Järkivihreä 2011-mielipidekyselyn tulokset
|
|
- Jalmari Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Järkivihreä 2011-mielipidekyselyn tulokset 1 JÄRKIVIHREÄ 2011-TAPAHTUMA Järkivihreä 2011-tapahtuma järjestettiin Forssassa ja se kokosi yhteiskunnalliset vaikuttajat, toimijat sekä yleisön pohtimaan logistiikan ja ympäristön järkevää tulevaisuutta sekä kehittämistä Suomessa. Tilaisuuden yhteydessä oli mielipidekysely, johon tuli 172 vastausta. VASTAAJIEN IKÄRAKENNE Vastaajista 34 % oli iältään vuotiaita. Seuraavaksi suurin ikäluokka olivat vuotiaat. 35,0 3 25,0 34,3 Ikärakenne (%) 25,0 2 15,0 17,4 16,9 1 4,1 5,0 1,7 19 tai alle tai yli VASTAAJIEN KOTIKUNTA Vastaajista 26 % oli Forssasta, 11 % Hämeenlinnasta sekä 6 % Tampereelta. Kun vastaajien kotikunnat sijoitetaan kartalle, niin merkittävä osa vastaajista asettuu janalle Helsinki-Pori. Forssan seutukunnista (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) vastauksia tuli lähes 35 %.
2 Akaa Aura Enontekiö Espoo Forssa Hattula Helsinki Huittinen Humppila Hyvinkää Hämeenlinna Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jyväskylä Jämijärvi Kangasala Karkkila Kauhajoki Kirkkonummi Koski Tl Kotka Kuopio Köyliö Lahti Laukaa Loimaa Loppi Muonio Mäntsälä Nurmijärvi Orimattila Pori Porvoo Punkalaidun Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Somero Tammela Tampere Turku Vantaa Viitasaari Ypäjä 2,3 25,6 1,2 3,5 1,2 2,3 11 1,2 2,9 1,7 4,1 1,2 1,2 1,7 1,2 1,2 2,9 1,7 1,7 4,7 5,8 2,3 1,2 1,7 Vastaajien kotikunta (%)
3 3 Vastaajat koko Suomen alueelta (vas.) Vastaajat Etelä-Suomesta (alla)
4 SUKUPUOLIRAKENNE 4 Kyselyyn vastanneista oli 62 % naisia ja 38 % miehiä. Sukupuoli Mies 38 % Nainen 62 % SUHDE POLITIIKKAAN Vastanneista yhteensä 14 % oli kansanedustajia, kunnallispolitiikkoja tai kansanedustajaehdokkaita. Aktiivisesti politiikkaa seuraavien osuus oli 26 % ja vähemmän aktiivisia oli 60 %. Suhde politiikkaan (%) 59, , ,6 5,8
5 KYSELYYN VASTANNEIDEN POLIITIKKOJEN PUOLUEKANTA Poliitikkojen vastauksista 29 % oli Suomen Keskustan, 25 % Kokoomuksen ja 21 % Vihreän liiton mielipiteitä. Merkillepantavaa on Perussuomalaisten poliitikkojen vastausten määrä suhteessa heitä äänestävien määrään. 5 Puoluekanta (%) Vihreä liitto 20,8 Vasemmistoliitto 4,2 Suomen sosialidemokraattinen puolue 12,5 Suomen kristillisdemokraatit 8,3 Suomen keskusta 29,2 Ruotsalainen kansanpuolue Perussuomalaiset 0 0 Kansallinen kokoomus MITÄ PUOLUETTA VASTAAJAT KANNATTIVAT Vastaajista (Ei poliitikot) kannattivat ylivoimaisesti eniten Vihreätä liittoa (40 %). Kokoomusta kannatti 16 % ja SDP:tä 11 %. Keskustaa kannatti vain 1 vastannut. Perussuomalaisten kannatus taas oli neljänneksi korkein. Tyhjää tai puoluekanta hakusessa oli 9 % vastanneista. Perusvastaaja kyselylle oli siis Forssan seudulta kotoisin oleva Vihreätä kannattava tai poliittisesti passiivinen vuotias nainen.
6 Mitä puoluetta kannatat (%) 6 Joku muu, mikä 8,9 Suomen Kommunistinen puolue 2,2 Piraattipuolue 4,4 Köyhien asialla 2,2 Vihreä liitto 40 Vasemmistoliitto 2,2 Suomen sosialidemokraattinen puolue 11,1 Suomen Kristillisdemokraatit 2,2 Suomen Keskusta 2,2 Ruotsalainen kansanpuolue 0 Perussuomalaiset 8,9 Kansallinen kokoomus 15, KANNATATKO HUMPPILAN EKOLOGISTIIKKA-ALUETTA Humppilaan on suunnitteilla maantien, rautatien ja lentokentän yhdistävä ekologistiikka-alue. Hanketta kannatti 58 % vastanneista, vastusti 11 % vastanneista ja vailla mielipidettä oli 32 % vastanneista. Ekologistiikka-alueesta oli aikaisemmin kuullut 64 % vastanneista. Vertailun vuoksi Forssan seudulta vastanneita oli lähes 35 %. Ekologistiikka-alueen tietämys on levinnyt no. Forssan seudun ulkopuolellekin. Kannatatko ekologistiikkaaluetta Oletko aikaisemmin kuullut ekologistiikka-alueesta En 10 % Eos 32 % Kyllä 58 % En 36 % Kyllä 64 %
7 Poliitikkojen antamat vastaukset eivät merkittävästi poikenneet yleisestä mielipiteestä. Poliitikkojen tietous Humppilan ekologistiikkakeskuksesta oli lievästi suurempaa kuin vastanneiden keskimäärin. Suurinta kannatusta hanke sai Vasemmistoliitolta, Kokoomukselta ja SDP:ltä. Vastustusta löytyi SDP:ltä ja Kokoomukselta. Suurinta epävarmuutta hanke sai Vihreiltä, Kristillisdemokraateilta ja Keskustalta. 7 Humppilaan suunnitellaan ekologistiikka-aluetta, jossa yhdistyvät maantie, rautatie ja lentokenttä. Kannatatko hanketta? (Poliitikot) Oletko aikaisemmin kuullut Humppilan ekologistiikkaalueesta? (Poliitikot) Ei 8 % Eos 33 % Kyllä 59 % En 29 % Kyllä 71 %
8 Humppilaan suunnitellaan ekologistiikka-aluetta, jossa yhdistyvät maantie, rautatie ja lentokenttä. Kannatatko hanketta? (%) % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % ,9 57,1 16,7 83,3 33,3 66, Eos Ei Kyllä 0 % VIHREÄ LOGISTIIKKA Vihreä logistiikka on ollut terminä jo reilut kymmenkunta vuotta, mutta vakiintunut selitys käsitteelle puuttuu. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien mielipidettä, mitä vihreä logistiikka heidän mielestään on. Vastaus kysyi taas halukkuutta vastaajan kirjoitustaidolle ja oli vapaaehtoinen. Mielipiteitä tai kommentteja tähän kysymykseen tuli 80 kappaletta, eli kysymyksen vastausaktiivisuus oli 47 %. Vihreä logistiikka on ympäristöasioiden huomioimista logistiikassa. Se ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon sekä on keskitettyä ja kustannustehokasta toimitusketjun hallintaa. Vihreä logistiikka on materian ja energian mahdollisimman vähäistä siirtämistä vähin kustannuksin mahdollisimman vähin ympäristövaurioin. Yksinkertaistettuna vihreä logistiikka on järkilogistiikkaa, mitä pitäisi koko logistiikan olla. Vihreä logistiikka on kaunis ajatus käytännön toteutuksen vielä yskiessä.
9 Vastaajat olivat miettineet vihreätä logistiikkaa myös henkilökohtaisella tasolla ja tässä tapauksessa tuli esille työmatkapyöräilyt, joukkoliikenteen suosiminen, kimppakyydit ja lentämisen välttäminen. Lähiruokaa tulisi suosia ja palveluiden pitäisi tulla ihmisten luo eikä ihmisten palveluiden. Tästä esimerkkinä kirjastoautot, liikkuva nettivirasto, kauppa-autot yms. Skeptisimmät pitivät vihreätä logistiikkaa suuren luokan huijauksena eikä tänä päivänä millään tavoin vielä toteudu. 9 MIELESTÄNI TULEVAISUUDEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN PITÄISI KESKITTYÄ SEURAAVIIN ASIOIHIN Kysymyksessä vastaajien piti arvottaa neljä keskeistä ympäristöpolitiikan aluetta välille erittäin tärkeä ei kovinkaan tärkeä. Ympäristöpolitiikassa vastaajien mielestä pitäisi keskittyä eritoten energian säästöön sekä kierrätykseen. Energian säästöä 76 % vastaajista piti erittäin tärkeänä ja 23 % tärkeänä. Kierrätyksen vastaavat luvut olivat 63 % ja 32 % Logistiikan kehittämistä puolet vastaajista piti erittäin tärkeänä. Biopolttoaine jakoi eniten ääniä. Poliitikkojen ja kaikkien vastanneiden suurin eroavuus oli biopolttoaineessa. Poliitikoista puolet piti sitä erittäin tärkeänä, kun taas kaikista vastanneista erittäin tärkeänä sitä piti vain 35,5 %. Poliitikkojen vastauksista ilmeni, että Keskusta piti logistiikan kehittämistä vähemmän tärkeämpänä asiana kuin muut puolueet. Energian säästö sai erityistä kannatusta. Keskusta ja SDP suhtautui asiaan maltillisemmin. Vasemmistoliitto vannoi biopolttoaineen nimeen. Kierrätystä kannattivat erityisesti Vasemmistoliitto ja Kokoomus.
10 Ympäristöpolitiikan pitäisi tulevaisuudessa keskittyä seuraaviin alueisiin (%) , , , , ,6 Erittäin tärkeä Tärkeä Ei kovinkaan tärkeä Ei ollenkaan tärkeä ,6 2 4,7 Biopolttoaine Kierrätys Energian säästö Logistiikan kehittäminen 1,2 6,4 Ympäristöpolitiikan pitäisi tulevaisuudessa keskittyä 8 79,2 7 62, ,5 54,2 41,7 Erittäin tärkeä Tärkeä Ei kovinkaan tärkeä ,8 Ei ollenkaan tärkeä 1 4,2 Biopolttoaine Kierrätys Energian säästö Logistiikan kehittäminen
11 Biopolttoaine (%) (Poliitikot) 11 Biopolttoaine Erittäin tärkeä Biopolttoaine Ei kovinkaan tärkeä Biopolttoaine Tärkeä Biopolttoaine Ei ollenkaan tärkeä ,1 42,9 66,7 33,3 33,3 66, Kierrätys (%) (Poliitikot) Kierrätys Erittäin tärkeä Kierrätys Ei kovinkaan tärkeä Kierrätys Tärkeä Kierrätys Ei ollenkaan tärkeä 10 83,3 6 57,1 4 42,9 16,7 33,3 66,7 5 5
12 Logistiikan kehittäminen (%) (Poliitikot) 12 Logistiikan kehittäminen Erittäin tärkeä Logistiikan kehittäminen Ei kovinkaan tärkeä Logistiikan kehittäminen Tärkeä Logistiikan kehittäminen Ei ollenkaan tärkeä , , ,6 14,3 33,3 Energian säästö (%) (Poliitikot) Energian säästö Erittäin tärkeä Energian säästö Ei kovinkaan tärkeä Energian säästö Tärkeä Energian säästö Ei ollenkaan tärkeä ,3 57,1 66,7 42,9 33,3 16,7
13 JÄTEVESIMÄÄRÄYKSET Kyselyyn vastanneilta kyseltiin myös vapaaehtoisesti omasanaisesti mielipidettä hajaasutusalueiden jätevesimääräyksistä. Vastauksia tähän tuli 68 kappaletta. Eli 40 % kyselyyn vastanneista halusi antaa tähän kysymykseen oman mielipiteensä. 13 Vastauksia tuli puoleen ja toiseen. Osa vastusti ja osa kannatti. Muutamat halusivat jopa tiukennuksia nykyiseen. Suurin osa kuitenkin piti parhaimpana unohtaa koko laki. Hajaasutusalueiden ja kesämökkien jäteongelmaa pidettiin pienenä verrattuna maatalouden päästöihin. Uutta käsittelyä toivoi moni ja lievennyksiä vaatimuksiin esimerkiksi asunnon/kesämökin sijainnin sekä tulotason mukaan ja lakia voisi soveltaa erilaisiin asumismuotoihin. Toki suorat päästöt vesistöihin olisi vastaajien mielestä estettävä. Koko paperi pitäisi käyttää siihen, mihin vessapaperiakin käytetään. Muutamissa vastauksessa ehdotettiin ongelman ratkaisuksi Ruotsin mallin mukaisia maasuodattimia, jotka vastaajien mielestä toimivat hyvin tarkoituksessaan ja ovat kustannustehokkaita. Jätevesimääräysten puoltajat pitivät asetusta hyvänä, se olisi muutettava vain laiksi. Kriteerit voisivat olla herkimmillä alueilla tiukempiakin. Haja-asutusalueillakaan ei ole oikeutta pilata ympäristöä jätevesillään. MILLAISTA LINJAA SUOMEN TULISI AJAA EU:N YMPÄRISTÖ-POLITIIKASSA Kyselyssä kysyttiin mielipidettä vastaajilta siitä, minkälaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ympäristöpolitiikassa. Vaihtoehtoja oli kolme: kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista; päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat ja EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät siihen olisi halukkaita. 72 % oli sitä mieltä, että EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. Vain 1 % oli sitä mieltä, ettei kasvihuonekaasujen vähentäminen ole vielä ajankohtaista. Kohtaan muut oli yleisenä mielipiteenä se, että edelläkävijöitä voidaan olla, mutta sen ei tulisi haitata suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä tai Suomen elinkustannuksia. Poliitikoilla taas EU:n edelläkävijä-ajatus sai huomattavasti laimeamman vastaanoton, 58 % kannatti sitä. 8 % poliitikoista kasvihuonekaasujen vähentäminen ei ole vielä ajankohtaista. Tätä
14 mieltä on puolueista SDP. Vasemmistoliitto taas katsoo, että päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. 14 Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa? (%) Muu, mikä? 5,2 Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. 1,2 Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. 28,5 EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. 72,1 Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa? (%) (Poliitikot) Muu 3,8 Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. 7,7 Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. 30,8 EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. 57,7
15 Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa? (%) (Poliitikot) 15 Muu Vihreä liitto 12,5 Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. SDP 33,3 Vihreä liitto 12,5 Vasemmistoliitto 10 Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat. Kristillisdemokraatit 5 SDP 33,3 Kokoomus 4 Keskusta 28,6 Vihreä liitto 12,5 EU:n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. Kristillisdemokraatit 5 SDP 33,3 Kokoomus 6 Keskusta 71,4 Vihreä liitto 62,5
16 MILLAISIN KEINOIN ENERGIANKULUTUKSEN KASVUA TULISI HILLITÄ SUOMESSA Kyselyssä kyseltiin myös ihmisten keinoja energiankulutuksen hillintään. Kysymykseen oli neljä valmista vastausta ja yksi vaihtoehto, johon vastaaja pystyi kirjaamaan myös oman mielipiteen. 56 % vastanneista oli sitä mieltä, että sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. 24 % oli täysin valistuksen kannalla. 13 % taas oli täysin energiaverotuksen kannalla. 11 %:lla vastaajista oli oma ehdotus energiankasvun hillitsemiseksi. 16 Useissa omissa vastauksissa oli ehdotettu uusiutuvien energiansaantikeinojen ja uusien teknologien kehittämistä. Näitä pitäisi tukea enemmän ja tuoda nämä markkinoille järkevään hintaan kuluttajalle. Samoin valistusta tulisi lisätä ja kertoa uusista trendeistä. Tuotteita täytyisi kehittää entistä vähemmän kuluttaviksi ja ohjata kuluttajien ostotottumuksia verotuksen avulla. Jokainen kuluttaja pystyy energiankulutusta hillitsemään vaikkapa ottamalla yksinkertaisesti sähkölaitteista virrat pois ja turha kulutus pois. Samoin vilauteltiin seuraavia keinoja: ruuhkamaksut, tietullit, tekniikan kehitystä hidastettava niin, ettei aina tarvitsisi hankkia uudet laitteet, kodinkoneiden uusiminen, poistoilman lämmön tehokas talteenotto, verotuksen avulla sähköautojen käytön lisääminen. Myös lisäämällä joukkoliikennevälineiden mahdollisuuksia katsottiin energiankulutuksen vähentäjäksi. Verotus nähtiin ristiriitaisena keinona. Toisten mielestä verotus ohjaisi ihmisiä käyttämään uusia ekotehokkaita innovaatioita, kun taas toisaalta pelättiin verotuksen tuomaa lisäkustannuksia yrittäjille ja elinkeinoelämälle. Poliitikkojen vastaukset erosivat keskiarvosta siinä, että he eivät luottaneet niin paljoa valistukseen. Vihreä liitto uskoo verotuksen tuomaan ohjaukseen kansalaisten kulutustottumuksissa. SDP:n ja Vihreän liiton vastauksen hajosivat useammalle vaihtoehdolle. Keskusta, Vasemmistoliitto ja Kokoomus uskoi pääpainon olevan valistuksessa, mutta verotusta voisi hieman kiristää.
17 Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä? (%) 17 Muu, mikä? 11 Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä 3,5 Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin. 24,4 Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. 56,4 Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää. 12,8 Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä? (%) (Poliitikot) Muu 15,4 Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä 7,7 Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin. 7,7 Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. 53,8 Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää. 15,4
18 Millaisin keinoin energiakulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä (%) (Poliitikot) 18 Muu Vasemmistol iitto Kristillisdem okraatit Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä SDP 16,7 33,3 33,3 33,3 Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin. Kokoomus 83,3 Keskusta 14,3 85,7 Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa. Vihreä liitto 14,3 14,3 14,3 57,1 Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää
19 KANNATATKO KOULUTUKSEN KESKITTÄMISTÄ SUURIIN YKSIKÖIHIN Nykyhallitus on ajamassa linjaa oppilaitosten ja koulutusohjelmien vähentämisessä. Kyselyssä kysyttiin vastaajien kantaa koulutuksen keskittämisestä suuriin yksiköihin. Tätä vastusti 80 % vastaajista. 12 % piti suuntausta hyvänä ja 8 %:lla ei ollut vielä mielipidettä asiasta. 19 Poliitikot kannatti keskiarvoa enemmän koulutuksen keskittämistä. 21 % oli suurten yksiköiden kannattajia. Yksittäisistä puolueista 50 % Kokoomuksen poliitikoista kannatti sitä. Keskusta, Kristillisdemokraatit sekä Vasemmistoliitto vastusti aietta selvästi. Kannatatko koulutuksen keskittämistä suuriin yksiköihin? Eos 8 % Kyllä 12 % En 80 % Kannatatko koulutuksen keskittämistä suuriin yksiköihin? (Poliitikot) Eos 8 % Kyllä 21 % En 71 %
20 Kannatatko koulutuksen keskittämistä suuriin yksiköihin? (Poliitikot) 20 Kyllä En Eos ,3 16,7 33,3 66,7 BRUTTOKANSANKESTÄVYYS Jorma Ollilan johtama Suomen brändityöryhmä on esittänyt, että Suomen tulisi ottaa yleisesti Bruttokansankestävyys-mittari käyttöön, mikä kertoisi Suomessa kulutettujen luonnonvarojen määrän. Kyselyssä kysyttiin, olisiko tämä kannatettava idea. 57 % piti sitä hyvänä ideana ja 7 % huonona. 37 % vastaajista ei osannut antaa mielipidettä. Poliitikoilla oli samansuuntaiset vastaukset. Epävarmoja vastaajia oli vähemmän, mutta kielteisen mielipiteen omaavia enemmän. Puolueista Vasemmistoliitto ja SDP suhtautui nihkeimmin bruttokansankestävyyteen. Onko brändityöryhmän esittämä bruttokansankestävyyden käyttöönotto mielestäsi kannatettava idea? Eos 36 % Kyllä 57 % Ei 7 %
21 Onko brändityöryhmän esittämä bruttokansankestävyyden käyttöönotto mielestäsi kannatettava idea? (Poliitikot) 21 Eos 25 % En 13 % Kyllä 62 % Onko brändityöryhmän esittämä bruttokansankestävyyden käyttöönotto mielestäsi kannatettava idea? (%) (Poliitikot) ,4 28,6 66,7 66,7 33,3 33,3 Kyllä En Eos 1
22 VALITSE KOLME TÄRKEINTÄ TIE- / RATAHANKETTA, MIHIN KÄYTTÄISIN VERORAHOJA 22 Kyselyssä piti myös valita kolme omasta mielestä tärkeintä tie- tai rautatiehanketta, joihin vastaaja olisi valmis käyttämään verorahoja. Nämä hankkeet ovat kaikki suunnittelu-/ajatusasteella ja ovat kustannuksiltaan suurimmasta päästä. Vastaaja sai valita hankkeen, jota piti erittäin tärkeänä, hankkeen, jota piti lähes yhtä tärkeänä sekä hankkeen, jota piti tärkeänä. Nämä lopuksi pisteytettiin niin, että tärkeimmästä sai kolme pistettä, seuraavaksi tärkeästä 2 pistettä ja lopuksi tärkeästä yhden pisteen. ERITTÄIN TÄRKEÄ HANKE Vastaajista erittäin tärkeänä pidettiin Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta (36 %). Seuraavina tulivat valtatien 2 peruskorjaus (Hki-Pori) ja Helsinki Lohja-Forssa-Pori-ratahanketta. Poliitikot kannattivat eniten valtatien 2 peruskorjausta. Puolueiden välillä oli eroja: Vihreät ja Kokoomus pitivät erittäin tärkeänä Pisarataa, Keskusta valtateiden 2 ja 12 peruskorjausta, SDP ja Vasemmistoliitto valtatien 2 peruskorjausta sekä Kristillisdemokraatit valtatien 12 peruskorjausta ja Helsinki-Forssa-Pori-ratahanketta. Erittäin tärkeänä pidettiin (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki - Vaalimaa Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke Riihimäki - Kokemäki ratahanke Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) Seinäjoki - Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 7 5,2 2,3 2,3 2,3 7,6 6,4 5,8 6,4 18,6 35,5
23 Erittäin tärkeänä pidettiin (%) (Poliitikot) 23 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki Vaalimaa 4,2 4,2 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) 8,3 8,3 25,0 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke Riihimäki - Kokemäki ratahanke 4,2 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava 20,8 Seinäjoki-Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen 8,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke 16,7
24 Erittäin tärkeä puoluettain (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 2 E18 Helsinki Vaalimaa; 14,3 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie; 16,7 8 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 16,7 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie; Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 4 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 28,6 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 66,7 5 4 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 5 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 28,6 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 2 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 2 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 16,7 Riihimäki - Kokemäki ratahanke; 33,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 5
25 MILTEI YHTÄ TÄRKEÄ HANKE Vastaajista miltei yhtä erittäin tärkeänä pidettiin Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta (18 %). Seuraavina tulivat valtatien 2 peruskorjaus (Hki-Pori) ja Helsinki Lohja-Forssa-Pori-ratahanke. Tällä kertaa äänet jakaantuivat tasaisemmin kuin tärkeimmässä vaihtoehdossa. 25 Poliitikot pitivät miltei yhtä tärkeänä hankkeina Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta (25 %) ja Seinäjoki-Oulu ratahanketta (17 %). Helsinki-Forssa-Pori ratahanketta miltei yhtä tärkeänä hankkeena pitivät Keskusta, Kokoomus ja Vasemmistoliitto. Kristillidemokraatit kannattivat valtatien 2 peruskorjausta ja Pisararataa, SDP Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanketta ja Vihreä liitto Kehärataa ja Seinäjoki-Oulu ratahanketta miltei yhtä tärkeänä. Miltei yhtä tärkeänä pidettiin (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 9,3 E18 Helsinki - Vaalimaa 4,7 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) 2,3 2,3 2,9 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) 15,1 Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke 12,2 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 3,5 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 10,5 Seinäjoki - Oulu ratahanke 8,7 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 10,5 Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 18
26 Miltei yhtä tärkeänä pidettiin (%) (Poliitikot) 26 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki Vaalimaa 4,2 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 4,2 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke 12,5 12,5 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 4,2 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) Seinäjoki-Oulu ratahanke 12,5 16,7 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) Helsinki Forssa-Pori ratahanke 8,3 25,0
27 Miltei yhtä tärkeä puoluettain (%) Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava E18 Helsinki Vaalimaa; Valtatie 12 Lahden rautatie); 2 16,7 eteläinen kehätie; 14,3 8 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 14,3 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 16,7 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 5 6 Seinäjoki-Oulu ratahanke; 4 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 14,3 Seinäjoki-Oulu ratahanke; Helsinki-Lohja-Forssa-Pori 16,7 ratahanke; 66,7 Riihimäki - Kokemäki ratahanke; 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 10 4 Seinäjoki-Oulu ratahanke; 14,3 2 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 4 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 28,6 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 5 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 33,3 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie); 5
28 TÄRKEÄ HANKE Tärkeinä pidettiin jo hankkeita, jotka sijoittuvat Forssan seudun ulkopuolelle. Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus sekä Helsinki Lohja Forssa Pori-ratahanke sai täsmälleen yhtä paljon ääniä (16 %). Seinäjoki-Oulu-ratahanke sai 13 % äänistä ja Valtatie 2:n peruskorjaus sekä kehärata molemmat 12 %. 28 Poliitikot nostivat tärkeiksi hankkeiksi Helsinki-Lohja-Forssa-Pori-ratahankkeen (21 %), sekä Kehä I:n pullonkaulojen korjaukset, valtatie 12 peruskorjauksen sekä Seinäjoki-Oulu ratahankkeen (kaikki 13 %) Tärkeänä pidettiin (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki - Vaalimaa Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke Riihimäki - Kokemäki ratahanke Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) Seinäjoki - Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 1,7 2,3 5,2 5,8 7 4,7 5,2 11,6 11,6 13,4 15,7 15,7
29 29 Tärkeänä pidettiin (%) (Poliitikot) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 12,5 E18 Helsinki Vaalimaa 8,3 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 4,2 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) 12,5 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) 4,2 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke 20,8 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 8,3 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 4,2 Seinäjoki-Oulu ratahanke 12,5 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 8,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke 4,2
30 Tärkeä puoluettain (%) Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 2 E18 Helsinki Vaalimaa; 14,3 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 16,7 8 6 E18 Helsinki Vaalimaa; 2 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie; 14,3 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 14,3 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 16,7 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus; 33,3 Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola); 5 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 2 Riihimäki - Kokemäki ratahanke; 28,6 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori); 33,3 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 10 4 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke; 5 2 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava Kehärata rautatie); 14,3 (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys); 4 Seinäjoki-Oulu ratahanke; Seinäjoki-Oulu ratahanke; 16,7 14,3 Helsinki Forssa-Pori ratahanke; 33,3 Seinäjoki-Oulu ratahanke; 5
31 YHTEISPISTEET 31 Annetut äänet pisteytettiin seuraavasti: erittäin tärkeänä pidetty ääni antoi 3 pistettä, miltei yhtä tärkeä 2 pistettä ja tärkeä yhden pisteen. Näin saatiin lopullinen järjestys. Forssan seudun hankkeet saivat vastaosan pisteistä. Näistä Helsinki-Forssa-Pori-ratahanke erottui ylivoimaisesti muista. Tämän jälkeen tuli Valtatie 2:n peruskorjaus. Forssan seudun ulkopuolisista hankkeista Kehä I:n pullonkaulojen korjaus sai kannatusta. Poliitikkojen äänet jakaantuivat tasan valtatien 2 peruskorjauksen ja Helsinki-Forssa-Pori ratahankkeen kesken. Pisararata nähtiin kolmanneksi tärkeimmäksi yhteispisteissä Tie- ja rautiehankkeiden kannatus (yhteispisteet) Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) Riihimäki - Kokemäki ratahanke Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) E18 Helsinki - Vaalimaa Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava Seinäjoki - Oulu ratahanke Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) Helsinki-Forssa-Pori ratahanke Pisteytys: 3p = Erittäin tärkeä 2p = Miltei yhtä tärkeä 1p = Tärkeä
32 Tie- ja rautiehankkeiden kannatus, poliitikot (yhteispisteet) 32 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori-Nousiainen-Raisio) 0 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus E18 Helsinki Vaalimaa Riihimäki - Kokemäki ratahanke Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Pisteytys: 3p = Erittäin tärkeä 2p = Miltei yhtä tärkeä 1p = Tärkeä Valtatie 12:n peruskorjaus (Lahti-Kouvola) 9 Helsinki-Lohja-Forssa-Pori ratahanke 11 Seinäjoki-Oulu ratahanke 11 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen 12 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava 22 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki Pori) 25 Helsinki Forssa-Pori ratahanke
33 YHTEISPISTEET (KAIKKI VASTAUKSET) 1 Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 254 pistettä 2 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) 168 pistettä 3 Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke 108 pistettä 4 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 95 pistettä 5 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 89 pistettä 6 Seinäjoki - Oulu ratahanke 83 pistettä 7 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 77 pistettä 8 E18 Helsinki - Vaalimaa 52 pistettä 9 Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) 30 pistettä 10 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 27 pistettä 11 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori - Nousiainen - Raisio) 25 pistettä 12 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 24 pistettä 33 YHTEISPISTEET (POLIITIKOT) 1 Valtatien 2:n peruskorjaus (Hki-Pori) 25 pistettä 1 Helsinki-Forssa-Pori ratahanke 25 pistettä 3 Pisararata (Helsingin kantakaupungin alittava rautatie) 22 pistettä 4 Kehärata (Pääkaupunkiseudun poikittainen ratayhteys) 12 pistettä 5 Seinäjoki - Oulu ratahanke 11 pistettä 5 Helsinki - Lohja - Forssa - Pori - ratahanke 11 pistettä 7 Valtatien 12:n peruskorjaus (Lahti - Kouvola) 9 pistettä 7 Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 9 pistettä 9 Riihimäki - Kokemäki ratahanke 7 pistettä 9 E18 Helsinki - Vaalimaa 7 pistettä 11 Kehä I:n pullonkaulojen peruskorjaus 6 pistettä 12 Valtatie 8:n peruskorjaus (Pori Nousiainen- Raisio) 0 pistettä
Alkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotMaailman laajin selvitys
Maailman laajin selvitys Vastaajien tiedot: Vastaajien sukupuoli 1. Mies, 157529 kpl 2. Nainen, 145831 kpl Vastaajien ikä 1. alle 10 vuotta, 416 kpl 2. 10-15 vuotta, 4945 kpl 3. 16-20 vuotta, 28828 kpl
LisätiedotKUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014
KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 Kysely lähti yhteensä 9826 vastaajalle. 8101 kunnanvaltuutetulle 276 kunnasta 1725 johtavalle viranhaltijalle 303 kunnasta Kyselyyn vastasi 2363 vastaajaa 288 kunnasta Vastausprosentti
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotOn parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja
Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Mitä mieltä olet seuraavista oman kuntasi päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väittämistä? Arvioi väittämiä asteikolla
LisätiedotValmiudet sote- ja maakuntauudistukseen
KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutettukysely 2018: Valmiudet sote- ja maakuntauudistukseen 25.8.2018 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Valmiudet ryhtyä toteuttamaan kaavailtua soteja maakuntauudistusta
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotÄänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros
Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343
LisätiedotKysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.
28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä
LisätiedotIndeksitalo tutkimus
Indeksitalo 2018- tutkimus Indeksitalon ominaisuudet Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2 Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotMahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.
Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotSeurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista
Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista Vaalikoneeseen vastanneet, seurakuntavaaleissa 2018 valituiksi tulleet Valituiksi tulleista 3797 henkilöä
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotARTTU-Kuntalaiskysely 2011
Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotKaksi viidestä vähentäisi puolueita
Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
LisätiedotKysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista
Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista Aula Research Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Kyselytutkimuksen otos kerättiin
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin
Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus
LisätiedotKUNTARATING TOP 20 EPSI RATING FINLAND 2016 Indeksi 0-100
EPSI Rating 2016 Päivämäärä: 27-03-2017 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotKokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä
TUTKIMUSOSIO kyvykkäin puolue SDP ja kolmen kärjessä 1 Kansalaisten mielestä kyvykkäin puolue valtakunnallisissa asioissa eduskunnassa on kokoomus ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotKuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)
Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Deloitten toteuttama selvitys (018) Selvityksen kohteena 50 suurinta kuntaa, jotka kattavat 70 % Suomen väestöstä Rovaniemi Tornio Kemi 30% 1 pienintä kuntaa,
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotKUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä
KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotMitkä puolueet maan hallitukseen?
Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotEurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
LisätiedotAJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN
14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä
LisätiedotRajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011
Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi
LisätiedotYritys- ja innovaatioympäristöselvitys
Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle
LisätiedotPuolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla
Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)
LisätiedotIlmastobarometri 2015
Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita
Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotTehtävä 1: Veroprosentti
Tehtävä 1: Veroprosentti Veroprosentti määräytyy tulojen perusteella. Osoitteessa https://www.veronmaksajat.fi/luvut/laskelmat/palkansaajan-veroprosentit/ on kuvattuna palkansaajan veroprosenttitaulukko.
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotVaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80
Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät
LisätiedotMaankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste
Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri 2018 lyhyt kooste 26.10.2018 Sisältö Mikä on MAL-barometri: tausta ja toteutus (kalvot 3-6) Asukkaiden ja luottamushenkilöiden kulkutavat (kalvot 7-9)
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotKyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.
Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien
LisätiedotEspoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9
Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotSeutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2
Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi
Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotTietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista
Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom
LisätiedotNoin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus
Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja
LisätiedotKUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat
KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin
LisätiedotJakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019
Kirje SM1811001 1 (1) 00.00.01.00.01 SMDno-2018-784 23.04.2018 Jakelun mukaan Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; 1.5.2018 voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna
LisätiedotLiittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi
Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%
LisätiedotUUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS
UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS Yksityisasiakkaat p. 010 414 00 asiakkaat p. 010 414 0666 ma 31.12.2012 Uudenvuodenaatto 7-20 ti 1.1.2013 Uudenvuodenpäivä 7-20 LÄÄKÄRIKESKUKSET (MUU SUOMI) HYVINKÄÄ
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotKuntavaalikysely Jyty
Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen
Lisätiedot