Tukija, VTT Sinikka Törmä Referenssi Oy HUONO-OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT JA MATALA KYNNYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukija, VTT Sinikka Törmä Referenssi Oy HUONO-OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT JA MATALA KYNNYS"

Transkriptio

1 Tukija, VTT Sinikka Törmä Referenssi Oy HUONO-OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT JA MATALA KYNNYS Oma näkökulma Näkökulmani on yhteiskuntatieteellinen. Olen tutkinut erityisesti matalaa kynnystä itse käsitettä ja matalan kynnyksen mataluutta käytännössä huumeiden käyttäjien, mutta myös esim. ongelmapelaajien näkökulmasta. Vaikka tarkastelen matalan kynnyksen kysymyksiä yhden vaikeasti autettavan kohderyhmän näkökulmasta, voidaan samaa ajattelua soveltaa yleisemminkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien tilanteeseen 1

2 Luennon kulku Lähden käsitteestä matala kynnys sekä käsitteen alkuperästä huumeiden käyttäjien palveluissa ja hoidossa Sitten käsittelen sitä, miksi juuri huumeiden käyttäjät, ja erityisesti heistä huonoosaisimmat, tarvitsevat matalaa kynnystä Käsite matala kynnys Yleinen arkikielinen metafora, jota yleensä käytetään käänteisesti kuvaamaan kokemusta: korkea kynnys ryhtyä johonkin 2

3 Käsitteen tulo päihdepalveluihin Peräisin 1980-luvun alusta lähinnä Hollannista ja Englannista, missä oli kehittynyt vaikea kovien huumeiden käyttöongelma, jolloin myös hiv-ja hepatiittitartunnat levisivät. Liittyi huumeiden käytön haittojen vähentämisen (harm reduction) ideologiaan: huumeiden käyttöä katsottiin sormien välistä, jotta saatiin puhtaita pistosvälineitä jaettua muutoin poissa palveluista pysytteleville huumeiden käyttäjille. Motiivina myös suojata muuta väestöä. Matala kynnys oli siis keino toteuttaa haittojen vähentämisen strategiaa. Matalakynnyksisiksi (low threshold) kutsuttujen palvelujen avulla vietiin puhtaita pistosvälineitä niitä tarvitseville, pistämisen estämiseksi myös jaettiin metadonialiikkuvista busseista. Matalasta kynnyksestä/matalan kynnyksen palveluista päihdehuollossa Suomessa puhuttaessa tarkoitetaan: 1) Euroopassa 1980-luvulla huumeiden käytön haittojen vähentämisen strategiaa toteuttamaan kehitettyä palvelukonseptia, jonka ydin on ruiskujen ja neulojen vaihto ja terveysneuvonta. 2) Perinteisiä huono-osaisuuspalveluja, kuten asunnottomien ja päihteiden käyttäjien päiväkeskuksia, yökahviloita ja ensisuojia. 3) Yksittäisten palvelujen tai hoitomallien kehittämistä saavutettavimmiksi niin, että myös kuntouttavaan/ päihteettömyyteen tai päihteiden käytön vähentämiseen pyrkivään hoitojärjestelmään olisi helpompi päästä. 4) Yleisessä hoitojärjestelmäretoriikassa, jolloin sen merkitys lähenee käsitteitä asiakaslähtöisyys, esteettömyys ja saavutettavuus, joskus yksinkertaisesti päivystys. 3

4 Poliittinen valinta: haittojenehkäisyn sijasta puhutaan matalasta kynnyksestä Matalan kynnyksen käsitteen yleistyminen ja virheellinen käyttö päihdehuollossa on strateginen valinta: Matalan kynnyksen käsite on poliittisesti korrektimpi kuin haittojen ehkäisy. Haittojen ehkäisyn palvelut on verhottu matalan kynnyksen käsitteen taakse, sillä julkinen keskustelu haittojen ehkäisystä on ollut arka asia. Puhe matalan kynnyksen toiminnasta on turvannut työrauhan. Oilisiko aika kypsä haittojen ehkäisystä puhumiselle? Eli strategiasta, jonka mukaan on parempi vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja, kuin taistella yksipuolisesti huumeettoman yhteiskunnan puolesta, joka on osoittautunut utopiaksi. Käsite matala kynnys päihdehoidossa Hoito-ja palvelujärjestelmässä ilmaisu on usein muuttunut passiiviseksi ja toteavaksi: palvelut, joihin on matala kynnys = matalan kynnyksen palvelut. Matalakynnyksisyys on kuitenkin asiakkaan kokemukseen liittyvä asia, johon myös kynnyksen ylittäjällä tai sen taakse jäävällä on sanottavansa. Käsitteen käyttöä ja sen merkityksiä päihdehoidossa on hyvä pohtia, eikä ottaa sitä annettuna. 4

5 Suhteellisuus Kynnys on aina korkea tai matala suhteessa johonkin ja jonkin ryhmän kannalta Yhden matala kynnys voi olla toiselle korkea Jotkut ryhmät voivat myös nostaa joidenkin toisten ryhmien kynnyksiä Matalaksikaan tarkoitettu kynnys ei ole välttämättä kaikkein kannalta riittävän matala Matala kynnys kansallisissa kehittämisohjelmissa Kaste, Mieli 2009: Enemmän matalan kynnyksen palveluja ja yksiköitä Matala kynnys läpileikkaavaksi periaatteeksi 5

6 Miten matalan kynnyksen pitäisi ilmetä Palveluyksikön ominaisuutena: Helppo saavuttaa fyysisesti (sijainti, kulkuyhteydet, esteettömyys) Helppo tulla psyykkisesti (ei leimaava, huomaamaton, ei kontrollia, luotettava, kunnioittava) Läpikäyvänä periaatteena, jolloin se lähenee käsitteitä asiakaslähtöisyys, saavutettavuus, käytettävyys ja esteettömyys Matala kynnys eri tasoilla 1) teknisesti matala kynnys palveluyksikköön 2) matala kynnys hoitojärjestelmän osana, sisäänheittäjänä 3) matala kynnys päihdehoitoon, tingityt tavoitteet ja odotukset 4) matala kynnys integroimassa yhteiskuntaan 6

7 Matalan kynnyksen käsite on kokenut inflaation Käsite on yleistynyt puheeseen niin, että sillä tarkoitetaan jo lähes mitä tahansa. Käytetään mielellään kaikesta mahdollisesta lähetteettömästä palvelusta tai palvelusta, johon ei ole viikkojen tai kuukausien jonoa. Käytetään usein kuvaamaan yksinkertaisesti vain kohderyhmän kannalta saavutettavaa, hyvää ja toimivaa palvelua. Eikö kaiken palvelun pitäisi tässä mielessä olla matalan kynnyksen palvelua? Mistä tietää, että kynnys on matala? Yksi keskeinen indikaattori on, tavoitetaanko niitä, joita halutaan auttaa: Jos ovi ei käy, se ei välttämättä kerro vähäisestä avun tarpeesta, vaan mahdollisesti siitä, että kynnys ei olekaan matala. Toinen tärkeä matalan kynnyksen osoitin on asiakkaiksi tulevien ja avun ulkopuolelle jäävien kokemus 7

8 Matalan kynnyksen muodostuminen raha, resurssit, hankintalaki, kilpailutussäännöt, kehittämisohjelmat, poliittinen tahto huumepolitiikka, lainsäädäntö, yleinen ilmapiiri, huumeiden käyttäjien demonisointi NIMBY-ilmiö hoitojärjestelmän tavoitteet ja keinot -tietyt organisaation ominaisuudet -toimintatavat ja hoitoideologia -tahto madaltaa kynnystä KYNNYKSEN MATALUUS huumeiden käyttäjien todellisuus ja kokemukset kynnyksistä -saavutettavuus, esteettömyys -kokemus helposta asioinnista, saatu kohtelu -muut asiakkaat, keskinäiset kemiat -halu käyttää palvelua Kuka tarvitsee matalaa kynnystä? Matala kynnys on tärkeä heikoimmassa asemassa oleville. He tarvitsevat helposti lähestyttäviä palveluja (myös liikkuvia, etsiviä ja jalkautuvia palveluja) sekä joustamista: tinkimistä hoidon tavoitteista ja säännöistä Matala kynnys on tärkeä myös hyväosaisille ja aloitteleville käyttäjille, jotka eivät halua hakeutua normaalipalveluihin. Toisaalta kynnys matalan kynnyksen palveluihin voi olla korkea niille, jotka pelkäävät paljastumista ja muita huumeiden käyttäjiä 8

9 Palvelujen ulkopuolelle jäävät Hyvin syrjäytyneitä ja huonokuntoisia niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Välttelevät hoitopalveluja tai eivät pysty käyttämään niitä. Ei välttämättä yhteyttä edes sosiaalitoimistoon. Joillekin kaverit tuovat puhtaita välineitä. Toinen ääripää aloittavat huumeiden käyttäjät, jotka eivät koe käyttöään ongelmaksi. He eivät koe tarvitsevansa hoitoa eivätkä halua käyttää nakkaripalveluja. 17 Huumeiden ongelmakäytön laajuus Koko maassa oli vuonna 2005 (viimeisin tieto) arviolta amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjää (n. 0,5 % vuotiaasta väestöstä) Heistä 50-60% oli Etelä-Suomesta, mistä osuudesta edelleen yli puolet pääkaupunkiseudulta ( ), keskittyminen tälle alueelle näyttää jatkuvan Arvio perustuu useihin eri haittarekistereihin, tarkkoja määriä ei tiedetä ongelmakäyttäjät eivät juuri vastaile kyselyihin Vertailutieto: Pääkaupunkiseudun terveysneuvonta-pisteissä laskettiin vuonna 2005 asiakasmääräksi (luku sisältää jonkin verran anonyymistä asioinnista johtuvaa päällekkäiskirjausta) 18 9

10 Huono-osaisimmat huumeiden käyttäjät Huumeiden ongelmakäyttäjät ovat yleensäkin yhteiskunnan huono-osaisia Huono-osaisimmat huumeiden käyttäjät muodostavat marginaalin marginaalin, hoitojärjestelmien reunoilta putoamisvaarassa olevien huumeiden käyttäjien joukon Pitkän linjan päihteiden ongelmakäyttäjät: vanhan liiton miehet -nuoret asunnottomat ja irralliset, joilla jo pitkä päihdehistoria Kontaktissa pääasiassa poliisin ja vankeinhoitojärjestelmän kanssa Tutkimaton ryhmä: aiempien vuosien niin sanottuja rappioalkoholisteja koskevat tutkimukset eivät käsitelleet huumekysymystä, tulevat esiin lähinnä vankeja ja asunnottomia koskevien tutkimusten kautta Kiinnostus on kohdistunut enemmän nuorten kokeilukäyttöön ja huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn kuin vanhempiin ongelmakäyttäjiin Huumeiden käyttö ei ole meillä juuri tullut esiin sosiaalisen deprivaation ja huonoosaisuuden viitekehyksessä (Hakkarainen, Pekka 2001) 19 Syvenevää huono-osaisuutta ja moniongelmaisuutta Huumeiden käyttö kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vähäistä ja kasvu tasaantunut Toisaalta on nähtävissä huumehaittojen syveneminen ja huumeiden käyttäjien huono-osaistuminen (huumeiden ongelmakäyttäjä yhä useammin monien päihteiden sekakäyttäjä, asunnoton ja psyykkisesti sairas) Myös nuorten ja naisten osuus lisääntynyt Syvenevä huono-osaisuus ei aina näy tilastoissa, jotka mittaavat selkeitä mitattavissa olevia asioita viiveellä tarvitaan rinnalle ns. hiljaista tietoa 20 10

11 Huumeiden käyttäjien kynnyksiä Huumeiden käytön laittomuus, johon liittyy viranomaisille paljastumisen vaara Leimautumis-ja paljastumisvaara sosiaalisessa ympäristössä Huonokuntoisuus ja liitännäisongelmat, sairaudet Alakulttuurin imu ja epäluulo yhteiskunnan palveluja kohtaan, halu elää yhteiskunnan ulkopuolella Piilossa pysyttelyn pakko, velkojat, väkivallan uhka Kadonnut usko omaan itseen ja omaan tulevaisuuteen, aloitekyvyttömyys elinoloihin liittyvät päihteiden käyttöön liittyvät laittomuuteen liittyvät huonoosaisuusspesifejä päihteiden käyttöspesifejä huumeiden käyttöspesifejä asunnottomuus taloudelliset vaikeudet työttömyys fyysinen ja psyykkinen huonokuntoisuus heikot lähtökohdat ja vaikeat kokemukset päihtymystila asioidessa monipäihdekäyttö poikkeava vuorokausirytmi päihdekulttuurien yhteensopimattomuus ulkoinen olemus päihteisiin liittyvät sairaudet häpeä, ylpeys säätäminen leimautuminen paljastumisen vaara luottamuksen puute yhteiskunnan vastaisuus rikollinen indentiteetti poliisin ja muiden kontrolliviranomaisten pelko velkojien pelko 11

12 Rakenteelliset ja ideologiset tekijät yhteiskunnan arvot/politiikka hoitoideologia rakenteet huumeiden käyttäjän huono asema, eksklusiivisuus, käytön kriminalisointi, repressiivinen politiikka, haittojen ehkäisyn politiikan torjunta hoidon liian korkeat vaatimukset ja motivaatio-odotukset, haittojen ehkäisyn ajattelun liiallinen yksilön autonomian korostaminen, leimaaminen toivottomiksi erikoistuminen, ihmisen pilkkominen ongelmiin korkea kynnys matalan kynnyksen palvelujen ja kuntoutuksen välillä, puuttuvat osat: tyhjän päälle (kadulle) palauttaminen menettelytavat palvelun järjestämistapa aika ja tila ajanvaraukset, soittoajat, uloskirjoitus, vaativat arviointijaksot ja tiukat seulat väärä ajankohta, näkyvä paikka, vaikeasti lähestyttävä paikka, väärät naapurit (esim. poliisi, sosiaalitoimisto) Nuori huumeiden käyttäjä vertaa matalan kynnyksen toimintaa sosiaalitoimiston ja katkon toimintaan: ja jos sämenet sossuun, niin eihän ne kysy mitä sulle kuuluu vaan paljo sätarviitja mitä sähaluut, eli se lähestymistapa on ihan erilainen. Sama se on katkoilla, ihmiset on ylityöllistetty ja varmaan niin kuin suojellakseen itseään niitten on oltava vähän kylmiä. Narkomaani kun menee katkolle, niin se kelaa, että ne on siellä vähän niinkun vittuillakseen ja tehdäkseen sun elämästä vaikeempaaja vähentääkseen lääkkeistä. Se lähtökohta on niin erilainen Törmä & Huotari, ilmestyy marraskuussa 2010 (Omaiset Huumetyön Tukena ry:n teettämän tutkimuksen Vaik on vielä käyttöö aineisto) 12

13 Hyvin syrjäytyneen huumeiden käyttäjän tuntoja matalan kynnyksen yksikön avattua ovensa: sitten kuulin että tällainen paikka on avattu tuolla Kluuvissa, ja menin sitten sinne tietysti. Kyllä se aiheutti valtavaa ihmetystä mulle, että olin pitkän aikaa tuntenut olevani täysin yhteiskunnan ulkopuolella: olin narkomaani, näytin narkomaanilta, käytin kovia huumeita, tein pikkurikoksia, olin asunnoton ja olin sitten vielä myös hiv-positiivinen. Olin aika epätoivoinen omalla tavallaan, ja aika maailmanlopun meiningeissä olin siinä. Aiheutti suurta ihmetystä, että oli joku paikka, joka oli meitä varten, meitä, jotka ei omalla tavallaan tunnuttu kelpaavan juuri mihinkään. (Kari Huotari, Hiv-positiivisten huumeiden käyttäjien elämäkerrat, tutkimusaineisto) 25 Huono-osaisimmat huumeiden käyttäjät asiakkaina Erittäin vaikea asiakasryhmä. Lyhytjännitteisyys ja muistamattomuus vaikeita hoitojärjestelmän kannalta, joka tarvitsisi pitkäjänteistä ja suunnitelmallisempaa asiakasainesta. Asunnottomuus, liikkuvuus ja puhelimen puute hankalia hoitoon oton menettelyjen kannalta. Asiakkaat haluavat (tarvitsevat?) kaiken tässä ja nyt. Saattavat olla aggressiivisia, jos kaikki ei mene niin kuin pitäisi, polttavat siltoja takanaan eri toimipisteissä ja hankkivat porttikieltoja. Tarvitsevat normaalipalveluihin tulkin ja puolesta puhujan, jotta asiat hoituisivat ja että he tulisivat ymmärretyiksi ja selviäisivät asioinnista tulematta poistetuiksi paikalta. Alakulttuurien lait ja niiden vuorovaikutusmallit tulevat mukaan hoitosuhteisiin: hoitajia ja lääkäreitä pyritään saamaan näppeihin ja manipuloimaan, asiakkaat siis käyttävät myös valtaa. Jos he pääsevät hoitoon, hoito helposti keskeytyy, joko niin, että asiakas itse kävelee ulos, kun hermo ei kestä tai niin, että hoitopaikka kirjoittaa sääntörikkomuksen vuoksi ulos. Monesti näin käy parissa vuorokaudessa. Ovat niin moniongelmaisia, että sektoroitunut/erikoistunut hoitojärjestelmä ei pysty sovittamaan heitä palveluihinsa. Monipäihdekäyttö ja kaksoisdiagnoosi ovat vaikeita yhtälöitä hoitojärjestelmälle 26 13

14 Kukaan ei ole toivoton Vessanisti, hirveässä kunnossa, paljo tuli vietettyä aikaa julkisissa vessoissa. Rankkaa elämää. Sydänvaivoja, epilepsiaa, paljon aikaa sairaalassa. Kun on ollut pitkään raittiina, niin tuntuu ihan absurdilta, että sellanen mun elämä on ollut Noita kundeja mitä olen nähnyt niin ne sanoo, että ei millään pahalla, mutta ne oli sitä mieltä, että mäen tule selviämään, kun mäolin jotenkin niin fyysisesti heikko, kun mun kroppa alko pettään. Mut usein se onkin se viimenenkestä uskois, se rapasin, joka on löytänyt sen pohjan. Törmä & Huotari (2010) Omaiset Huumetyön Tukena ry:n teettämän tutkimuksen Vaik on vielä käyttöö aineisto) 27 Hoito- ja palvelujärjestelmän jakautuminen KUNTOUTTAVAN HOIDON VYÖHYKE vakiintunut hoitojärjestelmä resursoidut hoidot kuntoutus hoitojatkumot raittius parempiosaiset päihdeasiakkaat HUONO-OSAISUUSVYÖHYKE tuulikaappi? projektit matalan kynnyksen palvelut takaisin kadulle hoiva haittojen vähentäminen huono-osaisuus palvelut jalkautuva työ etsivä työ huono-osaisimmat asiakkaat etsivä työ TAVOITTAMATON VYÖHYKE palvelujen ulkopuolelle jäävät 14

15 Sudenkuoppia? Matalan kynnyksen palvelujärjestelmän eriytyminen omaksi erilliseksi hoitojärjestelmäksi Huono-osaisille hoivaa ja pistosvälineitä, ei hoitoa Matala kynnys tuulikaappiin lämmittelemään, ei pääsyä sisään Kolmas sektori matalan kynnyksen tuottajana, vastuu huono-osaisimmista Parempi sosiaalinen omatunto: ovat jonkun hoidossa Oikeuttaako matala kynnys korkean kynnyksen? Mihin kynnyksiä tarvitaan? Missä määritellään kuka saa/ansaitsee hoitoa ja apua? Voidaanko mitä tahansa hankalia ryhmiä ulos kirjoittaa marginaaleiksi ja erillisen matalan kynnyksen hoitojärjestelmän hoidettaviksi tai hoivattaviksi Mahdollisuuksia? Matalan kynnyksen käsite välivaihe, joka jää tarpeettomaksi ja matalasta kynnyksestä tulee normi Hoito-ja palveluketjuja kehitetään kynnyksettömiksi, myös matalan kynnyksen palvelujen jälkeinen kynnys kuntouttavaan hoitoon kynnys höylätään matalaksi Annetaan niitä hoitopalveluja, joita ihmiset omassa elämäntilanteessaan tarvitsevat, ei aina tiedetä paremmin Ei vaadita liikaa ja mennä asioiden edelle Hyväksytään tosiasiat ja toimitaan niiden pohjalta Ymmärretään erilaiset taudinkuvat, joihin kuuluvat myös sosiaaliset reunaehdot Ei viipaloida ihmistä ongelmiin, vaan ymmärretään moniongelmaisuutta Ei tuomita eikä kyykytetä, vaan kannustetaan Ymmärretään toipumisprosessien vaiheet ja retkahdukset sekä se, että jokainen hoitokontakti on parempi kuin ei kontaktia Pyritään tavoittamaan nuoria jo aktiivin käytön vaiheessa Valjastetaan kaikki lähiverkoston ja vertaistuen voimat avuksi Ei suljeta ovia, kukaan ei ole toivoton tapaus 15

OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTK

OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTK HUONO-OSAISIMMAT OSAISIMMAT HUUMEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT VTT Sinikka TörmT rmä vastaava tutkija Sosiaalikehitys Oy Päihdehuollon sosiaalityön n päivp ivät 11.11.-12.11.2009 12.11.2009 Puheenvuoro perustuu

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Matala kynnys pelkkä retorinen lupaus? 1

Matala kynnys pelkkä retorinen lupaus? 1 Matala kynnys pelkkä retorinen lupaus? 1 Sinikka Törmä: VTT, vastaava tutkija, Sosiaalikehitys Oy sinikka.torma@sosiaalikehitys.com Janus vol. 17 (2) 2009, 164 169 Matala kynnys on puhekielessä usein käytetty

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Kuntoutuspäivät 2014 11.3.2014 Tuula Jauhiainen Kirsti Tuorila Päihdehuollon jälkikuntoutus Etelän psykiatria-

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen

VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen 1 VAMOS PALVELULUPAUS Luomme jokaiselle nuorelle katkeamattoman ja jatkuvan palvelupolun, jossa hän voi kulkea palvelusta toiseen tuen

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot