HANKESUUNNITELMA. ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittäminen. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma Itä-Suomen osio, toimintalinja 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKESUUNNITELMA. ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittäminen. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma 2007 2013 Itä-Suomen osio, toimintalinja 2"

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittäminen Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma Itä-Suomen osio, toimintalinja 2 1

2 Sisällys 1 HANKKEEN TAUSTAA EUROOPPALAINEN KONTEKSTI KANSALLINEN KONTEKSTI ISOK ITÄSUOMALAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ISOK -HANKKEEN YLEISTAVOITTEET ISOK -HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI ISOK -HANKE / SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO TAVOITTEET Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti koulutusorganisaatioissa Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti elinkeinoelämässä Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti muu hankekenttä KOHDERYHMÄT JA NIITÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HANKKEEN VAIKUTTAVUUS HANKKEEN KOORDINOINTI JA TYÖRYHMÄ TIEDOTTAMISSUUNNITELMA HANKKEEN BUDJETTI / SAO TOIMINTASUUNNITELMA TIIVISTELMÄ ISOK / MINNA CANTH INSTITUUTTI (KUY) RAPORTIN TAUSTA MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Raportin tarkoitus ja tavoite Raportin toteuttaminen Raportin aikataulu RAPORTIN TAUSTA ITÄ-SUOMEN MAAHANMUUTTAJAYRITTÄJYYS Raportin tarkoitus ja tavoite Raportin toteuttaminen Raportin aikataulu BUDJETTI / KUOPION YLIOPISTO MINNA CANTH -INSTITUUTTI ISOK / POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO HANKKEEN TAUSTAA HANKKEEN TAVOITTEET PROJEKTIN VAIKUTUKSET AIKATAULU HANKKEEN BUDJETTI / POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO TIIVISTELMÄ

3 1 Hankkeen taustaa Tammikuussa 2006 Suomessa astui voimaan uusi aikuiskoulutuslaki, joka sisälsi määräyksen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisen taustalla on sarja eurooppalaisia koulutuspoliittisia strategioita ja linjanvetoja, joihin olemme kansallisesti sitoutuneet ja jotka tukevat tämän hankkeet tavoitteita. Kansallisen tason tavoitteena on ammatillisen koulutuksen järjestelmien, instituutioiden, yritysten ja työmarkkinaosapuolten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. 1.1 Eurooppalainen konteksti Seuraavassa kuvataan lyhyesti eurooppalaiset linjaukset, jotka ovat ISOK -hankkeen taustalla. Koulutus ohjelma ja Lissabonin strategia Koulutus ohjelman tavoitteena on Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä annetun tehtävän mukaisesti määrittää tulevaksi kymmeneksi vuodeksi yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet, jotta mahdollistetaan kaikkien Euroopan kansalaisten osallistuminen uuteen osaamisyhteiskuntaan. Koulutus 2010 ohjelman strategisten tavoitteiden avainasioihin 1 kuuluu mm.: tunnustamismenettelyjen tehokkuuden parantaminen ja jatko-opiskelun nopeuttaminen ja asiasta vastaavien laitosten ja viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen yhteensopivuuden lisäämiseksi laadunvarmistuksessa ja akkreditoinnissa. Kööpenhaminan prosessi Kööpenhaminan prosessilla 2 on kolme päätavoitetta: parantaa ammatillisen koulutuksen laatua, lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Maastrichtin kommunikea Maastrichtin kommunikean tavoitteena on mm. edistää eurooppalaisten työmarkkinoiden syntymistä ja rakentaa avoin ja joustava osaamisen ja tutkintojen eurooppalainen viitekehys, jonka tarkoituksena on muodostaa silta ammatillisen sekä korkeakoulutuksen osaamiseen ja siihen liittyen luoda oppimistuloksiin perustuva viitekehys, joka mahdollistaa tutkintojen tunnustamisen ja siirtämisen ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa. Helsingin kommunikea Helsingin kommunikea linjaa tulevaa ammatillisen koulutuksen politiikkaa mm. seuraavasti: "Ammattikoulutuspolitiikan tulisi kohdistua kaikkiin väestönosiin ja ottaa samalla huomioon myös ne, jotka ovat koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta erityisesti varhain koulunkäyntinsä päättäneet, heikosti koulutetut tai täysin vailla koulutusta olevat henkilöt; henkilöt, joilla on erityistarpeita; siirtolaistaustaiset henkilöt ja iäkkäät työntekijät." Helsingin kommunikea - ammatillisen koulutuksen tehostetusta eurooppalaisesta yhteistyöstä

4 1.2 Kansallinen konteksti Väestön ikärakenne ja talouden hidas kasvu ovat vaikeuttaneet työllisyystavoitteiden saavuttamista. Komissio on patistanut Suomea laatimaan pitkän aikavälin strategian sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamiseksi, parantamaan heikon ammattitaidon omaavien koulutusmahdollisuuksia sekä ponnisteluja työttömyysloukkujen ja matalapalkka-alojen työvoimakustannusten vähentämiseksi. 4 Henkilökohtaistamismääräys on osa opetusministeriön EU koulutusstrategian toteuttamista. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Opetusministeriön ja työministeriön asettama valmisteluryhmä on vuoden 2006 alkupuolella koonnut ehdotuksia toimenpideohjelmaksi, jonka tavoitteena on, että "vuoteen 2008 mennessä kansalaisilla on käytettävissään koko koulutustarjonnan kattavat monipuoliset ja asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ja että kaikissa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on käytössä myös aikuisopiskeluun soveltuvat ohjausjärjestelyt. Kehittämistoimilla edistetään osaamisen tunnustamista ja tunnistamista, oppimisvaikeuksien voittamista ja aikuisopiskelussa aliedustettujen ryhmien entistä laajempaa osallistumista koulutukseen." 5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (OPM) Vuosia koskevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 6 lähtökohtana on varmistaa koulutuksen perusturvan toteutuminen. Tavoitteeksi suunnitelmassa aikuisväestön osalta on asetettu mm. aikuisten osaamistason kohottaminen ja ajan tasalla pitäminen ja aikuisten elämäntilanteen ja aiemmin opitun huomioon ottavien koulutusmahdollisuuksien lisääminen Henkilökohtaistaminen Opetushallitus on jakanut henkilökohtaistamisprosessin 7 kolmeen vaiheeseen: hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Hakeutumisvaiheessa koulutuksen ja/tai tutkintojen järjestäjä kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä asiakkaan aiempaa osaamista, erityistarpeita ja ohjauksen tarpeita. Asiakkaan osaaminen voidaan kartoituksen perusteella ehdottaa tunnustettavaksi, hänet voidaan ohjata soveltuvan tutkinnon tai sen osan suorittamiseen tai hänet voidaan ohjata tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Tutkinnon suorittamisvaiheessa noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi tunnustetaan myös aikaisemmin osoitettu ja arvioijien hyväksymä osaaminen. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa valitaan opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot, oppimisympäristöt, opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. 4 The Lisbon European Council an Agenda of Economic and Social Renewal for Europe Työhallinnon julkaisu. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

5 2 ISOK Itäsuomalaisen osaamisen kehittäminen ISOK -hanke on itäsuomalainen yhteistyöhanke, jota koordinoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Pohjois- Karjalassa hankeen toteuttajana on Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja tutkimuksesta vastaa Kuopion yliopiston Minna Canth -instituutti. ISOK -hanke on jatkoa Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittämisen Pilotti -hankkeelle (ISMO), joka päättyy vuoden 2007 loppuun. Hanke oli vuoden mittainen. ISMO -hankkeessa tehtiin yritysten osaamiskartoituksia, koottiin ammatillisia sanastoja eri kielillä, aloitettiin kaksi tutkimusta maahanmuuttajuuteen liittyen (Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyys), kirjoitettiin tutkimusraportti "Toimivan monikulttuurisen työyhteisön tunnuspiirteiden paikantaminen", luotiin ohjauksen verkkoympäristö, joka toimii myös verkko-oppimisympäristönä, koottiin osaamisen tunnistamisen opas ohjaajille ja ammattiaineen opettajille, koulutettiin ohjaajia henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tiimoilta ja tehtiin osaamisen tunnistamista maahanmuuttajien parissa. ISOK -hankkeen tarkoituksena on jatkaa ja syventää ISMO -hankkeessa aloitettua työtä uuden ESR - ohjelmakauden toimintalinja 3 mukaisesti, jonka "tavoitteena on kehittää itäsuomalaisen työvoiman osaamista vastaamaan työmarkkinoiden muuttuviin tarpeita ja vastata osaamis- ja työvoimatarpeiden kohtaantoongelmaan sekä valmentautua muutoksiin ja edistää ammatillista liikkuvuutta. Lisäksi tavoitteena on kehittää alueellista innovaatiojärjestelmää, koulutuksen laatua ja joustavia opintoketjuja." 8 8 Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöasiakirja

6 2.1 ISOK -hankkeen yleistavoitteet Mahdollistaa maahanmuuttajien joustava liikkuminen työmarkkinoilla. Edistää itäsuomalaisten yritysten valmiuksia toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja palkata maahanmuuttajia. (Perehdytysprosessit ja osaamisen näkyväksi tekeminen, vertaismentorointikoulutus, osaamiskartoitukset) Syventää yhteistyötä itäsuomalaisten yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä ja mallintaa yhteistyökäytänteitä osaksi yritysten ja oppilaitosten päivittäistoimintoja. Tutkia maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja Itä-Suomen maahanmuuttajien yritystoiminnan mahdollisuuksista. (Mm. esteiden kartoitus) Tukea aikuisten ohjaus- ja neuvontapisteiden toimintaa Itä-Suomessa tuottamalla prosessikuvauksia ja työkaluja. (Osaamisen tunnistamiseen ja laatuun liittyvät työkalut, verkkotyökalut, kuten Ohjauksen tietopankki, henkilökohtaistamisen ohjauksen prosessikuvaukset, jne.) Tukea ja tuottaa palveluita muille itäsuomalaisille maahanmuuttajia ja alhaisen koulutustason omaavia henkilöitä koskeville hankkeille. (M14, Vastaanottava Pohjois-Savo, itäsuomalaiset aikuisen ohjauspistehankkeet, Välke -hanke jne.) Perehdyttää koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstöä osaamisen tunnistamiseen. Hankkeen toimenpiteiden kautta saatu osaaminen on siirrettävissä myös muiden haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamisprosessiin. 2.2 ISOK -hankkeen kokonaisbudjetti ISOK hankkeen budjetin jakoperusteena ei ole hankkeeseen osallistuvien määrä, vaan jako on tehty tavoitteisiin ja hankkeen kohderyhmään kohdistuvien toimenpiteiden perusteella. Hankkeen hallinnoijan osuus on hiukan suurempi hallinnollisten kulujen kattamista varten. Savon ammattija aikuisopisto Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Kuopion yliopisto / Minna Canth - instituutti Yhteensä Henkilöstökulut Muut kulut Yhteensä

7 3 ISOK -hanke / Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon ammatti- ja aikuisopisto on ollut aktiivisesti kehittämässä ja implementoimassa erilaisia AOTT - työkaluja ja henkilökohtaistamisprosessia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Savon ammatti- ja aikuisopisto on jo vuosien ajan ollut aktiivisesti mukana eurooppalaisessa kehitystyössä EVTA:n (European Vocational Training Association) kautta. SAO:n henkilöstöä on ollut mukana EVTA:n AOTT -työryhmässä kehittämässä mm. eurooppalaisia AOTT -ohjaajien ja -arvioijien profiileita ja koulutusohjelmia. Savon ammatti- ja aikuisopisto oli myös mukana Leonardo -rahoitteisessa Euroval -hankkeessa, jossa kehitettiin AOTT -laatustandardit ja indikaattorit. Tällä hetkellä Savon ammatti- ja aikuisopisto on mukana Observal - nimisessä Leonardo hankkeessa, jonka tavoitteena on perustaa Eurooppalainen AOTT -observatorio. Savon ammatti- ja aikuisopisto on kansallisen Näyttävä -hankkeen koordinaattori, jonka tavoitteena on kehittää näyttötutkintoja ja siihen liittyviä järjestelmiä. Savon ammatti- ja aikuisopisto on myös aktiivisesti omassa toiminnassaan kehittänyt AOTT -järjestelmiä käytännössä, mm. luomalla aikuispedagogisen toimintamallin sekä työstämällä hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista tukevaa koulutusmallia, jonka tavoitteena on selvittää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tavoiteammattiin/tutkintoon liittyvä aiemmin hankittu osaaminen tai sen taso, tutkinnon sisällöt ja osaamisvaatimukset ja laatia niiden perusteella henkilökohtainen työtä ja opiskelua yhdistelevä etenemissuunnitelma tutkinnon tai osatutkinnon suorittamiseksi ja tavoiteammattiin pääsemiseksi. Savon ammatti- ja aikuisopisto koordinoi vuoden 2007 loppuun mennessä päättyvää Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittäminen pilottia (ESR), jonka tavoitteena Savon ammatti- ja aikuisopiston osalta on mm. kehittää AOTT -järjestelmää ja siihen liittyvää ohjausta erityisesti maahanmuuttajia tukevaksi. Hankkeessa on kehitetty AOTT- ohjaajan ja arvioijan prosesseja ja luotu ohjaajille ja ammattiaineiden opettajille ohjauksen tietopankki ja Opitun tunnistamisen opas. 3.1 Tavoitteet Hankkeen kansainvälisen ja kansallisen kontekstin sekä Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittäminen -pilotin taustoja silmällä pitäen katsomme tärkeäksi kehittää henkilökohtaistamisen hakeutumisvaihetta ja erityisesti osaamisen tunnistamisprosessia siten, että se voidaan systemaattisesti ja laatuvaatimukset huomioiden toteuttaa joustavasti, tehokkaasti ja yksilön sekä yhteiskunnan resursseja säästäen niin oppilaitoksissa kuin yrityksissä. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää jo olemassa olevia sekä kehitteillä olevia eurooppalaisia työkaluja ja prosessikuvauksia, jotka muokataan kansalliseen kontekstiin sopiviksi. Tavoitteena on myös nivoa työvoimahallinnon järjestelmät ja tukitoimenpiteet sekä työnantajien ja koulutusorganisaatioiden toiminnot saumattomammin yhteen. Hankkeen aikana tutustutaan Hollannissa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja mallinnetaan Hollannin hyviä käytäntöjä soveltuvin osin hankkeessa. Hankkeen päämääränä on rakentaa kattava osaamisen tunnistamisen palvelupaletti, jonka avulla taataan laadukas osaamisen tunnistamisprosessi asiakkaille ja joka takaa jatkuvuuden tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja tutkinnon tai osatutkinnon suorittamiseen saakka. Pohjois-Savon alueella on kehitteillä useita erityisryhmiin ja maahanmuuttajiin liittyviä hankkeita, mm. Välke hanke, Vastaanottava Pohjois-Savo hanke, Kompetenssi 2 -hanke, sekä M14 Itä-Suomi aktiivisen maaaiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen 7

8 hanmuuttopolitiikan pilottialueeksi -makrohanke. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa näiden hankkeiden tavoitteita tukevia prosessikuvauksia ja työkaluja, mm. osaamisen tunnistamiseen, tunnistamis- ja tunnustamisprosessin laatuun, maahanmuuttajien perehdytysprosesseihin ja vertaistukipalveluihin liittyviä apuvälineitä ja asiantuntemusta Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti koulutusorganisaatioissa osaamisen tunnistamisprosessin tehostaminen maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien osaamisen tunnistamisen parantaminen maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille suunnattujen koulutuspalveluiden kehittäminen ja toteutus osaamisen tunnistamisen perehdyttämisohjelman kehittäminen ja toteutus ohjaaville opettajille ja opettajille osaamisen tunnistamisen ohjaajaprofiilin kehittäminen ja implementointi ohjauksen verkko-oppimisympäristön edelleen kehittäminen ja levittäminen ympäristökuntiin, jossa fyysistä aikuisen ohjaus-, neuvonta- ja palvelupistettä ei ole aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen laatujärjestelmän käyttöönotto ja dokumentointimallin kehittäminen ja implementointi Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti elinkeinoelämässä osaamisen tunnistamisen mallin kehittäminen ja toteutus yrityksissä vertaismentorointimallin (Peer Mentoring System) kehittäminen ja käyttöönotto yrityksissä perehdytysprosessien kehittäminen yrityksissä räätälöidyt koulutuspalvelut maahanmuuttajille yritysten tarpeiden mukaan 8

9 3.1.3 Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti muu hankekenttä Välke hanke: tarvittaessa jatkotoimenpiteenä Välke hankkeen asiakkaat ohjataan osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen Kompetenssi 2: aikuisen ohjauspisteen toimintojen sisällön ja prosessien kehittäminen (osaamisen tunnistaminen, ohjaus, räätälöidyt koulutuspalvelut, vertaismentorointimalli, ohjauksen tietopankki verkossa) Vastaanottava Pohjois-Savo: osaamisen tunnistaminen ja räätälöidyt koulutus- ja ohjauspalvelut maahanmuuttajien tarpeisiin M 14: vertaismentorointiohjelma, perehdytysprosessit, yritysten tarpeiden mukaiset testaus- ja koulutuspalvelut (Huom! Toteuma riippuu mainittujen hankkeiden alkamisesta) 3.2 Kohderyhmät ja niitä koskevat toimenpiteet Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevat. Kohderyhmän henkilöille tehdään osaamisprofiilin kartoitus, joka tapahtuu kolmikantaperiaatteen mukaisesti niin, että kartoitusta suorittaa koulutusorganisaation edustaja, työelämän edustaja sekä oppija itse. Hankkeen aikana on tarkoitus kehittää ammattimaista AOTT -ohjaajan ja arvioijan profiilia ja koulutusohjelmaa, jota voidaan hyödyntää koulutusorganisaatioissa, työvoimahallinnossa samoin kuin työnantajien parissa. Kunkin kohderyhmän asiakkaille luodaan henkilökohtainen osaamisprofiili ja sen perusteella ohjataan asiakas oman etenemissuunnitelman toteuttamista kohti. Ohjaaja, työelämän edustaja ja asiakas yhdessä kartoittavat tarvittavat toimenpiteet ja arvioivat kuinka kauan suunnitelman toteuttaminen vie. Eri kategorioiden asiakkaiden tarpeet huomioiden, etenemissuunnitelmat voivat olla hyvinkin eripituisia. Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena onkin kartoittaa käytännössä, kuinka paljon aikaa eri kohderyhmien asiakkaat tarvitsevat hakeutumisvaiheesta tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Tällä tavoin pystymme luomaan valmiita etenemismalleja tarvittavine toimenpiteineen ja työkaluineen, jotka tehostavat ja nopeuttavat kokonaisprosessia. Hankkeen tarkoituksena on edesauttaa luomaan koulutusorganisaatiolle riittävät valmiudet ottaa asiakkaita vastaan non-stop periaatteella. Toissijaisina kohderyhminä voidaan pitää kaikkia henkilökohtaistamisprosessiin liittyviä sidosryhmiä. Tavoitteena on kehittää ja suunnitella aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen koulutusohjelma sekä kouluttaa ammattimaisia AOTT -ohjaajia ja -arvioijia, jotka pystyvät kouluttamaan ja ohjaamaan työpaikkaohjaajia ja työvoimahallinnon viranomaisia AOTT -menettelyissä. Määrällisesti tavoitteena on kouluttaa omassa organisaatiossa vähintään yksi AOTT -ohjaaja ja yksi AOTT -arvioija kultakin toimialueelta. Kohderyhmään lukeutuu myös koulutusorganisaatioiden opetus- ja hallinnollinen henkilöstö. Hankkeen tavoitteena on muokata ja ottaa käyttöön eurooppalaiset laatustandardit ja indikaattorit osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessia koskien, mikä tarkoittaa uusien toimintatapojen ja uudenlaisten dokumentaatioperiaatteiden käyttöönottoa. Yritysten työpaikkaohjaajille ja rekrytoinnista vastaavalle henkilöstölle kehitetään vertaismentorointikoulutus, jonka tarkoituksena on edesauttaa mm. maahanmuuttajien joustavampaa ja nopeampaa sopeutumista yrityksen toimintakulttuuriin. Vertaismentorointia voidaan käyttää myös koulutusorganisaatioissa työkaluna esim. silloin kun maahanmuuttaja tulee koulutukseen, joka ei ole suunnattu yksinomaan maahanmuuttajille. 9

10 Hankkeen toimenpiteet keskittyvät olennaisesti kehittämään "yritys-, työvoima- ja koulutuspalvelujärjestelmiä ja näitä palveluita tuottavien organisaatioiden henkilöstön osaamista ja verkostoitumista sekä neuvonnan ja ohjauksen toimintamalleja. Toimenpiteet kohdistuvat yrityslähtöisiin työssä oppimisen uusiin malleihin, uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen; oppimisen ohjauksen mallien kehittämiseen." Hankkeen vaikuttavuus Hankkeella voidaan katsoa oleva laajaa seutukunnallista merkitystä. Ensimmäiseksi, hanke edesauttaa aikuiskoulutuslain henkilökohtaistamismääräyksen systemaattista käyttöönottoa ja testausta laatustandardeineen, mikä on linjassa myös eurooppalaisen koulutuksen viitekehyksen kanssa. Toiseksi, non-stop periaatteella toimivan henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen implementointi auttaa maahanmuuttajien, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ja alanvaihtajien nopeampaa uudelleensijoittumista työelämään ja edesauttaa yritysten mahdollisuuksia palkata kohderyhmien edustajia Kolmanneksi, hanke edesauttaa eri viranomaistahojen ja koulutusorganisaatioiden välistä dialogia ja luo uusia yhteistyömalleja. Neljänneksi, hanke edistää yritysten, yrittäjäjärjestöjen, eri viranomaistahojen ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä kohderyhmän osaamisen tunnistamiseksi, kehittämiseksi ja päivittämiseksi. Viidenneksi, hankkeen implementoimat laatustandardit ja siihen liittyvä dokumentaatioprosessi parantaa koulutuksen laatua. Kuudenneksi, hankkeen tulokset ja työkalut ovat sinällään siirrettävissä kansallisesti mihin tahansa koulutusorganisaatioon, joka järjestää tutkintoon tai osatutkintoon johtavaa koulutusta sekä muuta täydennyskoulutusta. 3.4 Hankkeen koordinointi ja työryhmä Hanketta koordinoi Savon ammatti- ja aikuisopisto, joka vastaa hankkeen kokonaishallinnoinnista ja toteutuksesta omalta osaltaan. Savon ammatti- ja aikuisopisto tekee läheistä yhteistyötä hankkeen muiden toimijoiden kanssa lähinnä tiedonvaihdon kautta. Savon ammatti- ja aikuisopistossa hankkeen toteuttamisesta vastaa projektipäällikkö ja hankkeen hallinnollisena vastaavana toimii koulutuspäällikkö. Hankkeen työryhmä koostuu lähinnä oppilaitoksen AOTT ammattilaisista, jotka ovat työskennelleet asian parissa kauan aikaa ja ovat toimineet AOTT prosessien kanssa eri näkökulmista. Hankkeen itäsuomalainen työryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi tai tarvittaessa useammin. Itäsuomalaisen työryhmän jäsenet ovat yleensä hankkeen aluekoordinaattoreita ja hankkeessa muuten aktiivisesti toimivia jäseniä. 9 Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöasiakirja

11 Hankkeeseen liittyy ydintoimijoiden lisäksi suuri määrä muita toimijoita esim. kouluttajia ja ohjaajia, joilla on substanssiosaamista ja joita koulutetaan AOTT -arvioijiksi ja ohjaajiksi. Yritysten aktiivinen osallistuminen projektin toimintaan on oleellisen tärkeää ja tavoitteena on, että yrityksistä hankkeen työskentelyyn osallistuu henkilöstöä, jotka vastaavat perehdyttämis- ja ohjaustoimista yritysten sisällä. 11

12 3.5 Tiedottamissuunnitelma Hankkeen tiedottamisesta vastaa hankkeen projektipäällikkö. Tiedottaminen on yksi hankkeen ydintoimintoja ja tapahtuu eri kohderyhmille vaiheittain. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana tiedotetaan oman organisaation sisällä sekä relevanteille, aiheesta kiinnostuneille kansallisille hankkeille, jotka voivat toimia kaikupohjana hankkeen edetessä. Paikalliselle medialle tiedotetaan hankkeesta, jotta saadaan työnantajapuoli kiinnostumaan hankkeen tuomista mahdollisuuksista. Toisessa vaiheessa hankkeen edistymisestä tiedotetaan säännöllisesti oman organisaation sisällä ja paikallistasolla, esimerkiksi yrittäjille ja muille työllistäville organisaatioille. Projektipäällikkö pyrkii sopimaan tiedotustilaisuuksia tai tekemään yrityskäyntejä tarpeen mukaan. Tiedotusta tehdään myös sähköisessä muodossa. Kolmannen, eli viimeisen vaiheen tiedottaminen ulottuu valtakunnan ja Euroopan tasolle. Valtakunnallisesti Ketju hanke, Näyttävä hanke ja Aike Oy auttavat tulosten levittämisessä valtakunnallisella tasolla ja hankkeesta tullaan tiedottamaan European Vocational Associationin APL * -virtuaaliyhteisössä, jossa on jäseniä yli 15 Euroopan maasta. NVL (pohjoismainen yhteistyöverkosto, jossa on AOTT -työryhmä) on tiedottamisen kannalta varteenotettava ryhmä, jonka virtuaalifoorumin kautta hankkeesta voidaan tiedottaa pohjoismaissa, jolloin tieto kulkee Pohjoismaiseen Ministerineuvostoon saakka. Koulutusalan lehtiä pyritään saamaan kiinnostumaan ja kirjoittamaan hankkeesta. * Accreditation of Prior Learning 12

13 3.6 Hankkeen budjetti / SAO * Toteuttajan projektikirjanpitoon Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Yhteensä tulevat kustannukset: 1. aineet ja tarvikkeet, tstokulut Henkilöstökulut a) Hankepäällikkö (kokoaikainen) b) Ohjaajat (osa-aikainen) c) Ammattiopettajat (osa-aikainen) c) Hankkeen hallinnointi (hankevastaava, taloushallinto yms., osa-aik.) Henkilöstökulut yhteensä matkakulut vuokrat palvelujen ostot Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset yhteensä * Kuntarahaosuus hankkeen kokonaisbudjetista on 6%, josta vastaavat Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja Savon ammattija aikuisopisto. Kuopion yliopisto ei kerrytä kuntarahaa tässä hankkeessa. 13

14 3.7 Toimintasuunnitelma Aikataulu Toimenpide Vastuuhenkilö(t) Limittäiset toiminnot Vaihe I 2008 Vaihe II 2009 Vaihe III Osaamisen tunnistamisen ohjausmallin edelleen kehittäminen maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille sopivaksi osaamisen tunnistamista nonstop periaatteella 2. AOTT perehdyttämisohjelman kehittäminen ohjaajille ja kouluttajille 3. Eurooppalaisten AOTT- laatustandardien käyttöönottoon liittyvän dokumentointimenetelmän kehittäminen 5. Ohjauksen tietopankin levittäminen 6. Tutustuminen Hollannin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 1. Ensimmäinen AOTT perehdyttämisohjelman testaus kohderyhmän kanssa 2. Vertaismentorointimallin kehittäminen 3. Maahanmuuttajan perehdyttämismallien kehittäminen yritysyhteistyössä 4. Räätälöityjen koulutusmallien kehittäminen ensisijaiselle kohderyhmälle osaamiskapeikkojen paikkaamiseksi 5. Ruotsin EU-puheenjohtajuuden teemakokous: ISOK esittelyssä 6. Tutustumismatka Hollannin AOTTjärjestelmään maahanmuuttajien osalta 1. AOTT perehdyttämisohjelman liittäminen osaksi koulutusorganisaation perehdyttämissuunnitelmaa 2. Vertaismentorointimallin pilotti yrityksessä 3. Maahanmuuttajan perehdytysmallin käyttöönotto 4. Asiantuntijaseminaari 1. Hankevastaava, ohjaajat, ammattiaineen opettajat, työpaikkaohjaajat 2. Hankevastaava 3. Hankevastaava, ohjaajat, tutkintovastaavat 4. Hankevastaava, tutkintovastaavat 5. Hankevastaava ja aluekoordinaattorit 6. Viisi hanketoimijaa 1. Hankevastaava, AOTT-kouluttaja 2. Hankevastaava yhteistyössä työelämän edustajien kanssa 3. Hankevastaava yhteistyössä työelämän edustajien kanssa 4. Ammattiaineen opettajat 5. Hankekoordinaattori 6. Koko hanketyöryhmä 1. Hankevastaava, koulutuspäälliköt, rehtori 2. Hankevastaava yhdessä työelämän edustajien kanssa 3. Hankevastaava yhdessä työelämän edustajien kanssa 4. Hankevastaava Tiedotus: hankekuvaus ja esittely valtakunnalliselle KETJU hankkeelle virtuaalifoorumissa, oman organisaation sisäinen tiedotus (tiedotustilaisuudet ja virtuaalifoorumi), tiedotustilaisuus paikallislehdille ja hankkeesta tiedottaminen Hollannissa tutustumiskäynnin yhteydessä Ohjauksen tietopankin päivittäminen Tiedotus: säännöllisiä tiedotustilaisuuksia hankkeen edetessä omassa organisaatiossa, paikallistason yritykset ja muut organisaatiot Ohjauksen tietopankin päivittäminen Hankkeesta tiedottaminen Ruotsissa Tiedotus: hankkeen tulosten käsikirjan levittäminen AIKE Oy:n kautta kansallisesti AIKEn nettisivujen kautta, tiedottaminen European Vocational Training Associationin virtuaalifoorumissa jäsenvaltioille, NVL;n virtuaalifoorumin kautta, Opettaja lehti tms. medioille Ohjauksen tietopankin päivittäminen 3.8 Tiivistelmä Hankkeen päätavoitteet ja tuotteet: 1. Henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen systematisointi ja laatuvaatimukset täyttävä implementointi. 2. AOTT perehdytysmallin kehittäminen ja toteutus ohjaajille ja opettajille. 3. Vertaismentoroinnin ja perehdytysmallien kehittäminen yrityksille ja koulutusorganisaatioille. 4. Räätälöityjen koulutusmallien kehittäminen maahanmuuttajille yritysten tarpeiden mukaan. 5. Laatustandardien ja -indikaattoreiden implementointi ja henkilökohtaistamisprosessin dokumentointiprosessin kehittäminen ja implementointi. 6. Ohjauksen tietopankin (verkossa) edelleen kehittäminen, päivittäminen ja levittäminen. 14

15 4 ISOK / Sosiaalityön- ja sosiaalipedagogiikan laitos (KUY) Kuopion yliopiston Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen tavoitteena on saada valmiiksi kaksi tutkimus- ja kehittämisraporttia. Toinen raporteista käsittelee maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta (Eine Pakarinen) ja toinen Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyyttä (Jaana Okulov). 4.1 Raportin tausta maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus Tämä raportti kiinnittyy ISMO -hankkeen tutkimusosaan (Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen pilottihanke). Myös Suomeen suuntautuva muuttoliike on osa maailmanlaajuista prosessia, koska muuttovirrat ovat globalisoituneet. Muuttoliike on myös monimuotoistunut ja politisoitunut. (Pehkonen 2006.) Suomalaisessa yhteiskunnassa työllä on suuri merkitys. Palkkatyösidonnaisissa yhteiskunnissa työmarkkinoilla jaetaan muutakin kuin fyysistä pääomaa, kuten sosiaalista statusta, luottamusta ja mahdollisuuksia täysivaltaiseen osallistumiseen (Forsander 2001). Työ tai opiskelu auttaa maahanmuuttajia sitoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman (2006) linjauksissa pyritäänkin edistämään työperäistä maahanmuuttoa, harjoittamalla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä politiikkaa, jolla tehdään aikaisempaa tunnetummaksi Suomen vetovoimatekijöitä sekä näihin sisältyen mahdollisuuksia tehdä työtä, harjoittaa elinkeinoa ja opiskella Suomessa. Ulkomaisen työvoiman maahantulon toivotaan auttavan Suomea työvoimapulassa. Tosin Suomessa jo nyt asuvat maahanmuuttajat ovat jo olemassa oleva työvoimaresurssi. Työvoimatoimistojen palvelujen käyttäjinä maahanmuuttajia on kasvavassa määrin, ja työtä hakevalle maahanmuuttajalle työvoimatoimistojen asiakkuus ja sen tarjoamat palvelut ovat keskeinen yhteiskunnan peruspalvelu (Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen työvoimatoimistoissa 2003). Työikäisistä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolella ja työvoimaan kuuluvistakin selvästi kantaväestöä suurempi osuus on työttöminä. Tämä on tekijä, mikä vähentää maahanmuuton edullisen ikärakenteen positiivista vaikutusta työvoiman tarjontaan. Vuonna 2006 ulkomaalaisia työnhakijoita oli , joista työttömiä oli Työvoimakoulutuksen aloitti ulkomaalaista. Kansalaisuuden mukaan suurimman työnhakijoiden ryhmän muodostivat venäläiset, 9097 henkilöä, joista työttömänä oli 4449 henkilöä. (Työministeriö 2007b.) Näistä syistä haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen tunnistaminen on perusteltua. Tässä raportissa selvitetään työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden kokemia haasteita maahanmuuttaja-asiakkuuksissa vuorovaikutuksellisessa ohjaustilanteessa ja kehitetään ohjaustyötä edelleen. Hyvinvointipalvelujärjestelmän osa-alueista työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijät ovat maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa keskeisiä henkilöitä, ja siksi heidät on valittu tämän tutkimuksen kohderyhmäksi maahanmuuttajien kanssa. Nyt on tärkeää selvittää mitä kehittämistarpeita maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa on, sillä yhteiskunnan muutosvauhti heijastuu myös neuvonta- ja ohjaustyöhön sen kaikissa muodoissa ja pakottaa työn sisältöjen uudelleen määrittelyyn sekä työnjaon selkiyttämiseen ohjausta antavien instituutioiden kesken. (Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen työvoimatoimistossa 2003.) Myös suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen monimuotoistuminen luo tarvetta kehittää kulttuurien välisiä toimintavalmiuksia julkisilla sektoreilla. Näiden valmiuksien kehittyminen vaatii uusien taitojen ja uuden tiedon omaksumista sekä muutoksia lakeihin, toimintaohjeisiin ja virkailijoiden työskentelytapoihin. (Hammar-Suutari 2005.) 15

16 4.1.1 Raportin tarkoitus ja tavoite Tämän raportin ensisijaisena tehtävänä on tuottaa uutta tietoa maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksesta. Maahanmuuttaja on hankkinut kotimaassaan osaamista, koulutusta tai ammatillisen taustan, mutta jota ei välttämättä osata hyödyntää Suomessa. Myöskään maahanmuuttajan käsitykset suomalaisista ammattitaitovaatimuksista suhteessa omaan osaamiseen eivät aina ole realistiset. Lisäksi maahanmuuttajan ei aina ole helppo kertoa omasta ammattitaidostaan, jos hän ei tunne suomalaisia olosuhteita eikä ammattikieli ole hallussa. (Nieminen & Kemppi 2005.) Osaamisen tunnistaminen on ohjaus- ja vuorovaikutustilanne, jossa työntekijä ja maahanmuuttaja edustavat eri kulttuureja. Heillä on erilaiset arvot ja elämäntavat eikä heillä ole yhteistä kieltä. Kaikki nämä seikat aiheuttavat ohjaukseen ja vuorovaikutustilanteeseen omat haasteensa. Tässä raportissa selvitän työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden ja maahanmuuttajien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä haasteita. Paikannan, millaisena työntekijät kokevat oman asiantuntijuutensa ja millaisia kokemuksia asiakkaana olevilla maahanmuuttajilla on saamastaan ohjauksesta. Raportin myötä on tarkoitus selvittää myös työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden työskentelyyn sekä maahanmuuttajapalveluihin liittyviä kehittämiskohteita. Saatujen tutkimustulosten perusteella on mahdollista kehittää maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisprosessia ja maahanmuuttajapalveluja. Tämän tutkimuksen yksilöidyt tutkimuskysymykset ovat: Millaisia haasteita työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijät kokevat tunnistaessaan maahanmuuttajien osaamista? Millaisia kokemuksia maahanmuuttajilla on saamastaan ohjauksesta? Mitä kehittämistarpeita maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa on? Kuvio 1. Tutkimusasetelma Raportin toteuttaminen Tässä raportissa katse kohdistuu maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausprosessiin työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden sekä maahanmuuttajien välisessä ohjaustilanteessa. Tähän tutkimukseen liittyen on tehty ISMO -hankkeen (Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen pilottihanke) aikana alustavia teemahaastatteluja (N=24) Itä-Suomen alueella työvoimahallinnon ja ai- 16

17 kuiskoulutuksen työntekijöille, jotka työssään joutuvat ohjaustilanteessa selvittämään maahanmuuttajien osaamista. Teemahaastattelujen teemoina ovat olleet maahanmuuttajien ohjaus, vuorovaikutus ja osaamisen tunnistaminen. Tässä raportissa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja, koska tarkoituksena on hyödyntää aineisto- ja menetelmätriangulaatiota ja näin parantaa tutkimuksen luotettavuutta. Kvantitatiivisen aineisto kerätään nettikyselylomakkeella (koko Suomi) ja kvalitatiivinen aineiston kerätään teemahaastatteluilla (Itä-Suomi). Lisäksi työvoimahallinnon työntekijöiden ja aikuiskoulutusta antavien opettajien ohjaustilanteessa kirjaamat dokumentit (kotoutumissuunnitelma, henkilökohtaistamissuunnitelma, hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma) ja hoiks (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) ovat aineistona (Itä-Suomi). Raportin kvantitatiivinen aineisto kerätään koko Suomen alueelta eri kaupunkien työvoimatoimistojen työntekijöiltä sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajilta puolistrukturoidulla nettikyselylomakkeella. Tutkimuksessa kvantitatiivisen aineiston keräysmenetelmäksi olen valittu puolistrukturoidun nettikyselylomakkeen, koska tarkoitus on saada valtakunnallisesti laaja tutkimusaineisto ja nettikyselymenetelmä ovat tehokas. Tutkimukseen valitaan kaupungit, joissa asuu vähintään 500 ulkomaalaista. Nettikyselylomakkeella selvitän työntekijöiden kohtaamia haasteita maahanmuuttajien ohjaustilanteessa. Raportin kvalitatiivinen aineisto kerätään Itä-Suomen alueelta (Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli) maahanmuuttajien kanssa tekemissä olevilta työvoimahallinnon työntekijöiltä sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajilta yksilö- ja ryhmähaastatteluilla teemahaastattelun periaatteella sekä haastattelemalla maahanmuuttajia puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Maahanmuuttajien haastatteluissa käytän tarvittaessa apuna tulkkia. Työvoimahallinnon työntekijöiltä sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajilta kysyn, mitä haasteita he ovat kokeneet vuorovaikutuksellisessa ohjaustilanteessa maahanmuuttajien kanssa maahanmuuttajien osaamista selvitettäessä. Maahanmuuttajilta kerään tietoa siitä, mitä mieltä he ovat saamastaan ohjauksesta sekä työn kehittämistarpeista Raportin aikataulu Tämä tutkimus alkoi osana ISMO -hanketta (Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilottihanke), joka alkoi helmikuussa Tähän mennessä olen tutkimuksessa perehtynyt tutkimuksen aiheeseen, olen tehnyt kirjallisuushakuja, olen suunnitellut nettikyselylomaketta ja olen tehty alustavia teemahaastatteluja Itä-Suomen alueella työvoimahallinnon työntekijöille ja aikuiskoulutusta antaville opettajille ammatti- ja aikuiskoulutus oppilaitoksissa ja yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa (N=24). Jatkossa tutkimuksen aikataulu on seuraava: Tammikuu - Huhtikuu 2008 Toukokuu - Elokuu 2008 Lokakuu - Joulukuu 2008 Valtakunnallisen nettikyselyn tekeminen Tutkimukseen liittyvien työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden kirjaamien dokumenttien kerääminen Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Nettikyselyn vastauksiin tutustuminen ja luokittelu Dokumentteihin tutustuminen ja luokittelu Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Nettikyselyn vastausten lisäkäsittely ja analysointia Dokumenttien analysointia Teemahaastattelujen tekeminen työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöille 17

18 Tammikuu - Huhtikuu 2009 Toukokuu - Elokuu 2009 Syyskuu - Joulukuu 2009 Tammikuu - Huhtikuu 2010 Toukokuu - Elokuu 2010 Syyskuu - Joulukuu 2010 Maahanmuuttajien haastattelujen tekeminen Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Nettikyselyvastausten analysointia Dokumenttien analysointia Työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden teemahaastattelujen vastauksiin tutustuminen ja luokittelu Maahanmuuttajien haastattelujen vastauksiin tutustuminen ja luokittelu Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden teemahaastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Maahanmuuttajien haastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden teemahaastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Maahanmuuttajien haastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Johtopäätösten tekemistä Tarvittaessa lisäaineiston keräämistä Tutkimuksen kirjoittamista Tutkimuksen kirjoittamista Tutkimuksen kirjoittamista Tutkimusraportti valmiina 4.2 Raportin tausta Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyys Maahanmuuttajien yrittäjyys on muotoutumassa merkittäväksi kysymykseksi maailmanlaajuisesti ja vaikuttaa sitä kautta myös Suomeen. Euroopan unionin yrittäjyyspolitiikkaa linjaavassa raportissa (2003) todetaan, että maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen on yksi keskeinen tavoite Euroopassa. Kiinnostus maahanmuuttajien yrittäjätoimintaa kohtaan on kuitenkin Suomessa herännyt vasta 1990-luvun aikana. Maahanmuuttajien suhteellisen pieni määrä maassamme on aiheuttanut sen, ettei maahanmuuttajien harjoittama yritystoiminta ole ollut kovin laajaa tai kansantaloudellisesti merkittävää. Toisaalta maahanmuuttajien lukumäärän kasvua on seurannut myös maahanmuuttajien omistamien yritysten lukumäärän kasvu. Kun koko maassamme arvioitiin vuonna 1999 olevan noin maahanmuuttajan omistamaa yritystä (Joronen 2002), oli sama luku vuonna 2004 jo noin yritystä (Suomen yrittäjät 2004). Maahanmuuttajayritysten on arvioitu olevan kasvava osa Suomen taloutta, ja myös hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa, parantamaan maahanmuuttajien yritystoiminnan edellytyksiä sekä houkuttelemaan ulkomaisia elinkeinonharjoittajia Suomeen. Maahanmuuttopolitiikan ja työperustaisen maahanmuuton edistäminen ovat yhteydessä työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja Suomessa odotettavissa olevaan demografisista syistä johtuvaan työvoimapulaan sekä kansallisen osaamispohjan vahvistamiseen. Toistaiseksi maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten yrittäjyyttä on Suomessa tutkittu aika niukasti luvun lopulla Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa laadittiin maahanmuuttajayrittäjyyteen liittyen ensimmäiset haastattelututkimukset (Hyrsky & Ali 1996) ja opinnäytetyöt 18

19 (Hyrsky 1998). Samoihin aikoihin arvioitiin maahanmuuttajien osuustoimintaa koulutusprojektin yhteydessä (Ekholm 1999, Salmenkangas 1999). Lith (2006a & 2006b) on tuottanut tilastoja maahanmuuttajayrittäjyydestä ja tutkinut muun muassa ravitsemusalan maahanmuuttajayrittäjiä. Lähdesmäki ja Savela (2006) ovat arvioineet Oulussa järjestetyn uudentyyppisen maahanmuuttajayrittäjyyskoulutushankkeen. Katila (2005) on puolestaan tutkinut kiinalaisia ravintola-alanyrityksiä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Wahlbeck (2004 & 2005) on selvittänyt turkkilaisten yritystoimintaa Suomessa. Myös KTM ja TM (2000) ovat keränneet työryhmissään perustietoa maahanmuuttajayrittäjyydestä. Laaja-alaisinta tutkimusta on tehty Helsingin kaupungin tietokeskuksessa, missä tutkija Joronen on tutkinut maahanmuuttajayritysten menestymisen taustaa (Joronen & Ali 2000, Joronen 2000 & 2002a), maahanmuuttajayrittäjyyden merkitystä Helsingin ja Suomen taloushistoriassa (Joronen, Pajarinen & Ylä-Anttila 2000), maahanmuuttajien yrittäjyyden laajuutta ja toimialarakennetta, yrittäjien palvelutarvetta (Joronen, Salmenkangas & Ali 2000), maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuutta (Joronen 2003 & 2005b) sekä maahanmuuttajanaisten yritystoimintaa (2006b). Toistaiseksi maahanmuuttajayrittäjyyttä koskevat tutkimukset ovat keskittyneet Etelä-Suomen talousalueelle, jonne Suomen maahanmuuttajayrittäjyys on historiallisestikin keskittynyt. Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyyttä koskeva ensimmäinen tutkimus on Okulov:in (2007) tekemä opinnäytetyö, jossa käsiteltiin Itä- Suomen maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksia ja esteitä Raportin tarkoitus ja tavoite Tämän raportin tarkoituksena on selvittää maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksia ja esteitä Suomessa, tarkentaen tutkimuskenttä Itä-Suomeen. Tarkoituksena ei ole pelkästään kuvata maahanmuuttajayrittäjyyttä ilmiönä vaan ensisijaisesti selvittää mitkä seikat lisäisivät yrittäjyyden houkuttavuutta maahanmuuttajien keskuudessa ja millaisia haasteita ja kehitysmahdollisuuksia tämä tarjoaa Itä-Suomelle ja kuinka Itä-Suomi eroaa toimintaympäristönä Etelä-Suomesta. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät mahdollisuudet ja esteet? 2) Millaista on Itä-Suomen maahanmuuttajayritysten toiminta? 3) Millaisia verkostoja Itä-Suomen venäläistaustaisilla yrittäjillä on käytössään? Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä ilmiönä sen muotojen ja laajuuden suhteen sekä maahanmuuttajayrittäjyyttä Suomessa historiallisena läpileikkauksena että tämän hetken tilannekuvauksena pureutuen tarkemmin Itä-Suomen tilanteeseen. Tutkimuksen peruskysymyksiä lähestytään emansipatorisen intressin mukaisesti: voisivatko asiat olla toisin kuin ne nykyisellään ovat? Eli, jos Suomen/Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyys on minimaalista tai yritykset eivät menesty, missä on vika? Saavatko maahanmuuttajat tietoa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa, kuten neuvontapalveluista, rahoitusmahdollisuuksista ja verotuksesta. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää lisätessä Suomen/Itä-Suomen houkuttavuutta maahanmuuttajayrittäjien toimintaympäristönä Raportin toteuttaminen Koska raportin tarkoituksena on saada mahdollisimman kattava kuva Suomen ja Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyydestä, jaetaan tutkimuksen toteuttaminen ja tiedonkeruu kolmeen vaiheeseen: rekisteritietoihin tutustuminen, kysely ja haastattelu. Ensimmäisessä vaiheessa tutustutaan saatavilla olevaan rekisteritietoon (Tilastokeskus, Patentti- ja rekisterikeskus), jonka pohjalta luodaan Suomen maahanmuuttajayrittäjyyttä kuvaava kattava tilastoaineisto. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa maahanmuuttajien toimintatavoista ja kohtaamista ongelmista 19

20 yritystoiminnassa. Näitä tietoja kerätään aluksi koko Suomen maahanmuuttajayrittäjille osoitetulla kyselyllä, josta saatavia keskeisimpiä tuloksia syvennetään myöhemmin haastattelulla. Haastattelu toteutetaan puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston hankkimiseksi kyselylomakkeet lähetetään kaikille Suomen maahanmuuttajayrittäjille ja haastatteluihin valitaan maahanmuuttajayrittäjää. Koska raportin tarkoituksena on saada tietoa Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksista ja esteistä sekä kehittämistarpeista, verrataan itäsuomalaisten maahanmuuttajayrittäjien vastauksia muiden alueiden maahanmuuttajayrittäjien vastauksiin. 20

21 4.2.3 Raportin aikataulu Tammi-huhtikuu2008 Touko-heinäkuu 2008 Elo-joulukuu 2008 Tammi-helmikuu 2009 Maalis-elokuu 2009 Syys-joulukuu 2009 Tammi-lokakuu 2010 Marras-joulukuu 2010 tutkimusongelman- ja menetelmien tarkennus tutustuminen tutkimusaihetta sivuavaan kirjallisuuteen tilastollisen aineiston kerääminen tilastollisen aineiston analysointi kyselylomakkeen suunnitteleminen ja testaaminen Kyselylomakkeen lähettäminen vastausten analysointi Kyselylomakkeen tutkimustulosten pohjalta teemahaastattelurungon suunnittelu Teemahaastattelujen suorittaminen Haastattelujen purkaminen ja analysointi Tutkimusraportin kirjoittaminen Tutkimusraportin viimeistely ja julkaiseminen 21

22 4.3 Budjetti / Kuopion yliopisto Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos * ISOK - BUDJETTI / KUY Henkilöstökulut Yhteensä Tutkija Tutkija Henkilöstökulut yhteensä Muut kulut Aineet, tarvikkeet Kannettavat, puhelimet, esitemateriaali ym. Matkakulut Tutkimuspäällikön+tutkijoiden matkat Vuokrat Tutk.päällikön, tutkijoiden+hallinnon vuokrat Palvelujen ostot Asiantuntija ym.palvelut Muut kulut yhteensä Kokonaisbudjetti * Kuntarahaosuus hankkeen kokonaisbudjetista on 6%, josta vastaavat Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja Savon ammattija aikuisopisto. Kuopion yliopisto ei kerrytä kuntarahaa tässä hankkeessa. 22

23 5 ISOK / Pohjois-Karjalan Aikuisopisto 5.1 Hankkeen taustaa Tavoitteena on jatkaa Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilottihankkeessa aloitettuja toimenpiteitä, kehittää ja laajentaa niitä edelleen sekä levittää tuloksia ja tuotteita. Pilottihankkeessa aloitimme yhteistyön mm. seuraavien yritysten ja työnantajien kanssa, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa jatkaa hankkeessa: Mantsinen oy Kit-Sell Kesmac Teatteriravintola Kiteen kaupunki, Valtimon kunta, Liperin kunta (maatalouslomitus) Kuntoutuskeskus Pääskynpesä Joensuun Teatteriravintola Kylpylä Bomba Hotelli Koli Yritysten huolena on osaavan työvoiman varmistaminen myös tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien osaamista ei ole hyödynnetty riittävästi, sillä heidän on vaikea selvittää osaamistaan hakiessaan työtä. Työvoimaviranomaiset ovat myös olleet avuttomia maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa. Työllistyäkseen maahanmuuttaja on näistä syistä usein joutunut suorittamaan kotimaassaan hankitun tutkinnon lisäksi Suomessa uudestaan koko tutkinnon, koska osaamista ei ole kyetty tunnistamaan ja tunnustamaan. Pitkä työttömyys tai toimiminen palkkatuettuna usein eri ammattialalla, mihin alun perin on kouluttauduttu, on aiheuttanut monille ammattitaitoon osaamisvajeita, itsetunnon menetystä, psyykkistä ja fyysistä vajaakuntoisuutta. Nämä ryhmät on hyvä saada nopeasti takaisin työelämään. Usein kyseiset henkilöt ovat myös ajautuneet tilanteeseen, jossa he ovat aina tietyin väliajoin välityömarkkinoiden käytössä mutta siirtyminen sieltä vapaille työmarkkinoille ei ole onnistunut. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset hyödyntävät maahanmuuttajien lisäksi myös muita haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osaamisen tunnistamista. Hanke tekee yhteistyötä oppilaitosten sekä niiden yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, joissa hankkeen kohderyhmä on opiskelemassa tai työllistettynä. Hankkeessa kehitetään malleja kohderyhmän osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. 5.2 Hankkeen tavoitteet Projektin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työelämään kehittämällä yhteistyössä työelämän kanssa osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismalleja sekä ohjaus-, rekrytointi- ja työhön perehdyttämismenetelmiä. Lisäksi tavoitteena on selvittää erilaisten lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet silloin, kun kohderyhmän osaaminen ei vastaa tämän hetken työmarkkinoita. 23

24 Projektin osatavoitteet: 1. Työvoimaa tarvitsevat alat ovat alkuselvityksen (ennakko 2010, Yritysharava sekä Ismo-pilottihankkeen kokemukset) mukaan seuraavat: - metalli - maatalous - rakennusala - matkailu- ja ravitsemisala - puhdistuspalveluala - sosiaali- ja terveysala Hanke pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön työnantajien kanssa ja palvelemaan heidän työvoiman rekrytointitarpeitaan. Puretaan auki työnantajien kanssa kyseisten ammattien ydinosaamisalueet ja työnkuva mukaan lukien työntekijältä vaadittavat yliammatilliset ominaisuudet. Kartoitus pohjautuu työnantajan tärkeinä pitämiin osaamisalueisiin käytännön työssä, jolloin ne palvelevat nimenomaan työvoiman rekrytointia. Kartoituslomake laaditaan selkokieliseksi ja helpoksi täyttää sekä käännetään venäjän kielelle tai muille tarvittaville kielille. Mallit toimivat myös työhönottohaastattelun luontevana osana, kun työnhakijalle selvitetään, mitä häneltä odotetaan ja mihin hänen toivotaan sitoutuvan. Tällöin myös työnhakija ymmärtää työnkuvan ja työnantajan odotukset. Kartoitukset palvelevat myös työperusteista maahanmuuttoa. Yhteistyötä tehdään mahdollisten hankkeiden kanssa, jotka painottuvat työperusteisen maahanmuuton käytänteiden kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteet tukevat täällä jo asuvia ja tänne muuttavia maahanmuuttajia ja heitä työllistäviä yrityksiä. Hanke voi toimia tarvittaessa muiden yhteistyöhankkeiden kohderyhmien osaamiskartoitusten toteuttajana. Kokemuksia ja hyviä käytänteitä vaihdetaan myös InnoPoint -hankkeen (Innovative Labour Market Policies Brought to the Point in Brandenburg) kanssa, joka toimii Saksassa Brandenburgin alueella. Ohessa on yksi esimerkki jo tehdystä kartoituslomakkeesta (ks. liite 1). 2. Yhteistyössä suunniteltavan Aikuisten neuvonta- ja ohjauspalvelut -hankkeen kanssa järjestetään kohderyhmälle ohjausta, neuvontaa osana hakevaa toimintaa. Aikuisten neuvonta- ja ohjauspalvelut -hankkeella on tällöin käytössä yhteistyöyritysten kanssa tehdyt kartoitukset sekä niihin liittyvä infomateriaali. Hanke vuokraa oman tilan Aikuisten neuvonta- ja ohjauspalvelut projektin tiloista. Hanke päivittää aiemmissa hankkeissa luotua maahanmuuttajille suunnattua nettisivustoa. 3. Kartoituksen pohjalta kehitetään maahanmuuttajille kielenoppimiseen liittyviä erityissanastoja ja muuta aineistoa eri aloille. Hankkeessa laaditaan myös selkokielisiä perehdytysaineistoja yhteistyössä yritysten kanssa. Aineistot auttavat maahanmuuttajaa työelämään siirtymisessä ja niitä jaetaan myös työnantajille. Ohessa esimerkki pilottihankkeessa tehdystä sanastosta (liite 3). 6. Levitetään uusia malleja työnantajille, koulutusorganisaatioille sekä oppisopimuskeskukselle. 7. Yhteistyötä tehdään yhdistysten ja järjestöjen kanssa, jotta välityömarkkinoilla toimivien siirtyminen työelämään helpottuu hankkeen toimenpiteiden ansiosta. 24

Osaaminen näkyväksi 2.11.2010

Osaaminen näkyväksi 2.11.2010 Osaaminen näkyväksi 2.11.2010 Anni Karttunen Eurooppa-asioiden asiantuntija EUedu / Savon koulutuskuntayhtymä anni.karttunen@sakky.fi 044 785 86 90 www.isok.fi ISOK hankkeen yleistavoitteet 1/2 Mahdollistaa

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Tutkimusasetelma Yhteenveto tutkimusaineistoista, - metodeista ja -kohteista TUTKIMUSAINEISTO

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan

Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa 1.6.2007 alkaen HENKILÖKOHTAISTETTU NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSI HAKEUTUMISVAIHE NÄYTTÖTUTKINNON SUORITUKSESSA

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma

Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma Sisältö Sivu 1. Tutkinnon suorittajan yhteystiedot 3 2. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen 3 3. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi

Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus 22.3.2010 Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi OpinOvi - asiakas OpinOven asiakas on jokainen aikuinen, joka haluaa kehittää

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi Tieto Neuvonta Ohjaus KUUMA OpinOvi PROJEKTIN TUOTOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET 2008-2012 KUUMA OpinOvi KUUMA OpinOvi projekti on alueellinen kehittämishanke, jossa luodaan toiminta- ja yhteistyöverkosto Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS

MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. HENKILÖKOHTAISTAMISEN VAIHEET... 2 3. HENKILÖKOHTAISTAMISEN MENETELMÄT... 3 4. OHJAUS KOULUTUSALOILLA... 4 5.

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille 11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot