vi kku Henkilöstöpäivä hymyjä huulille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vi kku Henkilöstöpäivä hymyjä huulille"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilšstšlehti 5/2006 Henkilöstöpäivä nosti hymyjä huulille

2 2 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 42. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku Tampereen kaupunki PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell puh gsm TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Jantunen, Jukka Liimatainen, Raija Lindell, Niina Pietikäinen, Aila Rajamäki, Tuija Strömmer-Ahtela, Anne Tervo. Seuraava Vilkku ilmestyy lokakuussa. Aineisto Vilkkuun 6/2006 on toimitettava mennessä Vilkun toimitukseen. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen tarpeen mukaan. Vilkku julkaistaan myös pdf-versiona Internetissä osoitteessa Vilkkua koskevat osoitteenmuutokset omalle palkanlaskijalle. TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta ISSN Kannen kuva: Anna Byckling Tampereen kaupungin henkilöstöpäivää vietettiin elokuun viimeisenä päivänä Särkänniemessä. PÄÄKIRJOITUS SYYSKUU 2006 Yhdessä menestykseen Kirjoittaessani tätä pääkirjoitusta olemme ottaneet ratkaisevan askeleen uuteen toimintamalliin siirtymiseksi. Kaupunginvaltuusto on juuri hyväksynyt ensi vuoden alusta voimaan astuvat uudet johtosäännöt, jotka luovat puitteet kaikille kaupungin toiminnoille. Ne pitävät sisällään pormestarimallia, tilaaja tuottaja-toimintatapaa, prosessimaista asioiden käsittelyä ja kuntademokratian kehittämistä koskevat määräykset seudullista kehittämistä unohtamatta. On ainutkertaista suomalaisessa kunnallishallinnossa, että lähes kaikki näin laajasti toimintaan vaikuttavat säännöt uusitaan kerralla. Tietysti pitää muistaa, että asiaa on valmisteltu useita vuosia ja joissakin tapauksissa jo piloteissa kokeiltukin. Uusi toimintamalli ei voi onnistua, elleivät kaikki ole mukana sitä toteuttamassa. Tästä johtuen samanaikaisesti sääntömuutosten ohella on kehitetty myös työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Jo olemassa olevien kaupunki-, toimiala- ja toimintayksikkökohtaisten yhteistoimintaelinten lisäksi on perustettu kaupungin yhteistyöryhmään pääluottamusmiesjaosto ja lisätty henkilöstön edustus tuotantopuolen johtoryhmiin sekä valmistelu- ja kehittämisryhmiin. Kun vielä lasketaan mukaan työsuojeluasioita käsittelevät toimielimet, on edustuksellisia yhteistyöelimiä nyt useita kymmeniä. Tärkeimpänä toimintatapana näen kuitenkin välittömän työpaikoilla tapahtuvan koko henkilöstöä koskevan yhteistoiminnan, olkoonpa se työpaikkakokous, informaatiotilaisuus, kehittämiskeskustelu tai minkä muotoinen tilaisuus tahansa. Niissä asioita voidaan käsitellä vuorovaikutteisesti ja laaja-alaisesti. Tämän syksyn aikana on tarkoitus vielä sopia yhteistoimintasääntöä koskevista muutoksista, joiden myötä yhteistoiminta soveltuu entistä paremmin uuteen toimintamalliin. En malta olla ottamatta esille mieliaihettani, työilmapiiriä. Olen nimittäin sitä mieltä, että vaikeatkin asiat muuttuvat normaaleiksi, kun huolehditaan yhdessä avoimesta vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Olisi uskallettava ottaa kaikki asiat käsittelyyn. Ei myöskään pidä pelätä virheitä, vaan ottaa niistä opiksi. Suomalaisen kateuden sijaan voisimme kannustaa toisiamme asenteella: yhdessä olemme enemmän kuin yksilöiden summa. Viedään Tamperetta yhdessä eteenpäin kuntasektorin edelläkävijänä! Pekka Palola johtaja, hallinto- ja henkilöstöryhmä ANNA BYCKLING

3 Henkilöstöpäivä Särkänniemessä sai liikkeelle tuhansia kaupungin työntekijöitä Tampereen kaupungin henkilöstö kokoontui sankoin joukoin viettämään yhteistä päivää Särkänniemeen. Meno oli riemukasta: huvilaitteet pyörittivät ja vatkasivat väestä irti iloisia kiljahduksia, ja leppoisa elokuun sää kuivatti tukkijoella kastuneet vaatteet. Rannekkeen huvipuistoon lunasti yli 5900 henkilöä ja Särkänniemi sai näyttää parastaan. TEKSTI Raija Lindell ja Mirva Tuusa Päivän ohjelma oli runsas ja monipuolinen. Iltapäivän tunnit vierähtivät sekä asian että huvin tiimellyksessä. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen ajankohtaisia kuulumisia ja evästystä muutoksen myllerryksessä kuunneltiin tarkkaavaisesti monien silmissä näkyi miettiväinen ilme. Konsernihallinnon johtajat esittäytyivät ulkoilmalavalla ja energiaa elämään sekä eväitä jaksamiseen antoi Rauno Korpi. Vakavamman asian painikkeeksi tamperelaisten oma delfiiniperhe antoi useita upeita näytöksiä taidoistaan, huvilaitteet pyörittivät, ja Hot Pois -orkesteri heilutti jalkoja. tamallin muutoksen läpiviemisessä. uuteen järjestelmään. Muutamilla toimialoilla sitä on jo kokeiltukin rajallisesti, ja uskallan sanoa, että kokemukset ovat olleet rohkaisevia, sanoi Rantanen. Hän painotti, että vaikka pilotit ovat antaneet myönteisiä signaaleja siitä, että ollaan oikealla suunnalla, vasta vuoden vaihteen jälkeen aletaan saada todellisia käytännön kokemuksia tilaaja tuottaja-mallin toimivuudesta. On syytä tiedostaa, että emme ole välttämättä osanneet suunnitella kaikkea kerralla oikein. Hyvällä hallinnolla on valppautta Tampereen kaupungin 1. Trombi on yksi Särkänniemen hurjimpia kieputtimia. 2. Delfinaarion katsomo oli ajoittain täpötäynnä. 3. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen puhui henkilöstölle Delfinaariossa. 4. Henkilöstöpäivä Särkänniemessä on hieno juttu, totesivat Joukkoliikenneyksikön Tanja Lehtonen ja Hanne Tamminen sekä Liikennelaitoksen Pekka Valoma. 5. Mahtava päivä! Kiva tulla Särkkään vaihteeksi ilman lapsia, hehkuttivat kotipalveluiden Anna-Liisa Broman ja Sinikka Hynnä.

4 Pormestarin silinteri seikkaili henkilöstöpäivän 1 kuunnella kokemuksista tulevaa palautetta ja nöyryyttä korjata tehtyjä ratkaisuja, Rantanen painotti. En kuitenkaan usko, että perustavaa laatua olevia ongelmia on odotettavissa. Kaupunginjohtaja Rantanen vakuutti kuulijoille, että hän tietää uudistuksen olleen ja olevan ajoittain henkilöstölle rankka. Apua tuo se, että pidämme kirkkaana mielessä, miksi muutosta tehdään: on kysymys halusta palvella kuntalaisiamme tulevaisuudessa hyvin ja laadukkaasti. Henkilöstöltämme on näinä muutamina vuosina vaadittu paljon. Muutosprosessin läpivieminen on edellyttänyt henkilöstöltä jaksamista ja erityistä ymmärrystä, kun arkikin on samalla ollut pakko hoitaa. Rantanen totesi, että kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstöllä on kuitenkin aina avainrooli. Ilman henkilöstön sitoutumista ja kehittämistahtoa nykypäivä ja tulevaisuus näyttäisivät kovin toisenlaiselta. Rantanen painotti muutosvaiheessa tiedon kulkua: tiedon tulisi kulkea avoimesti ja nopeasti. Esimiesten vastuulla on huolehtia myös tiedon kulusta ja erityisesti jokaisen työssä jaksamisesta, Rantanen totesi. Toivottavasti tämä henkilöstöpäivä muistuttaa meitä kaikkia siitä, että työnteko ei saa olla koko elämä. On oltava riittävästi lepoa ja vapaa-aikaa. Itsestään on kannettava huolta leikkimielisyyttä unohtamatta. Iloa on etsittävä, jos sitä ei muuten ole tullakseen. Toivon teille kaikille onnistumisen elämyksiä työssänne, kaupunginjohtaja Rantanen sanoi. Irti arjesta Henkilöstöpäivän teemoina olivat työkyky ja terveys sekä henkilöstön jaksaminen toiminamallin muutoksessa. Särkänniemeen oli lähdetty työporukoissa ja iloisella mielellä porilta alkoi erilainen arkipäivä. Kiva tulla Särkkään ilman lapsia. Ennen en ole laitteissa juuri käynyt, mutta nyt olen työkaverin kanssa uskaltautunut vaikka mihin, Kantti x Kantti-autoajelulta yllätetty kotipalvelun Anna-Liisa Broman nauroi. Särkänniemi tarjosi jokaiselle jotakin: hu vilaitteet, Näsinneula, Delfinaario, Sara Hildénin taidemuseo, eläintarha, akvaario ja planetaario olivat päivän aikana kaupungin henkilöstön käytettävissä. Lisäksi päivän aikana saattoi käydä kääntymässä Netti-Nyssessä, nauttia vaikkapa Tampereen Aterian tarjoamaan omenapiirakkaa ja tutustua syyskuussa julkistettavaan Luova Tampere -ohjelmaan. Särkänniemen hulinassa pääsi myös näkemään vanhoja työkavereita ja vaihtamaan kuulumisia. Täällä näkee tuttuja ja voi vaihtaa ajatuksia muiden kaupungin työntekijöiden kanssa, Ismo Leppänen Liikuntatoimesta sanoi. Päivän aikana myös ohjelmalavalla tapahtui. Liikuntatoimi veti lavalla erilaisia taukojumppia ja palomiesten Hot Pois -orkesteri viihdytti yleisöä. Vedimme yleisölle muun muassa palomiesjumppaa, jossa opetellaan pukemaan Särkän kolmiottelu -hyvinvointirastilla pääsi mätkimään nyrkkeilysäkkiä. Siivooja Eila Falck näyttää mallia. 2. Kello 12 infopisteessä ja sisääntuloportilla kävi kova vilske. 3. Olkahisen päiväkodin Terhi Timonen ja Marjo Kata sekä Sorilan päiväkodin Elina Kalliohaka ja Minna Katajamäki aikoivat kiertää kaikki Särkänniemen hurjat laitteet. 4. Visa Viitanen paikkatietotuotannosta ja Juha Forsman Kanjonin päiväkodista antoivat Volvo racing -autoille kyytiä Tunnustetaanko? Tunnustetaan vaan. Oltiin kaksi kertaa Tornadossa, paljastavat Kaukajärven koulun Toni Natunen, Antti Hietala, Minna Hautala ja Marko Johansson. 6. Sadeviitat päällä ei kastuttu, vaikka vähän vettä tulikin, Pyynikin ammattiopiston naiset Pirkko Ojanen, Heli Kivinen ja Tarja Luomala nauravat Koskiseikkailun jälkeen.

5 aikana eri puolilla Särkänniemeä. haalarit päälle minuutissa, Hot Pois -orkesterin solisti Jukka Lahti kertoi. Nauru ja liikunta auttavat jaksamaan työssä Eväitä työkyvyn yläpitämiseen ja työssä jaksamiseen sai hakea esimerkiksi Tullinkulman työterveyden teltalta. Teltalla pääsi muun muassa tutustumaan työterveyspsykologeihin ja opettelemaan kuminauhajumppaa. Erityisen suosittua oli rasvaprosentin mittaus. Nyt meillä on kaksi rasvaprosenttimittaria, kun Pirkkahallissa oli vain yksi. Kolmaskin mittari olisi kyllä saanut olla! Koko ajan on porukkaa riittänyt, kertoi mittalaitteen käytössä henkilöstöä opastanut työterveyshoitaja Tuija Seppälä. Vähän ennen kello viittä Seppälä arvioi, että päivän mittaan kaupungin työntekijää oli ehtinyt käydä mittaamassa rasvaprosenttinsa. Akkuja oli päivän aikana mahdollisuus käydä lataamassa myös hyvinvointirasteilla. Rasteilla pääsi muun muassa maistamaan Frantsilan tilan yrttivoimajuomaa, rentoutumaan Moreenian kodassa, mätkimään nyrkkeilysäkkiä tai vaikkapa heittämään kännykkää vesisaaviin. Liikunta on hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia, työsuojeluvaltuutettu Ritva Lähteenmäki Särkän kolmiottelu -rastilta muistutti. Hyvinvointirasteilla oli mahdollisuus myös nauraa improvisaatioteatteri Snorkkelin esityksille. Mukaankin olisi saanut mennä, mutta en taida uskaltaa. Nauru on hyvää vastapainoa arkiselle työlle. Välillä töissä kahvihuoneesta kuuluu oikein kunnon nauru, esitystä seurannut Leena Mäkinen Linnainmaan päiväkodista kertoi. Muutokset jännittävät Pääluottamusmiesten teltalla kävi päivän aika na kova vilske. Teltalla vaihdettiin kuulumisia nähtiin vanhoja tuttuja ja saatiin nuoriin kon taktia. Kunnan teknisten pääluottamusmiehen Kari Niemelän ja TNJ:n, eli Tehyn ja Superin pääluottamusmiehen Esa Kanervan mukaan erityisesti palkkaus ja uusi toimintamalli oliva päivän ykköspuheenaiheita. Henkilöstöä jännittää, miten toimintamalliuudistuksessa käy. Muutosta on viime aikoina ollut todella paljon, Niemelä ja Kanerva sanoivat. Yksi päivän teemoista oli henkilöstön jaksaminen toimintamallin muutoksessa. Työntekijöille on luvassa monia muutoksia pormestarin ja tilaaja tuottaja-mallin mukana. Toimintamalliuudistuksen jo läpikäyneet Joukkoliikenneyksikön Tanja Lehtonen ja Hanne Tamminen sekä Liikennelaitoksen Pekka Valoma myönsivät, että muutos on toisinaan rankkaa. Välillä ottaa koville. Mutta hyvinhän tässä on selvitty! Tukkijoessa kastuivat katu- ja vihertuotannon Kimmo Vesterinen ja Atalan kotihoidon Anne Vehmas ja Irmeli Pönkkä. 8. Särkänniemessä oli tunnelmaa jonojakin syntyi. 9. Tullinkulman työterveyden rasvaprosentin mittauspiste oli jälleen kerran suosittu. Perusopetuksen atktukihenkilö Juha Salmela mittaa rasvaprosenttiaan, työterveyshoitaja Tuija Seppälä seuraa Silja Klemetti Hervannan kotipalvelusta osallistui Tampereen Aterian kojussa järjestettyyn omenalajikkeen arvauskisaan. Tiina Tamiola opasti. 11. Liikuntatoimen nuoret hurjapäät Joose Järvenkylä, Simo Savolainen ja Kimmo Vuori kävivät Half Pipessä kaksi keikkaa peräkkäin Chalhoub Chalhoub Tulkkikeskuksesta onnistui heittämään itselleen ison kilpikonnan. 13. Pääluottamusmiesten teltalla riitti vipinää. Kuvassa JHL:n pitkäaikainen pääluottamusmies Tarja Karetoja. 5

6 Henkilöstöpäivässä muutoksia pohjustettiin myös leikkimielisellä pormestarin silinterin etsinnällä. Hattu löytyi päivän aikana yhteensä neljä kertaa. Neljäntenä komean mustan silinterin löysi Leena Sipilä hammashuollosta. Hattu löytyi Netti-Nyssestä. Rauno Korpi johdatteli lataamaan energiaa elämään Arvosta itseäsi, arvosta toista. Siedä toista tietoisesti ja sovi pois riidat. Miksi emme pystyisi yhteistyöhön? Onko omistajatyytyväisyydellä merkitystä työssäsi? Valmentaja Rauno Korpi heitti tiukkoja ajatuksia kuuntelijoille. Hän puhui Delfinaariossa järjestetyissä henkilöstöpäivän tilaisuuksissa. Jääkiekkovalmentajana tunnettu Rauno Korpi toimii myös kouluttajana ja hänen teemanaan henkilöstöpäivässä oli energiaa elämään ja eväitä jaksamiseen. Hän johdatti kuuntelijat miettimään mm. 1 terveen itsetunnon merkitystä, miten arvostamme itseämme, miten näemme ja tiedostamme oman työmme merkityksen. Korpi opasti näillä kysymyksillä kestolatureiden pariin, eli kun ymmärtää oman työnsä merkityksen suuremmassa kokonaisuudessa ja arvostaa omaa tekemistään, se lataa ja tuo energiaa omaan työhön ja siinä jaksamiseen. Terveysliikunta on myös hyvä, energiaa elämään tuova tekijä. Työlle on löydyttävä vastapainoa ja sitä tuovat elämään paitsi harrastukset myös ihmissuhteet, perhe, ystävät. Korpi muistutti, että yläkerta pysyy paremmassa kunnossa ja jaksaa töissä sekä vapaa-aikana, kun elämäntavat ovat tasapainossa: riittävästi yöunta ja kohtuullisesti nautintoaineita. Pikalaturit käyttöön Korpi kertoi pikalatureista, joiden avulla voi saada lisää energiaa työpäivään. Mieti mitkä ovat sinun tämän päivän ainen lanka. Vältä poukkoilua. Terve itsetunto tukee onnistumistahtoa. sellekin voi antaa kiitosta, jos muut eivät sitä nulle huomaa tai ehdi antaa. Omaa onnistumistaan on opeteltava noteeraamaan. Kiinnitä huomiota myös siihen, ettet nna omalle sisäiselle negatiiviselle puheeltilaa: en pysty, en osaa, vaimenna tällaiset atukset, Korpi kehotti. Oman itsen analyysiä orpi suositteli miettimään myös sitä, olemmeko aikavarkaita tai mitkä epäoleelliset asit varastavat liikaa aikaamme. Toisaalta hän ainotti, että toki on luvallista ja pitääkin ottaa esimiestä hihasta kiinni ja jutella, kun siltä tuntuu. Mietipä joskus sitä, mitä tuli sisään työpaikalle, kun sinä tulit sisään ovesta. Urheilijoiden valmentajana Korpi tietää, että fyysiset aktiviteetit ovat hyviä rauhoittumiskeinoja. Myös käväisy menneen elämän onnistumiskokemuksissa on hyvä pikalaturi, Korpi muistuttaa. Yhdessä tekemällä tehdään Tampereesta entistä parempi haluttavuudeltaan ja maineeltaan. Harjoittelu tekee meistä mestareita! Mukava päivä Henkilöstöpäivä sai kaupungin työntekijöiltä poikkeuksetta paljon kehuja ja kiitosta. Erityisesti paikan valinta ja Särkänniemi saivat myönteistä palautetta. Elämä ei ole totista, pitää muistaa myös rentoutua, tiivisti Terttu Viteli Moreenian kodassa. Kotiin viemisiksi henkilöstö sai portilta sadetakin tai istuinalustan. Moreenian kodan vinkit stressin poistamiseen: Pidä itsestäsi huolta Kiinnitä huomiota jaksamiseen Muista syödä terveellisesti Pidä kahvitauko Kuuntele, mitä työkaveri sanoo. Lisää kuvia ja juttua henkilöstöpäivästä 1. Hammashuollon Leena Sipilä löysi pormestarin silinterin Netti-Nyssen hattuhyllyltä. Komean mustan hatun löysivät myös Leinolan koulun Arja Harju, Koukkuniemen Marju Äikiä ja kotihoidon Anna Berglund Rauno Korpi muistutti, että itsellekin voi antaa kiitosta, jos muut eivät sitä huomaa antaa. 4. Koskiseikkailussa pääsi hetkeksi vesille Luova Tampere esitteli tavoitteitaan ja ohjelmaansa henkilöstölle.

7 Vastaa Kunta 10 -tutkimuksen kyselyyn! Kunta 10 -tutkimus on jälleen käynnissä. Kaikki Tampereen kaupungilla vakinaisessa työsuhteessa olevat tai pitkäaikaiset sijaiset ovat saaneet henkilökohtaisesti osoitettuna tutkimukseen liittyvän kyselylomakkeen. Lomakkeen on saanut joko sähköisenä tai paperilomakkeena. Vastausaikaa on 1 2 viikkoa, ja kyselyyn voi vastata työaikana. T utkimuksen tavoitteena on selvittää työelämän muutosten vaikutuksia kuntien henkilöstön hyvinvointiin ja miten voidaan vaikuttaa hyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen. Kuntien henkilöstöä tutkimalla on jo löydetty monia tärkeitä työntekijöiden terveyttä suojaavia tekijöitä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jussi Vahtera. Kyseessä on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön hyvinvointia selvittelevä tutkimus, joka on myös kansainvälisesti alallaan yksi suurimpia. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn ja antaa suostumuksen, Vahtera painottaa. Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa kartoitetaan nyt neljännen kerran yli työntekijän työelämän muutoksia kymmenessä tutkimuskunnassa. Mukana on Pirkanmaalta Tampere, Nokia, Valkeakoski ja Virrat, Varsinais-Suomesta Turku, Raisio ja Naantali, pääkaupunkiseudulta Vantaa ja Espoo ja Pohjois-Pohjanmaalta Oulu. Edelliset kyselyt on tehty vuosina 1997, ja Tutkimus on luottamuksellinen Kunta 10 -tutkimuksessa kerätään tietoja lomakekyselyllä ja sähköisellä lomakkeella. Täytetyt paperilomakkeet toimitetaan mukana olevalla palautuskuorella suoraan Työterveyslaitokselle tai sisäisenä postina osoitteeseen Sampsa Hakulinen/ Heky, josta suljetuissa kuorissa olevat lomakkeet toimitetaan Työterveyslaitokselle. Tutkimustietoa käsitellään ja raportoidaan yleisellä tasolla niin, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä tai tietoja ole mahdollista tunnistaa. Laki velvoittaa Työterveyslaitoksen tutkijan täydelliseen vaitioloon yksittäistä työntekijää koskevissa asioissa, Vahtera vakuuttaa. Tutkimukseen antamasi tiedot ovat siis täysin luottamuksellisia. Sähköinen yhteys vastaa tietoturvaltaan sähköisen pankkiyhteyden luotettavuutta. Tulokset kuullaan ensi keväänä Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle keväällä 2007 alkaen. Kunnissa käytetään tutkimuksen tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen. Tutkimus auttaa tunnistamaan oleellisia vaikuttamiskohtia pyrittäessä edistämään henkilöstön terveyttä ja työkykyä. Seurantakyselyn jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia, Vahtera sanoo. Tutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen. Siihen osallistuu eri alojen asiantuntijoita mm. Työterveyslaitokselta, Stakesista sekä Helsingin, Turun, Oulun ja Lontoon yliopistoista. Tutkimuksen päärahoittajat ovat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja tutkimukseen osallistuvat kunnat. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. Lisätietoja: Työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen, tai p Mahdollisissa ongelmatilanteissa sähköisen lomakkeen kanssa auttaa Tio:n tukikeskus p Tampereen päivänä paljon ohjelmaa Syys-lokakuun vaihteessa vietetään 52:sta Tampereen päivää. Lauantaina ja sunnuntaina on luvassa runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa. Juhlapäivinä useimmat museot ja myös Raatihuone ovat avoinna yleisölle, kuten muutamat kaupungin eri laitokset ja toimipisteetkin. Lisäksi tarjolla on paljon erilaisia oheistapahtumia. Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan Tämän kunniaksi Tampere juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna. Tampereen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan ja Tervetuloa viettämään Tampereen päivää! Lisätietoja ja päivien tarkempi ohjelma löytyy kaupungin internetsivuilta 7

8 8 Kipalassa tehtiin laajoja uudistuksia ensimmäisenä toimintavuotena TEKSTI Raija Lindell KUVA Anna Byckling Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskus, Kipala, on toiminut vuoden. Vuoden aikana tapahtuneet muutokset taloushallinnossa ovat olleet laajoja ja toiminnallisesti merkittäviä, palvelukeskuksen johtaja Heli Hirvelä kertoo. Suurien muutosten läpiviemisessä on hänen mukaansa kuitenkin onnistuttu ja asiakkaiden antama kouluarvosana on noin 8. Hirvelä on syystä tyytyväinen, sillä ensimmäinen asiakastyytyväisyyskysely osoittaa, että palveluja on lähdetty kehittämään oikeaan suuntaan. Taloushallinnon palvelukeskuksen tehtäviin kuuluu tuottaa asiakkailleen taloushallinnon päivittäispalvelut: kirjanpito ja ostolaskujen käsittely, laskutus ja perintä sekä palkanlaskenta työnjakomallin mukaisesti. Kipalassa työskentelee 153 henkilöä. Hirvelän mukaan Kipalan ensimmäinen toimintavuosi on ollut työntäyteinen: on käyty asiakasneuvottelut, luotu palautejärjestelmä, pidetty koulutuksia, oltu mukana massiivisessa SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön- Avokonttori tukee työtämme ja työviihtyvyyteen vaikuttaa paljon myös ilmastointi, joka on erityisesti tänä kesänä osoittanut tarpeellisuutensa, kertovat Heli Hirvelä (vas.), Paula Hakanen ja Piia Kähkönen (istumassa). otossa, hiottu prosesseja ja yhdenmukaistettu toimintatapoja. Tampereen kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmä on korvattu kevään aikana uudella laajalla toiminnanohjausjärjestelmällä, joka ensimmäiset osakokonaisuudet on otettu käyttöön. Monessa asiassa olemme ottaneet aimo harppauksia eteenpäin. Siitä kiitos henkilöstölle ja yksiköiden yhteyshenkilöille, Hirvelä sanoo. Toukokuussa tehty asiakaskysely antoi toiminnallemme hyvät arvosanat. Erityisesti palkanlaskenta ja asiakasyhteistyö saivat kiitosta, Hirvelä iloitsee. Innolink Recearch Oy:n suorittama kysely tehtiin touko-kesäkuussa talouden yhdyshenkilöille, jotka ovat päivittäin tekemisissä Kipalan palvelujen kanssa. Reilu sata henkilöä sai kyselyn, ja sen vastausprosentti oli 52. Tutkimuksesta saamamme tiedon perusteella Kipalan palveluiden kehittämisessä painotetaan jatkossa muun muassa henkilöstön osaamista, tiedottamista ja laadun tasoa, Hirvelä kertoo. Haluamme palvelujemme laadun tasoon täsmällisyyttä ja asiakasyhteistyöhön ajantasaista tiedottamista. SAP-järjestelmä toi muutoksia Alkaneen syksyn merkittävimpiä asioita Kipalan toiminnassa tulee edelleen olemaan SAP:n eri osien käyttöönoton jatkaminen. SAP-järjestelmän käyttöönotto on aiheuttanut meille niin kuin monelle muullekin lisätyötä, eikä kaikki ole aina sujunut heti toivotulla tavalla. On kuitenkin tärkeää, että olemme koko ajan kehittämisessä aktiivisesti mukana, että uusi järjestelmä saadaan tukemaan meidän ja asiakkaidemme toimintaa mahdollisimman hyvin, Hirvelä toteaa. Kipalan kirjanpito ja ostolaskut -ryhmässä SAP toi muutoksia ostolaskujen kierrätykseen, ulkoiseen laskentaan ja irtaimiston luettelointiin. Nykyään ostotilauksiin täsmäävät ja vastaanotetut sisäiset ostolaskut eivät enää kierrä uudestaan hyväksyjällä, vaan ne menevät nopeasti kirjanpitoon. Verkko-ostolaskujen osuutta pyritään edelleen lisäämään, kertoo palvelupäällikkö Paula Hakanen. Myös tilinpäätöstoiminnot keskitetään saman katon alle. Asiakkaiden irtaimistotiedot ylläpidetään jatkossa keskitetysti ja yksiköt ainoastaan tarkistavat irtaimistoluettelonsa. Laskutus ja perintä -ryhmälle SAP-järjestelmä on tuonut sekä hyötyä että lisää uusia työtehtäviä. Laskutustietojen keskitetyt asiakas- ja nimikerekisterit ylläpidetään nyt Kipalassa ja pääosa SAP:n myyntitilauksista laaditaan edelleen meillä, kertoo palvelupäällikkö Anne Heusala. Palkanlaskennassa uudistukset ovat mahdollistaneet selkeämmän ja käyttökelpoisemman raportoinnin. Esimiehen palkkaluettelosta on hyötyä lähiesimiehille, jotka seuraavat työn tekijöitä ja kustannuksia. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan yhtenäisillä toimintaohjeilla tähdätään palkansaajien tasapuoliseen sekä virka- ja työehtosopimusten mukaiseen käsittelyyn. Tätä kautta saamme yhdenmukaistettua ohjeita ja työtapoja, selvittää palvelupäällikkö Aila Grén. Syksyllä haasteena tulevat olemaan Kipalan ja Tietotekniikkakeskuksen tekemä verkkopalkka-kokeilu, valmistautuminen uusiin asiakkaisiin ja palveluihin sekä vuodenvaihteessa voimaan astuviin kaupungin toimintamallin muutoksiin.

9 John Storgårds aloitti Tampere Filhamonian johtajana TEKSTI JA KUVA Raija Lindell Elokuu toi Tampere Filharmonialle uuden ylikapellimestarin. John Storgårds aloitti kolmivuotisen johtajakautensa heti räväkästi esittäytymällä orkesterinsa kanssa kotimaisilla musiikkijuhlilla. Tampere Filharmonia ja Storgårds konsertoivat elokuussa LuostoClassic-tapahtumassa Sodankylän Luostotunturilla, Turun musiikkijuhlilla ja Helsingin juhlaviikoilla. Myös kauden avajaiskonsertti oli elokuussa Tampere-talossa. Orkesterin ja kapellimestarin ensimmäistä yhteistä työviikkoa elokuun toisella viikolla sävytti myös televisiomainoksen kuvaukset. Mainoksen tarkoituksena on nostaa orkesterin ja kapellimestarin tunnettuutta. Tuttu orkesteri Tampere Filharmoniaa John Storgårds on johtanut useita kertoja viime vuosien aikana. Sujuva yhteistyö johti luontevasti valintaan ylikapellimestariksi. Pääasia on nyt, että teemme yhdessä parhaamme, painotti Storgårds ensimmäisenä yhteisenä työpäivänä kauden avajaiskahveilla, jonne muusikot ja Storgårds sekä eri tiedotusvälineet kokoontuivat. Jokainen kapellimestari tuo orkesteriin oman kädenjälkensä. John Storgårds haluaa kehittää entisestään Tampere Filharmonian sointikulttuurillista varmuutta. Orkesterin kehitys on ollut vahvaa viime vuosina, ja uuden nuoren soittajapolven mukaan tuleminen mahdollistaa yhä haasteellisempien projektien vastaanottamisen. Maailmassa ei ole orkesteria, joka tuntisi itsensä niin hyvin, etteikö siinä löytyisi kehittämisen varaa. Tietysti tässä tullaan makuasioihin, mutta minulla on oma mielipiteeni ja sen mukaan harjoitellaan. Minulta odotetaan ja minulla on myös hyvät valtuudet, Storgårds tietää. 42-vuotias John Storgårds on eturivin John Storgårds aloitti elokuussa Tampere Filharmonian ylikapellimestarina. Orkesterin syksyn konserttiohjelma tarjoaa monia mielenkiintoisia elämyksiä. suomalaiskapellimestareita. Hänet tunnetaan monipuolisena taiteilijana, joka kapellimestarin työn rinnalla jatkaa myös uraansa viulistina. Storgårds on rohkea ja ennakkoluuloton ohjelmasuunnittelija, joka saa nyt ensi kertaa ylikapellimestarina toteuttaa ideoitaan suuren sinfoniaorkesterin, 97-jäsenisen Tampere Filharmonian, kanssa. Hänen toinen oma orkesterinsa on Lapin kamariorkesteri, jonka taiteellisena johtajana hän on toiminut 10 vuotta. Storgårds on kysytty vierailija paitsi kotimaassa myös yhä useammin ulkomailla. Viime aikojen kansainväliset vierailut ovat olleet menestyksiä. Odotukset korkealla Viulisti Antti Hannikainen totesi kauden kynnyksellä, että orkesteri on aloittamassa uudelta viivalta ja odotukset ovat korkealla. Hannikainen on soittanut Tampere Filharmoniassa vuodesta 1982 alkaen ja iloitsee siitä, että orkesteri on saavuttanut sinfoniaorkesterin kokoluokan. Täysilukuisuus tuo orkesterille paljon uutta voimaa, ja voimme toteuttaa orkesterikirjallisuuden skaalasta mitä vain. Hannikaisen mukaan odotukset Storgårdsin kapellimestarikauteen ovat hyvin myönteiset. John Jontte Storgårds on syvästi muusikko, ja tämä välittyy myös orkesterilaisten työhön. Olemme saaneet tehdä hänen kanssaan hyviä konsertteja, Hannikainen kertoo aikaisemmista yhteistyökokemuksista. Viulisti Nuppu Komsille Storgårds on tuttu Lapin kamariorkesteri -ajoilta. Helmikuusta alkaen Tampere Filharmonian riveissä viihtynyt nuori soittaja nauttii siitä, että pääsee tekemään isoja sinfonioita hyvien solistien kanssa. Työ on haastavaa ja palkitsevaa. Saan siitä paljon, Komsi kertoo. Komsilla on Tampere Filharmoniassa ns. puolivirka eli hän on 2 viikkoa töissä ja kaksi vapaalla. Järjestely sopii nyt minulle hyvin, koska teen Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa jatkotutkintoa. 9

10 Kuntouttavan työtoiminnan toivotaan yleistyvän kaupungin toimipisteissä TEKSTI Mirva Tuusa KUVA Anna Byckling Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät ole työllistyneet työhallinnon keinoin. Palvelu on suun nattu erityisesti alle 25-vuotiaille työttömille. Heille kuntouttava työtoiminta on pakollista tai muuten toimeentulotukea osittain leikataan, kertoo Sosiaaliasema Sarviksen johtava sosiaalityöntekijä Juha Hyvönen. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on vuodesta 2001 lähtien ollut kun tien lakisääteinen velvollisuus. Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Palvelun tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien työnsaantimahdollisuuksia, elämänhallintaa ja avata uudelleen portti työelämään. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tekevät yleensä kevyempää työviikkoa kuin esimerkiksi palkkatuetussa työssä olevat. Työviikko voi aluksi sisältää vain muutaman työpäivän. Tarkoituksena on, että opitaan työrytmiä, Hyvönen sanoo. Työllistetylle ei keskimäärin kuusi kuukautta kestävän kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana makseta palkkaa, mutta hän saa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea, ylläpitokorvausta ja korvausta matkakustannuksista. Lisää tietoa esimiehille Juha Hyvösen mukaan paikkoja on ollut hankala saada kaupungin yksiköistä. Suurin ongelma tuntuu olevan, etteivät esimiehet tiedä, mitä kuntouttava työtoiminta on. Myöskään sitä ei tiedetä, että kyseessä on lakisääteinen palvelu, jonka järjestäminen on kuntien velvollisuus. Kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa joko omassa organisaatiossaan liikelaitokset mukaan lukien tai ostaa palvelu kolmannen sektorin järjestöiltä tai yhteisöiltä. Vuonna 2005 kuntouttavaan työtoimintaan osallistui Tampereella 129 ihmistä. Heistä kaupungin toimipisteissä työskenteli vain 17, muille palvelu jouduttiin hankkimaan ulkopuolelta. Hyvönen kertoo, että kuntouttavan työtoiminnan määrät ovat kasvussa, ja tulijoille tarvittaisiin kipeästi lisää paikkoja. Hän korostaa, että kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen kaupungin omissa yksiköissä olisi kaupungille eduksi, sillä kunta joka tapauksessa maksaa työmarkkinarahoituksesta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen työmarkkinatukilain uudistuksen mukaan valtio maksaa työmarkkinatuen rahoituksesta vain niin sanotulta aktiiviajalta, eli työvoimapoliittisen toimenpiteen, kotoutumistoimenpiteen tai kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Kuntouttavan työtoiminnan yksikkö muuttaa alkaen osoitteeseen Hammareninkatu 8 A, 4. kerros, Työvoiman palvelukeskuksen entisiin tiloihin. 10 Kaupunki työllistää palkkatuen avulla Vuoden 2006 Tampereen kaupungin työllisyysohjelma asettaa tavoitteeksi, että kaupungille työllistetään vuoden aikana keskimäärin 600 työtöntä vuodessa. Todellisuudessa kaupungille työllistettyjen luku kohoaa korkeammalle, esimerkiksi viime vuonna eri mittaisiin työsuhteisiin työllistettiin yhteensä yli 1700 henkilöä. Työllistämiskeinona käytetään palkkatuettua työtä. Sen lisäksi on muun muassa harjoittelutyösuhteita. Palkkatuettu työ tarkoittaa sitä, että työttömiä otetaan kaupungille töihin, ja työllistämiseen saadaan tukea työvoimaviranomaisten kautta valtiolta. Työllistetyille maksetaan normaalia palkkaa työajan mukaan. Yleensä he tekevät lyhyempää päivää, henkilöstöpäällikkö Kirsi Koski selventää. Erilaisia työllistämismuotoja on ollut olemassa jo pitkään, nimitykset ja menetelmät vain ovat vuosien varrella muuttuneet. Vuonna 2005 alettiin tukityöllistämisen sijaan puhua palkkatuetusta työstä. Työttömät ohjautuvat palkkatuettuun työhön työvoimatoimiston ja Hallintopalvelukeskus HALOn kautta. Työllistymisjakson laatu haaste Palkkatuetun työn tärkein tavoite on parantaa työnhakijan osaamista ja työllistymisedellytyksiä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuetun työn vaikuttavuutta Tampereen kaupungilla selvittänyt vastaava tutkija Katri Heininen sanoo, ettei avoimille työmarkkinoille työllistyminen valitettavasti ole aivan suoraviivaista. Työpaikoista on pulaa, eikä esimerkiksi vähän koulutettu pitkäaikaistyötön välttämättä kuuden kuukauden työllistämisjakson jälkeenkään työllisty helposti, Heininen kertoo. Nyt palkkatuetulla työllä on enemmänkin syrjäytymistä ehkäiseviä ja yksilöiden hyvinvointia lisääviä vaikutuksia kuin välittömiä työllisyysvaikutuksia. Heininen toteaa, että palkkatuetun työn vaikuttavuus Tampereen kaupungilla on selvityksen mukaan kuitenkin valtakunnallista tasoa. Vaikuttavuus ei silti ole aivan sitä, mitä haluttaisiin. Vaikuttavuuden parantaminen on haasteellista. Työllistymisjakson laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi kiinnittämällä enemmän huomiota työjakson sisältöön, palautteen antamiseen ja arviointiin, Heininen esittää.

11 Työllistetyn perehdytys tapahtuu yleensä työn ohessa. Talon tavoille opitaan pääosin työtä tehden, mutta esimies vastaa kaikesta työsuhteeseen liittyvästä perehdytyksestä, Linnainmaan päiväkodin johtaja Liisa Seppälä kertoo. Linnainmaan päiväkodissa myönteiset kokemukset eri työllistämismuodoista Linnainmaan päiväkodin johtaja Liisa Seppälä on ottanut päiväkotiin töihin vuosien varrella useita henkilöitä joko palkkatuettuun työhön tai kuntouttavaan työtoimintaan. Isossa 150 hoitopaikan päiväkodissa riittää töitä niin vakinaiselle henkilökunnalle kuin erilaisille työllistetyillekin. Varsinkin pienten lasten ryhmissä käsipareja ja sylejä tarvitaan. Niitä ei ole koskaan liikaa. Lisäksi meillä on erityispäivähoitolausunnan alaisia lapsia, ja ryhmäkohtaiset avustajat ovat tarpeen, Seppälä kertoo. Linnainmaan päiväkodissa työllistetyt tekevät tavallisia perushoitotehtäviä vakituisen henkilökunnan rinnalla. Työllistetyt muun muassa avustavat lasten syömisessä, pukemisessa ja ulkoilussa. Työllistetyt pestataan päiväkotiin Hallintopalvelukeskus HALOn ja päiväkodissa tehdyn työhaastattelun perusteella. Esimies avainasemassa Kun työllistetty tulee päiväkotiin töihin, on esimies avainasemassa. Seppälän mukaan esimiehen on esimerkiksi pääteltävä, mitä työllistetyltä voi edellyttää, ja kuinka paljon hänelle voi antaa vastuuta. Lasten kanssa ei ole varaa tehdä virheitä, Seppälä painottaa. Mitään tuhattaitureita päiväkotiin ei kuitenkaan odoteta, vaan lähtökohta on, että kaikki neuvotaan. Seppälä on työskennellyt päiväkodin johtajana yli kymmenen vuotta. Vuosien varrella työllistämiseen liittyvät asiat ovat tulleet hänelle tutuiksi, eikä hän välttämättä esimiehenä kaipaisi ainakaan koulutusta asiasta. Enemmänkin kaipaisin jotain ohjeistusta. Työllistäminen, työllistetyt ja kaikki asiaan liittyvä on tietysti tuttua niille, jotka ovat olleet asian kanssa jo pitkänä tekemisissä. Mutta esimerkiksi minun sijaiselleni tai uudelle ihmiselle ohjeistus voisi olla hyödyllinen. Työllistetyillä on hyvin erilaisia taustoja. Esimerkiksi Maarit Rolin haluaa vaihtaa alaa, ja hakee kokemusta työllistämisjaksosta Linnainmaan päiväkodissa. Sylissä alle vuoden ikäinen Enni-neiti. 11

12 50 vuotta terveyspalvelujen neuvontaa Kuuntelun taito neuvontatyön kulmakivi TEKSTI Minna Pajunen KUVAT Tuija Nevala ja Marika Tamski Tampereen terveyspalvelujen puhelinneuvontaan tulee noin puhelua kuukaudessa. Puheluiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Palvelu kattaa noin ihmisen väestöpohjan ympäri vuorokauden. Tampereen terveyspalveluiden neuvonnan entiset ja nykyiset työntekijät juhlivat neuvontapalvelun 50-vuotista toimintaa Hatanpään kartanossa. 12 Tampereen terveyspalvelujen neuvonta on omalla alallaan lähes pioneeri, sillä terveyden ja sairauksien hoitoon liittyviin kysymyksiin on annettu vastauksia jo 50 vuoden ajan. Terveyspalvelujen neuvonta palvelee tamperelaisten lisäksi yhteistoimintasopimuksella Ylöjärven, Valkeakosken ja Pirkkalan asukkaita. Puheluja tulee myös muualta Suomesta. Terveyspalvelujen neuvonnassa työskentelee tällä hetkellä 17 sairaanhoitajaa ja sosiaalineuvoja. Työntekijät arvioivat soittajan hoidon tarpeen. Kysymykset voivat olla millaisia tahansa. Meiltä kysytään kaikkea mahdollista yhteystiedoista ja kulkuyhteyksistä lähtien. Ei ole olemassakaan sellaista kysymystä, jota ei voisi esittää ja aina yritämme etsiä vastauksen. Tavoitteenamme on, että asiakas tulisi autetuksi ajallaan, sanoo sairaanhoitaja Tuula Hieta. Sairaanhoitajat vastaavat terveyden ja sairauksien hoitoon liittyviin kysymyksiin myös internetissä. Palvelu on toiminut parin vuoden ajan. Erityisesti nuoret ovat löytäneet palvelun ja käyttävät sitä paljon, jatkaa palveluesimies Ritva Ahlstedt. Pitkästä työkokemuksesta on neuvontatyössä hyötyä. Terveyspalvelujen neuvonnan työntekijältä odotetaan ammattitaitoa ja kykyä tehdä päätöksiä. Neuvontatilanteessa on hahmotettava asiakkaan tilanne, tehtävä hoitosuunnitelma ja ratkaistava hänen asiansa nopeasti. Asiantuntemuksen lisäksi sairaanhoitajalla on oltava kuuntelutaitoa ja taito kuulla, mitä myös rivien välistä tulee ilmi. Asiakkaan täytyy kokea olevansa luottamuksellisessa suhteessa neuvojaan, Ahlstedt ja Hieta toteavat. Terveyspalvelujen neuvonnan työntekijän on jatkuvasti päivitettävä tietojaan sairauksista ja taudeista. Myös tiedotusvälineitä on seurattava, sillä usein asiakkaat kysyvät ajankohtaisista, jopa maailmanlaajuisista aiheista. Terveyspalvelujen neuvonta saa tietoja Hatanpään niemellä olevat kaupungin sairaalarakennukset saivat omat nimet. Varsinaista Hatanpään sairaalaa aletaan kutsua Hatanpään kantasairaalaksi. Geriatrisen ja psykogeriatrisen osastoryhmän käsittävää rakennusta Hatanpään puistosairaalaksi. Sairaaloiden nimissä alkoi tulla sekaannusta kolmisen vuotta sitten, kun Hatanpäänpuiston sairaalan toiminnot siirrettiin uuteen sairaalarakennukseen ja vanhasta nimestä luovuttiin. Sairaanhoitajat Kirsti Laitinen (vas.), Pirkko Tikkala ja Pirkko Lindberg. Laitinen ja Tikkala olivat aloittamassa terveyspalvelujen neuvonnan toimintaa 50 vuotta sitten. eri yhteistyötahoilla tapahtuvista muutoksista kaupungin sisäisen viestintäverkoston kautta. Ahlstedtin ja Hiedan mukaan viestintäverkosto toimii hyvin. Hatanpään sairaala sai uuden nimen Sairaalarakennuksista on siitä lähtien käytetty pelkästään nimitystä Hatanpään sairaala. Kantasairaalassa sijaitsevat mm. vuodeosastot. Puistosairaalassa annetaan psykiatrista hoitoa ja mielenterveyskuntoutusta tamperelaisille vanhuksille. Siellä hoidetaan myös äkillisesti sairastuneita vanhuksia ja kuntoutetaan muun muassa iäkkäitä lonkkamurtumapotilaita ja aivohalvauksen saaneita tamperelaisia.

13 Kestävä kehitys tarjoaa välähdyksiä Kestävän kehityksen sisältöä selkiytetään Tampereen kaupungin henkilöstölle vuosittain valittavien teemojen avulla. Teemoilla esitellään ja nostetaan keskusteluun Tampereen kestävän kehityksen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Henkilöstölle tarjotaan tietoa vuoden teemoista Välähdys-nimisellä kestävän kehityksen tietoiskulla, jota Kirsi Hämäläinen toimittaa yhdessä ympäristövalvonnan kanssa. Tänä vuonna teemoina ovat kestävä liikenne ja liikkuminen sekä osallistumisen edistäminen. Yksiköiden työ- ja toimintatapojen kehittämisen kohteena ovat työpäivän aikana tapahtuva liikkuminen paikasta toiseen ja työmatkat sekä kuntalaisille ja oman työyhteisön jäsenille tarjottavat osallistumismahdollisuudet, kertoo kestävän kehityksen koordinaattori Kirsi Hämäläinen. Hän sanookin, että kaikki ideat ja ehdotukset työyksikön toimintatapojen muuttamisesta kestävämmiksi ovat tervetulleita. Ideoita voi esittää oman yksikön kestävän kehityksen vastaavalle. Vastaavien nimet ja lisätietoa vastaavista sekä vuoden teemoista löytyy kaupungin internet-sivuilta, Hämäläinen muistuttaa. Kestävän kehityksen vastaavat on nimetty mm. liikelaitoksille, palvelukeskuksille kouluille, oppilaitoksille, päiväkodeille, kulttuuri ja vapaa-aikapalveluille, sosiaali- ja terveyspalveluille, konsernihallintoon ja yhdyskuntapalveluihin. Vastaavat muodostavat verkoston, jonka avulla levitetään tietoa aiheesta kaupungin henkilöstölle. Kestävän kehityksen vastaavien nimiluettelo löytyy osoitteesta: johtaminen/vastaavat Tion voittoisa joukkue, Pentti Kiukkonen (vas.), Risto Kuokkanen, Jouko Korpi, vastaanotti Jarmon kilpi -kiertopalkinnon Aulis Yli-Sirniöltä ja Lasse Loposelta. Tion joukkue voitti Jarmon kilven TEKSTI Raija Lindell KUVAT Jukka Kyrölä Ensimmäinen Tampere Golf pelattiin elokuun lopulla Nokialla River golf -kentällä. Avoimeen kisaan osallistui 25 pelaajaa kaupungin eri toimialoilta. Pelaajilta edellytettiin, että pelitasoitus on enintään 36. Kilpailusta on tarkoitus tehdä perinne ja tavoitteena on saada mahdollisimman moni mukaan rentoutumaan viheriölle. Tämä oli meille järjestäjille vähän kuin harjoituskierros. Ensi vuonna olemme viisaampia ja tiedotamme kilpailusta aikaisemmassa vaiheessa, niin saamme väkeä laajemmin liikkeelle, lupaavat Lasse Loponen ja Aulis Yli-Sirniö, jotka ovat ensimmäisen yhteisen Tampere golf -kisan ideoijat ja kilpailutoimikunta. Miehet tietävät kokemuksesta, että golf on erinomainen tapa tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua. Kun saamme viheriölle mukaan laajasti kaupungin henkilöstöä eri toimialoilta sekä valtuutettuja että kaupungin yritysten, yhdistysten ja säätiöiden edustajia, syntyy varmasti hedelmällistä verkottumista ja myönteistä pohjaa erilaisille yhteistyökuvioille, suunnittelee Lasse Loponen. Aulis Yli-Sirniön mukaan ensimmäisessä kisassa panostettiin kilpailun sääntöjen laatimiseen ja palkintojen laatuun. Palkinnot olivat todella hyviä. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantaselta saimme luvan nimetä hienon kiertopalkintokilven Jarmon kilveksi, johon kaiverretaan aina vuoden voittajajoukkueen nimi. Myös henkilökohtaisen kisan kolme parasta palkittiin näyttävillä pysteillä. Tion joukkue voitti ensimmäisen Tampere Golf-kisan. Henkilökohtaisen kilpailun (pistebogey tasoituksin) kiertopalkinnon voitti Tio:n Jouko Korpi. Ensi vuoden kisan isäntänä toimii Tio, jonka tehtävänä on huolehtia järjestelyistä yhdessä kilpailutoimikunnan kanssa. Lisätietoja ja tulokset: intranetissä: wwwteto.tac.fi/golf 13

14 Nuorisopalvelujen leireillš vilskettš Ulla Liljeströmistä muotokuva 14 TEKSTI Johanna Toivanen Perusopetuksen johtaja, kouluneuvos Ulla Liljeströmistä maalattu muotokuva paljastettiin juhannusviikolla Vanhassa kirjastotalossa. Muotokuvan maalasi taidemaalari, professori Timo Vuorikoski. Öljyvärimaalaustaan Vuorikoski luonnehtii lähinnä graafiseksi tai lineaariseksi huolimatta siitä, että sommittelu perustuu punaisiin väripintoihin. Punaiset suhteellisen selvärajaiset alueet toistuvat kautta koko maalauspinnan luomassa vaikutelmaa siitä, että kokonaisuus sellaisenaan on kuin värikäs tekstiili. Koska lähtökohtana oli mallin punainen jakku ja siihen kuuluva pinkki huivi, halusin etsiä näille ja punaisille huulille sellaisia esineellisiä vastineita mallin ympäristöön, jotka luontaisilta väreiltään sopisivat aihekokonaisuuteen ja siihen asetelmaan, jonka osana itse figuurikin on, Vuorikoski selittää. Muotokuvan tulkinnallisten ratkaisujen taustalla on japanilainen kulttuuri, josta Ulla Liljeström kiinnostui opintomatkallaan 1980-luvun puolivälissä. Japanin-harrastus Perusopetuksen johtaja Ulla Lilje strömin muotokuva paljastettiin juhannusviikolla. Liljeström jäi eläkkeelle lukien. jäi pysyväksi ja vaikutti Liljeströmiin syvästi. Lisäksi muotokuvan värit heijastavat Liljeströmin omaa ulkoista olemusta. Taidemaalari Vuorikoski kertoo pyrkineensä muotokuvalla tulkitsemaan Ulla Liljeströmistä heijastuvaa persoonaa: rauhallista, hillittyä, ystävällisesti hymyilevää, kärsivällistä ja viehättävää, mutta tarvittaessa jämptiä henkilöä. Hänenlaisensa opettajat alakoulussa olivat meidän poikien mielestä niitä parhaita, Vuorikoski tiivistää. Lapset ja nuoret lähellä sydäntä Ulla Liljeström on toiminut Tampereen kaupungin koulutoimen johtajana vuodesta 1996 lähtien, viimeksi perusopetuksen johtajana. Tampereella Ulla Liljeström on työskennellyt vuodesta 1971 lähtien toimien pitkään mm. Kaukajärven yläasteen rehtorina. Uransa aikana Ulla Liljeström on käynyt läpi tamperelaisen perusopetuksen eri vaiheet ja toiminut keskeisessä roolissa opetuksen kehittäjänä, viimeksi mm. aluerehtorijärjestelmän parissa. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen on ollut työssä keskeistä. Vuosien varrella Liljeström on toiminut myös monissa opetukseen liittyvissä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Liljeströmin läksiäisiä vietettiin samana päivänä muotokuvan paljastamistilaisuuden jälkeen. Läksiäiset alkoivat vossikkakyydillä Vanhalta kirjastotalolta Laukontorille, jonka jälkeen tehtiin lyhyt laivaristeily Pyhäjärvellä. Lämminhenkistä, runsaasti ohjelmaa sisältänyttä läksiäistilaisuutta vietettiin kasvatus- ja opetuspalveluiden hallintoväen kanssa Soutupaviljongissa Hatanpäällä. Pikkukotkat Tiia Heikkinen (ylh. vas.), Tiia Lehtinen, Tiia Karjalainen, Emmi Kervinen (alh. vas.) ja Iida Starck viihtyivät intiaanileirillä loistavasti. Antaverkan markkinoiden alkaessa leiriläiset lunastivat itse rahansa intiaanipankista. Pankin portsarina toimii Katja Taivasta koskettava lehmä Lehtinen. Leirimarkkinoilla Antaverkan raha vaihtoi omistajaa. Leiriläiset Aliisa Västilä (kesk. vas.) ja Laura Mattinen taituroivat kasvomaalauksia intiaanipäällik kö Niina Imelä karhu Salosyrjälle (oik.) ja Heli Nuhruinen Peippo Lapinkoskelle.

15 Pikkuintiaanit nauttivat tavallisista asioista Täällä on uitu, saunottu, askarreltu ja puuhattu kaikennäköistä kivaa. Rohkeustesti oli aika jännä, kun kontattiin pimeässä intiaanipäällikön etsimisluolastossa. Meidän huone voitti yhden siivouskilpailun, selostavat intiaaniheimo Pikkukotkien tytöt Iida Starck, Tiia Lehtinen, Tiia Heikkinen, Tiia Karjalainen ja Emmi Kervinen. Tytöillä on itse askarrellut intiaanipäähineet ja intiaanikorut. Lisäksi jokainen leiriläinen on saanut intiaaninimen. TEKSTI JA KUVAT Mirva Tuusa Kesän neljäs kaupungin nuorisopalvelujen järjestämä intiaanileiri on jo hyvässä vauhdissa, ja Antaverkan leiri- ja kurssikeskuksessa Ylöjärvellä riittää vilskettä ja vipinää. Leirin johtaja Janne Visertävä Sirkku Taiponen naureskelee, etteivät pikkuintiaanit ole juuri kyselleet tietokoneiden tai leirin alussa lapsilta pois kerättyjen kännyköiden perään. Leirielämä on monelle lapselle iso elämys. Leiriläiset on helppo saada innostumaan perinteisistä jutuista, kuten askartelusta, uimisesta ja erilaisista peleistä ja leikeistä, Taiponen sanoo. Kaupungin nuorisotyön koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahden mielestä lapset ja nuoret ovat loppujen lopuksi vähään tyytyväisiä. Tavallinen leirielämä on monelle lapselle erilaista. Pienetkin jutut voivat olla tärkeitä, eikä tarvitse niin sanotusti lähteä merta edemmäs kalaan. Toista kertaa Antaverkassa kesäleirillä oleva Jarkko Jokinen vahvistaa väitteet. Hänen mielestään koko leirillä hauskinta puuhaa on ollut uiminen. Ohjaajat tekevät leireistä laadukkaita Viikon kestävälle intiaanileirille osallistui 31 tamperelaista luokkalaista. Leirillä työskenteli seitsemän ohjaajaa, joiden lisäksi pikkuintiaanien unta vartioi yksi yövalvoja. Janne Taiponen kertoo, että ulkopuolisten mielestä ohjaajien lukumäärä suhteessa leiriläisten määrään voi tuntua suurelta. Taiposen mukaan yleinen luulo on, että leirielämä on ohjaajille kuin lomailua. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ohjaajat ovat leirillä töissä: olkapäänä ja erottelemassa, innostamassa, organisoimassa ja ennen kaikkea aikuisina, yli kahdellakymmenellä leirillä ohjaajana työskennellyt Taiponen selvittää. Kaikki leiriohjaajat ovat nuorisopalvelujen päätoimisia työntekijöitä. Monella ohjaajalla on talvisaikaan pyöritettävänä nuorisokeskus, ja kaikilla jo aikaisempaa kokemusta leirien pitämisestä. Leiritoimintaa koordinoiva Tiina-Liisa Vehkalahti voi omien sanojensa mukaan olla huojentunein mielin, niin hyvä ohjaajaporukka leirejä pyörittää. Kaupungin leireillä on hyvät ohjaajat ja paljon ohjaajia. Heillä on ammattitaitoa innostaa lapsia. He tietävät, mitä tekevät, ja myös kantavat tekemisistään vastuun. Juuri se tekee leireistä laadukkaita ja sitä kautta haluttuja, Vehkalahti sanoo. Syksyllä paljon monipuolista toimintaa Vehkalahden mukaan ala-asteikäisten leiripaikoista on eniten kysyntää. Lapsille haetaan leireiltä muun muassa elämyksiä ja hoitopaikkaa. Vehkalahti toivoo, että leirit toimisivat porttina myös muuhun nuorisopalvelujen toimintaan. Nuorisopalvelut järjestää ympäri vuoden paljon erilaista puuhaa lapsille ja nuorille. Esimerkiksi syksyllä Vuoltsussa starttaavat jälleen täysin savuttomat ja päihteettömät Liveja Line-illat. Lisäksi on tarjolla muun muassa alueellista toimintaa, Nuorisofoorumi ja Lasten Parlamentti, Vehkalahti kertoo. Nuorisopalvelut on paljon muutakin kuin nuorisotalot, intiaanileirin ohjaaja Katja Taivasta Koskettava Lehmä Lehtinen tiivistää. Kesäleireille riittää tulijoita Yli kolmetuhatta tamperelaislasta ja -nuorta lähtee kesäaikaan leirille, heistä yli kolmesataa kaupungin järjestämille leireille. Kesällä 2006 kaupungin nuorisotoimi järjesti neljä intiaanileiriä ja yhden elämysleirin Antaverkan kurssija leirikeskuksessa Ylöjärvellä. Kaiken kaikkiaan Kesäleiritoiminta Tampereen kaupungin peruskoululaisille -esi te listaa yli 90 useiden eri tahojen järjestämää kesäleiriä. Leiritoiminnasta vastaavan kaupungin nuorisotyön koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahden mielestä leiritoiminta on Tampereella hyvällä mallilla. Kaupunki pitää leiritoimintaa tärkeänä, ja haluaa tehdä niistä laadukkaita ja hyviä. Leirejä järjestetään runsaasti, ja innokkaita tulijoita riittää. Kaikille halukkaille pyritään antamaan mahdollisuus kesän viettoon luonnon keskellä, Vehkalahti sanoo. Toiminnanohjaaja Annele Lydén kertoo, että kesätoimintaa riittää myös kaupungissa. Toimintakeskus Vuoltsussa järjestetään kesäisin päiväleirejä ja muuta puuhaa. Myös lasten liikennepuisto on avoinna kesä-, heinä- ja elokuun. Vuoltsussa käy kesäkuukausinakin useita satoja nuoria. Liikennepuiston kävijämäärän Lydén arvioi kohoavan yli kymmeneentuhanteen. 15

16 Viikinsaaren ohjelmallinen kausi ja saaren laivaliikenne päättyivät elokuun lopulla, mutta kulttuuritoimessa suunnataan mietteet jo kohti ensi kesän ohjelmaa. Päivähypyissä pääsi mukaan Viikinsaaren lavatunnelmaan. 16 Kesäinen Viikinsaari houkutteli virkistäytymään TEKSTI JA KUVAT Mirva Tuusa Lyhyen laivamatkan päässä Tampereen keskustasta sijaitseva kaunis ja vehreä Viikinsaari on ollut suosittu kesävirkistyspaikka jo pitkään luvun lopulla kaupungin herrasväki matkasi saareen huvittelemaan ja nauttimaan konditoriamestari Tallqvistin kesäravintolan antimista. Nykyisin saari palvelee kaikkien tamperelaisten ahkerassa käytössä olevana virkistyspaikkana. Viikinsaaressa käy kesäisin ihmistä. Tänäkin kesänä väkeä on käynyt todella hyvin, Viikinsaaren päävastaava, koordinaattori Elise Pedersen kertoo. Teemapäivät vetävät Leppoinen suvisaari antaa upeat puitteet kesäpäivien viettoon. Saaressa voi retkeillä ja puuhata omin päin tai osallistua kulttuuritoimen monipuoliseen ohjelmatarjontaan. Yleensä Viikinsaaren viikko rytmittyy vaihtuvan ohjelman ja erilaisten teemapäivien ympärille. Tänä kesänä tiistaisin touhuttiin taidepajoissa ja vietetiin naisteniltaa, keskiviikkoisin oli lastenpäivä, torstaisin pyörähdeltiin päivähypyissä ja musiikki-illassa. Viikonloppuisin tarjolla oli jatsia, bluesia ja rautalankaa, Pedersen selvittää. Hänen mukaansa Viikinsaaren kävijät ovat olleet ohjelmatarjontaan erittäin tyytyväisiä. Oikeastaan kaikki saamamme palaute on ollut positiivista. Vain lavatansseja on kaivattu enemmän. Entinen laivuri järjesti saaressa viikonloppuisin lavatansseja, ja niitä kysellään yhä edelleen, Pedersen sanoo. Suvisaari työllistää Viikinsaari on avoinna laivaliikenteen mukaan kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kesäisin saari työllistää kulttuuritoimen henkilökunnan ohella myös muita kaupungin ihmisiä. Ympäri vuoden saaressa työskentelee yksi vahtimestari. Hänen lisäkseen saaressa käy kesäaikaan töissä noin kymmenen kaupungin työntekijää. Ohjelmatarjonnan pyörittämiseen osallistuu useampiakin ihmisiä, Pedersen laskeskelee. Kulttuuritoimea Viikinsaari työllistää ympäri vuoden. Sen jälkeen, kun laivaliikenne saareen loppuu, käydään kulttuuritoimessa läpi Viikinsaaren mennyt kesä, ja suunnataan Päivähypyillä vankka suosio Pyhäjärvellä puhaltelee leppoinen kesätuuli, ja kumpupilvien välistä pilkottaa aurinko. Lehtipuiden katveessa seisovalla Viikinsaaren tanssilavalla on odottava tunnelma. Päivähypyt ovat juuri alkamassa. Viikinsaari-trion ensitahtien kajahtaessa lähtevät miehet hakemaan naisia tanssiin. Meillä on täällä sellainen jako, että naiset menevät lavan toiseen päähän, ja me pojat tullaan tähän puoliväliin heitä hakemaan, ovensuussa tanssikumppania tähyilevä Eino Ojanen selvittää. Orivedellä asuva Ojanen käy kesäaikaan usein Viikinsaaressa tanssimassa, kotopuolessa kun tanssipaikkoja on harvakseltaan. Pian hikikarpalot jo kimmeltävät innokkaiden tanssijoiden otsilla. Valtaosa pyörähtelijöistä on ehtinyt eläkeikään, mutta on joukossa muutama lomalainenkin. Humalaisia ja riidanhaastajia saa lavalta turhaan hakea, sillä kaikki ovat liikkeellä iloisella kesämielellä. Viikinsaaren vahtimestari Tapio Hellman kertookin, että päivähypyt on yksi suosituimmista Viikinsaaren kesätapahtumista. Niissä käy paljon vakiporukkaa, Hellman tietää. katseet kohti tulevaa. Suunnittelutyö tehdään talvella, ja kesällä toteutetaan ja touhutaan, Pedersen sanoo.

17 Myllypuron tiimi tutustui toisiinsa kuntoilun merkeissä Päivähoidon Myllypuron tiimiläiset viettivät yhdessä keväällä mukavan leppoista liikuntailtaa. Tarkoitus oli tutustua toisiinsa ja luoda yhteishenkeä eri päiväkotien henkilökuntien kesken. Myllypuron tiimi koostuu Lamminpään, Tohlopin, Haukiluoman, Ikurin, Tesoman ja Länsi-Tesoman sekä Virontörmän päiväkotien henkilökunnasta. Tiimiläiset kokoontuivat Tesoman jäähallin pihamaalle kävelysauvojen kanssa. Liikunnanohjaaja Henkka opasti ja ohjasi sauvojen käytössä. Ensin verryteltiin paikat notkeiksi sauvoja apuna käyttäen ja sitten suunnattiin suurella joukolla kävelykierrokselle Tesomajärven ympäri. Meno oli reipasta ja opastusta sauvojen käytöstä sai paitsi oppaalta myös tiimiläisiltä, joista moni oli treenannut sauvakävelyä aiemminkin. Järvi kierrettiin kahteen kertaan ja taisi joku nopeampi kiertää kolmannenkin kierroksen, mukana olleet muistelevat. Loppuvenyttelyjen jälkeen tiimiläisiä odotti Tesoman uimahallin ravintolassa houkutteleva, kauniisti katettu salaattipöytä patonkeineen. Leppoisaa ja iloista tunnelmaa siivittivät haitarimusiikki, yh- teislaulu ja tiimin johtajien yllätysnumero, joka toi tullessaan ketkuvia lanteita ja latinorytmejä. Tapahtuma oli niin innostava, että siitä haluttaisiin kehitellä kevääseen kuuluva perinne. Päivähoidon Myllypuron tiimin seitsemän päiväkodin henkilökunta kuntoili ja tutustui toisiinsa yhteisessä liikuntaillassa. ANNIKA PULAKKA Raholan tulostiimi lenkkeili yhdessä Raholan tulostiimi tempaisi yhteisen virkistystapahtuman elokuussa. Tarkoituksena oli yhdistää liikunta, virkistäytyminen ja tutustuminen niin kollegoihin kuin eri työpisteisiin. Mukana oli 45 päivähoidon ja Tampereen Aterian henkilöstöä Kalkun, Villilän, Raholan, Nahkatehtaan, Harjun, Epilän, Hyhkyn ja Huovarin päiväkodeista sekä Teerikallion, Haapalinnan ja Tupahaan ryhmiksistä että Hennerin leikkitoimintakeskuksesta ja kaksi perhepäivähoitajaa. Joukko lähti lenkille Villilän päiväkodista ja päätyi Hennerin leikkitoimintakeskukseen. Matkaa kertyi 6,5 kilometriä. Villilässä oli reipas alkuverryttely. Raholassa sai runoja matkaevääksi. Nahkatehtaalla tankattiin energiajuomaa. Epilässä arvattiin kurpitsan painoa. Hyhkyssä tasapainoiltiin merkittyä reittiä. Harjun ja Huovari päiväkodeissa poikettiin pikaisesti ja lopuksi Hennerin leikkitoimintakeskuksessa rentouduttiin ja ruokailtiin. Raholan tulostiimin ilta oli niin onnistunut ja idearikas, että tiimi aikoo järjestää yhteisen pikkujoulun. Raholan tulostiimiläiset kuntoilivat yhdessä Villilän päiväkodilta Hennerin leikkitoimintakeskukseen. Matkan varrella poikettiin eri toimipisteissä. SEIJA NIEMI 17

18 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNALLE 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin: Norm: Fysioterapia 45 min. 30,00 (37,00) 60 min. 36,00 (46,00) (Hinnat ovat ilman KELA-korvausta) Hieronnat 45 min. 24,00 60 min. 28,00 sekä esim. hierontalahjakortti 75,00 (84,00) (3 x 60 min) FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E TAMPERE PUH: (Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.) TERVETULOA!! 18

19 Arja tuli ja lähti hevoskyydillä Tiedottaja Arja Eder Tampereen kaupungin viestintäyksiköstä jäi eläkkeelle kesällä. Arjalla vierähti 46,6 vuotta erilaisissa kaupungin asiakaspalvelutehtävissä. Tammikuussa 1960 Arja tuli töihin hevoskyydillä ja kesäkuussa 2006 hän lähti niin ikään hevoskyydillä lomalle ja 1.8. alkaen eläkepäiviä viettämään. Äkkiä se aika kului, Arja toteaa menneistä työvuosistaan. Eläkepäivät eivät tarmokasta ja monessa mukana olevaa Arjaa pitkästytä. Täällä on kivaa, hän vakuuttaa muutaman viikon kokemuksella. Kun tiesi mihin on menossa, ja on kaikenlaisia mukavia hommia, niin aika ei tule pitkäksi. Tekemistä riittää monissa harrastuksissa, joista Arjan sydäntä lähellä ovat mm. ratsastus, Tahmelassa kasvimaan viljely ja käsityön taiteen opiskelu Ylöjärven työväenopistossa. Tämä on kokonaisuus, jossa jokainen päivä on uusi. AILA RAJAM KI Pertti polkaisi eläkkeelle Pappa- Tunturilla ANNA BYCKLING Monipuolisen ja pitkän virkauran jälkeen eläkkeelle elokuun lopulla jäänyt Pertti Paltila polkaisi tulevaisuuteen Pappa- Tunturilla. Pertti pohti kerran kahvipöydässä, että jostain täytyisi kalareissuille saada autoa kevyempi, mutta polkupyörää raskaampi menopeli. Työkaverit pistivät toiveen korvan taakse. Läksiäislahjaksi Pertille hommattiin mökkikäyttöön oma mopo, joka viritettiin huippukuntoon. Kiharien suojaksi ostettiin kypärä ja sinisilmät varjeltiin suojalaseilla. Pertti nuorentui kerrasta. Siltä varalta, että hyiset syysvedet koppuroittavat kädet, Pertti sai myös yli ranteiden ulottuvat nahkarukkaset. Ne suojaavat myös mahdolliselta asfalttiruvelta. Ja menovettä tietenkin. Sitä sai sekä Pappa-Tunturi että itse pappa. Sen verran hyvään kuntoon menopeli kuitenkin tuli, että se ei ryyppyä hyisimmilläkään ilmoilla tarvitse, mutta ehkä pappa itse. Pertin kuultiin läksiäiskahvien jälkeen innoissaan hihkuva työhuoneessaan: Hanaa! Pertti on eläkkeensä ja Pappa-Tunturinsa ansainnut (yli 34- vuotta kaupungin palveluksessa). Silti kaikki merkit viittaavat siihen, ettei papalle jatkossakaan pelkkä mopon vauhti riitä. Kiitokset Autotonta päivää vietetään Tampereella perjantaina Tampereen kaupunki osallistuu kansainvälisen Autottoman päivän viettoon jo kuudetta kertaa. Autotonta päivää edeltää järjestettävä liikkujan viikko. Tänä vuonna autottoman päivän ja liikkujan viikon kansainvälisenä teemana on ilmastonmuutos. Teeman tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, miten liikkumisvalinnat ja erityisesti yksityisautoilu vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Autottomana päivänä järjestetään Tampereella useita tapahtumia ja tempauksia yhteistyössä järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Päivän päätapahtumaa vietetään Keskustorilla kello Paikalla mm. teemaan liittyvää tietoa ja näytteilleasettajia, polkupyörien kunnostusta ja turvamerkintää, Torikäräjät-paneelikeskustelu, Tätä et näe autosta -kaupunkikävelykierrokset ja tietokilpailu. Liiku polkupyörällä -tapahtumaan ja kilpailuun voi osallistua omalla kulkupelillä kello alkaen. Lapset ja nuoret pääsevät pohtimaan liikenteen ja autoilun vaikutuksia ilmastonmuutokseen piirustus-, kirjoitus- ja valokuvauskilpailun merkeissä. Autottomana päivänä järjestetään lisäksi eri tyisesti yrityksille tarkoitettu koulutustilaisuus turvallisesta ja terveellisestä työmatkaliikkumisesta. Liiku autottomana päivänä lihasvoimin tai julkisella liikenteellä ympäristön ja terveytesi hyväksi. Tule mukaan Tampereen autottoman päivän tempauksiin ja tapahtumiin, joihin on vapaa pääsy! Lisätietoa: autotonpaiva2006 Koskaan ei ole liian vanha aloittaakseen uutta päämäärää tai löytääkseen uuden unelman. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka saatoitte minut etsimään uutta unelmaani. Sinikka Lehtomäki Lämmin kiitos työtovereilleni ja yhteistyökumppaneilleni kuluneista vuosikymmenistä ja muistamisesta jäädessäni viettämään oloneuvoksen päiviä. Toivotan kaikille hyvää jatkoa! Salme Lehtinen Kiitän Tampereen ammattikorkeakoulua ja TOOL-Tampere ry:tä huomaavaisuudesta merkkipäivänäni. Jorma Punju 19

20 Syys- ja lokakuussa alkava henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutusohjelma syksylle 2006 on valmistunut. Tarjolla on jälleen monipuolista tietoa kaupunkistrategian eri painopistealueilta. Tietotekniikkakoulutusta lukuun ottamatta henkilöstökoulutus on maksutonta. SAP-järjestelmän käyttöönotto edellyttää ohjelman käytön osaamista ja tämä huomioidaan henkilöstökoulutuksessa. Strategisista painopistealueista kannattaa poimia mm. BSC-verkkokurssi sekä päätösvalmisteluun ja talousarvioon liittyvät koulutukset. Esimiehille tarjotaan koulutusta kehityskeskusteluista, eri ikäisten johtamisesta ja lainsäädännön soveltamista. Myös tietotekniikkakoulutusta on tarjolla edulliseen hintaan. Koulutusohjelma tarkentuu vielä syksyn aikana. Ajankohdista ja muutoksista tiedotetaan intrassa, Hehkussa tai koulutusyhdyshenkilöverkoston välityksellä. Tampereen kaupungin järjestämän henkilöstökoulutuk sen ohjelma löytyy intranetistä tai TAMK:ssa henkilosto/koulutus Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti e-lomakkeella. Lisätietoja saa HALO:sta, puh tai kehittamispalvelut Ohjelma: Tässä julkaistaan vain syys- ja lokakuussa järjestettävä koulutus. Lokakuussa ilmestyvässä Vilkussa kerrotaan loppuvuoden henkilöstökoulutuksesta. Intranetistä löytyy koko syyskauden ohjelma. 101 Asiakaspalveluenglanti Aika: tiistaisin klo Paikka: Sampola, luokka 227, Sammonkatu Morning club Aika: perjantaisin klo Paikka: Keskusvirastotalo neuvotteluhuone 2, 6. krs. Aleksis Kiven katu C. 501 Esimiehen tyškalupakki: Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Aika: klo Paikka: Vooninkisali, mediamuseo Rupriikki, Finlaysonin alue, TR1. Kouluttaja: Katri Vermanne, lakimies, Hallintopalvelukeskus HALO. Ilmoittautuminen mennessä. 503 Eri ikšisten johtaminen Aika klo Paikka: Valtuustosali, Aleksis Kiven katu C, 5.krs. Kouluttaja: Pauli Juuti, Johtamistaidon opisto. Ilmoittautuminen mennessä. 201 Uuden henkilšstšn 117. kurssi Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunginvaltuuston istuntosali, Aleksis Kiven katu C, 5. krs. Ilmoittautuminen mennessä. 302 Strategisen ajattelun ja suunnittelun perusteet: BSC-verkkokurssi. Aika: Kurssi käynnistyy orientaatiotilaisuudella klo Paikka: Tampereen kaupunginvaltuuston istuntosali, Aleksis Kiven katu C, 5. krs. Ilmoittautuminen mennessä. 401 TyšpšytŠ (VAS) Aika: klo (ryhmä 1) ja klo (ryhmä 2). Paikka: Tietotalo, Naulakatu 2, katutaso, koulutusluokka. Kouluttaja: Triplan Oy. Ilmoittautuminen mennessä. 502 Esimiehen tyškalupakki: Henkilštietojen kšsittely ja julkisuus Aika: klo Paikka: Vooninkisali, Mediamuseo Rupriikki, Väinö Linnan aukio 13. Kouluttaja: Katri Vermanne, lakimies, Hallintopalvelukeskus HALO. Ilmoittautuminen mennessä. 504 Kehityskeskustelukoulutus uusille esimiehille Aika: (kellonaika ilmoitetaan myöhemmin). Paikka: Ryhmähuone 1, Aleksis Kiven katu C, 5. krs. Kouluttajat: Tiina Neuvonen, kehittämisasiantuntija, Hallintopalvelukeskus HALO. Ilmoittautuminen mennessä. 601 Esiintymisvalmennus Aika: klo Paikka: Varalan urheiluopiston takkahuone A, Varalankatu 36. Kouluttaja: Pasi Hirvi, P& A Self Control OY. Ilmoittautuminen mennessä. ATK-koulutusten ajankohdat löytyvät intranetistä. 20 Nyt liikkeelle ja jumppaamaan Lähde naisten jumppaan Ratinaan keskiviikkoisin kello Ohjelmassa lämmittelyä, lihaskuntoliikkeitä sekä venyttelyä (pitkä). Ohjaajana on Pirkko Laine. Jumpat järjestetään Ratinan 1. kerroksen salissa 1. Mahdollinen osallistumismaksu (noin 4 euroa koko syyskaudelta) määräytyy syyskuussa päätettävän avustuksen jälkeen. Kello 17 jälkeen on mahdollisuus saunomiseen (1euro per kerta), pukuhuoneet, suihkut ja sauna ovat toisessa kerroksessa. Ota mukaan kevyt sisäliikuntavaatetus. Ratinan jumppa-alustat ovat käytössä. Jumpan syyskausi on Tervetuloa mukaan!

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Kehityskeskustelu Heini Leino sijoitusasiantuntija Nordea Pankki Oyj Työnohjausmenetelmä: kehityskeskustelu Johtamisen perustyökalu Osa yrityksen henkilöstöhallintoa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! OPISKELIJAOPAS Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! Mäntsälässä 2.5.2013 LS/RT Mäntsälässä 15.9.2014 päivitys, RT Mäntsälässä 1.4.2015 päivitys, RT Sisällys

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot