1. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen yhteydet valtion budjettiin (s , 95, 119 ja 130)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen yhteydet valtion budjettiin (s. 47 48, 95, 119 ja 130)"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta 1/18 HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT/ finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi VALINTAKOE KELLO Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Pisteet yhteensä Kirjoita nimesi jokaisen vastauspaperin yläosaan. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 50 pistettä. Tarvittaessa voit vastata myös vastauspaperin kääntöpuolelle. Valintakoe sisältää neljä osaa: 1) Määrittelykysymykset, maksimipistemäärä 10 p 2) Esseekysymykset, maksimipistemäärä 13 p 3) Vaihtoehtokysymykset, maksimipistemäärä 10 p 4) Aineistokokeen, maksimipistemäärä 17 p 1) Määrittele seuraavat asiat tai käsitteet. Kunkin kohdan (1.- 5.) täysin oikeasta selostuksesta tai määritelmästä saa kaksi (2) pistettä. Maksimipistemäärä tehtävästä on kymmenen (10) pistettä. 1. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen yhteydet valtion budjettiin (s , 95, 119 ja 130) Rahastot ovat jonkin viraston tai laitoksen hoidossa. Rahastot käyttävät valtion keskuskassaa, mutta niiden talous on budjettiohjauksen ulkopuolella. Yhteys budjettiin on siinä, että lähes vuosittain budjetissa osoitetaan rahasumma siirrettäväksi rahastolle. Joskus rahastosta voidaan siirtää varoja valtion budjettitalouteen. Rahasto hoitaa toimintaansa tulojensa ja valtion budjetissa osoitetun määrärahan turvin. Rahastot näkyvät budjetissa silloin, kun valtio siirtää varoja rahastoon ja kun varoja siirretään rahastosta valtiolle. Mahdollisia lisätietoja: - Lailla voidaan säätää valtion rahaston jättämisestä talousarvion ulkopuolelle, jos valtion pysyvän tehtävän hoitaminen sitä edellyttää. Talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamista taikka tällaisen rahaston tai sen käyttötarkoituksen olennaista laajentamista tarkoittavan lain hyväksymiseen vaaditaan eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö äänistä. - Esimerkkirahastoja, esim. maatilatalouden kehittämisrahasto, valtion asuntorahasto, valtion eläkerahasto, valtion vakuutusrahasto ja maatalouden interventiorahasto. - Rahastoja on perustettu jonkin verran yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien hoitamiseksi. - Budjetin ulkopuoliset rahastot ovat poikkeuksia valtion budjetin täydellisyysperiaatteessa.

2 2008/kahatdk/kj Sukunimi: 2/18 Etunimet: Henkilötunnus: 2. Julkishyödyke (s. 25 ja 53 54) Julkishyödykkeiden teoriassa lähdetään etsimään hyödykkeistä sellaisia ominaisuuksia, jotka itsestään johtavat hyödykkeen tuottamiseen julkisyhteisön toimesta. Jako julkishyödykkeisiin ja yksityishyödykkeisiin on periaatteellinen. Ensisijainen jakokriteeri on jaollisuus ja jaottomuus. Julkishyödykkeet ovat jaottomia, mikä tarkoittaa sitä, että hyödykkeen aikaansaamasta hyödystä pääsevät osallisiksi periaatteessa kaikki yhteisön jäsenet, ketään toisin sanoen ei voida sulkea ulkopuolelle. Julkishyödykkeelle on myös ominaista se, että sen kulutuksen lisäys ei aiheuta mainittavia lisäkustannuksia. Tyypillinen esimerkki tästä on maanpuolustus. Vaihdanta-ajatus ei toteudu julkishyödykkeiden tapauksessa yksittäisten hyödykkeiden tasolla. Julkishyödykkeistä ei voida periä maksuja, koska ne ovat kaikkien käytettävissä. Mahdollisia lisätietoja: - Julkishyödykkeiden vastinpari, yksityishyödykkeet, ovat jaollisia, kuten esimerkiksi ruoka. Todellisuudessa useilla hyödykkeillä on sekä jaollisia että jaottomia piirteitä, minkä vuoksi eräät tutkijat puhuvatkin julkisluonteisista hyödykkeistä. - Hyödykkeiden jako antaa yhden perusteen julkisen ja yksityisen talouden rajaamiselle. Koska julkishyödykkeet ovat kaikkien käytettävissä ilman, että nämä maksavat suoraan saamastaan hyödystä, eivät yksityiset yritykset ryhdy tuottamaan näitä hyödykkeitä, julkisyhteisöille jää luonnostaan julkishyödykkeiden tuottaminen. - Valtio tai kunta luovuttaa hyödykkeensä ilmaisperiaatteella, maksuttomana, ja perii tarvittavan rahoituksen pakkoperiaatteella veroina. 3. Allokatiivinen tehokkuus ja tekninen tehokkuus (s.31, 82 83) Allokatiivinen tehokkuus (kulutus- ja tuotevalikoimatehokkuus) liittyy hyödykkeiden, avustusten ja verojen oikeaan kohdistumiseen. Tämän vaatimuksen mukaan ei missään saa olla tarjolla liikaa tai liian hyviä palveluja samanaikaisesti kun jossakin on palveluista puutetta. Tekninen tehokkuus (tuotantotehokkuus, suoritetehokkuus) tarkoittaa sitä, että valtio ja sen eri toimintayksiköt tuottavat palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja palvelujen tuottaminen hakeutuu siihen yksikköön, joka kykenee tuottamaan ne pienimmin uhrauksin. Jos yksityinen sektori tuottaa palvelut pienemmin uhrauksin, niin valtion tulisi ohjata palvelujen tuottamista sinne. Mahdollisia lisätietoja: - Viime aikojen tuloksellisuuskeskustelussa on havaittavissa nämä elementit. Siinä korostetaan toisaalta suoritteiden tuottamista mahdollisimman taloudellisesti ja tuottavasti (tuotantotehokkuus) ja toisaalta suoritteilla aikaansaatavia vaikutuksia (kulutus- ja tuotevalikoimatehokkuus). - Allokatiivinen ja tekninen tehokkuus liittyvät taloudellisuuteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen palvelutoiminnassa. - Taloustieteessä puhutaan teknisestä tehokkuudesta ja allokatiivisesta tehokkuudesta. Näissä luokituksissa on kysymys yksinkertaistaen ja vapaasti tulkiten siitä, että suoritteet tuotetaan mahdollisimman pienin panoksin ja suoritteet kohdistuvat yhteiskuntaan, kansalaisiin, toivottujen tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti.

3 3/ /kahatdk/kj Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: 4. Tulosbudjetti (s. 42, 81 ja 129) Tulosbudjetilla tarkoitetaan sitä, että budjetissa päätetään yhdessä toiminnan tuloksista ja niiden aikaansaamiseksi tarvittavasta rahoituksesta. Rahat ja aikaansaannokset sidotaan yhteen. Nämä tiedot esitetään eduskunnalle talousarvioesityksen yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosassa. Kun eduskunta on hyväksynyt talousarvion, tekevät hallinnon alan ministeriö ja toimintayksikkö nykyisen käytännön mukaan tulossopimuksen, jossa sovitaan aikaansaatavista tuloksista ja rahoituksesta. / Tulossopimuksessa siis sovitaan, mitä rahalla tehdään ja tästä kumpikin sopijapuoli vastaa. Toimintayksikölle jää valta ja vastuu siitä, miten se tehtävän suorittaa. Mahdollisia lisätietoja: - Käytännössä tuloksien ja rahoituksen yhteys ei useinkaan ole lineaarinen ja selvä. Monissa tapauksissa tulosten kuvaaminen jää sen verran yleiselle tasolle, että kyseessä on oikeastaan kehysbudjetti, jossa tiettyyn toimintaan osoitetaan rahasumma, toimintamenomääräraha, tavoiteltavia tuloksia tarkemmin yksilöimättä. - Tulosbudjeteissa pyritään nostamaan keskusteltavaksi ja päätettäväksi tulokset ja niille asetettavat tulostavoitteet. Tuloksille pyritään kehittämään tulosmittareita. Henkilöstön motivointi on tärkeätä. Kuun pelkkä puhuminen ja tuloksista kiittäminen eivät ilmeisesti motivoi riittävästi, tarjotaan tässä keinona tulospalkkausta. 5. Vaikuttavuus (s ) Vaikuttavuus on tavanomaisesti määritetty kahdella tai joskus kolmella tavalla. Ensiksikin se on ilmaistu tavoitteiden saavuttamisen asteena. Tässä ajattelutavassa vaikutuksille asetetaan tavoitteita, jolloin vaikuttavuus on sitä, miten hyvin nämä tavoitteet on saavutettu. Puhuminen vaikuttavuudesta edellyttää aina tavoitetta ja toteutunutta. Toiseksi vaikuttavuus on eräissä lähteissä määritelty tarkoittamaan palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. (Tämä määrittely on lähellä taloustieteen kapasiteetin käsitteitä.) Tässä määrittelyssä kyse on vain kyvystä ja mahdollisuudesta saada aikaan vaikutuksia, mutta siinä ei ole kyse vielä itse vaikutuksista. Tälle kyvylle voidaan myös asettaa selvästi tavoitteita. Kolmanneksi vaikuttavuus saatetaan samaistaa vaikutukseen, joka on yleisin lähtökohta vaikuttavuuden käsitteen määrittelylle. Tässä vaikuttavuus ymmärretään jonkin uhrauksen tai toimenpiteen seuraukseksi. Mahdollisia lisätietoja: - Vaikuttavuuteen liittyy mittaamisongelma. - Yksi kolmesta tuloksellisuuden keskeisestä osa-alueesta: taloudellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus.

4 2008/kahatdk/kj Sukunimi: 4/18 Etunimet: Henkilötunnus: 2) Esseekysymykset 1. Kuvaile SOB-järjestelmän (suunnittelu-ohjelmointi-budjetointi-järjestelmä) ominaispiirteitä ja analysoi, mitä vaikutuksia järjestelmällä on ollut julkishallinnon ohjaukseen. Maksimipistemäärä tehtävästä on neljä (4) pistettä. s luvulla julkisyhteisöissä oli monenlaisia muutospaineita. Tämä muutosvaihe näkyi valtionhallinnossa tietoisena työskentelynä. (Kehittämistyö organisoitiin perustamalla vuonna 1963 laskentatoimen suunnitteluelin. Myös eri hallinnonaloille perustettiin omia kehittämisyksikköjä.) Tämän vaiheen keskusteluideat lähtivät suunnittelu-ohjelmointi-budjetointijärjestelmästä, jonka ensimmäisistä kirjaimista SOB-lyhenne syntyi. Järjestelmä tunnetaan myös ohjelmabudjetoinnin nimellä. SOB-järjestelmän ideoilla on selviä yhtymäkohtia 1990-luvun kehittämisajatuksiin ja nykyiseen valtiontalouden ohjaukseen. Useat tutkijat korostavat, ettei kysymys ole yhdestä järjestelmästä, vaan paremminkin joukosta ideoita, jotka on yhdistetty SOB-järjestelmänimikkeen alle, eli SOB on sateenvarjokäsite, Jälkimmäinen käsitys saa tukea myös siitä, että eri lähteet SOBjärjestelmän ominaisuuksia esitellessään korostavat hieman eri piirteitä. (Ymmärretäänpä SOBjärjestelmä miten tahansa, luovuttiin siitä sen emämaassa USA:ssa presidentin päätöksellä 1970-luvun alussa.) SOB-Järjestelmällä on viisi keskeistä piirrettä/ominaisuutta: 1. Julkiset toiminnot ja hankkeet puetaan ohjelman muotoon. Ohjelmatarkastelussa ja ohjelmabudjetoinnissa nostetaan tärkeinä esiin päämäärät, resurssit, aikataulut jne. 2. Kustannukset selvitetään useita vuosia eteenpäin. Tämä korostaa hankkeiden tarkastelemista koko niiden vaikutusajalta. Uusien hankkeiden aloittaminen voi tapahtua hyvinkin pienin, hämäävin määrärahoin, mutta todelliset uhraukset syntyvät kuitenkin tulevina vuosina, ja nämä pitää nostaa tarkasteltaviksi suunnittelussa ja päätöksenteossa. 3. Toiminnot kuvataan systemaattisesti. Tällä tarkoitetaan kieltä, termejä ja käsitteitä, joilla suunnittelussa ja päätöksenteossa operoidaan ja joilla asia saadaan hallintaan. Tällaisia käsitteitä ovat toiminta-ajatus, päämäärät, tavoitteet, toimintapolitiikka, strategiat jne. Erityisesti tämä käsitteistö painotti toimintayksikkötason suunnittelua. 4. Menoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti (nollapohja-budjetointi). Sen vastakohta on lisäysajattelu. Julkisyhteisöjen budjetoinnin yksi heikkous oli ja on usein nykypäivänäkin se, että menoja kasvatetaan tasaisesti lisäämällä jokin prosentti kaikkiin entisiin menoihin. Tästä seuraa kaksi epäkohtaa, ensiksikin kaikki toiminnot eivät todellisuudessa laajene samalla vauhdilla ja toiseksi lisäysajattelu johtaa jatkuvaan menojen kasvuun. Nollapohjabudjetoinnissa toimintayksiköitä, toimintoja ja hankkeita tarkastellaan kokonaisuutena nollapisteestä. Tällainen tarkastelu mahdollistaa myös menojen uuteen tärkeysjärjestykseen asettamisen.

5 2008/kahatdk/kj Sukunimi: 5/18 Etunimet: Henkilötunnus: 5. Vaihtoehtoja arvioidaan kvantitatiivisesti. Tämä tarkoittaa ensiksikin sitä, että toimintojen, palvelujen ja tulonsiirtojen hyödyt ja kustannukset pitää pyrkiä kartoittamaan siitä huolimatta, ettei niitä aina kyetä esittämään rahamääräisinä. Toiseksi kustannuksia ja hyötyjä pitää tarkastella yhteiskunnallisesti, ei vain valtion tai yksikön kannalta. Järjestelmän vaikutukset julkishallinnon ohjaukseen: Vaikka SOB-järjestelmää ei missään maassa toteutettu puhtaassa muodossa, itse asiassa se oli mahdotonta, on sen joitakin piirteitä kuitenkin jäänyt elämään. Suomessakin julkishallinnossa esiintyy usein termi ohjelma. Toimintoja myös kuvataan nykyisin melkein samoilla käsitteillä kuin SOB-järjestelmän aikoihin. Ulkoisesti merkittävin jäänne tuosta ajasta on kuitenkin toimintaja taloussuunnittelu, jota ryhdyttiin harjoittamaan 1960-luvun lopussa. Mahdollista lisätaustoitusta: 1960-luvulla alkoi ilmaantua muutospaineita julkisyhteisöihin Suomessa ja monissa muissa maissa. Tuli uusia tehtäviä ja entiset laajenivat. Samanaikaisesti kiinnitettiin erityistä huomiota julkisen toiminnan tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Perinteinen talouden ohjaustapa koettiin tässä vaiheessa puutteellisena. Tiivistäen oli kysymys kahdesta pääongelmasta. Ensiksikin talousarvio ja kirjanpito silloisessa muodossaan eivät kertoneet paljoakaan siitä, mitä uhratuilla rahoilla saatiin aikaan. Kysymys oli samasta asiasta kuin viime vuosien tuloksellisuuskeskustelussa. Toinen merkittävä ongelma liittyi budjettiajanjaksoon, jolla sitovasti päätettiin määrärahat ja vahvistettiin arviot valtion tuloista. Kun valtiolaiva kasvoi suuremmaksi ja jäykkäliikkeiseksi, oli ajolinjat valittava aikaisemmin.

6 2008/kahatdk/kj Sukunimi: 6/18 Etunimet: Henkilötunnus: 2. Miten koko valtiontalouden ja yksittäisen viraston/laitoksen rahoitusongelma eroaa markkinatalouden vastaavasta? Maksimipistemäärä tehtävästä on neljä (4) pistettä. s , Yritysmaailmaa kuvaavan ja selittävän rahoitusteorian mukaan rahoituksen ongelmat ovat riittävyysongelma ja kannattavuusongelma, jotka aiheutuvat toimintaprosessin vaiheista: rahaa sitoutuu toimintaprosessiin siitä syystä, että rahan käyttö (menot) tapahtuu muun muassa investointien ja varastojen vuoksi ennen rahojen saamista (tulot). Koko valtiontalouden osalta: Valtiontaloudessa on selvä rahan riittävyysongelma siinä mielessä, että maksuvälineitä on riitettävä joka hetki, mutta riittävyysongelman syy ei ole yhtä selvästi sidoksissa toimintaprosessiin kuin yritysympäristössä. Rahan lähteistä oikeastaan vain maksut ovat sidoksissa valtion luovuttamiin hyödykkeisiin. Suurin rahalähde eli verot eivät ole kiinteästi yhteydessä valtion tuottamiin hyödykkeisiin, vaan verot voivat käytännössä olla korvausta edellisten vuosien ja tulevien vuosien hyödykkeistä. Tämän vuoksi valtio voisi aina sopivasti verottamalla varmistaa riittävän rahoituksen. (Valtion muista rahanlähteistä useimmat on yleensä sidottu johonkin kansalaisten tahdonvaraiseen toimintaan (esimerkiksi veikkausvoittovarat), jonka ajoitusta valtio ei voi määrätä.) Valtion rahankäytössä toimintaprosessiin on sidoksissa maksut tuotannontekijöistä. Avustusten maksuajoituksen julkisyhteisöille, tuotantoelämälle ja kotitalouksille on valtio sitonut omilla päätöksillään. Näin ollen voidaan sanoa, että valtion rahan riittävyysongelman syy on vain osittain sidoksissa toimintaprosessiin ja valtio voisi periaatteessa verottamalla koota riittävän rahoituksen maksujaan varten etukäteen. Näin ei kuitenkaan tilanne ole käytännössä, vaan valtio usein joutuu rahan riittävyysongelman eteen. Valtion rahan riittävyysongelman syyt samoin kuin ratkaisutkin ovat siis moninaiset. (Rahan riittävyysongelmaa ratkaistaan yleensä puntaroimalla yhdessä veroja, maksuja ja lainoja. Väliaikaisesti valtio voi kattaa rahoitustarvettaan lainoilla.) Rahoituksen kannattavuusongelma liittyy siihen, että toiminnasta on saatava tuottoa ainakin rahoituksen kustannusten verran. Tämä ongelma on liiketoiminnassa konkreettinen. Pääomalla on hinta, maksettu tai laskennallinen korko. Toiminta on kyettävä järjestämään siten, että se kattaa toiminnan kustannukset ja tuottaa voittoa vähintään tämän koron verran. Valtion toiminnassa on periaatteessa samanlainen rahan kannattavuusongelma, mutta käytännössä sitä ei ole. Kun valtion toiminnan aikaansaamaa hyötyä, voittoa, ei voi laskea tarkasti rahassa, ei rahoituksen kustannuksia voida verrata näihin tuottoihin.

7 2008/kahatdk/kj Sukunimi: 7/18 Etunimet: Henkilötunnus: Yksittäisen viraston tai laitoksen osalta: Rahan riittävyysongelma ja rahan kannattavuusongelma saavat budjettitaloudessa toimivissa yksiköissä erityisiä piirteitä, sillä näiden rahoituksen ongelmia hallitsee kytkentä valtion muuhun talouteen ja valtion yhteiseen keskuskassaan. Toimintayksikön kannalta rahan riittävyysongelma ratkaistaan pääsääntöisesti valtion budjetissa. Ensimmäisen vaiheen ongelmana on saada mahdollisimman suuret määrärahat valtion budjettiin. Toisen vaiheen ongelmana on saatujen määrärahojen käytön suunnittelu siten, että määrärahat riittävät koko vuodelle. Kun pysytään määrärahojen käyttösuunnitelmassa, rahat riittävät koko vuodeksi. Budjettisidonnaislla toimintayksiköillä ei ole sellaista likviditeettiongelmaa, joka on itsenäistä talouttaan pitävillä yrityksillä, sillä saatuaan määrärahat ja suunniteltuaan niiden käytön, yksikkö voi lähettää laskujaan maksettavaksi, kunhan vain pysyy myönnettyjen määrärahojen sisällä. Rahan kannattavuusongelmaa ei sen perusmerkityksessä budjettitaloudessa toimivilla yksiköillä ole, koska ainoa rahoituskanava on valtion keskuskassa. Rahan kannattavuuden laskeminen ei myöskään ole mahdollista maksuttomassa toiminnassa. Mahdollista lisätietoa: Valtion rahan riittävyysongelman syyt liittyvät hyvin vahvasti yhteiskuntapoliittisten tehtävien hoitamiseen. Veroaste pyritään saamaan sellaiseksi, että veroilla voidaan vaikuttaa vaihtotaseeseen, inflaatioon tai taloudelliseen kasvuun. Talouden vaihteluissa valtion vuotuinen budjetti pyritään tekemään tarkoituksella yli- tai alijäämäiseksi. Joskus rahaa pyritään kokoamaan enemmän kuin ao. vuonna tarvitaan ja ylijäämällä saatetaan vähentää lainoja, joskus taas kootaan rahaa vuotuista tarvetta vähemmän veroina ja maksuina ja lisätään lainanottoa

8 2008/kahatdk/kj Sukunimi: 8/18 Etunimet: Henkilötunnus: 3. Kuvaile valtiotalouden ulkoista ja sisäistä valvontajärjestelmää erityisesti valtion budjetin näkökulmasta. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä. Meklinin teoksessa valvontajärjestelmää on selostettu sivuilla ja Hyvässä vastauksessa on tuotu esille sekä ulkoisen että sisäisen valvonnan määritelmät ja niiden ilmeneminen valtionhallinnossa sekä erityisesti valtion budjetin valvonnassa. Budjetin kannalta sisäistä valvontaa on selostettu luvussa 5.3., Talouden suunnittelu, toimeenpano ja valvonta. Mainitussa luvussa käsitellään budjetin toimeenpanoa ja menojen hyväksymis- ja maksumenettelyä.

9 2008/kahatdk/kj Sukunimi: 9/18 Etunimet: Henkilötunnus: 3) Vaihtoehtotehtävä Seuraavaksi esitetään kymmenen väittämää. Ne ovat juuri esitetyssä muodossa oikeita tai virheellisiä. Virheelliseksi on katsottava myös osittain virheellinen väittämä. Vastaukseksi sinun tulee rengastaa kunkin väittämän kohdalla oikealla laidalla oleva O-merkki (=oikein) tai V-merkki (=väärin) sen mukaan, katsotko väittämän oikeaksi tai virheelliseksi. Oikeasta vastauksesta (rengastuksesta) saa yhden (1) pisteen/väittämä. Väärästä vastauksesta saa miinus puoli (-1/2) pistettä/väittämä, ja vastaamatta jättämisestä annetaan nolla (0) pistettä/väittämä. Maksimipistemäärä tästä tehtävästä on kymmenen (10) pistettä, ja minimipistemäärä on miinus viisi (-5) pistettä. 1. Agenttiteoria koskee vain maksullisessa toiminnassa muodostuvaa suhdetta palvelutarjonnan ja kysynnän välillä. V (s.34 ja 39) V 2. Valtion toiminta- ja taloussuunnitelman oikeudellinen sitovuus on pienempi kuin valtion yksivuotisella budjetilla, joka hyväksytään eduskunnassa. O (s.116) 3. Value for money on yleistynyt nimitys sille, että verorahoille saadaan mahdollisimman hyvä vastike. O (s.43) Jos valtion toimintayksikön määräraha loppuu varainhoitovuoden aikana, on 4. ylittäminen mahdollista vain eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä. V (s , 147) 5. Tuotannontekijöiden hankkiminen valtion omaa toimintaa varten, valtionavut ja tulonsiirrot ovat keskeiset valtion menojen lajit. O (s.60 61) 6. Toimintayksikön sisäinen kirjanpito tarkoittaa sitä, että yksikössä taloushallinto kerää ja rekisteröi tietoa toimintayksikön tilinpäätöksen tuotto- ja kululaskelman ja taselaskelman laatimista varten. V (s.185) 7. Yleiskatteisuusperiaate valtion budjetin laadinnassa on haluttaessa mahdollista ottaa käyttöön lailla tai budjetin yksityiskohtaisissa perusteluissa. V (s.120) O O O V V V 8. Ennen tulosohjaukseen siirtymistä budjettirahoitteisessa julkissektorissa noudatettiin perinteisesti ns. panosohjausta. Panosohjauksen puitteissa vastuu oli keskitettyä, ja poliittiset päättäjät harjoittivat menolajibudjetointia ja päättivät yksityiskohtaisista asioista. O (s.40 ja 41) O 9. Valtion omille liikelaitoksilleen maksamat korvaukset ovat sellaisia tapahtumia, jotka muodostavat yhteyden valtion budjettitaloudesta ja valtion keskuskassasta valtion liikelaitoksiin. O (s.77 ja 93 94) 10. Siirtomäärärahoja voi siirtää ja niitä on kahdenlaisia. Siirtomäärärahan saa myös ylittää ilman eduskunnan lupaa. V (s.125) O V

10 10/18 4) Aineistotehtävä Aineistotehtävän materiaali koostuu liitteenä olevasta artikkeliotteesta sekä budjettikohdasta (valtion vuoden 2008 talousarvioesitys). Pohjaa vastauksesi siihen, mitä olet omaksunut Valtiontalouden perusteet -kirjasta. Tehtävänanto Muodosta ensin itsellesi käsitys siitä, mitkä ovat tärkeimmät valtion budjettiesityksessä 2008 aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet. Kirjoita vastauspaperille jäsenneltynä tärkeimmät tavoitteet, joista aikuiskoulutuksesta vastaavat ovat tulosvastuussa ja tilivelvollisia. Analysoi sitten liitteenä olevan artikkeliotteen ja Meklinin kirjan pohjalta, miten ao. valtion budjettiesityksen aikuiskoulutuskohdan sisältö vastaa tavoitteiksi valtiolla asetettua selkeää tulostavoitteiden asettamista ja tulosvastuun terävöitettyä seurantaa. Hyvässä vastauksessa pääpaino on aineiston analysoinnissa. Maksimipistemäärä tästä tehtävästä on yhteensä seitsemäntoista (17) pistettä. Hyvässä vastauksessa kuvataan ensi tiiviisti aikuiskoulutuksen tavoitteet aineiston pohjalta ja sitten analysoidaan systemaattisesti artikkelin ja Meklinin teoksen pohjalta liitteen aikuiskoulutuskohtaa valtion budjetissa. Ao. kohdassa tulee esille pyrkimys tuloksellisuustekijöiden (yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus osatekijöineen) systemaattiseen esittämiseen, vaikkakaan laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä tarkasti mitattavia tekijöitä ei ole paljoakaan esitetty. Artikkelissa peräänkuulutettiin laadun ottamista aiempaa selkeämmin tuloksellisuuden kriteeriksi, ja siksi hyvässä vastauksessa tulisi eritellä nimenomaan laatutekijöiden merkitystä ja esiintymistä liitteen budjettikohdassa. Erittäin hyvässä vastauksessa on osattu pohjata mainittua analysointia myös Meklinin kirjaan toimeksiannon mukaisesti, esimerkiksi Meklinin kirjan lukuun , Tuloksellisuus toimintaprosessin ongelmana. Luvussa kuvataan mittareita ja niiden laskemista sekä pohditaan mittaamisongelmaa julkisella sektorilla, erityisesti laadun ja tuloksellisuuden mittaamisen vaikeutta.

11 Liite 1. Artikkeli: Aikuiskasvatus 2/2005, Näkökulmia politiikkaan (Tuomas Pöysti) 11/18 Valtion talousarviolainsäädäntöä on vuonna 2004 muutettu osana valtion tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistusta. Uudistettu lainsäädäntö edellyttää aikaisempaa selkeämpää ja terävämpää tulostavoitteiden valmistelua ja asettamista. Velvoite koskee toiminta- ja taloussuunnittelua, talousarvioehdotuksia ja hallinnonalojen tulosohjausta sekä oikeiden ja riittävien tietojen antamista yhteiskuntapolitiikan vaikuttavuuden kehityksestä ja hallinnon sekä julkisten varojen käytön toiminnallisesta tuloksellisuudesta. Taustalla ovat pyrkimykset parantaa eduskunnan budjettivaltaa sekä hallituksen ja julkisen hallinnon vastuunalaisuutta. Muutoksella turvataan hyvinvointivaltion rahoitusperustaa parantamalla varainkäytön ja toiminnan tehokkuutta. Koulutuspolitiikkaa ja sen osana aikuiskoulutusta koskeva tavoitteenasettelu tulee uudistuksen seurauksena arvioitavaksi osaksi uudelleen. Talousarviolainsäädännön uudet tuloksellisuuden kriteerit antavat hyödyllisiä näkökulmia koulutuspolitiikan ja sen osana aikuiskoulutuksen tuloksellisuuden tarkasteluun Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan suunnittelun, budjetoinnin, tulostavoitteiden asettamisen sekä tulosvastuun ja tilivelvollisuuden uudistamista. Konkreettiset säännökset sisältyvät huhtikuussa 2004 uudistettuihin valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992, talousarvioasetus) säännöksiin (valtioneuvoston asetus 254/2004). Eduskunnan ja hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäksi, että valtiontalous ja valtionhallinto ymmärretään aikaisempaa selkeämmin eduskunnalle parlamentaarisesti vastuunalaisen valtioneuvoston johtamana konsernina. Eri politiikkasektoreita ja tämän mukana koulutuspolitiikkaa ja aikuiskoulutusta tarkastellaan tällöin hallinnonalojen ja organisaatioiden rajat ylittävinä kokonaisuuksina. Talousarviolainsäädäntöä on muutettu vuonna 2004 siten, että ministeriöt on velvoitettu terävämpään vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnallisten tulostavoitteiden asettamiseen. Talousarviolain ja talousarvioasetuksen uudet säännökset korostavat lisäksi hallituksen ja ministeriöiden sekä valtion virastojen ja laitosten ennakollista ja jälkikäteistä tilivelvollisuutta julkisen toiminnan ja varainkäytön vaikuttavuudesta ja tarkemmasta toiminnallisesta tuloksellisuudesta. Tilivelvollisuutta ja tulosvastuuta toteutetaan uudessa tilinpäätöskertomusmenettelyssä. Hallituksen on erityisesti annettava vuodesta 2004 lähtien uusimuotoisessa valtion tilinpäätöskertomuksessa eduskunnalle oikeat ja riittävät tiedot (oikea ja riittävän kuva) valtion talousarvion noudattamisesta ja valtiontaloudesta sekä erityisesti myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja hallinnon toiminnallisen tuloksellisuuden pääpiirteistä. Tilivelvollisuusajattelu perustuu nykyaikaisiin käsityksiin kansanvaltaan ja hyvään hallintotapaan erottamattomana osana kuuluvasta vastuunalaisuudesta (talousarviolaki, HE 56/2003 vp). Tilivelvollisuuden ja tulosvastuun uudistuksen taustalla ovat hallituksen ja valtiovarainministeriön aloitteiden ohella eduskunnan viime aikoina vahvistunut kiinnostus asiaan. Erityisesti valtiontaloudellista kertomusmenettelyä ja sen kehittämistä edellisellä vaalikaudella selvittäneen Maria- Kaisa Aulan parlamentaarisen työryhmän (kertomusmenettelytyöryhmä 2002) ja kyseisen työryhmän työtä jatkaneen valtiovarainministeriön asettaman valtion tilinpäätöstyöryhmän (valtion tilinpäätöstyöryhmä 2003) ehdotuksissa omaksuttiin monilta osin uusia näkökulmia tulosvastuuseen julkisessa toiminnassa. Talousarviolakiin ja -asetukseen tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamiseksi tehtyjen muutosten näkyvimpiä ja samalla merkittävimpiä osia on uuden tuloksellisuutta kuvaavan käsitteistön ja tuloksellisuuskriteerien käyttöönotto. Uudella käsitteistöllä voidaan paremmin käsitellä myös aikuiskoulutukseen liittyvien valtion toimien onnistumista. Perinteisen tulosohjauksen ongelmana on ollut esimerkiksi se, ettei siinä kovin selkeästi otettu tuotosten laatua huomioon tuloksellisuuden kriteerinä. Monilla koulutuksen sektoreilla laatu on kuitenkin jo pitkään tunnistettu tai ainakin pyritty tunnistamaan merkittäväksi tuloksellisuuden osaksi ja arviointiperusteeksi. Laadun tärkeyttä tuloksellisuuden kriteerinä korostaa osaltaan se, ettei useimmissa valtion osaksi tai kokonaan rahoittamissa palveluissa ja hallinnon toiminnassa ole yleensä kyse markkinamekanismien piiriin kuuluvista hyödykkeistä. Markkinat ja niillä markkinatoimijoiden tekemä hinnan ja laadun suhteen arviointi eivät siten välitä laatua ja

12 12/18 preferenssejä sekä hinta laatu - suhdetta koskevaa informaatiota sekä ylläpidä laatutasoa. Julkinen hallinto ja palvelutuotanto on helposti panossuuntautunutta ja kiinnittyy tuotettujen suoritteiden määriin. Tulosohjaus ilman erityistä huomion kiinnittämistä laatuun helposti myös vahvistaa määrällistä tuotantosuuntausta. Tästä on lukuisia esimerkkejä myös koulutuspolitiikkaa ja aikuiskoulutusta koskevassa tavoitteenasettelussa ja sitä koskevassa keskustelussa. Siinä on usein mahdollisimman suurta koulutukseen osallistumisen astetta ja osallistumismääriä korostava perusvire. Tuloksellisuus ymmärretään talousarviolain säädännön uudessa käsitteistössä useista eri näkökulmista hahmottuvana kokonaisuutena. Tuloksellisuus jakautuu laaja-alaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja toiminnalliseen tuloksellisuuteen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuuden arviointi sisältää myös halutun muutoksen kustannusvaikuttavuutta koskevan tarkastelun. Toiminnallinen tehokkuus kuvaa puolestaan julkisen organisaation (virasto, laitos) aikaansaannoksia omassa toiminnassaan eli onnistumista tehtävässään. Toiminnallinen tuloksellisuus koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat tuotokset ja laadunhallinta, toiminnallinen tehokkuus ja henkisten voimavarojen hallinta. Tuotosten ja laadunhallinnan arviointiperusteita ovat aikaansaannoksina syntyvät yksilöitävät suoritteet ja julkishyödykkeet, palvelukyky ja laatu... Laadun ottaminen huomioon tuloksellisuuden kriteerinä on aikuiskoulutusta koskevassa tavoitteenasettelussa tärkeää. Perusteena laatunäkökulman merkitykseen on yleisesti se, ettei nykymuotoisessa valtion virastojen ja laitosten toiminnassa sekä valtion rahoitustuilla rahoitetussa toiminnassa useinkaan ole markkinamekanismeja, jotka osaltaan pitäisivät yllä riittävää laatua. Laadun ottamisella selkeästi tuloksellisuuden kriteeriksi voidaan osaltaan ylläpitää sellaista koulutustarjontaa, joka optimaalisella tavalla kehittää yksilöiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan sivistyksellistä ja osaamispääomaa sekä osallistumismahdollisuuksia. Tärkeää oli siten katsoa konkreettisesti sitä, miten koulutuksella voidaan aidosti parantaa työnhakijan tai ennakoivasti jo työttömyysuhan alaisen henkilön mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille. Aikuiskoulutuksessa on tarpeen vahvistaa koulutuksen laadun näkökulmaa aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteiden asettamisessa ja tuloksellisuuden arvioinnissa.

13 13/18 Liite 2. Valtion talousarvioesitys (29.30 ja 29.20, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Selvitysosa: Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800:ssa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40, ja määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään niin, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Opetushallinnon vastuulla ovat kaikille avoimen aikuiskoulutuksen perustarjonnan ja sen järjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen, tutkintojärjestelmät ja opetuksen tunnustamisjärjestelyt, opetushenkilöstön ammattitaito, laadunvarmistus ja arviointi sekä yhdessä työhallinnon kanssa aikuiskoulutuksen tasa-arvon ja aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien sekä elinikäisen oppimisen edistäminen. Aikuiskoulutuksen saavutettavuuden, laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ministeriöiden, työelämän järjestöjen sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on lisätä työikäisen väestön osallistumista osaamista ylläpitävään ja ammatillista liikkuvuutta parantavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi, huolehtia riittävän, kaikille avoimen ei-tutkintotavoitteisen koulutustarjonnan saavutettavuudesta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi, parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistysmahdollisuuksien turvaamiseksi sekä kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Työikäisen väestön osaaminen ja koulutustason kohottaminen. Tavoitteena on, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämistavoitteina ovat riittävän työelämän kysyntää ja työikäisen väestön tarpeita vastaava koulutustarjonnan turvaaminen, opitun tunnustamisen ja hyväksilukemisen tehostaminen tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa sekä työvoiman kehittymistä tukevan oppilaitosten palvelutoiminnan vahvistaminen. Korkeakoulututkinnon suorittaneen aikuisväestön mahdollisuuksia uudistaa osaamistaan parannetaan lisäämällä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja korkeakoulujen järjestämien ammatillisten erikoistumisopintojen tarjontaa sekä kehittämällä alempaan korkeakoulututkintoon johtavia, työelämän tarpeisiin vastaavia koulutusreittejä avoimeen yliopistoopetukseen. Aikuiskoulutuksen tehtävät ja erityispiirteet otetaan huomioon korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kokoamishankkeessa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään aikuiskoulutuksella hallituksen työperäistä maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelman pohjalta. Avoimet oppimismahdollisuudet. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä ja koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa määritellyille painopistealueille sekä maahanmuuttajille, senioriväestölle ja muille aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille. Aikuislukion aineopiskelun tarjontaa suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutukseen sekä aikuisväestön osaamisen ja jatko-opintokelpoisuuden

14 14/18 tarpeisiin. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään kaikilla koulutusasteilla. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa monipuolistetaan ja pääosa siitä suunnataan muille kuin ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoille. Avoimen yliopisto-opetuksen saavutettavuutta parannetaan yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestäjäverkon kanssa. Neuvontajärjestöjen toimintaa tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä tukevien tehtävien hoitamisessa. Noste-ohjelmassa syntyneet hyvät käytännöt levitetään koko aikuiskoulutuksen ja työelämän toimintatavoiksi. Aikuisopiskelun ja elinikäisen oppimisen edellytysten parantaminen. Käynnistetään valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen uudistustyö hallitusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluja ja ohjausta uudistetaan opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen toimenpideohjelman mukaisesti vuosina Tavoitteena on, että työikäiselle väestölle voidaan tarjota koko koulutustarjonnan kattavat asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ja että kaikki aikuiskoulutusta järjestävät oppilaitokset ja korkeakoulut tarjoavat aikuisopiskeluun soveltuvia ohjauspalveluja vuoteen 2010 mennessä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa jatketaan vuonna 2006 käynnistettyä valtionavustuksina rahoitettavaa opintosetelin sovellusta erityistä tukea tarvitsevien osallistujaryhmien opintomaksujen alentamiseksi tai poistamiseksi. Aikuiskoulutuksen laatu, vaikuttavuus ja ohjaus. Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä ja valtakunnallisilla arvioinneilla sekä osallistumalla OECD:n ja EU:n tutkimuksiin ja selvityksiin. Näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen koulutuksen laatua seurataan sähköisellä opiskelijapalautejärjestelmällä. Näyttötutkintojärjestelmää ja vapaan sivistystyön vaikuttavuutta koskevien arviointien tulokset otetaan huomioon aikuiskoulutuksen ohjausta ja rahoitusperusteita kehitettäessä. Käynnistetään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää koskeva selvitystyö. Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa Koulutusmuoto toteutuma arvio arvio Aikuisten perusopetus tutkinto-opiskelijat Aikuisten lukiokoulutus tutkinto-opiskelijat aineopiskelijat Ammatillinen peruskoulutus näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat aikuisille suunnattu opetussuunnitelmaan perustuva koulutus, opiskelijat oppisopimuskoulutus, opiskelijat suoritetut tutkinnot Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat 1) oppisopimuskoulutus, opiskelijat 2) suoritetut tutkinnot Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus amk-tutkinto, opiskelijat ylempi amk-tutkinto, opiskelijat ammatilliset erikoistumisopinnot, opiskelijat avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat suoritetut amk-tutkinnot suoritetut ylemmät amk-tutkinnot Yliopistojen aikuiskoulutus

15 15/18 erilliset maisteriohjelmat ja muuntokoulutus, opiskelijat täydennyskoulutus, opiskelijat avoin yliopisto, opiskelijat Vapaan sivistystyön oppilaitokset 3) kansalaisopistot, opiskelijat kansanopistot, opiskelijat kesäyliopistot, opiskelijat opintokeskukset, opiskelijat liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat ) Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää. 2) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 3) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla (euroa) talousarvio esitys Yleissivistävä koulutus 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin perusopetuksen aikuisopiskelijat (arvio) lukion aikuisopiskelijat (arvio) Ammatillinen koulutus 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot ammatillinen lisäkoulutus (arvio) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (arvio) aikuisille suunnattu opetussuunnitelmaan perustuva koulutus (arvio) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö aikuiskoulutuksen kehittäminen, opetushenkilöstön koulutus ja tukitoimet avoin ammattikorkeakouluopetus yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen ja täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö valtionosuus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (34.) Valtionavustus aikuiskoulutuksen kohottamisohjelmaan Noste-ohjelma Ammattikorkeakouluopetus 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus erikoistumisopinnot ylempi amk tutkinto

16 16/ Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1) 01. Yliopistojen toimintamenot avoin yliopisto-opetus täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen (enintään) Yliopistolaitoksen yhteiset menot yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen ja täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö Liikuntatoimi 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen liikunnan koulutuskeskukset Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille Yhteensä ) Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 159 milj. euroa vuonna Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja - avustusten maksamiseen ja 2) enintään euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin, sähköisen palautejärjestelmän kustannuksiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2008 noin henkilöä ja opiskelijamäärä on noin Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2010 mennessä. Määrärahan arvioitu käyttö 1. Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) Yhteensä Valtionosuuden laskennassa pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Noin 92 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 80 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (4,7 %) Yksikköhinnan pohjan tarkistus Valtionavustusten muutos

17 17/18 Toiminnan laajuuden muutos Muut muutokset 5 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saadaan käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2008 on Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen euroa opiskelijaa kohden. Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) muuttamisesta siten, että tehdään mahdolliseksi virkasuhteisten henkilöiden oppisopimus. Määrärahan arvioitu käyttö Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) kunnallinen ammatillinen koulutus ( * ) yksityinen ammatillinen koulutus (3 580 * 7 767, sis. alv) Kuntien rahoitusosuus Lisäkoulutus ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus ( * ) muu lisäkoulutus (2 981 * ) Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos peruskoulutuksessa (4,7 %) Kustannustenjaon tarkistus -128 Peruskoulutuksen opiskelijamäärän muutos Lisäkoulutuksen opiskelijamäärän muutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös (34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös

18 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 18/18 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (4,7 %) 846 Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 54 euroa opetustuntia kohti talousarvio talousarvio tilinpäätös

1/23. 1. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen yhteydet valtion budjettiin. 2. Julkishyödyke

1/23. 1. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen yhteydet valtion budjettiin. 2. Julkishyödyke TAMPEREEN YLIOPISTO Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta 1/23 HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT/ finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi VALINTAKOE 4.6.2008 KELLO 10 14

Lisätiedot

30. (29.30 ja 29.20, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

30. (29.30 ja 29.20, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 3. (29.3 ja 29.2, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Aikuiskoulutusta järjestetään noin 8:ssa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tämän luvun momenteilta rahoitetaan

Lisätiedot

30. Aikuiskoulutus. 2010 toteutuma

30. Aikuiskoulutus. 2010 toteutuma 30. Aikuiskoulutus S e l v i t y s o s a : Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. Aikuiskoulutus

Talousarvioesitys 2016. 30. Aikuiskoulutus 30. Aikuiskoulutus Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä, 7.9.2012, Helsinki Congress Paasitornissa Neuvotteleva virkamies, Ulla-Jill Karlsson Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupien uudistuksesta taustaa ja tavoitteita

Koulutuksen järjestämislupien uudistuksesta taustaa ja tavoitteita Koulutuksen järjestämislupien uudistuksesta taustaa ja tavoitteita eluvat alueelliset työseminaarit 12.3.2015 Jyväskylä 17.3.2015 Espoo Opetusneuvos Jukka Lehtinen Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpano

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9. Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.2014 KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot