Tukija, VTT Sinikka Törmä Referenssi Oy HUONO-OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT JA MATALA KYNNYS
|
|
- Kirsti Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tukija, VTT Sinikka Törmä Referenssi Oy HUONO-OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT JA MATALA KYNNYS Oma näkökulma Näkökulmani on yhteiskuntatieteellinen. Olen tutkinut erityisesti matalaa kynnystä itse käsitettä ja matalan kynnyksen mataluutta käytännössä huumeiden käyttäjien, mutta myös esim. ongelmapelaajien näkökulmasta. Vaikka tarkastelen matalan kynnyksen kysymyksiä yhden vaikeasti autettavan kohderyhmän näkökulmasta, voidaan samaa ajattelua soveltaa yleisemminkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien tilanteeseen 1
2 Luennon kulku Lähden käsitteestä matala kynnys sekä käsitteen alkuperästä huumeiden käyttäjien palveluissa ja hoidossa Sitten käsittelen sitä, miksi juuri huumeiden käyttäjät, ja erityisesti heistä huonoosaisimmat, tarvitsevat matalaa kynnystä Käsite matala kynnys Yleinen arkikielinen metafora, jota yleensä käytetään käänteisesti kuvaamaan kokemusta: korkea kynnys ryhtyä johonkin 2
3 Käsitteen tulo päihdepalveluihin Peräisin 1980-luvun alusta lähinnä Hollannista ja Englannista, missä oli kehittynyt vaikea kovien huumeiden käyttöongelma, jolloin myös hiv-ja hepatiittitartunnat levisivät. Liittyi huumeiden käytön haittojen vähentämisen (harm reduction) ideologiaan: huumeiden käyttöä katsottiin sormien välistä, jotta saatiin puhtaita pistosvälineitä jaettua muutoin poissa palveluista pysytteleville huumeiden käyttäjille. Motiivina myös suojata muuta väestöä. Matala kynnys oli siis keino toteuttaa haittojen vähentämisen strategiaa. Matalakynnyksisiksi (low threshold) kutsuttujen palvelujen avulla vietiin puhtaita pistosvälineitä niitä tarvitseville, pistämisen estämiseksi myös jaettiin metadonialiikkuvista busseista. Matalasta kynnyksestä/matalan kynnyksen palveluista päihdehuollossa Suomessa puhuttaessa tarkoitetaan: 1) Euroopassa 1980-luvulla huumeiden käytön haittojen vähentämisen strategiaa toteuttamaan kehitettyä palvelukonseptia, jonka ydin on ruiskujen ja neulojen vaihto ja terveysneuvonta. 2) Perinteisiä huono-osaisuuspalveluja, kuten asunnottomien ja päihteiden käyttäjien päiväkeskuksia, yökahviloita ja ensisuojia. 3) Yksittäisten palvelujen tai hoitomallien kehittämistä saavutettavimmiksi niin, että myös kuntouttavaan/ päihteettömyyteen tai päihteiden käytön vähentämiseen pyrkivään hoitojärjestelmään olisi helpompi päästä. 4) Yleisessä hoitojärjestelmäretoriikassa, jolloin sen merkitys lähenee käsitteitä asiakaslähtöisyys, esteettömyys ja saavutettavuus, joskus yksinkertaisesti päivystys. 3
4 Poliittinen valinta: haittojenehkäisyn sijasta puhutaan matalasta kynnyksestä Matalan kynnyksen käsitteen yleistyminen ja virheellinen käyttö päihdehuollossa on strateginen valinta: Matalan kynnyksen käsite on poliittisesti korrektimpi kuin haittojen ehkäisy. Haittojen ehkäisyn palvelut on verhottu matalan kynnyksen käsitteen taakse, sillä julkinen keskustelu haittojen ehkäisystä on ollut arka asia. Puhe matalan kynnyksen toiminnasta on turvannut työrauhan. Oilisiko aika kypsä haittojen ehkäisystä puhumiselle? Eli strategiasta, jonka mukaan on parempi vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja, kuin taistella yksipuolisesti huumeettoman yhteiskunnan puolesta, joka on osoittautunut utopiaksi. Käsite matala kynnys päihdehoidossa Hoito-ja palvelujärjestelmässä ilmaisu on usein muuttunut passiiviseksi ja toteavaksi: palvelut, joihin on matala kynnys = matalan kynnyksen palvelut. Matalakynnyksisyys on kuitenkin asiakkaan kokemukseen liittyvä asia, johon myös kynnyksen ylittäjällä tai sen taakse jäävällä on sanottavansa. Käsitteen käyttöä ja sen merkityksiä päihdehoidossa on hyvä pohtia, eikä ottaa sitä annettuna. 4
5 Suhteellisuus Kynnys on aina korkea tai matala suhteessa johonkin ja jonkin ryhmän kannalta Yhden matala kynnys voi olla toiselle korkea Jotkut ryhmät voivat myös nostaa joidenkin toisten ryhmien kynnyksiä Matalaksikaan tarkoitettu kynnys ei ole välttämättä kaikkein kannalta riittävän matala Matala kynnys kansallisissa kehittämisohjelmissa Kaste, Mieli 2009: Enemmän matalan kynnyksen palveluja ja yksiköitä Matala kynnys läpileikkaavaksi periaatteeksi 5
6 Miten matalan kynnyksen pitäisi ilmetä Palveluyksikön ominaisuutena: Helppo saavuttaa fyysisesti (sijainti, kulkuyhteydet, esteettömyys) Helppo tulla psyykkisesti (ei leimaava, huomaamaton, ei kontrollia, luotettava, kunnioittava) Läpikäyvänä periaatteena, jolloin se lähenee käsitteitä asiakaslähtöisyys, saavutettavuus, käytettävyys ja esteettömyys Matala kynnys eri tasoilla 1) teknisesti matala kynnys palveluyksikköön 2) matala kynnys hoitojärjestelmän osana, sisäänheittäjänä 3) matala kynnys päihdehoitoon, tingityt tavoitteet ja odotukset 4) matala kynnys integroimassa yhteiskuntaan 6
7 Matalan kynnyksen käsite on kokenut inflaation Käsite on yleistynyt puheeseen niin, että sillä tarkoitetaan jo lähes mitä tahansa. Käytetään mielellään kaikesta mahdollisesta lähetteettömästä palvelusta tai palvelusta, johon ei ole viikkojen tai kuukausien jonoa. Käytetään usein kuvaamaan yksinkertaisesti vain kohderyhmän kannalta saavutettavaa, hyvää ja toimivaa palvelua. Eikö kaiken palvelun pitäisi tässä mielessä olla matalan kynnyksen palvelua? Mistä tietää, että kynnys on matala? Yksi keskeinen indikaattori on, tavoitetaanko niitä, joita halutaan auttaa: Jos ovi ei käy, se ei välttämättä kerro vähäisestä avun tarpeesta, vaan mahdollisesti siitä, että kynnys ei olekaan matala. Toinen tärkeä matalan kynnyksen osoitin on asiakkaiksi tulevien ja avun ulkopuolelle jäävien kokemus 7
8 Matalan kynnyksen muodostuminen raha, resurssit, hankintalaki, kilpailutussäännöt, kehittämisohjelmat, poliittinen tahto huumepolitiikka, lainsäädäntö, yleinen ilmapiiri, huumeiden käyttäjien demonisointi NIMBY-ilmiö hoitojärjestelmän tavoitteet ja keinot -tietyt organisaation ominaisuudet -toimintatavat ja hoitoideologia -tahto madaltaa kynnystä KYNNYKSEN MATALUUS huumeiden käyttäjien todellisuus ja kokemukset kynnyksistä -saavutettavuus, esteettömyys -kokemus helposta asioinnista, saatu kohtelu -muut asiakkaat, keskinäiset kemiat -halu käyttää palvelua Kuka tarvitsee matalaa kynnystä? Matala kynnys on tärkeä heikoimmassa asemassa oleville. He tarvitsevat helposti lähestyttäviä palveluja (myös liikkuvia, etsiviä ja jalkautuvia palveluja) sekä joustamista: tinkimistä hoidon tavoitteista ja säännöistä Matala kynnys on tärkeä myös hyväosaisille ja aloitteleville käyttäjille, jotka eivät halua hakeutua normaalipalveluihin. Toisaalta kynnys matalan kynnyksen palveluihin voi olla korkea niille, jotka pelkäävät paljastumista ja muita huumeiden käyttäjiä 8
9 Palvelujen ulkopuolelle jäävät Hyvin syrjäytyneitä ja huonokuntoisia niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Välttelevät hoitopalveluja tai eivät pysty käyttämään niitä. Ei välttämättä yhteyttä edes sosiaalitoimistoon. Joillekin kaverit tuovat puhtaita välineitä. Toinen ääripää aloittavat huumeiden käyttäjät, jotka eivät koe käyttöään ongelmaksi. He eivät koe tarvitsevansa hoitoa eivätkä halua käyttää nakkaripalveluja. 17 Huumeiden ongelmakäytön laajuus Koko maassa oli vuonna 2005 (viimeisin tieto) arviolta amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjää (n. 0,5 % vuotiaasta väestöstä) Heistä 50-60% oli Etelä-Suomesta, mistä osuudesta edelleen yli puolet pääkaupunkiseudulta ( ), keskittyminen tälle alueelle näyttää jatkuvan Arvio perustuu useihin eri haittarekistereihin, tarkkoja määriä ei tiedetä ongelmakäyttäjät eivät juuri vastaile kyselyihin Vertailutieto: Pääkaupunkiseudun terveysneuvonta-pisteissä laskettiin vuonna 2005 asiakasmääräksi (luku sisältää jonkin verran anonyymistä asioinnista johtuvaa päällekkäiskirjausta) 18 9
10 Huono-osaisimmat huumeiden käyttäjät Huumeiden ongelmakäyttäjät ovat yleensäkin yhteiskunnan huono-osaisia Huono-osaisimmat huumeiden käyttäjät muodostavat marginaalin marginaalin, hoitojärjestelmien reunoilta putoamisvaarassa olevien huumeiden käyttäjien joukon Pitkän linjan päihteiden ongelmakäyttäjät: vanhan liiton miehet -nuoret asunnottomat ja irralliset, joilla jo pitkä päihdehistoria Kontaktissa pääasiassa poliisin ja vankeinhoitojärjestelmän kanssa Tutkimaton ryhmä: aiempien vuosien niin sanottuja rappioalkoholisteja koskevat tutkimukset eivät käsitelleet huumekysymystä, tulevat esiin lähinnä vankeja ja asunnottomia koskevien tutkimusten kautta Kiinnostus on kohdistunut enemmän nuorten kokeilukäyttöön ja huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn kuin vanhempiin ongelmakäyttäjiin Huumeiden käyttö ei ole meillä juuri tullut esiin sosiaalisen deprivaation ja huonoosaisuuden viitekehyksessä (Hakkarainen, Pekka 2001) 19 Syvenevää huono-osaisuutta ja moniongelmaisuutta Huumeiden käyttö kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vähäistä ja kasvu tasaantunut Toisaalta on nähtävissä huumehaittojen syveneminen ja huumeiden käyttäjien huono-osaistuminen (huumeiden ongelmakäyttäjä yhä useammin monien päihteiden sekakäyttäjä, asunnoton ja psyykkisesti sairas) Myös nuorten ja naisten osuus lisääntynyt Syvenevä huono-osaisuus ei aina näy tilastoissa, jotka mittaavat selkeitä mitattavissa olevia asioita viiveellä tarvitaan rinnalle ns. hiljaista tietoa 20 10
11 Huumeiden käyttäjien kynnyksiä Huumeiden käytön laittomuus, johon liittyy viranomaisille paljastumisen vaara Leimautumis-ja paljastumisvaara sosiaalisessa ympäristössä Huonokuntoisuus ja liitännäisongelmat, sairaudet Alakulttuurin imu ja epäluulo yhteiskunnan palveluja kohtaan, halu elää yhteiskunnan ulkopuolella Piilossa pysyttelyn pakko, velkojat, väkivallan uhka Kadonnut usko omaan itseen ja omaan tulevaisuuteen, aloitekyvyttömyys elinoloihin liittyvät päihteiden käyttöön liittyvät laittomuuteen liittyvät huonoosaisuusspesifejä päihteiden käyttöspesifejä huumeiden käyttöspesifejä asunnottomuus taloudelliset vaikeudet työttömyys fyysinen ja psyykkinen huonokuntoisuus heikot lähtökohdat ja vaikeat kokemukset päihtymystila asioidessa monipäihdekäyttö poikkeava vuorokausirytmi päihdekulttuurien yhteensopimattomuus ulkoinen olemus päihteisiin liittyvät sairaudet häpeä, ylpeys säätäminen leimautuminen paljastumisen vaara luottamuksen puute yhteiskunnan vastaisuus rikollinen indentiteetti poliisin ja muiden kontrolliviranomaisten pelko velkojien pelko 11
12 Rakenteelliset ja ideologiset tekijät yhteiskunnan arvot/politiikka hoitoideologia rakenteet huumeiden käyttäjän huono asema, eksklusiivisuus, käytön kriminalisointi, repressiivinen politiikka, haittojen ehkäisyn politiikan torjunta hoidon liian korkeat vaatimukset ja motivaatio-odotukset, haittojen ehkäisyn ajattelun liiallinen yksilön autonomian korostaminen, leimaaminen toivottomiksi erikoistuminen, ihmisen pilkkominen ongelmiin korkea kynnys matalan kynnyksen palvelujen ja kuntoutuksen välillä, puuttuvat osat: tyhjän päälle (kadulle) palauttaminen menettelytavat palvelun järjestämistapa aika ja tila ajanvaraukset, soittoajat, uloskirjoitus, vaativat arviointijaksot ja tiukat seulat väärä ajankohta, näkyvä paikka, vaikeasti lähestyttävä paikka, väärät naapurit (esim. poliisi, sosiaalitoimisto) Nuori huumeiden käyttäjä vertaa matalan kynnyksen toimintaa sosiaalitoimiston ja katkon toimintaan: ja jos sämenet sossuun, niin eihän ne kysy mitä sulle kuuluu vaan paljo sätarviitja mitä sähaluut, eli se lähestymistapa on ihan erilainen. Sama se on katkoilla, ihmiset on ylityöllistetty ja varmaan niin kuin suojellakseen itseään niitten on oltava vähän kylmiä. Narkomaani kun menee katkolle, niin se kelaa, että ne on siellä vähän niinkun vittuillakseen ja tehdäkseen sun elämästä vaikeempaaja vähentääkseen lääkkeistä. Se lähtökohta on niin erilainen Törmä & Huotari, ilmestyy marraskuussa 2010 (Omaiset Huumetyön Tukena ry:n teettämän tutkimuksen Vaik on vielä käyttöö aineisto) 12
13 Hyvin syrjäytyneen huumeiden käyttäjän tuntoja matalan kynnyksen yksikön avattua ovensa: sitten kuulin että tällainen paikka on avattu tuolla Kluuvissa, ja menin sitten sinne tietysti. Kyllä se aiheutti valtavaa ihmetystä mulle, että olin pitkän aikaa tuntenut olevani täysin yhteiskunnan ulkopuolella: olin narkomaani, näytin narkomaanilta, käytin kovia huumeita, tein pikkurikoksia, olin asunnoton ja olin sitten vielä myös hiv-positiivinen. Olin aika epätoivoinen omalla tavallaan, ja aika maailmanlopun meiningeissä olin siinä. Aiheutti suurta ihmetystä, että oli joku paikka, joka oli meitä varten, meitä, jotka ei omalla tavallaan tunnuttu kelpaavan juuri mihinkään. (Kari Huotari, Hiv-positiivisten huumeiden käyttäjien elämäkerrat, tutkimusaineisto) 25 Huono-osaisimmat huumeiden käyttäjät asiakkaina Erittäin vaikea asiakasryhmä. Lyhytjännitteisyys ja muistamattomuus vaikeita hoitojärjestelmän kannalta, joka tarvitsisi pitkäjänteistä ja suunnitelmallisempaa asiakasainesta. Asunnottomuus, liikkuvuus ja puhelimen puute hankalia hoitoon oton menettelyjen kannalta. Asiakkaat haluavat (tarvitsevat?) kaiken tässä ja nyt. Saattavat olla aggressiivisia, jos kaikki ei mene niin kuin pitäisi, polttavat siltoja takanaan eri toimipisteissä ja hankkivat porttikieltoja. Tarvitsevat normaalipalveluihin tulkin ja puolesta puhujan, jotta asiat hoituisivat ja että he tulisivat ymmärretyiksi ja selviäisivät asioinnista tulematta poistetuiksi paikalta. Alakulttuurien lait ja niiden vuorovaikutusmallit tulevat mukaan hoitosuhteisiin: hoitajia ja lääkäreitä pyritään saamaan näppeihin ja manipuloimaan, asiakkaat siis käyttävät myös valtaa. Jos he pääsevät hoitoon, hoito helposti keskeytyy, joko niin, että asiakas itse kävelee ulos, kun hermo ei kestä tai niin, että hoitopaikka kirjoittaa sääntörikkomuksen vuoksi ulos. Monesti näin käy parissa vuorokaudessa. Ovat niin moniongelmaisia, että sektoroitunut/erikoistunut hoitojärjestelmä ei pysty sovittamaan heitä palveluihinsa. Monipäihdekäyttö ja kaksoisdiagnoosi ovat vaikeita yhtälöitä hoitojärjestelmälle 26 13
14 Kukaan ei ole toivoton Vessanisti, hirveässä kunnossa, paljo tuli vietettyä aikaa julkisissa vessoissa. Rankkaa elämää. Sydänvaivoja, epilepsiaa, paljon aikaa sairaalassa. Kun on ollut pitkään raittiina, niin tuntuu ihan absurdilta, että sellanen mun elämä on ollut Noita kundeja mitä olen nähnyt niin ne sanoo, että ei millään pahalla, mutta ne oli sitä mieltä, että mäen tule selviämään, kun mäolin jotenkin niin fyysisesti heikko, kun mun kroppa alko pettään. Mut usein se onkin se viimenenkestä uskois, se rapasin, joka on löytänyt sen pohjan. Törmä & Huotari (2010) Omaiset Huumetyön Tukena ry:n teettämän tutkimuksen Vaik on vielä käyttöö aineisto) 27 Hoito- ja palvelujärjestelmän jakautuminen KUNTOUTTAVAN HOIDON VYÖHYKE vakiintunut hoitojärjestelmä resursoidut hoidot kuntoutus hoitojatkumot raittius parempiosaiset päihdeasiakkaat HUONO-OSAISUUSVYÖHYKE tuulikaappi? projektit matalan kynnyksen palvelut takaisin kadulle hoiva haittojen vähentäminen huono-osaisuus palvelut jalkautuva työ etsivä työ huono-osaisimmat asiakkaat etsivä työ TAVOITTAMATON VYÖHYKE palvelujen ulkopuolelle jäävät 14
15 Sudenkuoppia? Matalan kynnyksen palvelujärjestelmän eriytyminen omaksi erilliseksi hoitojärjestelmäksi Huono-osaisille hoivaa ja pistosvälineitä, ei hoitoa Matala kynnys tuulikaappiin lämmittelemään, ei pääsyä sisään Kolmas sektori matalan kynnyksen tuottajana, vastuu huono-osaisimmista Parempi sosiaalinen omatunto: ovat jonkun hoidossa Oikeuttaako matala kynnys korkean kynnyksen? Mihin kynnyksiä tarvitaan? Missä määritellään kuka saa/ansaitsee hoitoa ja apua? Voidaanko mitä tahansa hankalia ryhmiä ulos kirjoittaa marginaaleiksi ja erillisen matalan kynnyksen hoitojärjestelmän hoidettaviksi tai hoivattaviksi Mahdollisuuksia? Matalan kynnyksen käsite välivaihe, joka jää tarpeettomaksi ja matalasta kynnyksestä tulee normi Hoito-ja palveluketjuja kehitetään kynnyksettömiksi, myös matalan kynnyksen palvelujen jälkeinen kynnys kuntouttavaan hoitoon kynnys höylätään matalaksi Annetaan niitä hoitopalveluja, joita ihmiset omassa elämäntilanteessaan tarvitsevat, ei aina tiedetä paremmin Ei vaadita liikaa ja mennä asioiden edelle Hyväksytään tosiasiat ja toimitaan niiden pohjalta Ymmärretään erilaiset taudinkuvat, joihin kuuluvat myös sosiaaliset reunaehdot Ei viipaloida ihmistä ongelmiin, vaan ymmärretään moniongelmaisuutta Ei tuomita eikä kyykytetä, vaan kannustetaan Ymmärretään toipumisprosessien vaiheet ja retkahdukset sekä se, että jokainen hoitokontakti on parempi kuin ei kontaktia Pyritään tavoittamaan nuoria jo aktiivin käytön vaiheessa Valjastetaan kaikki lähiverkoston ja vertaistuen voimat avuksi Ei suljeta ovia, kukaan ei ole toivoton tapaus 15
Perusasiat kuntoon- miten mahdollistamme pistämisen puhtailla välineillä
Perusasiat kuntoon- miten mahdollistamme pistämisen puhtailla välineillä JUHA SEDERGREN, VERKKO-VINKKI, A-KLINIKKASÄÄTIÖ, ANNE OVASKA, VÖLJY, A- KLINIKKASÄÄTIÖ Ketkä ovat sitä mieltä että pistettäessä
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotMATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?
MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden
LisätiedotOSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTK
HUONO-OSAISIMMAT OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT VTT Sinikka TörmT rmä vastaava tutkija Sosiaalikehitys Oy Päihdehuollon sosiaalityön n päivp ivät 11.11.-12.11.2009 12.11.2009 Puheenvuoro perustuu
LisätiedotEtsivän KATUKLINIKAN kokemuksia
Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMiten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?
Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen
LisätiedotAsunto ensin -periaate
Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotKeski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta
Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten minä valitsen palveluideni tuottajan? Poliittinen näkemys ja yksilön oma ideologia Ajanvarauksen
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotMatala kynnys pelkkä retorinen lupaus? 1
Matala kynnys pelkkä retorinen lupaus? 1 Sinikka Törmä: VTT, vastaava tutkija, Sosiaalikehitys Oy sinikka.torma@sosiaalikehitys.com Janus vol. 17 (2) 2009, 164 169 Matala kynnys on puhekielessä usein käytetty
LisätiedotTaulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito
Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotPolarisoituva huumekysymys
Polarisoituva huumekysymys Mikko Salasuo, Dosentti, VTT, Nuorisotutkimusverkosto ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAIN SEURAN SEMINAARI Torstaina 4.12.2008 Huumekysymys Kulutus Julkinen keskustelu Politiikka Kontrolli
LisätiedotMistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö
Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotLAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT
LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..
LisätiedotMATALAN KYNNYKSEN TOIMINNOT LAPISSA PÄIHDETYÖN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMUOTONA
MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNOT LAPISSA PÄIHDETYÖN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMUOTONA Nina Peronius, YTM, Hall.kand. sh. Projektipäällikkö, Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä kehittämis Lapissa
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotTERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen
TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu
LisätiedotMaria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?
Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotPotilasnäkökulma hivhoitotyöhön
Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa
LisätiedotASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015
ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
Lisätiedot15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö
15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle
LisätiedotMiten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?
Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Kuntoutuspäivät 2014 11.3.2014 Tuula Jauhiainen Kirsti Tuorila Päihdehuollon jälkikuntoutus Etelän psykiatria-
LisätiedotKun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä
Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Diakoniajohtaja Otto Savolainen, Seinäjoen alueseurakunta puheenvuoro 7.9.2016 kriminaalipoliittisessa asuntopäivässä. 1 Sama matkalla olemisen
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotNuorten ammatillinen verkkoauttaminen
Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi
LisätiedotPäihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja
Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus
LisätiedotJärjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen
Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotEmilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotNUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?
NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.
LisätiedotStreet-hanke: Matalan kynnyksen C-hepatiitti- ja hiv-testaukseen. Projektikoordinaattori Mervi Holm, A-klinikkasäätiö
Street-hanke: Matalan kynnyksen C-hepatiitti- ja hiv-testaukseen Projektikoordinaattori Mervi Holm, A-klinikkasäätiö Päämääränä C-hepatiitin ja hiv:n ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Kohderyhmä Pistämällä
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotLaitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto
Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset
LisätiedotAkvaariokeskustelu-menetelmästä
Akvaariokeskustelu-menetelmästä Matti Vuori, www.mattivuori.net 11.2.2009 1(11) Sisällysluettelo Yleistä 3 Akvaarion perusasetelma 4 Miten avoin akvaario toimii 6 Menestystekijät 8 Toinen malli: Suljettu
Lisätiedotterveysneuvontatyön mahdollisuudet C-hepatiitti tartuntojen ehkäisyssä, toteamisessa ja tartunnan saaneiden hoitoon ohjauksessa
terveysneuvontatyön mahdollisuudet C-hepatiitti tartuntojen ehkäisyssä, toteamisessa ja tartunnan saaneiden hoitoon ohjauksessa Valtakunnalliset terveysneuvontapisteiden koulutuspäivät 1.11.12 Espoon A-klinikkatoimi
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotAMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO
AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä
LisätiedotAsunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen
Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta
LisätiedotJalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut
Jalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut Matalan kynnyksen ja jalkautumisen kehittämistyöryhmä 6.3.2018 Hanna Lohijoki ja Markku Hallikainen, Vasson osahanke 11.1.2019 Hanna Lohijoki Jalkautumisen hyödyt:
LisätiedotMITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön
LisätiedotPALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA
PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa. Kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Mikkeli 25.5.2018 Anne Määttä Palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija,
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA
KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla
LisätiedotVAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen
VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen 1 VAMOS PALVELULUPAUS Luomme jokaiselle nuorelle katkeamattoman ja jatkuvan palvelupolun, jossa hän voi kulkea palvelusta toiseen tuen
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotJärjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö
Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn
LisätiedotPäihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen
Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely
LisätiedotHuumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli
Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotLainsuojattomasta yhteiskuntaihmiseksi
Lainsuojattomasta yhteiskuntaihmiseksi - ajatuksia vertaistoiminnan merkityksellisyydestä Tuija Siera Helena Virokannas Eettisen toimikunnan 30-vuotisjuhlafoorumi/A-klinikkasäätiö 23.9.2015 Miten asiakaslähtöinen
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Nuori Tampere
Etsivä nuorisotyö 2015 Nuori2017 - Tampere 5.4.2017 1 5.4.2017 2 Milloin etsivä nuorisotyö käynnistyi organisaatiossanne? Lähde: OKM/TPY (Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kysely vuonna 2015) 5.4.2017
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotHuolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki
Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
Lisätiedotyöote Vamoksen näkökulmia
Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS
LisätiedotOLEN HYVÄ NÄIN! Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston. Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön koordinaattori
OLEN HYVÄ NÄIN! NUORTEN TARINOITA ETSIVÄSTÄ NUORISOTYÖSTÄ JA TYÖPAJOILTA Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston koordinaattori Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotAsunto ensin periaate arjessa
Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat
LisätiedotMIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.
MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.2017 Nuorten mielenterveys Nuorten mielenterveyshäiriöt (THL
LisätiedotKUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat
KUN TARVITSET APUA Hätätilanne Kun tarvitset apua, soita hätäkeskuksen hätänumeroon 112. Kun soitat hätänumeroon, et tarvitse suuntanumeroa. Yleisestä puhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa
Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotPerustoimeentulotukiuudistuksen sujuvuus diakonian näkökulmasta Jouko Karjalainen & Minna Kivipelto Kysely tehty
Perustoimeentulotukiuudistuksen sujuvuus diakonian näkökulmasta Jouko Karjalainen & Minna Kivipelto Kysely tehty 26.4 12.5.2017 22.6.2017 Jouko Karjalainen 1 Diakoniatyöntekijät Kela-uudistuksen sujuvuudesta
LisätiedotHuumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija
Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt
Lisätiedot