VIETNAMILAISTEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIETNAMILAISTEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA"

Transkriptio

1 VIETNAMILAISTEN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA Heli Blommendahl Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Blommendahl, Heli. Vietnamilaisten terveyskäyttäytyminen Suomessa. Helsinki, syksy 2004, 69 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvat Suomessa asuvien vietnamilaisten terveyskäyttäytymistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttävätkö vietnamilaiset terveydenhuoltopalveluita, ja mitä mieltä ovat niistä. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla kolmelta vietnamilaiselta naiselta. Aineistosta nousee kolme pääteemaa. Ensinnäkin, vietnamilaiset pitävät terveyttä yllään elämäntavoillaan. Terveellisiksi elämäntavoiksi he nimeävät levon, liikunnan ja ravitsemuksen. Toiseksi, yhteisöllisyyden merkitys vietnamilaisten terveyskokemuksessa osoittautui merkittäväksi. Kolmas teema kertoo vietnamilaisten toiminnasta heidän sairastuttuaan. Etenkin ravitsemuksella on suuri vaikutus vietnamilaisten terveyteen. Ravintoaineita käytetään niin ennaltaehkäisyyn, kuin sairaudenhoitoonkin. Tutkimuksesta oli nähtävissä, että mitä enemmän vietnamilaiset ovat yhteydessä muuhun vietnamilaiseen yhteisöön, sitä enemmän heillä on vietnamilaisia tapoja terveyskäyttäytymisessä. Lisäksi terveyskäyttäytyminen on vahvemmin vietnamilaista, mitä myöhemmällä iällä he tulevat Suomeen. Vietnamilaiset käyttävät terveydenhuoltopalveluja muiden hoitomuotojen kokeilun jälkeen. He ovat iloisia palvelujen laajuudesta. Heidän mielestään palvelu on hyvää, kun potilas huomataan ja kohdataan riittävän ystävällisesti. Tutkimuksesta esiin nouseva haaste terveydenhuollolle on niin vietnamilaisten, kuin muidenkin maahanmuuttajien kulttuurin tunteva kohtaaminen. Myös eettiset kysymykset suhtautumisesta maahanmuuttajien tapoihin nousee haasteeksi. Lisäksi tulkkaus palvelua tulisi parantaa. Asiasanat: Vietnamilainen; terveyskäyttäytyminen; terveys; Suomi; perinteinen hoito, kvalitatiivinen tutkimus; teemahaastattelu

3 ABSTRACT Heli, Blommendahl. Health Behavior of Vietnamese in Finland. Helsinki, Autumn Language: Finnish, 69 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconia Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Nursing The purpose of this thesis is to describe the kind of health behavior Vietnamese people have in Finland. The aim of the study is to establish the opinion ethnic Vietnamese have of the Finnish health care system. In Finland, there are an increasing number of people visiting health care units who are not ethnically Finnish. At the same time, there has been a lot of discussion about how personnel at health care units can more effectively relate with clients from different cultures. Perhaps this study will help personnel to relate with Vietnamese clients through a greater knowledge of their health behavior. The thesis involves qualitative research. The material in this study was collected through three theme interviews with Vietnamese women. The data was analysed using content analysis. Three themes arose from the data. Firstly, nutrition plays a big role in how Vietnamese deal with health as an issue. Vietnamese people believe that regular intake of nutritious foods is one of the best ways of prevention and treatment of disease in their culture. Secondly, varying social environments influence individuals health behavior in different ways. Variation of their health habits depends on how much time they spend with other Vietnamese and how old they were, when they migrated or moved to Finland. Some Vietnamese living in Finland still use traditional medicines. Thirdly, the data indicated that Vietnamese people are happy to utilize the Finnish Health Care System. They are fairly confident in the services provided and appreciate the effort taken when greeted kindly and politely. The results indicate that it is a challenge for Finnish personnel at health care units to connect with and relate with Vietnamese citizens. Vietnamese language Interpretation services should be developed among Finnish health care units. A greater awareness of the Vietnamese sub-culture in Finland would also benefit health care unit personnel. Key words: Vietnamese; health behavior; traditional medicine; Finland; qualitative research; theme interview

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 VIETNAMILAISET SUOMESSA Vietnamilainen, suomalainen vai Suomen vietnamilainen? Vietnamilaisten terveys ja terveystottumukset Vietnamilaisten terveydenhuolto Suomessa 12 3 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Terveyskäyttäytymisen määrittely Vietnamilainen terveyskäyttäytyminen 18 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät Tutkimusmenetelmät Teemahaastattelu aineistonkeruumenetelmänä Analyysi 26 5 TUTKIMUSTULOKSET Terveet elämänohjeet Lepo Liikunta Ravitsemus Yhteisöllisyys Sairaus ja arkipäivän toiminnot Burana ja Finrex Temput ja uskomukset Terveyspalvelut 46

5 6 POHDINTA Johtopäätökset Luotettavuus ja eettisyys Jatkotutkimusaiheita Tutkimuksen merkitys 58 LÄHTEET 62 Liite 1. Teemahaastattelun runko 68 Liite 2. Analyysitaulukko 69

6 1 JOHDANTO Kansainvälisyys on jo pitkään ollut osa Suomen arkea. Suomen rajoja on ylitetty monessa eri tarkoituksessa. Viimeisen vuosisadan aikana yli miljoona suomalaista muutti ulkomaille mm. töiden pariin (Oinonen 1999). Maastamuutto onkin lähivuosien aikana vaihtunut maahanmuutoksi. Suomen maahanmuuttajaväestö on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta lähtien (Räty 2002, 7). Vietnamilaiset ovat osa Suomessa asuvaa maahanmuuttajaväestöä. Vietnamilaisilla, kuten muillakin maahanmuuttajilla, on omat kulttuurijuurensa, tapa toimia ja esimerkiksi hoitaa omaa terveyttään. Maahanmuuttaja-asiakkaiden, kuten vietnamilaisten, kohtaaminen on monelle työntekijälle uutta myös terveydenhuoltoalalla. Vietnamilainen ja suomalainen terveydenhuolto ovat osaltaan erilaisia. Opinnäytetyössäni selvitän Suomessa asuvien vietnamilaisten terveyskäyttäytymistä ja terveyspalveluiden hyödyntämistä. Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuoltoalalla. Tulosten avulla voidaan ymmärtää vietnamilaisia paremmin ja näin auttaa heitä tehokkaammin. Suoritin yhden opintoihini kuuluvista harjoitteluista Kaakkois-Aasiassa, Kambodzhassa. Samalla matkalla minulla oli mahdollisuus käydä myös Vietnamissa. Halusin tehdä opinnäytetyöstäni sellaisen, joka jollakin tavoin liittyy kaakkoisaasialaiseen elämään, koska olen siitä kiinnostunut. Mielessäni oli monia aiheita, kuitenkin jouduin rajaamaan aiheen sellaiseksi, jonka voi toteuttaa Suomessa. Kambodzhalaisista minun olisi ollut vaikea tehdä tutkimusta, sillä heitä ei ole Suomessa moniakaan. Niinpä päädyin tutkimaan Suomessa asuvien vietnamilaisten terveyteen liittyviä seikkoja. Tutkimus tukee omaa ammatillista kasvuani lisäämällä tietouttani vietnamilaisten terveyskäyttäytymisestä ja toisaalta kykyä tarttua tulevassa työssäni heidän sekä muiden maahanmuuttajien hyvinvoinnin ongelmakohtiin. Opinnäytetyöni aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia on niukasti. Maahanmuuttajien sopeutumista ja mielipidettä suomalaisesta terveydenhuollosta

7 7 on tutkittu jonkin verran. Usein nämä tutkimukset ovat kuitenkin somalialaisten näkökulmasta. Tilastokeskuksen tekemä tutkimus Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002 kertoi laajasti maahanmuuttajien elämästä sisältäen myös terveyskäyttäytymiseen liittyviä asioita. Tutkimukseen osallistui 345 pääkaupunkiseudulla asuvaa vietnamilaista. Tutkimus toteutettiin pakolaisille (somalialaiset ja vietnamilaiset) haastatteluina, ja lähimuuttajilla (venäläiset ja virolaiset) postikyselynä. (Nieminen, Paananen & Pohjanpää 2003, ) Amerikassa on tehty tutkimus Philadelphia-kaupungin vietnamilaisen yhteisön terveydenhuollon ongelmakohdista. Tutkimuksessa selvitettiin myös vietnamilaisten tietoisuutta sydän- ja verisuonisairauksista. Tutkimuksellaan he pyrkivät arvioimaan vietnamilaisen yhteisön terveydentilaa, terveyspalveluiden tavoittavuuden esteitä, sekä kulttuurisia uskomuksia. Tutkijoiden mukaan aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tieto sydän- ja verisuonisairauksista ja terveyspalveluiden käyttö ovat olleet alhaisia vietnamilaisyhteisössä. (Diamond, Pham & Rosenthal 1999.) Tutkijat Diamond JJ., Pham TM. ja Rosenthal MP. ovat Department of Family Medicine, Jefferson Medical College:sta. Laadullisessa tutkimuksessaan he haastattelivat yhteisössä perheitä, yksilöitä ja alueen terveydenhuollon työntekijöitä vuosina (Diamond ym ) Tutkimustulokset osoittivat, että vietnamilaisessa yhteisössä tietoisuus verenpainetautia kohtaan oli odotettua suurempi, kun taas tietoisuus muista sydänsairauksista oli heikkoa. Vietnamilaisten keskuudessa terveyspalveluiden käyttö oli vähäistä. Suurimmat esteet terveyspalveluiden käyttämiseksi ovat tutkimuksen mukaan vieras kieli, sairausvakuutuksen puuttuminen ja välimatkat. Jotta terveyspalvelut olisivat saavutettavissa, vietnamilaiset toivoivat tulkattuja palveluita, korotet-

8 8 tua sairausvakuutusta ja oikeudenmukaisuutta palveluihin. Lisäksi he toivoivat heidän omalle kielelleen käännettyjä opetusmateriaaleja ja opetustunteja. Suurin osa yhteisön jäsenistä uskoi länsimaisen lääketieteen olevan vahvempi, nopeampi ja hoitavampi, kun taas vietnamilaisen kansanlääketieteen uskottiin olevan heikompi, hitaampi, mutta ennaltaehkäisevämpi. Tutkijoiden mukaan yhteisössä olisi tarpeellista aloittaa projekti, jonka tarkoituksena olisi kehittää vietnamilaisten ymmärrystä terveydestä, mikä taas ennaltaehkäisisi sairauksia ja edistäisi terveyttä. Lisäksi yhteisön jäsenille tulisi antaa heille kohdistettua hyvää hoitoa. (Diamond ym ) 2 VIETNAMILAISET SUOMESSA Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vietnamilaiset ovat 14. suurin Suomessa asuva kansallisuusryhmä. Vuonna 2001 Suomessa oli 2943 henkilöä, joiden syntymämaa oli Vietnam. (Nieminen ym. 2003,16-17.) Vuoden 2003 alussa Suomessa asui 3811 vietnamia äidinkielenään puhuvaa henkilöä, joista 1713 (45 %) henkilöä on Vietnamin kansalaisia (Aakkula 2004). Vietnamilaisten määrän vähentyminen viime vuosina johtuu siitä, että osa heistä on saanut Suomen kansalaisuuden (Räty 2002, 35). Emme siis voi tietää tarkkaa määrää Suomessa asuvista henkilöistä, jotka ovat kasvaneet vietnamilaisen kulttuurin ja elämäntavan ympärillä. Sillä osa heistä on esimerkiksi syntynyt Suomen kansalaisena perheeseen, joka on kuitenkin alkujaan Vietnamista. Tutkimuksessa tulee esille muutamia etniseen ryhmään liittyviä käsitteitä. Seuraavaksi erittelen niitä hieman ja kerron lyhyesti niiden merkityksestä. Etninen ryhmä eroaa valtaväestöstä syntyperältään, uskonnoltaan, kieleltään, tai perinteiltään. Yleensä etninen ryhmä asuu vähemmistönä valtaväestön keskuudessa. (Tilastokeskus 2004.)

9 9 Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa Suomeen tarkoituksenaan asua täällä vähintään vuoden (Tilastokeskus 2004). YK:n vuonna 1951 kirjoitetun pakolaissopimuksen mukaan pakolainen on henkilö, "-- jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta." Suomessa pakolaisiksi kutsutaan yleisessä kielenkäytössä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syitä. (Tilastokeskus 2004.) Turvapaikanhakija on vainon kohteeksi joutunut henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta (Nieminen ym. 2003, 8). Hän on henkilö, jonka hakemusta ei vielä ole ratkaistu. Kun hakemus hyväksytään, tulee turvapaikanhakijasta pakolainen (Tilastokeskus 2004). Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on pakolaisen asema ja joka saapuu maahan tietyn pakolaiskiintiön puitteissa (Tilastokeskus 2004). Kansalaisuus tarkoittaa yhteisten historiallisten vaiheiden tuloksena syntyneen ryhmän jäsenyyttä (Nieminen ym. 2003, 9). Kansalaisuus voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan (Tilastokeskus 2004). Kun opinnäytetyössäni puhun vietnamilaisesta, en puutu siihen, onko hän maahanmuuttaja, pakolainen vaiko yleisesti ulkomaalainen. Vaikka hän olisikin Suomen kansalainen, viittaan henkilöön, joka on vietnamilaiseen etniseen ryhmään kuuluva henkilö ja jolla on sukujuuret Vietnamissa. Seppälä (1998, 14) toteaa nykyaikaa kutsuttavan monissa yhteyksissä maahanmuuttajien ja pakolaisten aikakaudeksi. Vuoden 2001 alussa maailmassa arvioitiin olevan noin 21.8 miljoonaa pakolaista. Vietnamin pakolaisia on maailmalla edel-

10 10 leen henkilöä. (Räty 2002, ) Tällä hetkellä Suomessa on ulkomailla syntyneitä henkilöitä (Tilastokeskus 2004). Suomi on osallisena Yhdistyneiden kansakuntien tekemään pakolaissopimukseen, ns. Geneven sopimukseen ja sen lisäpöytäkirjaan. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna Jokainen sopimuksen allekirjoittanut maa on velvollinen ottamaan vastaan turvapaikan hakijat ja tutkimaan heidän hakemuksensa. Lisäksi maat sitoutuvat huolehtimaan maahansa tulleista pakolaisista. (Räty 2002, ) Moni Vietnamista Suomeen tullut henkilö on näiden sopimusten ansioista saanut pakolaisena turvapaikan maastamme. Vietnamista on tullut pakolaisia Suomeen jo vuodesta 1979, jolloin se otti ensimmäiset 100 venepakolaista Pulau Bidongin saarelta Malesiasta (Seppälä 1998, 15). Siitä lähtien Suomeen on tullut vietnamilaisia pakolaisia useassa eri erässä. Ensimmäinen pakolaisaalto lähti Vietnamista vuonna 1975 heti Vietnamin sodan päätyttyä. (Räty 2002, 85.) Miljoonan ihmisen pakolaisaalto levisi eri puolille Kaakkois-Aasiaa. Pakomatka tehtiin yleensä veneillä, jotka lastattiin mahdollisimman täyteen. Merellä vaaroina olivat myrskyt ja rosvot, eikä kadonneiden määrästä ole tietoa. (Seppälä 1998, 15.) Pakolaisuuden syynä ovat olleet erilaiset ihmisoikeusrikkomukset (Räty 2002, 85-86). Maansa jättäneistä monet olivat henkilöitä, jotka tavalla tai toisella olivat olleet tekemisissä amerikkalaisten kanssa ja työskennelleet Etelä-Vietnamin armeijassa (Minh Canh 1991, 71). Suomeen pakolaisena tulleet vietnamilaiset ovat tulleet kiintiöpakolaisina pakolaisleireiltä ja perheenyhdistämisohjelmien kautta (Räty 2002, 86). Suomen kiintiöpakolaisten valintakriteerit ovat varsin humanitaariset, sillä Suomi on vastaanottanut kiintiössään vammaisia ja sairaita pakolaisia sekä pitkään leirillä olleita. Vuonna 1983 saapui Kaakkois- Aasian pakolaisleiriltä 143 vietnamilaispakolaisten ryhmä, joka oli ns. vammaisryhmä, johon kuuluin 44 vammaista omaisineen. (Kokkarinen & Kouki 1995, 15.)

11 11 Poiketen esimerkiksi somalialaisista maahanmuuttajista, vietnamilaiset ovat asettuneet eri puolille Suomea. Pääkaupunkiseudulla asuu vajaat 40 % Suomen vietnamilaisesta väestöstä. Suurin ikäluokka on vuotiaat. Tutkimuksen mukaan vuonna 2001 Suomessa asuvien vietnamilaisten työttömyysaste oli 45 %. 3 %:lla heistä on korkeakoulututkinto. (Nieminen ym. 2003, 20, 26, 31.) 2.1 Vietnamilainen, suomalainen vai suomenvietnamilainen? Yksilön identiteettimalli on muotoutunut yhteisön elämäntavan ja kulttuuriperinnön mukaan ja niiden kautta hän on omaksunut yhteisönsä normit, arvot ja asenteet (Manninen 1984, ). Ei ole tarkoitus pyrkiä siihen, että ulkomaalaiset jättäisivät oman kulttuuri-identiteettinsä, vaan, että he ymmärtäisivät uudessa kotimaassaan toimivan kulttuuriympäristön siihen kuuluvine tapoineen. "Vietnamilainen, suomalainen vai suomenvietnamilainen?" Tätä tutkija Oinosen (1999) asettamaa identiteettikysymystä pohtii varmasti moni Vietnamista Suomeen muuttanut henkilö. Ei ole yhtään epäiltävää, etteikö identiteetti ole eksyksissä monien muutosten keskellä. Lisäksi uudessa ympäristössä maahanmuuttajasta on voinut tulla passiivinen vastaanottaja, kun kotimaassaan hän onkin voinut olla aktiivinen toimija ja tiennyt kuinka eri tilanteissa toimitaan. Hän on mahdollisesti joutunut jättämään menestyvänkin työnsä eikä voi erilaisessa ja uudessa yhteiskuntajärjestelmässä toteuttaa omia kykyjään ja taitojaan. Nämä asiat vaikuttavat myös psyykkiseen hyvinvointiin, kuten itsetuntoon ja itseluottamukseen. 2.2 Vietnamilaisten terveys ja terveystottumukset Ensimmäiset Kaakkois-Aasian pakolaisten terveydelliset tulotarkastukset tehtiin vuonna 1979 Auroran sairaalassa. He koostuivat vietnamilaisista, Kiinan vietnamilaisista (Forsman, Kyrönseppä, Lehtonen & Salovaara 1993, 573) ja khmereistä

12 12 (Kokko 1995, 15). Terveystarkastuksissa löydettiin odotusten mukaan runsaasti infektioita, jotka olivat pakolaisten tulovaiheen pääasialliset terveydelliset ongelmat. Iho- ja hammasinfektioiden lisäksi yli puolelta löytyi suolistopatogeenejä, kuten loisia, patogeenisiä bakteereja, jopa poliovirusta. B-hepatiitti-viruksen kantajiksi todettiin noin 15 % tutkituista kaakkoisaasialaisista. Harvinaisempia löydöksiä olivat tuberkuloosi, piilevä kuppa, lepra ja malaria. Muita Kaakkois-Aasian pakolaisryhmissä todettuja löydöksiä olivat diabetes, hypertonia, sydänvika, sekä kehitysvamma tai -häiriö. (Forsman ym. 1993, ) Vuonna 2001 tehty tutkimus osoittaa, että puolet Suomessa asuvista vietnamilaisista kokee terveytensä hyväksi, ja joka viides melko hyväksi. Yleisimmiksi oireeksi vietnamilaiset kokevat päänsäryn, jota potee 45 % ainakin kerran kuussa. 22 %:lla on työntekoa tai sosiaalista kanssakäymistä haittaava pitkäaikaissairaus. Joka kuudes vietnamilainen kokee hampaittensa terveydentilan huonoksi tai erittäin huonoksi. (Nieminen ym. 2003, ) Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen mukaan vietnamilaisista miehistä tupakoi 46 % ja naisista 3 %. Suomen valtaväestöön verrattuna vietnamilaiset käyttävät alkoholia vähän. Mitään alkoholijuomia viimeisen vuoden aikana ei ollut käyttänyt 66 % tutkimukseen vastanneista naisista ja 18 % miehistä. Vastaavat prosenttiluvut koko väestöstä ovat 8 ja 9. Puolet vietnamilaisista ilmoitti harrastavansa liikuntaa kaksi kertaa viikossa tai useammin vähintään puoli tuntia kerrallaan. (Nieminen ym. 2003, ) 2.3 Vietnamilaisten terveydenhuolto Suomessa Saapuessaan Suomeen pakolaiset hyödyntävät terveyspalveluita. Turussa tehdyn selvityksen mukaan (yhteensä 951 henkeä) 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat vietnamilaispakolaiset tekivät ensimmäisen vuoden Suomessa olo vuoden aikana lääkärin vastaanotolle keskimäärin 5 käyntiä ja alle 15-vuotiaat 4.1 käyntiä. (Fors-

13 13 man ym. 1993, 575.) 75 % suomalaisista on sitä mieltä, että monet ulkomaalaiset tulevat Suomeen vain käyttääkseen hyväksi sosiaalietujamme, joista yksi keskeisimmistä kohdista on monipuoliset ja hyvin saatavilla olevat terveydenhuoltopalvelut (Tuominen 1998, 23). Jos terveydenhuoltohenkilöstökin suhtautuu ulkomaalaistaustaisiin asiakkaisiinsa Suomen valtaväestön mukaisella asenteella, voi työn tulos olla tehoton. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden on osattava palvella erilaisista kulttuuritaustoista tulevia asiakkaita (Räty 2002, 7). Jotta kokonaisvaltainen hoito toteutuisi, tulee terveydenhuollon ammattihenkilön huomioida maahanmuuttajan tausta ja näkökulma eri asioista. Hoitohenkilökunnan tulisi ymmärtäväisesti kohdata ja palvella vaikeistakin taustoista tulevia maahanmuuttajia. Tällöin voi terveydenhuoltopalvelu olla tasa-arvoista muun valtaväestön kanssa. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ja toimintakyvyn turvaamiseen. Toiminnan perustana ovat ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus sekä tasa-arvoiset oikeudet ja oikeudenmukaisuus. Tasa-arvolla tarkoitetaan ihmisten yhtäläistä kohtelua riippumatta heidän asuinpaikastaan, sosiaalisesta ja etnisestä taustastaan, kielestään, uskonnostaan, iästään, sukupuolestaan, elämäntavoistaan ja muista ominaisuuksistaan. (Stakes 1994, 21, 81; Raatikainen 1998, ) Suomalainen terveydenhuollon toiminta pohjautuu suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan. Vaikka haluamme tasa-arvoisesti hoitaa jokaista terveydenhuollon asiakastamme, emme kuitenkaan voi muuttaa terveydenhuoltojärjestelmäämme maahanmuuttajien kulttuurisidonnaisten erityistottumusten mukaisesti. Emme esimerkiksi voi joustaa vastaanottoajoissa kunkin etnisen ryhmän aikakäsitteen mukaisesti. Heidän tulisi asiakkaina mukautua suomalaisen terveydenhuoltosysteemin mukaisiin vaatimuksiin. (Tuominen 1998, ) Oma kokemukseni on, että aasialaiset ovat yleisesti ottaen tunnollisia ihmisiä. He pitävät täsmällisesti yhteisistä sopimuksista kiinni. Joten uskoisin, että vietnamilaisten kohdalla ei tule on-

14 14 gelmia ajanvarausten suhteen, sillä he pyrkivät olemaan aikaisin sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Lisäksi heidän kulttuuristaan nouseva auktoriteettien kunnioittaminen ohjaa heidän käytöstään niin, että he ovat hyvin kunnioittavaisia ja ystävällisiä hoitohenkilökuntaa kohtaan. Voimme terveydenhuollon työntekijöinä olla helpottamassa maahanmuuttajia mukautumaan systeemeihimme toimimalla mukauttajina. Voimme sanoa, että pyrimme integroimaan, kotouttamaan maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä maahamme. (Tuominen 1998, 20.) Uuteen kotimaahan kotoutuminen ei ole helppoa ja siihen tarvitaan ympäristön tukea (Räty 2002, 8). Suomalaisen terveydenhuollon ja sen työntekijöiden on hyvin vaikeata muuttaa toimintaansa vastaamaan vieraista kulttuureista tulevien asiakkaidensa odotuksia. Pyrkimyksenä voi kuitenkin olla eri kulttuuritaustoista tulevien ymmärtäminen ja sitä kautta hoitomyöntyvyyden ja hoitotuloksen paraneminen. Kun tunnemme paremmin ulkomaalaisten käsityksiä, kulttuurisia erityispiirteitä ja arvomaailmaa, pystymme entistä nopeammin sopeuttamaan heidät toimimaan suomalaisessa terveydenhuollossa siten kuin terveydenhuoltojärjestelmämme sujuva toiminta edellyttää. (Tuominen 1998, ) Tämä kuitenkin vaatii terveydenhuollon työntekijöiltä opiskelua, tutustumista ja totuttelemista sellaisiinkin toimintatapoihin, jotka voivat tuntua oudoilta ja asioita mutkistavilta (Kokko 1995, 11). Terveydenhuollon henkilökunnalla ja maahanmuuttaja-asiakkailla saattaa olla erilaisia käsityksiä asiakkaan tilasta, käyttäytymissäännöistä, ajasta tai häveliäisyydestä. Nämä voivat olla esteinä sujuvan yhteisymmärryksen saavuttamisessa. Työntekijöiltä vaaditaan herkkyyttä oivaltaa, mistä vuorovaikutustilanteissa ja asiakkaan käyttäytymisessä on kysymys. Vaikka työntekijällä ja asiakkaalla olisi yhteinen kieli, on silti oltava tietoinen myös ei-sanallisen viestinnän merkityksestä ja kulttuurisidonnaisuudesta. On hyvä muistaa, että myös työntekijän persoona, sukupuoli, puhe-, pukeutumis- ja käyttäytymistavat vaikuttavat siihen, miten asiakas häntä tulkitsee. Kohdattaessa eri kulttuuritaustoista tulevia maahanmuuttajia tulee

15 15 hallita oikea puhuttelutapa, sillä se on kunnioituksen ja kohteliaisuuden osoitus. Vietnamilaiset odottavat yleensä teitittelyä. Suomessa katsekontakti viestii rehellisyyttä ja avoimuutta, mutta Aasiassa silmiin katsomisen välttäminen voi viestiä kunnioitusta. Keskustelu aasialaisten kanssa tulisi olla varovaista ja hienotunteista. Aasialaisten kanssakäyminen vieraampien henkilöiden kanssa on muodollista, jossa molemmat keskustelijat varjelevat itseään ja toista häpeälliseltä kasvojen menetykseltä. Käytännössä tämä voi toteutua niin, että kaikkiin kysymyksiin vastataan myöntävästi. (Soivio 1995, 18, 25.) Lisäksi on hyvä muistaa, että aasialaisen hymy ei välttämättä merkitse iloa tai tyytyväisyyttä, vaan sen taakse usein piiloutuu pelkoa, tietämättömyyttä tai hämminkiä. 3 TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 3.1 Terveyskäyttäytymisen määrittely WHO:n Terveyttä kaikille vuoteen toimintaohjelman tavoitteissa todetaan myönteisen terveyskäyttäytymisen merkitsevän yksilöiden tietoista pyrkimystä ylläpitää aktiivisesti sekä omaa, että toisten terveyttä (WHO 1988, 81). Terveyskäyttäytymiseksi yleensä rajataan ne käyttäytymisen piirteet, joilla on olennainen merkitys henkilön terveydelle (Kunttu 1997, 16). Kunttu (1997, 16) toteaa Upanne ja Klaukkaan viitaten (1974) terveyskäyttäytymisen tarkoittavan niitä yksilön toimintoja, joilla on merkitystä terveyden säilymisen, sairastumisen ehkäisyn, oireettoman sairauden paljastumisen ja riittävän varhaisen terveyspalveluihin hakeutumisen kannalta. Ihminen on tiedostava ja aktiivinen toimintansa ohjaaja, siksi hän voi halutessaan omilla päätöksillään ja käyttäytymisellään vaikuttaa terveyteensä. Tämä vaatii pätevää tietoa. (Härkäpää 1993, 35.) Kuitenkaan terveystieto ei ole suorassa yhtey-

16 16 dessä terveyskäyttäytymiseen, kuten aikaisemmin oletettiin, vaan korkean tietouden omaavakin henkilö saattaa käyttäytyä epäterveellisesti (Kunttu 1997, 20). Mutta kun ihminen osaa arvostaa terveyttään (Härkäpää 1993, 35), on kiinnostunut siitä ja on kykenevä toimimaan sen hyväksi, voi hänen käyttäytymisensä olla myönteistä hänen terveytensä kannalta (Kunttu 1997, 20 ). Terveyden kannalta merkitykselliset tottumukset ja tavat muodostuvat vähitellen monien erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Niihin ovat osallisina ihmisen psykososiaalinen ympäristö - niin yksilön persoonalliset piirteet, sosiaaliset suhteet kuin yhteiskunnan rakenteellisetkin tekijät. Vaikka terveyskäyttäytymisen perustan katsotaankin kehittyvän varsin pysyväksi jo nuorena, käyttäytymismuutoksia tapahtuu kuitenkin läpi koko aikuisiän. (Kunttu 1997, 18.) Perhe ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat monin tavoin terveyskäyttäytymiseen. Sosiaalisten suhteiden laatu ja suhdeverkoston rakenne vaikuttavat esimerkiksi terveyspalveluidenkäyttöön; rakenteesta ja laadusta riippuen ne voivat joko edistää tai estää terveyspalvelujen käyttöä. Esimerkiksi kuuluminen sosiaaliseen ryhmään, jonka keskinäiset siteet ovat vahvoja ja jonka kulttuuriin kuuluu tietynlainen epäluottamus virallisia terveyspalveluja kohtaan, voi estää terveyspalvelujen käyttöä. (Geertsen 1988, 141.) Myös koulutus ja tulotaso vaikuttavat elintapojen kautta terveyskäyttäytymiseen (Gochman 1988, 10). Terveyskäyttäytyminen on osa ihmisen elämäntyyliä (Kunttu 1997, 18). Terveyskäyttäytymiseksi voidaan kutsua henkilön ominaisuuksia kuten uskomuksia, odotuksia, motiiveja, arvoja ja havaintoja. Myös erilaiset persoonallisuuden piirteet, tunnetilat ja käyttäytymisen muodot, toiminnat, tavat ja tottumukset liittyvät terveyden ylläpitämiseen, palauttamiseen ja parantamiseen. Terveydentila sinällään ei ole terveyskäyttäytymistä, mutta henkilön oma käsitys tai kokemus omasta terveydentilastaan tai sen muutoksesta voidaan lukea kuuluvaksi terveyskäyttäytymisen alueeseen. (Gochman 1988, 3.)

17 17 Kolbe (1988, 382) on jakanut terveyskäyttäytymisen yhdeksään luokkaan: Hyvinvointiin pyrkivä käyttäytyminen (wellness behavior): mikä tahansa itseään terveenä pitävän ihmisen käyttäytymisen muoto, jonka päämääränä on vielä paremman terveyden saavuttaminen. Ennaltaehkäisevä terveyskäyttäytyminen (preventive health behavior): mikä tahansa itsensä terveeksi kokevan ihmisen käyttäytymisen muoto, jonka tarkoituksena on ehkäistä sairaus tai todeta se oireettomassa vaiheessa. Sairastumisriskinsä kasvaneeksi kokevan terveyskäyttäytyminen (at-risk behavior): käyttäytyminen, jonka tarkoituksena on ehkäistä sairauden puhkeaminen tai todeta se oireettomassa vaiheessa, silloin kun henkilö kokee itsensä terveeksi, mutta pitää riskiään sairastua tavanomaista suurempana. Sairauskäyttäytyminen (illness behavior). sairaaksi itsensä kokevan henkilön toiminta tilansa määrittämiseksi ja oikean hoitokeinon löytämiseksi. Itsehoidollinen toiminta (self-care behavior): itseään sairaana pitävän henkilön toiminta oman voinnin kohentamiseksi, kun se tapahtuu pääasiassa ilman ammattihenkilön apua ja henkilö kykenee suoriutumaan normaaleista velvollisuuksistaan. Sairaan rooli (sick-role behavior): itseään sairaana pitävän henkilön toiminta, jolloin hän joutuu turvautumaan ammattihenkilön apuun sekä laiminlyömään osan velvollisuuksistaan. Raskauden ehkäisykeinot (reproductive behavior): raskauden ehkäisemiseen tarkoitetut toiminnot. Vanhempien terveyskäyttäytyminen (parenting health behavior): vanhempien toiminta lapsensa terveyden varmistamiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

18 18 Terveyteen liittyvä sosiaalinen toiminta (health-related social action): henkilön yksin tai yhdessä muiden kanssa suorittama toiminta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa terveydenhuollon palvelujen tarjontaan, kaupallisiin tuotteisiin, ympäristöön ja virallisiin säädöksiin. (Kolbe 1988, 382.) 3.2 Vietnamilainen terveyskäyttäytyminen Kuten edellä on käsitelty, terveydenhuoltohenkilöstön työtä helpottaa, jos se tuntee asiakkaansa, tässä tapauksessa vietnamilaisen, käyttäytymissyitä suhteessa terveyteen ja sairauteen sekä niiden huoltoon. Helposti saatamme tuomita tai väheksyä vieraan kulttuurin terveydenhuoltomenetelmää. Tuomisen (1998, 28) mukaan se on perusteetonta ja harkitsematonta, sillä maahanmuuttajalla saattaa olla vakaa usko entisessä kotimaassaan käytettyihin terveyden edistämisen käytäntöihin, ovathan ne auttaneet häntä ja hänen perhettään kautta vuosisatojen. Ihmisellä on suuri vastuu omasta terveydestään, koska hän tekee elämänsä varrella paljon ratkaisuja, jotka haittaavat tai edistävät sitä. Useimmat ihmiset haluavat pysyä terveinä ja vaikuttaa toimintakykynsä säilymiseen ja ylläpitämiseen. Terveyteen vaikuttavat sekä yksilölliset ja yhteisölliset että paikalliset ja globaaliset tekijät. (Stakes 1994, 8, 66.) Perinteisessä vietnamilaisessa lääketieteessä terveydenhuollon tapoja on monia. Yhdessä pyritään parempaan terveyteen parantamalla elämäntapoja, kuten levon, työn ja syömisen tasapainoa. Toisessa tavassa tauteja hoidetaan ja ehkäistään nauttimalla luonnonantimia lääkkeinä. Kolmannessa taas pyritään tavalla tai toisella lepyttämään ja karkottamaan pahat henget, jotka ovat taudinaiheuttajia. Nämä kaikki keinot elävät rinta rinnan ja ne ovat juurtuneet Vietnamin kansan perinteisiin kulkeutuen sukupovilta toisille. (Lopez 2004, 1-2.)

19 19 Itämainen lääketiede on kehittynyt Kiinan, Pohjois-Vietnamin ja muiden sen alueen etnisten kansojen keskuudessa. Tätä itämaista lääketiedettä kutsutaan myös 'Dong Y'-lääketieteeksi. Dong Y-teoria pohjautuu Qi:n vaikutusten tarkkailuun. (Hue Chan 2003, 1.) Qi on koko kiinalaisen lääketieteen peruskäsite (Hytönen 1997, 84). Qi on energiaa (Hue Chan 2003, 1), josta koostuu niin ihminen kuin koko maailmankaikkeuskin (Hytönen 1997, 87). Sillä on monta eri muotoa kuten ihmisen sisimmän energia (Qi), ruoan energia (Qi) ja mielen energia (Qi) (Hue Chan 2003, 2). Qi ilmenee ihmisessä aineellisena ja aineettomana, silmin havaittavina kudoksina ja nesteinä sekä myös henkisinä ominaisuuksina ja tunteina (Hytönen 1997, 87). Itämaisen lääketieteen mukaan Qi on myös "polttoaine" eli veri, joka on varastoitunut kehoomme. Kaikki Qi ihmisessä on periytynyt vanhemmilta (Hue Chan 2003, 2). Itämaisen lääketieteen mukaan ihminen voi myös tahdollaan vaikuttaa terveytensä säilymiseen tai sen menetykseen. Jos hänen tapansa työskennellä ja levätä, syödä ja juoda, käyttää aistejaan ja noudattaa halujaan ei sopeudu ympäristön oloihin, rytmeihin ja muutoksiin, hän asettaa elämän tasapainonsa ja terveytensä alttiiksi häiriöille. Tällaisista häiriöistä voi kehittyä sairaus. (Hytönen 1997, , 225.) Kehitysmaissa, joihin Vietnam lukeutuu, länsimaisen lääketieteen terveydenhuollon osuus on pieni ja etenkin maaseudulla sairaudet hoidetaan pääosin perinteisten hoitokeinojen avulla (Soivio 1995, 21).Vietnamilaiset eivät käy lääkärissä usein, eivätkä yleensä käytä länsimaisia lääkkeitä, ellei mitään erityisen vakavia taudin oireita esiinny (Minh Canh 1991, 64). Sitä vastoin luonnosta löytyvää lääkitystä käytetään runsaasti. Lääkitys, joka pohjautuu trooppisiin kasveihin ja eläimiin, on elänyt Vietnamissa kauan polveutuen perinteenä sukupolvelta, heimolta tai etniseltä ryhmältä toiselle. (Lopez 2004, 1.) Vietnamilainen farmaseutti Nguen Xuan Thu esittelee (2004, 1) Vietnamin eläinkuntaan perustuvaa perinteistä lääketiedettä ja lääkehoitoa. Hänen mukaansa hyönteiset, nilviäiset, kalat, matelijat ja nisäkkäät ovat yleisesti käytettyjä ja tehokkaita parannuskeinoja.

20 20 Pyörtymistä voi ehkäistä syömällä valkosipulia, vatsakipua helpotetaan nauttimalla inkivääriä ja pahoinvoinnin lievittämiseen juodaan tangerinestä (sitrus-hedelmä) tehtyä lientä. Pureskelemalla teelehtiä tai guava-hedelmän silmuja voidaan taas pysäyttää ripulin oireet. Punataudin oireita helpottamaan pureskellaan aprikoosin lehtiä. Lähes jokainen vietnamilainen ymmärtää, että flunssaa hoidetaan sipulilla terästetyllä riisivellillä tai pään alle sijoitetulla yrtti-tuoksuisella vaatteella. (Lopez 2004, 1.) Kun silkkiperhosen toukkaa nautitaan kuivattuna, on sen havaittu vaikuttavan parantavasti lasten kouristuksiin. Lisäksi sitä käytetään sukupuoliviettiä kiihottavana aineena. Silkki toukan uloste ehkäisee reumaa ja verenvuotoa. Diureettina eli nesteenpoistajina käytetään sirkkoja, joilta on poistettu jalat ja siivet. (Xuan Thu 2004, 1.) Hunajaa käytetään ravintona. Lisäksi on todettu sen parantava vaikutus vatsavaivoihin, kuivaan yskään ja laryngiittiin. Hunajaa käytetään myös voiteena paiseisiin, haavoihin ja palovammoihin. Lähiaikoina ollaan kyetty hyödyntämään myös mehiläisten myrkkyä. Sitä annetaan ihonalaisina injektioina reumaa, bronkiittista astmaa, korkeaa verenpainetta ja kroonista päänsärkyä vastaan. (Xuan Thu 2004.) Esi-isien hengillä ja terveydellä on suoranainen yhteys kiinalaisessa lääketieteessä. Vielä tuhat vuotta ekr. vainajien henkien hyvinvoinnista huolehtiminen oli tärkein tapa hoitaa omaa ja perheen terveyttä. Esi-isien lepyttäminen ei kuitenkaan ole jäänyt historiaan, vaan on osa tämän päivän itämaista uskoa terveyden hallintaan. (Hytönen 1997, 197.) Kun vietnamilainen sairastuu vakavasti, hän pyytää anteeksiantoa uhraamalla esi-isien hengille ruokaa ja rukoilee puhdistusta. Monet käyvät ennustajien, buddhalaisten munkkien, Tao-pappien tai noitien luona varmistuakseen taudin aiheuttaneesta hengestä. Toisinaan sairastava pidättäytyy ruoasta ja menee temppeliin yöpymään toivossa, että näkisi unessa taudinaiheuttaja-hengen, jotta voisi lepyttää sitä. Vietnamilainen raskaana oleva nainen käyttää amulettia suojellakseen sikiötä pahoilta hengiltä. Kun lapsi on syntynyt, hänen to-

21 21 dellista nimeään ei lausuta vuoteen, jotta pahat henget eivät huomaisi häntä, ja aiheuttaisi lapselle sairauksia. (Lopez 2004, 2.) "Cao Gio" (coining) on Kaakkois-Aasiassa yleinen hoitomuoto, kivun, kuumeilun, oksentelun ja päänsäryn hoitoon. "Coining"-hoitomuodossa mentholi-öljyä tai - voidetta levitetään kipeän ruumiinosan ylle; kylkiluiden väliin, joko selän tai rinnan puolelle, käsivarsiin tai selkärangan molemmin puolin. Kolikolla vedetään voimakkaita vetoja näiden kehonosien iholla. Hoidon taustalla on uskomus, että se poistaa "pahaa tuulta" ihmisestä. Toimenpidettä voi tehdä kaikenikäisille aina muutaman kuukauden ikäisestä vauvasta lähtien. Toimenpiteen voi suorittaa kuka tahansa aikuinen henkilö. Toimenpiteessä iholle tulee pinnallisia, remmin iskua muistuttavia jälkiä. Vietnamilaiset ja muut sen alueen kansat uskovat, että jos iholle jäävät jäljet ovat punaisen-violetit on "paha tuuli" lähtenyt ihmisestä, mutta jos jälki on vain punertava, on potilaan mentävä lisähoitoon lääkärin tai kansanparantajan vastaanotolle. (Shreiner 1981, Andrewsin 1998, 128 mukaan.) Kaakkois- Aasiassa ollessani huomasin, että tämä toimenpide on erittäin yleinen niin Kambodzhassa, Vietnamissa kuin Laosissakin. "Coiningia" tehtiin mm. toreilla ja kadun varsilla bambumatolla tai myyntilaverilla. "Cao Gio":ssa käytettiin usein kolikon asemasta myös metallilusikkaa. Myös kuppaus ("cupping") on yleinen kivun, kehosäryn ja pääsäryn hoitomuoto Vietnamissa. Siinä on ideana luoda iholle alipaine pienen kupin avulla. Kuppauksen uskotaan poistavan myrkyllisiä aineita kehosta. Mitä isompi mustelma kuppauksessa syntyy, sitä vakavampi sairauden uskotaan olevan. Kuppaus tehdään kahdella tai neljällä kupilla rintakehän molemmin puolin, vatsan alueelle, selkään tai yhdellä kupilla otsalle. Kuppaus on kivulias toimenpide. Sitä voidaan tehdä aikuisille, joskus myös varhaisnuorille. Muista Kaakkois-Aasian maista poiketen, joissa kuka tahansa aikuinen henkilö voi toteuttaa toimenpiteen, täytyy Vietnamissa toimenpiteen suorittajan olla osaava sairaanhoitaja tai kansanparantaja. (Shreiner 1981, Andrewsin 1998, mukaan.)

22 22 Yskän, kuumeen, kivun, ruokahaluttomuuden ja huimauksen yleisenä hoito- ja ehkäisykeinona käytetään "Bat Gioa" (pinching), eli "nipistelyä". Siinä tehdään etu- ja keskisormilla voimakkaita ja nopeita nipistysliikkeitä potilaan iholle. Ennen toimenpidettä ihoa hierotaan "Tiger Balm"-voiteella, joka on helposti imeytyvää, mentholia sisältävää voidetta. Toimenpide voidaan tehdä mm. otsalle, nenän varteen, kaulalle, rintakehän alueelle, olkavarsiin, selkään, joko selkärangan mukaisesti, tai selkärangan molemmin puolin. Uskotaan, että "Bat Giao" poistaa ihmisestä pahaa tuulta tai myrkyllisiä elementtejä. Toimenpiteen voi suorittaa aikuinen ihminen 10- vuotiaille ja sitä vanhemmille. Toimenpide on erittäin yleinen hoitokeino niin Vietnamissa kuin muissakin Kaakkois-Aasian maissa. (Shreiner 1981, Andrewsin 1998, 129 mukaan.) 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Suomessa asuvien vietnamilaisten terveyskäyttäytymistä. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä suomalaisen hoitohenkilökunnan tietoutta ja valmiutta kohdata vietnamilainen potilas tuntemalla hänen terveystapojaan ja tietämällä, kuinka heidän kulttuurissaan toimitaan. Tutkimustehtävänä on selvittää: 1. Minkälainen on vietnamilaisten terveyskäyttäytyminen Suomessa? 2. Käyttävätkö vietnamilaiset terveydenhuoltopalveluita? 3. Mitä mieltä he ovat terveydenhuoltopalveluista?

23 Tutkimusmenetelmät Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (1997, 161) mukaan kvalitatiivinen lähestymistapa tällaiseen aiheeseen on luonnollisin, koska aihetta on tutkittu vain vähän. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet nimenomaan muita, vieraita kulttuureja tutkivat antropologian piirissä (Alasuutari 2001, 231). Tutkijan tavoitteena on ilmiön olennaisten piirteiden tai yleisyyden määrittäminen sen tiedon perusteella, jonka hän on saanut tietyistä tilanteista. Ajattelu etenee yksityiskohtaisesta yleiseen. Induktiivisessa tutkimusprosessissa tiedot on kerätty erityisistä, yksittäisistä tapahtumista, ja näistä muodostetaan laajemmat käsitteet luokituksen avulla. Induktiivinen päättely lähtee yksityisistä tapauksista ja etenee abstraktimpaan suuntaan. (Krause & Kiikkala 1996, ) Koska laadullinen tutkimus on prosessiorientoitunutta, siinä korostuu esimerkiksi tutkimustehtävän, teoriamuodostuksen, aineistonkeruun ja aineistonanalyysin jatkuva ja joustava kehittyminen. Tällainen prosessinomainen tutkimusote vaatii tutkijalta joustavuutta ja kykyä tutkimuksen uudelleenlinjauksiin. (Kiviniemi 2001, ) 4.3 Teemahaastattelu aineistonkeruumenetelmänä Laadullisessa tutkimuksessa tutkija itse on aineistonkeruun väline (human instrument), joka luottaa mieluummin omiin havaintoihinsa ja keskusteluihin tutkittavien kanssa (Kiviniemi 2001, 68; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 155) kuin eri mittausvälineillä hankittuun tietoon (Hirsjärvi ym. 2001, 165). Laadullisessa tutkimuksessa käytetään menetelmiä, jotka vievät tutkijan lähelle tutkittavaa kohdettaan (Kiviniemi 2001, 68). Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston keruussa suositaan metodeja, joissa tutkittavan näkökulmat ja mielipiteet pääsevät esille (Hirsjärvi ym. 2001, 155).

24 24 Laadullisen tutkimuksen aineiston keruumetodeja on monia. Näitä ovat osallistuva havainnointi, teemahaastattelu, ryhmähaastattelu ja erilaisten dokumenttien ja tekstien analyysit. (Hirsjärvi ym. 2001, 155.) Aineiston keruumenetelmäksi tutkimustani varten valitsin teemahaastattelun. Teemahaastattelussa haastateltavan ajatukset tulevat todellisina esiin ja haastateltavalla on vapaus kuvailla aihetta monipuolisemmin kuin esimerkiksi valmiiksi vaihtoehtoja sisältävää kyselylomaketta käytettäessä. Haastattelun idea on yksinkertainen. Kun halutaan tietää, mitä joku ajattelee jostakin asiasta, kaikkein yksinkertaisinta ja usein tehokkainta on tietenkin kysyä sitä häneltä. Haastattelu on ikään kuin keskustelua, joka tosin tapahtuu tutkijan aloitteesta ja usein tutkijan ehdoilla, mutta jossa tutkija pyrkii vuorovaikutuksessa saamaan selville haastateltavilta häntä kiinnostavat asiat tai ainakin ne, jotka kuuluvat tutkimuksen aihepiiriin. (Eskola & Vastamäki 2001, ) Keskustelunomainen tietojen keruumenetelmä saa tutkittavat suopeiksi tutkimukselle, jolloin vapaamuotoiset, syvälliset keskustelut paljastavat asioita, joita tuskin voitaisiin saada selville muilla keinoin. Vuorovaikutuksen korostuessa tutkija saa mahdollisuuden lähestyä inhimillisen käyttäytymisen ehkä vaikeimmin tutkittavia ilmiöitä: tietoisuutta, aikomuksia ja elämyksiä. (Hirsjärvi j& Hurme 1995, 7-8.) Teemahaastattelussa haastattelun aihepiirit eli teema-alueet on etukäteen määrätty. Menetelmästä puuttuu kuitenkin kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Haastattelijan tulee varmistaa, että kaikki etukäteen päätetyt teema-alueet käydään haastateltavan kanssa läpi, mutta niiden järjestys ja laajuus voivat vaihdella haastattelusta toiseen. Haastattelijalla on tukilista käsiteltävistä asioista, ei valmiita kysymyksiä. (Eskola ym. 2001, ) (Liite 1) Haastateltavia oli melko vaikea löytää. Sain heihin kontaktin Suomi-Vietnamseuran ja ystäväni kautta. Tutkimukseen osallistui kolme vietnamilaista. Siihen, että kaikki olivat naisia ei ollut erityistä syytä. He asuvat pääkaupunkiseudulla.

25 25 Haastattelu kielenä oli suomi, sillä jokainen haastatteluun osallistuneista puhui hyvin suomea. Nuorin naisista oli 21-vuotias. Hän on syntynyt Keski-Vietnamissa. Suomessa hän on viettänyt aikaa 6 vuotta. Suomeen hän tuli vanhempiensa kanssa, jotka lähtivät etsimään parempia elinolosuhteita. Nainen opiskelee. Hän on vietnamin kansalainen. Pohjois-Vietnamista kotoisin oleva nainen oli 35-vuotias. Hän on ollut Suomessa 13 vuotta. Hänen äitinsä tuli Suomeen venepakolaisena, ja itse hän tuli Suomeen äitinsä seuraksi vuotta myöhemmin. Suomessa hän työskentelee. Hänellä on vietnamin kansalaisuus. Pisimpään Suomessa aikaa viettänyt (14 vuotta) nainen oli 24-vuotias. Hän on syntynyt Etelä-Vietnamissa. Hän tuli Suomeen YK:n perheen yhdistämisohjelman kautta. Hän Opiskelee ammattikorkeakoulussa. Hänellä on sekä vietnamin että suomen kansalaisuus. Jotta vuorovaikutus haastattelutilanteessa voisi olla luontevaa pyrin keventämään sitä. Toivoin, että sekä haastateltava, että haastattelija eli minä, voisimme olla rentoutuneita, epävirallisia, rehellisiä ja vapautuneita. Tämän toteutumiseksi tutustuimme hieman toisiimme. Lisäksi kerroin, että olen vieraillut Vietnamissa ja että pidän Aasiasta, jossa olen itsekin viettänyt yli puolet elämästäni. Tämän kaltaista haastattelun aloitusta suosii myös tohtori Matti Kortteinen (Eskola ym. 2001, 24-25). Ennen kuin aloitin haastattelun, kerroin haastateltavalle, mitä tutkimus koskee, mikä on sen tarkoitus ja miksi sen teen. Koin tarpeellisena kertoa myös, missä valmista tutkimusta säilytetään, jos hän tahtoo sitä myöhemmin tarkastella. haastateltavalleni hänen roolinsa haastattelussa, ja painotin sitä, että haastateltava voi keskeyttää haastattelun, jos hänestä siltä tuntuu. Jotta haastateltava kokisi turvallisena kertoa ehkä itselleenkin vaikeitakin asioita, kerroin hänelle, ettei hänen nimensä ja henkilöllisyytensä tule tutkimuksen missään vaiheessa esille

26 26 Haastattelu oli keskustelunomaista asioiden esille tuomista. Mielestäni ilmapiiri haastatteluissa osoittautui vapautuneeksi, ja rennoksi. Huomasin, että haastateltavat mielellään kertoivat asioistaan. Haastattelut suoritin tutkimukseen osallistuneiden toivomissa paikoissa. Yksi haastattelu suoritettiin haastateltavan työpaikalla ja toinen haastateltavan koulussa, rauhallisessa huoneessa. Kolmas haastatteluista tapahtui tutkimukseen osallistuneen naisen kotona, jolloin hänen miehensäkin oli osallisena haastattelutilanteessa. Vaikka kerroin miehelle, että myös hän voi osallistua keskusteluun otti hän mieluummin vaimonsa tukena olemisen roolin. 4.4 Analyysi Laadullinen tutkimus voidaan aloittaa mahdollisimman puhtaalta pöydältä ilman ennakkoasettamuksia tai määritelmiä. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään induktiivista aineiston analyysia, jossa lähtökohtana ei ole teorian ja hypoteesin testaaminen vaan aineiston monitahoinen ja yksityiskohtainen tarkastelu. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi on tarpeellista varsinkin silloin, kun tarvitaan perustietoa jonkin tietyn ilmiön olemuksesta. (Eskola & Suoranta 1998, 19; Hirsjärvi ym. 1997, 165). Vietnamilaisten terveyskäyttäytyminen Suomessa on melko uusi ilmiö. Sitä tutkittu aikaisemmin vain vähän, joten aioin analysoida ilmiötä haastatteluaineiston sisältöön pohjautuen. Kiviniemi (2001, 68) ehdottaa analysoimaan aineistoa jäsentämällä aineistosta käsin ne teemat, jotka ovat ilmiön kannalta merkityksellisiä. Haastattelutilanteessa käytin apuna nauhuria. Äänitetyt haastattelut kuuntelin moneen kertaan jonka jälkeen litteroin ne, eli tallensin haastatteluaineiston tekstimuotoon. Tekstit luin läpi moneen kertaan, pyrkien löytämään esiin tulevat pääteemat. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa aineisto ensin pelkistetään. Tällöin etsitään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Vastauksina ovat pelkistetyt ilmaisut aineiston termein. Aineiston termiä kutsutaan analyysiyksiköksi. Analyysiyksikkö voi olla sana, lause, lauseenosa, ajatuskokonaisuus tai sanayhdistelmä. Pelkistämisen

27 27 jälkeen aineisto ryhmitellään. Aineiston ryhmittelyssä samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistetään samaksi luokaksi. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, ) Helpottaakseni ryhmittelyä, alleviivasin samalla värillä samaan aihealueeseen kuuluvat analyysiyksiköt. Näitä alkuperäisiä ilmauksia olivat esim. syö, ruoka, liha, juo jne. Kaikkiaan nousi esille kahdeksan eriväristä luokkaa (analyysin vaihe 1 ks. taulukko 1). Latvalan & Vanhanen-Nuutisen (2001, 28) ohjeen mukaan nimesin nämä luokat antamalla kullekin sen sisältöä kuvaavan nimen. Esimerkiksi ilmaisut syö, ruoka, liha, juo jne. nimesin luokaksi ravitsemus (analyysin vaihe 2. ks. taulukko 1). Analyysia jatketaan abstrahoinnilla. Aineiston abstrahointivaiheessa yhdistetään samansisältöiset luokat, jolloin saadaan yläluokkia. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 29). Esimerkiksi yläluokka terveyteen vaikuttavat elämäntavat syntyi alaluokista ravitsemus, liikunta ja lepo (analyysin vaihe 3. ks. taulukko 1). Ennen kaavio 1:n syntymistä tein toisenlaisen analyysin, jonka otsikot ei niinkään noussut tutkimusaineistosta, vaan teoriasta. Tämän vaiheen koin vaikeaksi, sillä huomasin teorian ohjaavan minua enemmän kuin tutkimusaineiston. Tässä, kuten monissa muissakin tutkimuksen vaiheissa, ohjauksen merkitys oli olennainen asia tutkimuksen etenemisen kannalta. Kun ymmärsin sisällön analyysin todellisen merkityksen ja analysointitavan, kykenin nostamaan haastatteluista tulleet pääteemat, ja analysoimaan niitä.

28 28 5 TUTKIMUSTULOKSET 5.1 Terveet elämän ohjeet Haastateltavat kokivat terveyden tärkeäksi. Terveyden katsottiin koostuvan voimasta sekä fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Terveys on monien asioiden edellytys. Jos pysyy terveenä, voi tehdä työtä, saada lapsia, toimia haluamallaan tavalla tai elää rikkaasti (Vertio 2003, 44). Terveys on se voima, mikä antaa niinkun jaksamista ittelle, että miten niinkun toimintataso elämässä, työelämässä, opiskeluelämässä, perheessä. Minusta terveys on tärkeintä. No mä määrittelen terveys on sellanen, että mä voin hyvin henkisesti ja fyysisesti. Terveys on tosi paljon tärkeämpi kuin raha. Jos on terve, niin voi tienata, mutta jos ei ole terve ei oo mitään tuloja. Kyl sillon kun on terve niin jaksaa tehdä vaikka mitä. Joskus kokemus omasta terveydestä voi muuttua. Vaikka vietnamilaiset pitävät itseään terveinä ja vahvoina, kuitenkin eräs heistä totesi joutuvansa kohtaamaan sairauksia ja tartuntoja. Koulussa on flunssa niin se leviää ja tarttuu, ni sit vaikka itte luulee olevan sellanen kauheen terve, mutta toisaalta niinkun että se tarttuu. Yksikään haastatelluista ei tupakoi. Lisäksi he pyrkivät välttämään paikkoja, joissa altistuisivat tupakan savulle. "Maahanmuuttajien elinolot tutkimus" tukee ajatusta vietnamilaisten naisten vähäisestä tupakoinnista, sillä se osoittaa, että heistä vain 3 % tupakoi kun taas miehistä tupakoi 46 % (Nieminen 2003, 113). Mä välttelen niinkun tupakoinnin savusta. Se on yksi mistä mä en tykkää, se savu. Ärsyttää mua aina, jos, tai sit mua yskittää jos mä haiste-

29 29 len niinkun tupakansavua. Mä yritän niinkun vältellä niitä. Mun terveys on nyt heikompi. Ku mä hengittä kokoajan savu, tupakka. Tuntuu sillon, ennen tulin tänne töihin, ei mulla sillon mitään mä lopetan ihan, mutta en mä vielä löytänyt mitään parempaa työtä. Tää on tosi vaarallinen terveydelle. Edellinen kommentti osoittaa, kuinka terveyden tärkeys voi ohjata työpaikankin valintaa. Kaksi haastatelluistani henkilöistä kertoi, ettei käytä alkoholia ollenkaan. Kolmas haastateltavista ei puhunut alkoholin käytöstä. Eräs heistä kertoi myös, että vietnamilaiset eivät käytä huumausaineita. Näiden asioiden nähtiin vaikuttavan terveenä pysymiseen. Kysyessäni mistä sairaudet johtuu, eräs tutkimukseen osallistuneista vastasi seuraavalla tavalla: Ehkä elämäntavoista. Koska jos elätään ihan terveellisesti, ehkä ei tuu paljon sairauksia. Kyl eläämme aika terveellisesti. Emme polta, juo alkoholia, eikä käytä niinku huumausaineita Lepo Lepo on asia, jonka vietnamilaiset kokevat olevan yksi tärkeistä terveellisistä elämänohjeista. Yöunien lisäksi lepohetket työn jälkeen, kipeänä tai muutoin väsyneenä ollessa ovat heille arkisen jaksamisen edellytyksiä. Lepo, uni ja nukkuminen vaikuttavatkin suuresti ihmisen hyvinvointiin. Nukkumisen avulla ihminen tyydyttää välttämätöntä fysiologista tarvetta, unen tarvetta. (Pikkarainen 2001, 161.) Jos mua väsyttää, muutama tunti sillon, taas pirteenä. mä nukun säännöllisesti Nimenomaan säännöllinen ja tarpeeksi pitkä uni osoittautui tärkeäksi. Tutkimukseen osallistuneet katsoivat, että lepo estää sairauksien syntyä. Ihminen tarvitsee 7-9 tunnin yöunen, jotta mieli ja ruumis pysyisivät tasapainossa. Vähäinen unen määrä aiheuttaa sairastumisalttiutta. Unella on elintoimintoja palauttava, elvyttävä

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

FSD2338 Koulun hyvinvointiprofiili : alaluokat 4-6

FSD2338 Koulun hyvinvointiprofiili : alaluokat 4-6 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2338 Koulun hyvinvointiprofiili 2005-2006 : alaluokat 4-6 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus Maahanmuuttajat ja HIV / Tiittala

Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus Maahanmuuttajat ja HIV / Tiittala Maahanmuuttajat ja HIV Paula Tiittala Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus 2.2.2017 1 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Terveydenhuollon EL, väitöskirjatutkija, asiantuntijalääkäri Päätoimi Sivutoimi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot