4/2011. Tässä lehdessä: Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2011. Tässä lehdessä: Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti. www.kasiterapiayhdistys.fi"

Transkriptio

1 L u n a t u m 4/2011 Suomen K siterapiayhdistyksen j senlehti Tässä lehdessä: Kivun pelko yläraajapotilaan kuntoutumisen hidastajana Tulevia koulutuksia Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

2 Mediakortti Hallituksen kokoonpano Pj.palsta Saara Raatikainen Sisällys Kivun pelko yläraajapotilaan kuntoutumisen hidastajana Petteri Koho Villa Manuksen 10-v juhlasymposium - Sari Marjala - Leena Vähämäki Koulutusinfoa Stipendit Hallituksen joulutervehdys Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettuvuonna Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti

3 hallitus 2011 Suomen K siterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Mehiläinen, Helsinki Soile Kauppila-Pekkala (tt) Jäsenrekisterin ylläpitäjä Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Tuija Oravainen (tt) Varapuheenjohtaja Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Pia Nahi (tt) Sihteeri HYKS operatiivinen tulosyksikkö Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku Virpi Natt (ft) Pohjoismaiden delegaatti HYKS Herttoniemen sairaala Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava KuntoutusORTON Oy Sari Marjala (tt) Jäsenlehden kokoaja HYKS, Lastenklinikka Mirja Tervo (ft) OYS Vuokko Kuismin (tt) HUS, Porvoon sairaala äitiyslomalla Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 3

4 PJ:n palsta Joulu on jo ihan ovella Yksi vuosi lähenee jälleen loppuaan. Syksyn aikana ympärillä olevia ihmisiä kuunnellessa on ajoittain tullut tunne, että krooninen kiire ja ajanpuute vaivaavat yhä useampaa kollegaa, ystävää, asiakasta. On hurjaa miten yhä useampi ihminen tuntuu kärsivän työelämän, perheen, muiden velvoitteiden, kuka minkäkin, asettamista paineista ja haasteista. Mutta on vielä hurjempaa, miten yhä useampi tuntuu kärsivän elämän eri osa-alueiden psyykkisten, fyysisten ja/tai sosiaalisten paineiden aiheuttamista terveydellisistä haittavaikutuksista. Ihminen ei ole kone. Ja joskus, ellei jopa harvinaisen usein, ihminen kärsii kivusta muidenkin kuin selkeiden lääketieteellisten tai rakenteellisten syiden takia. Yksi viime aikoina nousussa ollut aihealue kivun tutkimuksessa ja sen syiden ymmärtämisessä on ollut kinesiofobia, liikkeen / liikkumisen pelko. FtOMT Petteri Koho valaisee teitä aiheesta tässä numerossa. Lisäksi löydätte jutun yhteydestä kinesiofobian todentamisessa ja seurannassa käytettävän kyselykaavakkeen. Villa Manus täytti tänä vuonna 10 vuotta ja juhlisti pyöreitä vuosiaan tarjoamalla antoisan koulutuspäivän asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Päivän kutsuluennoitsijoita olivat Margareta Persson ja Griet van Veldhoven, ja luentojen fokuksena peukalo. Work shopit jatkoivat mielenkiintoisen päivän ohjelmaa. Kuulumiset päivän kulusta ja annista tässä numerossa. Talven saapuessa saimme myös iloisen viestin Suomen Käsikirurgiyhdistykseltä. Kevään EuroHand kongressissa Oslossa käydyt alustavat keskustelut tuottivat lopulta pientä hedelmää, kun Suomen Käsikirurgiyhdistys välitti vastikään meille, oman yhdistyksemme jäsenille kutsun osallistua keväällä 2012 järjestettävään käsikirurgien tapaamiseen ja koulutukseen Levillä. 1½ päivän koulutuksen aiheina ovat koukistajajännevammat sekä kyynärvarren problematiikka. Lopulliset tiedot kurssille ilmoittautumisesta ovat tätä kirjoittaessa vielä avoimet, mutta alustava ilmoitus ja kurssin päivämäärät löytyvät tästä numerosta, ja ilmoitamme yksityiskohdista yhdistyksen kotisivuilla ja sähköpostitse heti ne saatuamme. Ennen tuota ilmoitusta, lisätietoja saatte allekirjoittaneelta. Laittakaa kuitenkin merkintä kalentereihinne päivämäärille , sillä olisi ilo nähdä mahdollisimman moni teistä mukana luomassa uutta polkua suomalaisten käsikirurgien ja käsiterapeuttien välillä! Lisäksi tästä numerosta löytyvät keväällä järjestettävien koulutusten ilmoitukset. Tammikuussa järjestämme saamiemme toiveiden perusteella yläraajan lihastestauskoulutuksen ja toukokuussa saamme vieraaksemme englantilaisen käsiterapeutti Sarah Meen, jonka koulutuspäivän fokuksena ovat sormien ja peukalon ongelmat ja niiden evidence-based hoito. Kaikista kiireistä ja ajankulun käsittämättömästä nopeudesta huolimatta, tämäkin vuosi on tarjonnut paljon hyvää ja mielenkiintoista, niin vapaalla kuin työssäkin. Toivottavasti myös teille!! Valoisaa mieltä pimeän keskelle ja mukavaa joulun odotusta! Saara Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 4

5 Kivun pelko ylaraajapotilaan kuntoutumisen hidastajana Petteri Koho TtM, ft omt, TULE -fysioterapian erikoisasiantuntija, Kuntoutus ORTON Kivun ja liikkumisen pelkoa sekä pelko-välttämismallia on tutkittu alun perin alaselkävaivojen yhteydessä, jossa välttämiskäyttäytymiseen liittyvien tekijöiden on osoitettu olevan yhteydessä koettuun kipuun ja toimintakykyyn, ennustavan vaivan kroonistumista, hidastavan tai jopa estävän kuntoutumisen. Vastaavat yhteydet on havaittu muissakin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa, myös yläraajan ongelmissa. Perinteinen biolääketieteellinen malli joka nojaa vahvasti rakenteisiin ja biomekaanisiin tekijöihin selittää huonosti TULE -kivun kroonistumista ja siihen liittyvää toimintakyvyn haittaa. Bio-psyko-sosiaalinen malli huomioi paremmin edellisten lisäksi psykologisten ja yksilöön vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden vaikutuksen. Eräs tärkeä psykologinen tekijä TULE -kipujen taustalla on kipuun liittyvä pelko ja pelon katastrofointi. Vlaeyenin ja Lintonin Fear-avoidance-malli (FAM = Fear-Avoidance Model) (kaavio 1) kuvaa kipuun liittyvän pelon vaikutusta ongelman kroonistumiseen. Kun akuutti kipu ei muodosta uhkaa yksilölle tai hänen terveydelleen, kipu kyetään kohtaamaan sekä jatkamaan päivittäisiä toimia tilanteesta huolimatta ja aikaa myöten toipumaan. Jos kipuun liittyy katastrofointia tai kipu koetaan uhkana hyvinvoinnille tai minäkuvalle, on vaarana negatiivisen itse itseään ruokkivan noidankehän syntyminen. Kivun, liikkumisen tai uudelleen loukkaantumisen pelko johtaa helposti siihen, että varmuuden vuoksi vältetään aktiivisuutta riippumatta aiheuttaako se kipua vai ei. Välttäminen tai varominen voi ilmetä fyysisenä passiivisuutena tai korostuneena itsensä tarkkailuna tai tarpeettomana lihasjännityksenä. Välttäminen johtaa alikäyttöön, toimintakyvyn haitan lisääntymiseen ja mielialan muutoksiin, jotka edelleen lisäävät katastrofiajatuksia. Välttämiskäyttäytyminen on ainakin osittain oppimisen tulos, johon liittyy uskomus että kaikki aktiivisuus on vaaraksi tai pahentaa kipua. Oppiminen vahvistuu kun kipua vältetään tai vähennetään lepäämällä. Näin saadaan näennäisesti ja lyhyellä aikavälillä positiivinen palaute toiminnasta, joka kuitenkin pitkällä aikavälillä on haitallinen ja ylläpitää ongelmaa. Välttely ja lepääminen vaikuttaa negatiivisesti omiin hallintakeinoihin ja pystyvyyden tunteeseen selviytyä tilanteesta. Kipuun liittyvä pelko ja välttämiskäyttäytyminen aiheuttavat enemmän toimintakyvyn haittaa ja rajoittaa enemmän kuin kipu itsessään. Kaikki välttely ja varominen ei ole kivun akuutissa vaiheessa haitallista, suurimmalla osalla välttämiskäyttäytyminen katoaa vaivan helpottaessa ja vain pienellä osalla potilaista välttämiskäyttäytyminen johtaa ongelman pahenemiseen. Tutkimusasetelmissa kivun/liikkumisen pelon on havaittu ennustavan akuutin kivun kroonistumista mm. selkävaivoissa, niskakipuisilla, yläraajaongelmissa, nilkka ja polvivaivoissa, erilaisten leikkausten jälkeen, leukanivelen ongelmissa. Liikkumiseen liittyvä pelko voi lisätä tai ylläpitää toimintakyvyttömyyttä sekä olla este kuntoutumiselle. Liikkumisen pelolla on todettu olevan selvä yhteys koettuun toimintakyvyn haittaan, kivun voimakkuuteen, katastrofiajatuksiin, depressioon ja pelkoihin. Liikkumisen tai kivun pelolla on välttämiskäyttäytymisen ja koetun toimintakyvyn haitan lisäksi melko suora vaikutus fysiologiseen toimintaan ja vartalon tai raajan kuormittumiseen. Pelko lisää vartalon ja raajan liikkeisiin liittyvää lihasaktiivisuutta ja vähentää liikkuvuutta, joka lisää biomekaanista kuormitusta. Pelko toisaalta myös inhiboi lihastoimintaa ja alentaa voimantuottoa. KIVUN PELKO Normaalistikin kipuun liittyy pelon tai uhan tunne, vaikka akuutilla kivulla onkin elimistöä ja elämää suojeleva tarkoitus. Suurimmalla osalla kipu ja siihen liittyvät reaktiot eivät muodosta haittaavaa uhkaa. Ne johtavat toimintaan, jossa reagointi kipuun on hyödyllinen toipumisen ja paranemisen kannalta. Onneksi vain pienellä osalla ihmisistä reagointi kipuun on epätarkoituksenmukaista. Haitalliseen kivun ja liikkumisen pelkoon liittyy irrationaalisuus, jolloin kivun kokemus tai tunne ei ole suhteessa koettuun uhkaan tai kudosvaurion vaaraan. Kipuun liittyvä pelko viittaa sananmukaisesti siihen, että potilas uskoo kivun pahenemisen tarkoittavan aina tilanteen huononemista ja/tai uusia kudosvaurioita. Kivun pelko on siten yleisempi, eikä kohdistu välttämättä tiettyyn toimintaan tai asentoon vaan enemmin yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Liikkumisen pelko voi liittyä yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen tai liikkeeseen tai tiettyyn Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 5

6 Kivun pelko... asentoon. Kivun pelkoa arvioidaan FABQ kyselyllä, josta voidaan laskea erikseen fyysiseen aktiivisuuteen ja työhön liittyvä kivun pelko. Toisin kuin TSK:ssa, FABQ: n ei ole esitetty pistemääriä, jotka viittaisivat korostuneeseen kivun pelkoon. Toiminnan ja toimintakyvyn kannalta kivun ja liikkumisen pelko ovat haitallisia kun Kivun välttämiseksi potilas karttaa kivuliaita asentoja ja toimintoja, mutta tulee samalla varoneeksi myös sellaisia asentoja, liikkumista ja tekemistä, jotka eivät aiheuta kipua. LIIKKUMISEN PELKO Tampa scale for Kinesiophobia (TSK) on lomakemittari, jossa on 17 väittämää (Kori ym. 1990). Mittarin avulla pyritään arvioimaan uskomuksia ja käsityksiä liikkumiseen ja uudelleen loukkaantumisen liittyvistä peloista. Vastaaja valitsee vastausvaihtoehdon neliluokkaiselta asteikolta (täysin eri mieltä, jonkin verran eri mieltä, jonkin verran samaa mieltä, täysin samaa mieltä). Vastaukset pisteytetään yhdestä neljään ja pisteet lasketaan yhteen, kysymysten 4, 8, 12 ja16 ollessa käänteisiä. Tulos vaihtelee 17-68, mitä suurempi pistemäärä, sen enemmän liikkumiseen liittyvää pelkoa. Absoluuttista pistemäärää liikkumisen pelkoon ei ole. Yleisimmin käytetään joko 37 tai 40 pistettä rajana korostuneeseen liikkumisen pelkoon. TSK:n on havaittu mittaavan liikkumisen pelkoa myös niskapotilailla, kroonisessa väsymyksessä, fibromyalgiassa ja alaraajaongelmaisilla ja eri versioiden mittausominaisuudet on havaittu hyväksyttäviksi. TSK:n käänteisiä kysymyksiä on kritisoitu useissa tutkimuksissa, TSK:sta onkin kehitetty 11, 12 ja 13 kysymyksen versioita. TSK: n suomenkielisen version, joka noudattaa alkuperäistä kysymysten määrässä, sisäinen pysyvyys (Cronbachin α =0.80) ja toistettavuus (ICC = 0.88) ovat hyvät, eikä suomalaisessa aineistossa tehdyillä havainnoilla voida perustella lomakkeen redusointia. KATASTROFOINTI Katastrofointi on taipumus pelätä pahinta uhkaavassa tilanteessa. Siihen liittyy avuttomuus kivun edessä, korostunut hätääntyminen ja pessimismi tai toivottomuuden tunne. Lisääntynyt katastrofointi on yhteydessä lisääntyneeseen toimintakyvyn haittaan, fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen ja elämänlaadun heikkenemiseen. HUOMIOINTI TERAPIASSA Kivun ja/tai liikkeen pelko tuo terapeutille lisähaasteen koko terapiaprosessiin anamneesista seurantaan ja tuloksellisuuden arviointiin. Jos pelosta tai kipukäyttäytymisestä on viitteitä tai se on selkeästi havaittavaa, terapeutin pitää pohtia, missä määrin toimintaan vaikuttaa pelko tai kipukäyttäytyminen ja missä määrin käden toiminnan häiriöt. Jos terapeutti ei tunnista pelkoa tai muuttunutta käyttäytymistä, potilas ei useinkaan toteuta hänelle ohjattuja harjoitteita vaan tukeutuu passiivisiin hoitoihin, jotka useimmiten vain ylläpitävät ja pahentavat kroonistumisen kehää. Pelkääjä tai kipukäyttäytyjä -leimaaminen tai liiallinen psykologisoiminen ei myöskään auta potilasta, jos yläraajan alueella on toimintahäiriö, joka voidaan kohdennetuilla käsittelyillä ja harjoitteilla korjata. Alkuvaiheessa huomio on kohdennettava kipuun liittyvien pelkojen ja katastrofoinnin lievittämiseen, joka vähentää välttämiskäyttäytymistä. Vasta sen jälkeen aloitetusta muusta terapiasta on vastaavaa hyötyä. TSK ja FABQ lomakkeet avaavat yhden mahdollisuuden kivun pelon esille ottamiseen. Lomaketta voi tarkastella yhdessä potilaan kanssa ja tehdä tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi yksittäisistä vastauksista; mitä tarkoitat tällä vastauksella? tai mikä saa sinut ajattelemaan näin? Toisaalta myös päivittäisen toiminnan tai harrasteiden rajoituksien selvittämisen yhteydessä on luontevaa kysyä miltä potilaasta tuntuu tehdä kivuliaita liikkeitä tai ylläpitää kivuliaita asentoja. Tässä yhteydessä potilas pitää johdatella kertomaan omista tuntemuksistaan; onko turvallista, pelkääkö jonkin pettävän tai hajoavan elimistössä eikä niinkään siitä kuinka paljon tulee kipua tai millaista kipu on? Jolla on tietysti anamnestinen arvo kivun tyypin selvittämisessä. Kysymys: mikä omasta mielestäsi aiheuttaa selkäkivun? paljastaa potilaan omat käsitykset selkäongelmasta. Erilaisten pelkojen hoidossa on käytetty asteittaiseen altistamiseen perustuvaa hoitomallia. Siinä potilas hiljalleen siedätetään kohtaamaan pelkoa aiheuttavat asiat, jotka pyritään pilkkomaan käsitettävän kokoisiksi osiksi. Katastrofointia vähennetään potilaan omia hallintakeinoja ja mahdollisuuksia lisäämällä. Samalla annetaan asiasta informaatiota ja oikaistaan mahdollisia väärinkäsityksiä. Asteittaisessa altistuksessa on neljä vaihetta: 1) sovitaan toiminnallinen tavoite, 2) ohjaus ja neuvonta 3) pelkoa aiheuttavien liikkeiden/ toimien tunnistaminen 4 ) pelon aiheuttajien asteittainen kohtaaminen. Tavoitteen tulee olla konkreettinen, jotta sen saavuttaminen voidaan selkeästi havaita, esimerkiksi tietyn liikkeen suorittaminen. Neuvonnalla ja informaatiolla vähennetään katastrofointia. Altistaminen tehdään nimensä mukaan asteittain pieniin osiin eriytettynä. Vaiheesta seuraavaan edetään vasta kun edellinen vaihe sujuu luontevasti ilman pelkoa. Mikäli pelottavia liikkeitä tai toimia on useita, altistus tehdään yhdelle pelottavalle tekijälle kerrallaan. Asteittaisen altistuksen periaatteita sovelletaan myös harjoitteluun ja harjoitteiden ohjaamiseen. Potilaan tulee olonsa turvalliseksi ja harjoitteet sellaisiksi ett- Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 6

7 Kivun pelko... eivät ne aiheuta hänelle uhkaa. Jo pelkkä liikkeen ajattelu voi saada aikaan kivun pahenemisen tai lihasjännityksen lisääntymisen. Altistuksen voi aloittaa myös mentaaliharjoittelulla, jossa potilas kuvittelee tekevänsä liikettä, aluksi pienellä liikeradalla ja hiljalleen liikerataa tai liikkeen vaikeutta lisäämällä. Aluksi opetellaan enemmän liikemalleja ja liikeratoja ja vasta myöhemmin pelon vähentyessä ja liikkeen toiminnan ja sujuvuuden kohentuessa tavoitteena on fysiologisten muutosten aikaansaaminen. Harjoittelussa pyritään aina kivuttomuuteen. Neuropaattisessa kivussa, jossa on aktiivisuudesta riippumaton peruskipu, se ei aina kuitenkaan ole mahdollista. Jos aktiivisuus lisää kipua, joka palaa perustasolle minuutissa, kipu ei ole pahentunut liikaa. On tärkeää vakuuttaa potilas siitä, että tällainen kivun tilapäinen pahentuminen ei ole vahingollista, vaan seurausta kipua välittävän järjestelmän toiminnan häiriöstä tai epätarkoituksenmukaisuudesta. Kipua tuottavan, rajoittuneen liikkeen palauttaminen normaaliksi muodostaa hoidon perustan. Tavoitteena on totuttaa hermojärjestelmä normaaliin liikkeeseen, vähentää liikkumisen pelkoa ja kipuun liittyvää lihassuojaa. Asteittaisella liikkeen lisäyksellä kipusuuntaan tuetaan tätä tavoitetta. Kun liikkeen välttäminen ja pelko liikkumisesta vähenee, toimintahäiriö sekä kipu lievittyvät. Terapeutin on hyvä kiinnittää huomio omiin sanavalintoihin ja käytettävään kieleen asteittaisessa altistuksessa ja muutoinkin työskenneltäessä kipua tai liikkumista pelkäävien potilaiden kanssa. Terapeutti voi huomaamattaan ja tahtomattaan vahvistaa katastrofointia omilla sanoillaan tai asenteellaan. Sanonnat nivel on kulunut tai olkapää on rikki lisäävät enemmän pelkoa kuin kertovat mahdollisesta kivun syystä. Harjoitteiden ohjauksessa on myös syytä tarkkailla sanojaan. Sanomalla aloitetaan harjoittelu varovasti sen sijaan, että tarkoitus on edetä harjoitteiden progressiossa rauhallisesti, tulee antaneeksi potilaalle viestin: kädessäsi on jotain pahasti pielessä, sinun täytyy olla varovainen, ettei se vaurioidu enempää. Samoin työhön, harrastuksiin tai vapaa-aikaan asetettavia kieltoja ja rajoituksia pitäisi harkita tarkoin. Potilaalle voi tehdä karhunpalveluksen asettamalla rajoja vedoten siihen, että kätesi ei ehkä kestä.. Potilas hyötyy enemmän omien hallintakeinojensa lisäämisestä ergonomisten ohjeiden, kuormituksen keventämisen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen löytämisen avulla. Fear-avoidance model, Vlaeyen 2000 Alikäyttö Toimintakyvyn haitta Masentuneisuus Vamma Ylikuormitus Toipuminen Välttäminen Ylivalppaus Lihassuoja Kipu Kivun, liikkumisen tai uudelleen loukkaantumisen pelko Kivun kohtaaminen Katastrofointi Ei pelkoa Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 7

8 Kivun pelko... LIIKKUMISEN PELKO/TSK Nimi Syntymäaika Pvm Tähän on kerätty ilmaisuja joita henkilöt ovat käyttäneet kuvaamaan olotilaansa. Ole hyvä ja rastita kunkin lauseen kohdalla vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten mielipidettäsi. Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä 1. Pelkään loukkaavani itseni, jos harrastan liikuntaa Jos yrittäisin voittaa kivun, se vain pahenisi Kehoni viestii, että minussa on jotain pahasti vialla Kipu todennäköisesti helpottaisi, jos harrastaisin liikuntaa Terveydentilaani ei oteta tarpeeksi vakavasti Onnettomuus on lisännyt loukkaantumisalttiuttani pysyvästi Kipu on aina merkki siitä, että olen loukannut itseni Vaikka jokin pahentaisi kipua, se ei välttämättä ole vaarallista Pelkään, että loukkaan vahingossa itseni Paras tapa estää kipua pahenemasta on olla varovainen ja varoa turhia liikkeitä 11. Minulla ei olisi näin paljon kipua, ellei kehossani olisi jotain pahastikin vialla 12. Vaikka minulla on kipuja, oloni olisi parempi jos olisin fyysisesti aktiivinen 13. Kipu kertoo milloin on syytä lopettaa liikunta jotten loukkaisi itseäni 14. Minun tilassani olevalle ihmiselle ei todellakaan ole terveellistä olla fyysisesti aktiivinen 15. En voi tehdä kaikkea mitä normaalit ihmiset tekevät, koska loukkaan itseni liian helposti 16. Vaikka jokin tuottaa minulle paljon kipua, en pidä sitä varsinaisesti vaarallisena 17. Kenenkään ei pitäisi joutua harrastamaan liikuntaa silloin kun on kipuja Täysin samaa mieltä TSK (17-68) Vastausvaihtoehdot pisteytetään 1=1, 2=2, 3=3, 4=4 Kysymykset 4, 8, 12, 16 käännetään 1=4, 2=3, 3=2, 4=1 Lasketaan pisteet yhteen = TSK summa (17-68) Yli 40 pistettä indikoi liikkumiseen liittyvää pelkoa Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 8

9 Villa Manuksen 10-vuotisjuhlasymposium Sari Marjala Leena Vähämäki Villa Manuksen 10 v juhlasymposium järjestettiin Hotel Arthurissa, Helsingissä. Aamupäivän ohjelma oli yhteinen kaikille symposiumiin osallistuneille ja iltapäivällä oli mahdollisuus valita kahdesta rinnakkaisesta ohjelmasta. Symposiumin avasi Villa Manuksen toimitusjohtaja, toimintaterapeutti Marisa Nikkonen. Hän kertoi Villa Manuksen alkutaipaleesta, siitä miten yritys on syntynyt, mitä viimeinen kymmenen vuotta on pitänyt sisällään ja tulevaisuuden odotuksista. Tällä hetkellä Villa Manuksessa työskentelee Marisan rinnalla toimintaterapeutti Riikka Rättö sekä apuvälineteknikot Sami Auvinen ja Ville Haapaniemi. harjoitteisiin kuin erilaisiin yksilöllisiin lastoihin ja valmistukiin. Metropolian ammattikorkeakoulun apuvälinetekniikan opetuslinjan Maria Kruus-Niemelä ja Griet van Veldhoven kiittivät puheenvuoroissaan Villa Manusta antoisasta yhteistyöstä. Molemmat korostivat eri asiantuntijuuden osaamisen yhdistämistä ja jakamista. Griet van Veldhoven kertoi omia kokemuksiaan kolmen ammattitutkinnon suorittaneena ja pohti hienosti sitä, miten meidän tulisi enemmän hyödyntää toistemme osaamista ja ammattitaitoa. Margareta Persson Aamupäivä jatkui toimintaterapeutti Margareta Perssonin sekä toimintaterapeutti, apuvälineteknikko, hopeaseppä Griet van Veldhovenin yhteisluennoilla. Margareta Perssonin kertasi peukalon toiminnallista anatomiaa ja biomekaniikkaa, kun taas Griet van Veldhoven jatkoi pohtimalla peukalon ongelmia ja sitä, miten voimme niitä hoitaa. Ajatuksia ja ideoita tuli niin Griet van Veldhoven Kännykän käyttöä peukalolla Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 9

10 Villa Manuksen juhlasymposium Spastinen yläraaja, kontraktuurat ja korvakeloidit Iltapäivän toinen rinnakkaisohjelmakokonaisuus käsitteli spastista yläraajaa, kontraktuuria ja korvakeloideja. Margareta Persson puhui spastisesta yläraajasta ja kontraktuurien ehkäisemistä. Hän korosti sitä, että spastisen käden lastoituksessa maltti on valttia ja suositteli sarjalastoitusta spastiseen käteen. Sarjalastoituksella tulisi pyrkiä saavuttamaan ranteen neutraaliasento. CP:hen liittyvien käden virheasentojen osalta Margareta Persson kannusti pohtimaan, mikä on lastoituksen tavoite, halutaanko ylläpitää nykyistä tilannetta vai lisätä liikkuvuutta verraten aiempaan. Yölastoitus on riittävä, mikäli tavoitteena on ylläpitää tilannetta, mutta mikäli halutaan lisätä liikkuvuutta niin myös päivälastan käyttö on suositeltavaa. Margareta Perssonin kokemuksen mukaan CP-kirurgiasta, kuten jännesiirroista, ei ole todettu olevan hyötyä, kun asiaa on tarkasteltu pitkällä tähtäimellä. Spastisuus kun vaikuttaa lihaksen toimintaan myös leikkauksen jälkeenkin. Kontraktuurien hoidossa Margareta Persson korosti niinikään pitkäjänteisyyttä. Paras hoitotulos on saavutettavissa kun edetään kudosten mukautuminen huomioiden. Esimerkkinä hän toi esille PIP-nivelen kontraktuurat, joissa itse suosii staattista yölastaa ja päivisin neopren-tuubia. Dynaamista lastaa hän ei suosi kudoksen ärsytyksen vuoksi. Iltapäivän päätteeksi toimintaterapeutti Oili Ask puhui korvakeloideista ja niiden hoidosta. Alkuun hän kertasi erilaiset arpityypit, joita ovat tavallinen arpi, hypertrofinen arpi ja keloidi. Arven kasvuun vaikuttavat muun muassa ikä ja hormonitoiminta. Arven kasvu on voimakkainta 1,5-3kk kohdalla haavan paranemisesta, mutta myös sen jälkeen tapahtuu arven kypsymistä. Esimerkiksi keloidi voi kehitttyä vasta vuoden kuluttua traumasta. Arpea voidaan hoitaa muun muassa kortisonipistoksin, laserilla, jäädyttämällä ja kirurgisesti. Näiden lisäksi terapeuteille tuttuja hoitokeinoja ovat silikonituotteiden ja paineen käyttö. Yhdistelmähoidolla on saatu parhaimpia hoitotuloksia. Korvakeloidien hoitoon käytetään korvaklipsejä, jotka luovat paineen keloidiin. Tällöin on huomioitava, että keloidin hoitoon käytetty klipsi on riittävän napakka ja peittää koko keloidin. Oili Ask näytti kuvia käytännön työssään käyttämistään malleista. Keloidia tulisi hoitaa niin kauan, että se pehmenee, vaalenee ja muuttuu joustavaksi. Esityksessä korostettiin potilaan informoinnin tärkeyttä. On erityisen tärkeää, että potilaalle kerrotaan myös keloidin uusiutumisriskistä. Näin potilas osaa ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon, mikäli huomaa keloidissa muutoksia hoidon lopettamisen jälkeen. Sari Marjala, toimintaterapeutti Käsiproteesien uusien ominaisuuksien esittely, protetisoinnin jälkeinen seuranta ja terapia sekä alan kehitys Iltapäivän toinen rinnakkaisohjelma jakaantui kolmeen erittäin mielenkiintoiseen osioon. Aluksi saimme kuulla Otto Bockin itävaltalaisen edustajan Martin Wehrlen esittelyä kehitteillä olevasta Michelangelomyoelektronisesta käsiproteesista. Martin on itse kyseisen proteesin käyttäjä ja tällä tavoin saimme mieleenpainuvan esittelyn käden toiminnasta. Oli hyvä nähdä läheltä kuinka sujuvaksi proteesin käyttö voi tulla sinnikkään harjoittelun tuloksena. Tässä proteesityypissä on muun muassa ranne, jonka saa joustavaksi tai jäykäksi ja sormet, jotka mahdollistavat pinsettiotteen ja avainotteen. Ranteen joustavuus mahdollistaa olkavarren luonnollisemmat liikkeet ja pehmentää törmäyksiä, esimerkiksi kättely on luontevampaa. Supinaation laajuus (mekaaninen) ja peukalon asettuminen etusormen viereen mahdollistaa lautasten/ tarjottimien kantamisen tukevasti. Martin korosti vahvasti säännöllisen terapian ja harjoittelun merkitystä proteesin käytön sujuvuudelle toteamalla The more hightech hand the more important the training is. Myoelektronisen proteesin harjoittelu voidaan jakaa kolmeen osioon. Aluksi harjoitellaan proteesin hallinta ilman esineitä. Toiseksi tehdään toistoja, silmä-käsi koordinaatiota ja kehon hallintaa. Kolmantena harjoitellaan päivittäisten toimintojen suorittamista. Harjoittelusta on saatavilla CD. Bruce Rattray Seuraavaksi Camp Scandinavian edustajat Bruce Rattray Englannista ja Geir Finnerud Norjasta kertoivat BeBionicin myoelektronisesta proteesista. Tässä mallissa on muun muassa joka sormelle oma moottori ja Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 10

11 Villa manuksen juhlasymposium näin eri pysähtymispiste. Sorminivelten koukistuessa tahdonalaisesti otteiden monipuolisuus kasvaa. Sormien välillä on ns. palautejärjestelmä feedback loop joten sormet tietävät toistensa asennon. Pikkusormen saa ikään kuin pohjaksi sylinteriotteessa. www. bebionic.com. Nuoria teini-ikäisiä proteesin käyttäjiä ajatellen näissä molemmissa kehittyneissä myoelektronisissa käsissä ei ole vielä valitettavasti saatavilla sopivan pientä kättä. Tämän kehittymistä varmaan moni proteesin käyttäjä odottaa innolla. Kolmanneksi iltapäivän ohjelmassa saimme kuulla lasten synnynnäisten yläraajapuutosten protetisoinnin ja terapian hoidon linjauksista Hus:ssa ja Tyks:ssa toimintaterapeuttien Sanna Rautakorven ja Pirjo Isotalo-Rantamaan esittämänä. Tämä esitys antoi selkeän kuvan prosessin etenemisestä ja tavoitteesta yhtenäistää käytäntöjä. Varhainen kontakti perheeseen on tärkeää ja tällöin korostuu tiedon antaminen tulevasta, ennuste lapsen toiminnallisuudesta sekä vertaistuen löytäminen. Moniammatillinen työryhmä toimii molemmissa sairaaloissa. Lasten synnynnäiset yläraajapuutokset ovat Suomessa melko harvinaisia, esiintyvyys on noin 5/vuosi. Passiivinen eli kosmeettinen ensiproteesi hankitaan 3-7 kk iässä tavoitteena aikaansaada symmetrinen ulottuvuus, totuttaa kaksikätiseen toimintaan sekä totuttaa vanhemmat ja lapsi proteesinkäytön rutiineihin. Vanhempien motivaatio ja motivointi on erittäin tärkeää. Alle 2 vuotiaille järjestetään tarpeen mukaan fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ohjausta. Eri puolilla maailmaa on monia mielipiteitä milloin aloittaa protetisointi korostetaanko ikää vai kehityksellistä vaihetta, odotetaanko istumatasapainon kehittymistä, sovitetaanko lainkaan passiivista proteesia? Olkavarsitason anomalioissa suositellaan proteesin käytön myöhäisempää aloitusta seisomatasapainon kehittyessä, koska proteesi on herkästi tiellä lapsen kääntyessä, ryömiessä ja ylösnousemisessa. Toiminnallisen proteesin käyttö aloitellaan 1½-3 vuoden iässä. Aloitusaikaan vaikuttavat lapsen kehityksellinen vaihe ja temperamentti sekä perheen kokonaistilanne. Myös yläraajapuutoksen syy ja taso vaikuttavat sovitusikään. Mikäli mukana on joku kehityksellinen syndrooma, lykätään toiminnallisen proteesin käytön aloitusta. Toiminnallinen proteesi mahdollistaa symmetrisen, kaksikätisen toiminnan ja otteen myös eidominantilla kädellä. Toimintaterapian aloitus ja toteutus vaihtelee hieman eri sairaaloiden välillä. Aloitus ajoittuu suurin piirtein toiminnallisen proteesin valmistumisen tienoille ja jatkuu yksilöllisen tarpeen mukaan ainakin koulun aloittamiseen. Terapiassa korostuu proteesin käytön harjoittelun säännöllisyys ja johdonmukaisuus, lähiympäristön ohjaus. Myös ns. pariterapia on koettu hyödylliseksi tavaksi edistää proteesin käytön oppimista ja mahdollistaa lapselle itselleen saada vertaistukea. Lapset käyvät säännöllisissä seurannoissa sairaalassa toimintaterapeutilla noin kerran vuodessa, aluksi tiheämminkin. Tyks:ssa seurannat tapahtuvat 16 ikävuoteen saakka ja Hus:ssa tällä hetkellä 7½ vuotiaaksi, joskin Hus:ssa on tavoitteena saada pidennettyä seurantaa 16 ikävuoteen saakka selvän tarpeen vuoksi. Yläraajaproteesin käyttöä ja sen kehittymistä arvioidaan havainnoimalla, haastattelemalla ja standardoiduilla testeillä (ACMC, PUFI ja AHA, jota ollaan standardoimassa proteesin käyttäjille, ei vielä suositella tämän testin käyttöä). Arvioinnin tavoitteena on saada selville lapsen toiminnallista suoriutumista, arvioida proteesin hallintaa, tukitoimien tarvetta, lapsen ja perheen sitoutumista. Leena Vähämäki, toimintaterapeutti Martin Wehrle Iltajuhla päätti hienosti onnistuneen päivän. Iltajuhlassa saimme nauttia niin hyvästä tarjoilusta, seurasta kuin maagisesta taikuriesityksestäkin. Onnittelut vielä Villa Manukselle, menestystä seuraavalle 10 vuotis taipaleelle! Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 11

12 Villa Manuksen joulutervehdys Joulunaikaa rauhaisaa ja Vuotta hyvää alkavaa! t. Villa Manuksen tontut Ville, Marisa, Riikka ja Sami Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 12

13 koulutusta KOULUTUSINFOA JÄSENILTA OULUSSA torstaina klo Käsikirurgi Marko Sunnari luennoi aiheesta käden toiminnallinen anatomia Paikka; Oys Avohoitotalo, Kiviharjuntie 9. Sisälle pääsee A8 ovesta. Hissillä 4 kerrokseen. Jäsenille maksuton, muut voivat osallistua kahvimaksun hinnalla 5 eurolla. Ilmoittautumiset 12.1 mennessä sähköpostilla Tervetuloa! Lihastestauskoulutuksessa on vielä paikkoja vapaana. Mikäli haluat osallistua koulutukseen, ilmoittaudu pikaisesti Annulle: Koulutuspäivät Levillä Suomen Käsikirurgiyhdistys on kutsunut Suomen Käsiterapiayhdistyksen terapeutit koulutuspäiville Leville. 1½ päivän koulutuksen aiheina ovat koukistajajännevammat sekä kyynärvarren ja ranteen problematiikka. Tarkan ohjelman, hinnan ja ilmoittautumisohjeet pyrimme laittamaan yhdistyksen nettisivuille mahdollisimman pian! Toimintaterapeutti Sarah Mee on tulossa Suomeen, Helsinkiin, pitämään koulutusta Suomen Käsiterapiayhdistyksen kutsumana. Koulutuspäivän aiheena ovat sormien ja peukalon ongelmat. Sarah Mee on konsultoiva käsiterapeutti ja hän työskentelee Chelsea and Westminster sairaalassa, Lontoossa. Tarkemmat tiedot koulutuksesta tulevat seuraavaan Lunatum-jäsentiedotteeseen ja yhdistyksen internetsivuille. Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 13

14 stipendiasiaa Syksyn stipendit Suomen käsiterapiayhdistys on jakanut syksyllä eur stipendin Pia Berglund-Hintzelle. Pia osallistui Norjassa Euroopan käsikirurgien ja käsiterapeuttien nelipäiväiseen seminaariin Oslossa, Seuraavan kerran stipendiä voi hakea keväällä 2012, seuraa nettisivujamme. Rauhallista joulun odotusta kaikille yhdistyksen jäsenille! T: Rahastonhoitaja Tiina Jäsenpalsta UUDET JÄSENET tt Pia Fatajo Helsinki tt Minna Timonen Espoo tt Kaisa Jokela Seinäjoki Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 14

15 Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katselen tähtien hopeista nauhaa, toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa. Käsiterapiayhdistyksen hallitus toivottaa jäsenilleen tunnelmallista joulua! Lunatum 4/ Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 15

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

Lasten yläraajaprotetisointi kuvina. Opas vanhemmille

Lasten yläraajaprotetisointi kuvina. Opas vanhemmille Lasten yläraajaprotetisointi kuvina Opas vanhemmille Johdanto Lapsenne on tuleva proteesikäyttäjä. Vanhempien asenne ja tuki lapsen kasvussa proteesin käyttäjäksi on suuressa roolissa. Ensimmäisellä käyntikerralla

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lunatum. Kutsu vuosikokoukseen!

Lunatum. Kutsu vuosikokoukseen! Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 4/09 Kutsu vuosikokoukseen! Kutsu Käden terapia -koulutukseen Kutsu ACMC -koulutukseen Terveiset senioritapaamisesta ja Norjasta! Terveiset käden arviointi -koulutuksesta

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Käsikirurgisten tapaturmapotilaiden toimintaterapia toteutuu Tyksissä päiväkirurgian yksikössä, vuodeosastoilla

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN HYVÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUT TARVITSEVAT PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄ HELPOTTAVAN ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄN NAPPULA TUKEE LAADUKASTA

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi

Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi 2015 Tukeva ranne Opas omatoimisen harjoittelun tueksi Nauha Minna & Salmi Maria Tampereen ammattikorkeakoulu Ranteen tukevuuden nousujohteinen harjoittelu Tämä opas on tarkoitettu osaksi epätukevan ranteen

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista Potilastietoa lasisista silmäproteeseista Hyvä potilas silmän poistaminen leikkauksella voi olla järkyttävä kokemus ja vaikea asia hyväksyä. Useimmille potilaillemme sopeutuminen uuteen tilanteeseen sujuu

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015 2016

Auron Koulutukset 2015 2016 Auron Koulutukset 2015 2016 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet sisältäen omaharjoitteet ma 19.01.2015 Hki ma 31.08.2015 Hki ma 25.01.2016

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot