Seuratuki Toimintavuoden tulokset. Johanna Paukku Kati Lehtonen Salla Turpeinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seuratuki 2013 2014. Toimintavuoden tulokset. Johanna Paukku Kati Lehtonen Salla Turpeinen"

Transkriptio

1 Seuratuki Toimintavuoden tulokset Johanna Paukku Kati Lehtonen Salla Turpeinen

2 Seuratuki Toimintavuoden tulokset Johanna Paukku, Kati Lehtonen ja Salla Turpeinen Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 293 LIKES-tutkimuskeskus ISBN (pdf) ISSN

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 293 ISBN (pdf) ISSN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus ja tekijät 2

4 TIIVISTELMÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuonna 2013 seuratukea veikkausvoittovaroista 3,8 miljoonaa euroa. Määräraha oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Seuratuen päätavoitteena oli, että seurat pystyisivät tarjoamaan laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle kohtuullisin kustannuksin. Tukea saaneille seuroille lähetettiin kesäkuussa 2014 hankevuodesta sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi 275 hanketta eli 89 % hankkeista. Kyselyyn vastanneista seuroista 125 ilmoitti käyttäneensä tukea pääasiassa palkkaukseen, ja 150 seuraa oli keskittynyt muunlaiseen toiminnan kehittämiseen. Kyselyyn vastanneissa hankkeissa liikkujien määrä oli lisääntynyt merkittävästi toimintavuoden aikana. Vastanneisiin 275 seuraan oli tullut yhteensä uutta lasta ja nuorta, mikä vastasi noin 26 %:n lisäystä seuraa kohden. Seurat hakivat seuratukea eri syistä. Usein tavoitteena oli seuratoiminnan kehittäminen, monipuolistaminen tai laajentaminen. Osa halusi kehittää jotakin tiettyä osa-aluetta, kuten junioritoimintaa, osa toivoi tuesta apua koko seuran toiminnan kehittämiseen. Muutamat seurat halusivat kokeilla seuratuen avulla uuden toiminnan järjestämistä. Seuratukea saaneet seurat olivat tyytyväisiä seuratuen haku- ja jakoprosessiin. Hieman alle puolet vastaajista oli saanut sparrausapua hakuvaiheessa omalta liikunnan aluejärjestöltään. Yli puolet oli hakenut ja saanut apua omalta lajiliitoltaan tai muulta liikunnan keskusjärjestöltä (esim. TUL, Suomen Latu). Palkkaushankkeissa seuran hallinto ja toiminnan yleinen organisoiminen olivat kehittyneet hankevuoden aikana. Vastaajien mielestä toiminta oli tehostunut ja suunnitelmallisuus parantunut. Toiminnallisissa hankkeissa kehittämistä tapahtui etenkin operatiivisella puolella. Suuressa osassa sekä palkkaushankkeista että toiminnallisista hankkeista toimintaa oli pystytty laajentamaan. Harrastajapohjan ja toiminnan laajenemista ja monipuolistumista pidettiinkin hankkeissa yhtenä tärkeimmistä onnistumisista. Tuki koettiin seuroissa merkittäväksi asiaksi taloudellisesti, toiminnallisesti ja henkisesti. Seuratuen merkitystä kuvailtiin esimerkiksi korvaamattomaksi, elintärkeäksi, dramaattiseksi ja kannustavaksi. Yksi keskeinen harrastamisen hintaan vaikuttava tekijä urheiluseuroissa on liikuntatilojen vuokrahinta. Kolmasosalla tukiseuroista oli käytössään kunnan maksuttomat liikuntatilat. Toisella kolmanneksella oli käytössään maksulliset kunnan tilat. 16 % vastaajista käytti yksityisiä liikuntatiloja. Kunnallisten tilojen vuokra oli keskimäärin 25 euroa tunnilta ja yksityisten tilojen vuokra 47 euroa tunnilta. Vaihteluväli oli euroa tunnilta. Seuratuki ohjautui kriteerien mukaisesti sellaiseen toimintaan, jossa harrastuskustannukset saivat olla enintään 50 euroa kuukaudessa. Tämä toteutui 76 %:ssa tukea saaneista seuroista ilman harrastusmaksujen alentamista. 14 % kyselyyn vastanneista seuroista oli alentanut ainakin joidenkin harrastusryhmien maksuja täyttääkseen hintakriteerin. Seurat suhtautuivat positiivisesti hankkeen tulevaisuudennäkymiin. 94 % hankkeista arvioi, että seuratuen avulla aloitettu uusi toiminta tai palkkaus jatkuu todennäköisesti avustuskauden jälkeen. Seuratuki on merkittävän suuruinen tukimuoto verrattuna seurojen saamiin kunta-avustuksiin. Lisäksi nykyinen tukipolitiikka ohjaa ison osan taloudellisista resursseista valtakunnallisille järjestöille. Tulevaisuudessa päättäjien tehtävänä on arvioida ja pohtia liikunnan kansalaistoiminnan rahoituksen painopisteitä. 3

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEIDEN TAUSTAA JA PERUSTIETOJA SEURATUKIHANKKEIDEN TOIMINTA KAUDELLA Seurojen näkemyksiä seuratuen haku- ja jakoprosessista Mitä hankkeissa on tehty? Palkkaushankkeet Toiminnallisen kehittämisen hankkeet Yhteistyö ja verkostoituminen TUEN MERKITYS JA VAIKUTUKSET SEUROISSA Liikkujien määrän lisääntyminen Hankkeita edistävät ja haittaavat tekijät SEUROJEN TALOUS JA HARRASTAMISEN HINTA Liikuntatilojen käyttö ja maksut Seuratuen vaikutus harrastamisen hintaan HANKKEIDEN VAKIINNUTTAMINEN JA JATKO POHDINTA Liite 1 KYSELYN RUNKO

6 KUVIOT KUVIO 1 Seurojen arvosana seuratuen haku- ja jakoprosessille KUVIO 2 Tuen ja sparrauksen saaminen KUVIO 3 Vastaajien arviot hankkeiden toteutumisesta KUVIO 4 Seurojen tekemä yhteistyö eri toimijatahojen kanssa KUVIO 5 Kunta-avustusten osuus seurojen tuloista (%) KUVIO 6 Kuntien myöntämien seura-avustusten määrä seuratukea saaneissa seuroissa. Summat eivät sisällä hankerahoituksia tai erityisavustuksia KUVIO 7 Seurojen käyttämien liikuntatilojen käyttö ja niiden maksullisuus KUVIO 8 Seurojen käyttämien kunnallisten ja yksityisten liikuntatilojen vuokrahinta KUVIO 9 Hintakriteerin vaikutus seuroissa perittäviin maksuihin KUVIO 10 Seurojen arvio kustannusten pitämisessä alle 50 /kk seuratuen päätyttyä. 25 KUVIO 11 Seurojen näkemyksiä harrastamisen hintaan liittyvistä väittämistä KUVIO 12 Seuratuen avulla aloitetun toiminnan tai palkkauksen jatkuminen avustusvuoden jälkeen TAULUKOT TAULUKKO 1 Kyselyyn vastanneiden seurojen koko jäsenmäärän mukaan jaoteltuna (%)... 7 TAULUKKO 2 Kyselyyn vastanneiden seurojen kokonaisjäsenmäärä iän mukaan jaoteltuna (%)... 7 TAULUKKO 3 Liikkujien määrä tukea saaneissa seuroissa TAULUKKO 4 Seurojen taloustietoja

7 1 JOHDANTO Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuonna 2013 seuratukea 309 hankkeelle lähes 3,8 miljoonaa euroa. Tässä raportissa esitellään kauden toimintaa, seurojen näkemyksiä seuratuen haku- ja jakoprosessista ja pohditaan tuen merkitystä seuroille. Lisäksi palataan seuratuen tärkeimmän tavoitteen, laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin, teemoihin seurojen talouden ja kokemusten näkökulmasta. Seuratuen seurannalla ja arvioinnilla on neljä perustavoitetta. Ensinnäkin tarkoituksena on kuvata tuen hakemiseen ja jakamiseen liittyvää prosessia eri toimijoiden näkökulmista. Lisäksi kootaan ja kuvataan hankkeiden sisältöjä, minkä avulla saadaan kokonaiskuva tuen kohdentumisesta ja ministeriön asettamien tavoitteiden painotuksista ja toteutumisesta. Kolmantena tavoitteena on seurata lähemmin joitakin hankkeita hankekäyntien ja -haastatteluiden avulla, minkä avulla saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa seuratuen merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Neljäntenä tavoitteena on tuottaa jatkuvaa ja ajantasaista tietoa seuratukihankkeista. Raportissa perustavoitteita selvitetään seuraavien tarkennettujen kysymysten avulla: 1) Mitä valtionavustuksella on tehty ja saatu aikaan seuroissa? 2) Millaisia merkityksiä tuella on seuralle? 3) Pystytäänkö seuratuella vähentämään lasten ja nuorten harrastuskustannuksia urheiluseuroissa? Jos pystytään, niin miten? Raportissa esitellään toimintavuoden tuloksia ja arvioidaan toiminnan onnistumista. Raportin aineisto perustuu sähköiseen kyselyyn, johon saatiin 275 vastausta. Vastausprosentti oli 89 %. Kyselyn runko on liitteessä 1. Vastauslinkki kyselyyn lähetettiin kaikkien hankkeiden hakemuksissa ilmoitetuille yhteyshenkilöille. Kysely oli avoinna kesäkuun ajan, jonka aikana kyselystä lähetettiin kolme muistutusviestiä niille seuroille, joilta ei ollut saatu muistutukseen mennessä vastausta kyselyyn. Koska vastausmäärä ja -prosentti kyselyssä nousivat varsin korkeiksi, raportista saa kattavan yleiskuvan hankekaudesta. 6

8 2 HANKKEIDEN TAUSTAA JA PERUSTIETOJA Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi seuratukea 309 hankkeelle 382 seuraan. Tuki jaettiin ensimmäistä kertaa suoraan ministeriöstä, kun määrärahan jakamisesta olivat ennen vastanneet liikunnan kansalaisjärjestöt. Tämän kauden hankkeista 177 sisälsi pääasiassa toiminnan kehittämistä (yhteensä euroa; keskimäärin euroa hanketta kohden), ja 132 hankkeen päätarkoituksena oli seuratyöntekijän palkkaaminen (yhteensä euroa; keskimäärin euroa hanketta kohden). Yleisimmät tavoitteet hankkeissa olivat uusien harrastajaryhmien perustaminen, seuran jäsenmäärän kasvattaminen, harrastuskustannusten hillitseminen tai laskeminen ja koulu- tai päiväkotiyhteistyö (Lehtonen, Paukku, Hakamäki & Laine 2014, 6). Kyselyn perusteella suurimmassa osassa hankkeista tukea käytettiin koko seuran toimintaan. Noin kolmasosassa hankkeita avustus suunnattiin jonkun lajijaoston toimintaan. Tukea käytettiin 58 seurassa (21 %) useamman kuin yhden lajin toimintaan. Suurin ilmoitettu määrä oli kymmenen lajia. Yleisimmät lajit hankkeissa olivat jalkapallo, yleisurheilu, salibandy, voimistelu, hiihto, lentopallo ja suunnistus. Kyselyyn vastanneissa seuroissa oli keskimäärin 362 henkilöjäsentä. Pienimmässä seurassa jäseniä oli 3 ja suurimmassa Seurat jakaantuivat henkilöjäsenmäärällä mitattuna melko tasaisesti eri kokoluokkiin (taulukko 1). Pieniä, alle 100 jäsenen seuroja oli viidennes, kuten myös suuria, jäsenen seuroja. TAULUKKO 1 Kyselyyn vastanneiden seurojen koko jäsenmäärän mukaan jaoteltuna (%). Seuran henkilöjäsenmäärä alle yli 1000 % Seuroissa oli yhteensä lähes henkilöjäsentä (taulukko 2). Puolet heistä oli alle 12- vuotiaita. Yli 18-vuotiaiden jäsenten osuus oli hieman suurempi (27 %) kuin vuotaiden (24 %). TAULUKKO 2 Kyselyyn vastanneiden seurojen kokonaisjäsenmäärä iän mukaan jaoteltuna (%). Alle 12-vuotiaita vuotiaita Yli 18-vuotiaita Yhteensä Lkm %

9 3 SEURATUKIHANKKEIDEN TOIMINTA KAUDELLA Seurat hakivat seuratukea kehittääkseen, monipuolistaakseen tai laajentaakseen seuran toimintaa. Osa halusi kehittää seuran yhtä osa-aluetta, kuten junioritoimintaa, osa taas toivoi seuratuesta apua koko seuran toiminnan kehittämiseen tai laajentamiseen. Muutamat seurat halusivat kokeilla seuratuen avulla uuden toiminnan järjestämistä. Tarkoitus oli seuratuen avulla laajentaa, kehittää ja monipuolistaa toimintaa sekä parantaa toiminnan laatua. Tavoitteenamme on laajentaa ja kehittää lasten ja nuorten toimintaa kouluttamalla ohjaajia ja lisäämällä tunteja nostamatta kuitenkaan harrastusten hintoja tuntuvasti. Seurat, jotka palkkasivat seuratuen avulla uuden työntekijän, perustelivat seuratuen hakemista ensisijaisesti työvoiman tarpeella. Palkattua työntekijää tarvittiin vastaamaan kasvaneen seuratoiminnan vaatimuksiin, hallinnon pyörittämiseen ja kehittämiseen, vahvistamaan varainhankintaa sekä tekemään toiminnasta ammattimaisempaa. Monet seurat vastasivat, että talkoilla ei enää pystytty seuraa pyörittämään tai että vapaaehtoisten taakkaa haluttiin keventää. Toisaalta päätoimiselta työntekijältä toivottiin myös vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja uusien ihmisten rekrytoimista. Päätoimisia työntekijöitä kaivattiin myös kehittämään koulutusta, perustamaan uusia ryhmiä, ennaltaehkäisemään drop out -ilmiötä sekä kouluttamaan ja rekrytoimaan ohjaajia ja valmentajia. Moni seura mainitsi junioritoiminnan kehittämisen. Työntekijää tarvittiin myös toiminnan järjestämiseksi päiväsaikaan, esimerkiksi maksuttomien iltapäiväkerhojen pitämiseen kouluilla. Vastauksissa mainittuja palkattujen henkilöiden nimikkeitä olivat mm. toiminnanjohtaja, nuorisopäällikkö, naperopäällikkö, junioritoiminnan kehittämispäällikkö, nuorisovalmennuspäällikkö ja valmennuspäällikkö. Talkoilla ei enää pärjätty. Seuran hallituksessa mukana olleet henkilöt olivat uupuneita toiminnan pyörittämiseen. Tarvittiin toiminnanjohtaja pyörittämään seuran toimintaa. Tarvitsimme lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen lisää voimavaroja. Seurat, jotka hakivat seuratukea toiminnalliseen kehittämiseen, tavoittelivat toiminnan yleistä kehittämistä, laajentamista, laadun parantamista sekä monia yksityiskohtaisia tavoitteita. Seuratukea tarvittiin esimerkiksi uusien ryhmien perustamiseen, perheliikunnan kehittämiseen, välineistön hankkimiseen, maahanmuuttajille tai vähävaraisille suunnatun toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön järjestämiseen lähiseurojen, koulujen tai kunnan kanssa. Myös koulutuksen kehittäminen, ohjaajien ja valmentajien rekrytoiminen sekä taitotason nostaminen oli monella tavoitteena. Seuratuesta kaivattiin piristysruisketta seuratoiminnalle, ja sen avulla haluttiin elävöittää tai herätellä seuraa. Talouden parantaminen ja lisäresurssien löytyminen oli monen tavoitteena. Uuden toiminnan 8

10 käynnistämisen mainitsi 15 vastaajaa. Uutta toimintaa oli esimerkiksi junioriryhmän perustaminen, uuden lajin pilotoiminen koululiikuntaan, junioritoiminnan aloittaminen sekä perheliikuntatoiminnan aloittaminen. Erityisesti junioritoimintaan satsaaminen oli hyvin yleistä. 3.1 Seurojen näkemyksiä seuratuen haku- ja jakoprosessista Seurojen näkemykset seuratuen haku- ja jakoprosessista olivat varsin positiiviset (kuvio 1 seuraavalla sivulla). Kyselyssä pyydettiin arvioimaan prosessin eri osa-alueita skaalalla 1 5 (erittäin huono erittäin hyvä). Etenkin seuratuen jakokriteerejä pidettiin hyvinä. Kriittisimmin seuroissa suhtauduttiin tiedotukseen. Tiedotuksen osalta kritisoitiin päätösten myöhästymistä ja myöhästymisestä tiedottamista. Myös virallisten päätösten saaminen seuraan kesti kauan. Tiedotuksessa olisi ollut parantamisen varaa, sillä seuratuen saaminen huomattiin seuramme pankkitililtä ja vasta paljon myöhemmin saimme kirjallisen päätöksen tuesta. Seuran oli vaikea suunnitella seuraavan kautensa toimintaa, kun seuratukipäätökset myöhästyivät merkittävästi alkuperäisestä aikataulusta. Seuratuen jakokriteerit olivat seuramme mielestä 4,00 Seuratuen haku- ja jakoprosessin tiedotus oli 3,60 Seuratukeen liittyvät hakuprosessi oli 3, KUVIO 1 Seurojen arvosana seuratuen haku- ja jakoprosessille. Keväällä 2014 selvitettiin myös lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen näkemyksiä hakuja jakoprosessista. Järjestöt suhtautuivat uudistuneeseen prosessiin huomattavasti kriittisemmin kuin seurat. Seurat antoivat seuratukeen liittyvän hakuprosessin yleisarvosanaksi 3,9. Liikunnan aluejärjestöjen keskimääräinen arvio samalle kohdalle oli 2,6 ja lajiliittojen 3,0 (Lehtonen ym. 2014, 27). 9

11 Lajiliitoilla ja liikunnan aluejärjestöillä on ollut mahdollisuus avustaa ja sparrata seuroja hakemusten tekemisessä uuden hakuprosessin aikana. Noin puolet tukea saaneista seuroista oli saanut tukea hakemuksen työstämisessä omalta aluejärjestöltään (kuvio 2). Lähes kaksi kolmannesta oli saanut ja hakenut apua omasta lajiliitostaan. Niistä seuroista, jotka eivät kuuluneet lajiliittoon vaan johonkin muuhun keskusjärjestöön, reilu puolet oli saanut tukea ja sparrausta. Muutamat yksittäiset seurat eivät jostain syystä olleet saaneet sparrausapua järjestöiltä, vaikka olivat yrittäneet. Kokemukset lajiliiton ja aluejärjestön antamasta sparrausavusta vaihtelivat suuresti. Iso osa vastaajista piti tukea erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä, toiset melko yhdentekevänä. Joissakin tapauksissa saatavilla olevasta sparrausavusta ei oltu lainkaan tietoisia. Muutamat monen seuran tai jaoston yhteishankkeet kommentoivat, ettei heitä osattu tukea yhteishakemuksen tekemisessä. Haimme ja saimme 48% 56% 63% Emme hakeneet 34% 38% 48% Haimme, mutta emme saaneet 1% 2% 6% En osaa sanoa 3% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Aluejärjestöltä Muulta keskusjärjestöltä (jos kuuluu) Omalta lajiliitolta (jos kuuluu) KUVIO 2 Seurojen saama sparraustuki aluejärjestöiltä, lajiliitoilta ja muilta liikuntajärjestöiltä. Moni seura kommentoi hakuprosessin olleen ylipäätään hyödyllinen, sillä siinä joutui esimerkiksi tekemään valintoja seuran tulevaisuuden kannalta ja pohtimaan, kuinka seura etenee kohti tavoitteitaan. 10

12 Seuratuen hakuprosessi itsessään kehitti seuramme toimintaa huomattavasti. Erittäin hyödyllinen kokemus. Jotkut seurat kritisoivat sitä, että tukea täytyy hakea monivuotisiin projekteihin joka vuosi erikseen. Kritiikki on ymmärrettävää, sillä seurojen kannalta systeemi aiheuttaa epävarmuutta ja saattaa olla esteenä pitkäaikaisille kehittämissuunnitelmille. Suunnitelmien tekeminen eri vaihtoehtojen varalta aiheuttaa lisätyötä. Seuroissa ei välttämättä ymmärretä valtionavustusten luonnetta sikäli, että myönnöt ovat riippuvaisia kunkin vuoden valtion talousarviosta ja määrärahan suuruudesta. Toisaalta hakuprosessia voisi tulevaisuudessa kehittää niin, että hankkeille myönnetään monivuotiset avustukset ehdollisesti. Tämä vähentäisi myös työtä päätöksenteossa. 3.2 Mitä hankkeissa on tehty? Kyselyyn vastasi 125 seuraa, jotka ilmoittivat käyttäneensä tukea pääasiassa palkkaukseen, ja 150 seuraa, jotka olivat keskittyneet muunlaiseen toiminnan kehittämiseen. Yhteensä 25 seuraa oli merkinnyt itsensä eri kategoriaan (palkkaus tai toiminnallinen kehittäminen) kuin mihin ne oli hakemusarvioinnin (Lehtonen ym. 2014) perusteella alun perin merkitty. Suurin osa vuonna 2013 alkaneista seuratukihankkeista oli toteutunut kesään 2014 mennessä sellaisina kuin ne oli suunniteltu (kuvio 3 seuraavalla sivulla). Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että hanke oli ollut melko samanlainen kuin millaiseksi se oli suunniteltu. Joissakin hankkeissa suunnitelmia olivat muuttaneet henkilöstövaihdokset, vähäinen tai odotukset ylittänyt uusien harrastajien määrä tai hankkeen viivästynyt aloittaminen. Joissain tapauksissa suunnitelmia jouduttiin muuttamaan sen vuoksi, että seuratukea saatiin huomattavasti haettua vähemmän. 0,70% 0,40% 33,50% 60,40% 4,40% 0,70% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hanke on ollut täysin samanlainen kuin suunniteltiin Hanke on ollut melko samanlainen kuin suunniteltiin Hanke on ollut melko erilainen kuin suunniteltiin Hanke on ollut täysin erilainen kuin suunniteltiin Hanke ei käynnistynyt ollenkaan KUVIO 3 Vastaajien arviot hankkeiden toteutumisesta. 11

13 3.2.1 Palkkaushankkeet Palkkaushankkeiden yhteisenä nimittäjänä oli henkilön palkkaaminen. Palkkaaminen saattoi olla täysiaikaista, osa-aikaista tai keskittyä esimerkiksi kesäajalle. Työntekijöitä palkattiin monin eri nimikkein valmennukseen, seuran hallintoon sekä hallinnon ja operatiivisen toiminnan yhdistäviin toimiin. Taloudelliselta kannalta seuroissa oli tehty monenlaisia ratkaisuja palkkaamisen lisäksi. Rahaa oli käytetty esimerkiksi harrastusmaksujen alentamiseen, stipendeihin tai ilmaistoiminnan järjestämiseen. Monissa seuroissa avustuksella hankittiin liikuntavälineitä. Palkattu henkilö pystyi monesti myös tehostamaan seuran varainhankintaa. Kantavana teemana seurojen vastauksissa oli, että toiminta on kehittynyt laadukkaammaksi, minkä oli mahdollistanut nimenomaan palkkaaminen. Kyselyn perusteella palkkaushankkeissa seuran hallinto ja toiminnan yleinen organisoiminen ottivat isoja harppauksia eteenpäin. Työntekijän palkkaaminen mahdollisti usein seuratoimintaan kuuluvien rutiinien uudelleenjärjestämisen, mikä vapautti seuratoimijoiden aikaa kehittämistoiminnalle. Seuroissa nähtiin, että toiminta oli tehostunut ja suunnitelmallisuus parantunut. Työntekijäresurssin voimin seuroissa oli pystytty esimerkiksi työstämään strategiaa, kirjaamaan seuran toimintalinja, tekemään seura-analyysi ja seuraopas tai -käsikirja. Myös kausisuunnittelu ja polkuajattelu urheilijan tai liikkujan polun mukaan olivat edistyneet. Joissakin seuroissa jäsenille tehtiin palautekyselyjä tai arvioitiin toimintaa muulla tavoin. Palkkaushankkeissa oli panostettu myös markkinointiin, viestintään ja sosiaaliseen mediaan. Muutamissa seuroissa oli haettu Sinettiseura-tunnusta. Isossa roolissa palkkaushankkeissa oli myös yhteistyön lisääminen paikallisten tahojen kanssa ja yleisseuroissa jaostojen välisen yhteistyön tiivistäminen. Sisäinen yhteistyö oli mahdollistanut esimerkiksi monen lajin harrastamisen seuran sisällä. Operatiivisella puolella oli kehitytty monipuolisesti. Olemassa olevaa lasten ja nuorten toimintaa oli saatu monipuolisemmaksi esimerkiksi lisäämällä harjoitusmääriä ja mahdollistamalla omatoimista harjoittelua. Harjoitusaikoja oli myös muutettu sopivammille ajoille, järjestetty joillekin ryhmille aamutreenejä ja saatu toiminta ympärivuotiseksi. Muutamissa seuroissa toimintaan oli vaikuttanut harjoitustilojen uusiminen tai muu parantuminen. Seuroissa oli kehitetty ja aloitettu uusia toimintamuotoja hankevuoden aikana ja sitä kautta pyritty lisäämään harrastajamäärää seurassa. Toimintaa saatettiin esimerkiksi kohdistaa uusille kohderyhmille, kuten maahanmuuttajille, erityistä tukea tarvitseville, perheille, vähän liikkuville lapsille ja nuorille tai lajin vähemmistösukupuolelle. Seurat pyrkivät myös tarjoamaan uudenlaisia harrastamismuotoja, joissa useimmin pyrittiin matalan kynnyksen toimintaan. Seuroissa oli perustettu kilpaurheiluun tähtäämättömiä harrasteryhmiä, pidetty kokeilukertoja, viety toimintaa uusille paikkakunnille tai lähiöihin lähiliikunnan periaatteiden mukaan ja järjestetty iltapäivätai aamukerhoja lähikouluilla. Muutamissa seuroissa pyrittiin aktivoimaan ja osallistamaan nuoria tai kehittämään heille uudenlaisia tapoja harrastaa. Useissa seuroissa oli 12

14 tehty yhteistyötä paikkakunnan koulujen kanssa. Koululla oli pidetty kerhotoiminnan lisäksi liikuntatunteja ja tapahtumia sekä koulutettu opettajia. Seurat järjestivät toimintavuoden aikana myös erilaisia liikuntatapahtumia, retkiä ja leirejä. Seuroissa panostettiin vuoden aikana merkittävästi valmennuksen kehittämiseen. Avustuksen turvin valmentajia ja muita seuratyöntekijöitä pystyttiin kouluttamaan entistä enemmän. Monissa seuroissa pyrittiin vuoden aikana rekrytoimaan uusia ohjaajia ja muita vapaaehtoisia. Valmentajille ja vapaaehtoisille kehiteltiin myös tukitoimia seurojen sisällä. Monet olivat ottaneet tavaksi järjestää valmentajailtoja tai muita tapaamisia. Joissakin seuroissa valmentajille tai muille seuratoimijoille pystyttiin tarjoamaan mentorointia. Tärkeänä tekijänä tukitoimien taustalla oli palkkaus, jonka johdosta seuroissa oli aikaa ja työpanosta kehittämiselle Toiminnallisen kehittämisen hankkeet Toiminnallisen kehittämisen hankkeet olivat keskenään hyvin erilaisia. Seuratuen kokonaisuudessa niitä yhdisti se, ettei näihin tukea saaneisiin seuroihin palkattu tuen avulla henkilöitä. Tarkoituksena oli usein järjestää uudenlaista toimintaa ja kehittää jotain seuratoiminnan osa-aluetta, kuten valmennustoimintaa. Tukea oli joissakin seuroissa allokoitu suoraan harrastusmaksujen alentamiseen tai ilmaiseen toimintaan. Suuressa osassa seuroista oli ostettu välineitä, ja jotkut pystyivät käyttämään tukea tilavuokriin ja ohjauspalkkioihin. Seuroissa oli kehitetty varainhankintaa ja kokeiltu uusia tapoja kerätä osallistumismaksuja. Yhdessä seurassa tietyn ikäiset lapset pystyivät osallistumaan yhdellä kausimaksulla moneen lajiin. Toisessa seurassa harrastajat pystyivät osallistumaan yhdellä maksulla monen seuran harjoituksiin. Palkkaushankkeisiin verrattuna toiminnallisissa hankkeissa korostui operatiivisen toiminnan kehittäminen. Joissakin toiminnallisissa hankkeissa panostettiin myös seurahallinnon ja suunnitelmallisuuden kehittämiseen, mutta keinot ja seurojen määrä olivat vähäisemmät kuin palkkaushankkeissa. Seuroissa oli tehty kausisuunnittelua ja seuraanalyyseja, uudistettu strategiaa ja kehitetty johtokuntatyötä. Joissakin hankkeissa oli kehitetty seuran viestintää ja markkinointia. Muutamat olivat hakeneet Sinettiseura-tunnusta. Toiminnalliselta kannalta päätavoitteena useimmissa seuroissa oli ollut uusien harrastajaryhmien perustaminen. Ryhmät saattoivat olla olemassa olevaan toimintaan perustettavia uusia ikäryhmiä, tai seurat alkoivat järjestää kokonaan uutta toimintaa. Uutta toimintaa saatettiin kohdistaa jollekin tietylle ryhmälle, kuten maahanmuuttajille, erityistä tukea tarvitseville, tietyn ikäisille, perheille tai lajin vähemmistösukupuolelle. Myös matalan kynnyksen kurssien tai kerhojen, lajiesittelyiden, harrastelijaryhmien ja lähiliikunnan järjestäminen oli yleistä. Jotkut seurat olivat monipuolistaneet lajitarjontaansa. Joissakin hankkeissa oli kehitetty toimia nuorten aktivoimiseksi ja sitouttamiseksi seuraan. Yhdessä seurassa oli järjestetty toimintaa, jonka tarkoituksena oli saada entisiä harrastajia takaisin seuraan. Seurassa jo oleville harrastajille oli pyritty järjestämään entistä laadukkaampaa toimintaa. Harrastajille oli tarjottu oheisharjoittelua, mahdollisuuksia omatoimiseen harjoitteluun, ravinto- ja muuta tietoutta sekä esimerkiksi kuntotestejä tai 13

15 muita mittauksia. Jotkut seurat olivat saaneet muutettua toimintansa hankevuoden aikana ympärivuotiseksi. Yksittäisissä toiminnallisissa hankkeissa järjestettiin vertaisohjausta ja kummitoimintaa. Seuroissa oli järjestetty myös paljon tapahtumia, retkiä, turnauksia ja leirejä. Vapaaehtoistoiminnan ja valmennuksen kehittäminen olivat yleisiä toiminnallisissa hankkeissa. Seuratoimijoille oli tarjottu kouluttautumismahdollisuuksia ja heidän osaamistaan ja jaksamistaan oli tuettu myös erilaisten tapahtumien avulla sekä lisäämällä vapaaehtoisten määrää. Myös vanhempien sitouttaminen seuratoimintaan ja yhteistyö heidän kanssaan oli yleistä. Monissa seuroissa oli pyritty kehittämään yhteisöllisyyttä, mutta kyselyn vastauksista ei selvinnyt konkreettisesti, millaisin toimenpitein tähän tavoitteeseen oli päästy. Yhteistyöllä oli suuri rooli joissakin hankkeissa. Yhteistyötä tehtiin esimerkiksi paikallisten seurojen, koulujen ja päiväkotien kanssa. Myös seurojen sisäistä yhteistyötä lisättiin ja kehitettiin. 3.3 Yhteistyö ja verkostoituminen Seurojen merkittävimmät yhteistyökumppanit olivat kunta ja lajiliitto (kuvio 4 sivulla 16). Seuroja pyydettiin arvioimaan yhteistyön merkitystä paitsi seuratukihankkeessa, myös yleisesti. Vastaajista 67 % ilmoitti tekevänsä kunnan ja 63 % lajiliittojen kanssa paljon tai erittäin paljon yhteistyötä. Muut urheiluseurat ja koulut olivat lähes yhtä tärkeitä yhteistyökumppaneita: noin puolet vastaajista arvioi nämä tahot tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi. Kysymys yritysten ja liikunnan aluejärjestöjen merkittävyydestä yhteistyökumppaneina jakoi vastaajat selkeimmin: yhteistyötä tehtiin joko paljon tai ei ollenkaan. Vähiten yhteistyötä tehtiin muiden liikuntajärjestöjen, seurakuntien, Valon ja Olympiakomitean kanssa. Viimeksi mainituista Olympiakomitean kanssa tehtiin kaikista vähiten yhteistyötä: yli 70 % vastaajista ilmoitti, että yhteistyötä ei tehdä ollenkaan. Valon kanssa yhteistyötä ei tehnyt lainkaan kolmannes vastaajista, ja hieman suurempi osa vastaajista määritteli yhteistyön satunnaiseksi. Viidesosa teki yhteistyötä jonkin verran. Samansuuntaisia tuloksia on havaittavissa myös aikaisemmissa seuroille kohdistetuissa kyselyissä. Esimerkiksi Kosken (2009) tutkimuksessa seuroja pyydettiin arvioimaan hieman laajemmin eri yhteistyökumppaneiden merkitystä, niiden tarjoamia palveluita tai toimintaa yleisesti. Huolimatta erilaisesta kysymyksenasettelusta kunnat ja lajiliitto osoittautuivat tärkeimmiksi ja merkittävimmiksi yhteistyökumppaneiksi. Myös lajiliittojen piiri-tai aluejärjestöt olivat tärkeitä yhteistyökumppaneita tai muuten merkittäviä palveluiden tuottajia. Aluejärjestöt olivat seuroille tärkeämpiä kuin tuolloin toiminnassa vielä olleet Suomen Liikunta ja Urheilu sekä Nuori Suomi. Olympiakomitean merkityksen yhteistyökumppanina urheiluseurat arvioivat tuolloinkin olemattomaksi tai heikoksi. (emt. 2009, 120.) 14

16 4,4% Kunta 30,2% 36,7% 23,6% 5,1% 6,2% Lajiliitto 29,5% 33,5% 22,2% 8,7% 5,1% Koulut 15,6% 37,1% 23,6% 18,5% 4,0% Muut urheiluseurat 13,1% 34,9% 30,2% 17,8% Yritykset 13,5% 21,8% 31,3% 23,3% 10,2% Liikunnan aluejärjestö 9,8% 19,3% 29,1% 30,5% 11,3% 1,8% Muut yhdistykset tai järjestöt 17,1% 31,3% 36,4% 13,5% 5,8% Päiväkodit 12,7% 21,5% 30,5% 29,5% 1,8% VALO 8,7% 21,5% 37,5% 30,5% 1,1% 4,7% Muut liikuntajärjestöt 19,3% 40,7% 34,2% 2,5% 4,0% Muut Seurakunnat 17,1% 31,3% 0,7% 4,7% 9,8% 30,5% 1,1% 2,5% 45,1% 54,2% Olympia-/Paralympiakomitea 9,1% 15,3% 72,0% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin paljon yhteistyötä paljon yhteistyötä jonkin verran yhteistyötä satunnaista yhteistyötä ei yhteistyötä KUVIO 4 Seurojen tekemä yhteistyö eri toimijatahojen kanssa. 15

17 4 TUEN MERKITYS JA VAIKUTUKSET SEUROISSA Seuratuen saaminen koettiin merkittäväksi asiaksi niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin henkisesti. Vastaajat kuvailivat seuratukea tärkeäksi monella tasolla. Seuratuen merkityksestä käytettiin muun muassa seuraavia adjektiiveja: korvaamaton, elintärkeä, dramaattinen, massiivinen, innostava, kannustava, todella suuri. Tyypillinen vastaus oli myös toimintaa ei olisi pystytty käynnistämään ollenkaan ilman seuratukea tai rohkaisevaa vaikutusta korostava ilman tukea ei olisi uskallettu aloittaa hanketta. Muutama seura vastasi, ettei seuratuella ollut kovin suurta merkitystä. Henkiseltä kannalta massiivinen vaikutus. Erittäin merkittävä kaiken toiminnan ja seuratyössä jaksamisen kannalta. Se toi potkua koko seuraväelle. Päätoimisen työntekijän palkanneilla seuroilla korostui etenkin seuratuen taloudellinen merkitys, sillä työntekijän palkkaaminen ei monessakaan seurassa olisi ollut mahdollista ilman tukea. Toiminnalliselta kannalta vastauksissa eriteltiin monen tasoisia asioita, jotka uuden työntekijän avulla mahdollistuivat. Täysipäiväisen työntekijän avulla koettiin seuratyön rutiineiden ja seuran kehittämisen sujuvan eri tasolla ja volyymilla kuin vapaaehtoisten voimin tehdyt toimet. Tärkeäksi koettiin myös se, että seuralla on henkilö käytettävissä virka-aikaan. Koko- tai osa-aikaisen työntekijän katsottiin mahdollistavan uudenlaisen tasonnoston ja toiminnan ammattimaistumisen. Seuratuki oli edellytys työsuhteen luomiselle. Ilman tukea ei olisi ollut mahdollisuutta ottaa riskiä päätoimisen palkkaamiseksi. Se vapauttaa resursseja kehitystyöhön. Muiden seurojen vastauksissa korostui seuratuen henkinen merkitys. Seuratuen saamista kuvailtiin innostavaksi, rohkaisevaksi tai henkeä nostattavaksi asiaksi. Seuratuen saaminen koettiin palkinnoksi hyvin tehdystä työstä. Paitsi että seuratuen koettiin vaikuttaneen positiivisesti seuran sisäiseen henkeen, sen arvioitiin myös antaneen myönteistä näkyvyyttä tai nostaneen seuran imagoa muiden toimijoiden silmissä. Seuratuki osoittaa, että myös muut uskovat toimintaamme ja kehityssuunnitelmiimme. Tuki luo seura-aktiiveihin myönteisen ilmapiirin: tuntuu, että toimintaamme arvostetaan. Toiminnallisesta näkökulmasta seurat erittelivät monia merkityksiä: seura sai näkyvyyttä, toiminta monipuolistui, seura sai hankittua välineitä tai seuratuki auttoi toimijoita sitoutumaan. Monessa seurassa ohjaajia oli helpompi rekrytoida, kun seura pystyi maksamaan ohjaajapalkkioita ja matkakorvauksia. Moni vastaaja mainitsi seuratuen mahdollistaneen kokonaan uuden toiminnan esimerkiksi junioritoiminnan tai harrastetoiminnan käynnistämisen. Seuratoiminnan katsottiin muuttuneen tuen myötä suunnitelmallisemmaksi ja ammattimaisemmaksi. 16

18 Muutama seura mainitsi seuratuen auttaneen pitämään kustannukset kohtuullisina. Esimerkiksi seuroilta perittävien tilavuokrien noustessa kasvavat paineet myös osallistumismaksujen korottamiseen, mitä seuratuella on voitu kompensoida. Seuratuki on saattanut auttaa pitämään kustannukset kohtuullisena harrastajille. Joillakin seuratuki auttoi pitämään budjetin tasapainossa samalla kun voitiin satsata toiminnan kehittämiseen. 4.1 Liikkujien määrän lisääntyminen Tukea saaneissa seuroissa liikkui ennen hankkeen alkua lähes lasta ja nuorta ja hankevuoden jälkeen Uusista liikkujista alle 12-vuotiaita oli 75 % ja vuotiaita 25 %. Uusien liikuntaryhmien perustaminen ja harrastajien määrän lisääminen oli yksi seuratuen päätavoitteista. Vastausten perusteella uusia lapsia ja nuoria tuli seuratoimintaan mukaan yhteensä lähes , mikä on noin 26 % lisäys aiempaan harrastajamäärään. Hanketta kohden lisäys oli keskimäärin 51 uutta liikkujaa. Liikkujien määrä suureni enemmän alle 12-vuotiaiden ikäryhmässä kuin vuotiaissa. TAULUKKO 3 Liikkujien määrä tukea saaneissa seuroissa. Ennen hanketta % Hankevuoden jälkeen % Uusia liikkujia % Alle 12-vuotiaita vuotiaita Yhteensä Hankkeita edistävät ja haittaavat tekijät Sekä palkkaushankkeissa että toiminnallisissa hankkeissa yleinen onnistumisen aihe ja toimintaa edistänyt tekijä oli harrastajamäärien kasvaminen seurassa. Noin kolmasosa vastaajista kertoi tämän olleen yksi onnistumisen avain. Tätäkin yleisempi hanketta edistävä asia oli palkkaushankkeissa itse palkkaaminen ja sen tuomat resurssit ja mahdollisuudet seuraan. Sekä palkkaus- että toiminnallisissa hankkeissa noin neljännes vastaajista kertoi toiminnan laajenemisen tai monipuolistumisen vievän toimintaa eteenpäin. Seuraavaksi yleisimmät palkkaushankkeita eteenpäin vievät tekijät olivat kokemus laadun ja suunnitelmallisuuden paranemisesta sekä yhteistyö. Näitä mainitsi noin joka viides vastaaja. Toiminnallisissa hankkeissa yleisiä onnistumisia olivat seuratoimijoiden (esim. ohjaajien, aktiivisten vanhempien ja muiden vapaaehtoisten) määrän lisääntyminen, koulutus, tapahtumien järjestäminen, ilmapiirin ja yhteisöllisyyden kehittyminen ja taloudelliset seikat (esim. välinehankinnat tai muut avustuksen tuomat mahdollisuudet). Hankkeita haittaavista tekijöistä selkeästi yleisimmäksi nousi henkilöstöön tai seuratoimijoihin liittyvät tekijät. Palkkaushankkeissa henkilöstövaihdokset ja rekrytoinnit aiheuttivat vaikeuksia. Sekä palkkaus- että toiminnallisissa hankkeissa valiteltiin liian vä- 17

19 häistä vapaaehtoisten määrää ja heidän seuran hyväksi käytettävissä olevaa vapaa-aikaansa. Toiminnallisista hankkeista yli 40 % mainitsi henkilöstöresursseihin liittyvistä ongelmista, palkkaushankkeista kolmasosa. Seuraavaksi yleisimmin ongelmat hankkeissa liittyivät olosuhteisiin. Tyypillisesti seuralla oli vaikeuksia saada tyydyttäviä harjoitusvuoroja. Muutamissa hankkeissa huonot talviolosuhteet vaikuttivat toimintaan. Hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja ilmoitti, ettei hankkeessa ole ollut erityisiä ongelmia. Palkkaushankkeita haittasivat lisäksi aikataululliset haasteet (yhteistyökumppaneiden kanssa tai seuratukipäätöksistä johtuen) ja vaikeudet organisoida toimintaa (työntekijän perehdyttäminen, palkkaamiseen liittyvä byrokratia, työntekijän tukeminen). Muutamia mainintoja saivat myös taloudelliset tekijät, vaikeudet yhteistyössä, vähäinen osallistujamäärä ja asenteet. Toiminnallisissa hankkeissa seuraavaksi yleisimmät ongelmat olivat taloudelliset tekijät, aikataululliset ongelmat ja vähäinen osallistujamäärä. Kasvu tuo mukanaan tarpeen enemmälle kuin yhdelle palkatulle työntekijälle, sillä selkeästi suurin ongelma on kaiken työn kasaantuminen yhden päätoimisen harteille. Ensimmäisen päätoimisen aloittaessa seurassa, seuran joukkueiden odotukset ovat korkealla ja toiminnan muutosten odotetaan tapahtuvan nopeasti ja odotukset voivat olla toisinaan myös hiukan epärealistisia. Seuran toimijoiden aikapula, uusien toimijoiden vaikea hankinta. Liikaa tekemistä liian pienellä porukalla. 18

20 5 SEUROJEN TALOUS JA HARRASTAMISEN HINTA Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan seurojen yhteenlasketut tulot olivat lähes 46 miljoonaa euroa ja menot neljä miljoonaa euroa vähemmän (taulukko 4). Vaihteluväli seurojen toimintabudjetissa oli suuri: pienimmillään vuositulot olivat euroa ja suurimmillaan kolme miljoonaa euroa. Keskimäärin yhden seuran vuositulot olivat euroa. Kyselyyn vastanneista seuroista 77 % oli saanut omalta kunnaltaan seura-avustusta. 10 % vastanneista ei ollut hakenut seura-avustusta ja 6 % ilmoitti, että seuran kotikunta ei myönnä ollenkaan avustuksia. 2 % vastaajista oli hakenut avustusta, mutta ei ollut saanut ja 5 % ei osannut vastata kysymykseen. Vastaajista 48 % oli tyytyväisiä kunnan tapaan maksaa avustuksia, ja vastaavasti 42 % ei ollut tyytyväisiä. Kymmenen prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa asiaan. Avovastauksissa kommentoitiin kunta-avustuksia muun muassa seuraavilla tavoilla: avustussumma on liian pieni, avustukset näyttävät menevän vanhojen tottumusten mukaan, tuen määrä on laskenut vuosittain kulujen kasvaessa. Kuntien kiristyvä taloustilanne nostettiin myös esille. Osassa kunnista seura-avustuksista oli luovuttu tai jaettava avustussumma oli pienentynyt. Seurojen saamat kunta-avustukset olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Keskimäärin yhden seuran saama kunta-avustus oli euroa. Kunta-avustuksen osuus seurojen tuloista oli 3,3 % ja menoista se kattoi 3,6 %. TAULUKKO 4 Seurojen taloustietoja. Yhteensä ( ) Keskiarvo ( ) Seurojen kokonaistulot Seurojen kokonaismenot Kokonaistulot (min) 1600 Kokonaisenot (min) 2500 Kokonaistulot (max) Kokonaismenot (max) Seurojen kunta-avustukset Kunta-avustus kokonaistuloista (%) 3,3 Kunta-avustus kokonaismenoista (%) 3,6 Kunta-avustuksen osuus seurojen kokonaistuloista ja -menoista on useimpien seurojen kohdalla pieni. Kyselyyn vastanneista kunta-avustusta saaneista seuroista 87 prosentilla kunta-avustuksen osuus oli alle 10 % kokonaistuloista (kuvio 5 seuraavalla sivulla). Näistä neljäsosa oli sellaisia seuroja, jotka eivät olleet saaneet kunta-avustuksia, niitä ei jaettu kunnassa tai seurat eivät olleet hakeneet avustuksia. 19

21 4 % 3 % 6 % 25 % 0 alle 2 % 2,1-4,0 % 4,1-10,0 % 29 % 10,1-20 % 17 % 20,1-40 % yli 40 % 16 % KUVIO 5 Kunta-avustusten osuus seurojen tuloista (%). Seuroista 27 %:lla kunta-avustus oli Kunta-avustukset olivat kaiken kaikkiaan melko pieniä, sillä 81 %:lla vastanneista kunta-avustus oli alle euroa (kuvio 6). 3,9 1,9 10,7 1,9 27, , ,8 KUVIO 6 Kuntien myöntämien seura-avustusten määrä seuratukea saaneissa seuroissa. Summat eivät sisällä hankerahoituksia tai erityisavustuksia. 20

22 Vastaajilta kysyttiin myös, oliko seuralle myönnetty muita hanke- tai erityisavustuksia vuoden aikana. Seuroista 57 % vastasi, ettei seura ollut saanut muita avustuksia. Yleisin erityisavustus oli kunnalta saatu erityis- tai kohdeavustus (esimerkiksi kilpailumatkoihin), jota oli myönnetty 18 prosentille seuroista. Lisäksi 15 % seuroista ilmoitti saaneensa muuta tukea, mikä tarkoitti esimerkiksi säätiöiden myöntämiä avustuksia tai kunnan myöntämää koulutustukea. ELY-keskusten tai aluehallintovirastojen myöntämää hanketukea oli saanut 9 %, lajiliiton hanketukea 6 % ja Kunnossa kaiken ikää -hanketukea niin ikään 6 % vastanneista seuroista. 3 % vastaajista oli saanut kunnalta tukea kerhotoiminnan järjestämiseen. 61 % vastaajista oli sitä mieltä, että tietoa eri hankemuodoista on tarjolla riittävästi. Vastaajia pyydettiin kertomaan, onko seuralla tarvetta muuhun kuin rahalliseen tukeen. Vastauksissa painottui koulutusten järjestäminen eri osa-alueilla, kuten seuratoiminnan yleinen kehittäminen, mainonta, markkinointi ja varainhankinta. Lisäksi tarpeelliseksi koettiin yhteiset tapaamiset esimerkiksi seuratukea saaneiden seurojen kesken sekä ulkopuolinen keskusteluapu seuratoiminnan arkeen liittyvissä asioissa, joista mainittiin useimmiten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät käytännöt. 5.1 Liikuntatilojen käyttö ja maksut Yhtenä keskeisenä harrastamisen hintaan vaikuttavana tekijänä on seurojen käyttämien liikuntatilojen vuokrahinta. Kolmasosalla kyselyyn vastanneista seuroista oli käytössään maksuttomat, kunnan omistamat tilat (kuvio 7 seuraavalla sivulla). Yhtä suurella osalla oli käytössään maksulliset kunnan tilat. 16 % vastaajista ilmoitti, että seura käyttää yksityisiä tiloja. Oma liikuntatila oli käytössä 5 %:lla vastaajista. Lähes viidesosa vastaajista valitsi vastausvaihtoehdoista kohdan Jokin muu tilanne. Näillä seuroilla oli käytössä yhtä paljon esimerkiksi kunnallisia ja yksityisiä tiloja. Joissakin seuroissa liikuntatilojen käyttö oli jakaantunut tasaisesti omien tilojen, kunnan ja yksityisten tilojen kesken. Muutamat seurat puolestaan käyttivät esimerkiksi yliopiston tai urheiluopiston tiloja. 21

23 Käytämme pääasiassa kunnan liikuntatiloja, joista ei peritä vuokraa 0,4% 17,5% 31,6% Käytämme pääasiassa kunnan maksullisia liikuntatiloja 5,1% Käytämme pääasiassa yksityisiä liikuntatiloja 16,0% 29,5% Meillä on omat liikuntatilat, emme vuokraa liikuntatiloja kunnalta tai yksityisiltä liikuntapaikoilta Lajissamme ei tarvita sellaisia liikuntatiloja, joista maksaisimme vuokraa Jokin muu tilanne KUVIO 7 Seurojen käyttämien liikuntatilojen käyttö ja niiden maksullisuus. Kunnalliset tilat olivat selkeästi yksityisiä tiloja halvempia. Keskimääräinen tuntivuokra oli kunnallisissa tiloissa 25 ja yksityisissä tiloissa 47. Sekä yksityisten että kunnallisten tilojen tuntihinnan vaihteluväli oli suuri, mutta kummallakin sektorilla erot halvimman ja kalleimman tuntihinnan välillä olivat pieniä. Kunnallisissa tiloissa tuntihinta oli halvimmillaan euron ja kalleimmillaan 140. Vastaavasti yksityisissä tiloissa halvin tuntihinta oli kaksi euroa ja kallein 160. Kunnallisten tilojen käyttäjistä suurin osa (51 %) maksoi vuokraa korkeintaan kymmenen euroa tunnilta (kuvio 8 seuraavalla sivulla). Vastaavaa hintaa yksityisten tilojen käyttäjistä maksoi vajaa neljännes euron tuntivuokraa maksoi hieman yli kolmannes yksityisten ja kunnallisten tilojen käyttäjistä. Yksityisten tilojen käyttäjistä viidennes maksoi vuokraa tunnilta, ja 17 prosentilla vuokra oli yli 90 euroa tunnissa. 22

24 10 tai vähemmän 23% 42% 51% % 32% 33 % % 5% 5% % 10% 20% yli 90 6% 10% 17% Yksityiset tilat Kunnan maksulliset tilat Yhteensä KUVIO 8 Seurojen käyttämien kunnallisten ja yksityisten liikuntatilojen tuntivuokrahinta. 5.2 Seuratuen vaikutus harrastamisen hintaan Yksi seuratuen tärkeimmistä tavoitteesta on ollut mahdollistaa urheiluseuraharrastaminen kaikille lapsille ja nuorille taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Seuratukea pystyi saamaan sellaiseen toimintaan, jonka peruskustannukset eivät ylitä 50 euroa kuukaudessa. Hintakriteerillä ei ollut laajaa vaikutusta tukea saaneiden seurojen toimintaan (kuvio 9 seuraavalla sivulla). 14 % seuroista alensi joidenkin ryhmien hinnoittelua täyttääkseen hintakriteerin. Yleisintä oli perustaa uusia, edullisia harrastusryhmiä tai alentaa joidenkin olemassa olevien ryhmien hintoja. 23

25 11 % 1 % 2 % 3 % 4 % 4 % 48 % 28 % Emme alentaneet hinnoittelua: kaikki alle 18-vuotiaiden ryhmät täyttivät hintakriteerin. Emme alentaneet hinnoittelua: kriteeri täyttyi niiden ryhmien osalta, joihin tukea oli tarkoitus käyttää. Alensimme hinnoittelua: perustimme hakuvaiheessa tai tuen varmistuttua uusia ryhmiä, jotta täyttäisimme kriteerin. Alensimme hinnoittelua: laskimme joidenkin olemassa olevien ryhmien hintoja, jotta täyttäisimme kriteerin. Alensimme hinnoittelua: laskimme kaikkien olemassa olevien ryhmien hintoja, jotta täyttäisimme kriteerin. Alensimme hinnoittelua, vaikka kaikki alle 18-vuotiaiden ryhmät täyttivät hintakriteerin. Alensimme hinnoittelua, vaikka kriteeri täyttyi jo niiden ryhmien osalta, joihin tukea oli tarkoitus käyttää. Jokin muu, mikä KUVIO 9 Hintakriteerin vaikutus seuroissa perittäviin maksuihin 1. 1 Seurat antoivat monenlaisia vastauksia kohtaan Jokin muu, mikä. Suurin osa vastauksista oli, ettei hinnoittelua ollut laskettu, mutta vastaajat halusivat jostakin syystä kertoa tilanteestaan tarkemmin. Joissakin vastauksissa todettiin, ettei kriteerillä ollut vaikutusta maksuihin. Osassa seuroista toiminta oli ilmaista, hankkeessa järjestettiin pääasiassa tapahtumia tai oli perustettu edullisia harrasteryhmiä. 24

26 Seuratukihankkeet kuvailivat myös sanallisesti, millainen rooli harrastuskustannusten pienentämisellä tai kurissa pitämisellä on hankkeessa. Suuri osa kertoi harrastuskustannusten pienentämisellä olevan tärkeä, merkittävä tai oleellinen rooli hankkeessa, avaamatta kuitenkaan millään tavalla sitä, miten tämä on näkynyt käytännössä. Vastauksia yhdisti huoli yleisestä harrastusten kustannuskehityksestä, mutta ongelman ei koettu koskevan omaa seuraa tai vaihtoehtoisesti ongelman koettiin olevan seuran oman vaikutusvallan ulkopuolella. Yleinen vastaus oli myös, ettei kustannusten laskemisella ole hankkeessa mitään roolia. Selityksenä oli useimmiten, että kustannukset olivat jo valmiiksi alle hintakriteerin. Joissakin hankkeissa tukea oli käytetty suoraan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin, jolloin osallistujille koituvia kuluja oli pystytty pienentämään. Palkkaushankkeissa oli tyypillistä, että seuratuen avulla palkkauksesta aiheutuvat kustannukset eivät koituneet ylimääräiseksi maksuksi jäsenille. Hankeaikana on tarkoitus kasvattaa jäsenmäärää ja kehittää varainhankintaa, niin etteivät henkilöstöstä aiheutuvat kulut nosta maksuja myöskään tuen päätyttyä. Suurin osa vastaajista suhtautuikin toiveikkaasti maksujen pitämiseen alle 50 /kk seuratuen päättymisen jälkeen (kuvio 10). 69% 19% 6% 7% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Se on todennäköistä Se on epätodennäköistä Se on hieman epävarmaa En osaa sanoa KUVIO 10 Seurojen arvio kustannusten pitämisessä alle 50 /kk seuratuen päätyttyä. Kyselyssä seuroja pyydettiin arvioimaan urheiluseuraharrastamisen kustannuksiin liittyviä väittämiä. 71 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että urheiluseuraharrastamisen kustannukset ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelmana (kuvio 11 seuraavalla sivulla). 45 % vastaajista piti kalleutta ainakin jossain määrin merkittävänä ongelmana myös omalla talousalueellaan. Omassa lajissaan kalleutta piti ongelmana enää vain kolmasosa vastaajista ja omassa seurassaan vain 16 % vastaajista. Vastauksista kuvastuu se, että ongelma on helppo ulkoistaa muille: yhteiskunnalle, toisille lajeille ja muille seuroille. Myös seurojen valikoituneisuus maltillisine harrastuskustannuksineen lienee vaikuttanut vastauksiin. Suurin osa seuroista haluaa tarjota harrastusmahdollisuuden edullisesti ja joustaa tarvittaessa maksuissa. Harrastamisen hintaan liittyvät väittämät kirvoittivat suuren määrä kommentteja vastaajilta. Seuroissa oltiin huolestuneita 25

27 kilpa- ja harrastustoiminnan kustannusten eriytymisestä. Yleinen näkemys oli, että harrastaminen on mahdollista kohtuukustannuksin alle yläkouluikäisille. Tämän jälkeen maksut nousevat merkittävästi intensiivisemmän harjoittelumäärän, leirien ja kilpailumatkojen myötä. Tällöin on perheen varallisuudesta kiinni, pystyykö lapsi tai nuori jatkamaan kilpaurheilun parissa. Pääasiassa vain suurilla seuroilla suurilla talousalueilla on harrastajavolyymin puolesta mahdollisuuksia järjestää harrasteliikuntaryhmiä. Tämä on kaksijakoinen asia. --- Toisaalta puolet seuramme jäsenistä toivovat seuran tarjoavan enemmän palveluita joukkueille ja ovat valmiita maksamaan siitä. Toinen puoli vastustaa maksujen korottamista, vaikka toiminnan laatu paranisikin. Harrastuksen hinta on hyvin lajisidonnainen asia. Kun liikunta pysyy harrastustasolla, hinta ei ole suuri este. Silloin, kun edetään kilpailutasolle, kustannukset nousevat ja vanhempien kukkaro on kovilla. --- Kaupunkien ja kuntien tulee tukea liikunnan kansalaistoimintaa. Paras tuki on maksuttomat liikuntatilat lapsille ja nuorille. Urheiluseuraharrastamisen hinta on yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma. Urheiluseuraharrastamisen hinta on merkittävä ongelma omassa lajissamme / lajeissamme. Urheiluseuraharrastamisen hinta on merkittävä ongelma talousalueellamme. 26% 10% 23% 13% 32% 2% 45% 16% 17% 35% 4% 28% 21% 3% 8% 1% 14% 3% Urheiluseuraharrastamisen hinta on merkittävä ongelma seurassamme. Haluamme tarjota harrastusmahdollisuuden mahdollisimman edullisesti. Seuramme joustaa maksuissa, jotta kenenkään ei tarvitsi lopettaa harrastamista sen vuoksi, ettei siihen ole 7% 9% 17% 42% 58% 35% 26% 32% 4% 21% 11% 7% 3% 11% 11% 7% Jotkut seuramme jäsenet ovat lopettaneet harrastamisen sen vuoksi, että harrastaminen on heille liian kallista. 10% 11% 13% 26% 33% 7% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa KUVIO 11 Seurojen näkemyksiä harrastamisen hintaan liittyvistä väittämistä. 26

28 6 HANKKEIDEN VAKIINNUTTAMINEN JA JATKO Seuroissa vaikutettiin olevan hyvin optimistisia seuratuen avulla aloitetun toiminnan tulevaisuudesta. Lähes kaikki seurat (94 %) arvelivat, että uusi toiminta tai palkkaus jatkuu varmasti tai todennäköisesti (kuvio 12). Seitsemän seuraa ilmoitti, että jatkuminen on epätodennäköistä. Kahdeksan seuraa ilmoitti, että seuratuen avulla aloitettu toiminta tai palkkaus ei jatku avustusvuoden jälkeen. 3% 3% 43% 51% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusi palkkaus tai toiminta jatkuu varmasti. Jatkuminen on todennäköistä. Jatkuminen on epätodennäköistä. Palkkaus tai toiminta ei jatku. KUVIO 12 Seuratuen avulla aloitetun toiminnan tai palkkauksen jatkuminen avustuskauden jälkeen. Hankkeilta kysyttiin myös, kuinka todennäköisenä he pitävät hankkeen tai sen joidenkin osa-alueiden vakinaistamista tulevaisuudessa täysin omarahoitteisesti. Kolme neljästä hankkeesta piti hankkeen vakinaistamista todennäköisenä. Noin kymmenesosa piti vakinaistamista epätodennäköisenä ja 16 % ei osannut sanoa näkemystään hankkeen jatkosta. Seuratukihankkeissa aloitettujen toimintojen vakiintumista pyrittiin varmistamaan monin keinoin. Näistä useimmat liittyivät varainhankinnan tehostamiseen. Lisäeuroja seuran toimintaan yritetään tuen loppumisen jälkeen saada mainosmyynnin lisäämisellä, uusia ryhmiä perustamalla, tapahtumia järjestämällä, talkootöiden lisäämisellä sekä aktiivisella jäsenhankinnalla. Monet ilmoittivat pyrkivänsä laajentamaan ja monipuolistamaan seurojen rahoituspohjaa. Muutamat seurat mainitsivat hakevansa uusia avustuksia. Osa seuroista vastasi joutuvansa korottamaan jäsen- tai muita maksuja. Palkatun työntekijän työsuhteen jatkamista pidettiin ensiarvoisen tärkeänä toimintojen jatkumisen ja vakiinnuttamisen kannalta. Työntekijän palkkarahoituksen kattamiseen seurat mainitsivat samanlaisia keinoja kuin varainhankinnassa yleensäkin. Jäsenmäärän lisääminen oli monen seuran tavoitteena. Jäsenmäärää pyrittiin lisäämään esimerkiksi mainostamalla, tarjoamalla uusia ryhmiä sekä rekrytoimalla ihmisiä erilaisissa tapahtumissa. 27

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 (seuratuki)

Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 (seuratuki) Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 (seuratuki) Seurailta 24.11.2015, SPL Uusimaa & Hki ylitarkastaja Sari Virta Seuratuen myönnöt 2013-2015 Vuosi 2013 3,85M 2014 5,0M 2015 4,5M Hakumäärä Hakemukset Yhteensä

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Hae vuoden 2013 seuratukea!

Hae vuoden 2013 seuratukea! Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut

Lisätiedot

SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT

SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT Yleistä Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa Pääpainotukset säilyvät samoina perustoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016 SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016 Pääpainotukset pysyneet samoina Tarkoituksena ja painopisteenä on - mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen - edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista.

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen Liikkuva koulu -seminaari Helsinki,

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

Julkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi

Julkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi Julkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi YT, yksikönjohtaja Kaarlo Laine LM, tutkija Kati Lehtonen LM, tutkija Johanna Paukku Likes-tutkimuskeskus/LINET-yksikkö Yhteiskunta, liiketalous ja liikunta

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Harrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo 17.5.2016 ylitarkastaja Sari Virta Mitä liikunnan kustannuksista tiedetään? TUNNISTETTUJA SYITÄ HINTOJEN NOUSULLE Ohjattujen liikuntakertojen määrä on kasvanut

Lisätiedot

Lisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.

Lisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu. 1 (5) SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI hakuohje vuodelle 2015 HUOM! hakijaa pyydetään lukemaan nämä ohjeet tarkkaan Hakemuksen tyyppi/aihealue Liikunta Hakuaika päättyy 12 12 2014 Lisätietoja osastosihteeri

Lisätiedot

Seuratuki. Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta

Seuratuki. Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta Seuratuki Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1 TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 1 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista

Lisätiedot

Lisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.

Lisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu. 1 (5) SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI hakuohje vuodelle 2016 HUOM! On tärkeää, että hakija lukee nämä ohjeet tarkkaan Hakemuksen tyyppi/aihealue Liikunta Hakuaika päättyy 18 12-2015 Lisätietoja osastosihteeri

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalaan seuratukea

Pohjois-Karjalaan seuratukea SEURATUKI 2015 Seuratuki 2014 Pohjois-Karjalaan seuratukea - yhteensä 29 hakemusta, joista 13 hankkeelle myönnettiin seuratukea - 9 palkkausta sisältävää hanketta - 4 toiminnallista hanketta - yhteensä

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

Stadin paras kasvattajaseura 2020. Toimintasuunnitelma vuosille 2014 2016

Stadin paras kasvattajaseura 2020. Toimintasuunnitelma vuosille 2014 2016 Stadin paras kasvattajaseura 2020 Toimintasuunnitelma vuosille 2014 2016 Toiminta-ajatus Jalkapalloa lähialueella, omalla tasolla ja itselle sopivassa joukkueessa Kustannukset ovat suhteessa harrastukseen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Valtion myöntämät seuratuet ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta

Valtion myöntämät seuratuet ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta Valtion myöntämät seuratuet ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta Miniseminaari 28.11.2013 Tampere Kansalaistoiminnan nykytila Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on kasvanut 2000-luvulla Yhdistysrekisteritiedot:

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2012

Seurakysely toimintavuodelta 2012 Seurakysely toimintavuodelta 2012 1. Seura ALAVUDEN URHEILIJAT 2. Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköposti Matkapuhelin 3. Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen työntekijä

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa. Seuratuen toimintavuoden tulokset Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen

Lisää laatua, enemmän toimintaa. Seuratuen toimintavuoden tulokset Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen Seurakysely 2015 Liikunta-avustusten uudistaminen Vastaajatyypit Vastaajia kaikkiaan 138 kpl 35 Seuran edustajana 59 Ryhmän/joukkueen edustajana Harrastaja 44 21.1.2015 2 Vastaajien taustaseurojen luokittelua

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA 7.3.2009 Joensuu SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TOIMENKUVA...3 2.1 Talous...3 2.2 Kurssit...4 2.3 Muut...4 3 RAHOITUS...5

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2014

Seurakysely toimintavuodelta 2014 16.1.2015 9.18 Seurakysely toimintavuodelta 2014 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Matkapuhelin Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Imago kunnossa: pelaajat haluavat pelata seurassa,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Kainuun Liikunta. Seuratuki 2012. Toiminnalliset tuet

Kainuun Liikunta. Seuratuki 2012. Toiminnalliset tuet Seuratuki 2012 Toiminnalliset tuet Hakuaika päättyy 15.3.2012!!!! Taloudellinen tuki Vuonna 2012 toiminnallista tukea on jaossa lasten ja nuorten urheiluun sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan.

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Strategia 2015-2019 / työpaja 1

Strategia 2015-2019 / työpaja 1 MUISTIO 3.10.2014 Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Strategia 2015-2019 / työpaja 1 Ensimmäisen työpajan päätavoitteet: a) Työn onnistunut käynnistäminen b) Nykytilan analyysin tekeminen TEHTÄVÄ 1:

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj.

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj. PEP Seurakehitys 11 vs. lopputila 1 Kari Alho, Johtokunnan pj. Tausta PEP osallistui vuonna 11 alueelliseen seurakehityshankkeeseen yhdessä muun Uudenmaan ja Pirkanmaan seuran kanssa kyselyllä tammikuussa

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

JSA jäsenkyselyiden koonti koteihin 2014

JSA jäsenkyselyiden koonti koteihin 2014 JSA jäsenkyselyiden koonti koteihin 2014 Keräsimme jäseniltämme, seuratoimijoiltamme ja muilta toiminnassamme, esimerkiksi harrastajan vanhempana mukana olevilta palautetta jäsenkyselyn kautta marraskuussa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15 Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus 0 /8/ Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6, % 6 7,9 % 6, % 8, %, %, % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:., Hajonta:0.8) (Vastauksia:9) Oman seuran analyysi

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot