavan laadinnan kustannuksista on sovittu kaavoitussopimuksella hanketoimijoiden kanssa. Kaavoitussopimuksella ei ole sovittu kaavan sisällöstä. Kunnalla ei ole alueelle hankkeen kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Alueelle ei ole rakennuspainetta. Kaavan rajauksen suhteen kunnan tavoitteena on keskittyä tuulivoimatuotantoon liittyvien toimintojen osoittamiseen. Rajaus pyritään pitämään mahdollisimman suppeana. Kunnan tavoitteena on kaavaprosessin läpivienti MRL:n mukaisesti osallisia kuullen ja kunnan edusta huolehtiminen. 4.4 Tuulivoimapuiston perusrakenne Tuulivoimapuisto muodostuu enintään 8 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemista. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (92) Kuva 36: Periaatekuva tyypillisestä tuulivoimalasta. Kuvan tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on noin 140 m ja lapa 60 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimikorkeus on yhteensä noin 200 metriä. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköasema aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä käyttöön oton jälkeen lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat varustetaan lentoestemerkinnöin. Lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten määritellään kullekin voimalalle vaadittavassa lentoesteluvassa. Voimalaitosten rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 4.5 Yleiskaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttaminen siten, että Ympäristön muutosten toteutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon viranomaisten ja osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja. Tuulivoimapuisto rakennetaan luonnonympäristön ja maiseman ominaispiirteet huomioiden, luonnonympäristöä säästäen ja maiseman monimuotoisuus turvaten

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (92) Maankäytössä sopeutetaan uudet rakentamistoimenpiteet luonnonympäristöön ja maisemaan. Rakentamisen ja toiminnanaikaisia haitallisia vaikutuksia lievennetään ja ehkäistään osana alueen monipuolista kehittämistä. Otetaan huomioon muut aluetta koskevat suunnitelmat ja maankäyttötarpeet sekä kaavoitusmenettelyn aikana mahdollisesti ilmenevät, suunnittelualueeseen kohdistuvat muut tavoitteet. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) muutettiin 2011 siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voi perustua aikaisempaa laajemmin yleiskaavoitukseen. Lakimuutos on tullut voimaan esitetyn mukaisena MRL:ssa yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä säädetään uudessa 10 a luvussa; tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset säädetään lain 77 a, 77 b ja 77 c :issä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n yleiskaavassa huomioon otettavista asioista tämän kaavan laadinnan lähtökohtia ovat erityisesti: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys MRL:n tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset tulivat voimaan MRL:n 77 b mukaiset tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ovat: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Osayleiskaava laaditaan MRL 77 :n mukaisesti siten että sen perusteella voidaan myötään tuulivoimaloille rakennusluvat. 4.6 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualueen ominaisuuksia sekä suunnittelutilannetta on käsitelty edellä luvussa Lähtökohdat. Selvityksissä todettujen arvojen huomioiminen sekä ylempien kaavaasteiden (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava) määrittelemien tavoitteiden toteuttaminen ovat yleiskaavan tavoitteita.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (92) 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osalliset Vireilletulo Hankkeeseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:n tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu, osalliset ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka päivätty OAS laitettiin vireille tulon kuulutuksen yhteydessä erikseen nähtäville väliseksi ajaksi. OAS:sta annettiin nähtävillä olo aikana 6 lausuntoa ja 16 mielipidettä, joissa muutamissa oli useita allekirjoittajia. Palautteesta laadittiin raportti. Palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Palautteissa ei esitetty neuvottelun pitämistä ELY:ssä OAS:n riittämättömyyden vuoksi. Uusi OAS on päivitetty ja se korvaa edellisen OAS:n. OAS on selostuksen liitteenä. OAS:ia koskevaa palautetta voi antaa siihen asti kun kaavaehdotus asetetaan nähtäville. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset on kuvattu tarkemmin OAS:ssa. Yleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu Yleiskaavasta on ollut mainintoja myös kaavoituskatsauksissa 2013 ja Kauhavan kaupungin kaavoituskatsauksessa 2013 ( ) hankkeesta on maininta sivulla 10: Kortesjärvi, Salon metsäautotien seudun tuulivoimayleiskaava vireillä. Kauhavan kaupungin kaavoituskatsauksessa 2014 ( ) hanke on sivulla 14 kuvattu seuraavasti: Fräntilä-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen aloitettu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoituskatsauksessa on lisäksi esitetty kuva suunnittelualueen rajauksesta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä. Tiivistetysti osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on jatkossa seuraava: Valmisteluvaiheen kuuleminen Yleiskaava asetetaan luonnoksena nähtäville (valmisteluvaiheen kuuleminen). Luonnoksen nähtävillä olo aikana järjestetään yleisötilaisuus. Yleiskaavaluonnoksesta voi sen nähtävillä olo aikana antaa mielipiteen. Kaavaehdotus Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen laaditaan yleiskaavaehdotus joka asetetaan vähintään 30 vrk ajaksi nähtäville. Nähtäville panosta kuulutetaan. Maanomistajia tiedotetaan viikkoa ennen nähtäville panoa kirjeitse.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (92) Kaavaehdotuksesta voi sen nähtävillä olo aikana jättää muistutuksen. Muistutuksiin laaditaan kirjalliset vastineet. Hyväksymisvaihe Yleiskaavan hyväksymisestä päättää Kauhavan kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä voi valittaa hallintooikeuteen. Ilman valituksia kaava tulee valitusajan (1 kk) päätyttyä voimaan kuulutuksella Viranomaisyhteistyö Tiedotustavat Hankkeeseen liittyen Kauhavan kaupunki ja hanketoimijat ovat neuvotelleet Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ensimmäisen kerran (työneuvottelu). MRL 66 ja MRA 18 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Neuvottelusta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Viranomaisilta on pyydetty ja saatu lausunnot päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä (kaavaluonnos). Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta. Tarvittaessa järjestetään MRL 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen toisen nähtävillä olon sen jälkeen, kun lausunnot ja muistutukset on saatu. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Tarvittaessa kaavaa käsitellään työneuvotteluissa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Fräntilän Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireille tulosta ja vaiheista ilmoitetaan lehdissä Komiat ja Järviseudun Sanomat sekä Kauhavan kaupungin teknisellä osastolla osoitteessa Päämajantie 6, Ylihärmä. Kaavoituksen eri vaiheissa pyydetään tarvittaessa lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä, sekä käydään tarvittaessa työneuvotteluja. Osallisille järjestetään tarvittaessa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan edellä mainituissa lehdissä ja Kauhavan kaupungin kotisivuilla (www.kauhava.fi). Asiakirjat ovat nähtävänä Kauhavan kaupungin teknisellä osastolla.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (92) 6 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Yleiskaavan laadinnan tarve Tuulivoimapuisto edistää niitä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa asennettu kokonaisteho MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Kaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena (MRL 77a ). Hankkeeseen liittyen Kauhavan kaupunki ja hanketoimijat neuvottelivat Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ensimmäisen kerran (työneuvottelu). 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös Kaavoitussopimus YVA menettely Tuuliveikot Oy sekä perustettavan Ilmatar Kauhava Oy:n puolesta toimitti Kauhavan kaupungille hakemuksen koskien tuulivoimaa ohjaavan yleiskaavan laatimista Kortesjärven kaupunginosaan, tarkemmin Fräntilän seudulle, Purmon yhteismetsän ja Salon metsätien alueelle. Kauhavan kaupunginhallitus hyväksyi hakemuksen ja päätti kaavoitustyön aloittamisesta Lisäksi kaupunginhallitus päätti että kaavoituksesta aiheutuvat kulut, sisältäen vaadittavat selvitykset, veloitetaan Maankäyttö- ja rakennuslain 77c a :n perustuen hakijoilta. Kulujen jakautumisesta hakijoiden kesken sovittiin tarkemmin myöhemmin solmitulla kaavoituksen käynnistämissopimuksella. Kaavan laatimisesta on neuvoteltu yhtiöiden ja kaupungin välillä ja sovittu, että kaupunki tulee perimään hakijoilta kaavoituskustannukset Maankäyttö- ja rakennuslain 77 c :ään perustuen: Jos 77c a :n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-alue kohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan. YVA - tarveselvityspyyntö 1 Ilmatar Windpower Oyj pyysi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) YVA-yhteysviranomaisen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Purmo-Salon tuulivoimapuistohankkeeseen, laki 468/1994 (YVA -laki). Kyselyn liitteenä oli ympäristöselvitys. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus päätti (EPOELY/16/07.04/2014), että Purmo-Salon tuulivoimapuistoon ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. YVA - tarveselvityspyyntö 2 Koska tuulivoimapuiston layout 4 muuttui päätöksen jälkeen, lähetettiin maaliskuussa 2015 ELY-keskukselle uusi YVA-tarveselvityspyyntö. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päätti (Dnro EPOELY/16/07.04/2014), että hankkeeseen ei edelleenkään sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. 4 Tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma; voimalat, sijainnit, huoltoverkosto

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (92) 6.3 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelusta laadittu muistio on selostuksen liitteenä. 6.4 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Nollavaihtoehto Nollavaihtoehtona hanketta ei toteutettaisi, jolloin vastaava energiamäärä tuotettaisiin muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostettaisiin muualta. Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö ja yhdysrakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina. Hankealuetta koskevia tuulivoimapuiston osayleiskaavoja ei laadittaisi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin alueiden maankäyttö jatkuisi nykyisen kaltaisena metsätaloudessa sekä virkistyskäytössä ja kehittyisi muun suunnitellun tai alueelle tulevaisuudessa kohdistuvan uuden maankäytön mukaisesti. Nollavaihtoehdossa alueen luonto ja maisema jatkaisivat luontaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voisi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Alueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tehtävistä raivauksista. Nollavaihtoehdossa tuulivoimapuisto ei aiheuttaisi vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Hankealueella metsänkäsittelytoimet tulisivat luultavasti jatkumaan nykyisellään ja vaikuttamaan alueen pesimälinnustoon rakenteeseen jatkossakin. Muuttolinnuston osalta alueen nykytila todennäköisesti säilyisi, koska lintujen törmäysriski ei kasvaisi. Alueen kautta muuttavaan linnustoon ja sen läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttaisivat kuitenkin mahdolliset lähialueen muut hankkeet. Nollavaihtoehdossa eivät toteutuisi hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset haitalliset tai myönteiset ympäristövaikutukset, eivätkä positiiviset vaikutukset aluetalouteen. Nollavaihtoehdossa jäisivät toteutumatta tämän hankkeen osalta pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia Tuulivoimavaihtoehdot Hanke on syntynyt kahdesta erillisestä hankkeesta. Purmon hanke (Ilmatar) käsitti 6 voimalaa ja Salon hanke (Tuuliveikot) kolme. Viranomaisten suosituksesta ja kaupungin päätöksellä hankkeet yhdistettiin. Ensimmäinen ympäristöselvitys (Numerola) tehtiin Kuva 37 mukaisella layuotilla. Selvitysten tuloksena todettiin, että eteläisemmän, Salon alueen, voimalat sijoittuvat liian lähelle rakennuksia. Tästä, sekä sopimusteknisistä syistä layout:ia muutettiin siten, että Salon kaksi voimalaa siirrettiin Purmon koillisosaan. Salon alueelle jää jo toiminnassa oleva Isonnevanmäen voimala. Voimala on saanut rakennusluvan suunnittelutarveratkaisuna. Voimala jää selvästi muista erilleen (etäisyys yli 2 km) eikä sitä enää sisällytetä kaava-alueeseen.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (92) Kuva 37: 1. vaiheen layout 2014 Kuva 38: Layoutin muutos; kaksi eteläisintä voimalaa siirrettiin pohjoiseen.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (92) Sähkönsiirto Sähköyhteys on suunniteltu toteutettavaksi Kojolan sähköasemalle. Tuulivoimapuiston sisäiset sähkölinjat toteutetaan pääasiassa teiden yhteyteen sijoitettavilla maakaapeleilla, joiden ympäristövaikutukset muodostuvat lähinnä rakennusvaiheen maanmuokkauksesta. Kuva 39: Layout 2015 ja alustava suunnitelma sähkökytkennästä Kojolan sähköasemalle Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Yleiskaavaratkaisu toteuttaa asetetut tavoitteet paremmin kuin aiemmin esillä olleet vaihtoehdot. 6.5 Osayleiskaavaluonnos Palaute kaavaluonnoksesta Yhteenveto valmisteluvaiheen kuulemisen aikana (kaavaluonnos) annetusta palautteesta sekä miten se on huomioitu kaavaehdotuksessa, raportoidaan kaavaselostuksessa ja/tai erillisellä liitteellä.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (92) 6.6 Osayleiskaavaehdotus Palaute kaavaehdotuksesta Täydentyy kun palaute on saatu. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan kirjalliset vastineet. 6.7 Viranomaisneuvottelu Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun lausunnot ja muistutukset on saatu, järjestetään MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Neuvottelusta laaditaan muistio. 6.8 Osayleiskaavan hyväksyminen Osayleiskaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää Kauhavan kaupunginvaltuusto. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä alkaa kuukauden valitusaika. Valitusajan päätyttyä yleiskaava tulee voimaan kuulutuksella.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (92) 7 YLEISKAAVAN KUVAUS Kuva 40: Kaavakartta

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (92) 7.1 Yleiskaavan rakenne Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M- 1) jolle on osoitettu rakennusalat enintään 8 tuulivoiman sijoittamiselle. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tv-merkinnöin on rajattu alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa. Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu ohjeellisin kohdemerkinnöin. Osayleiskaavassa osoitetaan tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä maakaapeleiden sijainnit. Huoltoteinä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä Metsälain 10 :n mukaisen elinympäristökohteen huomiointi Radiohäiriöt Kohde jää kaava alueen ulkopuolelle. Yleiskaavassa on annettu seuraavayleiskaavamääräys: Tuulivoimapuiston toteuttamisen yhteydessä tulee viestintäverkon ylläpitäjän yhdessä tuulivoimatoimijan kanssa varmistaa, ettei tuulivoimapuisto heikennä olevien rakennusten viestintäyhteyksiä. Viestintäyhteyksiin kuuluvat mm. tiedonsiirto, puhelut, radio- ja televisiovastaanotto Tuulivoimaloiden suurin sallittu korkeus Tuulivoimaloiden suurin sallittu korkeus on määritelty tv-aluemerkinnän selityksen yhteydessä: Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 279 mpy. Kaava-alue sijaitsee Kauhavan lentoaseman lähestymisalueella ja valvontaminimikorkeusalueella. Valvontaminimikorkeusalueen korkeusrajoitus on 279 m merenpinnasta. Koska maanpinnan korko alueella vaihtelee mutta lentoestekorkeus on vakio, on voimaloiden maksimikorkeus määritelty korkeutena merenpinnasta, 279 mpy. Kunkin voimalan maksimikorkeus tulee yhtälöstä (279 maanpinnan korko). Kaavaalueen korkein maapinnan kohta on +64,147 ja matalin +48,833. Voimaloiden maksimikorkeus maanpinnasta voi vaihdella välillä m. Voimalan korkeudella maanpinnasta 214 m pysytään joka paikassa maksimilentoestekorkeuden alapuolella. Finavian sallimalla maksimikorkeudella 279 mpy este aiheuttaa muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin. Finavian on julkaistava muuttuneet tiedot AI- RAC-menettelyn mukaisesti ennen kuin esteen pystytyksen saa aloittaa Yleiskaavamerkinnät Yleiskaavamerkinnät ja niiden selitykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä Yleiskaavamääräykset Yleiskaavamääräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (92) 8 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 8.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan erityisesti luonto-, maisema-, meluja varjostusvaikutuksia. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun sekä varjovälkkeen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. Rakentamisen aikana meluhaitat, ympäristön muutokset ja liikenteelliset vaikutukset ovat suurimmat. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin aiheuttama varjostus. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (92) 8.2 Yhdyskuntarakenne Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu metsätalouskäytöstä suhteellisesti vähäisessä määrin voimaloiden ja uusien huoltoteiden alueelta. Rakennusvaiheen jälkeen pystytyskentät palautuvat metsätalouskäyttöön. Parannettavat ja uudet huoltotiet edesauttavat maa- ja metsätalouden harjoittamista. Uusia loma- tai asuinrakennuksia ei voida rakentaa voimaloiden melualueelle. Rajoite koskee käytännössä koko kaava-aluetta. Kaavoitettava alue kehittyy maa- ja metsätalousalueesta myös energiantuotantoalueeksi. 8.3 Rakennettu ympäristö 8.4 Luonto Vaikutukset olevaan rakennettuun ympäristöön välittyvät erityisesti maisemavaikutusten kautta. Voimalat muodostavat maisemassa merkittävän uuden elementin. Kaava-alueella ei sijaitse olevia rakennuksia. Voimaloiden lisäksi kaava-alueelle rakennetaan muuntamoasema. Voimaloille rakennetaan tai kunnostetaan vähintään 4,5 levyiset tieyhteydet. kuljettamiseen kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Osien Sähkö johdetaan voimaloilta tuulipuiston sähköasemalle maakaapeleita pitkin. Maakaapelit upotetaan huoltoteiden yhteyteen, muuntoasemalta kantaverkkoon liityntä toteutetaan ilmajohdolla. Voimaloiden perustuksen kohdalta ja ympäristöstä raivataan puusto kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, raivataan puusto lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten raivataan puusto lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Luontoselvityksen 5 perusteella alueelta tehdyt kanalintu-, liito-orava-, ja viitasammakkohavainnot eivät muodosta estettä tuulivoimaloiden sijoittamiselle alueella. Metson ja viitasammakon esiintymisalueet on kuitenkin huomioitava Tarvittavat maa-ainesmäärät ja ottopaikat Pohjavesialueet 5 Thermopolis 2014 Alue on maastoltaan tasaista, mikä vähentää voimaloiden perustuksiin, pystytykseen ja kuljetusväyliin tarvittavia maansiirtotöitä. GTK:n maaperäaineiston 1: mukaan voimalapaikat ovat hyvin voimalan perustuksille soveltuvaa sora- ja hiekkamoreenia. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita, joten hankkeella ei ole niihin välittömiä vaikutuksia. Katso kohta Pohjavesialueet sivu 12. Sähkönsiirron mahdolliset vaikutukset pohjaveteen syntyvät voimajohdon ja erityisesti voimajohdon perustusten rakentamisen yhteydessä. Tässä vaiheessa asennetaan pylväspaikoille betoniperustus noin kahden metrin syvyyteen. Tarvittaessa maapohja vahvistetaan paalutuksella tai massanvaihdolla kantavaan kerrokseen saakka. Mikäli käytetään portaalipylväitä, on yhteenlaskettu kaivuala alle 200 m 2 pylvästä kohden. Pylväiden maadoittamiseksi kaivetaan huonosti sähköä johtavaan maahan voimajohtokadulle 1-4 kappaletta noin m pitkiä maadoituselektrodeja (Fingrid Oyj 2008). Ainoat pohjavesialueelle asennettavat rakenteet ovat ilmajohdon pylväät ja niiden perustukset m välein. Pylväissä tai niiden perustuksissa ei käytetä sellaisia haitallisia materiaaleja tai aineita, jotka voisivat liueta maaperään ja siten vaikuttaa pohjaveden laatuun.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (92) Voimajohdon rakentamisen yhteydessä aiheutuu työkoneista käytettävistä öljyistä ja polttoaineista vuotoriski. Riski on hetkellinen, sillä rakennustyö siirtyy jatkuvasti voimajohtolinjalla eteenpäin. Tavallisesti rakennetaan 1-2 pylvästä päivässä. Mahdollisia vuototilanteita varten rakennuspaikalle varataan imeytysturvetta tai vastaavaan imeytysainetta. Rakentamisen aikaisen mahdollisen vahinkotilanteen öljy- tai polttoainevuotoriskiä lukuun ottamatta voimajohdon rakentamisella ja käytöllä ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun pohjavesialueella Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Alue muodostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsistä, ojitetuista suoalueista ja turvetuotantoalueista, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Voimaloista ei aiheudu suoria vaikutuksia alueen ainoalle (paikallisesti) arvokkaalle luontokohteelle, Saukkojärven suoalueelle. Hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppien säilymisen kannalta arvioidaan vähäisiksi, alue sopii tuulivoimatuotantoon hyvin Vaikutukset linnustoon Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristön muutoksina, rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana häiriönä sekä este- ja törmäysvaikutuksina. Suuressa mittakaavassa tarkasteltuna hankealueiden ympäristö ei anna viitteitä alueen suuresta merkityksestä linnustolle, koska alueella on suhteellisen vähän vesistöjä, avosoita, peltoalueita ja vanhaa metsää. Läheisillä avosuoalueilla voi olla merkitystä paikalliselle linnustolle. Hankealueella esiintyvä pesimälinnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Peruslajistoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suojelullisesti arvokkaan pesimälintulajiston yksilömäärät hankealueella ja sähkönsiirtoreittien varrella ovat alhaisia, joten myös niiden populaatioihin kohdistuvat vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Kevät- ja syysmuutto Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä suurten muuttolintujen levähdysalueita tai muuttoreittejä. Keväällä 2015 tehdyn muuttoseurannan tulokset ovat käytettävissä kaavan ehdotusvaiheeseen mennessä Vaikutukset muuhun eläimistöön Alueen eläimistö koostuu tavanomaisesta Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnalle tyypillisestä nisäkäslajistosta. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristöjen muutoksena sekä ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana häiriönä. Vaikutukset ovat pieni-alaisia ja paikallisia, muutoksia kohdistuu vain muutamaan prosenttiin hankealueesta. Vaikutukset alueen yleisimmälle nisäkäslajistolle arvioidaan vähäisiksi. Vaikutukset muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (lepakot, liito-orava, viitasammakko, suurpedot) arvioidaan vähäisiksi.

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (92) Sähkönsiirtoreittien vaikutukset eläimistöön ovat vähäisiä, koska muutokset elinympäristöissä ovat pieniä ja rakentamisen aikainen häiriö lyhytaikaista Vaikutukset natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin Hankkeesta tehdään Natura-arvioinnin tarveharkinta Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen 8.5 Maisema Näkyvyysanalyysi Hirvi on hankealueella metsästettävästä riistasta merkittävin Tuulipuiston rakentamisen aikainen häiriö todennäköisesti karkottaa riistaa, mutta vaikutus ei ulotu laajalle alueelle ja on väliaikainen Rakentamisen aiheuttama metsäkanalintujen elinympäristön metsärakenteen muuttuminen saattaa heikentää lajien paikallisten populaatioiden kokoa, mutta vaikutukset jäävät lieviksi Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsäkanalintuihin, jotka voivat peitteisessä maastossa törmätä voimajohtoihin Hirvieläimet todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat lieviä Tuulipuiston rakentaminen ei estä alueen käyttöä metsästykseen Voimaloiden maisemavaikutusten arvioinnin tueksi on laadittu näkyvyysanalyysi (Numerola Oy, 2014). Näkyvyysanalyysissä on selvitetty, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista havaita. Analyysissä on käytetty 172 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä Vestas V126:n ja 160 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä Lagerwey L100:n tuuliturbiinien paikoilla. Vestaksen voimaloita on käytetty Purmon kuuden voimalan kohdalla (pohjoisemmat voimalat). Korkeuspiste on määritetty kaavalla: voimalan tornikorkeus + puoli roottorin lavan pituutta. Analyysissä siis vaaditaan, että lavan ollessa pystyasennossa, siitä tulee näkyä korkeussuunnassa yli puolet, jotta turbiini oletetaan maisemassa näkyväksi. Tarkastelukorkeutena on käytetty 1,65 m maanpinnasta. Maaston muotojen lisäksi analyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina on käytetty Corine Land Cover paikkatietoaineistoa (CLC 2006 SYKE, EEA) siten, että seka- ja havumetsien keskimääräiseksi korkeudeksi on arvioitu 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10 metriä. Todellisuudessa metsän korkeus riippuu monista tekijöistä kuten kasvupaikasta ja metsän kehitysluokasta. Lisäksi on huomioitava, että nk. Corine-aineisto ei välttämättä ole täysin ajantasaista: metsänhoidolliset toimenpiteet aiheuttavat poikkeamia todelliseen tilanteeseen. Analyysissä oletetaan, että metsän sisälle turbiinit eivät näy, vaan puusto peittää näkyvyyden. Tästä syystä lopullisesta analyysituloksesta metsäalueet ovat määriteltyjä alueiksi, joilta ei ole näkyvyyttä tuuliturbiineille. Tämä ei välttämättä vastaa todellisuutta, sillä varsinkin metsän reunaa lähestyttäessä voimalat alkavat näkyä myös puiden ja kasvillisuuden lomasta Näkyvyysanalyysin tulokset Analyysin perusteella alueen metsät rajoittavat voimaloiden näkyvyyttä ympäristöön merkittävästi ja voimalat ovat nähtävissä pääasiassa peltoaukeilta ja avosoilta. Alle 3 km:n etäisyydellä tuulivoimalat pääsääntöisesti dominoivat maisemaa. Näkyvyysanalyysin mukaan tällä etäisyydellä voimaloiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä Salon hankealueen ympäristössä olevalle maaseutuasutuk-

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (92) selle. Salon hankealueen kaakkoispuolella Fräntilän alueella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi maakuntakaavoituksessa määritelty Välimäen talojen alue, jonne voimalat näkyvyysanalyysin perusteella näkyvät. 3-7 kilometrin etäisyyksillä tuulivoimalat näkyvät vielä maisemassa selkeästi ja mittasuhteiltaan suurina. Tiiviimmin asutuista alueista selvitysalueen voimalat näkyvät osittain Kortesjärveä ympäröivien peltoalueiden asutukselle, Porkholman, Vilobackan alueille, Perkiömäelle sekä luoteessa Åvistin kyläraitin alueelle. Jokihaudan alue ja osittain Kortesjärven alueet ja Saarijärven kylä etäisyysvyöhykkeen rajalta ovat maakuntakaavoituksessa määritetty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Yli 7 km:n etäisyyksillä tuulivoimaloiden suuri koko suhteutuu maisemassa lähempänä näkyvien yksityiskohtien kokoon, eivätkä turbiinit korostu maisemassa. Näillä etäisyyksillä merkittävimmät näkyvyysalueet sijaitsevat Lapuanjokilaakson viljelysalueilla Alahärmä-Voltti-Suurholma -alueilla. Jokilaakson alueella on maakuntakaavoituksessa määritettyjä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Yli 12 kilometrin päästä tuulivoimaloita on vaikea hahmottaa horisontista Vaikutukset maisemaan Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä turbiinien maisemaa muuttavaan vaikutukseen. Maiseman yleisluonteen vuoksi tuuliturbiinit saattavat korostua maisemasta sitä dominoivana elementteinä alle 5-7 kilometrin etäisyyksillä tuulivoimaloista. Etäisyyden lisäksi maiseman sietokykyyn vaikuttavat maiseman luonne, mittakaavat ja käyttöön liittyvät tekijät. Näkyvyysanalyysin perusteella hankkeiden voimaloiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Åvistin (Jokihaudan) kyläraitin kulttuurimaisemaan ja Välimäen talojen kulttuurihistorialliseen ympäristöön Fräntilässä sekä vähäisessä määrin Tuomaalan kylän ja Harjunmäen mäkitupa-asutusalueelle. Maisemavaikutus näitä etäämmällä sijaitseville maakunnallisesti merkittäville alueille on etäisyyden johdosta vähäisempi. Näitä ovat Voltin Knuuttilan ja Isontalon raitti, Alahärmän kirkon kulttuurimaisema ja Pedersören Sandnabba.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (92) Åvistin (Jokihaudan) kylä ja vanha raitti Sandnabba Voltti Tuomaala ja Harjunmäki Alahärmän kirkon klttuurimaisema Välimäen talot Kortesjärven keskustan kirkon alue Kuva 41: Maakuntakaavoituksessa määritetyt tärkeät kulttuuriympäristöt tai maisema-alueet selvitysalueen ympäristössä. Kuvassa on myös esitetty näkyvyysanalyysissä määritetyt voimaloiden näkyvyysalueet. Välimäen talot Kortesjärven alueella on Salon kohteen voimaloita lähinnä maakunnallisesti arvokas Välimäen talojen kulttuurihistoriallinen ympäristö Fräntilässä. Välimäen talot ovat kaksi 1850-luvun puolitoistakerroksista hirsitaloa. Talojen alueen maiseman keskeisin näkemäalue on talojen koillispuolelta kulkevalta Fräntilän tieltä länteen. Hankealueiden voimalat näkyvät tässä maisemassa lännen ja luoteen puolella. Maisema muodostuu Välimäen talojen lisäksi peltoalueista, maalaisasutuksesta sekä maatalouteen liittyvistä rakennuksista eri aikakausilta. Voimaloiden näkyvyyttä rajoittavat talojen pihapuustot sekä rakennukset itsessään, joita ei ole näkyvyysanalyysin tarkkuudella huomioitu. Etenkin pihapiirien puut muodostavat maisemaan suuria lähimaiseman elementtejä, joiden kokoon verrattuna kauempana sijaitsevat voimalat eivät ole mittasuhteiltaan maisemaa hallitsevia. Paikoitellen alueen maisema avautuu esteettömästi peltoaukeiden yli, jolloin metsähorisontin yli nousevat voimalat ovat maisemassa erottuvia ja sitä hallitsevia elementtejä. Tuomaala ja Harjunmäki Kortesjärven keskustan pohjoispuolella on maakuntakaavoituksessa maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi ja rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritetyt Tuomaalan kylä ja Harjunmäen mäkitupa-asutus. Tuomaalan kylässä kulttuuriym-

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (92) päristön muodostavat on 1800-luvun alkupuolella rakennettu puolitoistakerroksinen Tuomaalan hirsitalo, Hietalan talot ja Tuomaantien pienasutus. Harjunmäessä alun perin seurakunnan palvelusväelle rakennetut kymmenkunta pientä mökkiä ovat alueen arvokasta kulttuurimaisemaa. Etäisyyttä suunnitelluille voimaloille näiltä paikoilta on viidestä kilometristä ylöspäin eivätkä näkyvien voimaloiden mittasuhteet merkittävästi maisemassa korostu. Näkyvyysanalyysin perusteella voimalat Tuomaalan kylän alueelle voimaloista on nähtävissä vain osa kylän asutuksen ja sen läpi kulkevan tien alueella. Ilmakuvan perusteella alueen metsät sijaitsevat analyysissä käytettyä metsäaineistoa lähempänä asutusta ja tiestöä, joten voimaloiden näkyvyys on todennäköisesti analyysituloksia rajoitetumpaa. Harjunmäen mäkitupa-asutuksen kohdalla vastaavasti ilmakuvan ja Googlen Street View -näkymässä asutusta ympäröivä ja tienvarsilla sijaitseva kohtuullisen tiheä puusto puuttuu näkyvyysanalyysin tausta-aineistosta, ja voimaloiden näkyvyys alueella on siten analysoitua merkittävästi vähäisempää. Voimaloiden maisemavaikutus näille alueille on voimaloiden vähäisen näkyvyyden vuoksi pieni. Kortesjärven keskustan kirkon alue Kortesjärven keskustan kirkon alue on maakuntakaavassa määritetty maakunnallisesti tärkeäksi kulttuuriympäristöksi tai maisema-alueeksi. Lisäksi kirkko on Museoviraston aineistossa määritetty suojeltavaksi rakennukseksi. Näkyvyysanalyysin mukaan kirkolla ja sen ympäristössä voimaloita näkyy 0-3 kpl paikan mukaan. Ilmakuvan ja Googlen Street View -näkymän perusteella keskustan alueella on tausta-aineistosta poiketen runsaasti puustoa, joka peittää käytännössä voimaloiden näkyvyyden keskustan alueella, ja siten voimaloilla ei ole merkittävää vaikutusta kirkon seudun maisemaan. Etäisyys lähimpään voimalaan on yli 7 km. Åvist Åvistin-Jokihaudan alue Pedersöressä noin 4-8 km selvitysalueesta on Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa määritetty valtakunnallisesti tärkeäksi kulttuuriympäristöksi tai maisema-alueeksi. ELY-keskuksen selvityksessä 2013 kyläraitin alue on määritetty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Åvistin alueen voimaloita läheisin kaakkoisosa on pääasiassa metsäistä aluetta tai rakentamatonta peltoa. Kylän raitin alueen etäisyys lähimmistä voimalapaikoista on noin 6 km, ja kylää ympäröivien metsien sekä asutuksen ja kyläraitin varren puusto rajoittavat voimaloiden näkyvyyttä etenkin kylän kaakkoisosassa. Kyläraitin maisema muodostuu tienvarren rakennuksista ja pihapiireistä. Kylätien varrella ei avaudu laajoja esteettömiä maisemanäkymiä, ja kaukomaisema peittyy suurelta osin lähiympäristön rakennusten ja puiden taakse. Voimaloiden vaikutus kyläraitin maisemaan on siten vähäinen.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (92) Havainnekuvat Kuva 42: Museoviraston ylläpitämään kulttuuriympäristöaineistoon kirjatut kohteet Hankkeeseen liittyen on laadittu havainnollisia panoraamakuvia, jotka ovat tarkasteltavissa internet-osoitteessa Palvelu koostuu panoraamakuvista, jotka kattavat 360-asteen näkymän. Kuvat liikkuvat painamalla hiiren vasen painike pohjaan kuvan päällä ja ohjaamalla hiirtä haluttuun suuntaan. Mobiililaitteilla katsominen tapahtuu pyyhkäisemällä näytön näkymää haluttuun katselusuuntaan. Ympäristössä eteneminen tapahtuu käyttöliittymässä näkyvien ohjeistavien painikkeiden avulla. Kartalta voit nähdä panoraaman sijainnin, katselusuunnan, sekä tuulivoimaloiden sijainnit. Kuvissa on mukana voimaloiden lapojen liike, mikä tuo erityistä havainnollisuutta.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (92) Taulukko 1: Panoraamakuvat internetissä Panoraamakuvista on koottu myös perinteisiä still kuvia, jotka ovat tarkasteltavissa ja ladattavissa internet-osoitteessa: Kuva 43: Kauhajärvi

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (92) Kuva 44: Salo Kuva 45: Tuhkasaari Kuva 46: Ilmakuva

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 64 (92) Lentoestevalojen vaikutukset 8.6 Liikenne Rakentamisvaihe Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmalla, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevaloja koeta yhtä merkittävänä muutoksena. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. K.o. ohjeessa annetaan mahdollisuus käyttää yöllä vilkkuvan valkoisen valon sijasta myös kiinteää punaista lentoestevaloa. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Tuulivoimalapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennusaikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Olemassa olevan tuulivoimapuiston osalta voidaan voimaloiden lentoestevalovaatimuksia muuttaa hakemuksesta vastaavalla periaatteella jälkikäteen. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamisvaiheeseen. Määrällisesti suurin liikennöinti syntyy huoltoteiden, asennuskenttien, sähkönsiirron ja voimaloiden perustusten rakentamisen aikana materiaali- ja henkilöstökuljetuksista. Teiden ja asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Yhden voimalan ja 700 m uuden / kunnostettavan tien rakentaminen edellyttää n. 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Yhden tuulivoimalan teräslieriötornin perustuksen valaminen edellyttää noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoimala perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Yhden perustuksen valu kestää 1 2 vrk. Jos alueelle tuodaan

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 65 (92) Erikoiskuljetukset betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. Tuulivoimalat koostuvat suurista komponenteista jotka kuljetetaan paikoilleen maanteitse erikoiskuljetuksina. Pääkomponentit ovat torni, roottorin napa, siivet sekä konehuone. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimmat vaikutukset liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan joutua mm. rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisesti lyhytkestoisia. Kuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat voimaloiden pystytysajalle Kuljetusreitit Kuva 47: Kuva: Silvasti Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Etelä-Pohjanmaan tuulivoima-alueiden saavutettavuutta erikoiskuljetusten näkökulmasta on tutkittu Etelä-Pohjanmaan liiton teettämässä selvityksessä Etelä- ja Keski- Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Työssä tutkittuja rajoitteita ovat siltojen kantavuudet, kuljetusten korkeuteen ja leveyteen vaikuttavat rajoitukset kuten portaalit ja ylikulkusillat sekä teiden yleiseen käytettävyyteen liittyvät tekijät kuten tien päällystetyyppi, mutkaisuus ja mäkisyys sekä näkemät. Etelä-Pohjanmaan maakunnan satamaksi mainitaan Kokkola, lähin satama on Pietarsaari. Tuulivoimalat kuljetetaan alueelle todennäköisesti valtateiden 8 ja 19 kautta. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät valittavan sataman ja rakennusaineiden lähteiden mukaan.

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 66 (92) Suunnittelukohde Etelä- Pohjanmaa Kuva 48: Ote autoilijan tiekartasta Etelä-Pohjanmaan tuulivoima-alueiden saavutettavuus on suhteellisen hyvä. Suunnittelukohdetta lähin Liiton selvityksessä tarkasteltu kohde, Voltti-Kakkuri, sijaitsee n. 7 km suunnittelukohteesta lounaaseen. Alueen saavutettavuutta valtatien 19 suunnasta hankaloittaa Voltin matala rautatiesilta. Kuva 49: Voltin rautatiesilta Perkiönmäentiellä (seututie 738) Vajaan kilometrin etelämpänä on yksityistieverkolla toinen alikulkupaikka, jonka matalin alikulkukorkeus oli vuonna ,90 m. Uusi alikulku on kuitenkin jonkin verran notkossa, mikä rajoittaa kuljetuskorkeutta pitkillä ajoneuvoyhdistelmillä. Mikäli kummankaan alikulun käyttö ei kuljetuskorkeuden vuoksi onnistu, on komponentit tuotava perille Kortesjärven suunnasta. Siltojen kantavuuksien osalta seututiellä ei ole ongelmia, sillä kaikki sillat Voltin iso vesistösilta mukaan lukien kestävät lähtökohtaisesti raskaimmatkin komponenttikuljetukset. Tie soveltuu muiltakin osin hyvin erikoiskuljetuksille, joskin sen päällä kulkee jonkin verran ilmajohtoja.

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 67 (92) Voltti-Kakkuri Turvallisuus Kuva 50: Tuulivoimaloiden kuljetusreitit ja satamat (Etelä-Pohjanmaan Liitto, julkaisu B:54), suunnittelukohde merkitty punaisella. Rakennusvaiheen työmaaliikenne kasvattaa liikenneonnettomuuksien riskiä paikallisesti. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Lähitiestön varrella ei kuitenkaan ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Suunnittelukohde Suunnittelukohde Kuva 51: Kauhavan koulut (vas.) ja päiväkodit (oik.). Onnettomuusriskiä voidaan vähentää nopeusrajoituksin ja varoituksin sekä tiedottamalla rakentamisen kriittisimmistä vaiheista.

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 68 (92) Toiminta-aika Kuva 52: Seututie 741 (Pietarsaari Lappajärvi), 2 km suunnittelualueen itäpuolella Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen Toiminnan päättyminen Tieverkosto Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Tuulivoimapuistojen rakentamisen yhteydessä rakennettu tieverkosto tulee myös alueen asukkaiden käytettäväksi ja voi näin ollen parantaa asukkaiden käyttämiä tieyhteyksiä Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Hankkeeseen liittyen on pyydetty lentoestelausuntoja Finavialta. Salon alueen kolmelle voimalapaikalle (Isonnevanmäki 2, Rannanmaa ja Vesakoski) on myönnetty lentoesteluvat asti. Olevalla Isonnevanmäen voimalalla on lentoestelupa.

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 69 (92) Lentoestelausuntojen mukaan voimaloilla, joista lausunot on pyydetty, ei ole vaikutuksia Finavian lentoasemien korkeusrajoituspintoihin, mutta ne vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen. Esteet aiheuttavat muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin. Finavian on julkaistava muuttuneet tiedot ennen kuin esteiden pystytyksen saa aloittaa. Esteet korottavat Kauhavan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien minimisektorikorkeuksia sekä Ilmailukäsikirjan kartoilla julkaistavia alueminimikorkeuksia. Esteen vaikutus lentoturvallisuuteen Finavia totesi, että lentoestelausuntopyynnön mukaisella voimalalla ei olisi vaikutuksia Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Esteen vaikutus lentoliikenteen sujuvuuteen Esteen todettiin vaikuttavan lentoliikenteen sujuvuuteen. Este sijaitsee Kauhavan lentoaseman lähestymisalueella ja valvonta minimikorkeusalueella. Valvonta minimikorkeusalueen korkeusrajoitus on 279 m merenpinnasta. Edellä mainitun johdosta Finavia sallii esteelle hakemuksen mukaisessa paikassa maksimikorkeudeksi 279 metriä merenpinnasta (219 metriä maanpinnasta). Kohteen korkeuden rajoittaminen perustuu yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa sovittuihin lausuntoperiaatteisiin. Kauhavan lentoasema Kauhavan lentokenttä on Kauhavalla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen sijaitseva lentokenttä. Finavia Oyj lopetti Kauhavan lentoaseman ylläpitämisen sen jälkeen, kun lentoaseman asiakkaana toiminut Puolustusvoimat vetäytyi Kauhavalta. Lentokentän omistaa nykyään LSK Business Park Oy ja ylläpitää Il-

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 70 (92) masotakoulun Lentokerho ry. Lentoaseman tavoitteena on erikoistua lentokoulutukseen Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan Lausunto Ilmatar Kauhava Oy on pyytänyt Pääesikunnalta lausuntoa Kauhavan Purmon Yhteismetsän tuulivoimahankkeesta, jossa suunnitelman mukaan on tarkoitus rakentaa yhdeksän (9) kappaletta maksimissaan 230 metriä korkeaa tuulivoimalaa Kauhavan ja Purmon rajan alueelle. Pääesikunnan lausunto on valmisteltu Pääesikunnan operatiivisella osastolla. Tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita. Puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000) toteuttamisen kannalta saattaa valvontasensoreihin kohdistuvilla häiriöillä olla merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia, jotka tulee aina selvittää puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Vaikutusten selvittämisvelvollisuus on kaavoittajalla tai tuulivoimatoimijalla. Ilmavoimien esikunnan asiantuntija on tarkastellut tuulivoimahanketta annettujen tietojen sekä VTT:n aiempien tutkimustulosten perusteella. Ilmavoimien arvion mukaan tuulivoimahanke sijoittuu ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Ilmavoimien esikunta vaatii, että tuulivoimahankkeen tuulivoimaloiden haittavaikutukset tulee selvittää Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Ilmavoimien esikunnan asiantuntijan antaman lausunnon mukaisesti Pääesikunnan operatiivinen osasto edellyttää, että tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää puolustusvoimien hyväksymällä toimijalla Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Tutkavaikutusselvityksen valmistuttua Pääesikunta voi antaa lausuntonsa hankkeen lopullisesta hyväksyttävyydestä. Lausunto Tuuliveikot Oy on suunnittelemassa tuulivoimahanketta, jossa tarkoituksena on rakentaa enintään kolme (3) kappaletta maksimissaan 203 metriä korkeaa tuulivoimalaa Kauhavan Kortesjärvelle. Viiteasiakirjalla on annettu jo aikaisemmin lupa rakentaa yksi (1) vastaava tuulivoimala alueelle. Pääesikunnan operatiivisella osastolla on valmisteltu puolustusvoimien lopullinen kanta hankkeen hyväksyttävyydestä. Lausunnossa on arvioitu hankkeen vaikutukset puolustusvoimien joukkojen ja järjestelmien käyttöön. Lausunnossa on otettu huomioon puolustushaarojen ja Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen laatimat alueelliset tarkastelut, joissa arvioidaan vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun sekä puolustusvoimien radioyhteyksiin. Suunniteltu tuulivoimahanke sijoittuu ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Ilmavoimien Esikunnan asiantuntijan antaman arvion ja aikaisemman voimalan VTT:n laskeman tutkaestelausunnon mukaan, kyseisen hankkeen tuulivoimaloista aiheutuvien tutkavaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Lisäksi puolustusvoimien eri organisaatioiden laatimien topografisten tarkastelujen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin, sotilasilmailuun eikä puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Tuulivoimahankkeen rakentamista koskevassa suunnittelussa on selvitetty hankkeen vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Tämän perusteella Pääesikunta toteaa, että hankkeen suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 71 (92) suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kauhavan Kortesjärven alueelle. Lausunto Kauhavan kaupungin lausuntopyyntöön (MK27524, ), koskien Fräntilä-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta lausui seuraavaa: Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) aluehallintoviranomaisena toteaa, että se on osallinen osayleiskaavan laatimisessa asti, jolloin LSSLE lakkautetaan. Sen jälkeen lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää ja sekä tiedoksi puh vaihde Kirjaamon sähköpostiosoite ei ole vielä tiedossa. LSSLE esittää, että kaavan yleismääräyksiin lisätään oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden maanpäällisiä osia ei saa rakentaa ilman puolustusvoimien hyväksyntää. LSSLE edellyttää, että määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. LSSLE toteaa, että kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat tarkentuvat (voimaloiden määrä, korkeus ja sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvion tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. LSSLE toteaa, että puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto, yhteyshenkilönä Kari Salin, p ja Tomi Böhm, p Vaikutukset säätutkiin Suojaetäisyys säätutkiin on riittävä, ei vaikutuksia Vaikutukset viestintäyhteyksiin Linkkijänteet ovat asemien välisiä suoria säteitä. Jos säteen eteen sattuu voimala, datasiirto linkkijänteessä katkeaa. Tuulivoimaloiden lopullista sijaintia suunnitellessa pitää olla yhteydessä viestintäverkon ylläpitäjään (v Digita) ja matkapuhelinoperaattoreihin linkkijänteiden sijaintien tarkistamiseksi. Linkkijänneongelmat ratkeavat yleensä melko pienillä voimaloiden siirroilla. VTT on v tehnyt selvityksen tuulivoimaloiden vaikutuksista antennitelevision vastaanottoon sekä matkaviestinverkkoihin. TV-verkon tarkastelujen perusteella tuulivoimalat aiheuttavat katvealueen, jos tuulivoimala sijaitsee lähettimen ja vastaanottopaikan välissä. Vastaanotto-ongelmat ilmenevät lähettimestä katsottuna tuulivoimapuiston takana sekä vähäisessä määrin tuulivoimaloiden edessä ja sivuilla. Mahdollisen häiriön varmistaminen tuulivoimalasta johtuvaksi ei ole aivan ongelmatonta, koska signaalin voimakkuus vaihtelee mm. sääolosuhteista riippuen. Viestintävirasto on kaikkea tietoliikennettä, joka sisältää langattoman ja langallisen dataliikenteen, matkapuhelinliikenteen, radio- ja TV-asemat sekä erillisverkot ja radiopuhelimet (VHF, PMR 446, LA jne) valvova viranomainen. Viestintäviraston määräys M65 asettaa kiinteistönomistajalle velvoitteen pitää kiinteistön antennijärjestelmä tietyllä teknisellä tasolla, jotta televisiolähetysten häiriötön vastaanotto olisi mahdollista. Tuulivoimalan aiheuttaessa häiriötä vastaanottoon Viestintäviraston kanta on, että kiinteistön omistaja vastaa kustannuksista, ellei kiinteistön antennilaitteisto ole M65 tasol-

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 72 (92) la 6. Suurin osa tuulivoimaloiden aiheuttamista häiriöistä saadaan tällaisilla kunnostustoimilla eliminoitua. Mikäli kiinteistön antennilaitteisto on M65 tasolla ja häiriöitä edelleen ilmenee, siirtyy vastuu häiriön aiheuttajalle eli tuulivoimatoimijalle. Vastaava menettely on käytössä myös esim. 4G - tukiasemien aiheuttamissa häiriöissä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava on julkisoikeudellinen maankäytön ohjauksen väline. Osayleiskaavassa ei MRL:n nojalla voida antaa yksityisoikeudellista korvausasiaa koskevaa määräystä, sillä korvauksista määrääminen edellyttäisi nimenomaista laintasoista sääntelyä. Vastuunkannon varmistamiseksi kaavaan on lisätty asiaa koskeva määräys: Tuulivoimapuiston toteuttamisen yhteydessä tulee viestintäverkon ylläpitäjän yhdessä tuulivoimatoimijan kanssa varmistaa, ettei tuulivoimapuisto heikennä olevien rakennusten viestintäyhteyksiä. Viestintäyhteyksiin kuuluvat mm. tiedonsiirto, puhelut, radio- ja televisiovastaanotto. Mahdollisissa häiriötilanteissa tuulivoimatoimija joutuu siten neuvottelemaan viestintäverkon ylläpitäjän 7 kanssa tarvittavista toimista ja näiden kustannuksista. Pääsääntöisesti sekä teleoperaattorit että tuulivoimatoimijat ovat osallistuneet kustannuksiin vapaaehtoisesti. Digitan lausunto Hanketoimijat ovat pyytäneet Digita Networks Oy:lta (Digita) lausuntoa suunnitellun tuulipuiston arvioiduista vaikutuksista Digitan maanpäällisten tv-lähetysten näkyvyyteen. Lausunto on saatu Koska Lapua on pääsääntöisesti alueella vastaanotettu asema, niin eniten ongelmia on lausunnon mukaan ennustettavissa alueelle, jossa antenni-tv-vastaanotto tapahtuu sieltä suoraan suunnitellun tuulivoimapuiston läpi. Tällä alueella, noin 1-7 km etäisyydellä tuulivoimapuiston takana, on 8 vakituista asukasta ja 3 kesämökkiä. Kuva 53: Voimalat (mustat pystykolmiot) ja mahdolliset häiriösektorit (Digita) 6 Viestintäviraston kanta seminaarissa (talvella 2015) jossa käsiteltiin tuulivoimaloiden aiheuttamia häiriöitä viestiliikenteelle Digita

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 73 (92) 8.7 Talous Digita arvioi lausunnossaan, että on mahdollista, että suunnitellut tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriöitä tv-signaaliin yksittäisissä kiinteistöissä. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä (linkkejä). Digita suhtautuu myönteisesti tuulivoiman käyttöön energianlähteenä. Jo toteutetut tuulivoimalat ovat kuitenkin osoittaneet, että tv- lähetysasemien jälkeen rakennetut tuulivoimalapuistot voivat aiheuttaa olennaisia ongelmia tv- vastaanottoon. Siksi mahdollisten häiriöiden korjaamiseen kannattaa varautua jo puiston suunnitteluvaiheessa. Tuulivoimaloista aiheutuvat häiriöt pystytään korjaamaan joko kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä. Tuulivoimapuiston rakentaminen hyödyttää sijoituspaikkakuntaa samalla tavalla kuin teolliset investoinnit ylipäätään. Rakentamisen aikana syntyy työpaikkoja, etenkin jos paikalliset rakennusliikkeet ovat aktiivisia tarjoamaan palvelujaan. Kaupallisen toiminnan aikana tulee kunnalle verotuloja (kiinteistövero ja mahdollisesti yhtiöveroja). Pienelle kunnalle suuren tuulivoimapuiston kiinteistöverotulot voivat olla varsin merkittäviä. Kaikkiin tuulivoimapuistoihin tarvitaan lähiseudulle sijoittuva huolto-organisaatio. Vaikka tuulivoimapuiston varsinainen käyttö- ja kunnossapito usein hoidetaankin kaukovalvonnalla ja keskitetysti, useimmiten vikapäivystystä varten paikallisen sähköyhtiön tai teollista huoltoa tekevän yhtiön kanssa tehdään sopimus. Isommille tuulivoimapuistoille voidaan perustaa paikallinen huoltokeskus. Myös maanomistajat saavat korvauksen tuulivoimapuistolle vuokraamastaan maa-alueesta 8. Tuulivoiman tuotantokustannukset koostuvat investointi- ja käyttökustannuksista. Muuttuvia (tuotetusta energiamäärästä riippuvia) kustannuksia ei tuulivoiman kohdalla juuri ole; vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat lähes vakiosuuruiset tuotannosta riippumatta. Tuulivoiman energiatuotannon kannattavuuteen vaikuttavat Tuuliolot Muut säätekijät, esim. kylmien toimintalämpötilojen aiheuttamat modifikaatiotarpeet, Rakentamisolosuhteet (maasto ja maapohjan laatu, etäisyys olemassa olevaan sähköverkkoon ja verkon mahdolliset vahvistustarpeet jne.) Hankkeen kokoluokka Huollon ja ylläpidon edellytykset Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuiston toiminnan aikana; alueelle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat noin 110 henkilötyövuotta. Arvio perustuu samankokoisen hankkeen 9 työllisyysvaikutusarvioon. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia elinkeinojen harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeen vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen on arvioitu suurelta osin ihmisiin kohdistuvina vaikutuksina, sillä merkittävimmät alueen hyödynnettävät luonnonvarat muodostavat pohjan alueen virkistyskäytölle (marjastus, sienestys, metsästys). Tuulivoimatuotanto ei ole esteenä alueen virkistyskäytölle. 8 Suomen Tuulivoimayhdistys ry 9 Merikarvia, Korvenneva 2015

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 74 (92) 8.8 Terveys Melu Turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutukset tuulivoimapuiston kanssa aiheutuvat lähinnä liikenteestä. Turvetuotantoalueet eivät käytä samoja alemman tieverkon teitä kuin tuulivoimapuistojen rakentamiseen käytetään, mutta valtatiet ovat sekä turverekkojen että tuulivoimakuljetusten käyttämä liikenneväylä. Toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden aiheuttama raskaan liikenteen liikennesuoritteet ovat mukana Liikenneviraston tilastoissa. Tuulivoimapuiston asumisviihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset liittyvät pääosin maisemaan, meluun ja varjostukseen liittyviin vaikutuksiin. Tuulivoimalat muuttavat asukkaiden arkipäiväistä ympäristöä ja niiden toiminta voidaan kokea elinympäristön laatua heikentävänä. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueilla liikkumista eikä virkistyskäyttöä jatkossakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike sekä varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuiston mahdolliset terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla silti kokea olevan vaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Myös tuulivoimaloihin liittyvät pelot voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tästä huolimatta asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston heikentävän turvallisuutta hankealueella ja lisäävän pelkoa hankealueella liikkuvien keskuudessa. Rakentamisen aikainen melu Voimakkainta melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisvaiheen meluvaikutus on paikallista ja kestoltaan suhteellisen lyhyttä. Voimaloiden tuottama melu Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta ( Hz) melusta 10,11. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva varsinkin suurilla turbiineilla, ja se on lapojen pyörimisen vuoksi jaksottaista ja sisältää myös matalataajuisia komponentteja. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun voimakkuuteen, taajuuteen ja ajalliseen vaihteluun vaikuttavat erityisesti voimalatyyppi, voimaloiden lukumäärä, niiden etäisyys tarkastelupisteeseen ja tuulen nopeus. Melun leviäminen ympäristöön riippuu paikallisten maasto-olosuhteiden lisäksi hetkellisistä sääoloista kuten tuulen nopeudesta ja ilmakehän tasapainotilasta. Tarkempia taustatietoja tuulivoimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista on koottuna mm. alaviitteiden julkaisuihin 10, 11, C. Di Napoli: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, S. Uosukainen: Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, D. Siponen: Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR , 2011

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 75 (92) Melumallinnusohjeistus Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamiseen. Ohjeessa on annettu tietoja mallinnusmenettelyistä arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamaa melukuormitusta ympäristösuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa, sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävät mallit, niiden parametrit ja lähtötiedot sekä tulosten esittämistavat. Yksityiskohtainen ohjeistus on koettu tarpeelliseksi, jotta mallinnustulokset olisivat aina tekijöistä riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Tämän osayleiskaavaan liittyvä melumallinnus on toteutettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti. Melumallinnuksen lähtötietona käytetään standardin IEC TS mukaisten mittausten perusteella määritettyjä ja valmistajan ilmoittamia äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan ilmoittama declared value tai warranted level, jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa on noin 95 %). Äänitehotasot on ilmoitettava 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla Hz ja oktaaveittain keskitaajuuksilla 31, Hz, ja ne tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön arvoon, jolloin mallinnustuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä epävarmuustarkastelua, ja äänen etenemisen ja ympäristö-olosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Molemmille turbiinityypeille käytetyt lähtömeluarvot ovat valmistajan ilmoittamia takuuarvoja. Lisäksi tiedossa tulee olla melupäästöön mahdollisesti liittyvät erityisen häiritsevät melukomponentit: melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä mallinnusohjeistuksessa edellytetä niiden erillistä tarkastelua. Mikäli tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, laskennan lähtöarvoihin voidaan lisätä sanktio. Käytettävien turbiinityyppien melupäästöjen ei tiedetä sisältävän tonaalisia komponentteja, joten lähtöarvoina käytetään valmistajan ilmoittamia kokonaisäänitehotasoja ja taajuusjakaumia. Äänen etenemislaskennassa käytetään ohjeen mukaisia ISO standardiin perustuvia sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Maaston pinnan laatu ja muoto otetaan mallinnuksessa erillisinä huomioon. Lisäksi pienitaajuisen äänen eteneminen tulee mallintaa erikseen ohjeistuksessa määritellyn erillislaskennan avulla, joka perustuu Tanskassa annettuun ohjeistukseen, jonka parametreja on mukautettu Suomen olosuhteisiin 13. Laskennassa otetaan huomioon geometrinen etäisyysvaimennus sekä ohjeistuksen mukaiset ilmakehän absorption ja maastovaikutuksen parametrit. Pienitaajuisen äänen tarkastelu tehdään erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella Hz melulle merkittävimmin altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella. Laskennan tarkoituksena on tuottaa tieto ulkomelutasoista terssikaistoittain, ja niiden perusteella voidaan arvioida rakennuksen sisämelutaso oletetulla ääneneristävyydellä. 13 J. Jakobsen: Danish regulation for low frequency noise from wind turbines, Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control 31(4), 2012.

77 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 76 (92) Ohjearvot Valtioneuvosto Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset ohjearvot 14. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot määritetään melun A-painotettuina päivä- (klo 07-22) ja yöajan (klo 22-07) ekvivalenttimelutasoina ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Ympäristöhallinnon suunnitteluohjearvot Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman suunnittelulle 15 on määritelty vastaavat ohjearvot tuulivoimatuotannon suunnittelulle. Ympäristöhallinnon antamat suunnitteluohjearvot eivät ole lainvoimaisia. Asetus tuulivoiman melutasoista Asetus tuulivoiman melutasoista on ollut valmisteilla vuodesta Ympäristöministeriön työryhmä on ehdottanut yöajan ohjearvon asettamista 40 db:iin luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Luonnos on lähetetty lausunnoille Ehdotuksen mukaan ohjearvo koskee niin pysyvää kuin vapaa-ajan asutusta, mutta ei esimerkiksi luonnonpuistoja tai muita luonnonsuojelualueita. 16 Myös ympäristöministeriön Tuulivoiman suunnitteluopas on tarkoitus päivittää tulevan asetuksen mukaiseksi. Sanktio Sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden melumallinnusohjeistuksen mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi. Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla (VNp993/92) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulko-puolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla (VNp993/92) Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa, virkistysalueet (Ympäristöhallinnon ohjeita ) Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet, luonnonsuojelualueet (yöarvoa ei sovelleta) (Ympäristöhallinnon ohjeita ) Taulukko 2: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot. Päivä L Aeq [db] Yö LAeq[dB] VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita , Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön internet-sivut, kohta Ajankohtaista, Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista

78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 77 (92) Melumallinnus Tuulivoimaloiden tuottaman melun arviointi 17 on tehty laskennallisten menetelmien avulla. Tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso on laskettu valmistajan ilmoittamalla turbiinityypin melupäästön taajuusjakaumalla (oktaaveittain). Melumallinnuksessa on noudatettu ympäristöministeriön julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Tuloksien arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu ISO laskentastandardin mukaisesti (Numerola Oy:n implementoima malli). Mallinnuksessa tuuliturbiineina on käytetty yhden turbiinin (L1) osalta 2,5 MW:n Lagerwey L100 - turbiinia napakorkeudella 135 m (roottorin halkaisija 100 m), jonka lähtömelutaso on 106 db(a) tuulen nopeudella 11 m/s 10 m referenssikorkeudella, ja muiden kahdeksan turbiinin osalta 3,3 MW:n Vestas V126 -turbiinia (serrated trailing edges) napakorkeudella 137 m (roottorin halkaisija 126 m), jonka lähtömelutaso on 106 db(a) tuulen nopeudella 10 m/s 10 metrin referenssikorkeudella. Näyttöä turbiinityyppien melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei ole tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan tule huomioida. Mallinnuksessa käytetyt voimaloiden sijainnit vastaavat kaavakartalla ohjeellisten voimaloiden sijaintipaikkoja: Turbiini E N tyyppi L L100 T V126 T V126 I V126 I V126 I V126 I V126 I V126 I V126 Taulukko 3: Turbiinien sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN - koordinaatistossa ja turbiinityypit Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 25 m, jonka pystysuuntainen tarkkuus on 2 m ja vaakasuuntainen resoluutio 25 m. Melutasot tuulivoimaloiden ympäristössä laskettiin hilapisteistöön, jonka korkeus on (ohjeistuksen mukaisesti) 4 m maanpinnasta ja vaakaresoluutio 10 m. Ilmakehän absorption aiheuttama vaimennus, äänen suuntaavuus ja sääolosuhteiden vaikutus äänen etenemiseen on määritetty ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti. Tuulivoimalan sijoituspaikan ympäristössä maaston vaikutuskerroin on ollut maa-alueilla 0,4 ja vesialueilla 0,0. Korkeuserot tuulivoimaloiden ja melulle altistuvien rakennusten välillä on alle 60 m, joten maanpinnan muotoon liittyvää korjausta ei ole tehty. 17 Numerola

79 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 78 (92) Tulokset Turbiinien aiheuttama mallinnettu A-painotettu kokonaisäänitaso on esitetty karttakuvana (Kuva 54). Alueen rakennustieto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon, jossa on eritelty alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Karttakuvaan on merkitty A-painotettujen äänitasojen 35 db, 40 db, 45 db ja 50 db mukaiset vyöhykkeet. Nämä ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja. Tuulivoimalan läheisyydessä olevien asuin- ja lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 db(a), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity. Äänitasot määriteltyjen vertailukiinteistöjen kohdilla on esitetty kuvan alla (Taulukko 4). Korkein äänitaso 34 db(a) saavutetaan kiinteistön K1 kohdalla. Kuva 54: A-painotetut äänitasot tuulivoima-alueen ympäristössä. Kuvaan on lisätty kaava-alueen rajaus ja vertailukiinteistöjen sijainnit.

80 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 79 (92) Taulukko 4: Kokonaismelun äänitasot vertailukiinteistöjen kohdilla. Tuulivoimalan läheisyydessä olevien asuin- ja lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 db(a), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity. Matalat taajuudet Tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun arviointiin ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Asumisterveysohje antaa ohjeelliset enimmäisarvot pienitaajuiselle yöaikaiselle melulle sisätiloissa 18. Ohjearvot on annettu terssikaistoittain painottamattomille tunnin keskiäänitasoille, ja ne on lueteltu alla (Taulukko 5). Ohjeistuksen mukaiset mallinnustulokset vastaavat pienitaajuisen melun tasoa ulkotiloissa, joten ne eivät ole suoraan verrannollisia Asumisterveysohjeen arvoihin. Ulkomelutasojen avulla voidaan kuitenkin arvioida sisämelutasoja, kun rakennuksen vaipan ääneneristävyys tunnetaan riittävällä tarkkuudella. Taajuus [Hz] Äänitaso L Aq,1h [db] , Taulukko 5: Asumisterveysohjeen ohjearvot sisämelulle terssikaistoittain. Desibeliarvot ovat taajuuspainottamattomia. Mallinnusten perusteella matalataajuisen melun ohjearvot eivät ylity lähialueen asunnoilla. 18 Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003.

81 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 80 (92) Varjostus(välke)vaikutukset Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa aurinko paistaa tarkastelupisteeseen pyörivän roottorin läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen etäisyyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen voidaan ajoittaa tarkasti, joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoimalla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi. Suomen sijainnin vuoksi yksittäisen tuulivoimalan välkevaikutus kohdistuu valtaosin voimalan pohjoispuolelle (päiväaika) sekä lounais- ja kaakkoispuolille (aamu- ja iltaajat). Voimala aiheuttaa välkevaikutusta eteläpuolelleen vain, jos voimala sijaitsee joko Kravun kääntöpiirin eteläpuolella tai pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Välkevarjostuksen laskenta voi perustua joko ns. astronomisen maksimivälkkeen (worst case) tai todennäköisen tilanteen (real case) mallinnukseen. Astronomisen maksimivälkkeen laskennassa oletetaan, että päiväaikaan aurinko paistaa jatkuvasti, tuulivoimalan roottori pyörii jatkuvasti ja roottori on aina kohtisuorassa aurinkoa kohden. Todennäköisen tilanteen mallinnuksessa otetaan huomioon paikallinen tilastollinen aineisto auringonpaisteen määrästä ja ajoittumisesta sekä tuulen suuntien ja nopeuksien jakautumisesta. Yleiskaavaa varten tehdyn selvityksen välkelaskenta perustuu todennäköisen tilanteen mallinnukseen. Ohjearvot Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulipuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden ohjeistuksia välkemäärien osalta. Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän raja-arvoksi 10h. Ruotsissa käytettävä suositusarvo on 8h ja korkeintaan 30 min päivässä 19. Näiden ohjearvojen käyttö edellyttää todennäköisen välketilanteen laskentaa. Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimituntimäärää, voidaan välkevaikutuksien ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa. Tätä yleiskaavaa varten tehdyssä raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia. Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) on arvioitu geometrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulipuistoalueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena on saatu tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta on havainnollistettu tasaarvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on käytetty samoja turbiinityyppejä ja mitoituksia kuin melumallinnuksessa. Tarkastelualueen maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta Korkeusmalli 25 m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa on 19 Boverket: Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnärä vattenområden, 2009.

82 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 81 (92) huomioitu korkeuserot siten, että jos auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny. Varjostusvaikutus on laskettu 1,5 m korkeudelle maanpinnasta sekä 3000 m etäisyydelle jokaisesta turbiinista, mikä on riittävän suuri etäisyys tässä tarkasteltujen turbiinien tapauksessa. Auringonpaistekulman rajana horisontista on käytetty kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei ole otettu huomioon varjostuksessa. Turbiinin lapojen aiheuttama varjo heikkenee asteittain liikuttaessa etäämmälle turbiinista ja tietyn etäisyyden jälkeen varjo ei ole enää ihmissilmin havaittavissa. Tämä etäisyys riippuu turbiinin lavan leveydestä, ja esimerkiksi Ruotsin tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa määritellään, että välkevarjostus huomioidaan, mikäli lapa peittää vähintään 20 % auringosta. Käytännössä tämä asettaa lavan leveydestä riippuvan maksimietäisyyden yksittäisen turbiinin aiheuttamalle välkevaikutukselle, jonka ulkopuolella välkevaikutusta ei ole. Tätä kaavaa varten tehdyn selvityksen laskennassa on käytetty maksimietäisyyttä 3000 m, mikä tarkoittaa, ettei varjon heikkenemisen vaikutusta ole käytännössä huomioitu mallinnuksessa lainkaan. Tämän vuoksi mallinnustulokset todennäköisesti yliarvioivat todellista välkevaikutusta. Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen säätila (pilvisyys ja tuulisuus). Jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa Auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää, jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulensuunnat aiheuttavat välkkeen kannalta efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin tuulen suunnalla laskettua välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn turbiinin käyntinopeuksien ajallisella osuudella. Käynnistysnopeutta alemmissa tai pysäytysnopeutta korkeammissa tuulissa turbiinit ovat paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Suomen tuuliatlaksen tuulisuusestimaatti on otettu tuulivoima-alueen keskeltä korkeudelta 150 m, ja sen perusteella lasketut suuntasektorikohtaiset osuudet turbiinin käyntinopeusvälille osuville tuulille on lueteltu selvityksen taulukossa 8. Paikallinen pilvisyys on huomioitu skaalaamalla eri roottoriorientaatioilla laskettuja varjostusaikoja Pelmaan mittausasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta maksimipaistetuntien määrästä 20. Pelmaan mittausten perusteella lasketut kuukausittaiset auringonpaisteen todennäköisyydet on koottuna selvityksen taulukkoon 9. Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen laskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella. 20 P. Pirinen et al.: Tilastoja Suomen ilmastosta , Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1.

83 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 82 (92) Varjostusmallinnuksen tulokset Yhteenveto Kuva 55: Tuulivoimaloiden aiheuttama välketuntien määrä (Numerola ) Mallinnuksessa ei ole huomioitu paikallisen puuston vaikutusta turbiinien näkyvyyteen ja välkevaikutukseen. Suomen olosuhteissa puusto rajoittaa merkittävästi näkyvyyttä turbiineille ja vähentää vuotuista välkevaikutusta. Todellisten välketuntien määrä jää alle 8 tunnin kaikilla alueen rakennuksilla. Mallinnusten perusteella kokonaismelun, matalataajuisen melun ja välkevaikutuksen ohjearvot eivät ylity lähialueen asunnoilla.

84 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 83 (92) 8.9 Sosiaaliset olot ja kulttuuri Tuulivoimapuistolla ei ole juuri vaikutuksia sosiaalisiin oloihin, koska se sijoittuu asumattomalle alueelle Vaikutukset muinaisjäännöksiin Hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin. Inventoinnissa kartoitetut kulttuuriperintökohteet eivät ole lain suojelemia kohteita Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimatuotanto ei aiheuta haittaa ilmanlaatuun tai ilmastoon. Hanke vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä ja hiukkaspäästöjä nollavaihtoehtoon eli korvaavaan sähköntuotantoon verrattuna Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Vaikutuksia maa- ja kallioperään aiheutuu rakentamisen aikana maanpinnan poistosta ja massanvaihdoista voimalanpaikoilla sekä uuden tiestön alueella. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä hankealueen ympäristössä mahdollisesti sijaitseviin yksityisiin kaivoihin. Pintavesissä voi rakentamisen aikana esiintyä pientä sameuden lisääntymistä. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisriski on hyvän rakennustekniikan ja valvonnan vuoksi erittäin vähäinen. Alueella ei ole pohjavesialueita Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ja vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston käyttöikä on vuotta. Purku käsittää samoja työvaiheita kuin rakentaminen. Perustukset, voimajohdot ja maakaapelit voidaan jättää paikoilleen. Purkutöistä aiheutuu meluvaikutuksia ja liikennettä. Kuljetuksia tarvitaan vähemmän kuin rakennusvaiheessa. Purkutöillä on työllistävä vaikutus. Purkutyö voidaan kustantaa purettavasta materiaalista saatavalla tuotolla. Maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Maisema ja luonto palautuvat toiminnan päätyttyä vähitellen lähes entiselleen.

85 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 84 (92) 9 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 9.1 Liikenne Lähimmät muut tuulivoimapuistohankkeet sijaitsevat niin kaukana kohteesta, että yhteisvaikutuksia niiden kanssa ei synny. Lähimmät toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat yli 30 kilometrin etäisyydellä. Lähin vireillä oleva hanke on Suolineva 10 km:n päässä idässä. Näkyvyysmallinnuksen mukaan Fräntilä-Salon voimalat eivät näy Suolinevalle asti. Melu- ja välkevarjostusmallinnuksissa sekä vaikutusten arvioinnissa on huomioitu Isonnevanmäen (Tuuliveikot) toiminnassa oleva tuulivoimala 2 km hankealueen eteläpuolella. Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli niiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki puistot rakennetaan täysin samanaikaisesti, mm. riittävän suorituskykyisen kuljetus- ja pystytyskaluston määrän rajallisuuden takia. 9.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 9.3 Maisema Tuulivoimapuistojen vaikutustavat yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ovat samankaltaiset. Puistojen vaikutusalueet ovat laajat ja niiden maankäyttöä rajaava vaikutus kasvaa suoraan suhteessa pinta-alaan. Vaikutus kohdistuu pääosin asumis- ja loma-asumiskäyttöä vastaan melu- ja välkevaikutusten takia. Vaikutukset maankäyttöön eivät ole pysyviä. Tuotannon loputtua alueet ovat jälleen käytettävissä ja niillä on uutta maankäyttöä tukeva valmis tieverkko. Myönteinen vaikutus on yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen. Myönteistä on myös energiaomavaraisuuden kasvu ja tuotantovarmuuden lisääntyminen hajauttamisen myötä. Suuren etäisyyden johdosta tuulivoimapuistolla ei ole maisemaan liittyen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. 9.4 Sähkönsiirto yhteisvaikutukset Tuulivoimahankkeissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään sähkönsiirron osalta yhteistyötä niin, että erillisiä rinnakkaisia voimajohtoja ei tarvitsisi rakentaa. Mikäli hankkeiden vaatimat sähkönsiirtoreitit toteutetaan erillisinä, muodostuu yhteisvaikutuksia maisemaan ja maankäyttöön. Erilliset voimajohtoreitit tarvitsevat leveämmät puustosta vapaana pidettävät voimajohtoalueet ja aiheuttavat siten vaikutuksia lähinnä metsätalouteen.

86 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 85 (92) 10 KAAVAN SUHDE VOIMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN 10.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava ja sen suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Seuraavassa on kuvattu tätä osayleiskaavaa koskevat VAT -erityistavoitteet ja miten ne on huomioitu yleiskaavassa: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Tuulipuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Osayleiskaava edistää uusiutuvan energian käyttöedellytyksiä (tuulivoima) ja näin luodaan samalla edellytykset ilmastonmuutokseen sopeuttamiselle Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Hanketta varten on selvitetty alueen ja lähiympäristön kulttuuri- ja luontoperintökohteet, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on huomioitu todetut arvot. Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse pohjavesialueita Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tuulipuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Osayleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto-, maisema- ja

87 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 86 (92) kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja varjostusmallinnus. Tuulivoimaloiden sijoittelun suunnittelussa on huomioitu alueella tehtyjen selvitysten tulokset. Hanketta suunniteltaessa on selvitetty lentoestekorkeudet. Kutakin tuulivoimalaa varten haetaan rakennuslupavaiheessa lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoestelupahakemukseen liitetään kaavaprosessin yhteydessä hankittu Finavia Oyj:n lausunto. Tuulivoimalat muodostavat useammasta koostuvan yksikön Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Maakuntakaavan keskeisiin periaatteisiin kuuluu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoiminen. Osayleiskaava toteuttaa monia VAT:n tavoitteita. Yleiskaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavaan I Vaihemaakuntakaavaa I ei ole vielä vahvistettu. Maakuntavaltuuston hyväksymän vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ilmoitetaan alueelle MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kaavaehdotuksen yleiset suunnittelumääräykset, jotka koskevat vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettuja tuulivoimaloiden alueita, ovat seuraavat: Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, maisemiin, pohjavesiin, luontoarvoihin ja linnustoon. Voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle alueidenkäytölle. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta, johtuvat rajoitteet. Tuulivoimaloiden alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä. Vaihemaakuntakaava I:ssä on tunnistettu ja osoitettu kohteet, joille voi rakentaa pääsääntöisesti yli 10 voimalaitoksen kokonaisuuksia. Vaihemaakuntakaavassa ei vastaavasti ole huomioitu tätä pienempiä alueita, joihin voi rakentaa vähemmän kuin 10 voimalaitosta. Fräntilän Salo käsittää vain 8 voimalaa eikä sitä siten ole vaihemaakuntakaava I:ssä huomioitu. Hanketta varten tehdyt selvitykset ja laskelmat osoittavat sen kuitenkin soveltuvan esitetyssä koossa ja sijoittelulla tuulivoimatuotantoon Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

88 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 87 (92) 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 mukaiset sisältövaatimukset. Osayleiskaava tukeutuu tiestön osalta pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Osayleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueilla nykyisin harjoitettava maankäyttö (maa- ja metsätalous) voi jatkua pääosin ennallaan. Kaikilla maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä nykyisellä ja alueelle tavanomaisella tavalla. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden ja muuntoaseman vaatimat alueet ja huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet.

89 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 88 (92) 10.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Laadittaessa MRL:n 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan mitta-kaava on 1: Kaavakartalle on rajattu tuulivoimaloiden alueet, jotka ohjaavat suoraan rakennuslupamenettelyä. Hankkeen ympäristöselvityksen yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. Sähköverkkoon liittymiseksi on laadittu suunnitelma. Edellytyksiä sähköverkkoon liittymiselle on selvitetty sekä ympäristöllisestä että teknisestä näkökulmasta.

90 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 89 (92) 11 YLEISKAAVAN TOTEUTUS 11.1 Lentoesteluvat Kaavan hyväksyy Kauhavan kaupunginvaltuusto. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella sen saatua lainvoiman. Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen yleensä edellyttää tai saattaa edellyttää myös muita lupia ja päätöksiä. Näitä voivat olla: Maankäyttöoikeudet ja sopimukset Voimajohdon johtoalueen lunastuslupa Sähkömarkkinalain mukainen lupa Liittymissopimus sähköverkkoon Liittymälupa maantiehen Erikoiskuljetuslupa Lentoestelupa Ympäristölupa 21 Vesilain mukainen lupa Luonnonsuojelulain poikkeamislupa Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle Muinaismuistolain poikkeamislupa Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti. Lentoesteluvat tulee hakea Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Hakemukseen tulee liittää Finavian tuulivoimahankkeesta antama lausunto liitteineen. Lentoesteluvat haetaan osoitteesta: Postiosoite: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Kirjaamo PL Helsinki Puhelin: Sähköposti: Julkaisutoimenpiteiden käynnistämiseksi on Finavian tietopalveluun annettava kirjallinen ilmoitus viimeistään 12 viikkoa ennen pystytyksen aloittamista. Tuulivoimalat tulee varustaa lentoesteluvan mukaisilla lentoestemerkinnöillä. Julkaisutoimenpiteiden käynnistämiseksi annettavassa kirjallisessa ilmoituksessa on ilmoitettava tuulivoimalaan tulevat lentoestemerkinnät Melumallinnuksen päivitys tarvittaessa Etelä-Pohjanmaan ELY keskus on esittänyt, että ennen hankkeen toteuttamista on melumallinnus uusittava käyttäen toteutettavaksi suunniteltujen myllyjen oikeaa kokoa ja niiden lopullista sijaintipaikkaa. 21 Esim. mikäli voimaloista saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920, naapuruussuhdelaki) 17.1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, vaatii tuulivoimala ympäristöluvan (YSL 28.2 ). Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä tuulivoimalalle on, ettei sen toiminnasta aiheudu kohtuuttomia melu- tai välkevaikutuksia naapureille tai lähialueen asukkaille.

91 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 90 (92) Yleiskaavassa on yleismääräys, jonka mukaan rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä tyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja välkkeen sekä muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Kaavan liitteenä on melu- ja välkevarjostusmallinnus josta käy ilmi käytetty layout ja voimalatyypit. Kaavamääräys varmistaa, että melumallinnus tulee uusittavaksi tarvittaessa Kuljetus- ja huoltoreitit sekä pelastussuunnitelma Tuulivoimaloiden erikoiskuljetusluvat haetaan Pirkanmaan ELY keskukselta. Samassa yhteydessä kuljetusreitti selvitetään ja määritetään. Mikäli todetaan maantieverkon muutos tai parannustarpeita hankkeen toteuttamiseksi, tulee hanketoimijan olla hyvissä ajoin yhteydessä ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueeseen. Tuulivoimapuiston alueella rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Mikäli yksittäisen voimalan rakentamisen vuoksi joudutaan kaavaan merkitty tie sulkemaan muutaman päivän ajaksi, tulee järjestää korvaava kulkureitti. Alueen kulkuyhteyksien varsille on toteutettava riittävästi levikkeitä pysäköintiä ja väistöjä varten, näin vältytään tiestön tukkeentumiselta onnettomuustilanteen aikana. Tuulivoimapuiston rakentamis- ja toimintavaiheissa on laadittava ja huomioitava pelastuslain mukaiset pelastussuunnitelmat Puolustusvoimien kaapelinjojen sijainnin tarkistaminen Kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamissuunnitelmien valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta Seurantasuositus Muuttolinnusto Yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset kuvaavat tilannetta ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja niiden avulla on selvitetty ja arvioitu tuulivoimahankkeen tulevia vaikutuksia. Jatkoseurannan avulla voitaisiin lisätä tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnanaikaisista vaikutuksista. Seurantaohjelman toteutus ja eri osa-alueiden seurannan ajoitus tulisi tarkentaa esimerkiksi tuulivoimapuiston rakennuslupaprosessin yhteydessä, jolloin hankkeen tekniset yksityiskohdat ja rakentamisen ajankohta ovat tiedossa. Seurantaohjelma olisi suositeltavaa koordinoida muiden alueelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimapuistojen kanssa hankkeiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Seurantojen tulokset antaisivat arvokasta lisätietoa kunnalle ja Etelä - Pohjanmaan ELY-keskukselle. Suositukset seurantamenetelmiksi: Muutonseurantaa olisi suositeltavaa tehdä kahdella peräkkäisillä kevät- että syysmuuttokausilla tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen. Muuttolinnustonseurannan yhteydessä alueen tuulivoimaloiden lähiympäristöä haravoidaan tuulivoimaloihin mahdollisesti törmänneiden lintujen etsimiseksi.

92 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 91 (92) Pesimälinnusto ja lähialueen suuret linnut Lepakot Pesimälinnuston sekä lähiseudun mahdollisten suurten lintujen seurannassa on suositeltavaa keskittyä suojelullisesti arvokkaiden lajien pesimäkantaan ja niissä tapahtuviin muutoksiin hankealueen linnustollisesti arvokkaimmilla osilla. Suositeltavaa on toistaa seuranta 1-3 vuotena. Muuttolinnustoseurannan yhteydessä voidaan etsiä myös mahdollisia kuolleita lepakoita tuulivoimaloiden lähiympäristöstä Riistalajisto ja metsästys Muu seuranta Viestintäyhteydet Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen riistakantoihin ja metsästyskäytäntöihin voidaan seurata haastattelemalla alueella toimivan metsästysseuran jäseniä ja vertailemalla tuulivoimapuiston rakentamista edeltävän ja sen jälkeisen ajan saalistilastoja, mikäli sellaisia on saatavilla. Lähialueen asukkaille voitaisiin osoittaa asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutusten kokemisesta tuulivoimapuiston toiminnan aloittamisen jälkeen. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan seurata lisäksi tuulivoimapuistosta ja sen mahdollisista häiriöistä mahdollisesti annettavien palautteiden perusteella. Tarvittaessa voidaan suorittaa melumittaukset, joissa tulee ottaa huomioon ympäristöhallinnon ohjeet 3/2014 Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla ja 4/2014 Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa. Yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antennitvvastaanottoon. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriön aiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeesta on laadittu kuvasovitteita, jotka havainnollistavat tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan. Lisätietoa tuulivoimasta ja sen vaikutuksista on saatavilla mm. Suomen tuulivoimayhdistys ry:ltä.

93 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 92 (92) 12 YHTEYSTIEDOT Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupunki Kaavoitus ja mittaustoimisto Päämajantie Ylihärmä Jari Leivo vt. kaavoituspäällikkö p Anna-Liisa Huhtala kaavoitusavustaja p Kaavakonsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Tuomo Järvinen arkkitehti p Puistokatu 2 A Jyväskylä Hankevastaavat ILMATAR WINDPOWER OYJ Erkka Saario hankekehityspäällikkö p Bulevardi Helsinki TUULIVEIKOT OY Osmo Kokko toimitusjohtaja p Mattilantie Kortesjärvi

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUHAVAN KAUPUNKI FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24345 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liite 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUHAVAN KAUPUNKI FRÄNTILÄN-SALON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy P24345 1 (17) FRÄNTILÄN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A VÖYRIN KUNTA STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25489-P19943P001 1 (16) FCG Suunnittelu

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A2 13.8.2014 HALSUAN YLEISKAAVAN 1. VAIHEKAAVA (TUULIVOIMA) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Halsuan Tuulivoima Oy on tehnyt aloitteen Halsuan yleiskaavan tuulivoimarakentamista

Lisätiedot

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 3 TONTTI 7 P27028 6.5.2015

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KURIKAN KAUPUNKI PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 17.11.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI TEOLLISUUSKYLÄN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 316 TONTIT 1 4 JA 6-9 P24387 1.12.2014 Kaavan

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 08/2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI Päivitetty 5.6.2013, 8.10.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 10.10.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.6.2015

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.6.2015 OAS 1 (5) Varkauden kaupunki VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENVESI-ÄIMISVESI OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.6.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 19.12.2011 päivitetty 6.2.2012, 27.2.2012, 30.10.2012, Merikarvian kunta Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue

Lisätiedot