4/2011. Tässä lehdessä: Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2011. Tässä lehdessä: Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti. www.kasiterapiayhdistys.fi"

Transkriptio

1 L u n a t u m 4/2011 Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti Tässä lehdessä: Kivun pelko yläraajapotilaan kuntoutumisen hidastajana Tulevia koulutuksia Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Pj.palsta Saara Raatikainen Sisällys Kivun pelko yläraajapotilaan kuntoutumisen hidastajana Petteri Koho Villa Manuksen 10-v juhlasymposium - Sari Marjala - Leena Vähämäki Koulutusinfoa Stipendit Hallituksen joulutervehdys Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettuvuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

3 hallitus 2011 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Tuija Oravainen (tt) Varapuheenjohtaja Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku Virpi Natt (ft) Pohjoismaiden delegaatti HYKS Herttoniemen sairaala Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava KuntoutusORTON Oy Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka Mirja Tervo (ft) OYS Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala äitiyslomalla Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 3

4 PJ:n palsta Joulu on jo ihan ovella Yksi vuosi lähenee jälleen loppuaan. Syksyn aikana ympärillä olevia ihmisiä kuunnellessa on ajoittain tullut tunne, että krooninen kiire ja ajanpuute vaivaavat yhä useampaa kollegaa, ystävää, asiakasta. On hurjaa miten yhä useampi ihminen tuntuu kärsivän työelämän, perheen, muiden velvoitteiden, kuka minkäkin, asettamista paineista ja haasteista. Mutta on vielä hurjempaa, miten yhä useampi tuntuu kärsivän elämän eri osa-alueiden psyykkisten, fyysisten ja/tai sosiaalisten paineiden aiheuttamista terveydellisistä haittavaikutuksista. Ihminen ei ole kone. Ja joskus, ellei jopa harvinaisen usein, ihminen kärsii kivusta muidenkin kuin selkeiden lääketieteellisten tai rakenteellisten syiden takia. Yksi viime aikoina nousussa ollut aihealue kivun tutkimuksessa ja sen syiden ymmärtämisessä on ollut kinesiofobia, liikkeen / liikkumisen pelko. FtOMT Petteri Koho valaisee teitä aiheesta tässä numerossa. Lisäksi löydätte jutun yhteydestä kinesiofobian todentamisessa ja seurannassa käytettävän kyselykaavakkeen. Villa Manus täytti tänä vuonna 10 vuotta ja juhlisti pyöreitä vuosiaan tarjoamalla antoisan koulutuspäivän asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Päivän kutsuluennoitsijoita olivat Margareta Persson ja Griet van Veldhoven, ja luentojen fokuksena peukalo. Work shopit jatkoivat mielenkiintoisen päivän ohjelmaa. Kuulumiset päivän kulusta ja annista tässä numerossa. Talven saapuessa saimme myös iloisen viestin Suomen Käsikirurgiyhdistykseltä. Kevään EuroHand kongressissa Oslossa käydyt alustavat keskustelut tuottivat lopulta pientä hedelmää, kun Suomen Käsikirurgiyhdistys välitti vastikään meille, oman yhdistyksemme jäsenille kutsun osallistua keväällä 2012 järjestettävään käsikirurgien tapaamiseen ja koulutukseen Levillä. 1½ päivän koulutuksen aiheina ovat koukistajajännevammat sekä kyynärvarren problematiikka. Lopulliset tiedot kurssille ilmoittautumisesta ovat tätä kirjoittaessa vielä avoimet, mutta alustava ilmoitus ja kurssin päivämäärät löytyvät tästä numerosta, ja ilmoitamme yksityiskohdista yhdistyksen kotisivuilla ja sähköpostitse heti ne saatuamme. Ennen tuota ilmoitusta, lisätietoja saatte allekirjoittaneelta. Laittakaa kuitenkin merkintä kalentereihinne päivämäärille , sillä olisi ilo nähdä mahdollisimman moni teistä mukana luomassa uutta polkua suomalaisten käsikirurgien ja käsiterapeuttien välillä! Lisäksi tästä numerosta löytyvät keväällä järjestettävien koulutusten ilmoitukset. Tammikuussa järjestämme saamiemme toiveiden perusteella yläraajan lihastestauskoulutuksen ja toukokuussa saamme vieraaksemme englantilaisen käsiterapeutti Sarah Meen, jonka koulutuspäivän fokuksena ovat sormien ja peukalon ongelmat ja niiden evidence-based hoito. Kaikista kiireistä ja ajankulun käsittämättömästä nopeudesta huolimatta, tämäkin vuosi on tarjonnut paljon hyvää ja mielenkiintoista, niin vapaalla kuin työssäkin. Toivottavasti myös teille!! Valoisaa mieltä pimeän keskelle ja mukavaa joulun odotusta! Saara Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 4

5 Kivun pelko ylaraajapotilaan kuntoutumisen hidastajana Petteri Koho TtM, ft omt, TULE -fysioterapian erikoisasiantuntija, Kuntoutus ORTON Kivun ja liikkumisen pelkoa sekä pelko-välttämismallia on tutkittu alun perin alaselkävaivojen yhteydessä, jossa välttämiskäyttäytymiseen liittyvien tekijöiden on osoitettu olevan yhteydessä koettuun kipuun ja toimintakykyyn, ennustavan vaivan kroonistumista, hidastavan tai jopa estävän kuntoutumisen. Vastaavat yhteydet on havaittu muissakin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa, myös yläraajan ongelmissa. Perinteinen biolääketieteellinen malli joka nojaa vahvasti rakenteisiin ja biomekaanisiin tekijöihin selittää huonosti TULE -kivun kroonistumista ja siihen liittyvää toimintakyvyn haittaa. Bio-psyko-sosiaalinen malli huomioi paremmin edellisten lisäksi psykologisten ja yksilöön vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden vaikutuksen. Eräs tärkeä psykologinen tekijä TULE -kipujen taustalla on kipuun liittyvä pelko ja pelon katastrofointi. Vlaeyenin ja Lintonin Fear-avoidance-malli (FAM = Fear-Avoidance Model) (kaavio 1) kuvaa kipuun liittyvän pelon vaikutusta ongelman kroonistumiseen. Kun akuutti kipu ei muodosta uhkaa yksilölle tai hänen terveydelleen, kipu kyetään kohtaamaan sekä jatkamaan päivittäisiä toimia tilanteesta huolimatta ja aikaa myöten toipumaan. Jos kipuun liittyy katastrofointia tai kipu koetaan uhkana hyvinvoinnille tai minäkuvalle, on vaarana negatiivisen itse itseään ruokkivan noidankehän syntyminen. Kivun, liikkumisen tai uudelleen loukkaantumisen pelko johtaa helposti siihen, että varmuuden vuoksi vältetään aktiivisuutta riippumatta aiheuttaako se kipua vai ei. Välttäminen tai varominen voi ilmetä fyysisenä passiivisuutena tai korostuneena itsensä tarkkailuna tai tarpeettomana lihasjännityksenä. Välttäminen johtaa alikäyttöön, toimintakyvyn haitan lisääntymiseen ja mielialan muutoksiin, jotka edelleen lisäävät katastrofiajatuksia. Välttämiskäyttäytyminen on ainakin osittain oppimisen tulos, johon liittyy uskomus että kaikki aktiivisuus on vaaraksi tai pahentaa kipua. Oppiminen vahvistuu kun kipua vältetään tai vähennetään lepäämällä. Näin saadaan näennäisesti ja lyhyellä aikavälillä positiivinen palaute toiminnasta, joka kuitenkin pitkällä aikavälillä on haitallinen ja ylläpitää ongelmaa. Välttely ja lepääminen vaikuttaa negatiivisesti omiin hallintakeinoihin ja pystyvyyden tunteeseen selviytyä tilanteesta. Kipuun liittyvä pelko ja välttämiskäyttäytyminen aiheuttavat enemmän toimintakyvyn haittaa ja rajoittaa enemmän kuin kipu itsessään. Kaikki välttely ja varominen ei ole kivun akuutissa vaiheessa haitallista, suurimmalla osalla välttämiskäyttäytyminen katoaa vaivan helpottaessa ja vain pienellä osalla potilaista välttämiskäyttäytyminen johtaa ongelman pahenemiseen. Tutkimusasetelmissa kivun/liikkumisen pelon on havaittu ennustavan akuutin kivun kroonistumista mm. selkävaivoissa, niskakipuisilla, yläraajaongelmissa, nilkka ja polvivaivoissa, erilaisten leikkausten jälkeen, leukanivelen ongelmissa. Liikkumiseen liittyvä pelko voi lisätä tai ylläpitää toimintakyvyttömyyttä sekä olla este kuntoutumiselle. Liikkumisen pelolla on todettu olevan selvä yhteys koettuun toimintakyvyn haittaan, kivun voimakkuuteen, katastrofiajatuksiin, depressioon ja pelkoihin. Liikkumisen tai kivun pelolla on välttämiskäyttäytymisen ja koetun toimintakyvyn haitan lisäksi melko suora vaikutus fysiologiseen toimintaan ja vartalon tai raajan kuormittumiseen. Pelko lisää vartalon ja raajan liikkeisiin liittyvää lihasaktiivisuutta ja vähentää liikkuvuutta, joka lisää biomekaanista kuormitusta. Pelko toisaalta myös inhiboi lihastoimintaa ja alentaa voimantuottoa. KIVUN PELKO Normaalistikin kipuun liittyy pelon tai uhan tunne, vaikka akuutilla kivulla onkin elimistöä ja elämää suojeleva tarkoitus. Suurimmalla osalla kipu ja siihen liittyvät reaktiot eivät muodosta haittaavaa uhkaa. Ne johtavat toimintaan, jossa reagointi kipuun on hyödyllinen toipumisen ja paranemisen kannalta. Onneksi vain pienellä osalla ihmisistä reagointi kipuun on epätarkoituksenmukaista. Haitalliseen kivun ja liikkumisen pelkoon liittyy irrationaalisuus, jolloin kivun kokemus tai tunne ei ole suhteessa koettuun uhkaan tai kudosvaurion vaaraan. Kipuun liittyvä pelko viittaa sananmukaisesti siihen, että potilas uskoo kivun pahenemisen tarkoittavan aina tilanteen huononemista ja/tai uusia kudosvaurioita. Kivun pelko on siten yleisempi, eikä kohdistu välttämättä tiettyyn toimintaan tai asentoon vaan enemmin yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Liikkumisen pelko voi liittyä yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen tai liikkeeseen tai tiettyyn Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 5

6 Kivun pelko... asentoon. Kivun pelkoa arvioidaan FABQ kyselyllä, josta voidaan laskea erikseen fyysiseen aktiivisuuteen ja työhön liittyvä kivun pelko. Toisin kuin TSK:ssa, FABQ: n ei ole esitetty pistemääriä, jotka viittaisivat korostuneeseen kivun pelkoon. Toiminnan ja toimintakyvyn kannalta kivun ja liikkumisen pelko ovat haitallisia kun Kivun välttämiseksi potilas karttaa kivuliaita asentoja ja toimintoja, mutta tulee samalla varoneeksi myös sellaisia asentoja, liikkumista ja tekemistä, jotka eivät aiheuta kipua. LIIKKUMISEN PELKO Tampa scale for Kinesiophobia (TSK) on lomakemittari, jossa on 17 väittämää (Kori ym. 1990). Mittarin avulla pyritään arvioimaan uskomuksia ja käsityksiä liikkumiseen ja uudelleen loukkaantumisen liittyvistä peloista. Vastaaja valitsee vastausvaihtoehdon neliluokkaiselta asteikolta (täysin eri mieltä, jonkin verran eri mieltä, jonkin verran samaa mieltä, täysin samaa mieltä). Vastaukset pisteytetään yhdestä neljään ja pisteet lasketaan yhteen, kysymysten 4, 8, 12 ja16 ollessa käänteisiä. Tulos vaihtelee 17-68, mitä suurempi pistemäärä, sen enemmän liikkumiseen liittyvää pelkoa. Absoluuttista pistemäärää liikkumisen pelkoon ei ole. Yleisimmin käytetään joko 37 tai 40 pistettä rajana korostuneeseen liikkumisen pelkoon. TSK:n on havaittu mittaavan liikkumisen pelkoa myös niskapotilailla, kroonisessa väsymyksessä, fibromyalgiassa ja alaraajaongelmaisilla ja eri versioiden mittausominaisuudet on havaittu hyväksyttäviksi. TSK:n käänteisiä kysymyksiä on kritisoitu useissa tutkimuksissa, TSK:sta onkin kehitetty 11, 12 ja 13 kysymyksen versioita. TSK: n suomenkielisen version, joka noudattaa alkuperäistä kysymysten määrässä, sisäinen pysyvyys (Cronbachin α =0.80) ja toistettavuus (ICC = 0.88) ovat hyvät, eikä suomalaisessa aineistossa tehdyillä havainnoilla voida perustella lomakkeen redusointia. KATASTROFOINTI Katastrofointi on taipumus pelätä pahinta uhkaavassa tilanteessa. Siihen liittyy avuttomuus kivun edessä, korostunut hätääntyminen ja pessimismi tai toivottomuuden tunne. Lisääntynyt katastrofointi on yhteydessä lisääntyneeseen toimintakyvyn haittaan, fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen ja elämänlaadun heikkenemiseen. HUOMIOINTI TERAPIASSA Kivun ja/tai liikkeen pelko tuo terapeutille lisähaasteen koko terapiaprosessiin anamneesista seurantaan ja tuloksellisuuden arviointiin. Jos pelosta tai kipukäyttäytymisestä on viitteitä tai se on selkeästi havaittavaa, terapeutin pitää pohtia, missä määrin toimintaan vaikuttaa pelko tai kipukäyttäytyminen ja missä määrin käden toiminnan häiriöt. Jos terapeutti ei tunnista pelkoa tai muuttunutta käyttäytymistä, potilas ei useinkaan toteuta hänelle ohjattuja harjoitteita vaan tukeutuu passiivisiin hoitoihin, jotka useimmiten vain ylläpitävät ja pahentavat kroonistumisen kehää. Pelkääjä tai kipukäyttäytyjä -leimaaminen tai liiallinen psykologisoiminen ei myöskään auta potilasta, jos yläraajan alueella on toimintahäiriö, joka voidaan kohdennetuilla käsittelyillä ja harjoitteilla korjata. Alkuvaiheessa huomio on kohdennettava kipuun liittyvien pelkojen ja katastrofoinnin lievittämiseen, joka vähentää välttämiskäyttäytymistä. Vasta sen jälkeen aloitetusta muusta terapiasta on vastaavaa hyötyä. TSK ja FABQ lomakkeet avaavat yhden mahdollisuuden kivun pelon esille ottamiseen. Lomaketta voi tarkastella yhdessä potilaan kanssa ja tehdä tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi yksittäisistä vastauksista; mitä tarkoitat tällä vastauksella? tai mikä saa sinut ajattelemaan näin? Toisaalta myös päivittäisen toiminnan tai harrasteiden rajoituksien selvittämisen yhteydessä on luontevaa kysyä miltä potilaasta tuntuu tehdä kivuliaita liikkeitä tai ylläpitää kivuliaita asentoja. Tässä yhteydessä potilas pitää johdatella kertomaan omista tuntemuksistaan; onko turvallista, pelkääkö jonkin pettävän tai hajoavan elimistössä eikä niinkään siitä kuinka paljon tulee kipua tai millaista kipu on? Jolla on tietysti anamnestinen arvo kivun tyypin selvittämisessä. Kysymys: mikä omasta mielestäsi aiheuttaa selkäkivun? paljastaa potilaan omat käsitykset selkäongelmasta. Erilaisten pelkojen hoidossa on käytetty asteittaiseen altistamiseen perustuvaa hoitomallia. Siinä potilas hiljalleen siedätetään kohtaamaan pelkoa aiheuttavat asiat, jotka pyritään pilkkomaan käsitettävän kokoisiksi osiksi. Katastrofointia vähennetään potilaan omia hallintakeinoja ja mahdollisuuksia lisäämällä. Samalla annetaan asiasta informaatiota ja oikaistaan mahdollisia väärinkäsityksiä. Asteittaisessa altistuksessa on neljä vaihetta: 1) sovitaan toiminnallinen tavoite, 2) ohjaus ja neuvonta 3) pelkoa aiheuttavien liikkeiden/ toimien tunnistaminen 4 ) pelon aiheuttajien asteittainen kohtaaminen. Tavoitteen tulee olla konkreettinen, jotta sen saavuttaminen voidaan selkeästi havaita, esimerkiksi tietyn liikkeen suorittaminen. Neuvonnalla ja informaatiolla vähennetään katastrofointia. Altistaminen tehdään nimensä mukaan asteittain pieniin osiin eriytettynä. Vaiheesta seuraavaan edetään vasta kun edellinen vaihe sujuu luontevasti ilman pelkoa. Mikäli pelottavia liikkeitä tai toimia on useita, altistus tehdään yhdelle pelottavalle tekijälle kerrallaan. Asteittaisen altistuksen periaatteita sovelletaan myös harjoitteluun ja harjoitteiden ohjaamiseen. Potilaan tulee olonsa turvalliseksi ja harjoitteet sellaisiksi ett- Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 6

7 Kivun pelko... eivät ne aiheuta hänelle uhkaa. Jo pelkkä liikkeen ajattelu voi saada aikaan kivun pahenemisen tai lihasjännityksen lisääntymisen. Altistuksen voi aloittaa myös mentaaliharjoittelulla, jossa potilas kuvittelee tekevänsä liikettä, aluksi pienellä liikeradalla ja hiljalleen liikerataa tai liikkeen vaikeutta lisäämällä. Aluksi opetellaan enemmän liikemalleja ja liikeratoja ja vasta myöhemmin pelon vähentyessä ja liikkeen toiminnan ja sujuvuuden kohentuessa tavoitteena on fysiologisten muutosten aikaansaaminen. Harjoittelussa pyritään aina kivuttomuuteen. Neuropaattisessa kivussa, jossa on aktiivisuudesta riippumaton peruskipu, se ei aina kuitenkaan ole mahdollista. Jos aktiivisuus lisää kipua, joka palaa perustasolle minuutissa, kipu ei ole pahentunut liikaa. On tärkeää vakuuttaa potilas siitä, että tällainen kivun tilapäinen pahentuminen ei ole vahingollista, vaan seurausta kipua välittävän järjestelmän toiminnan häiriöstä tai epätarkoituksenmukaisuudesta. Kipua tuottavan, rajoittuneen liikkeen palauttaminen normaaliksi muodostaa hoidon perustan. Tavoitteena on totuttaa hermojärjestelmä normaaliin liikkeeseen, vähentää liikkumisen pelkoa ja kipuun liittyvää lihassuojaa. Asteittaisella liikkeen lisäyksellä kipusuuntaan tuetaan tätä tavoitetta. Kun liikkeen välttäminen ja pelko liikkumisesta vähenee, toimintahäiriö sekä kipu lievittyvät. Terapeutin on hyvä kiinnittää huomio omiin sanavalintoihin ja käytettävään kieleen asteittaisessa altistuksessa ja muutoinkin työskenneltäessä kipua tai liikkumista pelkäävien potilaiden kanssa. Terapeutti voi huomaamattaan ja tahtomattaan vahvistaa katastrofointia omilla sanoillaan tai asenteellaan. Sanonnat nivel on kulunut tai olkapää on rikki lisäävät enemmän pelkoa kuin kertovat mahdollisesta kivun syystä. Harjoitteiden ohjauksessa on myös syytä tarkkailla sanojaan. Sanomalla aloitetaan harjoittelu varovasti sen sijaan, että tarkoitus on edetä harjoitteiden progressiossa rauhallisesti, tulee antaneeksi potilaalle viestin: kädessäsi on jotain pahasti pielessä, sinun täytyy olla varovainen, ettei se vaurioidu enempää. Samoin työhön, harrastuksiin tai vapaa-aikaan asetettavia kieltoja ja rajoituksia pitäisi harkita tarkoin. Potilaalle voi tehdä karhunpalveluksen asettamalla rajoja vedoten siihen, että kätesi ei ehkä kestä.. Potilas hyötyy enemmän omien hallintakeinojensa lisäämisestä ergonomisten ohjeiden, kuormituksen keventämisen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen löytämisen avulla. Fear-avoidance model, Vlaeyen 2000 Alikäyttö Toimintakyvyn haitta Masentuneisuus Vamma Ylikuormitus Toipuminen Välttäminen Ylivalppaus Lihassuoja Kipu Kivun, liikkumisen tai uudelleen loukkaantumisen pelko Kivun kohtaaminen Katastrofointi Ei pelkoa Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 7

8 Kivun pelko... LIIKKUMISEN PELKO/TSK Nimi Syntymäaika Pvm Tähän on kerätty ilmaisuja joita henkilöt ovat käyttäneet kuvaamaan olotilaansa. Ole hyvä ja rastita kunkin lauseen kohdalla vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten mielipidettäsi. Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä 1. Pelkään loukkaavani itseni, jos harrastan liikuntaa Jos yrittäisin voittaa kivun, se vain pahenisi Kehoni viestii, että minussa on jotain pahasti vialla Kipu todennäköisesti helpottaisi, jos harrastaisin liikuntaa Terveydentilaani ei oteta tarpeeksi vakavasti Onnettomuus on lisännyt loukkaantumisalttiuttani pysyvästi Kipu on aina merkki siitä, että olen loukannut itseni Vaikka jokin pahentaisi kipua, se ei välttämättä ole vaarallista Pelkään, että loukkaan vahingossa itseni Paras tapa estää kipua pahenemasta on olla varovainen ja varoa turhia liikkeitä 11. Minulla ei olisi näin paljon kipua, ellei kehossani olisi jotain pahastikin vialla 12. Vaikka minulla on kipuja, oloni olisi parempi jos olisin fyysisesti aktiivinen 13. Kipu kertoo milloin on syytä lopettaa liikunta jotten loukkaisi itseäni 14. Minun tilassani olevalle ihmiselle ei todellakaan ole terveellistä olla fyysisesti aktiivinen 15. En voi tehdä kaikkea mitä normaalit ihmiset tekevät, koska loukkaan itseni liian helposti 16. Vaikka jokin tuottaa minulle paljon kipua, en pidä sitä varsinaisesti vaarallisena 17. Kenenkään ei pitäisi joutua harrastamaan liikuntaa silloin kun on kipuja Täysin samaa mieltä TSK (17-68) Vastausvaihtoehdot pisteytetään 1=1, 2=2, 3=3, 4=4 Kysymykset 4, 8, 12, 16 käännetään 1=4, 2=3, 3=2, 4=1 Lasketaan pisteet yhteen = TSK summa (17-68) Yli 40 pistettä indikoi liikkumiseen liittyvää pelkoa Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 8

9 Villa Manuksen 10-vuotisjuhlasymposium Sari Marjala Leena Vähämäki Villa Manuksen 10 v juhlasymposium järjestettiin Hotel Arthurissa, Helsingissä. Aamupäivän ohjelma oli yhteinen kaikille symposiumiin osallistuneille ja iltapäivällä oli mahdollisuus valita kahdesta rinnakkaisesta ohjelmasta. Symposiumin avasi Villa Manuksen toimitusjohtaja, toimintaterapeutti Marisa Nikkonen. Hän kertoi Villa Manuksen alkutaipaleesta, siitä miten yritys on syntynyt, mitä viimeinen kymmenen vuotta on pitänyt sisällään ja tulevaisuuden odotuksista. Tällä hetkellä Villa Manuksessa työskentelee Marisan rinnalla toimintaterapeutti Riikka Rättö sekä apuvälineteknikot Sami Auvinen ja Ville Haapaniemi. harjoitteisiin kuin erilaisiin yksilöllisiin lastoihin ja valmistukiin. Metropolian ammattikorkeakoulun apuvälinetekniikan opetuslinjan Maria Kruus-Niemelä ja Griet van Veldhoven kiittivät puheenvuoroissaan Villa Manusta antoisasta yhteistyöstä. Molemmat korostivat eri asiantuntijuuden osaamisen yhdistämistä ja jakamista. Griet van Veldhoven kertoi omia kokemuksiaan kolmen ammattitutkinnon suorittaneena ja pohti hienosti sitä, miten meidän tulisi enemmän hyödyntää toistemme osaamista ja ammattitaitoa. Margareta Persson Aamupäivä jatkui toimintaterapeutti Margareta Perssonin sekä toimintaterapeutti, apuvälineteknikko, hopeaseppä Griet van Veldhovenin yhteisluennoilla. Margareta Perssonin kertasi peukalon toiminnallista anatomiaa ja biomekaniikkaa, kun taas Griet van Veldhoven jatkoi pohtimalla peukalon ongelmia ja sitä, miten voimme niitä hoitaa. Ajatuksia ja ideoita tuli niin Griet van Veldhoven Kännykän käyttöä peukalolla Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 9

10 Villa Manuksen juhlasymposium Spastinen yläraaja, kontraktuurat ja korvakeloidit Iltapäivän toinen rinnakkaisohjelmakokonaisuus käsitteli spastista yläraajaa, kontraktuuria ja korvakeloideja. Margareta Persson puhui spastisesta yläraajasta ja kontraktuurien ehkäisemistä. Hän korosti sitä, että spastisen käden lastoituksessa maltti on valttia ja suositteli sarjalastoitusta spastiseen käteen. Sarjalastoituksella tulisi pyrkiä saavuttamaan ranteen neutraaliasento. CP:hen liittyvien käden virheasentojen osalta Margareta Persson kannusti pohtimaan, mikä on lastoituksen tavoite, halutaanko ylläpitää nykyistä tilannetta vai lisätä liikkuvuutta verraten aiempaan. Yölastoitus on riittävä, mikäli tavoitteena on ylläpitää tilannetta, mutta mikäli halutaan lisätä liikkuvuutta niin myös päivälastan käyttö on suositeltavaa. Margareta Perssonin kokemuksen mukaan CP-kirurgiasta, kuten jännesiirroista, ei ole todettu olevan hyötyä, kun asiaa on tarkasteltu pitkällä tähtäimellä. Spastisuus kun vaikuttaa lihaksen toimintaan myös leikkauksen jälkeenkin. Kontraktuurien hoidossa Margareta Persson korosti niinikään pitkäjänteisyyttä. Paras hoitotulos on saavutettavissa kun edetään kudosten mukautuminen huomioiden. Esimerkkinä hän toi esille PIP-nivelen kontraktuurat, joissa itse suosii staattista yölastaa ja päivisin neopren-tuubia. Dynaamista lastaa hän ei suosi kudoksen ärsytyksen vuoksi. Iltapäivän päätteeksi toimintaterapeutti Oili Ask puhui korvakeloideista ja niiden hoidosta. Alkuun hän kertasi erilaiset arpityypit, joita ovat tavallinen arpi, hypertrofinen arpi ja keloidi. Arven kasvuun vaikuttavat muun muassa ikä ja hormonitoiminta. Arven kasvu on voimakkainta 1,5-3kk kohdalla haavan paranemisesta, mutta myös sen jälkeen tapahtuu arven kypsymistä. Esimerkiksi keloidi voi kehitttyä vasta vuoden kuluttua traumasta. Arpea voidaan hoitaa muun muassa kortisonipistoksin, laserilla, jäädyttämällä ja kirurgisesti. Näiden lisäksi terapeuteille tuttuja hoitokeinoja ovat silikonituotteiden ja paineen käyttö. Yhdistelmähoidolla on saatu parhaimpia hoitotuloksia. Korvakeloidien hoitoon käytetään korvaklipsejä, jotka luovat paineen keloidiin. Tällöin on huomioitava, että keloidin hoitoon käytetty klipsi on riittävän napakka ja peittää koko keloidin. Oili Ask näytti kuvia käytännön työssään käyttämistään malleista. Keloidia tulisi hoitaa niin kauan, että se pehmenee, vaalenee ja muuttuu joustavaksi. Esityksessä korostettiin potilaan informoinnin tärkeyttä. On erityisen tärkeää, että potilaalle kerrotaan myös keloidin uusiutumisriskistä. Näin potilas osaa ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon, mikäli huomaa keloidissa muutoksia hoidon lopettamisen jälkeen. Sari Marjala, toimintaterapeutti Käsiproteesien uusien ominaisuuksien esittely, protetisoinnin jälkeinen seuranta ja terapia sekä alan kehitys Iltapäivän toinen rinnakkaisohjelma jakaantui kolmeen erittäin mielenkiintoiseen osioon. Aluksi saimme kuulla Otto Bockin itävaltalaisen edustajan Martin Wehrlen esittelyä kehitteillä olevasta Michelangelomyoelektronisesta käsiproteesista. Martin on itse kyseisen proteesin käyttäjä ja tällä tavoin saimme mieleenpainuvan esittelyn käden toiminnasta. Oli hyvä nähdä läheltä kuinka sujuvaksi proteesin käyttö voi tulla sinnikkään harjoittelun tuloksena. Tässä proteesityypissä on muun muassa ranne, jonka saa joustavaksi tai jäykäksi ja sormet, jotka mahdollistavat pinsettiotteen ja avainotteen. Ranteen joustavuus mahdollistaa olkavarren luonnollisemmat liikkeet ja pehmentää törmäyksiä, esimerkiksi kättely on luontevampaa. Supinaation laajuus (mekaaninen) ja peukalon asettuminen etusormen viereen mahdollistaa lautasten/ tarjottimien kantamisen tukevasti. Martin korosti vahvasti säännöllisen terapian ja harjoittelun merkitystä proteesin käytön sujuvuudelle toteamalla The more hightech hand the more important the training is. Myoelektronisen proteesin harjoittelu voidaan jakaa kolmeen osioon. Aluksi harjoitellaan proteesin hallinta ilman esineitä. Toiseksi tehdään toistoja, silmä-käsi koordinaatiota ja kehon hallintaa. Kolmantena harjoitellaan päivittäisten toimintojen suorittamista. Harjoittelusta on saatavilla CD. Bruce Rattray Seuraavaksi Camp Scandinavian edustajat Bruce Rattray Englannista ja Geir Finnerud Norjasta kertoivat BeBionicin myoelektronisesta proteesista. Tässä mallissa on muun muassa joka sormelle oma moottori ja Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 10

11 Villa manuksen juhlasymposium näin eri pysähtymispiste. Sorminivelten koukistuessa tahdonalaisesti otteiden monipuolisuus kasvaa. Sormien välillä on ns. palautejärjestelmä feedback loop joten sormet tietävät toistensa asennon. Pikkusormen saa ikään kuin pohjaksi sylinteriotteessa. www. bebionic.com. Nuoria teini-ikäisiä proteesin käyttäjiä ajatellen näissä molemmissa kehittyneissä myoelektronisissa käsissä ei ole vielä valitettavasti saatavilla sopivan pientä kättä. Tämän kehittymistä varmaan moni proteesin käyttäjä odottaa innolla. Kolmanneksi iltapäivän ohjelmassa saimme kuulla lasten synnynnäisten yläraajapuutosten protetisoinnin ja terapian hoidon linjauksista Hus:ssa ja Tyks:ssa toimintaterapeuttien Sanna Rautakorven ja Pirjo Isotalo-Rantamaan esittämänä. Tämä esitys antoi selkeän kuvan prosessin etenemisestä ja tavoitteesta yhtenäistää käytäntöjä. Varhainen kontakti perheeseen on tärkeää ja tällöin korostuu tiedon antaminen tulevasta, ennuste lapsen toiminnallisuudesta sekä vertaistuen löytäminen. Moniammatillinen työryhmä toimii molemmissa sairaaloissa. Lasten synnynnäiset yläraajapuutokset ovat Suomessa melko harvinaisia, esiintyvyys on noin 5/vuosi. Passiivinen eli kosmeettinen ensiproteesi hankitaan 3-7 kk iässä tavoitteena aikaansaada symmetrinen ulottuvuus, totuttaa kaksikätiseen toimintaan sekä totuttaa vanhemmat ja lapsi proteesinkäytön rutiineihin. Vanhempien motivaatio ja motivointi on erittäin tärkeää. Alle 2 vuotiaille järjestetään tarpeen mukaan fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ohjausta. Eri puolilla maailmaa on monia mielipiteitä milloin aloittaa protetisointi korostetaanko ikää vai kehityksellistä vaihetta, odotetaanko istumatasapainon kehittymistä, sovitetaanko lainkaan passiivista proteesia? Olkavarsitason anomalioissa suositellaan proteesin käytön myöhäisempää aloitusta seisomatasapainon kehittyessä, koska proteesi on herkästi tiellä lapsen kääntyessä, ryömiessä ja ylösnousemisessa. Toiminnallisen proteesin käyttö aloitellaan 1½-3 vuoden iässä. Aloitusaikaan vaikuttavat lapsen kehityksellinen vaihe ja temperamentti sekä perheen kokonaistilanne. Myös yläraajapuutoksen syy ja taso vaikuttavat sovitusikään. Mikäli mukana on joku kehityksellinen syndrooma, lykätään toiminnallisen proteesin käytön aloitusta. Toiminnallinen proteesi mahdollistaa symmetrisen, kaksikätisen toiminnan ja otteen myös eidominantilla kädellä. Toimintaterapian aloitus ja toteutus vaihtelee hieman eri sairaaloiden välillä. Aloitus ajoittuu suurin piirtein toiminnallisen proteesin valmistumisen tienoille ja jatkuu yksilöllisen tarpeen mukaan ainakin koulun aloittamiseen. Terapiassa korostuu proteesin käytön harjoittelun säännöllisyys ja johdonmukaisuus, lähiympäristön ohjaus. Myös ns. pariterapia on koettu hyödylliseksi tavaksi edistää proteesin käytön oppimista ja mahdollistaa lapselle itselleen saada vertaistukea. Lapset käyvät säännöllisissä seurannoissa sairaalassa toimintaterapeutilla noin kerran vuodessa, aluksi tiheämminkin. Tyks:ssa seurannat tapahtuvat 16 ikävuoteen saakka ja Hus:ssa tällä hetkellä 7½ vuotiaaksi, joskin Hus:ssa on tavoitteena saada pidennettyä seurantaa 16 ikävuoteen saakka selvän tarpeen vuoksi. Yläraajaproteesin käyttöä ja sen kehittymistä arvioidaan havainnoimalla, haastattelemalla ja standardoiduilla testeillä (ACMC, PUFI ja AHA, jota ollaan standardoimassa proteesin käyttäjille, ei vielä suositella tämän testin käyttöä). Arvioinnin tavoitteena on saada selville lapsen toiminnallista suoriutumista, arvioida proteesin hallintaa, tukitoimien tarvetta, lapsen ja perheen sitoutumista. Leena Vähämäki, toimintaterapeutti Martin Wehrle Iltajuhla päätti hienosti onnistuneen päivän. Iltajuhlassa saimme nauttia niin hyvästä tarjoilusta, seurasta kuin maagisesta taikuriesityksestäkin. Onnittelut vielä Villa Manukselle, menestystä seuraavalle 10 vuotis taipaleelle! Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 11

12 Villa Manuksen joulutervehdys Joulunaikaa rauhaisaa ja Vuotta hyvää alkavaa! t. Villa Manuksen tontut Ville, Marisa, Riikka ja Sami Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 12

13 koulutusta KOULUTUSINFOA JÄSENILTA OULUSSA torstaina klo Käsikirurgi Marko Sunnari luennoi aiheesta käden toiminnallinen anatomia Paikka; Oys Avohoitotalo, Kiviharjuntie 9. Sisälle pääsee A8 ovesta. Hissillä 4 kerrokseen. Jäsenille maksuton, muut voivat osallistua kahvimaksun hinnalla 5 eurolla. Ilmoittautumiset 12.1 mennessä sähköpostilla Tervetuloa! Lihastestauskoulutuksessa on vielä paikkoja vapaana. Mikäli haluat osallistua koulutukseen, ilmoittaudu pikaisesti Annulle: Koulutuspäivät Levillä Suomen Käsikirurgiyhdistys on kutsunut Suomen Käsiterapiayhdistyksen terapeutit koulutuspäiville Leville. 1½ päivän koulutuksen aiheina ovat koukistajajännevammat sekä kyynärvarren ja ranteen problematiikka. Tarkan ohjelman, hinnan ja ilmoittautumisohjeet pyrimme laittamaan yhdistyksen nettisivuille mahdollisimman pian! Toimintaterapeutti Sarah Mee on tulossa Suomeen, Helsinkiin, pitämään koulutusta Suomen Käsiterapiayhdistyksen kutsumana. Koulutuspäivän aiheena ovat sormien ja peukalon ongelmat. Sarah Mee on konsultoiva käsiterapeutti ja hän työskentelee Chelsea and Westminster sairaalassa, Lontoossa. Tarkemmat tiedot koulutuksesta tulevat seuraavaan Lunatum-jäsentiedotteeseen ja yhdistyksen internetsivuille. Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 13

14 stipendiasiaa Syksyn stipendit Suomen käsiterapiayhdistys on jakanut syksyllä eur stipendin Pia Berglund-Hintzelle. Pia osallistui Norjassa Euroopan käsikirurgien ja käsiterapeuttien nelipäiväiseen seminaariin Oslossa, Seuraavan kerran stipendiä voi hakea keväällä 2012, seuraa nettisivujamme. Rauhallista joulun odotusta kaikille yhdistyksen jäsenille! T: Rahastonhoitaja Tiina Jäsenpalsta UUDET JÄSENET tt Pia Fatajo Helsinki tt Minna Timonen Espoo tt Kaisa Jokela Seinäjoki Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 14

15 Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katselen tähtien hopeista nauhaa, toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa. Käsiterapiayhdistyksen hallitus toivottaa jäsenilleen tunnelmallista joulua! Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 15

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista Potilastietoa lasisista silmäproteeseista Hyvä potilas silmän poistaminen leikkauksella voi olla järkyttävä kokemus ja vaikea asia hyväksyä. Useimmille potilaillemme sopeutuminen uuteen tilanteeseen sujuu

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen Otetta opintoihin -ryhmämalli 19.5.2011 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun yliopistoon olin mukana vetämässä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015

Auron Koulutukset 2015 Auron Koulutukset 2015 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet, sisältäen omaharjoitteet Kaularangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Niska-hartiarenkaan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä

Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä YHDENVERTAISUUS TARKOITTAA sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan iästään mielipiteistään seksuaalisesta suuntautumisestaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot