Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Maakuntahallitus Nähtävillä viranomaisneuvottelu

2 Sisältö: Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS 3 Suunnittelun lähtökohdat 3 Vaihemaakuntakaavan tavoite 4 Vaihemaakuntakaavan suunnittelu- ja vaikutusalueet 6 Osalliset 8 Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat 9 Viranomaisyhteistyö 11 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät 11 Maakuntakaavaprosessin organisointi 13 Ohjausryhmä 13 Leena Rossi (varajäsen Jorma Häkkinen) Jyväskylä 13 Yhteystiedot 14 KESKI-SUOMEN LIITTO 2

3 Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS Keski-Suomen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Suunnitelman tarkoitus on antaa vaihemaakuntakaavan asianosaisille ja vaihemaakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista vaihemaakuntakaavatyön eri vaiheissa. Suunnittelun lähtökohdat Maakunnan lakisääteisen suunnittelun kokonaisuus muodostuu maakuntasuunnitelmasta (hyväksytty maakuntavaltuustossa ), maakuntakaavasta (ehdotus nähtävillä ) ja maakuntaohjelmasta (hyväksytty maakuntavaltuustossa ). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, joka linjaa maakunnan kehityksen keskeiset tavoitteet vuotta eteenpäin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat keskeiset asiakirjat ovat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan tai sen osa-alueen käyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään vain koko maakuntaa, seutukuntia tai useampaa kuntaa koskevia asioita. Maakuntakaavan lainsäädännöllinen perusta on maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja -asetuksessa (MRA). Maakuntakaavan aikatähtäys on vuotta. Maakuntakaava voi olla kokonaiskaava tai vaihekaava. Maakuntaohjelma on määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla sovitetaan ja suunnataan yhteen maakunnan lähivuosien kehittämistoimia. Sen aikatähtäys on 3-5 vuotta. MAAKUNTASUUNNITELMA Maakunnan tavoiteltu kehitys Kehittämislinjaukset Aikatähtäys v MAAKUNTAKAAVA Alueidenkäytölliset ratkaisut Aikatähtäys v MAAKUNTAOHJELMA Kehittämistoimien suuntaaminen Aikatähtäys 3 5 v KUVA 1. Maakuntakaava osana maakunnan suunnittelua KESKI-SUOMEN LIITTO 3

4 Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma laaditaan yhteistyössä valtion ja kuntien viranomaisten, alueella toimivien järjestöjen ja yritysten sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava painottaa valtakunnallista ja maakunnallista alueiden käyttöä ja yhdyskuntarakennetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan kautta. Kunnan sisäiset maankäyttökysymykset kuuluvat kuntakaavoitukseen. Maakuntakaava korostaa koko maakunnan kehittämistä. Maakuntakaavan ohjausvaikutus perustuu oikeusvaikutusten ohella eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön maakuntakaavan laadinnassa. Maakuntakaavassa ja sen tulkinnassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys, vaikka kaavaa ei aina voidakaan laatia yleispiirteisenä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan toteuttamista turvaava rakentamisrajoitus on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ehdollinen; lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää, jos maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Jos luvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattava haitta, on lupa kuitenkin myönnettävä, jollei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Maakuntakaavassa asioita esitetään erilaisilla merkintätyypeillä ja niille voidaan antaa määräyksiä, kuten suunnittelu-, suojelu- tai rakentamismääräyksiä tai koko maakuntakaava-aluetta koskevia maakuntakaavamääräyksiä. Vaihemaakuntakaavan tavoite Keski-Suomen maakuntahallitus irrotti Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen maakuntakaavaehdotuksesta todeten, että tehdyt selvitykset eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Niitä tulee täydentää ja sen jälkeen asiasta tulee laatia vaihemaakuntakaava. Ehdotusvaiheessa olevassa maakuntakaavassa ovat mukana kolme olemassa olevaa jätteenkäsittelyaluetta; Jyväskylän Mustankorkea, Jämsän Metsä-Kivelä ja Saarijärven Sammakkokangas. Ehdotusvaiheessa olevan maakuntakaavan vahvistuksen yhteydessä on tarkoitus kumota Keski-Suomen seutukaava. Siten kumottavaksi on tulossa seutukaavan 23 jätteenkäsittelyaluetta. Osassa näistä on jo toiminta loppunut. Varsinaista maakuntakaavaa varten Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikkaselvitys laadittiin Keski-Suomen liiton vetämänä asiantuntijatyönä. Jyväskylän seudulta rajattiin ensin potentiaalisia sijoitusvyöhykkeitä. Yksittäisiä paikkavaihtoehtoja oli vertailussa mukana 43 kpl ja niistä em. vyöhykkeillä olevan yhdeksäntoista alueen osalta tutkittiin toimintoja rajoittavat tekijät tarkemmin. Työ valmistui kesällä 2005 ja lopputuloksena esitettiin kolmea vaihtoehtoista aluetta jatkosuunnitteluun: 1) Laukaan Mörkökorpi, 2) Petäjäveden Vahtivuori ja 3) Jyväskylän mlk:n Seivässuo. Samalla suositeltiin vaihtoehtoja koskevan YVA menettelyn aloittamista. KESKI-SUOMEN LIITTO 4

5 Mustankorkea Oy käynnisti hankkeesta vastaavana ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) syksyllä 2005 ja arviointiselostus valmistui elokuussa Arviointiselvityksessä on todettu, että ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella mitään vaihtoehdoista ei voida sulkea pois. Vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Vaihemaakuntakaava perustuu ensisijaisesti Keski-Suomen omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Se on alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta maakunnan poliittinen tahdonilmaus ja omaehtoisen kehittämisen väline. Keskeisimmät tavoitteet, jotka vaihemaakuntakaavan tulee ottaa huomioon, ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntasuunnitelmasta tulevat tavoitteet. Kaavaprosessissa on huomioitava myös valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteet. vaihekaavan kannalta merkittävin on Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle asetettuja tavoitteita ja sisältövaatimuksia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Maakuntakaavoituksella on keskeinen merkitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa ja välittämisessä kuntakaavoitukseen. Maakuntakaavan tehtävänä on ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteuttamista sekä sovitettava ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten alueiden käyttöön liittyvien tavoitteiden kanssa. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA VALTION VIRAN- OMAISET YLEISKAAVA ASEMAKAAVA KUVA 2. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen ja huomioonottaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat huomioimaan jätehuollon seuraavasti: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Maakuntasuunnitelman tavoitteet KESKI-SUOMEN LIITTO 5

6 Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksena toimiva Mustankorkean loppusijoitusalue ei täytä kiristyvien vaatimusten ehtoja (uusien lupaehtojen mukaan vaatimukset täyttyvät). Tavoitteena todetaan, että jätehuoltoyhteistyötä tehostetaan ja jätteiden loppusijoitus keskitetään maakunnassa kolmelle alueelle. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelma on valmisteltu valtakunnallisen jätesuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksessa (2003) todetaan tavoitteena, että vuoden 2005 alusta ja viimeistään jätteenkäsittelypaikkojen pohjarakennevaatimusten tultua voimaan olisi Keski-Suomessa enää kolme yhdyskuntajätteen (tavanomaisen jätteen) kaatopaikkaa/jätteenkäsittelykeskusta; Jyväskylässä, Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa (uusi vaatimukset täyttävä alue). Jäljelle jäävien loppusijoitusalueiden mitoituksessa tulisi mahdollisuuksien mukaan ennakoiden huomioida valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksessa oleva rajoitus orgaanisen ja biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamiselle jätteenkäsittelypaikalle (vuoden 2010 alusta lukien saa kaatopaikoille sijoittaa vain sellaista yhdyskuntajätettä, jonka orgaanisesta ja biohajoavasta osasta vähintään 80 % on erotettu pois muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten) sekä vuoden 2005 alusta voimaan tuleva jätteenkäsittelypaikalle sijoitettavan jätteen esikäsittelyvaatimus. Pidemmällä aikajaksolla tulisi (Jyväskylän seudulla) varautua kaavoituksella mahdolliseen uuteen jätteenkäsittelyaluevaihtoehtoon. Alueellisen jätesuunnitelman tarkistus on käynnissä. Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2016 ( ) Jätesuunnitelma on viranomaisten toimintaa ohjaava strategia, joka kuvaa millainen Suomen jätehuollon olisi oltava vuonna 2016 ja millä keinoin päämäärä saavutetaan. Suunnitelma sisältää myös erillisen toimenpideohjelman jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Tällaista ohjelmaa ehdotetaan pakolliseksi parhaillaan uudistettavassa EU:n jätepolitiikkaa koskevassa puitedirektiivissä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman ydinkohtia on edistää jätteen synnyn ehkäisyä. Tähän päästään eri ohjauskeinoilla, joilla parannetaan tuotteiden, teollisuustuotannon, rakentamisen sekä yksityisen ja julkisen kulutuksen materiaalitehokkuutta. Tuotannon ja tuotteiden materiaalitehokkuutta voidaan parantaa eri toimijoiden vapaaehtoisilla toimilla ja sopimuksilla. Lisäksi olisi selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön luonnonvarojen käytön verotus, jolla ehkäistäisiin luonnonvarojen kulutusta. Työryhmän mielestä on välttämätöntä lisätä kierrätykseen soveltumattomanjätteen sisältämän energian hyötykäyttöä. Näin voidaan lisätä yhdyskuntajätteen hyödyntämisastetta ja vähentää kaatopaikkojen metaanipäästöjä. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja se lisää ilmastonmuutosta. Vaihemaakuntakaavan suunnittelu- ja vaikutusalueet Keski-Suomen vaihemaakuntakaava laaditaan Keski-Suomen liiton alueelle Keski-Suomen maakuntaan. Vaihekaavan suunnittelualueeseen kuuluvat Jyväskylän seutukunnan kunnat sekä jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy:n sopimusvaraisesti mukana olevat kunnat Hartola, Joutsa, Jämsä, Jämsänkoski, Kangasniemi, Leivonmäki, Keuruu ja Multia. Laadittavan vaihemaakuntakaavan olennaiset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Jyväskylän seutukuntaan. Vaikutusalueen ulottuvuus tarkentuu kaavatyön edetessä. KESKI-SUOMEN LIITTO 6

7 KUVA 3. Vaikutusalue KESKI-SUOMEN LIITTO 7

8 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee osallisuuden laajasti. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa samoin kuin ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että kaikilla kaavan osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Vaihemaakuntakaavan vuorovaikutteiseen valmisteluun toivotaan osallistuvan kaikkien niiden asianosaisten ja sidosryhmien, henkilöiden ja yhteisöjen, jotka ovat kiinnostuneita maakunnan kehittämisestä tai haluavat vaikuttaa itseänsä koskeviin asioihin maakuntakaavassa. Osallisten määrään vaikuttaa merkittävästi kaavan vaikutusalue ja kaavan sisältö. Taulukkoon 1 on koottu esimerkkejä Keski-Suomen vaihemaakuntakaavan osallisina pidettävistä tahoista maankäyttö- ja rakennuslain kannalta. Osallisten joukko tarkentuu kaavatyön edetessä. Se voi myös täydentyä koko kaavaprosessin ajan. TAULUKKO 1. Esimerkkejä vaihemaakuntakaavoituksen osallisista Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Lähialueen maanomistajat ja -haltijat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yritykset ja elinkeinonharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Yhdistykset Maakunnan alueen kunnat: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski Naapuriliitot ja kunnat: Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme; Hartola, Kangasniemi Viranomaiset: Ilmailulaitos Keski-Suomen metsäkeskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen TE-keskus Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen ympäristökeskus KESKI-SUOMEN LIITTO 8

9 Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Länsi-Suomen lääninhallitus Metsähallitus Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Ratahallintokeskus Tiehallinto Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten energialaitokset, vesilaitokset ja tietoliikenteen välityksestä vastaavat yhtiöt: Fortum Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Mustankorkea Oy Sammakkokangas Oy Suur-Savon Sähkö Oy Vapo Oy Vattenfall Oy Luonnonsuojelupiiri Asukkaita edustavat yhteisöt ja järjestöt kuten kylätoimikunnat, asukasyhdistykset tai niiden kattojärjestöt sekä harrastusjärjestöt Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat Maakuntakaavan laadinnassa korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kansalaisten osallistumista, suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja vaikutusten arviointia. Kaikilla kaavan osallisilla on valmisteluprosessin eri vaiheissa mahdollisuus vaikuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, kaavan tavoitteisiin, kaavan sisältöön ja vaikutusarviointien riittävyyteen. Vaihemaakuntakaavan käytännön valmistelusta vastaa Keski-Suomen liiton alueiden käytön yksikkö, joka vastaa myös tiedottamisesta ja vuorovaikutuksen järjestämisestä. Vaihemaakuntakaavatyön keskeisimpiä osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, viranomaisneuvottelut, sidosryhmäneuvottelut sekä muut esittely- ja keskustelutilaisuudet tarpeen mukaan. Osalliset voivat toimia myös yhteisöjen ja järjestöjen sekä maakunnan ja kuntien luottamusmiesten kautta. Lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nähtävillä oloista ilmoitetaan niin kuin Keski-Suomen liiton ilmoitusten julkaisemisesta on päätetty ja niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan (MRA 12 ). Lehti-ilmoitukset julkaistaan alueella ilmestyvissä maakunnallisissa lehdissä Keskisuomalainen ja Keski-Suomen Viikko. Lakisääteisistä menettelyistä tiedotetaan myös Keski- Suomen liiton www-sivuilla ( Maakunnassa toimivissa tiedotusvälineissä, kuten paikallisradiossa ja -tv:ssä sekä seudullisissa, alueellisissa ja paikallisissa lehdissä tiedotetaan vaihemaakuntakaavan valmistelun etenemisestä. KESKI-SUOMEN LIITTO 9

10 Valmistelun vaiheista saa tietoa koko kaavaprosessin ajan suoraan Keski-Suomen liiton alueiden käytön yksiköstä (ks. yhteystiedot) tai Keski-Suomen liiton www-sivuilta, jota käytetään vaihemaakuntakaavan pääasiallisena tiedotuskanavana. Suunnitteluun liittyvät keskeiset asiakirjat löytyvät myös liiton kotisivuilta. Edellä esitettyjen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjen lisäksi osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa www-sivujen palautelomakkeella tai suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa tarpeen mukaan, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Tiedottamisen ja vuorovaikutuksen menettelytapoja täsmennetään tarvittaessa kaavoituksen edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehtävistä tarkennuksista ja muutoksista tiedotetaan liiton www-sivuilla. Kaavoituksen vaiheet Vaihemaakuntakaava etenee vaiheittain. Kaavatyön kulku on pelkistetty kuuteen päävaiheeseen. Työn jokaiseen vaiheeseen liittyy ratkaisuja ja rajauksia, joissa osallisten vuorovaikutus on tärkeää. Aikataulussa tapahtuvista muutoksista tiedotetaan liiton www-sivuilla. Seuraavassa esitetään kaavan vaiheiden keskeisimmät osallistumismenettelyt ja tehtävät päätökset (ks. myös liite I). Aloitus- ja tavoitevaihe (tammi-maaliskuu 2007) Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan. Aloitusvaiheen lopussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotetaan ja varataan mahdollisuus palautteen antamiseen. Maakuntahallitus päättää vaihekaavan laadinnasta ja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan tavoitteen. Valmisteluvaihe (huhti-heinäkuu 2007) Valmisteluvaiheessa tehdään tarvittavat lisäselvitykset ja arvioidaan niiden pohjalta vaikutuksia yhdessä osallisten kanssa. Selvitykset sekä muu kaavaan liittyvä valmistelumateriaali asetetaan vaiheen lopussa nähtäville. Maakuntahallitus päättää valmistelumateriaalin nähtävillepanon. Ehdotusvaihe (elo-syyskuu 2007) Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja laaditaan kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, on se asetettava uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus päättää ehdotusvaiheen nähtävillepanon. Hyväksymisvaihe (loka-marraskuu 2007) Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot, pidetään viranomaisneuvottelu ja tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset. Maakuntahallitus päättää muistutusten ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelun huomioonottamisesta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät vaihekaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistamisvaihe (kevät 2008 ) KESKI-SUOMEN LIITTO 10

11 Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvio kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa maakuntakaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Täytäntöönpano- ja seurantavaihe (kevät ) Liitto seuraa kaavan tavoitteen toteutumista ja kaavan muutostarpeita. Viranomaisyhteistyö Keski-Suomessa viranomaisyhteistyö perustuu valtion viranomaisten osalta asianmukaisiin säännöksiin (MRL 66 ja MRA 11 ). Viranomaisyhteistyöllä tarkoitetaan myös kuntia ja muita kunnallisia viranomaisia sekä organisaatioita, jotka toteuttavat tai käyttävät toiminnassaan julkista valtaa. Maakuntakaavoitukseen kuuluu kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRA 11 ), joista ensimmäinen järjestetään aloitusvaiheessa maaliskuussa Viranomaisneuvottelujen tarkoituksena on saada tietoon ne tavoitteet, joita on valtion ja muilla viranomaisilla sekä keskeisillä muilla osallistujatahoilla. Samalla toivotaan, että nämä viranomaiset maakuntakaavaa toteuttavina tahoina pyrkivät edistämään yhteisesti laadittuja tavoitteita. Aloitusvaiheen neuvottelun pohjana on luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Toinen, maakuntakaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu (MRA 11 ) järjestetään sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Myös liiton vastineet ehdotuksesta tulee olla käytettävissä. Jos kaavaehdotukseen tehdään toisen viranomaisneuvottelun jälkeen olennaisia muutoksia, jotka johtavat ehdotuksen uudelleen nähtäville asettamiseen, on myös viranomaisneuvottelu pidettävä uudelleen. Viranomaisten välistä yhteistyötä ovat myös ohjausryhmän työskentely sekä työneuvottelut kaavan valmistelun eri vaiheissa. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaavaratkaisujen valmistelua ja valintaa. Arviointi selvittää myös, voidaanko kaavan haitallisia vaikutuksia ehkäistä tai lieventää tai hylätäänkö jokin vaihtoehto. Vaikutusten arvioinnista saatavan tiedon perusteella voidaan määräyksiä täsmentää ja kohdistaa oikeaan asiaan sekä määritellä kuntakaavoitukselle tai hankkeen jatkosuunnittelulle reunaehtoja tai rajoituksia. KESKI-SUOMEN LIITTO 11

12 Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRL 1 ): ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavaa laadittaessa tulee olla ohjeena luonnonsuojelulain 7 ja 77 :ssä tarkoitetut päätökset sekä 32 :ssä tarkoitettu maisema-aluetta koskeva perustamispäätös. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon ratkaisuihin Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueidenkäytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle aiheuteta kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Ehdotusvaiheessa olevan maakuntakaavan yhteydessä on selvitetty Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ja tehty vaikutusten arviointi: Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoittaminen (Keski-Suomen liitto & Ins.toimisto Paavo Ristola Oy 2005) Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus (Mustankorkea Oy & Ins.toimisto Paavo Ristola Oy 2006) - Yhteysviranomaisen lausunto jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkavaihtoehtojen liikenneinvestoinnit (Mustankorkea Oy 2006) Vaihemaakuntakaavaa varten tullaan tekemään seuraavat täydentävät selvitykset: Seivässuon osalta Natura-arvioinnin täydennys Kaikkien vaihtoehtojen luontoselvitysten täydennys (taustatiedot, selvitysalueiden laajennus, hulevesien rehevöittävät ja myrkylliset vaikutukset purkureiteillä, muut vaikutukset kuin hulevesien aiheuttamat, linnusto- ja liito-oravaselvitykset) (Seivässuon osalta tehtävä liittyen Natura-arviointiin, Mörkökorven ja Vahtivuoren osalta harkittavissa) KESKI-SUOMEN LIITTO 12

13 Vaikutukset ulkoilu- ja virkistyskäyttöön Maa- ja kallioperäselvitys kootaan olemassa oleva tieto Täydentävät pohja- ja pintavesiselvitykset Tieliikenne- ja rautatieselvitys Yhdyskuntarakenneselvitykset Vaihemaakuntakaavan yhteydessä täydennetään vaikutusten arviointia maakuntakaavan näkökulmasta. Maakuntakaavaprosessin organisointi Vaihemaakuntakaavan käytännön valmistelusta vastaa Keski-Suomen liiton alueidenkäytön yksikkö. Kaavan valmistelua johtaa kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja vastaa suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Maakuntakaavan esittelee ja sisällöstä vastaa maakuntahallitukselle maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Vaihemaakuntakaavaa varten perustetaan ohjausryhmä, johon kutsuttiin jäsenet maakuntahallituksesta, ympäristökeskuksesta, Jyväskylän yliopistosta sekä Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Petäjäveden ja Toivakan kuntien edustajat. Asiantuntijoiksi kutsuttiin Jämsän Seudun Jätehuollon, Mustankorkean ja Sammakkokankaan edustajat, jotka ovat tarvittaessa ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmä Leena Rossi (varajäsen Jorma Häkkinen) Vesa Rajaniemi Heikki Ala-Tauriala (varajäsen Tuomas Tyrväinen) Tarja Pesonen (varajäsen Antti Koskinen) Juhani Ronkainen (varajäsen Jouko Reinikainen) Pauli Partanen (varajäsen Katja Sorri) Kari Yksjärvi (varajäsen Helena Pihlajasaari) Asiantuntijat: Hannele Yli-Kauppila Tapio Jauhiainen Tarja Kuisma Esko Martikainen Markku Kuitunen Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa Petäjävesi Toivakka Maakuntahallituksen edustaja Maakuntahallituksen edustaja Keski-Suomen ympäristökeskus Mustankorkea Oy Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Sammakkokangas Oy Jyväskylän yliopisto KESKI-SUOMEN LIITTO 13

14 Yhteystiedot Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ puh faksi sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi kehittämisjohtaja Martti Ahokas p , martti.ahokas@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin johto - maakuntakaavan oikeusvaikutukset - kansainväliset ja valtakunnalliset tavoitteet - energia suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi p , olli.ristaniemi@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin vetovastuu - kaavaselostus ja kaavakartta - maa-ainesvarat - tutkimukset ja selvitykset liikenneinsinööri Pekka Kokki p , pekka.kokki@keskisuomi.fi - liikenne - tekninen huolto maakuntainsinööri Jarmo Koskinen p , jarmo.koskinen@keskisuomi.fi - alue- ja yhdyskuntarakenne - turvetuotanto - pohjavesialueet maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä p , jarkko.pietila@keskisuomi.fi - kulttuuriympäristöt - alueellisen kehityksen seuranta, analyysi ja ennakointi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara p , reima.valivaara@keskisuomi.fi - suojelualueet - luonnonsuojelu - ympäristövaikutusten arviointi ATK-piirtäjä Tuula Niemistö p , tuula.niemisto@keskisuomi.fi - kaavakartta - paikkatietoaineistot - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen Keski-Suomen ympäristökeskuksen yhteyshenkilöt: alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo Hokkanen Yhteydet , pirjo.hokkanen@ymparisto.fi Liite I. Kaavoituksen vaiheet KESKI-SUOMEN LIITTO 14

15 KESKI-SUOMEN LIITTO 15