Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla."

Transkriptio

1 Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje Tämä teknisluonteinen dokumentti kuvaa sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisen erityispiirteet. Ohjetta päivitetään sitä mukaa kuin tiedot parhaista käytänteistä tarkentuvat. Ylioppilastutkintolautakunta toivoo lukioilta kysymyksiä ja kommentteja. Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla. Sisällys Johdanto Ohje on luonnos Uudet yhteistyökumppanit Yhteenveto koejärjestelyistä Valmisteluvaihe Koetilan järjestelyt tiivistetysti Keskeiset tekniset uhkat ja niihin varautuminen tiivistetysti Tietoliikenne Sähkönsyöttö Päätelaitteet Päätelaitteiden lisälaitteet Koetilan palvelimet Kokeen suorittaminen erillisessä tilassa Kurssikokeiden järjestäminen Ennen koetta Koetilojen kalustus Koetilan tietotekniikan rakentaminen ja testaus Kokelaan välineiden tarkistus Muut sähköisen kokeen edellyttämät välineet koetilassa tuntia ennen kokeen alkua Kokeen aikana Toimenpiteet kokeen alussa Valvojien toiminta kokeen aikana Poikkeustilanteisiin reagointi Kokelaan poistuessa Kokeen jälkeen Toimenpiteet välittömästi kokeen jälkeen Koetilan tietotekniikan purkaminen Kokeessa käytettyjen USB-muistien käsittely Kokeen aikana syntyneiden paperiasiakirjojen käsittely Sanasto ja lyhenteet Lähteet

2 2

3 1 Johdanto Ylioppilaskokeen sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina Uudistuksen tavoitteena on vastata entistä paremmin nuorten tuleviin osaamistarpeisiin jatko-opinnoissa ja työelämässä. Sähköistäminen antaa tehtävänlaatijoille mahdollisuudet tehdä entistä monipuolisempia tehtäviä ja myös kokelailla on mahdollisuus näyttää laaja-alaisesti osaamistaan. Tärkeimmät asiat eivät kuitenkaan muutu: koe on jatkossakin luotettava osaamisen mittari, jossa menestymiseen jokaisella kokelaalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Jatkossakin kokeen järjestäminen on ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) ja lukioiden suuri yhteinen ponnistus. Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä ( /672) toteaa 3 :ssä yksiselitteisesti tutkinnon ja kokeen järjestämisvastuun oppilaitoksissa kuuluvan rehtorille. Kuten ennenkin, myös sähköisen ylioppilaskokeen onnistuneet järjestelyt vaativat laajan työryhmän yhteistyötä. Tämä dokumentti kuvailee sähköiseen ylioppilastutkinnon kokeisiin liittyvät käytännön järjestelyt. Ohje on tarkoitettu koetapahtuman toteuttamiseen osallistuville henkilöille, joita voivat olla ainakin seuraavat: rehtorit ja koulusihteerit tilahallinnon edustajat (esim. sähköasennukset) tietohallinnon ja/tai tietotekniikkapalvelujen toimittajat (esim. päätelaitteet, palvelimet, verkot) koetilan kalustamisesta vastaavat (esim. vahtimestarit, opettajat, koulun ulkopuoliset avustajat) kokeen valvojat (esim. rehtorit, opettajat). Näissä yksityiskohtaisissa ohjeissa käsitellään nimenomaan sähköisen ylioppilaskokeen järjestämistä. Tammikuussa 2015 julkaistun kurssikoejärjestelmän vaatimat järjestelyt ovat paljon kevyemmät (ks. kohta 2.9). Koska ohjeessa kuvataan koetilojen sähkö- ja tietoteknistä toteutusta, on tekstissä runsaasti ammattisanastoa ja lyhenteitä (esim. varakäyntiaika, DHCP-palvelin). Näitä ammattisanoja ja lyhenteitä on linkitetty sanastoon (ks. kohta 2.9). 1.1 Ohje on luonnos Tämä dokumentti on luonnos, jonka tavoitteena on helpottaa sähköisen ylioppilaskokeen valmisteluja lukioissa. Osa kokeen järjestämiseen liittyvistä yksityiskohdista on varsin hyvin tiedossa, ja ne on osin jo toteutettukin lukioissa. Niiden kuvaaminen auttaa koejärjestelyjen suunnittelua ja toteutusta. Erityisen selkeitä ovat kokeen teknisiin järjestelyihin (sähköasennukset, tietoliikenne) liittyvät asiat. Osa yksityiskohdista ei ole vielä tiedossa. Nämä voivat liittyä toimintaprosesseihin, joita on helpompi muuttaa myöhemmin kuin rakenteellisia seikkoja. Parhaat ratkaisut löytyvät käytännön kokemuksen kautta, ja näitä kokemuksia lukiot tulevat saamaan sähköisistä kurssikokeista ja ylioppilaskokeen kenttätestauksista. Siksi järjestämisohjetta tullaan täydentämään kokemuksen karttuessa. 3

4 Osa dokumentista saattaa myöhemmin tulla osaksi ylioppilaskokeen yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Osa dokumentista on tarkoitettu antamaan ideoita käytännön järjestelyiden toteuttamiseksi. Tällaiset osat on kirjoitettu kursiivilla ja sisennetty. Dokumentissa voidaan myös mainita kirjoitushetkellä puuttuvasta ohjeistuksesta. On siis tiedossa, että asiaan on tulossa lisätietoa myöhemmin. Tällaiset osat on kirjoitettu kursiivilla ilman sisennystä. Toivomme lukioiden kommentoivan järjestämisohjetta jatkuvasti sisältöehdotuksin ja kysymyksin sähköpostitse: Uusin versio tästä ohjeesta on aina ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla. 1.2 Uudet yhteistyökumppanit Sähköisen kokeen valmistelut vaativat yhteistyötä tilahallinnon ja tietohallinnon tai tietotekniikkapalvelujen toimittajien kanssa. Tilahallinnon tehtävänä on järjestää kokeen suoritukseen tarvittavat kiinteät tekniset järjestelyt koetiloissa. Nämä tarkoittavat yleensä sähköasennusten suunnittelua ja asennusta. Tilahallinnon osalta projekti päättyy, kun koetilat on varustettu ohjeiden mukaisesti. Tietohallinnon tehtävänä on järjestää kokeen suoritukseen tarvittavat päätelaitteet, palvelinlaitteet ja tietoliikenneyhteydet. Suunnitteluvaiheessa rooli on vahva erityisesti päätelaitteisiin liittyvien linjausten muodostamisessa ja koejärjestelyjen suunnittelussa. Tilanteesta riippuen oman koulun tietotekniikkatuki voi kouluttaa koulun opettajan (tai osan opettajista) tekemään koejärjestelyt. YTL:n tavoitteena on aikaansaada sähköinen ylioppilaskoe, joka ei vaadi tietotekniikkatoimialan jatkuvaa tukea. Myös tilahallinnolta vaadittava työpanos vähenee oleellisesti koetilojen valmisteluvaiheen (ks. kohta 2) jälkeen. 1.3 Yhteenveto koejärjestelyistä Sähköisen kokeen koejärjestelyt voi jakaa valmisteluvaiheeseen ja jokaisella tutkintokerralla ja koepäivänä toistuviin vaiheisiin. Valmisteluvaiheessa: Valitaan sähköisessä ylioppilaskokeessa käytettävät tilat (ml. erityisjärjestelyissä tarvittavat tilat). Suunnitellaan ja toteutetaan näiden tilojen sähkötekniset ratkaisut (sähkönsyöttö, akkuvarmistettu sähkönsyöttö eli UPS-varmistus, tietoliikenne). Laaditaan lukion linjaus kokelaan käyttämistä päätelaitteista (kokelaiden vai lukion). Ennen koetta: Varmistetaan, että kokelaat osaavat käynnistää omat päätelaitteensa USB-muistilta. Varmistetaan, että kokelaiden käyttämät päätelaitteet liittyvät tutkintoverkkoon ja että päätelaitteissa on toimivat kuulokkeet. Kalustetaan koetilat. 4

5 Rakennetaan ja testataan koetilan ja erityisjärjestelyissä tarvittavien tilojen verkko. Testataan koetilan palvelimet ja valvontakonsolit. Rehtori lataa salatun koetehtäväpaketin (12 24 tuntia ennen koetta). Salattu koetehtäväpaketti sijoitetaan koetilan palvelimille. Kokelaille jaetaan päätelaitteen USB-muistit. Kokeen aikana: Rehtori avaa koetehtävien salauksen koetilan palvelimilla. Valvojat tunnistavat kokelaat. Kokelaat suorittavat kokeen. Valvojat seuraavat kokeen edistymistä koetilassa ja valvontakonsolilta. Valvojat ylläpitävät sähköistä tai paperista valvontapöytäkirjaa. Valvojat reagoivat poikkeustilanteisiin. Kokeen jälkeen: Valvojat keräävät kokelailta päätelaitteen USB-muistit. Kokeessa syntynyt sähköinen aineisto siirtyy tai siirretään YTL:lle. Päätelaitteen USB-muistit käsitellään myöhemmin ohjeistettavalla tavalla. Koetilan verkko puretaan. Arvostelu alkaa YTL:n arvostelupalvelussa. 5

6 2 Valmisteluvaihe 2.1 Koetilan järjestelyt tiivistetysti Sähköisessä ylioppilaskokeessa jokaisella kokelaalla on käytössään päätelaite, joka käynnistetään YTL:n toimittamalta USB-muistilta. Jokainen päätelaite voidaan liittää sähköverkkoon ja koetilan verkon kautta koetilassa oleviin palvelimiin. Koetilan palvelimet käynnistetään YTL:n toimittamalta USB-muistilta. Kaikki kokelaan kokeen aikana tarvitsema aineisto on joko koetilan palvelimilla tai kokelaan päätelaitteella. Kokelaan päätelaitteelta ei pääse muualla sijaitseviin sähköisiin resursseihin (esim. internetissä tai päätelaitteen kovalevyllä sijaitseviin aineistoihin). Koetilan palvelimet ovat kahden erillisen tietokoneen (noodin) muodostama kokonaisuus. Tällä kahdentamisella varaudutaan mahdollisiin laitteistovikoihin kokeen aikana. Noodeissa on identtinen ohjelmisto. Tietokoneet kopioivat toisilleen niille tulleen aineiston, jolloin toisen koneen rikkoutuessa koetta voidaan jatkaa häiriöttä toisen varassa. Koetilan palvelimet ovat yhteydessä koetilan verkkoon ja internetiin. Voi myös olla, että noodit ovat tietoliikenneyhteydessä suoraan keskenään. YTL:n palvelin Tutkintoverkko Ulkoverkkoyhteys KTP Noodi 1 Noodi 2 kytkin Kuvio 1. Yksinkertaistettu kaavakuva tutkintoverkon tietoliikennejärjestelyistä. Koetilan sähkötekninen rakenne on kuvattu tilaohjeessa. Koetilan sähkönsyöttö on jaettu kahteen alueeseen: Akkuvarmennettuun sähkönsyöttöön on liitetty koetilan palvelimet ja 6

7 tietoliikennelaitteet. Jos koetilan sähkönsyöttö katkeaa, nämä laitteet toimivat UPSlaitteiden virran avulla. Varakäyntiajan on oltava vähintään 15 minuuttia. Varmistamattomaan sähkönsyöttöön on liitetty kokelaiden päätelaitteet. Jos koetilan sähkönsyöttö katkeaa, nämä laitteet toimivat päätelaitteiden oman akun avulla. Sekä akkuvarmennettu että varmistamaton sähkönsyöttö on mitoitettava tilaohjeen mukaisesti. Rehtori lataa kokeessa tarvittavan aineiston salatussa tiedostossa YTL:ltä. Vielä ei tiedetä, kuinka monta tuntia ennen kokeen alkua aineisto on ladattavissa tai miten aineisto tuodaan koetilan palvelimille. Samoin salauksen purkamiseen tarvittavan avaimen toimitustapa on vielä ratkaisematta. Kokelaiden vastaukset ja muu kokeen aikana syntyvä aineisto siirtyvät koetilan palvelimilta YTL:lle internetin välityksellä. Toisin sanoen kokeen päätyttyä aineisto siirtyy automaattisesti lukiosta pois. Jos internetyhteys ei ole käytettävissä, voi salatun aineistopaketin ladata koetilan palvelimelta esimerkiksi USB-muistille ja siirtää sen YTL:lle jotain muuta yhteyttä käyttäen. Rehtori voi käyttää vaikkapa omaa kannettavaansa ja mobiilidatayhteyttä tietojen siirtoon. 2.2 Keskeiset tekniset uhkat ja niihin varautuminen tiivistetysti Sähköisiä ylioppilaskokeita suoritetaan yli 400 suorituspaikassa noin päätelaitteella. Teknisiä ongelmia tulee väistämättä, ja niihin on kyettävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Lukioiden käytettävissä ei ole eri alojen asiantuntijoita, joten kokeen valvojien tulee pystyä tekemään ohjeistetut toimenpiteet. Keskeiset tekniset uhkat on tunnistettu ja niihin varautuminen on suunniteltu seuraavasti: Sähkönsyötön katkeamiseen varaudutaan usealla tasolla. Keskeiset järjestelmät on akkuvarmistettu, ja myös päätelaitteisiin suositellaan akkua. Järjestelmä tallentaa kokelaan vastaukset automaattisesti, jolloin päätelaitteen yllätyksellinen sammuttaminen ei kadota kokelaan vastauksia. Yksittäisiin päätelaiteongelmiin varaudutaan varapäätelaitteilla, joiden järjestäminen on lukion vastuulla. Yksittäisiin tietoliikenneongelmiin varaudutaan varapaikoilla koetilassa. Koetilan palvelimien vikaantumiseen varaudutaan toteuttamalla palvelin kahdesta noodista koostuvalla vikasietoisella kokonaisuudella. Kokeen aikana tehtävät toimenpiteet on dokumentoitu kohdassa 4.3. Nykyisistä järjestelyistä poiketen sähköisen ylioppilaskokeen koetilalle ei tarvita varatilaa. Jos koetta ei voida suorittaa varsinaisessa koetilassa koepäivän aikana loppuun, käytetään varakoepäivää. Jos koetila tuhoutuu tutkintokerran aikana käyttökelvottomaksi eikä keskeytynyttä tai peruuntunutta koetta voida suorittaa varakoepäivänä kyseisessä suorituspaikassa, kokelaat pyritään sijoittamaan muihin suorituspaikkoihin. Useamman kuin yhden suorituspaikan varustelu ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista. On myös epäuskottavaa, että kokeen valvojat pystyisivät siirtämään kokelaat päätelaitteineen toiseen koetilaan kesken kokeen. 7

8 2.3 Tietoliikenne Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisessä tarvitaan kaksi verkkoyhteyttä: Tutkintoverkko on suljettu paikallisverkko (LAN), jonka verkkoasetukset jakaa koetilan palvelin. Tutkintoverkko rakennetaan Ethernet-kaapeleilla. YTL:n erityisluvalla verkon voi rakentaa myös WLAN-tukiasemilla. Tutkintoverkon laitteiden on oltava UPSvarmistettuja. Ulkoyhteyttä käyttää koetilan palvelin. Yhteyttä käytetään kokeessa syntyvien aineistojen siirtämiseen koetilan palvelimelta YTL:n verkkopalveluun. Ulkoyhteyden tilapäiseen katkeamiseen on varauduttu, joten ulkoyhteyteen käytettävien laitteiden (esim. kytkimet, reitittimet) ei tarvitse olla akkuvarmistettuja eikä verkkoyhteyden tarvitse olla kahdennettu Ulkoyhteys Ulkoyhteyden on oltava pääsyltään rajoittamaton internetyhteys. Yhteyden nopeuden on oltava vähintään 1 Mbit/s, koska hitaammilla yhteyksillä kokeessa syntyvien aineistojen välitys vie liiaksi aikaa. Yhteys on tuotava Ethernet-kaapelein koetilan palvelimelle, jotta yhteys toimisi luotettavasti pitkienkin liikenteettömien jaksojen jälkeen. Koska koetilan palvelin koostuu kahdesta noodista, on palvelimen sijaintipaikassa oltava kaksi ulkoverkon Ethernet-pistorasiaa tai ulkoverkkoon liitetty kytkin palvelimen noodien käyttöön. Yhteyden tärkein käyttötarkoitus on kokeessa syntyvien aineistojen siirtäminen koetilan palvelimelta YTL:lle. Aineisto koostuu ainakin koesuorituksista, valvontapöytäkirjoista sekä erilaisesta teknisestä valvontatiedosta. Vielä ei tiedetä, kuinka suurista tietomääristä on kyse. Valvontatiedot voivat olla laajojakin (esim. useita kymmeniä megatavuja ta kohden). Suunniteltu siirtyminen suulliseen kielikokeeseen kasvattaa myös koesuoritusten kokoa, kun aineiston joukossa on äänitiedostoja. Yhteyttä voidaan mahdollisesti käyttää myös koetilan palvelimien etähallintaan kokeen aikana. Etähallinnalla YTL:n asiantuntijat voisivat ottaa koetilan palvelimiin yhteyden palvelimien ollessa käynnissä. Yhteys tulee perustumaan koetilan palvelimen avaamaan yhteyteen. Koetilan palvelimelle ei tarvita julkisessa internetissä olevaa IP-osoitetta tai internetin suunnasta avoimia portteja. Tyypillisesti lukioissa on käytössä kahdentasoisia verkkoja: Hallintoon käytettäviin verkkoihin saa yleensä liittää vain verkon haltijan (esim. kunnan tietohallinnon) ylläpitämiä työasemia. Vierailijaverkot ovat käytössä koulun opiskelijoille ja vieraille. Niihin kytkeytyminen saattaa edellyttää tunnistautumista esim. selaimen avulla. YTL:n näkökulmasta koetilan palvelimen sijoittamien hallintoverkkoon on paras ratkaisu, koska silloin palvelin on vierailijaverkkoa paremmin suojassa sivullisten yhteydenotoilta. Tietohallinnon linjaukset voivat estää sijoittamisen hallintoverkkoon, koska periaatteessa koetilan palvelimen ohjelmisto on YTL:n eikä tietohallinnon hallinnassa. YTL selostaa mielellään koetilan palvelimien rakennetta ja tietoturvaominaisuuksia tietohallinnoille, jotta palvelimet voitaisiin sijoittaa mahdollisimman turvalliseen verkkosegmenttiin. 8

9 Vierailijaverkko on myös mahdollinen koetilan palvelimen sijoituspaikka, kunhan verkko ei edellytä selaimen kautta tapahtuvaa tunnistautumista. Avatulla yhteydellä ei myöskään saa olla vanhenemisaikaa (esim. enintään kahden tunnin yhteys). Koetilan palvelin on suojattu ulkoverkon puolelta palomuurilla ja yhteydet koetilan palvelimen ja YTL:n välillä on salattu. Tiedonsiirto sietää tilapäisiä katkoja (esim. suuret vaihtelut kaistanleveydessä). Jos kumpikaan edellä kuvatuista ratkaisuista ei ole mahdollinen, on koetilan palvelimelle järjestettävä tilapäinen verkkoyhteys esim. erillisen ADSL:n tai erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa jopa mobiilidatan avulla. KTP:n ulkoverkkoyhteyden voi asettaa hakemaan verkkoasetukset DHCP-palvelimelta, tai ne voi syöttää palvelimille käsin Tutkintoverkko Ethernetillä Tutkintoverkko rakennetaan Ethernetillä eli verkkojohtoihin perustuvalla tekniikalla, ellei lukio ole hakenut YTL:ltä lupaa käyttää langatonta verkkoa (WLAN). Tutkintoverkon suunnittelu on tärkeää, koska hyvä suunnittelu säästää rakentamiseen käytettävää aikaa. Suunnittelussa on huomioitava myös erityisjärjestelypäätöksellä erillisissä koetiloissa kokeensa suorittavat kokelaat. Tutkintoverkkoja on yksi tai useampia lukiota kohden, ja jokaisessa tutkintoverkossa on oltava yksi kahdesta noodista koostuva koetilan palvelin. Jos kaikki kokelaat suorittavat kokeen yhdessä koetilassa, on verkon suunnittelu helppoa. Tilaan varataan paikka koetilan palvelimelle ja rakennetaan verkko kytkimien kautta niin että se ulottuu jokaisen kokelaan työpisteeseen. Lähes aina kokelaiden joukossa on kuitenkin myös erityisjärjestelypäätöksen saaneita, erillistä koetilaa vaativia kokelaita. Erillisten koetilojen tietoliikenteen järjestämiseen on kaksi vaihtoehtoa: Erillisiin tiloihin perustetaan omat tutkintoverkkonsa, joissa jokaisessa on oma kahdesta noodista koostuva koetilan palvelimensa (ks. kuvio 2). Erillisissä tiloissa työskentelevien kokelaiden päätelaitteet liitetään Ethernetkaapelein pääsalin tutkintoverkkoon (ks. kuvio 3). 9

10 YTL:n palvelin Pienempi koetila KTP Isompi koetila KTP Erillinen koetila KTP kytkin kytkin kytkin kytkin Kuvio 2. Tässä esimerkissä jokaisessa koetilassa on oma tutkintoverkkonsa ja koetilan palvelimensa. Koetilojen välisiä verkkoyhteyksiä ei tarvita. YTL:n palvelin Pienempi koetila Isompi koetila Erillinen koetila KTP kytkin kytkin kytkin kytkin kytkin Kuvio 3. Tässä esimerkissä kiinteistön kaikki koetilat ovat samassa tutkintoverkossa. Lukiossa on vain yksi koetilan palvelin. Jos tutkintoverkkoa reititetään rakennuksen kiinteän kaapeloinnin ja kytkinten välityksellä, on varmistettava, että tutkintoverkko ei yhdisty rakennuksen muihin verkkoihin. Tämä voidaan tehdä käyttämällä olemassa olevissa kytkimissä tutkintoverkolle omaa VLANiaan tai reitittämällä tutkintoverkko ristiinkytkentätilojen lävitse omalla kytkimellään. Verkkotopologiaa suunniteltaessa on muistettava, että kaikissa tutkintoverkon verkkolaitteissa on oltava akkuvarmistus varakäyntiajan mukaisesti. Vaatimus akkuvarmistuksesta koskee siis 10

11 myös niitä mahdollisia ristiinkytkentätilojen olemassa olevia kytkimiä, joiden lävitse tutkintoverkko kulkee. YTL:n palvelin Pienempi koetila Isompi koetila Erillinen koetila kytkin Kytkin RKT-tilassa KTP kytkin Kytkin RKT-tilassa Kuvio 4. Esimerkki tietoliikennejärjestelyistä. Punaisella pohjalla olevissa laitteissa on oltava akkuvarmistus. Jos verkkoliikenne kulkee RKT-kaapeissa olevien kytkinten läpi, on nämäkin kytkimet akkuvarmistettava. Sinisellä pohjalla olevat päätelaitteet on varustettu omalla akullaan. Näihin ei tarvita akkuvarmistusta. Ulkoverkkoyhteyttä ei tarvitse akkuvarmistaa. Jos RKT-tilassa olevien kytkimien akkuvarmistus tuntuu raskaalta toimenpiteeltä, saattaa pienten PoE-kytkinten käyttö olla hyvä vaihtoehto. Jos varsinaisen koetilan ja erillisen tilan välillä on yksi kytkin, voi UPS sijaita isommassa koetilassa. UPS syöttää virtaa PoE-injektorille tai PoE-kytkimelle, joka syöttää Ethernetin yli virtaa ristiinkytkentätilassa olevalle PoEpikkukytkimelle. Erillisissä tiloissa ei tarvita lainkaan UPS-laitteita. Isompi koetila UPS Erillinen koetila KTP kytkin PoE PoE-kytkin RKT-tilassa Kuvio 5. RKT-tilassa oleva UPS on korvattu Ethernet-kaapeliin sijoitetulla PoE-injektorilla, joka syöttää akkuvarmistettua virtaa (punainen katkoviiva) koetilasta RKT-tilassa olevalle kytkimelle Ethernet-kaapelin (musta viiva) kautta. Vaihtoehtoisesti koetilan kytkin voisi olla PoE-osaava, jolloin erillistä PoE-injektoria ei tarvittaisi. 11

12 Tutkintoverkon ei tarvitse olla kahdennettu. Lukion käytössä on oltava varalaitteita siten, että kokeen aikana mikä tahansa verkon rakentamiseen käytetty rikkoutunut yksi komponentti voidaan vaihtaa toimivaan. Vaihdon on tapahduttava alle 60 minuutissa vian havaitsemisesta. Tutkintoverkon tiedonsiirtonopeuden tulee olla Mbit/s (1 Gbit/s) koko verkon alueella. Ensimmäisillä koekerroilla tätä kapasiteettia ei käytetä, mutta koska kyse on pitkäaikaisesta investoinnista, on laajenevaan tiedonsiirtomäärään hyvä varautua hankinnassa. Verkkokaapeleina on syytä käyttää suojattua kaapelia (STP), jos kaapelit yhdistetään esim. kaapelikouruilla tai nippusiteillä tiukoiksi johtonipuiksi. Muussa tapauksessa suojaamaton kaapeli (UTP) riittää. Gigabitin verkossa on käytettävä vähintään CAT-5E-tason kaapelia. Tutkintoverkon laitteet on säilytettävä valvonnan alaisuudessa tai lukituissa tiloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kytkimet ovat joko lukituissa ristiinkytkentä- tai muissa tiloissa tai kaapeissa tai kokeen aikana kokeen valvojien valvonnassa. Jos koetilassa on lukitsemattomia laitteita, koko koetilan on oltava lukittuna tutkintoverkon rakentamisen jälkeen kokeen alkuun saakka. Yksityiskohtaiset ohjeet kytkinten konfiguroinnista toimitetaan myöhemmin Tutkintoverkko WLANilla Langattoman WLAN-verkon käyttäminen osana tutkintoverkkoa on mahdollista vain, jos lukio on saanut siihen luvan YTL:ltä. Tällöin lukio voi rakentaa tutkintoverkon WLANia käyttäen niihin tiloihin, joihin se on hakenut luvan. Samoissa tiloissa voi olla myös Ethernetillä rakennettu tutkintoverkko, jota osa kokelaista käyttää. Ennen luvan hakemista lukion on arvioitava itse ne koetilat, joissa langatonta tutkintoverkkoa aiotaan käyttää. Arviointia varten YTL on laatinut erillisen arviointiohjeen (ks. WLAN-ohje). WLAN-verkon rakentamiseen pätevät samat linjaukset kuin Ethernet-verkon rakentamiseen. Kaikki verkkolaitteet, myös WLAN-tukiasemat ja mahdolliset niitä ohjaavat kontrollerit, on sijoitettava akkuvarmistettuun virransyöttöön. Langattoman verkon laitteita koskevat fyysistä tietoturvaa koskevat määräykset. Laitteiden on oltava joko lukituissa tai valvotuissa tiloissa. WLAN-verkon laitteet voidaan sijoittaa sivullisten saavuttamattomiin myös kiinnittämällä ne riittävän ylös, jolloin ei vaadita laitteiden sijoittamista lukittuun tilaan. Ethernet-verkon varalaitteita koskeva vaatimus koskee myös WLAN-verkkoa lukuun ottamatta mahdollista kontrolleria. WLAN-tekniikkaan perustuvan tutkintoverkon rakentamisluvan hakemiseen on oma erillinen ohjeensa (ks. WLAN-ohje). 2.4 Sähkönsyöttö YTL on antanut koetilojen sähkösuunnittelusta kattavat ohjeet dokumentissa Ohje sähköisen ylioppilaskokeen koetilojen sähkösuunnitteluun (ks. tilaohje). Dokumentissa ja sen liitteissä kuvataan sähkönsyötön periaatteet. Ohjeen noudattaminen on erittäin tärkeää paitsi kokelaiden turvallisuuden myös sähkön riittävyyden näkökulmasta. Akkuvarmennuksen tulee kattaa koetilan palvelimen molemmat noodit ja tutkintoverkon 12

13 verkkolaitteet (sekä Ethernet että mahdollinen WLAN). Varakäyntiaika on vähintään 15 minuuttia. Kokelaiden päätelaitteita ei tarvitse akkuvarmistaa, koska niissä on omat akut. Akkuvarmennuksen turvin voidaan ylittää lyhyet sähkönsyötön häiriöt ilman eri toimenpiteitä. Häiriön pitkittyessä koetilan palvelimet ja päätelaitteet voidaan sammuttaa hallitusti, jotta palvelimille tallennettuja tietoja ei katoa. Lukio voi halutessaan varautua myös pidempiin varakäyntiaikoihin. Varakäyntiaikoja suunniteltaessa on hyvä muistaa, että kokeen suoritus vaatii yleensä myös valaistuksen (koetilat, käytävät, vessat). Kaupunkialueella ja muilla maakaapeloiduilla alueilla tyypilliset sähkönsyötön häiriöt kestävät joitakin sekunteja. Jos sähkökatkot alueella ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, voi lukio halutessaan varautua sähkönsyöttöön myös varavoimanlähteen (generaattorin) avulla. Muutamassa lukiossa on suunniteltu mahdollisuus syöttää virtaa koulun pihalle tuotavasta generaattorista. Koepäivinä generaattori on esim. 30 tai 60 minuutin lähtövalmiudessa. Jos virta katkeaa, kokeen suoritus voi jatkua varavoimanlähteen turvin. Menetetty suoritusaika hyvitetään kokelaille. Jokaisen kokelaan käyttöön on varattava yksi 230 V:n suojamaadoitettu pistorasia. 2.5 Päätelaitteet Jokaisella kokelaalla on oltava oma päätelaitteensa. Kokelas vastaa siitä, että hänellä on kokeessa YTL:n vaatimusten mukainen päätelaite, joka on yhteensopiva YTL:n ohjelmiston kanssa ja pystyy liittymään lukion tutkintoverkkoon (Ethernet tai WLAN). Kokelas vastaa myös siitä, että hän osaa ilman muistiinpanoja käynnistää päätelaitteensa siten, että käyttöjärjestelmä ladataan kovalevyn sijaan USB-muistilta. Päätelaitteen vaatimukset kuvataan erillisessä päätelaiteohjeessa. Vaatimuksia päivitetään tekniikan kehittyessä. Päätelaite ei saa aiheuttaa häiriötä muille kokelaille. Mahdollisia häiriöitä ovat äänet (epätavallisen voimakas käyntiääni tai näppäimistön ääni), sähköhäiriöt (viallinen virtalähde) tai tietoliikennehäiriöt. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien päätelaitteiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että päätelaitteet tarkistetaan etukäteen. Kokelas vastaa myös siitä, että hänellä on kokeessa päätelaitteen kanssa yhteensopivat, riittävän laadukkaat kuulokkeet. Kuulokkeet on valittava siten, että niistä kuunneltavat äänet kuuluvat mahdollisimman vaimeasti ympäristöön. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien kuulokkeiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että kuulokkeet tarkistetaan etukäteen. Päätelaitteen ja kuulokkeiden omistaja voi olla kuka tahansa, mutta kokelaalla on oltava omistajan lupa käyttää päätelaitetta ja kuulokkeita ylioppilaskokeessa. Lukiolla on oltava yksi YTL:n vaatimukset täyttävä päätelaite kuulokkeineen jokaista kymmentä suorituspaikan ta kohden, mutta kuitenkin niin että jokaisessa suorituspaikassa on vähintään yksi varalaite. Esimerkiksi 100 kokelaan suorituspaikassa tarvitaan 10 varalaitetta, kun taas 5 kokelaan suorituspaikassa on oltava 1 varalaite. Nämä päätelaitteet on tarkoitettu kokeen aikana vikaantuneiden päätelaitteiden korvaamiseksi, eivätkä ne poista kokelaiden velvollisuutta huolehtia omasta päätelaitteestaan. Lukion on varmistettava, että varapäätelaitteet käynnistyvät USB-muistilta joko automaattisesti tai päätelaitteeseen kiinnitetyn ohjeen mukaisesti. Lukion on 13

14 myös varmistettava, että päätelaitteet voidaan liittää suorituspaikan tutkintoverkkoon. Varapäätelaitteiden määrää saatetaan tarkentaa myöhemmin. Lukioiden kokemukset laitteiden tarpeesta vaikuttavat lopulliseen vaatimukseen. Päätelaite käynnistetään USB-muistilta. YTL toimittaa USB-muistin sisällön. Vielä ei tiedetä, tulevatko USB-muistit valmiina YTL:ltä vai kirjoitetaanko ne lukiossa. USB-muisti sisältää käyttöjärjestelmän ja kaikki tarvittavat ohjelmistot. Mitään lukiokohtaisia konfigurointeja ei tarvita, koska päätelaite saa tarvitsemansa asetukset koetilan palvelimelta tutkintoverkon välityksellä. Lukion on järjestettävä kokelaille riittävästi harjoittelumahdollisuuksia päätelaitteen käynnistämiseen. Päätelaitteen käynnistämistä harjoitellaan esimerkiksi kopioimalla omalle USB-muistille esimerkkiohjelmisto. Ohjeet tähän löytyvät www-osoitteesta https://digabi.fi/kokeile. Samassa osoitteessa voi selata raportteja onnistuneesti USB-muistilta käynnistetyistä koneista. Päätelaitteen lisälaitteineen on saatava kaikki tarvitsemansa virta yhdestä 230 V:n vaihtovirtapistorasiasta. Päätelaitteiden sähkönsyötön ei tarvitse olla akkuvarmistettu. YTL suosittelee päätelaitteelle omaa akkua vähintään niin, että akku riittää normaalikäytössä tutkintoverkolle määritellyn varakäyntiajan ajaksi. Lukio voi halutessaan varmistaa myös päätelaitteiden sähkönsyötön. Erityisjärjestelypäätöksiä saaneet kokelaat voivat käyttää samoja päätelaitteita kuin muutkin kokelaat. Päätösten edellyttämät asetukset siirtyvät koetilan palvelimelle kokelaiden henkilötietojen mukana ja vaikuttavat kokelaiden koenäkymään. Esimerkiksi kuulovammaiset saavat automaattisesti heille räätälöidyt koetehtävät. Poikkeuksena edelliseen ovat näkövammaiset, joiden käyttämiä lisälaitteita, erityisohjelmistoja ja niiden asetuksia ei todennäköisesti saada toimimaan YTL:n käyttöjärjestelmässä. Koe suoritetaan kokelaan omalla päätelaitteella, jotta lisälaitteet ja ohjelmistot varmasti toimivat ongelmitta. Vastaukset tallennetaan USB-muistille ja siirretään YTL:n järjestelmään. Vielä ei tiedetä, miten vastaukset välitetään eteenpäin. Vastauksia ei kuitenkaan tulosteta. YTL antaa päätelaitteiden määritykset. Määrityksiä muutetaan tekniikan kehittyessä. YTL pyrkii siihen, että määritysten muuttuessa vanhan määrityksen mukaiset päätelaitteet toimivat kolme peräkkäistä tutkintokertaa uuden määrityksen voimaantulon jälkeen. 2.6 Päätelaitteiden lisälaitteet Kokelas voi kokeen aikana käyttää päätelaitteessaan lisälaitteita: näppäimistöä, hiirtä tai muuta osoitintyökalua. Päätelaitteiden verkkoliikenne saattaa vaatia USB-liitäntäisiä lisälaitteita, kuten Ethernet- tai WLAN-adaptereita. Tarvittavien laitteiden liittäminen saattaa vaatia USB-toistimen (USB-hubin) käyttöä. Lisälaitteet eivät saa sisältää kokelaan koesuoritusta edistäviä aineistoja tai toimintoja (esim. oikoluku). Radioliikennettä käyttävien langattomien lisälaitteiden käyttö on kokonaan kielletty. Lisälaitteet eivät saa häiritä muita kokelaita. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien 14

15 lisälaitteiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että lisälaitteet tarkistetaan etukäteen. 2.7 Koetilan palvelimet Koetilan palvelimet ovat kahdesta noodista koostuva vikasietoinen kokonaisuus, joka on koetilanteen sydän. Tämä kokonaisuus toimii palomuurina ulkoyhteyden ja tutkintoverkon väillä ja estää verkkojen väliset yhteydet. toimii tutkintoverkossa DHCP-, DNS- ja NTP-palvelimina. vastaanottaa rehtorin aiemmin lataaman salatun aineiston, joka sisältää kokelaiden henkilötiedot, koekysymykset ja muuta suojattavaa aineistoa. sisältää ohjelmiston, joka välittää kokelaiden päätelaitteille kokeen suorittamiseen tarvittavat tiedot (mm. koetehtävät) ja tallentaa päätelaitteilta tulleet aineistot (mm. koevastaukset). tarjoaa kokeen valvojille valvontakonsolin, jonka avulla ykkösvalvoja voi seurata kokeen edistymistä. Myöhemmin valvontakonsoli tulee korvaamaan paperisen valvontapöytäkirjan. lähettää kokeessa syntyvät aineistot YTL:n palvelimelle salattuna ulkoyhteyden kautta. tarjoaa aineistot salattuna tiedostona ykkösvalvojalle, jos ulkoyhteys ei ole käytettävissä. Näin aineistot voi välittää YTL:lle myöhemmin. Koetilan palvelimen noodit käynnistetään päätelaitteen tavoin USB-muistilta. YTL toimittaa USBmuistin sisällön. Vielä ei tiedetä, tulevatko USB-muistit valmiina YTL:ltä vai kirjoitetaanko ne lukiossa. Käynnistysmedia sisältää käyttöjärjestelmän ja kaikki tarvittavat ohjelmistot. Palvelimien asetukset ja muut säädöt tehdään valintaikkunoiden avulla, joten varsinaisia palvelimen ylläpitämiseen liittyviä taitoja ei tarvita. Palvelinohjelmistoa ei tarvitse päivittää, vaan ohjelmisto ajetaan sellaisena kuin se on YTL:n toimittamalla USB-muistilla. Koetilan palvelimien noodien tarkkoja suorituskykytietoja ei vielä tiedetä. Tämä asia täsmentyy keväällä Todennäköisesti riittävä laite on ajanmukainen, tehokas pöytäkone. Erityisjärjestelyissä (esim. sairaalassa) koetilan palvelimeksi saattaa riittää kannettava tietokone. Kehitystyön tavoitteena on se, että koetilan palvelimen kovalevyyn ei tehdä merkintöjä, vaan kaikki tiedot tallennetaan USB-muisteille. Kone voinee siis olla kokeiden ulkopuolella muussa käytössä, mutta sitä ei tulisi sijoittaa opiskelijakäyttöön. Tässä on liikaa tietoturvariskejä. Tästä ohjeistetaan tarvittaessa tarkemmin. Koetilan palvelimien sijainti kahden verkon rajalla vaatii kaksi Ethernet-verkkosovitinta. Voi olla, että myöhemmin noodeilta edellytetään vielä kolmaskin Ethernet-verkkosovitin keskinäiseen liikenteeseen. Koetilan palvelimen sähkönsyötön on oltava akkuvarmistettu. Koetilan palvelimen toinen noodi voi vikaantua kesken kokeen ilman että kokeen suoritus 15

16 häiriintyy. Kokelaat eivät huomaa toisen noodin alasajoa tai vikaantumista. Vikaantunutta noodia ei korvata kokeen aikana. Jos molemmat noodit rikkoutuvat saman kokeen aikana, koe keskeytyy ja järjestetään varakoe. 2.8 Kokeen suorittaminen erillisessä tilassa Erityisjärjestelyihin tulee sähköisen kokeen yhteydessä muutoksia. Koska kaikkien kokelaiden käytössä on päätelaite, ei tietokoneen käyttöön enää tarvitse hakea lupaa lautakunnalta. Näppäimistön tai hiiren kaltaisten laitteiden käyttö on sallittu kaikille kokelaille. Sen sijaan lukuja kirjoitushäiriön, kuulovamman tai muun sairauden tai vamman perusteella myönnettävät erityisjärjestelyt pysyvät pitkälti ennallaan. Erityisesti siirtymävaiheessa erityisjärjestelyistä kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä YTL:ään. Tavoitteena on, että jokaiselle kokelaalle mitataan oma henkilökohtainen suoritusaikansa. Kokelaan erityisjärjestelypäätökseen sisältyvä lisäaika siirtyy koetilan palvelimelle koetehtävätiedostojen mukana. Näin järjestelmä voi automaattisesti huomioida kohtaiset suoritusajat. Muita erityisjärjestelypäätöksiä saaneille esitetään heille laaditut kysymysversiot. Poikkeuksena ovat näkövammaiset, jotka suorittavat tehtävät ainakin ensimmäisissä sähköisissä ylioppilaskokeissa nykyiseen tapaan omilla päätelaitteillaan. Kysymykset ja vastaukset siirretään myöhemmin sovittavin järjestelyin. Sähköisen kokeen järjestäminen yksittäiselle kokelaalle täysin erillisessä tilassa on myös mahdollista. Erilliseen tilaan rakennetaan tutkintoverkko, jonka minimikokoonpano on seuraava: Koetilan palvelimen molemmat noodit kokelaan päätelaite kokelaan päätelaitteelle yksi varalaite viimeistään 30 minuutissa päätelaitteen vioittumisesta, esim. samassa kiinteistössä. Etenkin akuuteissa sairaalatapauksissa ensisijainen toimintatapa on ilmoittautumisen mitätöinti. 2.9 Kurssikokeiden järjestäminen Edellä on kuvattu sähköisen ylioppilaskokeen valmisteluvaihe. YTL julkaisi tammikuussa 2015 sähköisen kurssikoejärjestelmän, jota kehitetään ylioppilaskokeeseen soveltuvaksi järjestelmäksi. Teknisestä näkökulmasta kurssikoejärjestelmä on siis sähköisen ylioppilaskokeen esiaste. Kurssikoejärjestelmää voi kuitenkin käyttää hyvin kevyillä järjestelyillä. Tehtävien laatiminen ja arvostelu tehdään selaimella YTL:n verkkopalvelimella. Tämän palvelun käyttö ei vaadi lukiossa mitään teknisiä toimenpiteitä. Koetilannetta varten tarvitaan koetilan palvelin. Jos kurssikokeeseen osallistujia on muutamia kymmeniä, voi koetilan palvelin olla esimerkiksi kannettava tietokone. Koetilan palvelimessa voi olla aluksi vain yksi noodi. Kurssikokeisiin käytettävän verkon on oltava muista verkoista erotettu, koska koetilan palvelin toimii verkon DHCP-palvelimena. Tässä mielessä verkko muistuttaa jo varsinaista tutkintoverkkoa. Verkon aktiivilaitteet voivat kuitenkin olla tutkintoverkkoa yksinkertaisemmat. Rakentamisessa voidaan käyttää hallitsemattomia Ethernet-kytkimiä. 16

17 On kuitenkin hyvä muistaa, että varsinaisen tutkintoverkon rakentaminen ja sen testaaminen ovat kokeen onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä. Toistuva harjoittelu todellisessa ympäristössä vähentää sekä kokelaiden että valvojien tutkintostressiä. 17

18 3 Ennen koetta 3.1 Koetilojen kalustus Koetilojen kalustaminen ei muutu kovin radikaalisti nykyisestä. Kalustamisessa on otettava huomioon sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja -kaapelien sijoittelu. Lisäksi vikatilanteita varten on varattava koetilaan varapaikkoja. Uudenlaisen haasteen kalustukseen tuovat päätelaitteiden näytöt sekä sähkö- ja verkkokaapelointi. YTL:n tavoitteena on, että sähköistäminen ei edellytä kokelaiden välisten etäisyyksien pidentämistä. YTL:n ohjeet ja määräykset eivät nykyisin säätele kokelaiden välisiä etäisyyksiä, eikä tätä ohjetta ole syytä tarkentaa. Väärinkäytösten estämisessä haasteena ovat kokelaiden väliset lyhyet etäisyydet ja päätelaitteiden pystyssä olevat näytöt. Tällä hetkellä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ovat seuraavat: Näytönsuojakalvot, jotka asetetaan näytön eteen estämään näytön katselu sivulta. Tämä on helppo ja tehokas ratkaisu. Haittapuolena ovat kalvojen korkeahko hinta ja se, että kalvo estää kokelaiden näyttöjen fyysisen valvonnan. Näytön riittävän pieni fonttikoko. Pienet fontit vaikeuttavat toisten näytöiltä kurkkimista. Tämä yhdistettynä tekniseen valvontaan voi olla tehokas ratkaisu. Erityisjärjestelypäätöksillä isokirjaimista koeympäristöä käyttävät kokelaat on sijoitettava siten, ettei toisten kokelaiden ole mahdollista lukea näyttöä. Monivalintakysymyksissä vastausvaihtoehdot voidaan näyttää satunnaisessa järjestyksessä. Kokelaiden sijoittelu vastakkain. Tässä vaihtoehdossa on punnittava, kumpi on tärkeämpää: se, etteivät kokelaat näe toistensa kasvoja vai se, ettei toinen näe toisen näyttöä. Sähköisen kokeen koetilojen kalustuksessa ei saa käyttää mitään väliseinäkkeitä, elleivät ne ole välttämättömiä erityisjärjestelyjen toteuttamiseksi. Kuuntelukokeita on nyt toteutettu menestyksekkäästi kielistudioissa, mutta pitkissä kokeissa seinäkkeet estäisivät liiaksi fyysistä valvontaa. Kalustuksen suunnittelussa on huomioitava sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja -kaapelien sijoittelu. On minimoitava tilanteet, joissa kokelaat tai valvojat joutuvat kävelemään johdinten ylitse. Kompastuminen voi johtaa tilassa liikkuvien loukkaantumiseen. Lisäksi johdinten kiristyminen ja siirtyminen voivat heikentää liitoksia ja aiheuttaa järjestelmään toimintahäiriöitä. Tietoliikennekaapelien päälle astuminen voi vähitellen heikentää niiden toimintaa ja aiheuttaa häiriöitä. Kaapelit sisältävät toistensa ympärille kierrettyjä johdinpareja. Johdinten taittuminen tai kierteiden aukeaminen haittaa johtimen toimintaa. Langattoman verkon tukiasemat on sijoitettava ohjeiden mukaisesti. Jos tukiasemat sijoitetaan kokelaiden keskelle, on huomioitava erityisesti se, etteivät tukiasemien ja/tai niiden antennien nostamiseen käytetyt tuet ole kulkureiteillä tai muuten kaadu helposti. 18

19 Seuraavissa kuvioissa on kaksi esimerkkiä kaapeleiden sijoittelusta. Kaapelit voidaan kiinnittää toisiinsa esim. nippusiteillä. Kaapelinippujen suojaamiseen voi käyttää mattoja tai tähän tarkoitukseen tarkoitettuja suojalistoja. 230 V Ethernet Kuvio 6. Kaapelit on sijoitettu vuorovälein kokelaiden välissä oleville käytäville. Jokaisella kokelaalla on vieressään esteetön kulku. On huomattava, että Ethernet-verkko (siniset viivat) vaatii oman johtonsa jokaisen työpisteen ja kytkimen välille. Verkkokaapeleita on käytävillä siis paksu nippu. Sähkökaapeleita (punaiset viivat) voidaan haaroittaa. Ethernet 230 V Kuvio 7. Kaapelit on sijoitettu kokelaiden pulpettien eteen. Kokelaat voivat poistua pulpettien molemmille puolille. Ongelmaksi tulevat kulkureittejä katkovat kaapeliniput. On huomattava, että Ethernet-verkko (siniset viivat) vaatii oman johtonsa jokaisen työpisteen ja kytkimen välille. Verkkokaapeleita on käytävillä siis paksu nippu. Sähkökaapeleita (punaiset viivat) voidaan haaroittaa. 19

20 Ethernet 230 V Kuvio 8. Kaapelit on sijoitettu tilaa kiertävään kaapelikouruun. Kokelaat voivat poistua istumapaikaltaan taaksepäin. Valvojat ovat keskellä ja tarkkailevat kokelaita takaapäin. Tämä sijoitteluvaihtoehto vaatii erittäin paljon tilaa. Etuna on se, että kaapelikourut voidaan asentaa kiinteästi seinään. Vikatilanteita varten koetilaan on varattava tyhjiä istumapaikkoja 5 % koetilassa olevien kokelaiden määrästä, kuitenkin vähintään 2 paikkaa ja enintään 10 paikkaa. Jos tutkintoverkko toteutetaan langattomasti, on varapaikkoja varattava 10 % tilassa olevien kokelaiden määrästä, kuitenkin vähintään 5 paikkaa ja enintään 30 paikkaa. Vikatilanteita varten varattavat istumapaikat on valittava tilasta satunnaisesti, ei esim. samalta riviltä. Koetilan varapaikkoja tarvitaan, jos kokelaan päätelaitteella ilmenee tietoliikennehäiriöitä kesken koetilanteen. Ethernet-verkossa häiriöt liittyvät useimmiten viallisiin kaapeleihin tai liittimiin. WLAN-verkossa häiriöitä voivat aiheuttaa häiritsevät radiosignaalit tai katvealueet. Koska ongelmatilanteessa virheiden varsinaista syytä ei useinkaan voida selvittää, on kokelaan siirto varapaikalle nopea ja toimiva ratkaisu. Jos varapaikat sijoitetaan vierekkäin esim. saman kytkimen taakse, ei niiden toimimattomuutta välttämättä havaita ennen käyttötarvetta. Langattomassa verkossa radiohäiriöt voivat olla hyvinkin paikallisia. Näistä syistä varapaikat on järjestettävä eri puolille tilaa. Edellä ilmoitettujen varapaikkojen vähimmäislukumääriä voidaan alittaa siinä tapauksessa, että lukion käytössä on jatkuvassa päivystysvalmiudessa tietoliikenneongelmien ratkaisuun erikoistunut asiantuntija. Vähimmäislukumäärät eivät koske erillisiin koetiloihin sijoitettuja paikkoja. Näiden osalta lukiolla on oltava varasuunnitelma tietoliikenneongelmien varalta. Varasuunnitelma voi olla esim. useampi Ethernet-kaapeli tai vaihtoehtoinen varapaikka varsinaisen istumapaikan läheisyydessä. Yllättävien tilanteiden varalle lukion olisi hyvä varata joitakin varsinaisesta koetilasta erillisiä 20

21 koetiloja. Tarvittavien tilojen lukumäärästä päättää rehtori. 3.2 Koetilan tietotekniikan rakentaminen ja testaus Kun tilan rakentaminen on suunniteltu, dokumentoitu (eli ohjeistettu kirjallisesti) ja harjoiteltu, ei etenkään Ethernet-verkon rakentaminen ole vaikeaa. Verkon voivat rakentaa ketkä tahansa rehtorin luotettaviksi katsomat henkilöt tai toimittajat. Rakentajien on noudatettava rakennusdokumentteja ja varmistettava, ettei verkkoon kytketä muuta kuin ylioppilaskokeen suorittamiseen tarkoitettua tietotekniikkaa. Jos verkossa on pysyviä osia, on ennen kokeen alkua varmistettava, ettei verkkoon ole liitetty kokeeseen kuulumattomia laitteita. Voi olla, että YTL tarjoaa rehtoreiden käyttöön turvallisuussopimuksen. Tällä rehtori voi sitouttaa ulkopuoliset henkilöt vaitioloon ja annettujen määräysten noudattamiseen. Virassa toimivia henkilöitä sitoo virkavastuu. Rakentamisen yhteydessä on varmistettava, että verkon laitteisiin (kytkimiin ja tukiasemiin) on asennettu viimeisimmät ohjelmistopäivitykset eikä laitteiden konfigurointi ei ole muuttunut varastoinnin ja mahdollisen muun käytön aikana. Siksi laitteisiin tehtävät konfiguroinnit on dokumentoitava, jotta ne voidaan toistaa jokaisella koekerralla. Tällä hetkellä tutkintoverkon testaukseen ei ole olemassa mitään räätälöityjä välineitä. YTL:n tavoitteena on toteuttaa päätelaitteilla ajettava testausohjelmisto. 3.3 Kokelaan välineiden tarkistus Nykyisissä ylioppilaskokeissa kokelaiden laskimet ja taulukkokirjat tarkistetaan ennen koetta. Sähköisissä kokeissa päätelaitteita ei tarkisteta ennakolta. Koska kokelaiden omat päätelaitteet voivat olla hyvinkin erilaisia, olisi tarkistajia vaikea ohjeistaa kattavaan tarkistukseen. Kokeen valvonta tulee perustumaan valvojien suorittamaan fyysiseen valvontaan sekä tekniseen valvontaan, jonka YTL:n ohjelmisto tekee kokelaiden päätelaitteissa, tutkintoverkossa ja koetilan palvelimilla. Kokelaiden päätelaite sisältää koehetkellä symbolisen laskennan ohjelmat ja laskimen. Myös digitaalinen taulukkoaineisto on käytössä. Päätelaitteen ulkopuolisten taulukkoaineistojen ja laskinten kieltäminen poistaisi välineiden ennakkotarkistuksen lukioilta. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä päätetty YTL:ssä. Tällä hetkellä lähdetään siitä, että päätelaitteiden lisälaitteita ei tarvitse tarkistaa ennakkoon. Mitä enemmän lukiossa järjestetään sähköisiä kurssikokeita tulevia ylioppilaskokeita vastaavissa olosuhteissa, sen paremmin opiskelijoita voidaan ohjata valitsemaan langattomia ja ympäristöä häiritsemättömiä lisälaitteita. Kokelas vastaa oman päätelaitteensa ja lisälaitteidensa toimivuudesta koeympäristössä. Lukion rehtorilla on tarvittaessa oikeus vaatia kokelaan käyttämiä laitteita tarkistettavaksi ennakkoon (ks. kohta 2.5). 3.4 Muut sähköisen kokeen edellyttämät välineet koetilassa Henkilöllisyyden tarkistamista varten valvojilla on oltava tulostettu lista koetilan kokelaista. Listauksesta tulee ilmetä kokelaan nimi, numero ja henkilötunnus. Suurissa koetiloissa 21

22 listoja tulee olla useita henkilöllisyyden tarkistamisen nopeuttamiseksi. Lista tulostetaan lukiossa YTL:n toimittamista tiedoista. Kokelaat voivat käyttää kynää ja paperia luonnosteluun. Luonnospapereissa on oltava koulun leima ja koulunumero. Koetilassa voi tulla tarvetta myös seuraaville tarvikkeille: USB-liitäntäisiä verkkolaitteita (Ethernet ja/tai WLAN) jatkojohtoja rikkoutuvien liittimien varalta Jos tutkintoverkko on toteutettu Ethernetillä, on hyvä varata ylimääräisiä verkkokaapeleita tuntia ennen kokeen alkua Kun koetilat on varustettu kokeita varten, on tiloihin pääsy estettävä sivullisilta. Tilojen käytön rajoitusta on jatkettava kokeen päättymiseen saakka. Jos tiloja joudutaan koepäivien välillä käyttämään muuhun tarkoitukseen, on rakentamiseen liittyvät tarkistus- ja testausmenettelyt toistettava. Ennen kokeen alkua lukion rehtori lataa YTL:n verkkopalvelusta tiedoston, joka sisältää koetehtävät ja mm. kokelaiden henkilötiedot (esim. tiedot erityisjärjestelyistä). Tämä tiedosto sisältää kaiken koetilan palvelimen kokeesta tarvitseman tiedon. Koetehtävätiedosto on vahvasti salattu, ja sen voi avata vain rehtorille muuta kautta toimitetulla avaimella (salasanalla). Vielä ei tiedetä, millä tunnuksilla rehtori noutaa salatut koetehtävätiedostot ja mitä kautta tiedostojen purkuun tarkoitettu avain toimitetaan. On suunniteltu menettelyä, jolla rehtori voi varmistaa, että hänen lataamansa koetehtävätiedostot sisältävät tiedot oikeassa muodossa (mm. tiedonsiirtovirheiden varalta). Tämä menettely vastaa nykyisessä prosessissa vaihetta, jossa kouluun saapuneen koetehtävälähetyksen ulkokuori avataan ja varmistetaan, että paketti sisältää tarvittavien kokeiden sinetöidyt koetehtäväkuoret. Jos tutkintoverkko on toteutettu WLANilla, on koetilat ja muut WLAN-verkon rakentamisesta annetussa ohjeessa mainitut tilat tarkistettava. Sen jälkeen on estettävä sivullisten pääsy kaikkiin tarkistettuihin tiloihin. 22

23 4 Kokeen aikana 4.1 Toimenpiteet kokeen alussa Toimenpiteet kokeen alussa eivät poikkea ratkaisevasti nykyisistä koejärjestelyistä. Tärkeintä on tunnistaa kokelaat luotettavasti ja varmistaa, että kaikki kokelaat voivat aloittaa työskentelyn. Koetilan palvelimen molemmat noodit käynnistetään ja rehtorin lataama salattu tiedosto kopioidaan koneelle. Käynnistämiseen liittyvistä yksityiskohtaisista ohjeista kerrotaan myöhemmin. Vielä ei tiedetä, millä medialla tiedosto välitetään koetilan palvelimelle. Tässä vaiheessa tiedoston salaus ei vielä purkaudu. Ennen kokelaiden päästämistä saliin valvojat ovat jakaneet jokaiselle kokelaalle USB-muistin, joka sisältää YTL:n käyttöjärjestelmän ja sovellukset sekä luonnospaperit. Tässä vaiheessa USBmuistit ovat identtisiä. Muisteissa saattaa olla juokseva numerointi, mutta se on vielä epävarmaa. USB-muistit tuodaan koetilaan aikaisintaan koepäivänä. Sitä ennen ne on säilytettävä turvallisessa paikassa vastaavalla tavalla kuin nykyisiä koetehtäviä. USB-muisteja ei jaeta koetilassa oleville varapaikoille. Rehtori voi päättää tilanteen mukaan, ovatko päätelaitteet kokelaiden pöydillä kokelaiden saapuessa vai tuovatko kokelaat ne mukanaan. Jos kokelaita edellytetään laitteiden tuomista koetilaan esim. edellisenä päivänä, laitteet ovat lukion vastuulla. Koetilan on oltava lukittuna tai valvottuna koejärjestelyjen fyysisen tietoturvan vuoksi, mutta suuri joukko arvokkaita laitteita vaatii kohotettua turvallisuustasoa. Jos kokelaat tuovat päätelaitteet mukanaan, on laitteiden kytkemiseen varattava riittävästi aikaa. Kaikki päätelaitteet on liitettävä sähkönsyöttöön. Kokeen aloittaminen päätelaitteen akkuvirran avulla ei ole sallittua, koska liitosten tekeminen myöhemmin kokeen aikana tuo koesaliin tarpeetonta häiriötä. Kokelaat käynnistävät päätelaitteensa pöydälle jaetuilta USB-muisteilta. Kokelaan on osattava käynnistää oma laitteensa. Valvojat tai muut rehtorin hyväksymät henkilöt voivat avustaa ta päätelaitteen käynnistämisessä. Päätelaitteiden käynnistämisen jälkeen koetilassa voivat olla vain kokelaat, valvojat ja rehtori. Lisäksi koetilassa voi olla rehtorin nimeämiä teknisiä asiantuntijoita, jotka on perehdytetty koetilanteeseen liittyviin ohjeisiin ja määräyksiin samoin kuin kokeen valvojat. Kaikkien koetilassa olevien henkilöiden on täytettävä YTL:n jääviydestä antamat ohjeet ja määräykset. Kokeen alkaessa rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö avaa koetilan palvelimelle ladatut salatut koetehtävätiedostot syöttämällä YTL:n toimittaman avainkoodin. Tämän jälkeen kokelaat voivat etsiä omilta päätelaitteiltaan omat tietonsa (nimi, numero) ja varmistaa, että järjestelmässä on heille oikean kokeen/kokeiden (oppiaineen) koetehtävät sekä siirtyä järjestelmässä eteenpäin odottamaan kokeen alkua. Todennäköisesti tässä vaiheessa kokelaille näytetään päätelaitteella koetapahtumaa koskevia ohjeita ja 23

24 määräyksiä. Kokelas kuittaa ne nähdyksi. Vielä ei tiedetä, voidaanko näin korvata rehtorin tai valvojan koetilassa antamat suulliset ohjeet. Lisäksi tässä vaiheessa on tarkistettava päätelaitteiden ääniasetukset. Päätelaitteen äänien on tultava vain kuulokkeista. Kokeen aloitustoimenpiteisiin liittyy vielä kokelaiden henkilöllisyyksien tarkistaminen. Valvojat kiertävät tarkistamassa kokelaiden henkilöllisyyden. Valvojilla on käytössään ennakkoon tulostetut listat kokelaista. Prosessi sujuu seuraavasti: 1. Valvoja tarkistaa kokelaan nimen ja henkilötunnuksen henkilötodistuksesta. 2. Valvoja tarkistaa, että sama nimi ja henkilötunnus ovat kokelaan päätelaitteen näytöllä (kokelaan nimi ja henkilötunnus näkyvät koko kokeen ajan koejärjestelmän näytöllä). 3. Valvoja tarkistaa, että koejärjestelmä on tarjoamassa kokelaalle kaikki tälle kyseisessä koetilaisuudessa kuuluvat kokeet. Tämä tapahtuu vertaamalla näytöllä näkyvää tietoa ennen koetta tulostetussa listassa näkyvään tietoon. 4. Valvoja lukee kokelaan päätelaitteen näytöltä istuntotunnuksen ja merkitsee sen ennen koetta tulostettuun listaan. Jos USB-muisteissa on numerointi, merkitään listaan myös muistin numero. 5. Kun kaikkien kokelaiden istuntotunnukset on kerätty, istuntotunnuksia verrataan valvontakonsolin tietoihin ja vahvistetaan istunnot. YTL selvittää mahdollisuuksia tehostaa henkilöllisyyden tarkistamisprosessia siten, ettei paperiluetteloa eikä istuntotunnuksien tarkistamista tarvittaisi. Jos kokelaan tietoja ei löydy järjestelmästä, kokeen valvoja syöttää kokelaan tiedot valvontakonsolille. Tämän jälkeen tunnistus suoritetaan uudelleen. Kokelaan oikeus osallistua kokeeseen tarkistetaan myöhemmin. Koe aloitetaan, kun kaikkien kokelaiden henkilöllisyys on tarkistettu. 4.2 Valvojien toiminta kokeen aikana Valvojat vastaavat pääasiassa koetilan fyysisestä valvonnasta kuten nykyisessäkin kokeessa. Sähköiseen kokeeseen liittyviä valvontatehtäviä ovat seuraavat: Valvontakonsolin seuraaminen tietoliikenneongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Poikkeustilanteisiin reagointi (ks. kohta 4.3). Kokelaan WC-käyntien tai muun poistumisen ajaksi päätelaitteen näyttö on peitettävä käynnistämällä päätelaitteessa näytönsäästäjäohjelma. Näytönsäästäjän kytkeminen päälle ja pois ohjeistetaan myöhemmin. Valvojat tai muut koetilassa olevat henkilöt eivät saa kokeen aikana neuvoa ta päätelaitteen tai koejärjestelmän käytössä. 4.3 Poikkeustilanteisiin reagointi Valvojien tehtävänä on reagoida poikkeustilanteisiin seuraavasti: 24

Viimeisin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta löytyy Ylioppilastutkintolautakunnan wwwsivuilta.

Viimeisin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta löytyy Ylioppilastutkintolautakunnan wwwsivuilta. Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje 31.10.2014 LUONNOS Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje Tämä teknisluonteinen dokumentti kuvaa sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisen erityispiirteet.

Lisätiedot

Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla.

Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla. Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje 27.11.2015 Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje Tämä teknisluonteinen dokumentti kuvaa sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisen erityispiirteet. Ohjetta

Lisätiedot

2. Koetilan palvelin. 4. Varatietokoneet ja -kuulokkeet. 6. Kokelaan tikkuja osallistujille, varapäätelaitteille ja varalle

2. Koetilan palvelin. 4. Varatietokoneet ja -kuulokkeet. 6. Kokelaan tikkuja osallistujille, varapäätelaitteille ja varalle Valvojan ohje Nämä ohjeet koskevat koetilanteen valvontaa. Ennen koetilaisuuden alkua koetila ja kokelaiden suorituspaikat on valmisteltu lukioihin rehtoreille lähetettyjen ohjeiden mukaisesti. Koetilaan

Lisätiedot

Valvojan ohje / harjoituskoe 2.10.2015

Valvojan ohje / harjoituskoe 2.10.2015 Valvojan ohje / harjoituskoe 2.10.2015 Nämä ohjeet koskevat koetilanteen valvontaa. Ennen koetilaisuuden alkua koetila ja opiskelijoiden suorituspaikat on valmisteltu lukioihin rehtoreille lähetettyjen

Lisätiedot

Sähköisen ylioppilaskirjoituksen katastrofiharjoitus

Sähköisen ylioppilaskirjoituksen katastrofiharjoitus Ohje 5.2.2016 Sähköisen ylioppilaskirjoituksen katastrofiharjoitus Katastrofiharjoituksen läpivientiin vaadittavat tarvikkeet 1. Koetilan palvelin, koetilan varapalvelin ja toinen koetilan varapalvelin.

Lisätiedot

Digabi Tech Basic. ylioppilastutkinto.fi

Digabi Tech Basic. ylioppilastutkinto.fi Digabi Tech Basic ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön 2016-2019 S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 filosofia, maantiede, saksa psykologia, yhteiskuntaoppi, ranska ruotsi, suomi,

Lisätiedot

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Mitä milloinkin tapahtuu? Mitä pitää tehdä nyt? Mitä ei vielä tiedetä? ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön

Lisätiedot

Ohje sähköisen ylioppilaskokeen harjoituskoetta varten

Ohje sähköisen ylioppilaskokeen harjoituskoetta varten Ohje 18.3.2016 Ohje sähköisen ylioppilaskokeen harjoituskoetta varten Sähköisen ylioppilaskokeen harjoituskoe järjestetään 6.4.2016. Koe on tarkoitettu kaikille lukioille. Tärkein ohje sähköisen ylioppilaskokeen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Sähköinen ylioppilaskirjoitus päivän tilanne

Sähköinen ylioppilaskirjoitus päivän tilanne Sähköinen ylioppilaskirjoitus päivän tilanne Milloin yo-koe sähköistyy? Millainen järjestelmästä on tulossa? Mitä vehkeitä tarvitaan ja kuka ne maksaa? Miten voin osallistua? #digabi ylioppilastutkinto.fi

Lisätiedot

TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi

TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi TVT tulee ylioppilaskirjoituksiin -mitä tehdä? Suomen Rehtorit ry kimmo.laitinen@hollola.fi CV? Tausta FM Oulun yliopisto ma, fy, tietotekniikka, aineenopettaja Matemaattisten aineiden (ma, fy, ke, at)

Lisätiedot

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi Sähköinen ylioppilastutkinto Kokeen vaiheet Arkkitehtuurin päälinjat Koetilan sähkö- ja tietotekniset järjestelyt Aikataulu Mitä minun nyt pitää tehdä? ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Kokeen vaiheet Kysymysten

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt-

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt- Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities -Erityisryhmien koejärjestelyt- EUROPEAN COMPUTER DRIVING LICENCE People with Disabilities - Erityisryhmien

Lisätiedot

Liittymän vikadiagnosointi

Liittymän vikadiagnosointi Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.

Lisätiedot

Virtaa kielikokeisiin!

Virtaa kielikokeisiin! Virtaa kielikokeisiin! Aikataulu & välineet Mitä kielikokeen suunnittelussa tapahtuu juuri nyt? Sähköisen kielikokeen rakenne todaysmeet.com/digabi digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Aikataulu

Lisätiedot

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna?

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Miten koeprosessi muuttuu? Miten koejärjestelmä toimii? Miten kokeiden sisältö muuttuu? #digabi ylioppilastutkinto.fi

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnon sähköistäminen - näin tietohallinnot ja koulut voivat valmistautua

Ylioppilastutkinnon sähköistäminen - näin tietohallinnot ja koulut voivat valmistautua Ylioppilastutkinnon sähköistäminen - näin tietohallinnot ja koulut voivat valmistautua Matti Lattu projektipäällikkö Digabi ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Tavoitteet Lukioiden tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yo-info kevät Käytännön järjestelyjä

Yo-info kevät Käytännön järjestelyjä Yo-info kevät 2016 Käytännön järjestelyjä Ennen koetta Saavu koululle kirjoituspäivinä hyvissä ajoin: kuuntelut klo 8.15, kirjalliset kokeet klo 8.30. Mikäli myöhästyt kokeesta, on mahdollista, että et

Lisätiedot

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi Sähköinen ylioppilastutkinto #digabi Kokeen vaiheet Arkkitehtuurin päälinjat Koetilan sähkö- ja tietotekniset järjestelyt Aikataulu Mitä minä nyt voin tehdä? #digabi ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköistämisjärjestys

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnon digitalisoinnin käytännön näkökulmia. ylioppilastutkinto.fi

Ylioppilastutkinnon digitalisoinnin käytännön näkökulmia. ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinnon digitalisoinnin käytännön näkökulmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön 2016-2019 S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 filosofia, maantiede, saksa psykologia,

Lisätiedot

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Mikä muuttuu Ainekohtaiset uudistukset Sähköinen koesuoritus Koejärjestelmä Päätelaiteet Ohjelmistot Projektin aikataulu ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Mihin kysymyksiin

Lisätiedot

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä ja koetilan varustelusta Mitä tiedetään? Mitä tiedetään pian? Millaiset ne kokeet on? ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköinen koe käyttöön 2016-2019

Lisätiedot

Erityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa. Terminologiasta

Erityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa. Terminologiasta Erityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 Anneli Sihvo Ylioppilastutkintolautakunta opiskelija

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Virtaa kielikokeisiin!

Virtaa kielikokeisiin! Virtaa kielikokeisiin! Intro päivän teemaan Aikataulu & välineet Mitä kielikokeen suunnittelussa tapahtuu juuri nyt? Sähköisen kielikokeen rakenne digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Muutama

Lisätiedot

Langattoman lähiverkon käyttö sähköisessä ylioppilastutkinnossa

Langattoman lähiverkon käyttö sähköisessä ylioppilastutkinnossa Digabi-projekti 19.6.2014 Raportti koetilan verkosta Langattoman lähiverkon käyttö sähköisessä ylioppilastutkinnossa YTL päättää syksyn 2014 aikana voiko koetilan lähiverkon rakentaa WLAN-teknologialla.

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI LIITE 1 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI SÄHKÖTEKNINEN OHJEISTUS 2013 Asiakirja nro SÄH 0100 Projekti n:o E07812.P000 Viimeisin muutos Laadittu 21.05.2013 Laatija BLy/AJR GRANLUND OY Benjam

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ TWEAV510 v2: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema

Lisätiedot

T-Cam IPC900 HD PTZ valvontakamera

T-Cam IPC900 HD PTZ valvontakamera T-Cam IPC900 HD PTZ valvontakamera Sisällysluettelo Ennen käyttöä... 1 Käyttöehdot... 1 Huomioitavaa... 1 Käyttöolosuhteet... 1 Valvontakameran käyttöönotto... 2 Kameran etäkäyttö... 2 Kameran kytkeminen...

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

CISCO AIRONET 1242AG -TUKIASEMA

CISCO AIRONET 1242AG -TUKIASEMA CISCO AIRONET 1242AG -TUKIASEMA Asennus ja käyttöönotto -ohjeet 4.11.2010 Jaakko Helskyaho CISCO AIRONET 1242AG 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Tukiaseman liitännät... 3 1.2 Virransyöttösovitin...

Lisätiedot

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille Käyttöohje - YTL:n sähköinen asiointi 16.5.2016 Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille 1 Tervetuloa sähköisen asioinnin käyttäjäksi! 1.1 Kuka asiointipalvelua käyttää?

Lisätiedot

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ Kaapelointi / Torstai iltapäivä (12.00-16.00) 1. Tehtävän kuvaus Torstain tehtävässä on tarkoitus asentaa työpisteeseen standardin

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

REHTORIN INFOA ABEILLE

REHTORIN INFOA ABEILLE REHTORIN INFOA ABEILLE 19.8.2013 JP Tanska YO-TUTKINNON JÄRJESTÄMINEN www.ylioppilastutkinto.fi YTL antaa määräykset tutkinnon koejärjestelyistä. Rehtori tai hänen sijainen vastaa tutkinnon ja kokeiden

Lisätiedot

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS Asennusopas Observit RSS Versio 5.3 Huomautus Tämä opas on uusia asennuksia varten. Axis-kamerapaketti sisältää käytettävän lehtisen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä tukeen: +46 60 61 67 50. Tarjoaja:

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNALLE: Liite 1 1 (2) LAUSUNTO LUKIHÄIRIÖSTÄ Lausunnon 1. sivun täyttää tutkimuksen suorittaja ja lausunnon antaja (erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti, lukihäiriöön perehtynyt

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen

Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen Sivu 1/7 Langaton Tampere yhteisötukiaseman liittäminen Tässä ohjeessa kerrotaan, miten rekisteröit tukiaseman Yrityksen Tunnistuspalveluun sekä miten teet tukiaseman asetukset. Ohje on tarkoitettu yhteisötukiaseman

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300 Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE

ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE ESPOONLAHDEN LUKIO OHJEITA SYKSYN 2014 YLIOPPILASKOKELAILLE Ole ajoissa paikalla, takakansi s.4 Liikenne-este, myöhästyminen s.2 Sairastuminen s.2 816 46560, 046-8771433, 046-8771398 ESPOONLAHDEN LUKIO

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

ECL Comfort 310 -säätimen yhdistäminen langattomaan verkkoon (WLAN)

ECL Comfort 310 -säätimen yhdistäminen langattomaan verkkoon (WLAN) ECL Comfort 310 -säätimen yhdistäminen langattomaan verkkoon (WLAN) 1.0 Sisältö 1.0 Sisältö...1 2.0 Johdanto...2 2.1 ECL Comfort 310:n käyttö SCADA-järjestelmissä WLANin kautta...2 2.2 Mikä on langaton

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA

CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA Asennus ja käyttöönotto -ohjeet 8.10.2010 Jaakko Helskyaho CISCO AIRONET 1131AG 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUS... 3 1.1 Kannen avaaminen... 3 1.2 Tukiaseman liitännät...

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

TVT osaksi ylioppilastutkintoa

TVT osaksi ylioppilastutkintoa TVT osaksi ylioppilastutkintoa Sähköiset ylioppilaskokeet 2016-2019 Pori 8.4.2013 Toni Pohjanoksa Ylioppilastutkintolautakunta toni.pohjanoksa@ylioppilastutkinto.fi Lähtökohdat Ylioppilastutkinto on korkeiden

Lisätiedot

KEVÄT 2015. Jarkko Koponen/ VYK 31.8.2015 1

KEVÄT 2015. Jarkko Koponen/ VYK 31.8.2015 1 KEVÄT 2015 31.8.2015 1 Lukion opiskelija kokeen pakolliset kurssit opiskeltu jos vieraassa kielessä ei ole pakollisia kursseja, riittää 3 kurssia Tehtävät perustuvat lukion pakollisiin ja syventäviin kursseihin

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com SecGo Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com Turvallinen Sähköinen Tiedonkulku Tunnistetut käyttäjät tietojärjestelmiin Pääsyoikeudet

Lisätiedot

Vantaan koulujen ja oppilaitosten langattoman verkon ja kannettavien tietokoneiden käyttöohje

Vantaan koulujen ja oppilaitosten langattoman verkon ja kannettavien tietokoneiden käyttöohje Vantaan kaupunki Tietohallinto marraskuu 2014 Vantaankoulujenjaoppilaitostenlangattomanverkonja kannettavientietokoneidenkäyttöohje Yleistälangattomistaverkoistajaniidenkäyttötarkoituksesta Syksyllä 2014

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Suomen Kennelliitto ry. 6.5.2014 2(11) Osoitelistat Sisältö: Osoitteet valinnan näkyminen kennelpiirin henkilöille... 3 Yhdistysten

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon.

TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon. TERVETULOA WAHTI-PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI. Ohjeet kameran asennukseen ja käyttöönottoon. 1 SISÄLLYSLUETTELO Pakkauksen sisältö Sisäkameran asennusohjeet Palvelun kuvakkeiden merkitys ja toiminnot Paluu etusivulle

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0). V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

Virtaa ylioppilastutkintoon! Digabin tilannekatsaus

Virtaa ylioppilastutkintoon! Digabin tilannekatsaus Virtaa ylioppilastutkintoon! Digabin tilannekatsaus todaysmeet.com/digabi Aikataulu Kokeen järjestäminen Tapahtuu juuri nyt & tulossa Sähköiset kokeet eri aineissa ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Sähköistämisaikataulu

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011 WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)

Lisätiedot

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE 2 ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE... 3 KAAPELEIDEN KYTKENNÄT...3 ASETUKSET JA KONFIGUROINTI...4 TIETOKONEEN ASETUKSET...4 HM410:N KONFIGUROINTI...4 CONFIGURATION WIZARD... 6 Reititetty

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

Miksi ABLOY CLIQ etähallintajärjestelmä?

Miksi ABLOY CLIQ etähallintajärjestelmä? ABLOY CLIQ avainten ohjelmoitava etähallintajärjestelmä 11.02.10 1 An ASSAABLOY Group brand Miksi ABLOY CLIQ etähallintajärjestelmä? Mahdollistaa avainten hallinnan maantieteellisesti laajoissa tai suurissa

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI 1 (18) 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO WLAN-verkkoliityntöjen konfigurointi...3 Tunnistautumispalveluiden konfigurointi...8 WLAN-radioverkkojen konfigurointi...11

Lisätiedot

LevelOne PLI-2030. Asennusohje. 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta. Versio 07.04.12ish

LevelOne PLI-2030. Asennusohje. 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta. Versio 07.04.12ish LevelOne PLI-2030 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta Asennusohje Versio 07.04.12ish Esittely LevelOne 200Mbps HomePlug AV Ethernet-sillan avulla voit kytkeä mitkä tahansa Ethernet-liitännällä varustetut

Lisätiedot

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi

Sähköinen. ylioppilastutkinto.fi Sähköinen ylioppilastutkinto Syksyn sävel 2014 Kurssikoe-esittely Opiskelijoiden kokemuksia testikokeiden perusteella Haasteita ja mahdollisuuksia lukioille ja tutkinnolle ylioppilastutkinto.fi digabi.fi

Lisätiedot

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Liite 2 : RAFAELA -aineiston elinkaaren hallinta

Liite 2 : RAFAELA -aineiston elinkaaren hallinta RAFAELA-hoitoisuusluokitus-jär je 1 Liite 2 : RAFAELA -aineiston elinkaaren hallinta Ohje: Lomake täytetään Tilaajan toimesta ja palautetaan Toimittajalle käyttöoikeussopimuksen mukana. 1. Aineiston omistajuus

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO SM-EC79 HAKEMISTO Tarkistuslaitteen käyttö Ongelman sijainnin määritys tarkistuslaitteella 136 Ongelma etuvaihtajassa tai takavaihtajassa 137 Ongelma SM-EW79A + ST-7970:n toiminnassa 139 SM-EW79A tarkistus

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 P-870HN-51b pikaopas Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 Esittely P-870HN on monipuolinen ja nykyaikainen VDSL2-reititin, jossa yhdistyvät nopea Internet-yhteys,

Lisätiedot