Lohjalaisia merkkihenkilöitä. Torsti Salonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lohjalaisia merkkihenkilöitä. Torsti Salonen"

Markku Sipilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lohjalaisia merkkihenkilöitä Torsti Salonen

2 Åke Tott

3 Syntyi Kirkniemen kartanossa 1598, vanhemmat Henrik Tott ja Sigrid Vaasa, kuningas Erik XIV:n tytär. Sotilaaksi 15-vuotiaana Hakkapeliittojen komentaja Pohjolan lumiaura. Sotamarsalkka Peri Kirkniemen 1633, mutta ei enää asunut siellä.

4 Kuoli 1640 ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon.

5 Heikki Heikinpoika (Wanberg)

6 Vaanilan Jakobsbergin ratsutilan poika, syntyi vuonna Hankki omistukseensa kylän toisen tilan ja Kihilän, perusti Vaanilan kartanon Raaseporin läänin ja Lohjan kihlakunnan valtiopäiväedustaja Tukholmassa Talonpoikaissäädyn puhemies. Kuninkaan luottohenkilö. Ruotsin vallan ajan vaikutusvaltaisin talonpoika. Lohjan nimismies, oma nimismiespiiri 1698.

7 Carl Gustaf Armfelt

8 Syntyi 1724, muutti Lohjalle 1732 isänsä kapteeni Gustaf Armfeltin ostettua Laakspohjan kartanon. Laakspohjan isännäksi kapteenina vuonna Hyväntahtonen isäntä, huolehti alustalaisistaan. Liitti Ventelän Laakspohjaan Kenraalimajuri ja maaherra Suomen armeijan ylipäälliköksi Kustaa III:n Venäjän sodassa 1788.

9 Anjalan liittokirjan ensimmäinen allekirjoittaja. Vangittiin 1789, tuomittiin kuolemaan. Kuoli vankeudessa 1792.

10 Gustaf Adolf Helsingius

11 Syntyi 1855 Turussa. Isä Lohjan kirkkoherrana Lapsuus Lohjan pappilassa. Rautatienrakennusinsinööriksi Sanomalehtikirjoituksia köyhien heikosta asemasta. Valtio palkkasi 1886 kehittämään sosiaalihuoltoa Valtion vaivaishoidon tarkastelija Suomen sosiaalitoimen isä.

12 Helsingtorp Lohjannummella n Rauhala Virkkalassa (1908)

13 Helsingius suunnitteli Lohjalle Hiidensalmen ensimmäisen sillan vuonna 1882.

14 Kuoli 1934 ja haudattiin Pyhän Laurin kirkkomaalle silloiselle köyhien alueelle.

15 Adolf Neovius

16 Syntyi 1858 Uudessakaupungissa. Kuului vanhaan pappis- ja sivistyssukuun. Valmistui papiksi Apupappina Sakkolassa Karjalan Kannaksella. Löysi runonlaulaja Larin Parasken. Porvoon tuomiokapituliin Kirjoitti Porvoon kaupungin historian. Perusti Porvoon Museon. Pelasti vanhan kaupungin purkamiselta. Valtakunnallisesti tunnettu kirkkohistorioitsija.

17 Neoviuksen ja Larin Parasken muistomerkki Porvoossa.

18 Lohjan kirkkoherraksi Sortokauden myöntyväisyysmies, jonka keisari nimitti vastoin vaalitulosta. Lohjan paikallishistorian tutkija. Lohjan seurakunnan historia. Kahdeksan kartanohistoriateosta. Lohjan Museon perustajia Jatkoi Lohjalla valtakunnallista tutkimustyötään. Kuoli

19 Neoviuksen perhehauta Pyhän Laurin kirkkomaalla.

20 Robert Boldt

21 Syntyi Kuopiossa Kasvitieteilijä, levätutkija, filosofian lisensiaatti Biologian opettaja Porissa ja Helsingissä. Tutki Lohjan kasvistoa 1886, asui Paloniemen kartanossa. Avioitui kartanon tyttären Signe Granstedtin kanssa Vietti kesät Lohjalla Paloniemessä ja Villa Granstedtissa.

22 Perusti yhdistyksen Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät. Maan ensimmäinen kotiseutuyhdistys. Perusti myöhemmin vastaavan yhdistyksen Poriin, Uudenmaan maakunnallisen yhdistyksen ja valtakunnallisen keskusjärjestön. Suomen kotiseututyön ja -tutkimuksen isä Teki kotiseututyötä tunnetuksi ulkomailla. Rauhan- ja raittiusaatteen valtakunnallinen vaikuttaja.

23 Taiteilija Theodor Schalinin tekemä rintakuva paljastettiin 1961.

24 Arvid Järnefelt

25 Syntyi Venäjällä Pulkovassa Vanhemmat kenraali Alexnder Järnefelt ja Elisabet Clodt von Jürgensburg. Ensimmäinen suomenkielinen sivistyneistöperhe. Veljet Armas, Eero ja Kasper, sisar Aino. Valmistui lakimieheksi Suomalaisuusliikkeen aktivisti, Päivälehden (Helsingin Sanomat) perustajia. Omaksui tolstoilaisen maailmankatsomuksen 1890-luvun alussa.

26 Asettui asumaan Lohjalle Rantalan pientilalle Pienviljelijä ja yhteiskunnallinen kirjailija. Maailmankatsomuskirjoja (Heräämiseni 1894, Ihmiskohtaloita 1895, Puhtauden ihanne 1897). Näytelmiä (Samuel Cröell 1899, Orjan oppi/tiitus 1902/1910, Kuolema 1903). Yhteiskunnallisia romaaneja (Veljekset 1900, Helena 1902, Maaemon lapsia 1905, Maa kuuluu kaikille 1907, Veneh ojalaiset 1909). Pääteos sukuhistoriallinen Vanhempieni romaani I-II

27 Rantala on säilynyt Järnefeltin aikaisessa asussa.

28 Toteutti elämässään tolstoilaisuuden periaatteita Rauhanaate, väkivallattomuus, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, auktoriteettien kyseenalaistaminen. Tuki paikkakuntalaisia. Vieremän lukutupa, Virkkalan työväenyhdistys. Kuoli Helsingissä Haudattiin Rantalaan.

29 Aimo Tukiaisen suunnittelema muistomerkki vuodelta 1961.

30 Arvid Järnefeltin hauta.

31 Hjalmar Linder

32 Syntyi Kytäjän kartanossa Nurmijärvellä (nykyisin Hyvinkäällä). Opiskeli lakimieheksi, osti pääosan suvun maatiloista 1896, jolloin muutti Lohjalle Laakspohjan kartanoon, jossa asui vuoteen Naimisissa Sophie Mannerheimin kanssa Mustion ruukinpatruuna Suomen todennäköisesti rikkain mies.

33 Omisti Lohjan keskustan, jota kehitti. Perusti Lohjalle selluloosatehtaan 1906 ja hankki sinne vaneritehtaan 1916.

34 Tunnettiin hyvänä työnantajana, rakennutti mm. Trallalan työväenasuntoalueen. Puolusti punaisia vuoden 1918 sodan jälkeen. Lähti maanpakoon ja kuoli Ranskassa 1921.

35 Muistomerkki, Kaisaleena Halinen 2006.

36 Petter Forsström

37 Syntyi Särkisalossa. Virkkalan kalkinpolttimon väliaikaiseksi johtajaksi Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtaja Rakennutti Virkkalaan sementtitehtaan Perusti Virkkalaan ammattikoulun (konepajakoulun) Patruunamainen johtaja. Vuorineuvoksen arvo 1937.

38 Kalkki-Petterin talo rakennettiin 1923 ja purettiin 1977.

39 Laajensi yhtiön toimintaa 1930-luvulla Lohjan ulkopuolelle. Perusti Tytyrin kalkkitehtaan Aloitti Iskumetalli Oy:n elektroniikkateollisuuden 1940-luvun lopulla. Perusti Inkoon sataman Jäi eläkkeelle 85-vuotiaana Kuoli Lohjalla

40 Börje Rajalinin suunnittelema muistomerkki vuodelta 1977 (1997).

41 Johannes Virolainen

42 Syntyi Viipurin maalaiskunnassa luvulla Maalaisliiton (nykyinen Suomen keskusta) poliittiseen toimintaan. Organisoi karjalaisen siirtoväen asutusta 1940luvun lopulla. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Muutti Lohjalle 1952, osti Iso-Teutarista Aron tilan, jonka nimesi Vironperäksi. Osa-aikaisena maanviljelijänä

43 Kansanedustaja vuosina , Moninkertainen ministeri Eduskunnan puhemies Maalaisliitto-Keskustapuolueen puheenjohtaja Valtioneuvos Kahdesti naimisissa, toinen puoliso toimittaja Kyllikki Virolainen, ent. Stenroos. Kuoli ja haudattiin Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaalle.

44 Vironperä oli yleisölle avoinna vuoteen 2014.

45 Muistomerkki 2004, Noora Tapper.

Samankaltaiset tiedostot

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret