Materiaalivirrat tehokkaaksi s. 12. Mihin sähköä kuluu kotitalouksissa s. 8. Aloita OnOff -suhde s. 15. Muista aina liikenteessä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Materiaalivirrat tehokkaaksi s. 12. Mihin sähköä kuluu kotitalouksissa s. 8. Aloita OnOff -suhde s. 15. Muista aina liikenteessä s."

Transkriptio

1 Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Mihin sähköä kuluu kotitalouksissa s. 8 Aloita OnOff -suhde s. 15 Muista aina liikenteessä s. 16 Materiaalivirrat tehokkaaksi s. 12

2 3 I 2008 SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus AJASSA 4 Rakentamismääräyksiin tiukennuksia Kauppakeskukseen päästötöntä kylmätekniikkaa Ammattikeittiöt energiatehokkaiksi 5 Ikkunoiden energialuokitus auttaa valinnassa Kunnille energiankäytön tehostamissuunnitelma 6 Yhteistoimin direktiivien kimppuun Energiatehokkuutta joukkoliikenteelle ENERGIAKATSELMUKSET 7 Energiakatselmukset ja jatkuva parantaminen KOTITALOUDET 8 Kodin valaistuksessa on tehostamisen varaa 9 Vertaile energiatehokkaimpia laitteita 10 Lämmityskattilan tarkastus säästää energiaa, ympäristöä ja rahaa LIIKENNE 16 Muista aina liikenteessä... Seppo Pyrrön kolme vuosikymmentä 17 Ajotapaa kannattaa päivittää TURKKI 18 Energiansäästöä edistetään Turkissa SATTUMIA 19 Vanamo -hankkeella kestävyyttä Päijät-Hämeessä Energiatoimisto Pohjois-Pohjanmaalle 20 Ilmastolähettiläs Johanna Uudet tuulet tuulivoimalla 21 Kurjenmiekka 22 Tapahtumakalenteri 22 Motivan uutisia 11 Kylmäsäilytystä energiatehokkaasti MATERIAALITEHOKKUUS 12 Materiaalivirrat tehokkaaksi ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO 14 Jätä vihreä sormenjälki 15 Tehokkaat ja helpot energiansäästövinkit Energiansäästöviikko pähkinänkuoressa Teemaviikko houkuttanut mukaan uusia viettäjiä 15 Valtakunnallinen Energiansäästöviikko Teemaviikkoa on vietetty Suomessa jo kymmenen vuoden ajan ja siihen osallistuu vuosittain satoja yrityksia ja yhteisöjä. Energiansäästöviikkoa vietetään Katso helpot säästövinkit sivulta 15. X P R E S S U S K O Kuva: Gary Wornell / Leuku VOIDAANKO meitä arvioida sillä perusteella, kuinka paljon erilaisia materiaaleja eli erilaisia luonnonvaroja kulutamme henkilöä kohti? Suomalaisten omaan käyttöön kuluu paljon biomassaa, rakentamisen ja teollisuuden mineraaleja sekä fossiilisia polttoaineita. Erottaudumme selvästi EU:n vanhoista jäsenvaltioista, vain uudet jäsenmaat ovat tässä suhteessa meitä kuluttavampia. Myöskään kansantuotteella mitattuna Suomi ei näytä eurooppalaisten tilastojen valossa erityisen materiaalitehokkaalta. Selityksiä toki löytyy. Meillä on paljon raskasta teollisuutta. Asumme harvaan asutussa maassa, jossa tiekilometrejä on paljon ja uusia rakennetaan koko ajan. Myös muu rakentaminen on vilkasta. Suomalaiset asuivat aiemmin kovin ahtaasti ja vaurastumisen myötä väljän asumisen onni on yhä useammalle mahdollista. Monilla on myös kaksi kotia. Ilmastomme on kylmä, lämmitystä tarvitaan suurimman osan vuotta. MOTIVAN työstä materiaalitehokkuuden parissa kerrotaan tässä lehdessä sivuilla 12 ja 13. M O T I V A I S P O! Lähteet: EEA Sustainable use and management of natural resources, EEA Material intensity of European economies 2 MOTIVA XPRESS 3/2008

3 PÄÄKIRJOITUS Kuva: Jari Aalto / Motiva Oy HENRIK ÖSTERLUND yksikönpäällikkö Motiva Oy Motiva materiaalitehokkuuden asialla Motivan työsarkaan on tullut mukaan materiaalitehokkuus energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian rinnalle. Taustatyötä yksikön perustamiseksi tehtiin jo viime vuonna, ja tänä syksynä yksikön toiminta käynnistyi todenteolla. Tärkeä kilpailutekijä Materiaalien ja palveluiden tehokas käyttö on yrityksille keskeinen kilpailutekijä. Jotta tehokkuutta voitaisiin parantaa, on käyttö ja tehostamismahdollisuudet tunnettava. Motivassa on laaja kokemus energiakatselmuksista. Tätä tietotaitoa voimme käyttää hyväksi, kun kehitämme yhteistyökumppaniemme kanssa materiaalitehokkuuden tarkasteluihin katselmusmenettelyjä ja -työkaluja. Motiva hakee parhaillaan eri toimialoilta halukkaita yrityksiä materiaalitehokkuuden katselmusmenettelyjen kehittämiseen. Tähän työhön saamme taustatukea eri tahoilta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi alkuvuodesta materiaalitehokkuutta käsittelevän oppaan yrityksille. Myös Tekes korostaa uusissa linjauksissaan voimakkaasti materiaalitehokkuutta. Oikeaa otetta julkisiin hankintoihin Materiaalikatselmusten ohella Motiva käynnistää julkisten hankintojen tueksi neuvontapalvelun, joka helpottaa ja varmistaa ympäristöominaisuuksien huomioimisen suurissa hankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristöteknologian, energiahuollon, joukkoliikenteen, vesihuollon tai jätehuollon investoinnit. Neuvontapalvelu tasoittaa tietä innovatiivisille ympäristöteknologiaratkaisuille sekä verkottaa osaajat, tarjoajat ja tilaajat. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä ekotehokkaiden yritysten kilpailukykyä edistämällä uusien ympäristömyötäisten tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen kysyntää. Hanke toteuttaa osaltaan kansallista toimintaohjelmaa, joka on laadittu ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi (Sitra 2007). Kannustavaa yhteistyötä Materiaalitehokkuuden edistämiselle on ainakin kolme merkittävää taustatekijää tai kannustinta, jotka voivat vaikuttaa yhdessä tai erikseen. Niitä ovat kustannukset, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönäkökohdat. Materiaalitehokkuuden edistämiseen liittyvä tehtäväkenttä on laaja ja haastavakin johtuen erilaisten materiaalivirtojen valtavasta määrästä. Toistaiseksi mitään määrällisiä mitattavia valtakunnallisia tavoitteita ei ole eikä oikein voikaan olla. Jotta sellaiset voitaisiin asettaa, pitäisi materiaalivirroista tunnistaa merkittävimmät niin määrällisesti, taloudellisesti kuin laadullisestikin. Materiaali- ja energiatehokkuus ovat suoraan kytköksissä toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden, joten on järkevää edistää niitä rinta rinnan. Eikä Motiva tietenkään toimi yksin materiaalitehokkuudenkaan alueella. Rahoittajat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Sitra ohjaavat työtä, jota tehdään tutkimuslaitosten, yritysten, yhteisöjen, järjestöjen ja valtionhallinnon kanssa. MOTIVA MOTIVA XPRESS XPRESS 3/20084/

4 AJASSA Kauppakeskukseen päästötöntä kylmätekniikkaa YLI 20 liikettä käsittävään Jounin Kauppaan Lapin Äkäslompoloon on toteutettu lämmitys- ja jäähdytysratkaisu, joka hyödyntää uusiutuvia energialähteitä ja kylmälaitteista vapautuvaa lauhdelämpöä. Kauppaan tulee myös kylmäjärjestelmä, jonka kylmäaine ei sisällä lainkaan ympäristölle vaarallisia kasvihuonekaasuja. Lämmitys- ja jäähdytysenergia otetaan maasta ja ilmasta sekä kaupan kylmälaitteiden lauhdelämmöstä. Järjestelmässä tuodaan yhteen hiilidioksidia kylmäaineena käyttävä kaupan kylmälaitos, lämpöpumppulaitos sekä matalalämpöjärjestelmällä toteutettavat lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Tarvittava ilmanvaihdon jäähdytysenergia saadaan suoraan kalliosta. Kaikkiin kauppakeskuksen kylmä- ja pakastelaitteisiin kylmä tuotetaan tekniikalla, joka käyttää kylmäaineena hiilidioksidia. Kylmäaineena hyödynnettävä hiilidioksidi on selvästi energiatehokkaampi kuin perinteiset kylmäaineet. SEPPO KORHONEN, , Are Oy, SAMPO KAULANEN, , Jounin kauppa Oy Ammattikeittiöt energiatehokkaiksi AMMATTIKEITTIÖIDEN laitehankinnoista ja suunnittelusta vastaavat henkilöt saavat vuonna 2009 energiatehokkuusoppaan työnsä tueksi. Motivassa on käynnistynyt hanke, joka luotsaa ammattikeittiöitä entistä parempaan energiatehokkuuteen. Hankkeessa laaditaan selkeä ja kattava ohjeistus siitä, miten energiatehokkuus voidaan ottaa huomioon suurkeittiöiden suunnittelun, laitehankinnan ja remontoinnin yhteydessä käyttäjien merkitystä unohtamatta. Hanke on osa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRA ry:n toimenpideohjelmaa ja kuntien energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa. Se toteutetaan yhteistyössä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, julkisen sektorin, Työtehoseuran ja alan laitetoimittajien kanssa. ANTTI KOKKONEN, Motiva Oy Rakentamismääräyksiin tiukennuksia Kesällä lausuntokierroksella olleiden rakentamismääräysten vaikutuksesta rakennusten energiatehokkuus paranisi jopa 40 prosenttia nykyisestä tasostaan. Ympäristöministeriön laatimat asetusehdotukset ovat rakennusten lämmöneristys C3, sisäilmasto ja ilmanvaihto D2 energiatehokkuus D3. Uusien määräysten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta. Rakentamismääräysten nykyinen rakenne säilyy, sillä muutokset tehdään pääasiassa määräysten lukuarvoihin. Uusien määräysten mukaan rakennusten lämpöhäviö ei saa olla suurempi kuin mitä määräyksissä annetuista vertailuarvoista on laskettu. Jos esimerkiksi vaipan lämpöhäviö on suurempi kuin vertailuarvon mukainen taso, voidaan ylitys tasata parantamalla ilmanpitävyyttä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa. Kohti matalaenergiarakentamista Ehdotusten arvioidaan nostavan rakennuskustannuksia 2 6 %. Todennäköisesti lisäkustannukset jäävät tätä pienemmiksi, kun energiatehokkaammista ratkaisuista tulee normaalikäytäntö. Erityinen haaste niin suunnittelussa kuin rakentamisessa kohdistuu siihen, että rakenteet toimivat kosteusteknisesti oikein. Uudisrakentamisessa edetään asteittain kohti matalaenergiarakentamista ja rakentamismääräyksien seuraavat tiukennukset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 alusta, jolloin ollaan siirtymässä kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja primäärienergiakertoimien käyttöön. PEKKA KALLIOMÄKI, , ympäristöministeriö Nykyiset ja ehdotetut lämmöneristyksen, sisäilmaston ja ilmanvaihdon sekä rakennusosien energiatehokkuuden raja-arvot rakennusmääräyksissä Nykyinen Ehdotettu alusta Lämmönläpäisykertoimien vertailuarvot C3: Ulkoseinä, W/m 2,K 0,24 0,14 *) Yläpohja, W/m 2,K 0,15 0,09 Alapohja, W/m 2,K 0,19 0,11 Ikkuna, W/m 2,K 1,4 1,0 Ovi, W/m 2,K 1,4 1,0 Muut: Ilmatiiveys (n50), 1/h (D3) 4 2 LTO:n vuosihyötysuhde (D2) 30 % 50 % Vaipan lämpöhäviön jouston enimmäismäärä vertailulämpöhäviöön (C3) 20 % 30 % *) Poikkeuksena hirsiseinä (paksuus väh. 180 mm) -- 0,40 4 MOTIVA XPRESS 3/2008

5 Ikkunoiden energialuokitus auttaa valinnassa Energiatehokkaiden ikkunoiden kysyntä kasvussa TEKSTI: KIMMO RAUTIAINEN Ikkunoiden kautta karkaa kuusi seitsemän kertaa enemmän lämpöä kuin seinien läpi. Niiden lämmöneristys on rakennuksen vaipan heikoin lenkki. Toisaalta aurinko valaisee ja lämmittää taloa ikkunoiden läpi. Kohonneet energian hinnat ja tietoisuus ympäristöasioista ovat lisänneet rakentajien ja remontoijien kiinnostusta energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Tämä näkyy myös ikkunamarkkinoilla. Nykyään tarjolla on jo todella energiapihejä ikkunoita, sillä ikkunavalmistajat ovat kehittäneet jatkuvasti tuotteidensa energiatehokkuutta. Ikkunoille tehtiin kaksi vuotta sitten energialuokitus, joka auttaa kuluttajien valintoja. Ikkunoiden energiamerkintä on hyödyllinen apuväline rakentajille ja ikkunaremonttia suunnitteleville. Kodinkoneista tuttu asteikko kertoo nopeasti oleellisen tiedon energiatehokkuudesta. On hyvä että, ikkunoiden energiatehokkuuteen liittyvät ominaisuudet myös todennetaan kuluttajat eivät ole enää pelkkien mainoslauseiden varassa, toteaa Lammin Ikkunoiden toimitusjohtaja Markku Hoppania. Ikkunavalmistajat ovat olleet hereillä Rakentamisen energiatehokkuutta koskevat vaatimukset tiukentuvat vuoden 2010 alussa. Uusien määräysluonnosten lausuntokierros päättyi elokuussa. Ehdotuksen mukaan ikkunoiden lämmönläpäisykertoimen eli U-arvon vertailuarvon vaatimus tiukkenee nykyisestä 1,4 W/m²,K:stä peräti 1,0 W/m²,K:iin eli noin 30 %. Yksittäisten rakenneosien vaatimukset eivät ole täysin ehdottomia, vaan talon suunnittelijoiden vapautta on lisätty siten, että tarkastelun painopiste siirtyy entistä enemmän kokonaisenergiatehokkuuteen. Ikkunavalmistajat ovat seuranneet vaatimusten tiukkenemista ja lähes kaikilla on ikkunoita, jotka täyttävät selvästi uudet vaatimukset. Kolmilasiset ikkunat ovat jo vakioratkaisu, mutta monelta valmistajalta löytyy jopa 4-lasisia ikkunoita. Ikkunan lasien lukumäärä tai pelkkä U-arvo ei kerro koko totuutta ikkunoiden energiatehokkuudesta. Energialuokitus ottaa huomioon U-arvon lisäksi ikkunarakenteen U-arvon sekä ns. g-arvon, joka kertoo kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon valon ja lämmön. Rakentajien kiinnostus näkyy Hoppanian mukaan jo selvästi energiatehokkaiden ikkunoiden kysynnässä. Kunnille energiankäytön tehostamissuunnitelma KUNTA-ALAN energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) ovat käynnistyneet hyvin. Syyskuun 2008 alkuun mennessä energiatehokkuussopimukseen oli liittynyt 17 kaupunkia, yksi kunta ja seitsemän kuntayhtymää. Energiaohjelmassa oli mukana kaksi kaupunkia ja viisi kuntaa. Liittyneet kuntayhteisöt vastaavat yli 40 % kuntien energiankäytöstä rakennustilavuudella mitattuna. Sopimukseen ja energiaohjelmaan liittyneitä kuntayhteisöjä varten on valmistumassa tehostamissuunnitelman malli, jossa annetaan ohjeita energiankäytön tehostamiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen. Kunnat voivat käyttää mallia apuna laatiessaan omaa tehostamissuunnitelmaansa, joka kunnan on tehtävä vuoden kuluessa liittymisestä. Tehostamissuunnitelma valmistuu lokakuussa Sen on toteuttanut Motivan toimeksiannosta Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VA- LONIA yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. ANNE AHTIAINEN, (02) , VALONIA ANTTI KOKKONEN, Motiva Oy PÄIVI LAITILA, Motiva Oy Kuva: David Trood / Motiva Oy MOTIVA XPRESS 3/2008 5

6 AJASSA Yhteistoimin direktiivien kimppuun Kuva: Euroopan komissio rahoittaa IEE-ohjelman kautta jäsenvaltioiden yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on edistää direktiivien toimeenpanoa. Suomi on aktiivisesti mukana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja energiapalveludirektiivin yhteistoimintaprojekteissa. Energiatehokkuutta joukkoliikenteelle JOUKKOLIIKENTEEN uudet energiatehokkuussopimukset astuivat voimaan elokuun alussa. Sopimus korvaa vuoden 2005 energiansäästösopimuksen. Yritykset, myös säästösopimuksessa mukana olleet, liittyvät uuteen sopimukseen täyttämällä liittymisasiakirjan. Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksella pyritään osaltaan varmistamaan, että EU:n energianpalveludirektiivin yhdeksän prosentin energiansäästötavoite saavutetaan. Liikenteen osuus säästötalkoista on noin neljännes. Joukkoliikenteessä tavoitteet merkitsevät yhteensä 254 gigawattitunnin (GWh) vähennystä energiankulutukseen. Joukkoliikenteen sopimuksen liittyneiden yritysten käyttöön on valmistumassa uusi seurantajärjestelmä. Se on väline, jolla joukkoliikennettä harjoittavat yritykset voivat seurata ja raportoida vuosittain energiankulutuksen, päästöt ja toimenpiteet energian käytön tehostamisesta. Nyt solmittua joukkoliikenteen energiatehokkuussopimusta ovat valmistelleet liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Linja-autoliitto ry, Suomen Paikallisliikenneliitto ry, VR Osakeyhtiö ja Motiva Oy. Yhteistoiminta, Concerted Action (CA) on tavoitteellista. CA-projekteissa syntyy verkostoja, joiden kautta jäsenvaltioiden kokemukset ja parhaat käytännöt vaihtuvat, mikä vauhdittaa direktiivien toimeenpanoa eri maiden olosuhteisiin parhaiten soveltuvasti. Toimintaan osallistuvat kaikki jäsenmaat, ja projekteissa keskitytään luottamukselliseen tiedonvaihtoon direktiivien toimeenpanosta vastaavien tai heidän nimeämiensä tahojen kesken. Rakennusten energiatodistusten viestintä palkittiin Vuoden 2007 lopulla käynnistynyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD CA II -projekti on jatkoa jo aiemmin toteutetulle CA I -projektille. Se kestää vuoteen 2010 ja jakaantuu viiteen osa-alueeseen: energiatodistukset, lämmityskattiloiden ja ilmanvaihtokoneiden tarkistukset, asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset, energiatehokkuuden määritys- ja menettelytavat sekä viestintäkampanjat. Projektia koordinoi Portugalin kansallinen energiatoimisto ADENE. Suomesta työhön osallistuu ympäristöministeriö, joka käyttää lisäksi asiantuntijoina VTT:tä sekä viestinviejänä Motivaa. Meillä keväällä lanseerattu energiatodistusten viestintä Energiatehokas rakennus puhdasta säästöä sai toukokuussa Lyonin projektikokouksessa tunnustuksen Belgian ja Portugalin viestintäkampanjoiden kanssa. Suomen johdolla edistetään energiatehokkuuden toimintasuunnitelmia Hyvät kokemukset rakennusten energiatehokkuusdirektiivin CA-projektista oli yksi keskeinen syy käynnistää kesäkuussa vastaava työ liittyen energiapalveludirektiiviin, CA ESD. Vuoteen 2011 kestävää projektia koordinoi Senter Novem Alan - komaista. Työ siinä jakaantuu viiteen keskeiseen alueeseen: kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat sekä toimenpiteiden vaikutuksen seuranta ja laskentamenetelmät, julkisen sektorin rooli ja toimenpiteet, energia-alan rooli sisältäen mm. vapaaehtoisen sopimustoiminnan, taloudellisten instrumenttien käyttö sekä energiakatselmukset, mittaus ja laskutus. Kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat -osa-alueen vastuuhenkilönä toimii yksikönpäällikkö Ulla Suomi Motivasta. Toiminnan tavoitteena on helpottaa jäsenmaita muun muassa vuonna 2011 toistamiseen jätettävien kansallisten energiankäytön toimintasuunnitelmien (National Energy Efficiency Action Plan, NEEAP) laadinnassa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, Energy Performance of Buildings Directive, EPBD Energiapalveludirektiivi, Energy End-Use Efficiency and Energy Services Directive, ESD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) MAARIT HAAKANA, , ympäristöministeriö Energiapalveludirektiivi (ESD) ULLA SUOMI, Motiva Oy 6 MOTIVA XPRESS 3/2008

7 ENERGIAKATSELMUKSET Kuva: Jari Aalto / Motiva Oy Energiakatselmukset ja jatkuva parantaminen TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Energiakatselmuksille on tarvetta ja mahdollisuuksia laajentumiseen uusien energiatehokkuussopimusten solmimisen jälkeen, todettiin energiakatselmuksien ajankohtaisseminaarissa kesäkuussa. Erityisesti energian hallinnassa korostuu jatkuva parantaminen ja energiatehokkuusjärjestelmän luominen. Jatkuva parantaminen on tärkeä asia, jotta energiakatselmusten kautta saatava tieto ei jäisi vain kertaluontoiseksi selvitykseksi, korosti Motivan johtava asiantuntija Pertti Koski. Energian käyttö on tunnettava Koski korostaa sitä, että energiatehokkuus on osa yrityksen tuotantotehokkuutta ja kilpailukykyä. Yrityksen on selvitettävä, mitä toimia tai investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan teknistaloudellisesti järkevästi toteuttaa. Tehokkaaseen energianhallintaan tarvitaan myös toimintatapojen, investointien ja hankintojen energiatehokkuuden arviointia. Samoin se, miten ja mistä energiaa hankitaan, on tärkeä tieto energianhallinnan järkiperäistämisessä. Onko esimerkiksi mahdollista ottaa käyttöön uusiutuvia energialähteitä? Näiden asioiden selvittämiseen tarvitaan osaavaa energiakatselmointia. Katselmusten tarve kasvaa Energiakatselmuksilla on merkittävä rooli, kun pyritään saavuttamaan energiapalveludirektiivin edellyttämä yhdeksän prosentin säästö energian loppukäytössä, totesi työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Pentti Puhakka. Puhakan mukaan katselmuksien kehittämiseen varataan määrärahoja seuraavien kahden kolmen vuoden aikana, ja energiakatselmusohjelmalle on tarvetta ainakin 2016 saakka, todennäköisesti vuoteen 2020 asti. Parhaillaan katselmuksille ollaan tekemässä seurantajärjestelmää. Katselmointeja tekevät tahot näkevät uudet tehokkuussopimukset koko katselmustoimintaa eteenpäin kantavana voimavarana. Näen energiatehokkuusjärjestelmän suurena mahdollisuutena parantaa energiatehokkuutta eri sektoreilla. Tosin vie vähän aikaa ennen kuin energiatehokkuusjärjestelmän asiasisältö on mennyt kunnolla läpi yrityksissä, totesi ABB Service Oy:n projektipäällikkö Erja Saarivirta. ESCO-palvelusta energiatehokkuutta Energiatehokkuusinvestointeja, joissa investointi katetaan energiansäästöstä syntyvällä kustannussäästöllä, pitäisi pystyä yhdistämään esimerkiksi sellaisiin julkisen sektorin hankintoihin, joilla myös parannetaan toimintaa ja julkisten palveluiden laatua. Julkisten hankintojen, julkisen toiminnan parantamisen ja energiatehokkuuden parantamisen yhdistäminen pitäisi nähdä tilanteena, jossa kaikki voittavat, sanoi Motivan johtava asiantuntija Tapio Jalo. ESCO-palvelu soveltuu puhtaasti energiankäytön tehostamiseen pyrkiviin hankkeisiin, mutta myös korjausrakentamiseen, kun hankkeet ovat riittävän suuria ja säästötakuu koetaan tärkeäksi eikä asiakkaalla ole riittäviä resursseja hankkeen tai hankkeiden toteutukseen. Palvelu voi koskea yhden laitteen, järjestelmän korjaamista tai koko rakennuksen energian käytön tehostamista. Samaan palveluun voidaan liittää myös useita hankkeita, Koski selitti. Energiakatselmointien kehittäminen yritysten jatkuvan energiatehokkuuden parantamisen haasteisiin innostaa selvästi työn kehittäjiä. Tuotannon, kiinteistöjen omistuksen ja hallinnan rakenteet muuttuvat ja tämä asettaa uusia haasteita energiakatselmoinnin menetelmille ja käytännöille. Päivän seminaari osoitti, että energiakatselmuksilla on saatu paljon aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Työ jatkuu. Katselmustapahtumia Kuntakatselmuskoulutus, Tampere Energiakatselmukset teollisuudessa -ajankohtaisseminaari, Helsinki Energiakatselmoijien peruskurssi, Tampere TAPIO JALO, Motiva Oy PERTTI KOSKI, Motiva Oy MOTIVA XPRESS 3/2008 7

8 KOTITALOUDET Kotitalouksien sähkönkulutusta tutkittiin Kodin valaistuksessa on tehostamisen varaa TEKSTI: TUIJA KÄYHKÖ Kuva: Tuomas Kinnunen / Mainostoimisto Grafex Virve Rouhiainen patistaa ihmisiä tehostamaan valaistusta vaihtamalla paljon sähköä kuluttavat lamput energiansäästölamppuihin, joita on runsaasti tarjolla. Valistuksella on selvästi vaikutusta kotitalouksien sähkölaitteiden käyttötottumuksiin, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Ainoastaan valaistukseen ei valistus ole purrut. Kolmen kärki kotitalouksien sähkönkulutuksessa on sisävalaistus, kylmälaitteet ja viihde-elektroniikka, jossa tietotekniikka on mukana. Tutkimuksemme mukaan kotitaloudet ovat pystyneet muuttamaan käyttötottumuksiaan energiasäästön kannalta edulliseen suuntaan, sanoo asiantuntija Virve Rouhiainen Adato Energiasta. Hän oli tekemässä myös vuonna 1993 vastaavaa tutkimusta. Viidessätoista vuodessa kotitalouksien sähkölaitteet ovat tosin huomattavasti lisääntyneet. Rouhiaisen mukaan kylmälaitteet kuluttavat kotitaloussähköstä nyt huomattavan paljon vähemmän kuin aiemmin. Osuus on alentunut 30 prosentista 13 prosenttiin. Tämä lienee energiamerkintöjen ja laitteiden teknisen tehostumisen sekä säästöstä tiedottamisen ansiota. Sen sijaan valaistuksessa ei Rouhiaisen mukaan ole tapahtunut toivottua kehitystä. Valaistuksen tehostaminen ei ole tekniikasta kiinni. Tarjolla on paljon energiansäästölamppuja. Voi olla myös kyse siitä, että monilla ei ole varaa investoida energiansäästölamppuun. Ja osa ihmisistä ei tee mitään, jos ei ole pakko. Valistuksella on saatu muilla alueilla paljon aikaiseksi, miksi ei valaistuksessa, Rouhiainen pohtii. Ennen kovempien keinojen, kuten hehkulamppukiellon käyttöönottoa, kannattaisi Rouhiaisen mielestä selvittää, mistä on kysymys. Kerrostaloasunnoissa säästöä valaistuksessa Jotain valoa sentään on näkyvissä. Tutkimus osoittaa, että pienloistelamput ovat yleistyneet. Näyttää siltä, että kerrostaloasunnoissa valaistuksen osuus kotitaloussähköstä on laskenut. Pientaloissa tilanteen arviointi on Rouhiaisen mukaan hankalampaa. Osa halogeenilampuilla toteutetuista valaistuksesta vie paljon energiaa. Eräs mittauksessa ollut yksittäisen portaikon valaistus kulutti sähköä 300 kilowattituntia vuodessa. Rouhiainen näkee tutkimuksen perusteella selkeitä viitteitä siitä, että energiansäästöasioiden esillä pito on vaikuttanut myönteisesti. Sähkökiukaiden yksikköominaiskulutukset ovat laskeneet, koska saunomiskerrat ovat vähentyneet ja saunomiskerran kesto on lyhyempi. Myös lämpimän käyttöveden käytössä on nähtävissä vähentymistä. Kuivausrumpujen käyttötapa vaihtelee paljon, mutta useimmat pyrkivät säästämään sähköä. Pyykkiä ei kuivata kaappikuivaksi. Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt pientaloissa Lattialämmitys ja koneellinen ilmanvaihto ovat yleistyneet erityisesti pientaloissa, ja niiden kulutusosuus on kasvanut. Jos koneellisessa ilmanvaihdossa on sähköllä toimiva tuloilman jälkilämmitys, mitatut kulutukset vaihtelevat välillä kilowattituntia vuodessa. Jos siinä taas on lämmöntalteenotto, mitatut vuosikulutuk- 8 MOTIVA XPRESS 3/2008

9 sut. Omakotitaloissa astianpesukoneet ja sähkökiukaat ovat yleisempiä kuin muissa. Omakotitalojen osuus asumisen kokonaissähkönkulutuksesta on 70 prosenttia. Osuus asuntokannasta on 40 prosenttia. Omakotitaloista 72 prosentissa on lisälämmitysjärjestelmä, yleensä takka. Omakotitalojen taloudet ovat keskimääräistä suurempia, ja myös niiden laitekanta on suurempi. Esimerkiksi astianpesukoneet ovat omakotitaloissa yleisempiä kuin muissa asuntotyypeissä. Sähkölämmittäjät ovat muita tarkempia sähkönkulutuksessa Suomalaisista 42 prosenttia asuu kerrostaloissa. Kerrostaloissa kulutus on pysynyt viidentoista vuoden takaisella tasolla. Eniten sähköä kuluu sisävalaistukseen, toiseksi kylmälaitteisiin ja kolmantena on viihde-elektroniikka, jossa tietotekniikka on mukana. Uusien kerrostalojen sähkönkulutus on nousussa koneellisen ilmanvaihdon yleistymisestä johtuen. Tutkimuksessa käytiin läpi kotitalouden sähkönkulutus. Nettikyselyyn tuli noin kulutustietoa, joista vajaa tuhat sähkölämmitetyistä talouksista. Yli 60-vuotiaille suunnattuun postikyselyyn tuli yli 340 vastausta. Sähkölämmittäjät tuntuvat tutkimuksen mukaan olevan muita tarkempia sähkönkulutuksessaan. He olivat myös innokkaimpia vastaamaan kyselyyn. Saman ilmiön Rouhiainen havaitsi edellisessä tutkimuksessa. Tulokset onkin painotettu tämän vuoksi talouksien oikeilla osuuksilla. Tutkimushanke käynnistettiin vuonna 2007 ja sen päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö. Sen toteutuksen päävastuu on ollut Adato Energialla. Työhön ovat osallistuneet myös TTS tutkimus ja sähköyhtiöt. Tutkimuksen ohjausryhmässä on Motivan ja Energiateollisuuden edustus. set vaihtelevat 500:sta tuhanteen kilowattituntiin. Pelkkä koneellinen poisto kuluttaa kilowattituntia vuodessa. Lattialämmityksen vuosikulutus voi olla jopa kilowattituntia, mutta keskiarvo asettunee Rouhiaisen mukaan kilowattitunnin kohdalle, ja talouskohtainen vaihtelu on suurta. Viihde-elektroniikan ja tietokoneiden kulutusosuus on kasvanut erityisesti useamman henkilön talouksissa, joissa ne kuluttavat sähköä jopa kilowattituntia vuodessa. Uusimpia kerrostaloja lukuun ottamatta kerrostalojen keskikulutus on samalla tasolla kuin viisitoista vuotta sitten. Vaikka tietokoneiden ja viihde-elektroniikan määrä on lisääntynyt, niin kylmälaitteiden ja valaistuksen tehostumisen tuoma säästö on pitänyt keskikulutuksen ennallaan. Omakotitalojen keskikulutukset samoin kuin kulutuksen hajonta ovat kasvaneet verrattuna vuoden 1993 lukuihin. Pientaloissa keskikulutuksen ja hajonnan kasvun selittää nimenomaan koneellisen ilmanvaihdon ja lattialämmityksen yleistyminen. Samasta syystä myös uusien kerrostaloasuntojen keskikulutus on nous- Pistorasiamittaus sulakemittausta parempi TUTKIMUKSEN mittaukset suoritettiin sähköpistorasia- ja sulakemittauksina. Pistorasiamittauksia käynnistettiin 94 kotitaloudessa. Mittausaineisto oli pääosin hyvälaatuista. Mittausmenetelmä osoittautui käyttökelpoiseksi ja sulakemittausta selvästi edullisemmaksi tavaksi aineiston keräämisessä. Sulakemittausratkaisu osoittautui odotettua työläämmäksi ja kalliimmaksi tavaksi kerätä tietoa. Vertaile energiatehokkaimpia laitteita TOPTEN-SUOMI-palvelu listaa energiatehokkaimmat laitteet jo liki 10 laiteryhmästä. Kodin suurten laitteiden lisäksi palvelusta löytyy tietoa myös lampuista ja toimistolaitteista. Pientalorakentajalle on koottu hyödyllistä tietoa kiertovesipumpuista ja ikkunoista. TopTen-Suomi.fi -palvelu täydentyy syksyn aikana. Laitelistauksien päivitys käynnistyy syyskuussa. Samalla palveluun tuodaan uusia tuoteryhmiä etenkin toimistolaitteiden osalta; monitorien lisäksi palveluun tulevat mukaan kopiokoneet ja tulostimet. Rakentajalle hyödyllistä tietoa tarjoavat listat energiatehokkaimmista kiertovesipumpuista ja ikkunoista. Kiertovesipumppu on yksi suuri sähkönkuluttaja muun muassa pientaloissa, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Sivustolla oleva ikkunalistaus nostaa esiin ikkunoiden kärkeä laajemmat tiedot Suomessa energiamerkityistä ikkunoista löytyvät -sivuilta. Energiatehokkaat laitteet markkinoille EU:n laajuisessa EuroTopTen-hankkeessa on tavoitteena lisätä energiatehokkaiden laitteiden ja tuotteiden osuutta markkinoilla. Hankkeessa ovat mukana Motiva Oy, työja elinkeinoministeriö, WWF Suomi, Kuluttajavirasto, Kuluttajat-Konsumenterna ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ry sekä Kodintekniikkaliitto ry. Hanketta rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö ja sekä Euroopan komission Intelligent Energy Europe -ohjelma. MOTIVA XPRESS 3/2008 9

10 Kuva: KOTITALOUDET Lämmityskattilan tarkastus säästää energiaa, ympäristöä ja rahaa TEKSTI: TUIJA KÄYHKÖ Uusiutumattomia polttoaineita käyttävien kattiloiden vapaaehtoiset tarkastukset ovat alkaneet Suomessa tänä vuonna. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD, 2002/91/EY) on määräykset rakennusten energiatodistuksista ja uusiutumattomia polttoaineita käyttävien kattiloiden tarkastuksista. Jäsenvaltioiden on lisättävä energiatehokkuutta joko pakollisin tai vapaaehtoisin tarkastuksin. Meillä Suomessa on päädytty vapaaehtoisiin tarkastuksiin. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö. Neuvontateknikko Hannu Rauhala Suomen Lämmitystieto Oy:stä korostaa, että tarkastuksesta hyötyy eniten kattilan omistaja. Tarkastukset tehostavat huoltoa, jolloin kattilan käytettävyys ja käyttöikä kasvavat. Näin kattilan omistaja säästää rahaa ja energiaa. Myös lämmityksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenevät. Samalla varmistuu lämmityslaitteiden hyvä toiminta ja viihtyisä asuinympäristö. Lämmityskattiloiden vapaaehtoiset tarkastukset ovat osa vuoteen 2016 voimassa olevaa työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja öljyalan toimijoiden solmimaa öljyalaa koskevaa energiatehokkuussopimusta. Sertifioituja tarkastajia on 130 ympäri maata Tarkastuksia tekevät öljylämmitys- ja nuohousalan sertifioidut ammattilaiset. Suomen Lämmitystieto Oy on kouluttanut kolmisensataa tarkastajaa, joista kolmasosa on nuohoojia ja loput alan asennusja huoltoliikkeiden henkilöitä. Koulutetuista on tällä hetkellä sertifioitu noin 130, ja lista heistä löytyy verkkosivulta Kattilatarkastuksessa tarkastetaan kattilan, polttimen ja apulaitteiden kokonaisuus. Näin varmistetaan laitteiston toiminnan optimaalisuus. Kattilanomistaja hyötyy Rauhalan mukaan tarkastuksesta, vaikka osoittautuisikin, että laitteisto on hyvässä kunnossa. Näin kattilanomistaja voi huoletta jatkaa lämmittämistä ilman pelkoa esimerkiksi uusien laitteiden hankinnoista ja huoltotarpeista. Sitä paitsi uusillakin laitteilla voi hukkakulutus olla tarpeettoman suuri, jos säätö ei ole kunnossa. Yli kymmenen vuoden käytön jälkeen kattila kannattaa tarkastuttaa välittömästi. Tarkastus on edullisinta teettää esimerkiksi huolto- tai nuohouskäynnin yhteydessä. Kyse on tällöin esimerkiksi pientalossa noin yhden työtunnin lisäkustannuksesta. Erikseen teetettynä kustannuksiin tulevat lisäksi yleensä myös matkakulut. Lämmityskattilan öljypolttimen huolto, lämmityskattilan puhdistus ja hyötysuhdemittaus kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin, jonka maksimimäärä uuden talousarvioesityksen mukaan on euroa vuodessa. 10 MOTIVA XPRESS 3/2008

11 Kylmäsäilytystä energiatehokkaasti LÄHES kaikki pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeiden jääkaappipakastimet ovat A-luokkaa (A, A+, A++). Motiva seuraa vuosittain jääkaappipakastimien tarjontaa pääkaupunkiseudulla, jossa tietoja on kerätty loppukesästä jo kymmenenä vuotena. Tutkimuksessa on mukana 14 satunnaisesti valittua kodinkoneliikettä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikkeissä esillä olleista jääkaappipakastimista A, A+ ja A++ -luokan laitteita oli elokuussa 96 prosenttia. A++ -laitteita oli myynnissä kolme. B-luokan laitteita oli tarjolla enää muutamia. C- ja D-luokan laitteita ei ollut saatavissa lainkaan. Tarjonta vaihtelee liikkeittäin. Neljässä liikkeessä oli tarjolla vain A, A+ tai A++ -luokan laitteita, toisaalta kahdessa liikkeessä ei ollut tarjolla yhtään A+ tai sitä paremman luokan laitetta. Merkintöjen tasossa oli edelleen suuria eroja liikkeiden välillä. Laitteiden energialuokka ei ollut läheskään aina selvästi näkyvissä, mutta yleisesti ottaen virallinen merkintä löytyi kuitenkin useimmista laitteista. Tänä vuonna kartoitettiin myös hinnan ja energiamerkintäluokan suhdetta. A++ -luokan merkintä ei tar- Jääkaappipakastimien energialuokat pääkaupunkiseudun myymälöissä, 14 myymälää, elokuun tilanne vuosittain Kuva: Anne Mäkkeli/ Mainostoimisto Grafex koittanut, että hinta olisi ollut esimerkiksi A+ -luokkaan verrattuna korkeampi. Myös B-luokan laitteet olivat yleensä selvästi kalliimpia kuin edullisimmat A- luokan laitteet. MOTIVA XPRESS 3/

12 MATERIAALITEHOKKUUS Kuva: Jari Aalto / Motiva Oy Materiaalivirrat tehokkaaksi TEKSTI: SUVI SALMELA Motivan materiaalitehokkuuden palvelut suunnataan aluksi yrityksille ja julkiselle sektorille. Luvassa on materiaalikatselmusten kehittäminen ja opastusta vihreämpiin teknologiahankintoihin. Materiaalitehokkuusyksikön uudet asiantuntijat Paula Eskola ja Isa- Maria Bergman kertovat, miten julkiset toimijat ja yritykset hyötyvät Motivan uusista palveluista. Energia- ja materiaali - katselmuksia käsi kädessä Raaka-aineiden kallistuessa materiaalien tehokas käyttö on yrityksille yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Siksi tuotantoon kuluvan ja tuotannosta poistuvan materiaalivirran tarkastelu on erittäin tärkeätä. Suunnitteilla oleva materiaalikatselmointi voisi antaa kokonaisvaltaisen kuvan tuotannon materiaalivirroista, löydetyistä säästökohteista ja myös ympäristövaikutuksista. Näin yrityksen ympäristöasioiden hallinta tehostuu, päästöt pienenevät ja kilpailukykykin paranee. Materiaalikatselmuksia varten kehitetään yhtenäisiä menettelyjä soveltamalla olemassa olevia menettelytapoja ja Motivan vahvaa osaamista energiakatselmustoiminnasta, kertoo kehityshanketta vetävä Paula Eskola. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on nivoa materiaali- ja energiakatselmuksia yhteen, sillä usein tehokkaampi materiaalien käyttö vähentää myös energiankulutusta ja toisin päin. Elinkaarinäkökulmaa painottaen Materiaalikatselmoinnissa tunnistetaan materiaalitehokkuuden parantamiskohteita yrityksissä ottaen huomioon myös elinkaarinäkökulman. Eskola muistuttaa, että tuotteen valmistusprosessin lisäksi punnitaan myös 2% 6% 4% 24% Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomessa vuonna % 2% 4% Maatalouden ja riistatalouden tuotteet 18% 29% Lähde: Ilmo Mäenpää, Thule Instituutti, 2008 Metsätalouden tuotteet Teollisuuden malmit, metallit ja mineraalit Rakentamiseen käytetyt kivi- ja maa-ainekset Tuontipuu- ja paperituotteet Kemikaalit ja kemianteollisuustuotteet Metallituotteet, laitteet ja kulkuneuvot Energian- ja lämmöntuotanto Tuontielintarvikkeet, -tekstiilit, muu raaka-aineen tuotantoon, kuljetukseen, tuotteen käyttöön ja hävittämiseen liittyviä ympäristövaikutuksia. Myös materiaalien laadun tarkastelu on tärkeä osa katselmointia, sillä usein Luonnonvarojen kokonaiskäyttö mittaa talouden käyttöönottamien luonnonainesten kokonaismäärää tonneina. Luku sisältää kotimaiset luonnonvarat sekä tuonnin ulkomailta sisältäen myös piilovirrat. Vuonna 2005 luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomessa oli 520 miljoonaa tonnia. Massaan perustuva tilastollinen tarkastelu ei vielä paljasta sitä, mitkä ovat materiaalien käytön ympäristövaikutukset. Suomen materiaalivirtojen ympäristövaikutuksia selvitetään parhaillaan Suomen Ympäristökeskuksessa ENVI- MAT-hankkeessa. 12 MOTIVA XPRESS 3/2008

13 Tavoitteemme on nivoa energia- ja materiaalitehokkuuden katselmukset yhteen, toteaa Paula Eskola (vasemmalla). Isa-Maria Bergman suunnittelee palvelua helpottamaan julkisia ympäristöteknologiahankintoja. haitallinen materiaali on korvattavissa vähemmän haitallisella ja toisinaan myös edullisemmalla materiaalilla. Helpotusta suuriin teknologiahankintoihin Motivan materiaalitehokkuuden toinen käynnistyvä palvelu suunnataan julkisen sektorin hankkijoille, jotka tekevät suuria teknologiahankintoja esimerkiksi vesija energiahuoltoon liittyen. Tarjoamme hankinnoista vastaaville ympäristötietoa, autamme yhteyksien ja kontaktien luomisessa ja avustamme tarvittaessa esimerkiksi hankintastrategian kehittämisessä, kertoo Isa-Maria Bergman. Neuvontaa annamme jatkossa palvelupuhelimen kautta ja se on tiettyyn rajaan asti maksutonta. Jos yritys tai kunta tarvitsee projektiluonteista apua, tarjoamme neuvontaa normaalina konsultointina. Hankintapalvelu edistää uuden teknologian kehittymistä Bergman näkee palvelun hyödyttävän niin teknologian tarjoajia kuin ostajiakin. Hyödyt palvelun käyttäjälle ovat samat kuin katselmoinnissakin. Kun käytössä on vähäpäästöistä, mahdollisimman niukasti energiaa ja materiaalia kuluttavaa teknologiaa, saadaan kilpailuetua ja ympäristövaikutukset vähenevät, hän painottaa. Hankintojen neuvontapalvelua rahoittaa osin Sitra, joka tukee myös innovatiivisten ratkaisujen ja uuden teknologian kaupallistamista ja markkinoille pääsyä. Palvelun avulla saadaan säästöjä kuntiin ja yrityksiin sekä edistetään samalla innovaatioiden kehittämistä. Pilottiyrityksiä haetaan Molemmista palveluista kerätään kokemuksia pilottiyritysten ja organisaatioiden avulla, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin. Materiaalikatselmoinnista kiinnostuneita yrityksiä haetaan syksyn aikana. Suuria teknologiahankintoja tekevien kannattaa myös olla yhteyksissä Motivaan jo nyt, kun palvelua lähdetään kehittämään. Jatkossa Motivan tavoitteena on laajentaa materiaalitehokkuuden palveluita myös kuluttajasektorille, jotta kotitalouksien materiaalivirtoja saataisiin pienemmäksi. PAULA ESKOLA, Motiva Oy ISA-MARIA BERGMAN, Motiva Oy MOTIVA XPRESS 3/

14 ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO Energiansäästöviikko lokakuuta 2008 Jätä vihreä sormenjälki Tänä syksynä energiansäästötekojen tärkeyttä rummutetaan Vihreä sormenjälki -kiertueella, joka huipentuu Energiansäästöviikon lauantaina konserttiin Helsingin Jäähallissa. Energiansäästöviikolla käynnissä oleva Vihreä sormenjälki -kampanja kannustaa ennen kaikkea käytännön energiansäästötekoihin. Selkeää ja luotettavaa energiatietoa on koottu uudenlaisessa muodossa energianeuvoja.fi -sivustolle, jonka virtuaalitalossa voi käydä testaamassa pienten arjen tekojen säästövaikutuksia. Sivuille voi myös käydä jättämässä oman vihreän sormenjälkensä energiansäästölupauksen muodossa. Kaikilla lupauksen tehneillä on mahdollisuus saada liput säästöviikon päättävään Jäähallin konserttiin. Julkkiskiertue polkee läpi Suomen Vihreä sormenjälki -kampanja levittää järkevän energiankäytön sanomaa ympäri Suomen. Viestinviejät polkevat Kilpisjärveltä Helsinkiin erikoisvalmisteisilla ekotehokkailla polkupyörillä, jotka eivät kuluta energiaa vaan tuottavat sitä. Polkemisesta saatavaa energiaa käytetään matkan aikana tarvittaviin toimintoihin, kuten kännykän ja tietokoneen lataamiseen tai vaikkapa kahvinkeittoon. Pyöräilevät julkkikset tapaavat reittinsä varrella myös kansalaisia ja antavat esimerkkejä arkipäiväisestä, järkevästä energiankäytöstä. Pyöräilijöiden matkaa halki Suomen voi seurata Vihreä sormenjälki -kampanjasivustolta osoitteessa energianeuvoja.fi. Kirjailija Mika Wickström polkee viestinviejänä koko matkan isännöiden seuraan liittyviä vieraita. Pyörän selkään matkan aikana hyppäävät muun muassa Tommi Evilä, Arvi Lind, Mira Kasslin ja Aku Louhimies. Ilmastolupauksia kootaan Pyöräilijät pysähtyvät matkansa aikana kuudessa kaupungissa, jolloin viestinviejä vaihtuu ja uusi pyöräilijä lähtee liikkeelle. Oman ilmastolupauksensa voi käydä tekemässä kiertuekaupungeissa painamalla vihreän sormenjälkensä jättitauluun. Helsingin Energian, WWF:n ja Motivan asiantuntijoilta voi kysyä paikan päällä neuvoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin energiankäytöstä. Kaupunkikiertueelle haastetaan mukaan myös kaupunkien edustajia antamaan omia lupauksia ja siten kannustamaan kaupunkilaisia mukaan tempaukseen. Kiertuepaikkakunnilla kouluille tarjotaan ideoita energiansäästöviikon viettoon. Vihreä sormenjälki -kiertue starttasi Kilpisjärveltä ja päättyy Helsingin jäähallissa järjestettävään konserttiin Säästöviikko huipentuu konserttiin Konserttiin voi saada liput vain tekemällä energiansäästölupauksen energianeuvoja.fi -sivustolla tai kiertueen yhteydessä kiertuepaikkakunnilla. Pääesiintyjänä jäähallin lavalla nähdään ruotsalainen indie rock -yhtye The Sounds. Kotimaisina esiintyjinä tunnelmaa nostattavat Apocalyptica ja Don Johnson Big Band. Konsertin yhteydessä nähdään myös kierrätysmateriaaleja hyödyntävän Globe Hopen muotinäytös sekä tunnelmia pyörämatkan varrelta. Konsertin juontaa Mikko Leppilampi. Konsertin avulla kiitetään kaikkia kampanjaan osallistuneita suomalaisia. Kampanjassa ovat mukana Helsingin Energia, WWF Suomi ja Motiva. Kiertue pysähtyy seuraavissa kaupungeissa keskeisimmillä paikoilla: Rovaniemi Oulu Jyväskylä Tampere Lahti Helsinki MOTIVA XPRESS 3/2008

15 ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO Tehokkaat ja helpot energiansäästövinkit Energiansäästöviikko pähkinänkuoressa > > > > > > > > > > > > ALENNA huonelämpötilaa 1 C vähentää lämmityskustannuksia 5 prosenttia. Vaihda energiansäästölamppuun se kuluttaa prosenttia vähemmän energiaa valaisinta kohti. Ota lyhyempi suihku jos otat kahden minuutin suihkun 10 minuutin sijaan, säästät jo viikossa leffalipun hinnan. Aja taloudellisesti taloudellisen ajotavan oppeja noudattamalla säästät polttoainekuluissasi vuoden aikana keskimäärin 240 euroa. Korjauta vuodot parsinneulan kokoinen vuotokohta lisää vesikustannuksia vuodessa 750 euroa. Sammuta turhat valot kaikki lamput, myös energiansäästö- tai loistelamput kannattaa aina sammuttaa. Sammuta laitteen valmiustila jos esimerkiksi julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain käytettäessä, säästyisi verovaroja vuosittain lähes 10 miljoonaa euroa. Osta energiatehokkuudeltaan parasta A-luokkaa ja tutustu energiamerkkeihin hankkiessasi uusia laitteita varmistat, että säästöä syntyy myös tulevaisuudessa. Älä anna lämpimän saunan odottaa kaksi tuntia viikossa tyhjillään oleva kuuma sauna maksaa vuodessa kymmeniä euroja. Kävele tai pyöräile lyhyet matkat suurin osa alle kolmen kilometrin matkoista kuljetaan edelleen autolla. Käytä julkisia kulkuvälineitä. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvaa energiaa ostamalla esimerkiksi ympäristömerkittyä Norppasähköä. ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKOA vietetään vuosittain viikolla 41. Teemaviikkoa on vietetty Suomessa jo kymmenen vuoden ajan ja siihen osallistuu vuosittain satoja yrityksiä ja yhteisöjä. Viikon aikana kannustetaan energian järkevään käyttöön ja muistutetaan erityisesti turhien laitteiden ja valojen sammuttamisesta. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt voivat vapaasti soveltaa viikon perusteemaa oman toimintansa, organisaationsa ja asiakaskuntansa luonteen mukaan. Teemaviikolla energiankäyttöön liittyvät asiat saavat runsaasti tilaa tiedotusvälineissä. Energiansäästöviikolla kannattaa tuoda esiin yrityksen tai yhteisön omat saavutukset energiankäytön tehostamisessa, sillä säästöviikko tarjoaa näkyvyyttä hyvässä asiayhteydessä. Teemaviikko houkuttanut mukaan uusia viettäjiä ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKOON osallistui viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä ja yhteisöjä, yhteensä 273. Ennätysten rikkominen on mahdollista myös tänä vuonna, sillä mukaan on syyskuun alkuun mennessä ilmoittautunut yli 200 toimijaa. Teemaviikon viettäjien joukossa on suuri määrä kokonaan uusia. Ensikertalaisia ovat muun muassa Finnair, Itella, Ikea, Yleisradio ja Sitra. Esimerkiksi Itellassa järjestetään henkilöstölle energiansäästökilpailu, jossa etsitään lokakuun aikana eniten energiaa säästävää kiinteistöä. Kuljetuksista vastaavat pääsevät kilpailemaan toisiaan vastaan taloudellisen ajotavan taidoilla. Myymälöissä viikon teema näkyy energiansäästövinkkeinä. Lisäksi henkilöstölle viestitään ajankohtaisista energiansäästöön liittyvistä asioista ja kannustetaan heitä tekemään käytännön energiansäästötekoja. SUVI SALMELA, Motiva Oy KIRSI-MAARIA FORSSELL, Motiva Oy Kuva: Ahoy MOTIVA XPRESS 3/

16 LIIKENNE Muista aina li Kuva: Jari Aalto / Motiva Oy Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vastaavat viidesosaa kaikista päästöistä. Minua huolestuttaa se, että meillä ei aktiivisesti ja vakavasti vielä kiinnitetä eri toimintasuunnitelmissa huomiota liikenteen energiatehokkuuden parantamiseen. Kuluttajille on asetettu kovat tavoitteet energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Nämä tavoitteet koskevat myös liikennettä. Mutta oikeastaan autoverotuksen ja -polttoaineverotuksen lisäksi ei ole esitetty mitään toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin päästäisiin. Tavoitteisiin pyrkiminen on vapaaehtoista, mutta kuitenkin pakon sanelemaa. Esimerkiksi yrityksissä työ tällä sektorilla on varsin hapuilevaa. Raskaan liikenteen yritysten ja kuljettajien pitäisi ymmärtää tiukat tavoitteet ja ennakoida tulevaa. Raskaan liikenteen suhteen ensimmäinen askel yrityksissä pitäisi olla liittyminen Energiatehokkuussopimukseen. Sitä kautta saa tietoa siitä, millä keinoilla energiatehokkuutta voidaan parantaa. Ajoneuvojen hankinnoilla ja kuljetusten logistiikan tehostamisella on oma merkittävä osuutensa säästötavoitteiden saavuttamisessa. Seppo Pyrrön kolme vuosikymmentä Liikenteen energiatehokkuuden asiantuntija Seppo Pyrrö siirtyi syyskuun alussa eläkkeelle palveltuaan Motivassa 11 vuotta. Työuransa alussa hän toimi kuormaauton kuljettajana seitsemän vuotta. Sillä kokemuksella hän kouluttautui AEL:ssä liikenneopettajaksi ja tässä ammatissa kului 20 vuotta. Liikenneopettajana ollessaan Pyrrö pohti vakavasti ajotavan monitahoisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, ajoneuvon kuntoon ja polttoaineen kulutukseen. Sitten alkoivat mielenkiintoiset vuodet Suomen Turistiauto Oy:ssä. Yhtiö oli aikanaan ensimmäinen kuljetusalan yritys, joka kehitti omaan käyttöönsä laajan ympäristö- ja energiaohjelman. Sitä varten Pyrrö suunnitteli kuljettajien koulutuksen ja koulutti yrityksen kaikki kuljettajat. Olin mukana Sepon vetämässä koulutuksessa ja vakuutuin hänen taidoistaan. Hän hallitsee asiansa, ja osaa myös lähestyä erilaisia kuulijoita, kertoo Motivan viestintäjohtaja Jochim Donner. Kevyemmän ja kestävän ajotavan koulutus vaikutti Suomen Turistiautossa polttoaineen kulutuksen vähenemiseen, kerrottiin yhtiöstä siihen aikaan. Samalla myös korjaamon työt vähenivät, sillä linjaautot pysyivät paremmassa kunnossa. Donner houkutteli Pyrrön mukaan Motivaan kehittämään raskaan ajoneuvokaluston koulutusohjelmaa. Määräaikaisista projekteista hän siirtyi Motivan kokopäiväiseen palvelukseen vuonna Pyrrön kokemusta tarvittiin, kun Motiva yhteistyökumppaneineen kehitti linja- ja kuorma-autoalan tarpeisiin kulje- 16 MOTIVA XPRESS 3/2008

17 ikenteessä... Kuva: Seppo Pyrrö / Motiva Oy Meidän kaikkien tulisi miettiä liikkumistapojamme ja sitä, mitä vaihtoehtoja liikkumiselle on. Mahdollisuuksia on paljon: Kannattaisiko sittenkin käyttää omia lihaksia tai julkista kulkuneuvoa? Voisiko ajoja ketjuttaa? Entä olisiko järkevää vaihtaa auto pienempimoottoriseen vähän kuluttavaan malliin? Ovatko uusimmat opit taloudellisesta ja turvallisesta ajotavasta jo selkäytimessä? Meille Suomeen tarvittaisiin sateenvarjo-organisaatio, joka hallitsisi koko liikennesektorin ja koordinoisi nyt kovasti harvoja ja hajallaan olevia hyviä hankkeita. Tällä hetkellä viranomaiset ja yhteistyökumppanit eivät satsaa riittävästi sellaisen laajan yhteistyön kehittämiseen, joka antaisi eri osapuolille paremmat toimintamahdollisuudet ja näkyvyyttä energiatehokkaan liikenteen tavoitteille. Liikkumisen ohjauksen kehittämisen pitäisi olla jatkuvaa työtä, sillä liikkuminen ja tavarankuljetus ovat niin keskeisiä asioita nykyaikaisessa maailmassa. Seppo Pyrrö tusyrityksen energia- ja ympäristöohjelman KEY, jonka ohjein voidaan kouluttaa yrityksen koko henkilökunta energiaa ja ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Viime vuosina VTT on tutkinut raskasta kalustoa tästä energia- ja ympäristönäkökulmasta. Tutkimukset vahvistavat pitkälle käytännön kokemuksiani. Puhtaampaan ajamiseen tarvitaan kehittynyttä ajoneuvotekniikkaa, liikenteen tilannetajua, ennakointia, rauhallisuutta ja kevyttä kaasujalkaa, Pyrrö selittää. Ajotapaa kannattaa päivittää Autojen nykytekniikka muuttaa myös ajotapoja. Tämän totesi liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen testatessaan oman ajotyylinsä taloudellisuutta elokuussa. Ajotapaa kannattaa siis päivittää, jotta polttoainetta ei kulu turhaan. Yllättävää oli rullaamisen käyttö; ilman vaihdetta rullaaminen onkin epätaloudellista. Samoin uutta oli kiihdyttäminen ja ajaminen pienillä kierroksilla, Martti Korhonen vetää yhteen testiajonsa tuloksia. Säästöä Korhonen saavutti testiajossa liki 10 prosenttia, vaikka ajokertojen välillä auton kuorma lisääntyi ja ajoreitillä oli ruuhkaa. Ajotavan muutoksella Korhonen säästää mittavasti; kilometrejä oululaiselle kansanedustajalle kertyy vuodessa , istuntokauden aikana hän käyttää julkista liikennettä. Eniten opittavaa Korhonen löysi ennakoinnista. Moottoripyöräilijänä tiedän, että ennakointi on ajajan paras henkivakuutus, mutta autolla ajaessa ennakoinnissa on vieläkin skarppaamista. Etenkin liikennevaloihin ja kevyeen liikenteeseen kiinnitän erityistä huomiota. Elokuussa ajetun taloudellisen ajamisen testiajon jälkeen on Korhonen pitänyt opit mielessään. Varsinkin kaupunkiajossa hän on hyödyntänyt kouluttajan antamia ohjeita. TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL Koulutus ja testiajo konkretisoivat säästöt Taloudellisen ajotavan tietoa on saatavilla eri tahojen kautta; teoriaa sekä ajovinkkejä löytyy mm. Motivan Easy, Rider -sivustolta. Itselleni vinkit ja säästöt konkretisoituivat vasta ratin takana, kun seurasin kouluttajan ajotapaa ja kokeilin itse samaa, Korhonen toteaa. Hän suosittelee koulutusta kaikille kuljettajille riippumatta siitä onko kuljettaja kokenut vai kokematon. Tietoa taloudellisen ajamisen eduista ja koulutuksesta tulisi Korhosen mielestä saada eri tilanteissa. Luonnollisia tilanteita ovat autokoulun ajo-opetus tai esimerkiksi auton ostotilanne. Korhonen suositteleekin esim. autokaupoille liikeideaksi auton ostajille tarjottavaa taloudellisen ajotavan opastusta. Taloudellinen ajotapa säästää polttoainetta ja rahaa. Säästöt voivat olla mittaviakin riippuen ajoneuvon kulutuksesta. Taloudellisen ajotavan opettelu kannattaa, oli kyseessä yksittäinen henkilöauto tai täysperävaunurekka. Kun Suomessa liikenteen päästöjä pitäisi saada vähennettyä yli 15 prosenttia, on tärkeää, että kaikkia keinoja käytetään. Tavoitteiden saavuttamiseen voi osallistua jokainen autoilija ja tiellä liikkuja. MOTIVA XPRESS 3/

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat 9.10.2014, Helsinki VNP periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 13.6.2013 Cleantech ratkaisut: tuotteita,

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE

TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE elokuu/2010 Hyvä Energiansäästöviikon vastuuhenkilö, Ohessa tietoa Energiansäästöviikon tuotteista ja Motivan muista julkaisuista. Toivottavasti niistä on apua Energiansäästöviikon

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan viestintä käytännön toimien edistäjänä, kokemuksia ja esimerkkejä kunnista Viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Tiedosta toimintaan viestintä käytännön toimien edistäjänä, kokemuksia ja esimerkkejä kunnista Viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Tiedosta toimintaan viestintä käytännön toimien edistäjänä, kokemuksia ja esimerkkejä kunnista Viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 9.5.2014 Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 2 1 Motiva Oy

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Hankintojen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisessa

Hankintojen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisessa Hankintojen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisessa Lamminpäivät 3.10.2013 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy 3.10.2013 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy 1 Esityksen sisältö Lyhyesti Motivasta ja kestävien

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kestävät hankinnat keskimäärin 1,2 % halvempia Kestävillä hankinnoilla keskimäärin 25 % vähennys

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Malttia ja viisautta teille Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006 Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Asiakasryhmäpäällikkö Seppo Pyrrö, Motiva Oy Malttia

Lisätiedot

Energiatehokkuuden työkalut ja julkisten hankintojen energiatehokkuus Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö TEMin ohjeet energiatehokkuuden huomioon ottamisesta hankinnoissa Neuvontaa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot