1. Uskonto kehitysajattelussa ja tutkimuksessa - uskonto ollut näkymätön sekä kehitysteorioissa että -politiikassa ja käytänteissä viime aikoihin asti
|
|
- Tuula Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 101 Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi Uskonto ja kehitys Afrikassa yleensä ja Tansaniassa erityisesti Päivi Hasu,, FT 1. Uskonto kehitysajattelussa ja tutkimuksessa 2. Uskonto, kehityspolitiikka ja käytännöt - Kirkot, uskonnolliset kansalaisjärjestöt ja kehitys 3. Uskonto ja kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit - Kristilliset kirkot Afrikassa yleistä -Kirkot ja demokratisoituminen - Helluntailaiskarismaattisuus Afrikassa Menestyksen teologia Henkivalloista vapautuminen - Tansanialaisia esimerkkejä Aikaisemmin opittua (Koponen) Kehitysmaatutkimuksen tehtäviä: 1. Tuottaa kehitysmaita koskevaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään ja selittämään kehitysongelmia 2. Tarkastelee developmentalismia kriittisesti Developmentalistinen kompleksi: diskurssit, toimintatavat, instituutiot ja rakenteet, jotka ovat kasvaneet kehityksen käsitteen ympärille (avunantajat, myös kirkot, Maailmanpankki, kehitysmaatutkimus jne.) Uskonto ja kehitys: tieteellinen keskustelu, kehitysavun käytänteet ja kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit 1
2 1. Uskonto kehitysajattelussa ja tutkimuksessa - uskonto ollut näkymätön sekä kehitysteorioissa että -politiikassa ja käytänteissä viime aikoihin asti - Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (1904) - modernin kapitalismin synnyn taustalla protestanttinen (Calvinismi) etiikka ja moraali - askeettinen elämä pelastuksen kannalta välttämättömiä - askeettisuus tässä maailmassa ja taloudellinen toimeliaisuus tuottivat ylijäämää ja investointeja - rationaalinen maailmankuva ja uskonnollisuuden / taikauskon häviäminen modernisaation myötä sekularisaatio - modernisaatioteoria vallalla luku - talouskasvu oli kehityksen ja modernisaation mittari - modernisaatio ja sekularisaatio: moderni rationaalisuus korvaa uskonnollisen maailmankuvan - uskonnollisuus oli kehityksen este - tämä tapahtuisi modernisaation ja kehityksen myötä ennen pitkää kaikkialla - sekularisaatio Euroopassa mutta ei esim. Amerikassa --> Eurooppa on maailmanlaajuisesti poikkeus - valtion / politiikan ja kirkon / uskonnon erottaminen toisistaan Euroopassa perinne - "uskonto on yksityisasia" 2
3 World Development -lehden erikoisnumero "Religion and Development - Kehitysteorioiden painopiste siirtyi vähitellen talouskasvusta köyhyyden vähentämiseen (Koponen) - Nobelisti, taloustieteilijä Amartya Sen: tulot ja talouskasvu eivät ole riittävä kehityksen indikaattori arvopohjainen teoria inhimillisestä kehityksestä (human development) kehityksen perustuttava ihmisten omille arvoille - inhimillinen kehitys seurausta niistä ihmisten arvokkaina pitämistä asioista, joita he kykenevät tekemään (capability) ---> uskonnollinen maailmankuva vaikuttaa näihin arvoihin (Sen ei tosin juurikaan tutkinut) Mitä sitten tapahtui? - maailmapolitiikka ja -historia osoittivat sekularisaatioteorian heikon selitysvoiman: - Iranin vallankumous ja Ajatollah Khomeini Kristillisen oikeiston nousu Yhdysvalloissa - 11 syyskuuta tapahtumat kyseenalaistivat uskonnon merkityksen vähenemisen - nyt nähtävissä: - poliittisen islamin nousu - uskonnon merkityksen yleinen lisääntyminen ihmisten elämässä (herätysliikkeet ja evankelikaalinen kristillisyys) 3
4 2. Uskonto, kehityspolitiikka ja käytännöt - modernisaatioteoriat: kehityspolitiikan tavoitteena luoda edellytykset talouskasvulle luvulta lähtien uus-liberaali talouspolitiikka ja rakennesopeutusohjelmat esim. Afrikassa --> valtion roolin väheneminen - kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen roolin kasvaminen palvelujen tarjoajina - samalla uskontotaustaisten organisaatioiden roolin voimakas nousu - ottivat valtion tehtäviä hoitaakseen - Maailmanpankin johtaja James Wolfensohn ja Canterburyn arkkipiispa Lordi Carey - World Faiths Development Dialogue Maailmanpankin projekti Voices of the Poor -projekti: uskonto ja uskonnolliset organisaatiot ovat köyhien elämässä olennaisia hyvinvoinnin kannalta Uskonnollistaustaiset kansalaisjärjestöt ja kehitys Donorien kritiikki hallitusten korruptiota vastaan 1980-luvulla tärkeimmät avustajatahot muuttivat apupolitiikkaa NGO:n kasvu sekä määrällisesti että budjeteissa mitattuna FBO Faith Based Organization Suuria esim. World Vision, Caritas, Christian Aid Donorit tavallisesti avustaneet valtavirtakirkkoja, nykyisin myös muita Arvio: FBO:t nyt suuremmassa roolissa kuin sekuläärit NGO:t Maailmanpankki: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kirkot ja uskonnolliset organisaatiot vastaavat yli 50%.sta terveys- ja koulutuspalveluista Osittain seurausta talousreformien seurauksista 4
5 Suomen ulkoministeriön kumppanuusohjelma Uskonnolliset organisaatiot: Kirkon Ulkomaanapu Suomen Lähetysseura Suomen World Vision Fida International Frikyrklig samverkan 3. Uskonto ja kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit 5
6 Kristinusko Afrikassa Kristinusko maailmassa ennuste
7 Kolme aaltoa : Kirkot ja demokratisoituminen 1. Itsenäistymisen aika Afrikassa 1960-luvulla 2. Siirtyminen demokraattiseen monipuoluejärjestelmään luvulla 3. Kolmas kausi debatit luvuilla - perustuslain muuttaminen valtakausien jatkamiseksi Kirkot ja demokratisoituminen 1. Itsenäistymisen aika Afrikassa 1960-luvulla - Rajallinen rooli itsenäistymisessä - Yleinen käsitys: kirkkojen rooli olisi vähäisempi itsenäisessä Afrikassa - Moniin maihin sotilashallinto tai yksipuoluejärjestelmä - Öljykriisi, taloustaantuma 1970-luvulla - Kirkoista vaihtoehtoinen yhteiskunnallinen vaikuttaja 7
8 Muistoja menneiltä vuosikymmeniltä... Idi Amin, Uganda Jean Bédel Bokassa (I), Emperor of the Central African Empire (autokraattinen monarkia) lisää muistoja afrikkalainen kleptokratia Relatives and associates of Mr Moi siphoned off more than 1bn of government money Mobutu Sese Seko, Zaire / Democratic Republic of Congo Third on the world ranking list (by Transparency International) of self enriching leaders 8
9 2. Siirtyminen demokraattiseen monipuoluejärjestelmään - Siirtyminen monipuoluedemokratiaan 1980-luvun lopulta lähtien - Rakennesopeutusohjelmien ja muiden talousuudistusten seuraamukset - Demokratiavaatimuksia sekä ulkoapäin donoreilta että kotimaiselta kansalaisyhteiskunnalta, myös kirkoilta -Kirkkojen ja uskonnollisten johtajien ambivalentti rooli: kirkot organisaatioina olleet osin riippuvaisia suhteista valtaa pitäviin - Kirkot ryhtyivät välittäjiksi hallitusten ja kansalaisten välillä ja tukivat demokratiavaatimuksia 3. Kolmas kausi debatit Yritykset muuttaa perustuslakia jotta se sallisi useamman kuin kaksi virkakautta presidentille 1990-luvun puolivälissä kirkot osallistuivat yhteiskunnalliseen keskusteluun Sekä katoliset että anglikaaniset piispat Etelä-Afrikassa kirkolla merkittävä rooli apartheidin purkamisessa Evankelikaaliset kirkot usein poliittisesti yleensä vähemmän aktiivisia 9
10 Globaali helluntailaisuus Afrikassa Yleistä - Helluntailaisuuden kolme aaltoa - Yleistä Afrikasta Opilliset piirteet - Menestyksen teologia - Demonit ja henkivalloista vapautuminen Tansanialaisia tapausesimerkkejä Mitä on helluntailais-karismaattisuus? Osa laajempaa evankelikaalisen kristillisyyden kenttää Pyhän Hengen voima ja armolahjat: kielillä puhuminen, rukousparantaminen, profetointi Raamatun auktoriteetti Henkilökohtainen kääntymys 10
11 Helluntailaisuuden kolme aaltoa 1) Ensimmäinen aalto: Azusa Streetin herätysliike Los Angelesissa ) Toinen aalto 1960-luvulla herätysliike protestanttisten ja katolisen kirkon sisällä 3) Kolmas aalto1980:lta lähtien itsenäiset karismaattisen kirkot Asuza Street 11
12 Helluntailais-karismaattisuus maailmalla Helluntailaisuus ja karismaattisuus Afrikassa 12
13 Maakohtaisia arvioita Afrikasta Yli 20% väestöstä Nigeria, Ghana, Zimbabwe, Etelä-Afrikka, Congo-Zaire, Kenia, Angola, Sambia ja Uganda 10% - 20% Congo-Brazzaville Brazzaville, Keski-Afrikan tasavalta, Malawi, Rwanda, Burundi, Liberia ja Mosambik Alle 10%: Tansania, Norsunluurannikko, Burkina Faso, Etiopia, Kamerun, Madagascar ja Sudan Yleisiä piirteitä Protestanttisen kristillisyyden nopeimmin kasvava muoto maailmanlaajuisesti Sekä kaupungit että maaseutu nouseva keskiluokka ja köyhät Selittäviä tekijöitä: globalisaation aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset, uskonnon merkitys selviytymiskeinona, verkostojen ja solidaarisuuden merkitys Ei yleensä liity aktiiviseen poliittiseen toimintaan vaikka jotkut johtajista kannattavat Kristillisyyden yleinen karismatisoituminen vaikuttaa myös vakiintuneiden kirkkokuntien sisällä 13
14 yleisiä piirteitä Pyhä Henki ja sen armolahjat: kielillä puhuminen, rukousparantaminen ja profetointi Siteiden katkaiseminen menneeseen elämään haastaa patriarkaaliset ja ikään perustuvat sosiaaliset hierarkiat Ydinperheen ja yksilöllisyyden korostuminen yhteisöllisyyden sijaan Helluntailais-karismaattiset hyveet - työ, itsekuri jne. liitetty usein länsimaiseen varhaismoderniin aikaan ja Protestanttiseen etiikkaan Vetoaa ihmisryhmiin, jotka näkevät mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun, vapauteen, omaan edistykseen jne. 1. Menestyksen teologia Being poor is a sin when God promises prosperity Prosperity gospel tai health and wealth gospel Tosiuskovalla oikeus terveyteen ja vaurauteen ja se saavutettavissa tässä elämässä uskoa tunnustamalla Kääntäen: köyhyys ja menestyksen puute ovat uskon vähyyden indikaattoreita Saaminen edellyttää antamista Jumalalle kirkkojen ja pastoreiden varainhankintaa Jos haluat rikastua nopeasti perusta oma kirkko 14
15 Menestyksen teologia Afrikassa Laajalle levinnyt oppi helluntailais-karismaattisissa kirkoissa Kaikupohja afrikkalaisessa maailmankatsomuksessa: uskonnon yhteys aineelliseen hyvinvointiin Tutkimukset: Vanhat itsenäiset afrikkalaiset kirkot auttoivat ihmisiä selviytymään imperialistisen kapitalismin kanssa Nykyinen helluntailais-karismaattisuus auttaa tulemaan toimeen uusliberalistisen talouden seuraamusten kanssa Ensimmäisen aallon helluntailaisuudella yhtymäkohtia Max Weberin protestanttiseen etiikkaan Kolmannen aallon helluntailais-karismaattisuus on arvopohjaltaan ja opeiltaan toisenlainen 2. Demonit ja henkivalloista vapautuminen Jatkuva hengellinen sodankäynti maailmassa ja ihmisen elämässä hyvien ja saatanallisten voimien välillä Terveys ja menestys vaarassa Saatanan tekosia Henkivalloista vapautumisen rituaalit ja rukoukset Afrikassa usko henkiin ja noituuteen yleistä helluntailais- karismaattisuus istuu hyvin afrikkalaiseen maailmankuvaan Tärkeää: helluntailais-karismaattisuus leviää tehokkaasti koska se suhtautuu vakavasti paikalliseen maailmankuvaan paikalliset kategoriat säilyvät samalla kun niistä sanoudutaan irti ONGELMA: epäonnen ja köyhyyden selittäminen henkivalloilla poistaa inhimillisen vastuun ja rakenteellisten syiden roolin 15
16 Efatha Ministry MENSA OTABIL 16
17 GLORY OF CHRIST CHURCH TANZANIA KIRJALLISUUTTA Belshaw, D., R. Calderisi and C. Sugden (eds) Faith in Development: Partnership between the World Bank and the Churches of Africa.. Washington: World Bank. Berger, J Religious Nongovernmental Organizations: An Exploratory Analysis. Voluntas 14(1), Bornstein, E The Spirit of Development: Protestant NGOs, Morality and Economics in Zimbabwe. Stanford: Stanford University Press. Clarke, G Faith Matters: Faith-based Organizations, Civil Society and International Development. J. Int. Devel. 18(6), Clarke, G. and M. Jennings (eds.) Development, Civil Society and Faith-Based Organizations: Bridging the Sacred and the Secular.. Basingstoke: Palgrave. Deneulin, S. and M. Bano Religion in Development: Rewriting the Secular Script.. London: Zed. Deneulin, S. and C. Rakodi, Revisiting Religion: Development Studies Thirty Years On. World Dev. 39(1), Haynes, J Religion and Development: Conflict or Cooperation?? Basingstoke: Palgrave Macmillan. Marshall, K Development and Religion: A Different Lens on Development Debates. Peabody J. Educ. 7 6 (3-4), Marshall, K. and R. Marsh, (eds) Millennium Challenges for Development and Faith Institutions. Washington: World Bank. Marshall, K. and M. Van Saanen Development and Faith: Where Mind, Heart and Soul Work Together.. Washington: World Bank. Rakodi, C Understanding the Roles of Religions in Development: The Approach of the RaD Programme.. Birmingham: Religions and Development Research Programme WP 9. Ter Haar, G. and S. Ellis The Role of Religion in Development: Towards a New Relationship between the European Union and Africa. Europ. J. Devel. Res. 18(3), Tyndale, W Idealism and Practicality: The Role of Religion in Development. Development 46(4), Ver Beek, K.A Spirituality: A Development Taboo. Dev. Pract. 10 (1), Weber, M. 2002[1930]. The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism., Oxford: Blackwell. Woodberry, R. D The Economic Consequences of Pentecostal Belief. Society 44(1),
RUKOILEMALLA LUKUTAITOA JA DEMOKRATIAA?
Rukoilemalla lukutaitoa ja demokratiaa? Uskonnon ja kehityksen vaiettu suhde 071 perusteluja RUKOILEMALLA LUKUTAITOA JA DEMOKRATIAA? USKONNON JA KEHITYKSEN VAIETTU SUHDE Suomen valtio rahoittaa lähetystyötä
Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40
Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan
Millainen on Latinalaisen Amerikan uskonnollinen kenttä tällä hetkellä? Elina Vuola SUOL talvipäivät
Millainen on Latinalaisen Amerikan uskonnollinen kenttä tällä hetkellä? Elina Vuola SUOL talvipäivät 31.1.2009 Uskonnollinen pluralismi Lat.Am. uskonnollinen kenttä aina ollut heterogeeninen Lat.am. katolisuus
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio
Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja?
Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja? Olli-Pekka Lehmussaari 9.3.2010 Sisältö Valuuttarahasto - hyvä vihollinen? Valuuttarahasto - viimeinen oljenkorsi? Tulevaisuuden haasteet Kansainvälinen
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 8.9. 2011 http://blogs.helsinki.fi/kehitysmaatutkimus/ Luennon teemoja Kehityksen idea ja idean merkitys Kieli ja maailma: käsitteiden tehtävät Kehityksen kolme
Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet
Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää
USKONTO. Opetuksen tavoitteet
USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.
LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.5.2014 COM(2014) 319 final ANNEXES 1 to 7 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen
Globaalin kehityksen epävarmuus
Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC
Miksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa?
Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 11.9.2012 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi Miksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa? Kehityskäsitteiden
Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa
Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI
5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita?
Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 13.9.2011 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi, 09-191 24261 Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaa
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali
kristinuskon eteläistyminen Opetusmateriaali Miksi uskonnoista on hyvä tietää? Maailmamme on monikulttuurinen Uskonto on olennainen osa kulttuuria USKONNOLLINEN LUKUTAITO eli uskonnon merkityksen tiedostaminen
Kristinusko, islam ja kehitysyhteistyö afrikkalaisessa kontekstissa
TÄSSÄ NUMEROSSA IN THIS VOLUME TIMO VASKO Esipuhe Foreword PÄIVI HASU Globaali helluntailaisuus, kulttuurinen (epä)jatkuvuus ja talous Tansaniassa MARKKU HOKKANEN Parantaminen, kristinusko ja lähetystyö
Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin
Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS Johdatus perusteisiin Copyright 2016 kirjoittajat ja Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät
KRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö
KRISTINUSKO AASIASSA Luku 21 Ydinsisältö Ota kantaa! Kristinusko on aasialainen uskonto Lähi-itä Kristinusko syntyi Aasiassa, Palestiinassa, vanhimmat kirkot löytyvät Lähi-idästä. v.201 Edessan kuningas
Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL
Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten kirkkojen tekemät yhteisöt muodostavat monimuotoisen ryhmän. Niillä on eri korostuksia, ja ne jakaantuvat edelleen useimpiin pienempiin
Uusi Erasmus-ohjelma ja globaali liikkuvuus
Uusi Erasmus-ohjelma 2021-27 ja globaali liikkuvuus Anni Kallio Opetushallitus Erasmus+ koordinaattoritapaaminen 5.4.2019 Ohjelmaesitys 05 / 2018 10/04/2019 Opetushallitus 2 Ohjelmaehdotuksen lähtökohtia
Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
MDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
VALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Sisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta
How can university education answer to local needs?
DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education
Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si
Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla
Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?
KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? Kehitysyhteistyö kenttäperspektiivistä; mikä on muuttunut (melkein) 30 vuodessa: Lähestymistapa ja fokus Kehitys ja vaikutukset Lähtökohtana omat kokemukset
Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
Kokonaisvaltaisuus lähetyksen ja kehityksen yhdistäjänä
Kokonaisvaltaisuus lähetyksen ja kehityksen yhdistäjänä Suomen Lähetysseuran identiteetin retorinen rakentuminen Maria Palmusaari Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden
Pienen mittakaavan neuvostojournalismia
17.11.2006 Pienen mittakaavan neuvostojournalismia Ylioppilaslehti on käynyt Sambiassa tutustumassa paikallisten homojen oloihin. 1 Haastateltavaksi on saatu Chivuli Riva Ukwimi, 27. Sambiassa homous on
Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne
Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta
Afrikka vai monta Afrikkaa mistä löytyvät ylihuomisen kasvumarkkinat? Johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.1.
Afrikka vai monta Afrikkaa mistä löytyvät ylihuomisen kasvumarkkinat? Johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.1.2013 Globaali talous murroksessa cleantech on win-win Suomelle ja kehittyville
Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00
Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys
Lyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere
VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja
5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
Katastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 25.11.2008 VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN Korvauslaji: Voimassa oleva taso Uusi taso Muutos-%
URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.
URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment
USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
Uskontodialogi ja paikalliset verkostot
Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Tuomas Martikainen 11/12/2014 1 Sisältö Uskontodialogi Uskonnollinen muutos Suomessa Uskontodialogin vaiheet Suomessa Uskonto ja paikalliset verkostot Q & A http://kultainensaanto.files.wordpress.com/2010/09/dsc018831.jpg
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet Afghanistan x x Alankomaat Alankomaiden Antillit Albania Algeria x x Amerikan Samoa
I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
8.1.2019 1 I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2019 Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat
Kokopäiväraha, kun matka kestänyt yli 10 tuntia 42,00. Osapäiväraha, kun matka kestänyt yli 6 tuntia 19,00
1 (8) I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2018 :n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2018 seuraavat:
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
Tulevaisuuden arvoperusta
Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO
-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
Maahanmuuttajien tartuntatautien seulonta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset
Maahanmuuttajien tartuntatautien sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset Päivitetty 22.5.2019 Tämä suositus ohjaa tarttuvien tautien a ulkomaalaistaustaisilta Suomeen muuttavilta henkilöiltä.
Kokopäiväraha, kun matka kestänyt yli 10 tuntia 41,00. Osapäiväraha, kun matka kestänyt yli 6 tuntia 19,00
1 (8) 16.1.2017 I.TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2017 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten
Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK
Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16
5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Kasvavan väestön maailma
Kasvavan väestön maailma 1. Täydennä väestönkasvun yhtälöön seuraavat sanat: väestönkasvu, muuttoliike, syntyvyys, kuolleisuus. + =. Tutki oheista diagrammia väestönkasvusta. miljardia 8 4 a) Milloin maapallon
Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
0 MK 29.12.2010 1(3) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2011 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2011 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus
6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Muurahainen ja heinäsirkka
-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
JÄSENTIEDOTE TYÖMARKKINAT 10/2009 SK, MK 23.12.2009 1 (3) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 Teknologiateollisuus
W2E & Bioenergy workshop Helena Saren
W2E & Bioenergy workshop 22.11. Helena Saren Ehdotus vuoden 2017 toimenpiteille Maa Fokus Aktiviteetit Aasia Indonesia Bio/Jäte Fact-finding projektilistaus (GP), 5/2017 ministeridelegaatio + B2B tapaamiset
Ekumeniikka ja uskontodialogi. Syyslukukausi 2017
Ekumeniikka ja uskontodialogi Syyslukukausi 2017 Opintojakson suoritus luennot (22t) + kirja (Risto Saarinen, Johdatus ekumeniikkaan) (yht. 3 op) oppimispäiväkirja tai tentti tentissä 2 kysymystä (3 vaihtoehtoa)
Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä
Päivärahat 2012 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä (euro) Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00
SOVELLETTAVAT YKSIKKÖKUSTANNUSTEN KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT YKSIKKÖKUSTANNUSTEN KORVAUSMÄÄRÄT AVAINTOIMI 2 STRATEGISET KUMPPANUUDET 1. Hankkeen hallinto ja toteutus Tuki koordinoivan organisaation toimintoihin: 500 EUR / kuukausi Tuki muiden osallistujaorganisaatioiden
5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
U L K O A S I A I N M I N I S T E R I Ö N M Ä Ä R Ä Y S K O K O E L M A
OSASTO OIKEUDELLINEN OSASTO MÄÄRÄYS OHJE NRO 112 KOHDERYHMÄT PÄIVÄMÄÄRÄ 14.02.2006 VOIMASSAOLOAIKA TOISTAISEKSI TOIMIVALTA Puolustustarvikkeiden maastavientiä ja kauttakuljetusta koskevista yleisistä suuntaviivoista
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Anja Onali 4.10.2012 4.10.2012 1 Historiaa Lähetystyöllä pitkät perinteet Ensimmäinen määräraha valtiolta 1974 (300 000 mk) 1985 Kepa perustetaan 1986
Maahanmuuttajien tartuntatautien seulonta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset
Maahanmuuttajien tartuntatautien seulonta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset Päivitetty 23.8.2019 Tämä suositus ohjaa tarttuvien tautien seulontaa ulkomaalaistaustaisilta Suomeen muuttavilta
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
KANSALAISJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ. Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö Outi Hakkarainen,
1 KANSALAISJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö Outi Hakkarainen, 19.11.2004 LUENNON SISÄLTÖ Kansalaisjärjestö? Kehitysyhteistyö? Käsitteistä Kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö
Demokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:
Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat
USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie
Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän
IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme