69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Transkriptio

1 Asiakirjayhdistelmä Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valtakunnalliset ammatilliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Tämän luvun lisäksi aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa muiden lukujen määrärahoihin pääluokan perusteluissa esitetyn taulukon mukaisesti. Vuonna 24 opetusministeriön toimialan aikuiskoulutuksen kehittämisen yleistavoitteena on elinikäisen oppimisen edellytysten ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen, työllisyysasteen parantaminen, keski-ikäisen aikuisväestön osaamistason nostaminen, riittävien ja vakaiden toimintaedellytysten turvaaminen aikuiskoulutuksen järjestäjille, aikuiskoulutuksen laadun parantaminen ja aikuisopiskelun osallistumisen laajentaminen, alueellisen vaikuttavuuden lisääminen sekä aikuiskoulutuksen ohjausmenetelmien ja seurannan kehittäminen koulutuksen kaikilla tasoilla. Tavoitteita edistetään erityisesti seuraavilla toimenpiteillä: Laajennetaan vuonna 23 käynnistynyttä viisivuotista lisätoimenpideohjelmaa (NOSTE-ohjelma) ensisijaisesti työssäolevan alhaisen koulutustason omaavan aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi siten, että koulutuksen voi vuonna 24 aloittaa noin 7 4 henkilöä. Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävästä koulutuksesta noin viidennes suunnataan työikäiselle aikuisväestölle. Aikaisempien opintojen työssä hankitun osaamisen hyväksilukemisjärjestelyjä, näyttötutkintojen osuutta sekä muita työelämän osaamistarpeisiin vastaavia erityisesti aikuisille soveltuvia järjestelyjä lisätään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävän koulutuksen resursseja vahvistetaan. Vähintään 8 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen sekä työelämässä tarvittavien tietotekniikkataitojen hankkimiseen. Kehittämisavustuksilla tuetaan yhteistyössä työelämän kanssa tehtävää lisäkoulutuksen laatu- ja tuotekehitystyötä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta rakentavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Toimintaa suunnataan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa määriteltäville painopistealoille ja kohderyhmille lisäämällä kehittämisavustuksia ja kehittämällä ohjausmuotoja. Uudet ohjaus- ja seurantamuodot otetaan käyttöön vuodesta 25 alkaen. Kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen rahoitusjärjestelmiä kehitetään osana kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistä. Lukioiden rahoitusperusteita kehitetään siten, että ne kannustavat järjestämään aikuisten osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaavia aineopintoja lukiossa. Etälukiotoimintaa laajennetaan. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen työikäisen väestön koulutustason kohottamiseksi ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osaamisen kehittämiseksi erityisesti pk-sektorin ja hyvinvointipalvelujen alueella. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilua jatketaan ja sen arviointi käynnistetään. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa laajennetaan ja järjestelyjä monipuolistetaan. Yliopistot vahvistavat ja selkiyttävät aikuiskoulutustehtäväänsä. Työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä monipuolistetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Täydennyskoulutuksen laatua parannetaan ja se suunnataan pääosin yliopistokoulutuksen suorittaneen väestön osaamis- ja pätevöittämistarpeisiin. Avoimen yliopisto-opetuksen laatua ja saavutettavuutta kehitetään. Aikuiskoulutuksesta perittäviä maksuja, opintojen aikaisen toimeentulon järjestelyjä ja koulutuksen verotusta koskevat kehittämistoimet käynnistetään vuonna 24 selvitysmiehen ehdotukset huomioonottaen. Ratkaisu opintosetelin käytöstä aikuiskoulutuksen rahoitusmuotona tehdään vuonna 24. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Asiakirjayhdistelmä 24 Tehostetaan aikuiskoulutuksen tiedotus- ja neuvontapalveluja, kehitetään aikuisopiskeluun soveltuvia tutkintoja ja opiskelumuotoja sekä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelyjä ja toimeenpannaan aikuiskoulutuksen opetus- ja muun henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusohjelmia. Aikuiskoulutuksen ohjauksen välineitä vahvistetaan niin, että toimintaa voidaan suunnitella ja seurata sekä suunnata tarpeita vastaavasti. Laaditaan aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta koskevat alueelliset toimenpideohjelmat. Tarjonta ja saavutettavuus turvataan myös harvaanasutuilla alueilla. 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 Menojen ja tulojen erittely v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 412 euroa. Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen. Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko Bruttomenot, maksullisen toiminnan erillismenot Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot Nettomenot toteutuma 23 ennakoitu 24 arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t) Käyttöjäämä (t) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista (t) Alijäämä (t) % tuotoista talousarvio talousarvio tilinpäätös Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialueyhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahaa käytetään opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialueyhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen 1. Koulutuspoliittisesti merkittävien alueiden koulutus Verkko-opiskelun edistäminen 2 9 Oppimisen perusteiden ja ainekohtaisten taitojen kehittäminen sekä yrittäjyyskasvatus 1 35 Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen ja ohjauksen kehittäminen 8 Työssäoppiminen ja näyttöjen kehittäminen 1 7 Monikulttuurinen oppilaitos ja kulttuurikonfliktit 5 Oppilaitosjohdon koulutus 939 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetus- ja muun henkilöstön lisäkoulutusohjelmat 2 2 Opetusministeriön käytettäväksi 55 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Asiakirjayhdistelmä Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 235 Yhteensä Lähialueyhteistyö ja erityisryhmien koulutus Lähialueyhteistyö 538 Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 336 Romanien aikuiskoulutus ja sen kehittäminen 219 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 87 euroa. Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n muista kuin rakennerahastoista rahoittamista tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahaa on tarkoitus käyttää muun muassa parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, opetus- ja muun henkilökunnan osaamisen vahvistamiseen, aikuisten opintosetelikokeiluun ja muihin kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 39 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin Momentille myönnetään euroa. lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä tietoyhteiskunnan koulutushankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionavustukset (enintään) Yhteensä Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 62 euroa opetustuntia kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet. 24 talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja - avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksina maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen enintään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Asiakirjayhdistelmä 24 euroa. Määrärahaa saa lisäksi käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/199) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 92 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kehittämisavustuksina sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionavustukset maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen (enintään) Valtionavustus toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankkimiseen (enintään) 92 Valtionavustus ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä edellisvuosien loppusuoritukset ja oikaisut (enintään) Yhteensä Valtionosuuden laskennan pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Toteutuneen koulutuksen mukaan laskettu todellinen keskimääräinen hinta omaehtoisessa lisäkoulutuksessa on noin euroa opiskelijatyövuotta kohden (ei sis. alv.). Noin 9 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen tarkoitetuista valtionavustuksista on siirretty 5 48 euroa valtionosuuksiin ja 3 48 euroa kehittämisavustuksiin. Kehittämisavustuksilla tuetaan yhteistyössä työelämän kanssa tehtävää lisäkoulutuksen laatu- ja tuotekehitystyötä. Vuosina toteutettavan Noste-ohjelman tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden 3 54-vuotiaiden työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisten aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa osaltaan työllisyysasteeseen. Keskeisenä tavoitteena on, että ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt suorittavat aikaisempaa enemmän ammatillisia ja tietokoneen ajokorttitutkintoja. Lisäksi tavoitteena on, että aikaisempaa useampi peruskoulun tai lukion keskeyttänyt suorittaa opintonsa loppuun. Peruskoulun keskeyttäneiden kohdalla ikäraja on vuotta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ohjelman toteuttamisessa olisi tarvetta tarkistaa koulutukseen osallistumisen kriteereitä. On oikein, että painotus on edellä todetun mukaisesti vähän koulutusta saaneiden koulutustason nostamisessa. Jatkossa tulee harkita kriteerien väljentämistä koulutustaustan osalta. 24 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 19 5 euroa. Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamiseksi myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahalla on tarkoitus jatkaa vuonna 23 käynnistyneeseen viisivuotiseen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (NOSTE-ohjelma) kuuluvia lisätoimenpiteitä ensisijaisesti työssäolevan alhaisen koulutustason omaavan aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi. Rahoitettavan toiminnan tarkoituksena on ennen muuta ammatillisten tutkintojen ja tietokoneen ajokorttien suorittaminen. Osa avustuksesta suunnataan koulutukseen hakeutumista edistäviin toimiin ja opiskelun tukitoimiin. Edellytyksenä valtionavustuksen myöntämiselle ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen on, että hakija järjestää valtionosuusrahoituksella koulutusta siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena. Avustuksen myöntää lääninhallitus yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti suunnataan myös osa momenttien , , , ja määrärahoista. 24 talousarvio I lisätalousarvio 23 talousarvio 12 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Asiakirjayhdistelmä Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin Momentille myönnetään euroa. lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään euroa lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 289 5, josta noin 4 7 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu-nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionavustukset (enintään) Valtionavut vuokra-arvoihin ja oikaisuerät 335 Yhteensä Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa kohti on noin 262 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet. Lehtimäen opisto on vammaisten erityiskansanopisto, joka järjestää ympärivuotista koulutus- ja kurssitoimintaa moni- ja vaikeavammaisille henkilöille. Saadun selvityksen ja aloitteen TAA 899/23 vp perusteella momentille lisätään 15 euroa Lehtimäen opiston toiminnan avustamiseen. Lehtimäen opisto on yksi kolmesta erityiskansanopistosta, jonka yksikköhintaa on vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 :n nojalla porrastettu ylläpitämisluvassa määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella. Muita tähän ryhmään kuuluvia opistoja ovat Hengitysliitto HELI ry:n ylläpitämä Hoikan opisto ja Kuurojen Liitto ry:n ylläpitämä Kuurojen kansanopisto. Näiden erityiskansanopiston valtionosuuden perusteena olevan yksikköhinnan korotusprosentti on 75 prosenttia kaikkiin opiskelijaviikkoihin. Valiokunta pitää välttämättömänä selvittää näiden erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuus ja tehdä tarvittavat muutokset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan pysyvästi turvata. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuuden ja tekee tarvittavat muutosehdotukset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata. E d u s k u n n a n l a u s u m a 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuuden ja tekee tarvittavat muutosehdotukset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata. 24 talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 47 euroa opetustuntia kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Suomen ilmailuopiston kolmannen toimintavuoden käyttökustannuksia vastaavana kustannusten lisäyksenä 1 98 euroa. 24 talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen. Vuonna 24 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 2 3 euroa. Edellisen lisäksi vuonna 24 saadaan määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 25 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 24 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 2 5 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Asiakirjayhdistelmä 24 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Vuonna 24 myönnettävät valtionavustukset Ennen vuotta 24 myönnetyt valtionavustukset 282 Yhteensä 2 Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 25 aiheutuvan valtiolle menoja 582 euroa. 24 talousarvio 2 23 talousarvio tilinpäätös Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maaja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle sekä Kriittiselle korkeakoululle. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kotitalousneuvontajärjestöille Käsi- ja taideteollisuusjärjestöille Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön Laitosmuotoisen sivistystyön keskusjärjestöille ja muille järjestöille 791 Suomen kieltä ja kulttuuria koskevaan yhteistyöhön sekä järjestöjen muuhun kansainväliseen yhteistyöhön 1 Naisjärjestöille, -organisaatioille ja -projekteille 19 Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle 84 Kriittiselle korkeakoululle 15 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin Momentille myönnetään euroa. lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen, mukaan lukien opintosetelikokeilu, muihin kehittämishankkeisiin ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 773 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuus opintokerhotoimintaan Valtionosuus muuhun opintotoimintaan Valtionavustukset (enintään) 773 Yhteensä Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia kohden on noin 87 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on noin 4 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa opintokeskusten rahoituksesta todettuun. Opintokeskuksilla osana vapaan sivistystyön toimintaa on merkittävä tehtävä muun muassa hallitusohjelman kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamisessa. Sen vuoksi momentille lisätään 2 euroa, josta 32 euroa opintokerhotoimintaan ja laskennallisia opetustunteja lisätään vastaavasti 2 98 tunnilla. 24 talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin Momentille myönnetään euroa. lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 :n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 386 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään Tun- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Asiakirjayhdistelmä 24 tikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionavustukset (enintään) 386 Yhteensä Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 7 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kesäyliopistojen tehtävänä on järjestää alueellaan avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Rahoitus määräytyy kansalaisopistojen yksikköhinnan mukaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kesäyliopistojen koulutustarjonnasta suurin osa on avointa yliopisto-opetusta eikä kansalaisopistojen yksikköhinta siten ole tarkoituksenmukainen niiden valtionosuuden perusteena. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kesäyliopistoille määritellään oma valtionosuuden perustana oleva yksikköhinta, jossa otetaan huomioon niiden lakisääteisen koulutustehtävän mukaisesta opetuksesta aiheutuvat kustannukset. 24 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7