vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbn

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbn"

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö äzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc Luetaan Yhdessä -verkosto vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbn 2013 mqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjkl öäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqw ertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj 2

2 Johdanto Opetushallitus hyväksyi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Koulutuksen järjestäjän tarjotessa aikuisten maahanmuuttajien koulutusta, se tulee antaa perusteiden mukaisesti. Opetushallitus suosittelee, että perusteiden pohjalta laaditaan koulutuksen järjestäjän oma opetussuunnitelma. Luetaan yhdessä -verkostoa ei opetushallituksen ohjeisto sido, sillä toimintaan käytettävä aika on vain murto-osa perusteiden mukaisesta koulutuksesta. Lisäksi on kysymys vapaaehtoistyöstä. Tästä huolimatta laadimme tämän opetussuunnitelmaehdotelman, joka soveltuvin osin pohjautuu Opetushallituksen antamiin perusteisiin. Teimme sen kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että suunnitelma ryhdistää toimintaa. Toiseksi siksi, että uusia ryhmiä syntyy jatkuvasti ja ne saattavat kaivata tukea. Opetussuunnitelmaa ei ole tarkoitettu sitovasti seurattavaksi, koska ryhmät ovat monenlaisia, mutta se antaa rungon, jonka pohjalta ryhmät voivat tehdä omat lukukautta/vuotta koskevat suunnitelmansa. Joistakin aihepiireistä on useita vaihtoehtoja (asioiminen kaupassa/ pankissa/ Kelassa), joista voi valita yhden tai yhdistää ne yhteen opetuskertaan sopivaksi. Vaikka aihepiireissä on runsaasti materiaalia ja ehdotuksia opetettavasta sanastosta ja rakenteista, on tärkeää, että opetustuokiossa ei pyritä opettamaan liikaa. Päivän aihetta käsitellään monin tavoin, jutellen, lukien, kirjoittaen sekä liikunnan tai musiikin tuella ja aina niin, että myös vähiten suomea/ruotsia osaavat kokevat oppivansa. Luetaan yhdessä -verkoston nettisivuilla on opiskelija Vilma Näverin harjoittelujaksollaan tekemä koonta teemoihin sopivista leikeistä nimellä: Toiminnalliset menetelmät. Kaikkiin aiheisiin löytyy internetistä esimerkiksi edu.fi ja lukutaitoverkosto.fi -sivuilta materiaalia, jota voi monistaa. Myös Turun kristillisen opiston ja Helsingin aikuisopiston sivuilla kannattaa käydä. Opettajien ei tule myöskään unohtaa Luetaan yhdessä -verkoston omia sivuja joilta oppimateriaalien ohella löytyy vastaus moniin kysymyksiin sekä linkit edellä mainituille sivuille. Tämä opetussuunnitelmaehdotelma ei suinkaan ole valmis, vaan odotamme opettajilta palautetta. Vuoden päästä se saattaa näyttää aivan toisennäköiseltä. Vantaalla Leena Tuominen-Riipi Sirpa Tuisku Marja Liisa Toivanen 3

3 1. Työn lähtökohdat Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan lähtökohdat eroavat virallisesta maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta 1 siinä, että ensisijainen tavoite ei ole systemaattinen suomen kielen opettaminen, vaan molemminpuolisten ennakkoluulojen murtaminen ja opiskelijan itsetunnon vahvistaminen. Tavoitteena on löytää yhteiskunnan kotoutumiskoulutuksen ulkopuolelle jääneet tai siitä pudonneet ja herättää heissä halu oppia suomea ja kotoutua. Kohderyhmä Luetaan yhdessä -ryhmien opiskelijajoukko on haastava, sillä siitä löytyy opiskelijoita aina kirjoitus- ja lukutaidottomasta äitiyslomalla olevaan tutkijaan. Tärkeää on järjestää ryhmän toiminta niin, että erityisesti vähiten osaavat eivät koe olevansa muita huonompia ja että jokainen kokee oppivansa uutta. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Ryhmää perustettaessa on hyvä etsiä yhteistyötahoja. Sellaisia voivat olla kunnat, eri yhdistykset tai seurakunnat. Toiminnan jatkuvuutta tukee se, että kumppanina on kunta. Opettajien koulutuksessa kumppaneilta saatu apu on osoittautunut tarpeelliseksi. Esimerkiksi kunnat ovat olleet valmiita järjestämään tai tukemaan koulutusta ja auttamaan opiskelijoiden tavoittamisessa. Silloinkin, kun yhteistyötaho on jokin muu, on tärkeää olla yhteydessä kuntaan. Ryhmän perustamisen ehtona tulee olla toimintaan sopiva tila, joka saadaan ilmaiseksi. Työajat, jatkuvuus Ryhmät kokoontuvat yleensä koulun lukuvuoden aikaan kerran viikossa kahdeksi tunniksi. On toivottavaa, että opettajat sitoutuvat toimimaan ainakin yhden lukuvuoden, mutta kaikille on varattava tilaisuus tutustua toimintaan ennen päätöksen tekemistä. Sitoutumista helpottaa se, että kokoontumisia on vain kerran viikossa. Opettajien riittävä määrä (1 opettaja/2-4 opiskelijaa) antaa mahdollisuuden opettajalle olla poissa joistakin tapaamisista. Ryhmän toimintaa ryhdistää, että sovitaan kuka toimii yhdyshenkilönä koordinaattorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja vastaa siitä, että kullekin kerralle on yhteisen osuuden vetäjä. Yhdyshenkilölle on hyvä valita varahenkilö. Kun ryhmä joutuu käsittelemään rahaa tilatessaan ja välittäessään kirjoja, tulee valita taloudenhoitaja. Liitteessä 1 on ohjeisto ryhmän järjestäytymisestä. 1 Virallisen maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kesto on keskimäärin päivää/32-40 opintoviikkoa = tuntia. 4

4 2. Lähtötason arviointi ja opiskelijoiden mahdollinen jako ryhmiin (pysyvät/vaihtuvat ryhmät) Liitteenä 2 on malli lähtötason arviointiin. Ryhmä voi halutessaan käyttää muitakin tapoja. Mikäli mahdollista, valitaan yksi tai muutama opettaja, joka suorittaa arvioinnin. Lukukausittain on syytä sopia arviointitavoista, jotta jokainen opettaja tietää, mitä arvioinnilta odotetaan. Ryhmä päättää opettaako sama opettaja samoja 1-3 oppilasta vai vaihdellaanko kokoonpanoja. Molemmilla ratkaisuilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Samaa opettajaa puoltaa se, että opettaja tuntee opiskelijansa. Näin syntyy myös tavoitteiden mukainen henkilökohtainen tuttavuus, joskus ystävyyskin. Pysyvissä, kiinteissä ryhmissä on helpompi edetä erityisesti silloin, kun käytössä on kirja. Ongelma on monien opiskelijoiden toistuvat poissaolot, mikä vaikuttaa ryhmän toimintaan. Vaihtuvissa kokoonpanoissa opettaja ei tunne opiskelijoiden taitoja. Niitä puoltaa kuitenkin se, että ryhmiin aina tulee uusia opiskelijoita, jotka on helpompi sijoittaa joukkoon, joka ei ole liian kiinteä. Vaihtuvat ryhmät antavat opettajalle helpommin mahdollisuuden olla poissa tarvittaessa. Opiskelijalle voi olla hyödyllistä tutustua useihin opettajiin. 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Luetaan yhdessä ryhmissä uusi opittu asia liitetään jo opittuun. Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista halua kehittää itseään. On tärkeää, että opittavat asiat liittyvät niihin tarpeisiin, joita opiskelija kohtaa arjessaan. Oppimisympäristö Äideillä on lupa tuoda lapset mukanaan ja siksi lasten aiheuttamaan meluun tulee pyrkiä tottumaan. Koska ei ole kyse virallisesta kurssista, jokainen äiti on vastuussa omista lapsistaan. Tavoitteena on tukea opiskelijan siirtymistä kokopäiväiseen opetukseen, ja siksi on hyvä harjoitella käytänteitä, joita tarvitaan myöhemmin. Työvälineistä huolehtiminen, niiden mukana pitäminen ja työaikojen noudattaminen sekä keskittyminen ovat oppimista kokopäiväistä opiskelua varten. Vaihtelua oppimisympäristöön tuovat retket ja opintokäynnit koko joukon kanssa yhdessä tai pienemmissä ryhmissä sekä yhteistyötahojen kanssa toteutetut työpajat. Koska opetukseen saadut tilat ovat eritasoisia, opetus tulee joustavasti mukauttaa kulloinkin käytössä olevaan tilaan. 5

5 Toimintakulttuuri Erityisesti lukutaidottomien kohdalla on tärkeää muistaa, että vaikka opiskelijalta puuttuu lukutaito, hänellä on runsaasti muita taitoja, joita on hyvä saada käyttöön uuden oppimisessa, esimerkiksi kyky muistaa kuultua ja nähtyä ilman kirjallista tukea. Suomessa, jossa viestintä on vahvasti kirjallista, lukutaidottomuus voidaan kokea häpeällisenä. Opettajan tulee osoittaa käytöksellään, että asia ei ole näin. Oppimista tapahtuu myös opetuksen ulkopuolella. Tapa, miten opettajat kommunikoivat keskenään heijastuu opiskelijoihin. Koko ryhmän toiminnan tulee perustua yhteiseen arvopohjaan, jossa tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus ovat keskeisellä sijalla. Ryhmän, niin opettajien ja opiskelijoiden, yhteinen kulttuuri näkyy mm. tavassa miten uusi opiskelija otetaan vastaan. Opiskelijalla saattaa olla vaikeita kokemuksia kotimaastaan ja siksi opiskelu ei aina etene. Tärkeää on kuunnella ja tarvittaessa ohjata opiskelija asiantuntija-apuun. Opettaja voi olla ystävä, mutta terapiaa tai vaikkapa juridista neuvontaa tarvitsevat on ohjattava eteenpäin. Työtavat Ryhmissä on havaittu hyväksi, että alussa tai keskivaiheilla on yhteinen osio, jossa käsitellään päivän aihetta. Opetus tulee tällöin suunnitella niin, että myös vähiten osaavat pysyvät mukana. Yhteisesti opetettavaa tulee olla todella vähän, vain 5-10 uutta sanaa tai yksi uusi rakenne. Opettajan tulee puhua lyhyitä, selkeitä lauseita ja varmistua, että jokainen kuulee häntä. Lisätietoa on liitteessä 3 (selkokieli). Jos tilanteeseen sopii, tuokio voi olla myös pieni näytelmä, jossa opettajille on roolinsa ja joihin opiskelijat otetaan mukaan (esimerkiksi kaupassa tai lääkärillä käynti). Jotta liikaa vastuuta ei keskitetä ryhmän yhdyshenkilölle, on hyvä, jos kaikki opettajat vuorollaan vastaavat yhteisestä osiosta. Koska on kyse vapaaehtoistyöstä, ei tule asettaa turhan korkeita pedagogisia vaatimuksia opetustyölle. Kunkin opetuskerran rakenteen tulisi olla vaihteleva niin, että opetustuokioon sisältyy kuullun ymmärtämistä, puhumista, lukemista, kirjoitusta (esimerkiksi sanelua tai edistyneillä pikku esseitä) ja numeeristen taitojen harjoittelua. Erilaisten opiskelijoiden ohjaaminen Toiminnassa pyritään ottamaan huomioon suomen kielen taidoiltaan erilaiset opiskelijat. Se on mahdollista, koska opetus on osin lähes yksilöopetusta. Primaarilukutaidottomien kanssa aloitetaan luku- ja kirjoitustaidon opiskelu suomen kielen sanojen ja lauseiden ymmärtämisen ohella. (Katso Kaisa Halmeen lukuaapinen, joka on ladattavissa Luetaan yhdessä verkoston kotisivuilta kohdasta Opetusaineisto). Opiskelijoita, jotka eivät ole oppineet lukemaan millään kielellä, on hyvä opettaa aluksi omana ryhmänään tai yksittäin. Ensiksi opitaan kertomaan itsestä ja omasta perheestä sekä opitaan vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Äänteiden oppimiseen, niiden kuulemiseen ja erotteluun sekä vähitellen niiden yhdistämiseen kirjaimiin, on syytä käyttää riittävästi aikaa, niin että ne hallitaan varmasti. Lukemisen opetuksen voi alkaa oppilaalle tutuista sanoista esimerkiksi perheenjäsenten nimistä. Iäkkäät naiset, joille ryhmä usein palvelee enemmän sosiaalisia tarpeita, on järkevää sijoittaa omaan pienryhmään. Iäkkäillä opiskelijoilla on usein sisäistettynä omaan kulttuuriin kuuluva oppimisen ja opiskelun malli. Jos mahdollista, hyödynnetään sitä myös suomen kielen oppimisessa. On hyvä, jos oppituokioissa heidän muu osaamisensa nousee esiin ja vahvistaa näin itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Yksilölliset erot oppimistahdissa voivat olla suuret. Erityisesti siksi on tärkeää huomioida opetuksessa erityyppiset oppimistavat. 6

6 Pitkälle koulutetut opiskelijat esittävät omia toiveita, jotka pyritään ottamaan huomioon, jotta opiskelijan motivaatio säilyy. Asiaa voidaan kysyä opiskelijalta alkutestauksen yhteydessä. Näitä erityistoiveita voi olla esimerkiksi ääntäminen, kirjoittaminen, sanasto tietystä aihepiiristä ym. 4. Opiskelijoiden tukeminen ryhmän toiminnan ulkopuolella Luetaan yhdessä -opettajan ja opiskelijan suhde on usein toisenlainen kuin varsinaisessa koulutuksessa. Tunti saattaa kulua opiskelijan ongelmien kuuntelemiseen, käytännön ongelmien ratkaisemiseen, esimerkiksi viranomaisten kirjeiden sisällön selittämiseen, kirjeisiin vastaamiseen, puhelimitse tehtäviin tiedusteluihin tai ajan varaamiseen. Osa opettajista on ystävystynyt opiskelijoiden kanssa ja tapaa näitä myös vapaa-aikanaan. On tärkeää, että tunnin ulkopuolinen apu perustuu opettajan omaan haluun ja on täysin vapaaehtoista. Jotta opiskelijat saisivat yhteiskunnan tarjoaman kotouttamiskoulutuksen, silloin kun se sopii heidän elämäntilanteeseensa, opettajien olisi hyvä selvittää, mihin ne, jotka voivat siirtyä kokopäiväiseen opiskeluun, ottavat yhteyttä. 5. Tavoitteet Opiskelun tavoitteet tulee määritellä kunkin opiskelijan kohdalla erikseen. Tarvittaessa tieto kirjataan Luetaan yhdessä sivuilta (Lomakkeet) löytyvään opiskelijakorttiin. Tärkeää on, että tavoite ei ole liian vaativa ja saa aikaan turhautumista ja kokemusta oppimisen mahdottomuudesta, mutta ei myöskään opiskelijan taitoja aliarvioiva. Useimmiten ajatellaan oppimisen noudattavan mallia: - Ymmärtäminen - Puhuminen - Lukeminen - Kirjoittaminen Tavoitteissa ja työtavoissa on hyvä korostaa sitä, että kaikkea ei voi opettaa yhdellä kertaa. Opiskeluun tulisi sisällyttää kulttuuritietoa, jota opiskelija tarvitsee selvitäkseen Suomessa. Naisten ja lasten oikeudet, omaisuuteen liittyvät kysymykset, viranomaiskontaktit ja niin edelleen voivat olla osalle opiskelijoista tuntemattomia. Opiskelijakortit tulee säilyttää lukitussa kaapissa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. 7

7 6. Opetussisällöt Tähän lukuun on koottu Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (2012) mukaisia aihepiirejä. Opetussisällöt on suunniteltu siten, että opiskelija oppii - kertomaan itsestään ja perheestään - kertomaan osoitteensa ja puhelinnumeronsa, (oikeaa ääntämistä harjoitellaan!) - asioimaan kaupassa, postissa, pankissa ja erilaissa toimistoissa, - soittamaan terveydenhoitajalle, tilaamaan vastaottoajan sekä käymään lääkärin/hammaslääkärin vastaanotolla, - käyttämään kodinhoitoon liittyvää sanastoa, - tuntemaan kellon, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat, - tietämään perusasiat lasten ja aikuisten koulutuksesta, - käyttämään matkustamiseen liittyvää sanastoa, - tuntemaan suomalaista elämänmuotoa. Olla-verbin opetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ainakin seemiläisissä kielissä (esimerkiksi arabia) olla-sanaa ei ole toisin sanoen tämä on kirja on muodossa tämä kirja. Oppisisällöt ovat ohjeellisia ja ryhmä päättää minkälainen suunnitelma tehdään kullekin lukukaudelle. Suunnitelmaan on hyvä kirjata aiheen ohella kuka opettaja kustakin osiosta vastaa. Osa ryhmistä käyttää oppikirjaa, osa monisteita tai sanomalehtiä, esitteitä ja muuta ilmaista materiaalia. 7. Numeeriset taidot Numeerisia taitoja harjoitellaan jokaisella tunnilla. Päivämäärät, kelloajat, katuosoitteet ja puhelinnumerot antavat tilaisuuden perus- ja järjestyslukujen oppimiselle. Monet lukutaidottomatkin hallitsevat yhteen- ja vähennyslaskut päässälaskuna yllättävän helposti. Koska äitien/vanhempien tulisi pystyä seuraamaan lastensa koulutehtäviä olemme koonneet mallit, joiden mukaan tavallisesti laskutoimitukset opetetaan kouluissa. Liitteet 4, 5 ja 6. 8

8 8. Arviointi Opiskelijoiden arviointi on vaikeaa, koska osa käy opetuksessa epäsäännöllisesti ja koska käytetty tuntimäärä lukukaudessa on vain noin 30 tuntia. Hyväksi koettu arviointitapa on antaa opiskelijoiden arvioida omaa oppimistaan, koska se myös tukee vastuunottoa omasta edistymisestä ja opettaa tarkkailemaan omaa toimintaa. Liitteessä 8 on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tason arviointitaulukko: Näin kielitaito kasvaa. Jos alkukartoituksen yhteydessä on asetettu tavoitteita, arvioidaan miten ne on saavutettu. 9. Esimerkkejä ja aihepiirejä Seuraavassa on aihepiirejä, joista poimimalla ryhmä voi laatia oman suunnitelmansa kullekin lukuvuodelle. Henkilötiedot ja tutustuminen aihepiiri on syytä käydä aina lävitse uuden opiskelijan kanssa. Kunkin opetuskerran yhteiseen opetustuokioon poimitaan osioita aihepiiristä eikä oleteta, että kaikki opitaan kerralla. Vaikka kussakin aihepiirissä on runsaasti sanoja ja rakenteita, opettaja valitsee vain osan opetettavaksi. Jokainen opetuskerta on hyvä aloittaa samoilla kysymyksillä, jotka luovat turvallisen rutiinin, esimerkiksi tervehtiminen, päiväys, sää, paikallaolijat ja muita ryhmälle tärkeitä käytäntöjä. Matematiikan aihepiiristä on hyvä ottaa opetuskerran aiheeksi yksi laskutapa esimerkiksi vähintään kerran kuukaudessa. Sen sisältöä voidaan kerrata muilla opetuskerroilla. 9

9 1. Aihepiiri: Tutustuminen (1/2) Minä ja perheeni Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Henkilötiedot Tutustuminen Edistyneille Perhe nimi (etu- ja sukunimi) osoite kansallisuus/kotimaa puhelinnumero syntymäaika/henkilötunnus tervehdykset Aikaisemmat opinnot, tavoitteet ja toiveet kurssiin nähden Perheenjäsenten yleis- ja erisnimiä: mies, vaimo, lapsi, tyttö, poika, isä, äiti, sisko, veli, isoäiti, isoisä aakkoset, numerot kysymyssanat: mikä, missä, mistä, milloin, kuka, kuinka persoonapronominit: nominatiivi, genetiivi: minä minun Osoitteen oikea ääntäminen on tärkeää. nimi-nimesi, osoite-osoitteesi olla-verbin taivutus preesensissä Kysymyssanat: millainen, -ko, -kö, kuinka Persoonapronominien adessiivimuodot: minulla, sinulla aakkostaulut (aakkoslaulu), kirjainmallit ja numerotaulut www. edu.fi satataulu maailmankartta Opittavat kysymys- ja tervehdyssanat kirjoitetaan lapuille. perhekuvat; valokuvia tai lehtikuvia Tutustuminen kyselemällä: Mikä sinun nimesi on? Kuka sinä olet? Missä sinä asut? Mikä sinun osoitteesi on? Mistä sinä olet kotoisin? Opiskelijat kyselevät myös toisiltaan. Luetellaan oman nimen kirjaimet. Täytetään yksinkertainen henkilötietolomake/tasotesti, liite 2 Keskustelua Tutustutaan perheisiin. Onko sinulla perhe? Millainen perhe sinulla on? Kuinka monta lasta sinulla on? Kuinka vanha lapsi on? Katsotaan kuvia, nimetään perheenjäsenet. Edistyneille Erilaiset perheet Sukulaisuussanoja: täti, setä, serkku Keskustelua erilaisista perheistä, naisen asemasta perheessä, lasten lukumäärästä 10

10 1. Aihepiiri: Tutustuminen (2/2) Tervehdykset, opiskelutaidot Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Tervehdykset Tärkeät fraasit Tervehdyssanat, toivotukset eri vuorokauden aikoina Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Anteeksi, mutta voitko auttaa? Saisinko vettä, kiitos? Anteeksi, että olen myöhässä. Kohteliaisuus- ja tervehdyssanat kirjoitetaan lapuille. Draaman keinoin: myöhästyminen, avun pyytäminen arjen tilanteissa Kohteliaisuussanat: kiitos, anteeksi, ole hyvä Parityönä: tervehtiminen ja kuulumisten vaihto Edistyneille Voisinko saada? - tyyppiset kohteliaat kysymykset Opiskelutaidot kirja, kynä, vihko, kumi, viivoitin, taulu, pöytä, tuoli, tietokone oppilas, opettaja, läksy, kotitehtävä kirjoittaa, sanoa, lukea, kysyä, vastata, avata, sulkea Demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne Mikä tämä on? Verbin käskymuoto (imperatiivi): ota, anna, lue, piirrä, kysy, vastaa avaa luokkatilan esineistö, opiskelussa tarvittavat esineet Mikä tämä on? Mikä tuo on? Harjoitellaan toimimaan annettujen ohjeiden mukaan: Kysy parilta. Avaa kirja. Kirjoita vihkoon. Lue sanat. Edistyneille Opiskeluverbien taivuttaminen persoonamuodoissa tietokone Oppilaan ohjaaminen itsenäiseen suomen kielen opiskeluun internetin kautta 11

11 2. Aihepiiri: Ajanilmaukset (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Vuosi kuukausien nimet seinäkalenteri Kuukaudet kalenteri Sijamuodot ajanilmaisuissa, kun jotakin tapahtuu - vuonna, -kuussa koska, milloin kysymykset? Esimerkiksi Milloin olet syntynyt? Olen syntynyt vuonna Missä kuussa olet syntynyt? Helmikuussa. Kuukausien nimien oppimiseen: Luetellaan kuukausia niin, että jokainen vuorollaan sanoo kuukauden nimen. Aluksi nimet nähtävillä, sitten nimet poistetaan. Edistyneille 1900-luku, 2000-luku Mitä tapahtui? Milloin tietokoneet keksittiin? luvulla Keskustelua Vuodenajat Edistyneille Viikko, viikonpäivät Edistyneille kevät, kesä, syksy, talvi, vuodenaikoja kuvaavia Adjektiiveja: aurinkoinen, lämmin, sateinen, sumuinen, värikäs, luminen, kylmä jne. viikonpäivien nimet, vuorokausi = 24 tuntia, aamu, päivä (aamupäivä, keskipäivä, iltapäivä), ilta ja yö nimipäivä Milloin on lämmintä? Kesällä Milloin käyt koulua? Syksyllä, talvella ja keväällä. Milloin on kylmä? Talvella. Keskustellaan miten Suomen ja oppilaan oman maan vuodenajat eroavat toisistaan. koska, milloin, maanantaina, aamulla, illalla Milloin on Harrin nimipäivä? Tammikuussa/sunnuntaina/6.1. (kuudes ensimmäistä) tänään, huomenna, ylihuomenna, eilen ja toissapäivänä Saat kutsun tulla nimipäiville. Kerro, miten toimit. kuvia vuodenajoista Pyydetään oppilaita tuomaan valokuvia omasta maasta. kalentereita erilaisia ja useita. Harjoitteluvaiheessa kuvat jaetaan oppilaille, jotka kysyvät mikä vuodenaika/kuukausi nyt on. Keskustelua vuodenajoista Etsitään kalenterista omia tai tuttujen nimipäiviä/syntymäpäiviä ja kerrotaan milloin ne ovat. Oman viikko-ohjelman laatiminen 12

12 2. Aihepiiri: Ajanilmaukset (2/2) Kello kello, kellotaulu, tuntiviisari, minuuttiviisari, kello on tasan, yli, vaille, puoli, vartti erilaisia kelloja esimerkiksi rannekello, seinäkello, herätyskello, digitaalinen kello Kaksi tapaa ilmaista aikaa: Mitä/paljonko kello on? Kello on 23.05, digitaalinen kello ja viisarikello /analoginen kello. Kello on viisi yli yksitoista illalla/ (Kello on viisi yli 23.) Milloin suomen opetus alkaa? Se alkaa maanantaina kymmeneltä. Koska tapaat ystäväsi? Tänään seitsemältä illalla. Milloin TV 1:n iltauutiset alkavat? Ne alkavat / Ne alkavat puoli yhdeksän. (Asiayhteydestä tiedetään, onko ilta vai aamu.) Kellotaulu, jonka viisareita voi itse liikuttaa, voidaan tehdä myös pahvista jokaiselle omansa. Harjoituksia kellotaulun kanssa, ensin opettajan johdolle sitten oppilaat pareittain. harjoituksia kellonajoista, kun kello on tasan, vaille, yli tai puoli (molemmat tavat rinnakkain) Edistyneille Milloin jotakin tapahtuu? vuosi: vuonna 2013, ensi, viime ja tänä vuonna vuodenaika: kesällä, talvella, syksyllä, keväällä kuukausi: tammikuussa viikonpäivä: maanantaina, tiistaina, ylihuomenna, toissapäivänä, eilen, tänään vuorokaudenaika: aamulla, illalla, päivällä, yöllä kellonaika: yhdeksältä, puoli yhdeltä Erilaisten kalentereiden käyttöä (kännykkä, tasku- ja seinäkalenteri) 13

13 3. Aihepiiri: Asioiminen Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Kauppa ostaa, myydä, maksaa ruokakauppa vaatekauppa, vaatteiden nimiä ale/nnus kassa, myyjä, kuitti kortti Mitä tämä maksaa? Onko teillä? Onko teillä isompaa /pienempää kokoa? Onko teillä sinistä /punaista jne.? Saanko sovittaa? Adjektiivien vertailu kuvia, pakkauksia, vaatekauppaan, opiskelijoiden ja opettajien päällysvaatteita ja opettajan tuomia puseroita, lakkeja, Voidaan leikkiä kauppaa. Opettaja tuo joko tyhjiä pakkauksia tai eri tuotteiden kuvia ja opiskelijat toimivat vuorollaan myyjinä ja ostajina. Paperinuken vaatettaminen värit käsineitä, liinoja, jne. Edistyneille pakkausten nimityksiä, laskutehtäviä, KELA, verot kokoja KELA-kortti palkka vero tiedot KELA-kortissa Edistyneille Miten veroja kerätään ja mitä verovaroilla tehdään? asumistuki toimeentulotuki lapsilisä Posti kirje, kortti, postimerkki lähettää vastaanottaa Edistyneille Miksi taloissa on alakerrassa asukkaiden nimet? Miksi ovessa täytyy olla oikea nimi? Pankki pankkikortti, pankkitili pankkiautomaatti lapsilisä alennusprosentit, henkilötiedot, etunimi, sukunimi, mahdollinen välinimi Kerrataan tuttuja verbejä. Kerrataan tuttuja verbejä ja niiden taivutusta persoonamuodoissa ja aikamuotoja. Avataan tili pankkiin Mitä pankkiautomaatin käytössä täytyy osata? salasana/pinkoodi Oma Kela-kortti mukaan! esitteitä kortteja, postimerkkejä postikortteja kirjekuori ja paperia esitteitä seteleitä ja kolikkoja Harjoitellaan antamaan henkilötietoja Kelan esitteisiin tutustumista Kirjoitetaan kortti. Kirjoitetaan kirje. Mitä maksaa kirje Englantiin? Minä haluan lähettää tämän paketin Turkkiin. Opiskelijat valitsevat mieluisen kortin ja kertovat, mitä siinä on ja kenelle sen voisi lähettää Harjoitellaan asioimista. 14

14 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvinvointi (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Lääkärissä, terveyskeskuksessa, hammaslääkärissä*, neuvolassa lääkäri, lääke, resepti, apteekki, terveyskeskus, ajanvaraus, vastaanotto, varata aika, tutkia kehon osat: pää, jalka jne. sairas, kipeä, nuha, yskä, kuume, laastari, side, rokotus mitata, punnita, rokottaa Opitaan/kerrataan henkilötietoja Myönteiset ja kielteiset vastaukset Onko sinulla nuha? Kyllä on. /Ei ole. Mikä sinua vaivaa? Mikä sinulla on? Pää on kipeä. Päätä särkee. lääkärinlaukku ensiapuvälineitä, kuvia, nenäliinoja, kuumemittari, Kuvasarja: vastaanotolla ja siihen liittyvä vuoropuhelu. (Naapuri hississä -aineisto) Draaman keinoin ajanvaraus, vastaanotolla, apteekissa Lääkekaapin tai ensiapulaukun sisällön esittely Edistyneille sairauksiin, terveydenhoitoon, lääkärissäkäyntiin liittyvän sanaston laajentaminen, sairausloma, poissaolo koulusta Hyvä terveys: terveellinen ruoka aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala, syödä, juoda terveellinen, epäterveellinen liha, kala, vihannekset, leipä, juusto, maito, hedelmät, marjat kansalliset ruuat Syön puuroa, puuron. Juon teetä, teen. Myönteiset ja kielteiset lauseet Pidän kalasta. En pidä lihasta. Mitä sinä syöt aamulla? kuvia tai oikeita ruoka-aineita, ruokaaineympyrä, lautanen + aterimet, valmiita ruokia Keskustelua lapsen sairauksista tai omia kokemuksista sairaana olemisesta Nimetään ruoka-aineet, askarrellaan tai piirretään lautasmalleja, valitaan terveellisen ja epäterveellisen vaihtoehdon välillä. Maistellaan terveellisiä välipaloja ja kansallisia ruokia. 15

15 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvinvointi (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Edistyneille tuoteseloste, rasva, valkuainen, hiilihydraatti, vitamiini, hivenaine roskaruoka kaunis kattaus Hyvä terveys: liikunta kävellä, juosta, jumpata, ulkoilla, uida, liikkua, pyöräillä, pelata, hiihtää, tanssia hyvä/huono kunto, kuntosali hyötyliikunta Edistyneille kävely, juoksu, jumppa, ulkoilu, vatsalihakset, nivelet, hiota, hengästyä, notkea Hyvä terveys: hyvä elämä = ravinto, liikunta, uni, ystävät, harrastukset uni, nukkua, puhdas, pestä, ystävä tunteet, ilo, suru, pelko, rakkaus, viha Edistyneille mielenterveys, puhtaus, ystävyys Verbien taivutus persoonamuodoissa Mitä liikuntaa harrastat? Miten pidät huolta kunnostasi? hidas hitaasti, nopea nopeasti Pese kädet. Milloin menet nukkumaan? Mikä tuottaa sinulle iloa? Onko sinulla ystävä? Millainen on hyvä ystävä? Millainen on hyvä elämä? liikuntavälineitä, kuvia eri liikuntalajeista kello, tunnekuvia, harrastevälineitä, pesuvälineitä, valokuvia ystävistä Keskustelua ruokailutottumuksista Kouluruoka Pantomiimi: Mitä minä teen? Kukin vuorollaan esittää jonkin liikuntalajin. taukojumppa, pulssin mittaaminen, letkajenkka Keskustelua liikunnan merkityksestä Draama: Mitä teen ystävän kanssa? Mikä tuottaa iloa? Miten vältän tartunnan? Mitä tehdä, jos masentaa? * Pankissa asioimisesta, hampaiden hoidosta ja keittiöturvallisuudesta on saatavissa selkokielinen esite. 16

16 5. Aihepiiri: Matkustaminen Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Matkasanoja tulla, mennä, lähteä juna, bussi, metro, lippu Edistyneille ratikka, lentokone bussipysäkki, aikataulu laituri, raide, asema paikka on myöhässä/ ajoissa liikennevälineiden kuvia bussi /junalippu bussipysäkkimerkki Lähiliikenteessä ostaa maksaa seutulippu sisäinen lippu lastenvaunut Kerrataan edellisen osion sanoja. Edistyneille kertamaksu lipussa on aikaa lipussa on arvoa tulla vastaan Kerrataan matkustukseen liittyvät sanoja. Kerrataan kysymyssanoja. Mihin junaa menee? Mistä bussi tulee? Missä on asema? Onko Sinulla lippu? Käskymuodot, ohjeiden antaminen: Käänny oikealle. Osta lippu. Bussi on myöhässä. Minä olen ajoissa pysäkillä. Kerrataan ajan ilmaisemista 14.45, varttia vaille kolme/15 vaille kolme Opitaan käskymuotoja. Haluan ostaa seutulipun. Mitä se maksaa? Meneekö tämä juna Malminkartanoon? Voitko nostaa lastenvaunut? junaan /junasta? Onko tämä paikka vapaa? Mihin tämä bussi menee? Miltä laiturilta juna lähtee? Onko juna myöhässä? Milloin bussi tulee? Minä tulen junalla/bussilla/metrolla. Tulen sinua vastaan asemalle aikatauluja kuvia liikennetilanteista Harjoitellaan sanoja mennä ja tulla pyytämällä opiskelijoita siirtymään paikasta toiseen. Kysytään missä x on, minne x menee, mistä x tulee. Siirretään esineitä paikasta toiseen. Opetellaan aikataulun lukemista. Leikitään lipun ostoa. Pyydetään nostamaan lastenvaunut/rattaat junaan. (Muistetaan kiittää katsoen auttajaa) Istutaan junassa ja kysytään onko paikka vapaa? Kaukomatkat Edistyneille Lisäsanastoa lentoemäntä lentoasema, lentolippu, portti turvavyö, ateria paikkalippu, lastenlippu varata, hinta, alennus, painaa Varaatko liput netistä? Syötkö sinä laivalla? Ostatko paljon karkkeja? Missä on turvatarkastus? Kuinka paljon laukku saa painaa? Opiskellaan imperfektiä. Ks. yllä kuvia Näytellään lentokoneeseen meno (tavarat dropiin, portin etsintä, paikkalippu, turvavyö kiinni). Sama laivaan mennessä, apuna myös kuvia. Annetaan jokaiselle kolme matkakuvaa ja opiskelija kertoo niistä muille. 17

17 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Asunto, koti koti, kotikaupunki, kotilähiö, osoite talo, kerrostalo, asunto huoneiden nimet: keittiö, olohuone jne. kodin asukkaat Edistyneille kotona, kotiin, kotoa -sanojen käyttö 3h + k + p Huoneiden sisustus Kalusteiden/huonekalujen nimiä: pöytä, tuoli, sänky, liesi, pesuallas, jääkaappi matto, taulu, sohva, verhot, huonekasvi Edistyneille katsoa, katsella, kuunnella sisustaa Kodinhoito Kodinhoitoon liittyviä verbejä: siivota, imuroida, tiskata, pestä, silittää, tehdä ruokaa Kodinhoidossa tarvittavat välineet: imuri, silitysrauta, harja, riepu, sanko Edistyneille pyykinpesu, pesumerkit Missä sinä asut? Asun Helsingissä, Vantaalla. Millaisessa talossa asut? Asun kerrostalossa. Missä kerroksessa? Toisessa. Asua-verbin taivutus persoonamuodoissa Erilaiset asumismuodot Missä huoneessa katselet tv:tä? Minulla ei ole sohvaa, taulua, mattoa. Mitä kalusteita on keittiössä, olohuoneessa? Kerrataan verbimuotoja. Mitä teet kotona? Mitä teet olohuoneessa? Kodinhoitoverbien taivutus persoonamuodoissa: imuroin, imuroit, imuroi jne. Edellisten verbien kieltomuodot. En imuroi. kuvia erilaisista taloista, huoneista, perheistä, asuntomyyntiilmoituksia, nukkekoti sanomalehden vuokrataan/myydään asuntoilmoitukset sisustuskuvia eri huoneista, luokkatilan esineistö, huoneistojen pohjapiirroksia siivous- ja muita kodinhoidossa tarvittavia välineitä tai kuvia niistä vaatteiden pesumerkkejä Opiskelijat kyselevät toisiltaan, missä asuvat. Keskustelua Nimetään näkyvillä olevat huoneet, kalusteet. Asumiseen liittyvien verbien taivuttaminen Keskustelua sisustuskuvien äärellä Pantomiimi: Mitä teen? Kohteliaat pyynnöt: Voisitko viedä roskat? Keskustelu: Kodinhoidon vastuualueet perheessä 18

18 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala lempiruoka Ruuanvalmistuksessa tarvittavia välineitä ja verbejä: liesi, uuni, kattila, pannu, kauha, veitsi keittää, paistaa, leipoa, pakastaa Edistyneille Reseptien luku, lyhenteiden tulkinta tl, dl, g. Näin valmistan arkiruokaa: työvälineet ja raaka-aineet Jätteiden lajittelu paperi-, lasi-, bio-, metalli-, ongelma-, pahvi-, energia- ja sekajäte kirppari, vaate, astia, huonekalu, kirja, lelu Edistyneille Mitä kierrätysastioita taloyhtiössänne on? lajitella, korjata, vaihtaa Pientä remonttia maalata, maalipensseli, naulata, naula, vasara, vaihtaa lamppu, kiinnittää Edistyneille talon järjestyssäännöt Mitä syöt aamulla, päivällä, illalla? Syön puuroa. Juon teetä. mittayksiköitä kestävä kehitys värit Keskeisiin sääntöihin tutustuminen: Miten menettelen, jos avain jää kotiin, hana vuotaa, naapuri meluaa? Ruuanvalmistus ruuanvalmistuksessa tarvittavia välineitä, erilaisia mittoja, reseptejä, keittokirjoja, kuvia aterioista, ruokaaineita. roskia esimerkiksi pullo, lehti, purkki, patteri, pahvilaatikko, rikkinäinen kenkä, omenan kuoret pienremontissa tarvittavia työvälineitä järjestyssäännöt (netistä) Katetaan päivän ateriat tai joku niistä joko kuvina tai raaka-aineina ja nimetään ne ja tarjolle pantavat ruuat. Maistellaan välipaloja. Reseptien tulkintaa Lajitellaan roskat. Järjestetään kirpputori tai kierrätystori ryhmän tiloissa. Keskustelua Pantomiimi: Mitä minä teen? Tutkitaan järjestyssääntöjä. Keskustelua omista remonttikokemuksista. 19

19 7. Aihepiiri: Elämä Suomessa (1/3) Tietoa Suomesta Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Hallinto valtio ja kunnat tasavalta, presidentti, puolue äänioikeus, vaalit, äänestää, valita, kansanedustaja, eduskunta, hallitus, ministeri kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, perustuslaki, laki, asetus koska- ja jos-sivulauseet Äänestän vaaleissa, koska Minusta tulee kansanedustaja, jos, Suomen kartta Suomen lippu, vaakuna, eduskuntatalo, hallitus Leikkivaalit Edistyneille Eri puolueet Keskustelua Kansalaisten oikeuksia Edistyneille Kansalaisten velvollisuuksia Edistyneille Suomi-tietoa Edistyneille tasa-arvo, toimeentulo terveydenhuolto, perusopetus mielipiteen- ja uskonnonvapaus lasten oikeudet, oikeus elää rauhassa On noudatettava Suomen lakeja, on oltava oma nimi, kuuluttava väestörekisteriin, maksettava veroja ja suojella luontoa. oppivelvollisuus 7-16 asevelvollisuus (armeija) Asukkaita yli 5 milj. Äidinkielenä suomea puhuvia n. 90%, ruotsia n. 5% ja 5% muita kieliä. uskonnot, lääni, maakunta, murre Suomi vie mm. puuta, paperia, laivoja, elektroniikkaa ym. Isot järvet, joet, tunturit, maakunnat Valtion ja kuntien palveluja ylläpidetään verorahoilla. Naisen asema Suomessa Aviopuolisoiden oikeudet avioliitossa ja erotilanteissa Suomessa viranomaisiin voi yleensä luottaa. esitteitä Keskustelua oikeuksista ja velvollisuuksista elämänkaaren eri vaiheissa. Pääkaupunki Helsinki, muita suuria kaupunkeja Espoo, Vantaa,Turku ja Tampere Ilmansuunnat Suomen kartan tutkimista Suomen kartta Keskustelua kokemuksista koulua, asumista, terveydenhoitoa ja naisen asemaa koskevista asioista. Mistä apua, kun asiat eivät suju! Etsitään kartalta naapurimaita ja kaupunkeja. Opettajat esittävät murrenäytteitä. 20

20 7. Aihepiiri: Elämä Suomessa (2/3) Koulutus ja työ Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Koulunkäynti esikoulu peruskoulu, lukuvuosi, opettaja, oppilas, luokka(huone), luokka(aste), loma, todistus, alakoulu, yläkoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lukujärjestys, lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen verbejä: opettaa, opiskella, lukea kirjoittaa, laskea, käydä koulua Preesensin ja imperfektin vertailua kouluun liittyvillä verbeillä 21 omia koulukuvia Edistyneille kouluaineet ja niiden lyhenteet Perfekti ja pluskvamperfekti lyhenteet netistä Suomen koulutusjärjestelmä Erillinen liite 7 riittävän pitkä paperi ja värikyniä Edistyneille vanhempainilta, vanhempain vartit, tukiopetus, erityisopetus Ammatit Minkälaisiin ammatteihin voi hakea eri koulujen todistuksilla? -ammattikoulu: asentajat, keittäjät, kirvesmiehet, lähihoitajat, kampaajat, ompelijat, ym. -ammattikorkeakoulu: sairaanhoitajat, insinöörit, merkonomit, ym. -yliopisto: opettajat, lääkärit, ekonomit, ym. Edistyneille lisää ammattinimikkeitä Piirretään aikajanaa omasta koulunkäynnistä ja opitaan kertomaan käyttäen imperfektiä siitä toisille. Käytetään sanoja ja, mutta, kun. Preesensin ja imperfektin eron opettelua kuvia eri ammateista, leikattuna tai leikataan aikakausilehdistä. Keskustelua Opettaja auttaa kysellen. Esimerkiksi Kuinka vanha olit, kun menit kouluun? Merkitään janalle. Jne. Keskustellaan opiskelijoiden lasten koulusta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kokemuksia Wilman käytöstä. Jatketaan aikajanaa ja kerrotaan toisille mitä on tehnyt peruskoulun jälkeen.

21 7. Aihepiiri: Elämä Suomessa (3/3) Työn hakeminen Lisäkoulutus sanomalehden työpaikka- ja koulutusilmoitukset - kurssit www. mol.fi -sivu Edistyneille eri tyylilajit, asiakirjat, allekirjoitukset, tuttavalliset viestit Tutkitaan sanomalehden osioita ja otsikoita: Uutiset, työpaikat ja koulutus. Valitaan lehdestä yksi työpaikkailmoitus ja vastataan siihen. sanomalehtiä, valokuvia Jatketaan aikajanaa oman työelämän osalta, minkälaisissa työpaikoissa kukin on ollut. Minkälaisia suunnitelmia heillä on koulutuksesta? 22

22 8. Aihepiiri: Matematiikka Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne Materiaalia Työtavat Luvut Edistyneille Peruslaskutavat, yhteenlasku Edistyneille Vähennyslasku Edistyneille Kertolasku Jakolasku numerot ja lukuyksiköt (ykköset, sadat, tuhannet, kymmenettuhannet, sadattuhannet ja miljoonat) =, > ja < merkit lukualueen laajentaminen miinusmerkkisiin lukuihin ja miljardiin yhteenlasku, plus, summa, muistinumero laskun vastaus =tulos tehtäviä isoilla luvuilla vähennyslasku, miinus, erotus, lainaaminen, vähentäjä, vähenevä kertolasku, kertomerkki, tulo, kertoja, kerrottava kertotaulu jakolasku, jakomerkki, jakokulma, osamäärä, jakaja jaettava lukujen nimeäminen lukuyksiköiden paikat laskuja päässälaskuna ja allekkain laskuina esimerkkejä erillisellä liitteellä 4 laskuja päässälaskuina ja allekkain Liite 4 sanallisia laskutehtäviä Liite 5 Liite 6 Edistyneille laskujärjestys, sulut laskutehtäviä satataulu lukusuora Esimerkiksi oppilaat luettelevat vuoron perään numeroja tullen alaspäin ensin 1:llä sitten 10:llä ja 100:lla. Esimerkiksi 10:llä alkaen 105, 95, 85, 75 jne. Harjoitellaan lukusuoralla. Harjoitellaan ruudullisella paperilla! Oppilaat tarvitsevat pienen viivoittimen. 23

23 9. Liitteet Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä -ryhmille Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi Liite 3: Selkokieli Liite 4: Yhteenlasku- ja vähennyslasku Liite 5: Kertolasku Liite 6: Jakolasku Liite 7: Suomen koulujärjestelmä Liite 8: Näin kielitaito kasvaa 24

24 Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä -ryhmille Yleisohjeita 1. Kullakin ryhmällä tulee olla vastuuhenkilö, joka - pitää yhteyttä koordinaattoriin ja viranomaistahoihin - pitää yhteyttä opettajiin - huolehtii tilan varaukset - huolehtii raportoinnista - huolehtii siitä, että kullekin kokoontumiskerralle on yhteisen osuuden vetäjä - huolehtii tehtäväjaon toimivuudesta Vastuuhenkilöllä tulee olla 1-2 nimettyä varahenkilöä. 2. Ryhmä valitsee materiaalivastuuhenkilön, joka vastaa kirjavälityksestä ja materiaalin hankinnasta. Lisäksi valitaan henkilö, joka kunkin lukukauden lopussa tarkastaa kirjavälityksen kirjanpidon. Kirjavälitys Koska ryhmät välittävät korvausta vastaan verkostolta saatuja oppikirjoja, tulee olla selkeä järjestelmä, miten kyseisten varojen kanssa toimitaan. - Kunkin lukukauden alussa materiaalivastuuhenkilö ja ryhmän raportoija selvittävät kuinka monta kirjaa ryhmän varastossa on. Määrä kirjataan. - Lukukauden aikana vastuuhenkilö kirjaa kunkin tuotteen välityksen (mikä kirja, milloin, kenelle, saatu korvaus). Samoin hän kirjaa ryhmän ostamat materiaalit, vihot, kynät, yms. - Mikäli materiaalia hankitaan lisää, se huomioidaan kirjanpidossa. - Opettajat, jotka ottavat kirjoja käyttöönsä ilmoittavat siitä vastuuhenkilölle. Kun he eivät enää tarvitse kirjaa, he palauttavat sen varastoon ja kirja kasvattaa näin varastoa. Maksukyvyttömille opiskelijoille voidaan antaa kirja myös lainaksi. - Ryhmä voi käyttää rahaa myös lukukauden kohtuulliseen päättäjäistarjoiluun. Mikäli ryhmä lopettaa toimintansa, rahat siirretään kunnan muiden ryhmien käyttöön tai annetaan verkoston toimistolle, josta ne ohjataan muille ryhmille. 25

25 Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi lukukausi Lue ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: (opiskelija täyttää) 1. Mikä sinun nimesi on ja syntymäaikasi? 2. Mikä on osoitteesi? Kirjoita myös puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi 3. Milloin sinä tulit Suomeen? 4. Mistä maasta sinä tulit? 5. Onko sinulla perhettä Suomessa? 6. Mikä on sinun äidinkielesi? Mitä muita kieliä sinä osaat? 7. Kuinka monta vuotta olet käynyt koulua tai opiskellut? Onko sinulla jokin ammattikoulutus? 8. Oletko opiskellut suomen kieltä aikaisemmin? Missä? Kuinka kauan? 9. Mitä haluat oppia tällä kurssilla? OPETTAJAN ARVIO (opettaja täyttää) Päivämäärä: Opettaja: Lukeminen: Opiskelija luki kysymykset itsenäisesti Opettaja auttoi lukemisessa Opettaja luki tekstit opiskelijalle Luetun ymmärtäminen: Opiskelija ymmärsi sisällön itsenäisesti Opettaja auttoi jonkin verran Opiskelija ei ymmärtänyt kysymyksiä Kirjoittaminen: Opiskelija muodosti vastaukset ja kirjoitti ne itsenäisesti Opettaja auttoi vähän vastausten muotoilussa ja kirjoittamisessa Opiskelija ei kyennyt kirjoittamaan vastauksia Muuta: (Voidaan jatkaa erilliselle paperille tai kääntöpuolelle) Tavoitteet syyskaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: Tavoitteet kevätkaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: 26

26 Liite 3: Selkokieli Selkokieli vuorovaikutustilanteessa Käytä tuttua puhekielen sanastoa. Selitä vieraat tai käsitteelliset sanat. Korosta sanomasi ydinsanoja. Suosi lyhyitä ilmauksia ja puhekielenomaisia rakenteita. Älä pakkaa puheenvuoroasi täyteen informaatiota, vaan puhu yhdestä asiasta kerrallaan. Anna konkreettisia esimerkkejä. Keskustele ja kysele, älä luennoi. Puhu rauhallisella tempolla, mutta älä hidasta puhettasi luonnottomasti Tauota sopivasti. Toista ensin vaikeuksia aiheuttanut sana. Jos se ei auta, käytä kiertoilmauksia. Kysy ja tarkista, mitä kumppanisi on tarkoittanut ja ilmaise, jos epäilet tulleesi väärinymmärretyksi. Ole tietoinen omasta toiminnastasi keskustelutilanteessa ja siitä, miten se vaikuttaa keskustelun kulkuun. Pohdi, onko kummallakin osanottajalla tilaisuuksia viedä keskustelua haluamaansa suuntaan vai onko keskustelu vinoutunut vain toisen aiheiden ympärille. Rohkaise toista osapuolta ilmaisemaan itseään, jos hän on vetäytyvä. Kysele aiheista, jotka voisivat kiinnostaa häntä. Tue toisen osapuolen kommunikaatioaloituksia silloinkin, kun sinulla on vaikeaa saada puheesta selvää. Älä väitä ymmärtäväsi, jos et ymmärrä. Onnistuminen riippuu molemmista osapuolista. Hae katsekontaktia. Rauhoita keskustelutilanne ja tarkista ympäristön taustamelu, jos se on mahdollista. Käytä tarvittaessa korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, esimerkiksi piirrä, esitä, viito, kirjoita tms. (Leskelä Leealaura: Häirittenkö mää täs ny teiän keskusteluu? - Selkokieli ja vuorovaikutus. Teoksessa: Leskelä Leealaura ja Virtanen Hannu (toim.) Toisin sanoen Selkokielen teoriaa ja käytäntöä Opike 2006.) 27

27 Liite 4: Yhteenlasku lauseke tulos on summa summa = 1928 Vähennyslasku lauseke / erotus tulos on erotus = 3531 yhteenlaskettavat vähenevä vähentäjä Yhteenlasku allekkain Vähennyslasku allekkain Merkitse lukuyksiköt allekkain 2. Aloita laskemalla ykköset yhteen = 14, josta 4 merkitään ykkösten alle ja 1 kymmenten yläpuolelle muistinumeroksi 3. Laske kymmenet yhteen = 12, josta 2 merkitään kymmenten alapuolelle ja 1 muistiin satojen yläpuolelle. 4. Laske sadat yhteen 1+4+5= 10, josta 0 merkitään satojen alapuolelle ja 1 muistiin tuhansien yläpuolelle. 5. Laske tuhannet yhteen 1+1 = Laskun tulos on summa = Merkitse lukuyksiköt allekkain. 2. Aloita vähentäminen ykkösistä: 0 9, ei voi vähentää vaan lainataan 1 kymmen ja vähennetään 10 9 = Vähennetään kymmenet. Lainauksen jälkeen niitä on enää 7 eli 7 4 = Vähennetään sadat. Niitä ei ole riittävästi. Lainataan ensin tuhansilta 1 (=satoja 10) ja siirretään ne sadoille, joita on ennestään 2 eli yhteensä = Vähennetään tuhannet 4 1 = Laskun tulos on erotus =

28 Liite 5: Kertolasku Kertolaskun termit: lauseke/tulo tulos on tulo 4 x 6 = 24 kertoja kerrottava tulontekijät 4. Kerro kymmenillä ykköset: 2 kertaa 4 = 8. Merkitse nyt kymmenten alle eli jätä ykköset tyhjäksi. 5. Kerro kymmenillä kymmenet: 2 kertaa 5 = 10, josta 0 satojen alle ja 1 muistiin 6. Kerro kymmenillä sadat: 2 kertaa 1 = muistista = 3. Merkitse tuhansien kohdalle. 7. Laske yhteen 924 ja 3080 = 4004 Allekkain kertolasku 26 X muistinumeron paikka 1 1. Kerro ensin ykkösillä ykköset: 6 kertaa 4 = 24, josta 4 ykkösten alle ja 2 muistiin. 2. Kerro sitten ykkösillä kymmenet: 6 kertaa 5 = muistista = 32, josta 2 kymmenten alle ja 3 muistiin 3. Kerro sitten ykkösillä sadat: 6 kertaa 1 = muistista = 9. Merkitse 9 satojen alle. Muista yliviivata käytetty muistinumero. 29

29 Liite 6: Jakolasku Jakokulmassa jakaminen 96 : 2 osamäärä Allekkain jakaminen jakaja jaettava Laskun tulos on osamäärä. 96 : 2 jaettava : jakaja = osamäärä x Tulos: 48 Jaa lukuyksiköittäin suurimmasta pienimpään näin: 1. Jaa kymmenet, montako kertaa luku 2 sisältyy lukuun 9? 2 sisältyy yhdeksään 4 kertaa. Merkitse 4 kulman yläpuolelle 9:n kohdalle. 2. Kerro 4 kertaa 2 = 8. Merkitse 9:n alle. 3. Vähennä 9 8 = 1 4. Pudota seuraava numero alas. Merkitse rasti (X), saat uuden jaettavan 16. Jatka samalla tavalla. Montako kertaa 2 sisältyy 16 jne : 2 = x Tulos: Jaa 2. Kerro 3. Vähennä 4. Pudota 30

30 Liite 7: Suomen koulujärjestelmä YLIOPISTO tai AMMATTIKORKEAKOULU YLIOPISTO tai AMMATTIKOULU AMMATTIKORKEAKOULU LUKIO 3 vuotta AMMATTIKOULU 3-4 vuotta 10-LUOKKA 1 vuosi 10-luokka on vapaaehtoinen YLÄKOULU 3 vuotta 16 v ALAKOULU 6 vuotta PERUSKOULU, oppivelvollisuus 7-16 vuotiaana ESIKOULU 1vuosi 7 v 6 v Lapset syntymän jälkeen kotona tavallisesti 1-3 vuotta ja sen jälkeen päiväkodissa 2-5 vuotta. Esikouluun mennään 6 vuotiaana. 31

31 Liite 8: Näin kielitaito kasvaa C1.1. Osaan erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsentelyn. Käytän kieltä spontaanisti ja vaivattomasti. Ymmärrän ja käytän myös idiomeja. B2.2. Osaan puhua ja kirjoittaa selkeästi ja melkein virheettömästi kaikissa virallisissa ja epävirallisissa tilanteissa. Osaan käyttää erilaisia tyylejä erilaisissa tilanteissa. B2.1. Osaan puhua abstrakteista asioista ja pystyn lukemaan pitkiä tekstejä. Pystyn osallistumaan aktiivisesti myös melko muodollisiin keskusteluihin. B1.2. Ymmärrän tv-ohjelmia ja osaan puhua niistä. Osaan lukea sanomalehteä ja etsiä tietoa. B1.1. Osaan paljon sanoja. Osaan puhua työasioista. Ymmärrän tärkeimmät asiat uutisista ja mainoksista. A2.2. Osaan kertoa elämästäni, harrastuksistani ja työstäni. Käytän sanoja koska, jos, vaikka. A2.1. Osaan jutella vähän naapurien kanssa. Osaan kertoa minusta ja perheestä. Osaan kertoa, mitä tein eilen. Käytän sanoja ja, mutta, kun A1.3. Osaan tehdä lyhyitä lauseita ja käydä ruokakaupassa suomeksi. Osaan kertoa, mitä teen tänään. A1.2. Osaan fraaseja. Osaan kysyä ja vastata, kun puhutaan minusta ja perheestä. A1.1. Osaan vähän sanoja. Osaan tervehtiä ja kertoa, kuka olen. Eurooppalainen viitekehys 32

32 Muistiinpanoja 33

33 Luetaan yhdessä -verkosto Suomen Akateemisten Naisten Liitto Fredrikinkatu 41 A Helsinki koordinaattori[at]luetaanyhdessa.fi

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa. Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.

Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa. Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09. Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.2012 KOHDERYHMÄ Luku- ja kirjoitustaidottomia (koulukokemus 0-3 v.) Yli 16-v.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta 3 Numeeriset taidot Ubah oppaana selittää tehtävät. Erityisesti 3.1.3.3 merkit täytyy selittää + jos opiskelija ei ymmärrä, voi katsoa muutaman ensimmäisen koneen tekemänä Äänet: - 0-100 numerot + euro,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Seguinin lauta A: 11-19

Seguinin lauta A: 11-19 Lukujen syventäminen Kun lapsi ryhtyy montessorileikkikoulussa syventämään tietouttaan lukualueesta 1-1000, uutena montessorimateriaalina tulevat värihelmet. Värihelmet johdattavat lasta mm. laskutoimituksiin,

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Luetaan Yhdessä -verkosto. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk. Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi

Luetaan Yhdessä -verkosto. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk. Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan! Aiemmin opittu Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan seuraavat lukuihin ja laskutoimituksiin liittyvät sisällöt on käsitelty vuosiluokilla 3 5: kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Suomen kieli Opetussuunnitelma

Suomen kieli Opetussuunnitelma Suomen kieli Opetussuunnitelma 1. Kohderyhmä Maahanmuuttajat, joiden suomen kielen taito on alle Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotason A1 ja joilla on latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaito.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero.

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. KERROSTALO A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. uima-allas

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin OPPILAAT 14.2.2014 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita koulussa? hyvä opetus liikunta, matematiikka, oppii lukemaan ruoka! työrauha välitunnit ja kaverit kivat opettajat hyvä luokkahenki saa oppia uutta

Lisätiedot

Neure - tehtäväluettelo 1 / 5 14.12.2005, 17:05

Neure - tehtäväluettelo 1 / 5 14.12.2005, 17:05 Neure - tehtäväluettelo 1 / 5 14.12.2005, 17:05 Matematiikka Huom! Mikäli tehtävällä ei vielä ole molempia teknisiä koodeja, tarkoittaa se sitä, että tehtävä ei ole vielä valmis jaettavaksi käyttöön, vaan

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kotonaan lastaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien kotoutumiskurssin ohjaajan opas

Kotonaan lastaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien kotoutumiskurssin ohjaajan opas Kotonaan lastaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien kotoutumiskurssin ohjaajan opas Kirsi Aho, opettaja, Vantaan aikuisopisto Martta Hauru, opiskelija, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot