Tiina Hurri, 2002: ALKOHOLIRIIPPUVUUS SEURAUKSENA SURUSTA - surun etiologiasta alkoholiriippuvuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Hurri, 2002: ALKOHOLIRIIPPUVUUS SEURAUKSENA SURUSTA - surun etiologiasta alkoholiriippuvuudessa"

Transkriptio

1 SUOMEN HOMEOPATIAN AKATEMIA Homeopaattisen lääkintätaidon koulutus Tiina Hurri, 2002: ALKOHOLIRIIPPUVUUS SEURAUKSENA SURUSTA - surun etiologiasta alkoholiriippuvuudessa Suru, ystävä, muistatko päivän sen, kun sanoin sinulle: "Ehdi en sinun kanssasi haastaa. Koko elämä minua kutsuu ja raastaa. Vaan sydämeni ullakkohuoneeseen ikioman asunnon sinulle teen. Se onko kamari pahainen - vai komero vain - itse kalustan sen". Sinä tyydyit hiljaa asumaan siellä. Et halunnut häiritä, olla tiellä. Koska tiesit - ei ole sinulla sijaa. Kuka haluaa luokseen tunkeilijaa? (Pirkko Viherkoski, 26) SISÄLLYSLUETTELO Sisällys2

2 Johdanto 3 1. Suru4 2. Alkoholiriippuvuus Psyykkinen riippuvuus ja alkoholismi Fyysinen riippuvuus 6 3. A-klinikalta apua riippuvuusongelmiin Homeopaattinen tukihoito 6 4. Repertointi ja homeopaattiset lääkeaineet Arsenicum album Causticum Conium maculatum Lachesis Nux vomica Pulsatilla Staphisagria Yhteenveto ja johtopäätökset Pohdintaa Lähdeluettelo 26 JOHDANTO Suru on väistämättä osa elämäämme ja jossakin määrin läsnä elämän jokaisena päivänä. Ikäännymme, muutumme ja meitä ympäröivä maailma muuttuu. Muutosten kautta menetämme aina jotain, työn, terveyden, läheisen ihmisen tai mielenrauhan. Menetykseen liittyy surua, joka on siis varsin tuttu tunne, mutta silti siitä toipuminen voi joskus olla vaikeata. Menetys saatetaan kokea ylitsepääsemättömän suurena tai menetykset seuraavat toisiaan niin tiheästi, ettei sopeutumista ehdi tapahtua. Surun kohtaamiseen ei ehkä ole valmiutta tai elämässä ei juuri sillä hetkellä ole aikaa tai tilaa surutyölle. Läpielämätön, tukahdutettu suru alkaa etsiä ulospääsyä ihmismielen sopukoista. Alkoholiriippuvuuden taustalla esiintyy usein suuri määrä surua ja murhetta. A- klinikalle hoitoon hakeutuvien asiakkaiden alkoholinkäyttö on jossakin vaiheessa

3 elämää riistäytynyt käsistä. Onko se seurausta jostakin ylitsepääsemättömästä, käsittelemättömästä? Minkälainen olotila vallitsi juomiskäyttäytymisen muuttuessa itsetuhoiseksi? Mitä asiakkaan elämässä oli tapahtunut? Miten hän oli elämänsä kokenut? Tarkastelen homeopaattisia lääkeaineita, joiden käyttöä voisi harkita tukihoidoksi toipumisprosessiin alkoholiriippuvuudesta, jonka mahdollisena etiologiana on ylitsepääsemättömän raskaana koettu tai kokonaan läpielämätön suru. 1. SURU Ilon, pelon ja vihan tavoin suru on yksi ihmisen perustunteista. Kun puhutaan suuren menetyksen aiheuttamasta surusta, ei tarkoiteta yhtä määrättyä tunnetta, vaan merkittävää sisäistä prosessia, jonka kestäessä ihminen käy läpi hyvin monenlaisia tunteita ja oloja. Suru on nimitys spontaanille sisäiselle tapahtumasarjalle, joka vie muutokseen. ( Lindqvist 1999, 69 ) Suru saattaa olla seurausta psyykkisestä tai fyysisestä traumasta, varhaisesta pettymyksestä, epätyydyttävistä ihmissuhteista, loukatuksi tai nöyryytetyksi tulemisesta, mielekkään työn menettämisestä, lapsettomuudesta, vakavasta tai kroonisesta sairaudesta, läheisen ihmissuhteen päättymisestä, läheisen ihmisen kuolemasta. Surun määrä riippuu siitä miten suureksi menetys koetaan. Suru on henkilökohtaista ja sen kokeminen yksilöllistä. Suru on laiska. Siihen kuuluu toimintakyvyn lamautumista, keskittymisvaikeuksia, ruumiillisia oireita, kirvelevää ikävää ja ahdistusta. Surevan tulisi antaa itselleen aikaa ja hyväksyä toimintakyvyttömyytensä toistaiseksi. (Vaiettu suru, 1992, Riitta Moren 53) Surun läpikäymisessä tunteilla on aivan olennainen merkitys. On tavallista, että sellainenkin ihminen, joka ei yleensä näytä ulkopuolisille tunteitaan, on avoimesti tunteittensa liikuttama surussaan, vaikka yksilölliset erot ovatkin tässä suhteessa suuria. (Sama, 70)

4 Mitä tapahtuu surulle, jota emme pysty elämään silloin kun menetys on tapahtunut? Saatamme ajatella että jatkamme elämää niin kuin ennenkin. Mutta vaikka yrittäisimme torjua ja unohtaa, suru kulkee mukana ja tekee meissä työtään, halusimme tai emme. Tämä työ tapahtuu niin piilossa, että emme sitä välttämättä huomaa. Se voi vaikuttaa meidän ruumiilliseen terveyteemme. Se voi heijastua meidän ihmissuhteisiimme ja elämämme tärkeisiin ratkaisuihin. (Viherkoski, 1999, 24) Tunteita ei voi koskaan ohittaa lopullisesti. Jos ne sivuutetaan ja kielletään, syntyy uusia ongelmia. Torjutut tunteet alkavat helposti muuttua fyysisiksi oireiksi, jopa sairauksiksi. Lisäksi ne estävät sosiaalista vuorovaikutusta tehden ihmisen entistä yksinäisemmäksi. Tunteet ikään kuin "asuvat" meidän ruumiissamme ja runtelevat voimallaan meidän fyysistä olemustamme, kun ne eivät löydä itselleen luontaista purkautumistietä. On järkevää ajatella tältä kannalta myös lääkitystä surutyössä. (Lindqvist 1999, 83) Piilotettu lapsen suru voi koteloitua vuosikymmeniksi ja purkautua sitten yllättävän vahvana ja vaativana aikuisuudessa, ehkä tavallisimmin keski-iässä, tai muuten uusien menetysten kohdatessa. (Sama, 135) Torjuttu suru, jossa menetys on tapahtunut kauan sitten, on monimutkaisempi ja lonkeroisempi. (Viherkoski 1999, 21) 2. ALKOHOLIRIIPPUVUUS 2.1 Psyykkinen riippuvuus ja alkoholismi Alkoholilla on psyykkisiä, mielihyvää tuottavia vaikutuksia, jotka vahvistavat toistuvaa alkoholinkäyttöä. Vahvistavat vaikutukset voivat johtaa aivoissa tapahtuvien adaptiivisten muutosten kautta yhä suurenevien alkoholimäärien nauttimiseen ja alkoholiaddiktion tai -riippuvuuden kehittymiseen. Psyykkisessä riippuvuudessa on kysymys ns. addiktiosta tai addiktiivisesta käyttäytymisestä. Alkoholiaddiktiolla tarkoitetaan yleensä psyykkisen riippuvuuden kaltaista tilaa. Alkoholistiksi taas voidaan määritellä henkilö, joka on psyykkisesti

5 riippuvainen alkoholista tai täyttää tietyt diagnostiset kriteerit. (Salaspuro, Kiianmaa, Seppä 1998, 107) Psyykkiselle riippuvuudelle on ominaista juomishimo, pakonomainen halu saada alkoholia ja kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista sekä runsaan alkoholinkäytön myötä kehittyvä toleranssi ja fyysinen riippuvuus, johon voivat liittyä juomisen katketessa ilmenevät vierotusoireet. Vieroitukseen liittyvät negatiiviset tuntemukset voivat myös edesauttaa alkoholinkäytön aloittamista. Kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista johtaa useimmiten juomiskatkolla tapahtuvaan retkahtamiseen eli juomisen uuteen aloittamiseen. Stressi on ilmeisesti eräs olennainen retkahtamiseen johtava tekijä. Alkoholiriippuvuudelle on niin ikään tyypillistä yksilön kaikkinaisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen. (Salaspuro, Kiianmaa, Seppä 1998, 107) 2.2 Fyysinen riippuvuus Jatkuvasta ja runsaasta alkoholin käyttämisestä on seurauksena fyysisen riippuvuuden kehittyminen. Se paljastuu usein vasta vieroitusoireiden ilmetessä, kun alkoholin saanti loppuu ja alkoholi poistuu elimistöstä. Fyysinen riippuvuus vieroitusoireineen edustaa pelkästään yhtä alkoholismin oiretta. (Salaspuro, Kiianmaa, Seppä 1998, 107) 3. A-KLINIKALTA APUA RIIPPUVUUSONGELMIIN A-klinikalle avohoitoon hakeutuu ihmisiä, joille on kehittynyt päihderiippuvuus. Hoitoon hakeutuvien asiakkaiden keskuudessa yleisin riippuvuuden aiheuttaja on alkoholi. Runsas, mahdollisesti jatkuva alkoholinkäyttö hankaloittaa asiakkaan ja hänen läheistensä elämää monella tavalla. Riippuvuudesta irrottautuminen, vallitsevasta juomiskäyttäytymisestä pois oppiminen on yleensä pitkä prosessi, jonka tueksi A- klinikka tarjoaa useita eri hoitomuotoja. Hoitomuotoina ovat erilaiset terapiat, mahdollisesti myös pitkäkestoisempi lääkehoito Homeopaattinen tukihoito Homeopatian käyttömahdollisuudet edellä mainitun prosessin tukena lienevät

6 toistaiseksi melko tutkimattomat. Homeopaattisen tukihoidon kannalta alkoholiriippuvuuden hoidossa erityisen kiinnostavaa ja tärkeää on riippuvuuden syntyä edeltänyt aika. Mitä asiakkaan elämässä oli tapahtunut? Miten hän oli sen kokenut? Minkälaisessa olotilassa alkoholinkäyttö lisääntyi? Asiakkaan anamneesia laadittaessa tulee usein esille monenlaisia menetyksiä, lapsuudenaikaisia traumaattisia kokemuksia, sairautta, murhetta. Suru joko tunnistettuna tai tunnistamattomana on saattanut seurata asiakasta läpi elämän. Joidenkin asiakkaiden kohdalla voidaan suhteellisen selvästi nähdä yhteys olemassa olleen surun ja alkoholiriippuvuuden kehittymisen välillä. Edempänä käsittelen homeopaattisia lääkeaineita, joiden käyttöä voisi harkita terapian tukena surun läpi elämisessä ja näin helpottaa alkoholiriippuvuudesta irtautumista. 4. REPERTOINTI JA HOMEOPAATTISET LÄÄKEAINEET Koulutukseni on pitkälti pohjautunut Kentin repertorin käyttöön, siksi valitsin sen myös aiheeni tarkasteluun. Repertorissa löytyy tosin niukasti otsikoita liittyen alkoholiriippuvuuteen: s. 483 Stomach, Desires alcoholic drinks s. 36 Mind, Dipsomania Mielen alueelta poimittu otsikko, Dipsomania (alkoholismi), vastaa alkoholiriippuvuuden kriteereihin yllä olevaa otsikkoa tukevammin. Suruun liittyen löytyy otsikko: s. 51 Mind, Grief, ailments from Nämä otsikot ristiinvedettynä antavat seuraavat aineet: Arsenicum album, Causticum, Conium maculatum, Lachesis, Nux-vomica, Pulsatilla ja Staphisagria. Keskityn tarkastelemaan aineiden mielen alueen ominaisimpia piirteitä sekä niiden etiologiaa, modaliteetteja ja konstituutiota.

7 4.1 Arsenicum album Materia Medicassa lääkeainetta luonnehditaan mieleltään suuresti ahdistuneeksi ja levottomaksi. Vaihtaa jatkuvasti paikkaa. Pelkää kuolemaa ja yksin jäämistä. Pelokas, kylmänhikinen. Ajattelee lääkkeen ottamisen turhaksi. Suisidaalinen. Epätoivo ajaa häntä paikasta toiseen. Saita, ilkeä, itsekäs, puuttuu rohkeus. Herkkyys lisääntynyt. Herkkä epäjärjestykselle, hämmingille. Materia medicassa todetaan myös, että arsenikkia pitäisi harkita mm. vaivoihin, jotka ovat seurausta alkoholismista. Morrison kuvaa tyyppiä ahdistuneeksi, riippuvaiseksi muista, epätoivoiseksi, ahneeksi, pakonomaiseksi. Arsenicum-tyyppi tarvitsee voimakkaan tukiverkon. Hän etsii itselleen voimakkaita, suojelevia ystäviä. Hän on riippuvainen perheestään ja siksi huolehtii heidän hyvinvoinnistaan. Arsenicum-potilaat ovat riippuvaisia myös lääkäreistään ja muita helpommin ottavat homeopaattiinsa yhteyden, kun huolia ilmaantuu. Varhaisessa vaiheessa selkeimpinä tunnepohjaisina oireina nähdään ärtyneisyys, kriittisyys ja tyytymättömyys. Potilas on hyvin käyttäytyvä, hieman vanhanaikainen, usein mukana isossa ja turvallisessa kirkollisessa yhteisössä. Kun turvattomuus kasvaa, potilaalle tulee ahdistuneisuutta ja pelottavia paniikkikohtauksia, joihin liittyy vapina ja levottomuus sekä suuri tarve olla muiden seurassa ja kuulla rauhoittavaa puhetta. Pelot keskittyvät useimmiten omaan terveyteen, potilas pelkää kuolemaa sydänjuuriaan myöten. Arsenicum voi parantaa syvällä olevia pelkohäiriöitä, esim. pitkälle kehittynyttä torikauhua. (Morrison 1993, 36) Arsenicum on pikkutarkin lääke. Pikkutarkkuudella hän osoittaa halunsa hallita ympäristöään, tarvitsee hallitsemista tunteakseen olonsa turvalliseksi. Lopulta potilaalle kehittyy epätoivon tunne siitä selviytyykö hän. Hänellä on selviä masennuskausia ja jopa vakavia itsemurhaa hautovia tiloja. Hän tuntee, ettei kykene kamppailemaan enempää pelkojensa ja ahdistuneisuutensa kanssa. (Sama, 36) Vithoulkas korostaa Arsenicum-tyypille ominaista syvälle juurtunutta epävarmuutta, hän kokee itsensä haavoittuvaiseksi ja puolustuskyvyttömäksi. Epävarmuus on

8 Vithoulkasin mukaan syynä riippuvuuteen muista ihmisistä. Arsenicum tyyppi tarvitsee toisen ihmisen aina paikalle, lähelleen. Edelleen Vithoulkas kuvaa tyyppiä omistushaluiseksi, pikkutarkaksi, pelkää kuolemaa ja yksin olemista: "Sairauden edetessä yksin olemisen pelko alkaa nousta merkittäväksi oireeksi. Potilas kaipaa jatkuvasti seuraa, varsinkin iltaa kohti. Arsenicum-potilaan pelot pahenevat voimakkaasti silloin kun hän on yksin". Tärkeä aine anorexian hoidossa. (Luentomuistiinpanot, Sulkakoski, 2000) Morrison mainitsee lääkeaineen muina tunnusomaisina oireina mm. olo yleisesti huonompi keskiyöllä tai keskiyön ja klo 1 tai 2:n välillä, kivut luonteeltaan polttavia, oikeanpuoleinen nuha, mahakipuja, joita maidonjuominen helpottaa, janoinen, haluaa pieniä kulauksia usein, akuuttitiloja, joihin liittyy suurta levottomuutta, ahdistuneisuutta, palelua ja janoa (juo pieniä määriä usein). Kentin repertorissa Desires alcoholic drinks otsikon alla lääkeaine on kolmiarvoisena, erityisesti haluaa viiniä ja whiskyä, näiden otsikoiden alla kaksiarvoisena, haluaa olutta ja brändyä otsikoiden alla lääkeaine on yksiarvoisena. Halu juoda kylmiä juomia otsikon alla lääkeaine on kolmiarvoisena. Murphyn repertorissa aine mainitaan Dipsomania otsikon alla eriteltynä heikon luonteen seurauksena. Delirium tremens otsikon alla aine mainitaan kolmiarvoisena, tilaan liittyy vapina. Etiologia: Seurauksena vaikeista kroonisista sairauksista, kuolemanpelosta. Seurauksena laihtumisesta, marasmista, riuduttavista taudeista. (Eselböck 1998, 14) Modaliteetit: Huononee yhtäkkiä, periodisesti, tukahduttamisesta, ahdistuksesta. Huononee painamisesta, kosketuksesta, syömisestä ja juomisesta. Paranee lämpimästä, pienistä määristä kylmää vettä. (Sama, 14) Konstituutio: Kalpea, kylmä, sulkeutunut, pedanttinen, ärtynyt, saita, destruktiivinen. (Sama, 14) Pohdintaa:

9 Etiologiassa vaikea krooninen sairaus. On helppoa ymmärtää alkoholiriippuvuuden kehittyminen tyypille, jonka erityisiä henkisiä oireita ovat riippuvaisuus, pelokkuus, ahdistuneisuus, epävarmuus ja rauhattomuus. Arsenicum murehtii taloudellisia menetyksiä. Lääkeaineelle ominaisen pelokkuuden ja ahdistuneisuuden takia alkoholiriippuvuus saattaisi todennäköisimmin näyttäytyä jatkuvana, päivittäisenä "tissutteluna" varsinkin iltaisin ja yksin ollessa. Toisaalta lääkeainekuvan modaliteetteihin kuuluva periodisuus viittaisi myös juomisjaksoihin. Riippuvuudelle altistavat myös paniikkikohtauksen omaiset ahdistustilat, joihin monet asiakkaat kokevat alkoholin nopeimmaksi lääkkeeksi. Merkittävä lääke paniikkioireisiin, jotka ovat seurausta alkoholinkäytöstä. Kaiken kaikkiaan Arsenicumin lääkeainekuva vastaa sitä oireistoa, joka kehittyy pitkällisen alkoholinkäytön seurauksena. Myös läheisriippuvuus vastaa pitkälti Arsenicumin lääkeainekuvaa. 4.2 Causticum Materia Medicassa lääkeaineen henkisistä ominaisuuksista mainitaan lyhyesti seuraavaa: "Lapsi ei halua mennä sänkyyn yksin. Itkee pienimmästäkin. Surullinen, toivoton. Erittäin myötätuntoinen. Vaivat seurausta pitkään kestäneestä surusta, odottamattomasta mielenliikutuksesta. Vaivojen ajatteleminen pahentaa, erityisesti peräpukamia". Causticumia voidaan kuvata sanoilla vakava, voimakas ja herkkä. Potilas on tavallisesti äärettömän myötätuntoinen - hän itkee kuunnellessaan uutisia tai nähdessään vähemmän onnekkaita ihmisiä tai eläimiä. Tämä myötätuntoisuus voi ilmetä myös sosiaalisena toimintana, epäoikeudenmukaisuuden vastustamisena ja vihana niitä kohtaan, jotka saavat aikaan epäoikeudenmukaisuutta. Causticum-potilas voi olla kapinallinen niin voimakkaasti, että edustaa poliittisesti väkivaltaista äärimmäisyyttä. Jos sairaus etenee henkiselle tasolle, tulee eteemme suuri henkinen tylsämielisyys ja unohtavaisuus, joka aiheuttaa potilaalle voimakasta ahdistuneisuutta siitä, että hän unohtaa jotakin. Lopulta voi olla edessä eräänlainen pakkoneuroosi. Potilas tarkistaa yhä uudelleen onko hänelle sattunut vaarallisia ajatuskatkoksia, hän tarkistaa esim. onko liesi päällä vai ei, ja tekee tarkistuksen uudelleen hetken kuluttua. (Morrison 1993, 100).

10 Alkoholismi surun jälkeen. Kokee asiat syvästi, velvollisuudentuntoinen. Loukatuksi tulemisesta johtuvat haavat ulottuvat syvälle. Hiljaisen halvaantumisen aine. Yskää, joka ilmenee tilanteissa, joissa joutuu tukahduttamaan tunteet. (Luentomuistiinpanot, Sulkakoski, 2000) George Vithoulkas kuvaa potilaan haavoittuvaisuutta seuraavasti: "He ovat idealistisia anarkisteja: hyvin vilpittömiä ja innokkaita ja sen vuoksi haavoittuvia. Kun tällaiset ihmiset ovat joutuneet kohtaamaan monia pettymyksiä, suruja ja loukkaantumisia, alkuperäinen taipumus reagoida voimakkaasti kaikkeen kääntyy sisäänpäin. Ennen ulospäin suuntautuneesta ja kapinallisesta henkilöstä tulee sisäänpäin kääntynyt." Morrison mainitsee lääkeaineen muina tunnusomaisina oireina mm. iho-oireet kasvoilla, erityisesti nenänpäässä, jatkuvan halun selvittää kurkkua, haluaa suolaista, ei siedä makeaa, virtsanpidätyskyvyn puute yskän tai aivastuksen aikana, yskii kovempaa ja syvemmältä, syyliä käsissä, erityisesti lähellä kynsiä. Kentin repertorissa Desires alcoholic drinks otsikon alla ei mainita causticumia, sen sijaan haluaa olutta otsikon alla lääkeaine on kaksiarvoisena. Etiologia: Seurauksena kauan kestäneistä huolista, surusta, ahdistuksesta. Seurauksena kroonisista iho- ja limakalvosairauksista, kylmästä, tuulesta, myrskystä, vedosta. (Eselböck 1998, 26) Modaliteetit: Huononee kylmästä, kuivasta lämpimästä ilmasta, sinisestä taivaasta. Huononee kolmen ja neljän välillä aamuyöstä, ennen kuukautisia. Paranee kostealla ilmalla, kylmästä juomasta (yskä). Paranee vuoteen lämmössä ja venyttelystä. (Sama, 26) Konstituutio: Kalpea, kellertävä, kylmä, kuiva, heikko, pelokas, pimeänpelkoa, myötätuntoinen, melankolinen, sentimentaalinen, liteeminen. (Sama, 26) Pohdintaa: Lääkeaineelle ominainen myötätuntoisuus ja haavoittuvaisuus varsinkin

11 epäoikeudenmukaisuutta, pettymyksiä ja surua kohdatessaan altistaa liialliselle alkoholinkäytölle. Juomiskäyttäytyminen enemmänkin usein toistuvaa, mahdollisesti päivittäistä tissuttelua kuin jaksoittaista rajumpaa alkoholinkäyttöä. 4.3 Conium maculatum Materia Medica kuvaa mielen oireita seuraavalla tavalla: "Jännitys aiheuttaa masennusta. Masentunut, arka, ei halua seuraa, toisaalta pelkää olla yksin. Ei mieltymystä työhön tai opiskeluun, ei mielenkiintoa mihinkään. Muisti heikko, ei kestä mitään henkistä ponnistusta". Ennenaikaisesti vanhentunut, ennen aktiivinen ihminen. Hypokondrinen, ihmisarka, melankolinen. Iän mukanaan tuomat seksuaaliset häiriöt, vaihdevuosien tärkeä aine. (Luentomuistiinpanot, Sulkakoski 2001) Conium on mukana syvissä tautitiloissa monella tasolla. Hermojärjestelmässä eteemme tulee vakavia rappeuttavia sairauksia. Lisäksi Conium on yksi päävalmisteistamme, joilla taistellaan pahanlaatuisia ja niitä edeltäviä tautitiloja vastaan. Conium sairaudet saavat alkunsa hitaasti ja asteittain. Harvoin potilas pystyy kertomaan tarkan päivämäärän siitä, milloin ongelma sai alkunsa. Tauti on yleensä seurausta etenevästä halvaantumisesta tai kovettumisesta, jotka muuttuvat pahanlaatuisiksi. (Morrison 1993,127) Tyypillinen potilas on käytännöllinen, maanläheinen ja materialistinen. Henkinen tautitila saa alkunsa eräänlaisesta hitaasti etenevästä mielen "kovettumisesta". Potilaalle kehittyy tunteiden vajaus tai kovuus, joka aikanaan tekee välinpitämättömäksi ja masentuneeksi. Henkisellä tasolla näemme päähänpinttymiä ja taikauskoa. Myöhemmin kuvaan tulee etenevä henkinen heikentyminen, unohtavaisuus ja höperyys. (Sama, 127) Morrison mainitsee lääkeaineelle tunnusomaisina oireina rauhaskasvaimia tai - kovettumia, valonarkuuteen liittyvää kyynelehtimistä, rintasyövän, johon usein liittyy kainalokuopan imurauhaskyhmyjä, suvussa rintasyöpää, vaikeata nousta ylös kyykkyasennosta.

12 Repertorin Desires alcoholic drinks otsikon alla ei lääkeainetta mainita, eikä eritellyissä alkoholi mieltymyksissäkään ainetta mainita. Etiologia: Seurauksena mielenliikutuksesta, surusta, vastakaikua saamattomasta rakkaudesta. Kohtalon iskusta, henkisestä ylirasittumisesta, seksuaalisesta hurjastelusta, mutta myös pidättyväisyydestä. Seurauksena iskusta, kolhusta (kasvain), korkeasta iästä. (Eselböck 1998, 32) Modaliteetit: Huononee asennon muutoksesta, vuoteessa kääntyessä (huimaus), yhdynnästä, siemensyöksystä, yöllä, herätessä aamulla, nukkumisesta, alkoholista, fyysisestä rasituksesta. Paranee ruuasta, levosta, arvostuksesta. (Sama, 32) Konstituutio: Punainen, lämmin, kostea, lapsekas, pelokas, puhelias, teennäinen, vapiseva, destruktiivinen. (Sama, 32) Pohdintaa: Lääkeainekuvalla on vahva suruun ja vastakaikua saamattomaan rakkauteen liittyvä etiologia. Myös henkinen tai fyysinen trauma saattaa löytyä taustalta. Raskas ja synkkä mieli sekä välinpitämättömyys johtavat mitä ilmeisemmin runsaaseen alkoholinkäyttöön, itsetuhoiseen juomiskäyttäytymiseen. Modaliteeteissa mainitaan oireiden paheneminen alkoholista. 4.4 Lachesis Materia medicassa korostetaan mielen alueella suurta puheliaisuutta, surullisuutta aamuisin, ei halua yhdistyä maailmaan (sekaantua), levottomuutta, huolestuneisuutta, ei halua huolehtia työstä; halu olla jossakin poissa koko ajan, mustasukkaisuutta, henkiset ponnistelut suorittaa parhaiten yöllä, armokuolemaa, epäluuloisuutta; öisiä harhaluuloja tulesta, uskonnollista mielenvikaisuutta, ajantajun häiriintymistä. Tärkeä maksan aine (keltatauti, maksatulehdus), alkoholismin aine. Syviä pelkoja, ahdistuneisuutta, masentunut, itsemurhaankin suuntautunut. (Luentomuistiinpanot, Sulkakoski 2001)

13 Morrisonin mukaan Lachesis-potilaan mieli on täynnä ajatuksia, eikä hän kestä sitä, että joutuisi pitämään ne sisällään (puheliaisuus). Tunteet ovat äärimmäisen intohimoisia ja potilas ilmaisee ne usein pelottavan voimakkaasti. Fyysisesti hänen sisällään on herkkää ärtymistä, joka tulee esille tykytyksinä, verenvuotona, kuumotuksina ja eritevuotoina. (Morrison 1993,197) Lachesis-potilas on intohimoinen joka rintamalla. Hän tekee kovasti työtä, hän kilpailee voimalla, hän rakastaa mustasukkaisuudella. Melkein aina hänen ympärillään olevat kuvailevat häntä sanalla "voimakas". Usein hän on hyvin itsekylläinen ja hyökkäävä. Lachesis-potilas tuntee muiden heikkoudet, eikä emmi iskeä näihin haavoittuviin kohtiin. Hänen huumorintajunsa on sarkastista ja saattaa olla myös loukkaavaa jopa ystäviä tai lääkäriä kohtaan. (Sama, 198) "Potilaan tarvitsemaa purkautumista voivat estää jopa vaatteet, varsinkin kaulan, rinnan tai vyötärön ympärillä. Psykologisilla rajoituksilla on potilaaseen samanlainen vaikutus". (Vithoulkas 1992, 116) Vithoulkas mainitsee potilaan masennuksen olevan pahempaa aamuisin, iltapäivällä mieliala jo parempi. Kirjoittaja korostaa potilaan kriittisyyttä muita kohtaan, mutta hän ei kestä pienintäkään itseensä kohdistuvaa arvostelua. Puheliaisuus korostuu kun hän on tukahduttanut seksuaaliset tarpeensa, hän korvaa kosketuksen ja seurustelun tarpeen jatkuvalla puhumisella. Pelkää sydänsairauksia. Vithoulkas mainitsee myös epäluuloisuuden ja vainoharhaisuuden olevan Lachesis tyypille ominaisia. Alkoholismia, verenkierto epätasapainossa, Lachesis voi olla avuksi. Saattaa parantaa alkoholinhimon. Lachesis auttaa jopa delirium tremensin, juoppohulluuden hoidossa. Tätä lääkeainetta kannattaa harkita myös aina silloin kun potilas käyttää huumeita. (Vithoulkas 1992, 116) Morrison luettelee runsaasti lääkeaineelle ominaisia muita oireita: sarkastisuus, pelkää käärmeitä, olo huonompi nukkuessa tai herätessä, nukahtaa pahaan oloon, olo yleisesti huonompi ennen kuukautisia, olo yleisesti helpottuu heti, kun vuoto alkaa, olo yleisesti huonompi vaihdevuosina, vasemmanpuoleiset oireet, oireet alkavat vasemmalla ja

14 siirtyvät oikealle, olo yleisesti huonompi kun makaa vasemmalla kyljellä, sinipunervaa väriä, ei siedä tiukkoja ja korkeita kauluksia, kaulakoruja, ei siedä, että kurkkuun kosketaan, kuukautisia edeltävät oireet, ärtyisä, mustasukkainen, masentunut, päänsärky, kuumia aaltoja, astma mustasukkaisuuden seurauksena, herää tukehtuvaan tunteeseen yöllä, varsinkin nukahtamisen vaiheilla, tykytyksiä, voimakkaammat kun makaa vasemmalla kyljellä, nukkuu oikealla kyljellä, nukkuminen vasemmalla kyljellä mahdotonta, herää unesta pelästyen, kuin tukehtuisi. Lachesis löytyy kolmiarvoisena otsikon Desires alcoholic drinks alla. Halu olueen, whiskyyn ja viiniin otsikoiden alla aine mainitaan kaksiarvoisena, brändyn alla yksiarvoisena. Murphyn repertorissa Juo salaa otsikon alla (sulph.) aine mainitaan kaksiarvoisena, yksiarvoisena toimettomuudesta johtuen. Delirium tremens otsikon alla lääkeaine mainitaan kolmiarvoisena, tilaan liittyy olennaisesti lääkeainekuvaan liittyvä puheliaisuus, käsien vapina mainitaan yksiarvoisena. Etiologia: Seurauksena verenmyrkytyksestä, huonosta parantumiskyvystä, pahanlaatuisesta infektiosta, koronaaritromboosista, auringon pistoksesta, kuumeesta, virussairaudesta. Seurauksena vihastumisesta, pelästymisestä, raivosta, huolista, mustasukkaisuudesta, rakkauspettymyksestä, häväistyksestä, henkisestä ylirasittumisesta, alkoholin väärinkäytöstä. (Eselböck 1998, 48) Modaliteetit: Huononee vasemmalla puolella (oireet alkavat vasemmalta ja muuttavat oikealle puolen kehoa), huononee tukahdutetuista erityksistä (hikoilu, kuukautiset). Huononee lämmöstä, auringosta, lämpimässä huoneessa, lämpimästä kylvystä ja kosketuksesta, ei siedä kiristäviä vaatteita kaulan ympärillä. Huononee nukkumisesta, aamulla, viinistä, oluesta, tupakasta, levosta. Paranee liikunnasta raikkaassa ulkoilmassa. (Sama, 48) Konstituutio: Punainen, lämmin, kostea, euforinen, puhelias, pelokas, epäluuloinen, aiheettomasti mustasukkainen, riidanhaluinen, hajamielinen, destruktiivinen. (Sama, 48) Pohdintaa:

15 Lääkeaineen etiologiassa korostuvat vereen ja verenkiertoon liittyvät vakavat sairaudet, mustasukkaisuus, rakkauspettymykset ja alkoholin väärinkäyttö. Lachesistyyppi on tunne-elämässään kiihkeä, ilmeisen impulsiivinen. Juomiskäyttäytymisessä korostunee myös impulsiivisuus, mahdollisesti rajummat kertajuomiset tai jaksot. Juo salaa. Modaliteeteissa mainitaan oireiden paheneminen oluesta ja viinistä. 4.5 Nux vomica Materia Medica kuvaa lääkeainetta hyvin ärtyisäksi, herkäksi kaikille ärsykkeille. Vastenmielinen, ilkeä. Ei siedä ääniä, hajuja, valoa jne. Ei halua tulla kosketetuksi. Aika kuluu liian hitaasti. Pieninkin vaiva vaikuttaa häneen suuresti. Taipuvainen moittimaan muita, murjottava. Runsaasta ajattelutyöstä, istumatyöstä rasittuneena etsii piristysaineita: kahvia, viiniä; mahdollisesti kohtuuttomastikin. Saattaa myös etsiä rauhoitusta kiihtymykseensä tupakasta ja myös rauhoittavista huumeista kuten opiumista jne. Materia Medica kuvaa tyypillistä Nux vomica potilasta melko laihaksi, säästeliääksi, nopeaksi, aktiiviseksi ja hermostuneeksi. Himoitsee piristysaineita. Morrison kuvaa potilasta kärsimättömäksi, kilpailevaksi ja kunnianhimoiseksi. Arvostaa elämässään työtään ja saavutuksiaan siinä. Pikkutarkka kotinsa ja toimistonsa puhtaudesta. Morrison kuvaa tautitilan edetessä ärtyneisyyden muuttumista vihaisuudeksi, jopa raivoksi ja sitten puhtaaksi väkivallaksi. Yleensä ärsyyntyy lähinnä oman kunnianhimonsa täyttämiseen vaikuttavista esteistä. Vithoulkas luonnehtii lääkeaine-tyyppiä itsenäiseksi ja riippumattomaksi. Korostunut velvollisuudentunto ja työmoraali. Maksafunktio aine, pahoinvoinnin aine, kroonisen gastriitin aine. Rakastaa alkoholia ja maustettuja ruokia. Kiireisen, huonon elämän aine numero 1. (Luentomuistiinpanot, Sulkakoski 2001) Morrison luettelee muita lääkeaineelle tyypillisiä oireita: loukkaantuvat helposti, kärsimättömiä; vihaavat odottamista jonossa tai liikenteessä, työnarkomaani, vilunväreitä, kylmänjäykkyyttä kun tulee pois peiton alta, aivastelua ja nuhaa aamuisin herätessä tai makuulta noustessa, ummetus, johon liittyy jatkuva tulokseton

16 ulostamisen tarve, unettomuus; herää varsinkin klo 3 tai klo 4 aamuyöllä eikä pysty nukkumaan johtuen työhön liittyvistä ajatuksista. Desires alcoholic drinks otsikon alla lääkeaine mainitaan kolmiarvoisena, haluaa olutta ja brandyä otsikoiden alla kaksiarvoisena ja haluaa whiskyä otsikon alla yksiarvoisena. Murphyn repertorissa aine mainitaan Dipsomania otsikon alla eriteltynä ärtyneisyys ja riippuvuus johtuen toimettomuudesta. Raskauden aikainen tai sen jälkeinen riippuvuus. Delirium tremens otsikon alla aine löytyy kolmiarvoisena, eriteltynä vielä liittyen tilan aikainen yliherkkyys ja vapina. Etiologia: Seurauksena raivosta, suuttumisesta, närkästymisestä, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytöstä. Seurauksena kauhusta, huolista, mustasukkaisuudesta, häväistyksestä, riitelystä, vähättelyn kohteeksi joutumisesta, seksuaalisesta hurjastelusta, henkisestä ylirasittumisesta, istumatyöstä. (Eselböck 1998, 59) Modaliteetit: Pahenee aamulla, ruuasta, kahvista, tupakasta, raskauden aikana, periodisesti, raittiissa ilmassa, kuivalla säällä, pitkän keskeyttämättömän unen jälkeen, asennon vaihdosta. Paranee ennen sairastumistaan, lyhyen unen jälkeen, lämpimässä huoneessa, illalla. (Sama, 59) Konstituutio: Kalpea, kylmä, kuiva, kiivas, herkästi loukkaantuva, ärtyisä, riidanhaluinen, hypokondrinen, kuolemaa pelkäävä, herkistynyt ulkoisille aistimuksille (äänet), neuvoton, liteeminen. (Sama, 59) Pohdintaa: Lääkeaineen etiologiassa korostuvat voimakkaat tunnereaktiot, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö sekä stressi. Tunnusomaista on kiihkeä, kiireinen ja stressaava elämäntapa, josta tarvittaessa katkolle kyyditsee alkoholi. Riippuvuus "nollaavista" rajuista kertajuomisista tai jaksoista on tyypillistä lääkeaineelle, erityisesti lomaaikoihin liittyy runsaampaa alkoholinkäyttöä. Modaliteeteissa mainitaan oireiden paheneminen periodisesti. Liiallisen alkoholinkäytön seurauksena kehittyvän oireiston korjaamiseksi kiireisessä elämänrytmissä piilee vaara myös lääkeriippuvuuden kehittymisestä alkoholiriippuvuuden rinnalle.

17 4.6 Pulsatilla Materia Medica luonnehtii lääkeainetta seuraavasti: Itkee helposti, ujo, päättämätön, pelkää illalla olla yksin, pimeätä, aaveita. Pitää myötätunnosta. Lapset puuhakkaita, tykkäävät hyvänä pitämisestä. Helposti lannistuva. Sairaalloinen pelko vastakkaista sukupuolta kohtaan. Uskonnollista alakuloisuutta. Vahvasti tunteellinen. Yleisimmin naisten aine lempeän, ystävällisen, myöntyväisen luonteenlaatunsa vuoksi. Morrison korostaa lääkeaineen luonteenlaadussa pehmeyttä, ujoutta, itkuherkkyyttä, myötäelämistä, ailahtelevaisuutta ja dogmaattisuutta. Potilas vaatii läheisiltään voimakasta tukea, häntä komennellaan helposti ja hänen ajatuksiinsa vaikutetaan helposti. Pulsatilla-ihminen on hyvin vuorovaikutustaitoinen, alussa ujo ja häveliäs. Potilas punastuu helposti. Morrison korostaa itkemisen helppoutta, itku hellää ja pehmeätä. Hän kaipaa hellyyttä ja rohkaisua. Morrison korostaa myös ailahtelevaisuutta; potilas muuttuu lyhyessä ajassa pehmeästä hyvinkin ärtyneeksi. Vithoulkas kirjoittaa Pulsatilla-tyypin myöntyvän kaikkeen, mikä tarpeeksi pontevasti esitetään. Hänellä on voimakkaat tunteet, jotka ilmenevät spontaanisti, mutta ei kovinkaan voimakasta identiteettiä, vaan hän muuttuu herkästi sellaiseksi kuin muut haluavat hänen olevan. (Vithoulkas 1992, 182) Pulsatilla on henkistä läheisyyttä kaipaava ja myös itse sitä valmis antamaan. Tärkein lapsettomuuden aine. (Luentomuistiinpanot, Sulkakoski, 1999) Morrison mainitsee lääkeaineen muina tunnusomaisina oireina mm. haluaa ulkoilmaa ja tuulta, jotka myös helpottavat oloa, olo yleisesti helpompi, kun kävelee hiljakseen ulkoilmassa, olo yleisesti huonompi hämärän aikaan tai iltaisin, rasvaiset tai raskaat ruoat huonontavat oloa yleisesti, suu kuiva, mutta ei janontunnetta, akuutti ja krooninen välikorvantulehdus, haluaa voita ja kermaa, ei siedä rasvaa eikä sianlihaa, ei janontunnetta, epäsäännölliset kuukautiset, tunne, että kylmää vettä kaadetaan selkään, nukkuu vatsallaan tai selällään käsivarret pään yli nostettuina, nukkumista häiritsee

18 määrätty laulu tai laulun osa, joka kertautuu päässä. Desires alcoholic drinks otsikon alla lääkeaine mainitaan kaksiarvoisena, samoin haluaa olutta otsikon alla. Haluaa brändyä, viiniä ja whiskyä otsikoiden alla lääkeaine mainitaan yksiarvoisena. Murphyn repertorissa aine mainitaan Dipsomania otsikon alla eriteltynä johtuen heikosta luonteesta. Etiologia: Seurauksena puberteetista tai klimakteriumista, kuukautisten poisjäämisestä tai tukahduttamisesta, kehon eritysten tukahduttamisesta, vilustumisesta. Seurauksena ahdistuneisuudesta, odotuksiin liittyvästä jännityksestä, kauhusta, huolista, pettymyksestä, mustasukkaisuudesta, häpäisystä, yli-iloisuudesta tai seksuaalisesta hurjastelusta. (Eselböck 1998, 64) Modaliteetit: Kivut ja yskä pahenee illalla. Hermostuneisuus pahenee aamulla ja levon jälkeen. Pahenee vuoteessa, sisällä lämmössä ja kun raajat roikkuvat alaspäin. Kylmät jalat. Pahenee ennen ja kuukautisten aikana. Parempi liikunnasta ulkona, viileässä ympäristössä, asennon muutoksesta, jatketusta liikkeestä ja lohdutuksesta. (Sama, 64) Konstituutio: Hahnemann kirjoittaa Pulsatilla - rakenteesta näin: "...olemme tekemisissä ujon, itkuherkän, sisäiseen loukkaantumiseen ja peitettyyn ärtymykseen taipuvaisen olennon kanssa. Vielä terveenä ollessaan hän oli hyväntuulinen ja lempeä, mutta myös kevytkenkäinen ja veitikkamainen. Tästä syystä aine on osuva hitaalle ja flegmaattiselle temperamentille. Myös palelevaisuus ja kokemus lohdutuksen puutteesta kuuluvat kuvaan. Pulsatilla sopii hyvin naiselle, jolla kuukautiset tulevat muutamaa päivää liian myöhään, hän voi huonosti iltaisin ja hän makaa vuoteessa kauan valveilla ennen kuin saa unenpäästä kiinni. Hänen vointinsa pahenee myös jos hän syö sianlihaa.." (Sama, 64) Pohdintaa: Voimakkaat tunnereaktiot, pettymykset ja häväistyksi tuleminen sekä tukahduttaminen korostuvat lääkeaineen etiologiassa. Myötätuntoa kaipaava Pulsatilla-tyyppi saattaakin lohdutuksen puutteessa helposti turvautua alkoholiin. Juomiskäyttäytyminen

19 enemmänkin jatkuvaa, mahdollisesti päivittäistä tissuttelua, myös reaktiivista kertajuomista. 4.7 Staphisagria Materia Medica luonnehtii lääkeainetta mieleltään kiihkeäksi, voimakkaita intohimon purkauksia, luulotautinen, surullinen. Hyvin herkkä sille, mitä muut hänestä sanovat. Seksuaaliset asiat puhuttavat häntä, pitää parempana yksinäisyyttä. Oikullinen. Lapsi itkee monia asioita, mutta kieltäytyy kun niitä hänelle tarjotaan. Vastahakoinen persoona, voimakkaita seksuaalifantasioita, paniikkihäiriö. Surullisia, täynnä pelkoa, ahdistusta ja huolta. Ärtyy, ei kuule mitään ja itkee. Kykenemätön henkiseen työhön, kadottaa punaisen langan. (Luentomuistiinpanot, Sulkakoski 2001) Morrison luonnehtii lääkeainetta kiltiksi, painostetuksi. Potilaan vaivat ovat usein saaneet alkunsa vihasta tai loukkauksista, jotka on pitänyt niellä. Kirjoittaja kuvaa potilaan romanttista ja eroottista sisäistä elämää liialliseksi, johtaa tiheään itsetyydytykseen, koska ujoutensa takia ei kykene etsimään sukupuolikumppania. Morrison korostaa lääkkeen merkitystä potilailla kun taustalla on sukupuolista hyväksikäyttöä lapsena tai myöhemmin, tai joiden vanhemmat ovat alkoholisteja. Vithoulkas korostaa passiivisen tunteiden tukahduttamisen olevan staphisagrian patologisen oirekuvan muodostumisen alkuunpanevan voiman. Mentaalisella tasolla tapahtuu kovettumista, eivätkä hänen emotionaaliset haavansa parane koskaan kunnolla. Kovettumista tapahtuu erityisen näkyvästi fyysisellä tasolla. Vithoulkasin mukaan potilaan haavat eivät parane helposti, vahingoittuneista kudoksista tulee kovia ja elottomia, hänelle kehittyy kovia kasvaimia tai kaikenlaisia kroonisia kovettumia erityisesti sukupuolielimiin (munasarjat, kohtu, kivekset). Vithoulkas kuvaa lääkeainetta lempeäksi alistujaksi kohdatessaan surua tai murhetta, kärsimykset johtuvat yleisimmin rakkaussuhteissa tapahtuneista pettymyksistä. Morrison mainitsee lääkeaineelle muita ominaisia oireita: taipuvainen esineiden heittelyyn kun on hyvin vihainen, olo huonompi jos ottaa torkut päivällä, varsinkin iltapäivällä, näädännäppyjä tai kasvaimia silmäluomissa, virtsarakontulehdus, joka

20 alkaa ensimmäisestä yhdynnästä tai joka toistuu aina sukupuoliyhdynnän jälkeen, itsetyydytys; paljon seksuaalisia kuvitelmia, vihan tai tunteiden aiheuttama vapina, psoriasis, joka ilmenee surun tai vihan tukahduttamisen tai muiden tunteiden jälkeen, erityisesti lapsilla, uninen koko päivän, mutta uneton yöllä. Desires alcoholic drinks otsikon alla lääkeaine mainitaan kaksiarvoisena, samoin haluaa brändyä otsikon alla. Haluaa olutta, whiskyä ja viiniä otsikoiden alla lääkeaine mainitaan yksiarvoisena. Etiologia: Seurauksena leikkauksesta, kroonisesti tukahdutetusta vihastumisesta, affektista, sisäisestä raivosta yhdessä sisäänpäin kääntyneen huolestumisen kanssa. Seurauksena pettymyksestä, huolista, loukatusta kunniasta, hävyttömyyden, häväistyksen kohteeksi joutumisesta, seksuaalisesta hurjastelusta. (Eselböck 1998, 72) Modaliteetit: Pahenee yhdynnästä, ruuasta, juomasta, stimuloivista oireista, alkoholista. Pahenee aamulla ennen ylösnousemista. Paranee aamiaisen jälkeen. Virtsaputken kirvely helpottuu virtsaamisen jälkeen. (Sama, 72) Konstituutio: Yliherkät, kalpeat, ärtyisät lapset, jotka vaativat alituisesti huomiota; "perheen pikku tyranni", nuoret seksuaalineurootikot, jotka eivät voi vastustaa tunteitaan, helposti loukkaantuvat pedantit, joilla ei ole "kansalaisrohkeutta". Liteeminen konstituutio. (Sama, 72) Pohdintaa: Lääkeaineen etiologiassa korostuvat vihan tunteen tukahduttaminen, pettymys, ja häväistyksi tuleminen. Lapsuuden aikaiset traumaattiset kokemukset kuten insesti tai vanhempien alkoholismi saattavat olla surun taustalla. Staphisagria on tärkein aine kun taustalla on seksuaalista hyväksikäyttöä, esimerkiksi raiskatuksi tuleminen. Alkoholinkäyttö luonteeltaan enemmänkin usein, mahdollisesti päivittäin tapahtuvaa tissuttelua. 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Traumaattisten kokemusten ja menetysten kautta kohdatun surun läpieläminen on

21 ihmisen terveyden kannalta välttämätöntä. Tukahdutettuna suru jää kehoon ja etsii purkautumistietä. Mikäli luonnollista tietä ei löydy, suru purkautuu ennen pitkää erilaisina oireina fyysisen tai psyykkisen sairauden muodossa. Alkoholiriippuvuuden taustalla on lähes poikkeuksetta surua. Riippuvuutensa takia hoitoon hakeutuneen asiakkaan anamneesia laadittaessa on tärkeätä, että asiakkaan kanssa käydään läpi alkoholiriippuvuuden syntyä edeltäneet mahdolliset menetykset ja traumaattiset kokemukset sekä niihin liittyneet tunnetilat. Miten asiakas reagoi tapahtuneeseen, miten hän on kokenut selviytyneensä tapahtuneesta? Tunnetilojen kuvaaminen tai niiden tunnistaminen saattaa olla vaikeata asiakkaalle. Osalle asiakkaista se voi aluksi olla mahdotonta. Fyysinen oireisto muodostuu merkittäväksi perustaksi aineen valinnassa. Surun seurauksena kehittynyt alkoholiriippuvuus on hyvin repertoitavissa tukevista otsikoista. Otsikoilla valitut seitsemän lääkeainetta sisältävät erityislaatuisia etiologisia tekijöitä. Arsenicum albumin lääkeainekuvaan liittyy voimakas riippuvuus läheisistä ihmisistä. Ahdistuneisuus, johon liittyvät itsemurha-ajatukset, rauhattomuus ja pelokkuus paniikkioireineen kuuluvat oleellisina henkisinä oireina lääkeainekuvaan. Arsenicumtyyppi on saita ja pikkutarkka, pelkää terveytensä puolesta. Etiologiassa mm. vakava sairaus. Causticum-tyyppi on erittäin myötätuntoinen, velvollisuudentuntoinen ja oikeudenmukaisuutta tavoitteleva. Causticumin henkiset ja ruumiilliset haavat ovat syvät. Etiologiassa mm. pitkään kestänyt suru, huoli ja ahdistus. Conium maculatumin henkisinä oireina esiintyy melankolisuutta ja ihmisarkuutta. Lääkeaineeseen liittyy hitaasti etenevä halvaantuminen ja kovettumat. Conium on mm. rintasyövän aine. Sitä käytetään myös iän mukanaan tuomien seksuaalisten häiriöiden ja vaihdevuosi oireiden hoidossa. Etiologiassa mm. suru, vastakaikua saamaton rakkaus, seksuaalinen hurjastelu mutta myös pidättyväisyys. Lachesiksen lääkeainekuvaan liittyy suuri henkinen ja sielullinen kiihtymystila, joka

22 aiheuttaa puheliaisuutta. Mustasukkaisuus ja epäluuloisuus ovat tyypillistä lääkeaineelle. Lachesis-tyyppi on kiihkeä ja voimakas persoona, pelkää käärmeitä. Seuraa tukehtumisen tunne vähäisestäkin kosketuksesta kaulalla. Lachesis on tärkeä maksan ja alkoholismin aine. Etiologiassa mm. rakkauspettymys, häväistys, mustasukkaisuus, henkinen ylirasittuminen ja alkoholin väärinkäyttö. Nux vomica edustaa kiirettä, suoranaista työnarkomaniaa, kärsimättömyyttä ja ärtymystä. Työhön liittyy suurta kunnianhimoa, ärtyy ja vihastuu, mikäli työn tekeminen estyy tai hidastuu. Aistit yliherkistyneet valolle, äänille, hajuille, kosketukselle ja tärinälle. Nux vomica rakastaa alkoholia ja elää muutenkin "huonoa elämää". Etiologiassa mm. riitely, kauhu, huolet, mustasukkaisuus, vähättelyn kohteeksi joutuminen. Pulsatillan lääkeainekuvaan liittyvät olennaisesti itkuherkkyys, myötätuntoisuus, hellyyden ja lohdutuksen kaipuu. Pulsatillan on mielialaltaan ailahtelevainen, päättämätön ja hänen ajatuksiinsa on helppo vaikuttaa. Hän pelkää pimeätä ja yksinoloa erityisesti pimeässä. Ei siedä lämpöä. Pulsatilla on tärkein lääkeaine lapsettomuuden hoitoon. Etiologiassa mm. tukahduttaminen, ahdistuneisuus, odotukseen liittyvä jännitys, kauhu, huolet, pettymys, mustasukkaisuus ja häpäisy. Staphisagria on täynnä surua. Tyyppiä kuvataan lempeäksi alistujaksi, vaivat ovat tavallisesti saaneet alkunsa vihasta tai loukkauksista, jotka on pitänyt niellä. Tärkein lääkeaine, kun taustalla on sukupuolista hyväksikäyttöä lapsuudessa tai myöhemmässä vaiheessa elämää. Tärkeä aine harkittavaksi alkoholistien lapsille. Etiologiassa mm. leikkaus, pettymys, tukahdutettu vihastuminen, loukattu kunnia, hävyttömyyden tai häväistyksen kohteeksi joutuminen. Alkoholiriippuvuudesta toipuminen on pitkä prosessi. Olen vakuuttunut siitä, että edellä esiteltyjä homeopaattisia lääkeaineita voidaan käyttää tehokkaana tukihoitona terapian rinnalla tapauksissa, joissa tuhoisan juomiskäyttäytymisen laukaisevana tekijänä on suru. Lääkkeen valinta edellyttää samankaltaisuus-periaatteen toteutumista kussakin tapauksessa. 6. POHDINTAA

23 Seminaarityössä käytetty lähdekirjallisuus on määrältään suppea. Ulkopuolelle on kokonaan jäänyt mm. internetin kautta saatavilla oleva kotimainen ja ulkomainen kirjallisuus ja lehtiartikkelit. Työssä käytetyssä homeopaattisessa kirjallisuudessa alkoholiriippuvuutta on käsitelty niukasti. Pidän homeopatian käyttöä tarpeellisena työssäni A-klinikalla. Erilaiset menetykset, rankat traumaattiset kokemukset, ruumiilliset ja sielulliset vammat ovat niin yleisiä alkoholiriippuvuuden taustalla, että päädyin valitsemaan surun etiologian seminaarityön aiheeksi. Edellä käsitellyt seitsemän lääkeainetta eivät kokonaan sulje pois muita mahdollisuuksia, mutta ovat toki etusijalla. Lääkeainetta valitessa voi tarkastella Grief, ailments from ja Desires alcoholic drinks otsikoita. "Lempeän unohtamisen aine", Natrium muriaticum lienee tärkein ulkopuolelle jäänyt aine (ainetta ei mainita Dipsomania otsikon alla). Kyseisen lääkeaineen käyttö surua ja kärsimystä aiheuttaneiden traumaattisten kokemusten jälkihoidossa on kaikissa tapauksissa ehdottoman tärkeätä ja perusteltua. Homeopaattinen lääkehoito voidaan edellä mainituissa tapauksissa esimerkiksi aloittaa korkealla potenssilla Natrium muriaticumia. Aine on erityisen tärkeä surun seurauksena ilmenneen unettomuuden hoidossa (ign., kali-br.). Homeopaattinen lääkehoito sopii hyvin erilaisten pelkotilojen hoitoon. Myös muita mielen oireita voidaan hoitaa homeopaattisesti. Vieroitusoireiden lievityksessä sen käyttö on myös mahdollista. Rauhottavien lääkkeiden, unilääkkeiden ja mielialalääkkeiden rinnalla homeopaattinen lääkehoito on turvallinen vaihtoehto ilman riippuvuusriskiä. Murphyn repertori sisältää aiheeseen liittyen enemmän eriteltyjä oireita ja otsikoita, joten sen käyttö perinteisen Kentin repertorin rinnalla lienee perusteltua. Riippuvuusongelmien jatkuva lisääntyminen edellyttää hoitomuotojen kehittämistä ja monipuolistamista. Vaihtoehtoiset hoitomuodot, mm. vyöhyketerapia ja akupunktio, ovat kysyttyjä ja kokemukset niiden käytöstä ovat poikkeuksetta olleet hyviä ja rohkaisevia. Tunnen suurta ylpeyttä ja mielenkiintoa voidessani tarjota homeopaattisen

24 lääkehoidon vaihtoehdoksi edellä mainittujen rinnalle. Turussa 2002, Tiina Hurri 7. LÄHDELUETTELO Boericke, William 1999 Pocket manual of Homeopathic Materia Medica And Repertory, B. Jain Publishers Pvt. Ltd., New Delhi Eselböck, Gert 1998 Käsikirja Osa 2 Homeopaattinen lääkeaineoppi, DCG Farmaceutiska AB, Västra Frölunda Kent, J.T 1998 Kent's Repertory, B. Jain Publishers (P) Ltd., New Delhi

25 Kiianmaa Kalervo - Salaspuro, Mikko - Seppä, Kaija (toim.) 1998 Päihdelääketiede, Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä Lindkvist, Martti 1999 Surun tie, WSOY, Juva Manneri, Tuija 1992, Vaiettu suru, Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 88 Morrison, Roger 1993 Homeopatian lääkeaineopas, Panthera Oy, Tampere Murphy, Robin 1994 Homeopathic Medical Repertory, Indian Books & Periodical Syndicate, New Delhi Sulkakoski, Liisa Homeopaattinen lääkehoito koulutuksen luennot ajalta syksy kevät 2002 Viherkoski, Pirkko 1999 Kätketty suru, Uusi tie, Helsinki Vithoulkas, George 1992 Homeopaattisia lääkeainekuvia, Homeopaattinen farmasia RL Oy, Helsinki

26 1

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin

Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin Alkoholin vaikutus muistiin Alkoholin riskikäyttö Mitä alkoholi tekee aivoille? Psyykkiset ongelmat Fyysiset ongelmat Alkoholin käytön suositukset

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot