Luetaan Yhdessä -verkosto. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk. Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq Luetaan Yhdessä -verkosto wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 2013 löäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå 0

2 Johdanto Opetushallitus hyväksyi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Koulutuksen järjestäjän tarjotessa aikuisten maahanmuuttajien koulutusta, se tulee antaa perusteiden mukaisesti. Opetushallitus suosittelee, että perusteiden pohjalta laaditaan koulutuksen järjestäjän oma opetussuunnitelma. Luetaan yhdessä -verkostoa ei opetushallituksen ohjeisto sido, sillä toimintaan käytettävä aika on vain murto-osa perusteiden mukaisesta koulutuksesta. Lisäksi on kysymys vapaaehtoistyöstä. Tästä huolimatta laadimme tämän opetussuunnitelmaehdotelman, joka soveltuvin osin pohjautuu Opetushallituksen antamiin perusteisiin. Teimme sen kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että suunnitelma ryhdistää toimintaa. Toiseksi siksi, että uusia ryhmiä syntyy jatkuvasti ja ne saattavat kaivata tukea. Opetussuunnitelmaa ei ole tarkoitettu sitovasti seurattavaksi, koska ryhmät ovat monenlaisia, mutta se antaa rungon, jonka pohjalta ryhmät voivat tehdä omat lukukautta/vuotta koskevat suunnitelmansa. Joistakin aihepiireistä on useita vaihtoehtoja (asioiminen kaupassa/ pankissa/ Kelassa), joista voi valita yhden tai yhdistää ne yhteen opetuskertaan sopivaksi. Vaikka aihepiireissä on runsaasti materiaalia ja ehdotuksia opetettavasta sanastosta ja rakenteista, on tärkeää, että opetustuokiossa ei pyritä opettamaan liikaa. Päivän aihetta käsitellään monin tavoin, jutellen, lukien, kirjoittaen sekä liikunnan tai musiikin tuella ja aina niin, että myös vähiten suomea/ruotsia osaavat kokevat oppivansa. Luetaan yhdessä -verkoston nettisivuilla on opiskelija Vilma Näverin harjoittelujaksollaan tekemä koonta teemoihin sopivista leikeistä nimellä: Toiminnalliset menetelmät. Kaikkiin aiheisiin löytyy internetistä esimerkiksi edu.fi ja lukutaitoverkosto.fi -sivuilta materiaalia, jota voi monistaa. Myös Turun kristillisen opiston ja Helsingin aikuisopiston sivuilla kannattaa käydä. Opettajien ei tule myöskään unohtaa Luetaan yhdessä -verkoston omia sivuja joilta oppimateriaalien ohella löytyy vastaus moniin kysymyksiin sekä linkit edellä mainituille sivuille. Tämä opetussuunnitelmaehdotelma ei suinkaan ole valmis, vaan odotamme opettajilta palautetta. Vuoden päästä se saattaa näyttää aivan toisennäköiseltä. Vantaalla Leena Tuominen-Riipi Sirpa Tuisku Marja Liisa Toivanen Muutokset ja lisäykset alkaen luvusta 9 Leena Tuominen-Riipi, Sirpa Tuisku, Eija Kaipiainen ja Raili Etelämäki Vantaalla

3 1. Työn lähtökohdat Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan lähtökohdat eroavat virallisesta maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta 1 siinä, että ensisijainen tavoite ei ole systemaattinen suomen kielen opettaminen, vaan molemminpuolisten ennakkoluulojen murtaminen ja opiskelijan itsetunnon vahvistaminen. Tavoitteena on löytää yhteiskunnan kotoutumiskoulutuksen ulkopuolelle jääneet tai siitä pudonneet ja herättää heissä halu oppia suomea ja kotoutua. Kohderyhmä Luetaan yhdessä -ryhmien opiskelijajoukko on haastava, sillä siitä löytyy opiskelijoita aina kirjoitus- ja lukutaidottomasta äitiyslomalla olevaan tutkijaan. Tärkeää on järjestää ryhmän toiminta niin, että erityisesti vähiten osaavat eivät koe olevansa muita huonompia ja että jokainen kokee oppivansa uutta. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Ryhmää perustettaessa on hyvä etsiä yhteistyötahoja. Sellaisia voivat olla kunnat, eri yhdistykset tai seurakunnat. Toiminnan jatkuvuutta tukee se, että kumppanina on kunta. Opettajien koulutuksessa kumppaneilta saatu apu on osoittautunut tarpeelliseksi. Esimerkiksi kunnat ovat olleet valmiita järjestämään tai tukemaan koulutusta ja auttamaan opiskelijoiden tavoittamisessa. Silloinkin, kun yhteistyötaho on jokin muu, on tärkeää olla yhteydessä kuntaan. Ryhmän perustamisen ehtona tulee olla toimintaan sopiva tila, joka saadaan ilmaiseksi. Työajat, jatkuvuus Ryhmät kokoontuvat yleensä koulun lukuvuoden aikaan kerran viikossa kahdeksi tunniksi. On toivottavaa, että opettajat sitoutuvat toimimaan ainakin yhden lukuvuoden, mutta kaikille on varattava tilaisuus tutustua toimintaan ennen päätöksen tekemistä. Sitoutumista helpottaa se, että kokoontumisia on vain kerran viikossa. Opettajien riittävä määrä (1 opettaja/2-4 opiskelijaa) antaa mahdollisuuden opettajalle olla poissa joistakin tapaamisista. Ryhmän toimintaa ryhdistää, että sovitaan kuka toimii yhdyshenkilönä koordinaattorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja vastaa siitä, että kullekin kerralle on yhteisen osuuden vetäjä. Yhdyshenkilölle on hyvä valita varahenkilö. Kun ryhmä joutuu käsittelemään rahaa tilatessaan ja välittäessään kirjoja, tulee valita taloudenhoitaja. Liitteessä 1 on ohjeisto ryhmän järjestäytymisestä. 1 Virallisen maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kesto on keskimäärin päivää/32-40 opintoviikkoa = tuntia. 2

4 2. Lähtötason arviointi ja opiskelijoiden mahdollinen jako ryhmiin (pysyvät/vaihtuvat ryhmät) Liitteenä 2 on malli lähtötason arviointiin. Ryhmä voi halutessaan käyttää muitakin tapoja. Mikäli mahdollista, valitaan yksi tai muutama opettaja, joka suorittaa arvioinnin. Lukukausittain on syytä sopia arviointitavoista, jotta jokainen opettaja tietää, mitä arvioinnilta odotetaan. Ryhmä päättää opettaako sama opettaja samoja 1-3 oppilasta vai vaihdellaanko kokoonpanoja. Molemmilla ratkaisuilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Samaa opettajaa puoltaa se, että opettaja tuntee opiskelijansa. Näin syntyy myös tavoitteiden mukainen henkilökohtainen tuttavuus, joskus ystävyyskin. Pysyvissä, kiinteissä ryhmissä on helpompi edetä erityisesti silloin, kun käytössä on kirja. Ongelma on monien opiskelijoiden toistuvat poissaolot, mikä vaikuttaa ryhmän toimintaan. Vaihtuvissa kokoonpanoissa opettaja ei tunne opiskelijoiden taitoja. Niitä puoltaa kuitenkin se, että ryhmiin aina tulee uusia opiskelijoita, jotka on helpompi sijoittaa joukkoon, joka ei ole liian kiinteä. Vaihtuvat ryhmät antavat opettajalle helpommin mahdollisuuden olla poissa tarvittaessa. Opiskelijalle voi olla hyödyllistä tutustua useihin opettajiin. 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Luetaan yhdessä ryhmissä uusi opittu asia liitetään jo opittuun. Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista halua kehittää itseään. On tärkeää, että opittavat asiat liittyvät niihin tarpeisiin, joita opiskelija kohtaa arjessaan. Oppimisympäristö Äideillä on lupa tuoda lapset mukanaan ja siksi lasten aiheuttamaan meluun tulee pyrkiä tottumaan. Koska ei ole kyse virallisesta kurssista, jokainen äiti on vastuussa omista lapsistaan. Tavoitteena on tukea opiskelijan siirtymistä kokopäiväiseen opetukseen, ja siksi on hyvä harjoitella käytänteitä, joita tarvitaan myöhemmin. Työvälineistä huolehtiminen, niiden mukana pitäminen ja työaikojen noudattaminen sekä keskittyminen ovat oppimista kokopäiväistä opiskelua varten. Vaihtelua oppimisympäristöön tuovat retket ja opintokäynnit koko joukon kanssa yhdessä tai pienemmissä ryhmissä sekä yhteistyötahojen kanssa toteutetut työpajat. Koska opetukseen saadut tilat ovat eritasoisia, opetus tulee joustavasti mukauttaa kulloinkin käytössä olevaan tilaan. 3

5 Toimintakulttuuri Erityisesti lukutaidottomien kohdalla on tärkeää muistaa, että vaikka opiskelijalta puuttuu lukutaito, hänellä on runsaasti muita taitoja, joita on hyvä saada käyttöön uuden oppimisessa, esimerkiksi kyky muistaa kuultua ja nähtyä ilman kirjallista tukea. Suomessa, jossa viestintä on vahvasti kirjallista, lukutaidottomuus voidaan kokea häpeällisenä. Opettajan tulee osoittaa käytöksellään, että asia ei ole näin. Oppimista tapahtuu myös opetuksen ulkopuolella. Tapa, miten opettajat kommunikoivat keskenään heijastuu opiskelijoihin. Koko ryhmän toiminnan tulee perustua yhteiseen arvopohjaan, jossa tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus ovat keskeisellä sijalla. Ryhmän, niin opettajien ja opiskelijoiden, yhteinen kulttuuri näkyy mm. tavassa miten uusi opiskelija otetaan vastaan. Opiskelijalla saattaa olla vaikeita kokemuksia kotimaastaan ja siksi opiskelu ei aina etene. Tärkeää on kuunnella ja tarvittaessa ohjata opiskelija asiantuntija-apuun. Opettaja voi olla ystävä, mutta terapiaa tai vaikkapa juridista neuvontaa tarvitsevat on ohjattava eteenpäin. Työtavat Ryhmissä on havaittu hyväksi, että alussa tai keskivaiheilla on yhteinen osio, jossa käsitellään päivän aihetta. Opetus tulee tällöin suunnitella niin, että myös vähiten osaavat pysyvät mukana. Yhteisesti opetettavaa tulee olla todella vähän, vain 5-10 uutta sanaa tai yksi uusi rakenne. Opettajan tulee puhua lyhyitä, selkeitä lauseita ja varmistua, että jokainen kuulee häntä. Lisätietoa on liitteessä 3 (selkokieli). Jos tilanteeseen sopii, tuokio voi olla myös pieni näytelmä, jossa opettajille on roolinsa ja joihin opiskelijat otetaan mukaan (esimerkiksi kaupassa tai lääkärillä käynti). Jotta liikaa vastuuta ei keskitetä ryhmän yhdyshenkilölle, on hyvä, jos kaikki opettajat vuorollaan vastaavat yhteisestä osiosta. Koska on kyse vapaaehtoistyöstä, ei tule asettaa turhan korkeita pedagogisia vaatimuksia opetustyölle. Kunkin opetuskerran rakenteen tulisi olla vaihteleva niin, että opetustuokioon sisältyy kuullun ymmärtämistä, puhumista, lukemista, kirjoitusta (esimerkiksi sanelua tai edistyneillä pikku esseitä) ja numeeristen taitojen harjoittelua. Erilaisten opiskelijoiden ohjaaminen Toiminnassa pyritään ottamaan huomioon suomen kielen taidoiltaan erilaiset opiskelijat. Se on mahdollista, koska opetus on osin lähes yksilöopetusta. Primaarilukutaidottomien kanssa aloitetaan luku- ja kirjoitustaidon opiskelu suomen kielen sanojen ja lauseiden ymmärtämisen ohella. (Katso Kaisa Halmeen lukuaapinen, joka on ladattavissa Luetaan yhdessä verkoston kotisivuilta kohdasta Opetusaineisto). Opiskelijoita, jotka eivät ole oppineet lukemaan millään kielellä, on hyvä opettaa aluksi omana ryhmänään tai yksittäin. Ensiksi opitaan kertomaan itsestä ja omasta perheestä sekä opitaan vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Äänteiden oppimiseen, niiden kuulemiseen ja erotteluun sekä vähitellen niiden yhdistämiseen kirjaimiin, on syytä käyttää riittävästi aikaa, niin että ne hallitaan varmasti. Lukemisen opetuksen voi alkaa oppilaalle tutuista sanoista esimerkiksi perheenjäsenten nimistä. Iäkkäät naiset, joille ryhmä usein palvelee enemmän sosiaalisia tarpeita, on järkevää sijoittaa omaan pienryhmään. Iäkkäillä opiskelijoilla on usein sisäistettynä omaan kulttuuriin kuuluva oppimisen ja opiskelun malli. Jos mahdollista, hyödynnetään sitä myös suomen kielen oppimisessa. On hyvä, jos oppituokioissa heidän muu osaamisensa nousee esiin ja vahvistaa näin itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Yksilölliset erot oppimistahdissa voivat olla suuret. Erityisesti siksi on tärkeää huomioida opetuksessa erityyppiset oppimistavat. 4

6 Pitkälle koulutetut opiskelijat esittävät omia toiveita, jotka pyritään ottamaan huomioon, jotta opiskelijan motivaatio säilyy. Asiaa voidaan kysyä opiskelijalta alkutestauksen yhteydessä. Näitä erityistoiveita voi olla esimerkiksi ääntäminen, kirjoittaminen, sanasto tietystä aihepiiristä ym. 4. Opiskelijoiden tukeminen ryhmän toiminnan ulkopuolella Luetaan yhdessä -opettajan ja opiskelijan suhde on usein toisenlainen kuin varsinaisessa koulutuksessa. Tunti saattaa kulua opiskelijan ongelmien kuuntelemiseen, käytännön ongelmien ratkaisemiseen, esimerkiksi viranomaisten kirjeiden sisällön selittämiseen, kirjeisiin vastaamiseen, puhelimitse tehtäviin tiedusteluihin tai ajan varaamiseen. Osa opettajista on ystävystynyt opiskelijoiden kanssa ja tapaa näitä myös vapaa-aikanaan. On tärkeää, että tunnin ulkopuolinen apu perustuu opettajan omaan haluun ja on täysin vapaaehtoista. Jotta opiskelijat saisivat yhteiskunnan tarjoaman kotouttamiskoulutuksen, silloin kun se sopii heidän elämäntilanteeseensa, opettajien olisi hyvä selvittää, mihin ne, jotka voivat siirtyä kokopäiväiseen opiskeluun, ottavat yhteyttä. 5. Tavoitteet Opiskelun tavoitteet tulee määritellä kunkin opiskelijan kohdalla erikseen. Tarvittaessa tieto kirjataan Luetaan yhdessä sivuilta (Lomakkeet) löytyvään opiskelijakorttiin. Tärkeää on, että tavoite ei ole liian vaativa ja saa aikaan turhautumista ja kokemusta oppimisen mahdottomuudesta, mutta ei myöskään opiskelijan taitoja aliarvioiva. Useimmiten ajatellaan oppimisen noudattavan mallia: - Ymmärtäminen - Puhuminen - Lukeminen - Kirjoittaminen Tavoitteissa ja työtavoissa on hyvä korostaa sitä, että kaikkea ei voi opettaa yhdellä kertaa. Opiskeluun tulisi sisällyttää kulttuuritietoa, jota opiskelija tarvitsee selvitäkseen Suomessa. Naisten ja lasten oikeudet, omaisuuteen liittyvät kysymykset, viranomaiskontaktit ja niin edelleen voivat olla osalle opiskelijoista tuntemattomia. Opiskelijakortit tulee säilyttää lukitussa kaapissa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. 5

7 6. Opetussisällöt Tähän lukuun on koottu Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (2012) mukaisia aihepiirejä. Opetussisällöt on suunniteltu siten, että opiskelija oppii - kertomaan itsestään ja perheestään - kertomaan osoitteensa ja puhelinnumeronsa, (oikeaa ääntämistä harjoitellaan!) - asioimaan kaupassa, postissa, pankissa ja erilaissa toimistoissa, - soittamaan terveydenhoitajalle, tilaamaan vastaottoajan sekä käymään lääkärin/hammaslääkärin vastaanotolla, - käyttämään kodinhoitoon liittyvää sanastoa, - tuntemaan kellon, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat, - tietämään perusasiat lasten ja aikuisten koulutuksesta, - käyttämään matkustamiseen liittyvää sanastoa, - tuntemaan suomalaista elämänmuotoa. Olla-verbin opetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ainakin seemiläisissä kielissä (esimerkiksi arabia) olla-sanaa ei ole toisin sanoen tämä on kirja on muodossa tämä kirja. Oppisisällöt ovat ohjeellisia ja ryhmä päättää minkälainen suunnitelma tehdään kullekin lukukaudelle. Suunnitelmaan on hyvä kirjata aiheen ohella kuka opettaja kustakin osiosta vastaa. Osa ryhmistä käyttää oppikirjaa, osa monisteita tai sanomalehtiä, esitteitä ja muuta ilmaista materiaalia. 7. Numeeriset taidot Numeerisia taitoja harjoitellaan jokaisella tunnilla. Päivämäärät, kelloajat, katuosoitteet ja puhelinnumerot antavat tilaisuuden perus- ja järjestyslukujen oppimiselle. Monet lukutaidottomatkin hallitsevat yhteen- ja vähennyslaskut päässälaskuna yllättävän helposti. Koska äitien/vanhempien tulisi pystyä seuraamaan lastensa koulutehtäviä olemme koonneet mallit, joiden mukaan tavallisesti laskutoimitukset opetetaan kouluissa. Liitteet 4, 5 ja 6. 6

8 8. Arviointi Opiskelijoiden arviointi on vaikeaa, koska osa käy opetuksessa epäsäännöllisesti ja koska käytetty tuntimäärä lukukaudessa on vain noin 30 tuntia. Hyväksi koettu arviointitapa on antaa opiskelijoiden arvioida omaa oppimistaan, koska se myös tukee vastuunottoa omasta edistymisestä ja opettaa tarkkailemaan omaa toimintaa. Liitteessä 8 on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tason arviointitaulukko: Näin kielitaito kasvaa. Jos alkukartoituksen yhteydessä on asetettu tavoitteita, arvioidaan miten ne on saavutettu. 9. Aihepiirien käyttöesimerkkejä Aihepiirit on laadittu avuksi ja tueksi ryhmille yhteisten tuokioitten suunnitteluun. Laadinnassa on käytetty pohjana Opetushallituksen antamaa Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta Opetushallituksen perusteet eivät kuitenkaan velvoita meitä vapaaehtoistoimijoita, mutta antaa tuen pyrkiessämme hyvään opetukseen. Luetaan yhdessä ryhmien opetuskerrat lukuvuodessa vaihtelevat suuresti. Aihepiireissä on osioita riittävästi myös vuosittaiseen vaihteluun sekä lisävinkkejä edistyneemmille oppilaille. Aihepiirit on laadittu siten, että opetuskerta olisi hyvä aloittaa lyhyellä (10-20 min) kaikille yhteisellä tuokiolla ja jatkaa sen jälkeen pienryhmissä mahdollisuuksien mukaan kunkin oppilaan oman tason huomioiden. Maahanmuuttajan jokapäiväiseen elämään liittyviä ja Suomeen tutustuttavia aihepiirejä on yhdeksän. Ne on jaettu pienempiin osioihin, joista osa on tarkoitettu otettavan esille joka lukuvuosi ja osa vaihtoehtoisena eri vuosina tuomaan aiheeseen vaihtelua ja asiaan eri näkökulmaa. Aihepiireistä poimimalla ryhmä voi laatia oman suunnitelmansa kullekin lukuvuodelle. Vaikka osiot on tarkoitettu yhden opetuskerran teemaksi, on kussakin osiossa runsaasti sanoja ja rakenteita, joista opettaja valitsee tilanteen mukaan osan opetettavaksi. Jokainen opetuskerta on hyvä aloittaa samoilla kysymyksillä, jotka luovat turvallisen rutiinin, esim. tervehtiminen, päiväys, sää, paikallaolijat ja muita ryhmälle tärkeitä käytäntöjä. Henkilötiedot ja tutustuminen -aihepiiri on syytä käydä lävitse aina uuden opiskelijan kanssa. Matematiikan aihepiiristä on hyvä ottaa opetuskerran aiheeksi yksi laskutapa esim. kerran kuukaudessa. Sen sisältöä voidaan kerrata muilla opetuskerroilla. Opetushallitus: Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteet löytyvät Luetaan yhdessä -verkoston sivuilta. 7

9 OPS-aihepiirit ja ehdotukset niiden sisällöiksi 1. Tutustuminen ja opiskelun aloitus Sivu 4. Terveys ja hyvä elämä Sivu Henkilötiedot 10 Tervehdykset ja tärkeät fraasit 10 Opiskelutaidot 10 Perhe 11 Aakkoset ja numerot 11 Edistyneille aihepiiriin1 lisäaineistoa Ajanilmaukset Vuosi ja kuukaudet 13 Vuodenajat 13 Viikko ja viikonpäivät 13 Kello, kellonajat, tasan ja puoli 14 Muut kellonajat 14 Edistyneille aihepiiriin 2 lisäaineistoa Asiointi Pankki, pankkikortti 15 Asiointi, vaihtoehtoja: 15 a) Ruokakauppa 15 b) Vaatekauppa 15 c) Posti 15 d) Kirjasto 16 e) Kuitti 16 Kelakortti 16 Edistyneille aihepiiriin 3 lisäaineistoa 16 Kehonosat 17 Tavalliset sairaudet 17 Terveyskeskus 17 Vaihtoehtoja: 17 a) Äitiysneuvola, lastenneuvola 17 b) Erikoislääkärit, röntgen, laboratorio 18 Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (terveys) 18 Terveyttä ruuasta 19 Hyvinvointia liikunnasta 19 Hyvä mieli 19 Tunteet ja aistit 20 Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (hyvä elämä) Matkustaminen Matkasanoja 21 Vaihtoehtoja: 21 a) Lähiliikenteessä bussilla/junalla/ raitiovaunulla/metrolla 21 b) Kaukoliikenne Suomessa junalla tai bussilla 22 c) Kaukomatkat lentokone/laiva 22 Edistyneille aihepiiriin 5 lisäaineistoa 22 8

10 Sivu Sivu 6. Koti ja kodinhoito Koti, huoneet 23 Vaihtoehtoja: 23 a) Huoneiden sisustus: keittiö 23 b) Huoneiden sisustus: olohuone, makuuhuone, kylpyhuone 23 c) Minun kotini/asuntoni 23 Ruuanvalmistus 23 Kattaminen 24 Siivous 24 Vaihtoehtoja: 24 a) Pyykinpesu 24 b) Jätteiden lajittelu 24 Edistyneille aihepiiriin 6 lisäaineistoa Elämää Suomessa Suomi, yleistä 26 Vaihtoehtoja: 26 a) Suomen historiaa 26 b) Suomen hallinto 26 c 1.) Kansalaisoikeudet 26 c 2.) Kansalaisvelvollisuudet 26 d) Suomen maantietoa 27 e) Suomen asukkaat, uskonto ym. 27 Koulunkäynti, peruskoulu 27 Muu koulutus 28 Kodin ja koulun yhteistyö 28 Vaihtoehtoja: 28 a) Ammatit 29 b) Työn hakeminen 28 Edistyneille aihepiiriin 7 lisäaineistoa Muita mielenkiintoisia aiheita Vaatteita 29 Tavallinen päiväni 29 Adjektiiveja 29 Verbejä 30 Paikallissijat, paikan ilmaisuja 30 Kaupungissa 30 Maalla 31 Villieläimiä, kotoisia ja maailmalta 31 Juhlat 32 Media 32 Sää Matematiikka Luvut, järjestysluvut 33 Peruslaskutavat: yhteenlasku 33 Vähennyslasku 33 Kertolasku 33 Jakolasku 33 Mittayksiköitä 33 Edistyneille aihepiiriin 9 lisäaineistoa 33 9

11 1. Aihepiiri: Tutustuminen ja opiskelun aloitus (1/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Henkilötiedot nimi (etu- ja sukunimi), osoite, puhelinnumero, syntymäaika, henkilötunnus, ikä, kotimaa, kansallisuus, äidinkieli, kirjoittaa (kirjoita), lukea (lue), puhua, numerot (0,1-9) kysymyssanat: mikä, missä Mikä sinun nimesi on? Kirjoita nimesi. Missä sinä asut? Kirjoita osoitteesi. Milloin olet syntynyt? Kuinka vanha olet? /Minkä ikäinen olet? Mistä sinä olet kotoisin? Syyriasta. minä, sinä, hän minun, sinun, hänen Luetaan yhdessä -ryhmän opiskelukortti tai muu henkilötietolomake, (kalenteri) Tutustutaan/opetellaan opiskelijoiden nimet. Jokainen vuorollaan kysyy ja vastaa: Mikä sinun nimesi on? Kuka sinä olet? Opiskelija kirjoittaa nimensä taululle/ nimilapulle. Täytetään opiskelukortti. Tervehdykset ja tärkeät fraasit Opiskelutaidot tervehdyssanat, toivotukset eri vuorokauden aikoina, kohteliaisuussanat: kiitos, ole hyvä, anteeksi, hei, täällä se ja se (kun puhutaan puhelimessa) kirja, kynä, vihko, kumi, taulu, paperi, tietokone, oppilas/opiskelija, kotitehtävä, sivu, kuva, sivunumero, vasen, oikea, kirjoittaa, lukea, kuunnella, sanoa, kysyä, vastata, avata, sulkea, piirtää minun nimeni, sinun osoitteesi Hei, minä olen Maija. Kuka sinä olet? Tässä on Liisa. Hauska tutustua. Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Anteeksi, että olen myöhässä. Saisinko vettä, kiitos. Ole hyvä. Hei, täällä on Maija. Maija tässä, moi. Päivää, täällä puhuu NN. demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne Mikä tämä on? Kerrataan/opetellaan numeroita. Opiskeluverbien käskymuodot (imperatiivi): ota, avaa, lue, katso, kirjoita, sano, kysy, vastaa, piirrä, sulje monikot: ottakaa, avatkaa, lukekaa, ym. luokkatilan esineistö, opiskelussa tarvittavat välineet Harjoitellaan pareittain: tervehtiminen, kuulumisten vaihto ja esittäytyminen Näytellään myöhästyminen, avun pyytäminen arjen tilanteissa. Harjoitellaan puhelufraaseja. Kysymyksiä opiskeluvälineistä: Mikä tämä on? Mikä tuo on? Harjoitellaan toimimaan annettujen ohjeiden mukaan: Avaa/avatkaa vihko. Sulje kirja. Ota kynä. Kirjoita nimi/nimesi. Katso kuvaa sivu 3. 10

12 1. Aihepiiri: Tutustuminen ja opiskelun aloitus (2/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Perhe perhe, mies, vaimo, lapsi, poika, tyttö, vauva, isä, äiti, mummo, vaari, sisko, veli, isoäiti, isoisä, sukulainen, vanha, nuori, elää, kuolla, kysymyssanat: millainen, -ko, -kö, kuinka Millainen perhe sinulla on? Onko sinulla lapsi/a? Mikä poikasi nimi on? Kuinka vanha hän on? Elääkö isoisäsi? perhekuvia: valokuvia tai/ja lehtikuvia Aakkoset ja numerot maiden/kansallisuuksien/ kielten nimiä kirjain (iso, pieni), äänne, tavu, sana, lause, piste numeroiden nimet, laskea Mistä sinä olet kotoisin? Mikä on sinun kotimaasi? Mitä kieltä sinä puhut? Minä olen Somaliasta. Olen somalialainen. Mitä kieltä sinä puhut? Puhutko suomea? Vähän. persoonapronominien muodot minulla ja sinulla Minulla on, Onko sinulla? ison kirjaimen käyttö: lauseenalku ja erisnimet aakkoset, vokaalit, konsonantit Opitaan kuuntelemaan äänteitä ja sanelun mukaan kirjoittamaan kirjaimia tai lyhyitä tavuja. Kerrataan opittuja numeroita esim. puhelinnumero ja hetu. maailmankartta kirjainmallit numeromallit (käytössä olevat) Opiskelija kertoo/kirjoittaa perheestään. Kysellään kotimaita ja kirjoitetaan maiden nimiä katsotaan kartasta maan sijainti. Opiskelijat kyselevät toisiltaan: Mistä sinä olet kotoisin? Puhutko suomea? Luetaan ja kirjoitetaan kirjaimia opettajan mallin mukaan. lyhyen ja pitkän vokaalin u uu, kuuleminen, esim. tuli tuuli (yksi vai kaksi u- kirjainta) kaksoiskonsonantti: kuka - kukka sanellaan ja kirjoitetaan numerosarjoja esim. puhelinnumero 11

13 1. Aihepiiri: Tutustuminen ja opiskelun aloitus (3/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Edistyneille aihepiiriin 1 lisäaineistoa Erilaiset perheet siviilisääty, naimisissa, naimaton, eronnut, leski, yksinhuoltaja, avioliitto, avoliitto, sateenkaariperhe, adoptio, perhekoko lisää sukulaisuussuhteita ilmaisevia sanoja kuten serkku, täti Keskustelua erilaisista perheistä, omista/oman kulttuurin perheeseen liittyvistä arvoista, isovanhempien roolista ja naisen asemasta perheessä. Suomen kielen opiskelussa kohdatut mahdolliset vaikeudet tärkeimmät sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, vokaali ja konsonantti kaksoiskonsonantit (tukka tukan), verbien taivutuksia, puhekieli, kirjoitettu kieli tietokone Opiskelijan ohjaaminen itsenäiseen suomen kielen opiskeluun internetin kautta. Hyödyllisiä linkkejä: Arjen tilanteet, joissa tarvitsisi löytää oikeat suomen sanat: kohtelias kysyminen Voisitko? / Voitko? Voisinko? /Voinko? Haluatko? Otatko? Autatko? Harjoitellaan, miten pyydetään apua eri tilanteissa, miten tarjotaan apua, miten kieltäydytään kohteliaasti. 12

14 1. Aihepiiri: Ajanilmaukset (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Vuosi ja seinäkalenteri kuukaudet kuukausien nimet, kalenteri, numerot ja luvut 1-100, järjestysluvut sijamuodot ajanilmaisuissa, kun jotakin tapahtuu - vuonna, - kuussa koska, milloin kysymykset? Esim. Milloin olet syntynyt? Olen syntynyt vuonna Missä kuussa olet syntynyt? Helmikuussa. Kuukausien nimien oppimiseen: Luetellaan kuukausia niin, että jokainen vuorollaan sanoo kuukauden nimen. Aluksi nimet nähtävillä, sitten nimet poistetaan. Vuodenajat kevät, kesä, syksy, talvi, vuodenaikoja kuvaavia adjektiiveja: aurinkoinen, lämmin, sateinen, sumuinen, värikäs, luminen, kylmä jne. Milloin on lämmintä? Kesällä. Milloin käyt koulua? Syksyllä, talvella ja keväällä. Milloin on kylmä? Talvella. kuvia vuodenajoista Harjoitteluvaiheessa kuvat jaetaan oppilaille, ja oppilaat kysyvät mikä vuodenaika/kuukausi nyt on. Viikko, viikonpäivät viikonpäivien nimet ja lyhenteet, vuorokausi = 24 tuntia, aamu, päivä (aamupäivä, keskipäivä, iltapäivä), ilta ja yö nimipäivä tänään, huomenna, ylihuomenna, eilen ja toissapäivänä koska, milloin, maanantaina, aamulla, illalla Milloin on Harrin nimipäivä? Tammikuussa/sunnuntaina/6.1. (kuudes ensimmäistä) kalentereita erilaisia ja useita. Etsitään kalenterista omia tai tuttujen nimipäiviä/syntymäpäiviä ja kerrotaan milloin ne ovat. 13

15 2. Aihepiiri: Ajanilmaukset (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Kello, kellonajat Mitä/ Paljonko kello on? tasan ja puoli kello, kellotaulu, tuntiviisari, minuuttiviisari, kello on tasan ja puoli tunti, minuutti, sekunti kellonajat rinnastettuna analoginen ja digitaalinen kello kellotaulut, jonka viisareita voi liikuttaa esim. pahvista kaikille ( vinkki: viisarien kiinnitys haaraniitillä tai nepparilla) Harjoitellaan kellotaulun kanssa ensin opettajan parina sitten oppilaat keskenään, lisäksi huomioidaan aika-tehtävät, joissa harjaantuu kuullun ymmärtäminen. Merkitään kuultuja aikoja: Kurssi alkaa klo Bussi lähtee Muut kellonajat yli, vaille, vartti, rannekello, seinäkello, herätyskello, digitaalinen kello (esim. mikrossa) Milloin suomen opetus alkaa? Se alkaa maanantaina kymmeneltä (10:ltä). Milloin menet nukkumaan? Tehdään paljon milloin-kysymyksiä ja vastauksia kokonaisilla lauseilla. pahvikelloja kalenterisivu viikko tai kuukausi, joka on täytetty X- perheen kuukauden tapahtumilla parityöskentely Oppilaat harjoittelevat pareittain kellonajan sanomista ja merkitsemistä. Edistyneille aihepiiriin 2 lisäaineistoa 1900-luku, 2000-luku Mitä tapahtui 1800-luvulla? Millä vuosisadalla isovanhempasi ovat eläneet? Saat kutsun tulla nimipäiville/syntymäpäiville. Kerro, miten toimit. virikkeinä valokuvia Oman viikko-ohjelman laatiminen ja siitä kysymyksiä parityöskentelynä. Keskustelu Keskustellaan miten Suomen ja oppilaan oman maan vuodenajat eroavat toisistaan. 14

16 3. Aihepiiri: Asiointi (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Pankki, pankkiautomaatin kuva, pankkikortti ottoautomaatti, tunnusluku, laskun maksu, talletusautomaatti, pankkitili, tilinumero, henkilöllisyystodistus, seteli, kolikko, nostaa rahaa, maksaa lasku, maksaa kortilla pankkiautomaatin käyttö, pankkikortin tiedot, turvallinen käyttö, oman tilin merkitys, tutustutaan euro-rahoihin Tutkitaan pankkikorttia, automaatin kuvaa ja laskua. Asiointi Vaihtoehtoja a) Ruokakauppa ruoka-aineita, leipä, maito, peruna, riisi, liha, kala, jauhot, sokeri, suola, kahvi ym. ostamissanastoa, hinta, maksaa, kortti, käteinen(debit), luotto(credit), kuitti Saisinko perunoita? Paljonko maksaa? Partitiivi: ostan maitoa, hedelmiä, (mutta: yhden melonin) Maito maksaa xx euroa litra. Minä maksan kortilla/käteisellä. lehtien mainossivut Leikitään kauppaa. Vaatteiden nimiä, housut, b) Vaatekauppa pusero, hame, mekko, takki, kengät, jne. koko, ALE-hinta, alennus esim. 50 % sopiva, suuri, pieni, iso S, M, L, XL/koko 38, 40, jne. väri, sininen, punainen, valkoinen jne. c) Posti kirje, postikortti, postimerkki, vastaanottaja, lähettäjä, paketti, postilaatikko, postitoimisto, postinjakaja Mitä kokoa, voinko sovittaa onko sopiva? Vertailu: suuri, suurempi, suurin, pieni, pienempi, pienin nimi, osoite, postinumero, postitoimipaikka, maan nimi Mitä tarkoittaa: EI MAINOKSIA EIKÄ ILMAISJAKELULEHTIÄ,KIITOS! paljon erilaisia vaatekappaleita Tutkitaan yleisimpiä postimaksuja. Leikitään kauppaa. Kirjoitetaan ystävälle kortti. 15

17 3. Aihepiiri: Asiointi (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat d) Kirjasto lähikirjasto, kirjastoauto, kirjastokortti, lainata, palauttaa, kirjastonhoitaja, lainausautomaatti, palautusautomaatti, lainaaika, myöhästymissakko, äänikirjat Kerrataan aakkosjärjestys Kirjoja, cd-levyjä Käydään lähikirjastossa niiden kanssa, joilla ei ole kirjastokorttia ja tehdään halukkaille korttihakemus. e) Kuitti kuitti, alennus, tarjous, päivämäärä, kellonaika, yksikköhinta, lukumäärä, kokonaishinta, loppusumma, takuu, ALV, arvonlisävero Mitä kuitti kertoo? Paikka, aika, mitä ja mistä ostettu. Kuinka monta? Kuinka paljon? erilaisia kaupan kuitteja Kelakortti etunimi, sukunimi, osoite, syntymäaika, henkilötunnus (hetu), lapsilisä, asumistuki, kelakorvaus, päiväys, allekirjoitus numerot, lyhenteet, mm. pp. kk. vv. kerrataan omistusmuotoja (minun, sinun, hänen) Kelakortti, Kelan tiedotuslehti Harjoitellaan omaa osoitetta, syntymäaikaa ja puhelinnumeroa sanomaan ja kirjoittamaan. Edistyneille aihepiiriin 3 lisäaineistoa Saaja, maksaja, saajan tilinumero, viitenumero, viesti, eräpäivä, lainata, palauttaa, palautus, sakko, etsiä, varata Helmet netissä: Etsiminen ja varaus netissä Kirjastojen muut palvelut, kirjojen lisäksi on muutakin lainattavaa. laskulomake laskulomakkeeseen tutustuminen ja sen täyttö Tutustutaan netissä Kelan hakemuslomakkeisiin. 16

18 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (1/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Kehonosat pään, vartalon, raajojen osat, sydän, aistit, elää, hengittää Tavalliset sairaudet terve, sairas, nuha, yskä, kurkkukipu, flunssa, päänsärky, hammassärky, oire, kuume, kotihoito, vuodelepo, laastari, side, taudin ehkäisy, kuumemittari, apteekki, lääke, sattua, sairastua, parantua, palella, hikoilla Kuinka voit? Mihin koskee? Koskee vatsaan/päähän/jalkaan. Minulla on -lauseet Minulla on nuha. Onko sinulla kuumetta? Kyllä on. Ei ole. kehon kuva (oppikirjasta) Oman kehon osien nimeäminen. Nosta oikea käsi ylös, kosketa selkää. ensiapuvälineet, kuumemittari Keskustellaan sairauksia ehkäisevistä tavoista: huolellinen käsipesu, yskiminen kyynärtaipeeseen, kuuma juoma, höyryhengitys, säänmukainen pukeutuminen Terveyskeskus päivystys, ajanvaraus, sairaanhoitaja, lääkäri, kipu, vamma, lääkeresepti, lähete, e-resepti, verikoe, virtsanäyte, tutkia, määrätä, sairasloma, poissaolo Miten hakeudun lääkäriin? Koskeeko? Yskitkö? Sattuuko? terveyskeskuksen tiedot, oman kunnan info Soitetaan leikisti terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Näytellään käynti lääkärin vastaanotolla. Vaihtoehtoja a) Äitiysneuvola, Lastenneuvola pituus, paino, rokotus, lastentaudit (vesirokko, tuhkarokko, ripuli), lääkärintarkastus, kuukautiset, raskaus, laskettu aika, synnytys, äitiyspakkaus, itkeä, imettää, mitata, punnita, neuvolakortti Osata ja osaako -lauseet. Vauva osaa Osaako hän Kyllä/Ei osaa. Onko sinulla pahoinvointia? vauvanukke, tuttipullo, vaippa 17

19 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (2/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat b) Erikoislääkärit, röntgen, laboratorio päivämäärä, kellonaika lääkärin tutkimusvälineet (lelut) ajanvaraus, vastaanotto, peruutus, peruuttaa aika, ilmoittautuminen, lääkärintutkimus, laboratorio, verikoe, virtsanäyte, röntgen, porata, paikata, hampaidentarkastus, ilmoittautua Näytellään ajanvarausta ja lääkärintutkimusta. Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (Terveys) sisäelimet: mahalaukku, suolisto, maksa, munuainen, verisuonet, kohtu, aivot, vaiva, kipu, koskea, särkeä, sairausloma, poissaolo, Mikä sinua vaivaa, tuntuuko kipua? Vatsaan koskee, päätä särkee. -ko, -kö kysymyksiä Otanko lääkkeen aamulla? esitteitä ja lehtiä Keskustellaan omista kokemuksista lääkärikäynneillä. ultraäänitutkimus, verenpaine, synnytysvalmennus, jälkitarkastus, vauvanhoitosanoja erikoislääkärit: hammaslääkäri, yleislääkäri, silmälääkäri, kirurgi, gynekologi, sairaalassa, teho-osasto, magneettikuvaus 18

20 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (3/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Terveyttä ruuasta ruoka-aineita, kasvikset: hedelmät (omena, appelsiini, ananas, päärynä ym.), vihannekset (salaatti, kurkku, tomaatti, pavut ym.), juurekset (porkkana, lanttu, peruna, punajuuri ym.), marjat (mansikka, mustikka, puolukka, vadelma, viinimarja ym.), terveellinen, epäterveellinen, syödä, juoda, maistaa, maistua, valmisruuat/einekset: mehukeitto, perunalaatikko, lohikiusaus, jälkiruoka, (vispipuuro ym.) Pidätkö kalasta? En!/ Pidän lihasta. En pidä jäätelöstä. Ruoka maistuu hyvältä. Mitä on terveellinen ja epäterveellinen ravinto. ruoka-aineympyrä ruoka-aineita lautasmalli välipalat: omena ja suklaa Keskustelua ruokailutottumuksista Valitse terveellinen vaihtoehto välipaloista, juomista yms. Hyvinvointia liikunnasta hyötyliikunta, ulkoilu, kävely, juoksu, pyöräily, jumppa, hiihto, uinti, kävellä, juosta Kerrataan verbin persoonamuotoja yks ja 3. pers. Miten liikut? Juoksen nopeasti/hitaasti. -sti adverbejä Kuvia eri liikuntamuodoista Keskustelua: Mitä liikuntaa harrastat? Esitetään ja arvataan, mistä liikuntamuodosta on kyse. Hyvä mieli perhe, ystävät, suku, yksinäisyys, harrastukset, käsityöt, lukeminen, turvallisuus, lepo, puhtaus, vapaa-aika Mitä kuuluu? Kuinka voit? Oletko nukkunut hyvin? hyvin, huonosti lankoja ja koukkuja Kerrotaan ystävästä/ystävistä: nimi, mitä ystävän kanssa tekee. Kerätään yhteisesti tai pienryhmissä asioita, joista tulemme onnellisiksi. Opetellaan virkkaamaan (tai kutomaan). 19

21 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (4/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Tunteet ja aistit tunto -iho, kuulo- korvat, näkö-silmät, makuaistisuu, hajuaisti- nenä, tuntea, nähdä, katsoa, kuulla, kuunnella, maistaa, haistaa Miltä tuntuu, näyttää, kuulostaa, tuoksuu, haisee, maistuu? erilaisia aineita ja esineitä joita voi aistia tunnustelua, haistelua ja maistelua ja siitä kertominen Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (Hyvä elämä) rasva, suola, sokeri, tuoteseloste, vitamiinit, kuidut, kattaus, laihduttaa, laihtua, lihoa, hyvä kunto, hengästyminen, syke, notkeus, voima, välineurheilu, penkkiurheilu, mielenterveys, masennus Mitä hyvä elämä merkitsee? erilaisia tuoteselosteita Tutkitaan tuoteselosteita. Keskustelua oman kulttuurin terveys- ja kauneusihanteista. 20

22 5. Aihepiiri: Matkustaminen (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Matkasanoja tulla, mennä, lähteä, bussi, juna, metro, laiva, raitiovaunu, ratikka, matkalippu, bussipysäkki, juna-asema, lastenvaunut, vasen, oikea, tiettyyn kohteeseen opastamiseen liittyvät sanat kuten oikealle, vasemmalle, suoraan, eteenpäin, käänny, ympäri, edessä, takana Kerrataan kysymyssanoja: mihin, missä, mistä Missä on asema? Mihin bussi menee? Mistä juna lähtee? Onko sinulla lippu? käskymuodot, ohjeiden antaminen: Käänny oikealle. Kulje suoraan. Osta lippu. Mene bussiin. Poistu bussista. Älä mene bussiin. Älä poistu bussista. karttakuva lähialueesta liikennevälineiden kuvia (bussi, juna, laiva, lentokone, auto) bussi- ja junalippu, matkalippu, bussipysäkin merkki harjoitustehtävä: missä, mihin mistä, käsky- ja kieltomuodoista mennä/ tulla harjoitukset bussipysäkille tai junaraiteelle Kysytään, missä x on, minne x menee, mistä x tulee. Leikitään bussilla matkustamista. Pysäytetään bussi, noustaan bussiin, tervehditään ja leimataan/näytetään/ostetaan lippu. Pyydetään nostamaan lastenvaunut/rattaat bussiin. Muistetaan kiittää ja katsoa auttajaan. Kysytään onko paikka vapaa ja istutaan? Poistutaan bussista oikealla pysäkillä. Opettajat toimivat bussinkuljettajina. Pysäkkejä on muutama tilan sallimissa puitteissa. Harjoitellaan reitin kertomista. Vaihtoehtoja: a) Lähiliikenteessä bussilla/junalla/ra itiovaunulla/ metrolla ostaa, maksaa, seutulippu, sisäinen lippu, lastenlippu, hinta, matkakortti, vaihtooikeus Kerrataan edellisen osion sanoja. Haluan ostaa seutulipun. Mitä se maksaa? Meneekö tämä bussi Myyrmäkeen? Voitko auttaa? Voinko auttaa? Onko tämä paikka vapaa? Voinko nostaa lastenvaunut bussiin? kuvia liikennetilanteista matkalippujen hintoja leikkiä varten valmiita repliikkikortteja Leikitään lipun ostoa. Oman lähialueen liikennevälineisiin tutustuminen esim. aikataulujen ja lähipysäkkien avulla (matkustaminen terveyskeskukseen, kirjastoon, Luetaan yhdessä ryhmään, lentokentälle ) 21

23 5. Aihepiiri: Matkustaminen (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat b) Kaukoliikenne Suomessa junalla tai bussilla bussinkuljettaja, konduktööri, raide, laituri Kuvia liikennetilanteista Karttoja ja aikatauluja c) Kaukomatkat lentokone/ laiva lentokone, lentoemäntä, lentoasema, lentolippu, portti, turvatarkastus, turvavyö, paikkalippu, varata, alennus, painaa, matkatavara, satama Mistä ostan matkalipun? Miltä raiteelta juna lähtee? Meneekö tämä juna Tampereelle? Kerrataan edellisen osion sanoja. Varaatko lipun netistä? Syötkö laivalla? Ostatko paljon karkkeja? Missä on turvatarkastus? Kuinka paljon laukku saa painaa? Kerrataan käsky- ja kieltomuotoja. kuvia Opiskelijat suunnittelevat viikonloppumatkan lähikaupunkiin. Milloin ja millä kulkuneuvolla matkustetaan? Miten matkalippu ostetaan? Näytellään lentokoneeseen meno (tavarat dropiin, portin etsintä, paikkalippu, turvavyö kiinni). Edistyneille aihepiiriin 5 lisäaineistoa kertamaksu, lipussa on aikaa, lipussa on arvoa, tulla vastaan, paikka, on myöhässä/on ajoissa, vuoro peruttu kerrataan ajan ilmaisemista (14.45), varttia vaille kolme, 15 vaille kolme, aikataulujen lukeminen, lähtöaika, perille tuloaika Milloin bussi/juna lähtee? Milloin bussi/juna on perillä? Millä bussilla tulet? Tulen sinua vastaan asemalle/pysäkille. Minä tulen bussilla/ junalla. Opitaan käsky- ja kieltomuotoja. preesensin ja imperfektin ero Kerrataan matkustukseen liittyvää sanastoa. aikatauluja (myös netistä), reittiopas netistä tarina matkustamisesta, johon liittyy aikataulutehtäviä matkaesitteitä Opetellaan aikataulujen lukemista ja oikean bussin valintaa lähialueella esim. tarinan pohjalta, tarinaan liittyviä kysymyksiä, aikataulujen etsimistä, lauseiden kirjoittamista. Kirjoitelma bussi/juna/laivamatkasta: Mihin matkustit? Miten varasit matkan ja ostit lipun? Oliko sinulla matkatavaroita? Kenen kanssa matkustit? Kävitkö ravintolavaunussa? Kuinka kauan matka kesti? Annetaan jokaiselle kolme matkakuvaa ja opiskelija kertoo niistä muille tai ryhmälleen.. 22

24 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (1/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Koti, huoneet koti, huone, lattia, katto, seinä, ikkuna, ovi, huoneiden nimet: keittiö, eteinen, olohuone, makuuhuone, lastenhuone, WC, vessa, kylpyhuone, parveke ja sauna mennä- ja tulla-verbi Menen keittiöön, tulen keittiöstä. Hän on keittiössä. kuvia kodin huoneista ja ihmiskuva (aikakauslehdet) Huoneiden kuvat taululla. Nimetään huoneet kuvista. Siirrellään ihmiskuvaa huoneesta toiseen. Missä X on? Minne X menee? Mistä X tulee? Jos opetustilassa on keittiö, voidaan harjoitella lauseita: Minne Marja menee? tai Minä Vaihtoehtoja: a) Huoneiden sisustus: keittiö b) Huoneiden sisustus: olohuone, makuuhuone, kylpyhuone c) Minun kotini/asuntoni Ruuanvalmistus kalusteiden/huonekalujen nimiä: pöytä, tuoli, hylly, kaappi, liesi, jääkaappi, tiskipöytä, mikro kalusteiden/huonekalujen nimiä: sohva, televisio, kirjahylly, matto, sänky asunto, kerrostalo, rivitalo, omakotitalo, kerros, rappu, 3h + k + p + s huone, keittiö, parveke, sauna, asua Ruuanvalmistussanastoa: esim. liesi, uuni, kattila, pannu, kauha, veitsi, keittää, paistaa, leipoa, leikata, pakastaa, tehdä, puuro, keitto, laatikko, pata, muhennos, pulla, piirakka, pikkuleipä, kakku, taikina Keittiössä on pöytä, neljä tuolia ja Mitä pöydällä on? Onko sinulla televisio? Missä huoneessa televisio on? Missä huoneessa nukut? Olohuoneessa, makuuhuoneessa Asua-verbi: Missä sinä asut? Mikä sinun osoitteesi on? Millaisessa talossa asut? Kerrostalossa. Missä kerroksessa sinä asut? Asun 2. kerroksessa. Missä rapussa sinä asut? Ruuanvalmistus-verbien taivuttaminen y.1. y.2. persoonassa Keitän makaronit. Paistan kanan uunissa. Pilkon vihannekset. Miten teet salaatin? kuvia keittiöistä, opetustilan keittiö huonekalujen/kalusteiden nimiä lapuilla kuvia olohuoneista, makuuhuoneista, kylpyhuoneista, opetustilan huonekalustoa Kuvia erilaisista taloista tai ikkunoista näkyvät talot Lehdistä leikattuja asuntoilmoituksia Ruuanvalmistuksessa tarvittavia välineitä ja ruokatarvikkeita menen keittiöön. Nimetään keittiön huonekaluja/kalusteita. Kiinnitetään nimilaput näkyvillä oleviin kalusteisiin. Nimetään huonekaluja/kalusteita. Kysytään ja vastataan: Missä sinä asut? Jne. kysymykset Kerro tai kirjoita millainen koti sinulla on. Opettaja kertoo ensin. Opettaja/oppilas näyttää ja/tai kertoo: Miten teen esim. perunasta ruokaa? Kuorin, keitän, soseutan 23

25 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (2/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Kattaminen ruokailuväline, liina, lautasliina, lautanen, lusikka, haarukka, veitsi, lasi, kahvikuppi, asetti, pannunalunen, vati, kulho, vuoka, pöydän korjaaminen, tiskaaminen, pöydän pyyhkiminen kohteliaisuudet ja kauniit ruokailutavat Katetaan pöytä Siivous Vaihtoehtoja: a) Pyykinpesu b) Jätteiden lajittelu Siivouksessa tarvittavia välineitä ja verbejä: imuri, harja, rätti, sanko, siivota, imuroida, lakaista, pyyhkiä, pestä, pesuaine, tuulettaa Pyykinpesussa tarvittavia välineitä ja verbejä: pesukone, hana, pesupulveri, pesumerkki, pesutupa, pyykki, silitysrauta, pestä, huuhdella, lingota, kuivata, silittää, ohjelma, 90, 60, 40 astetta Paperi-, lasi-, bio-, metalli-, ongelma-, pahvi-, energia- ja sekajäte, lääkkeet, kirppari, vaate, astia, huonekalu, kirja, lelu Siivous-verbien taivuttaminen y.1. y.2. persoonassa Kuinka usein siivoat? Minä imuroin lattian. Pyyhitkö pölyt? Vietkö matot ulos? En, imuroin ne. Kieltävä ja myönteinen vastaus kysymyksiin Pyykinpesuun liittyvien verbien taivuttaminen y.1 y.2. persoonassa Kuinka usein peset pyykkiä? Silitän puseron. Miksi jätteet lajitellaan? Miksi kierrätetään? Siivousvälineitä, pesuaineita Pyykinpesuvälineitä pesumerkkejä lajiteltavia kodin roskia, tiedot lähimmistä Sorttiasemista kierrätyskeskuksista Nettisivut: Hsy Esitetään erilaisia siivoamiseen liittyviä puuhia pantomiimina. Mitä minä teen? Mitä hän tekee? Oppilas kertoo ja/tai kirjoittaa mitä ja miten hän siivoaa. Opettaja voi kertoa ensin malliksi. Tutkitaan pesumerkkejä omissa vaatteissa. Pyykin lajittelua/ oikean ohjelman valinta Lajitellaan roskat Mihin vien/laitan pullon, maitotölkin? Järjestetään kirpputori tai kierrätystori ryhmän tiloissa. 24

26 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (3/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Edistyneille aihepiiriin 6 vaihtoehtoja Asuminen Asuntoilmoitus, vuokrata, ostaa, omistaa, yhtiövastike Sanomalehti- tai internetilmoitukset vuokrattavista asunnoista Keskustelua asumisvaihtoehdoista, toiveista, sisustamisesta Reseptien luku, arkiruuan valmistus tl, dl, g, 200C, resepti Mitta-astioita, reseptejä, keittokirja Keskustelua ruuanlaitosta arjessa ja reseptien käytöstä. Opiskelija kertoo, miten valmistaa jonkun arki tai juhlaaterian Tavaroiden elämänkaari, kierrätyskeskus, Sorttiasema lajitella, kierrättää, korjata Minne viedään kierrätettävät tavarat? Paikkakunnan omat kierrätysesitteet (Onko ja missä omalla paikkakunnalla?) Sortti-aseman esite Keskustelua omista kulutustottumuksista ja jätteiden vähentämisen/ kierrättämisen merkityksestä. Taloyhtiön järjestyssäännöt: mitä saa tehdä, mitä ei? taloyhtiö, taloyhtiön hallitus, isännöitsijä, huoltoyhtiö Taloyhtiön järjestyssäännöt Keskustelua: Mitä voin tehdä, jos hana vuotaa, avain on jäänyt kotiin, naapuri meluaa yöllä, patteri on kylmä, wc tukossa? Pientä remonttia maalata, maali, maalipensseli, naula, naulata, vasara, kiinnittää, vaihtaa pienremontissa tarvittavia välineitä Keskustelua: Mitä olen kotona remontoinut? Mitä voi tehdä itse? Mihin on hyvä pyytää ammattiapua? 25

27 7. Aihepiiri: Elämää Suomessa (1/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava Suomi, yleistä Vaihtoehtoehtoja: a) Suomen historiaa b) Suomen hallinto c1) kansalaisoikeudet c2) kansalaisvelvollisuudet valtio, maa, lippu, Suomi kartalla: rajat, meri, metsä, järvi, tunturi, naapurimaat: Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro, pääkaupunki, asuinpaikka Ruotsin hallitsema aika Venäjän autonominen alue Suomi itsenäisenä tasavaltana,sota, rauha, itsenäisyyspäivä vaalit, äänioikeus, puolue, kansa, perustuslaki (on tärkein laki), presidentti, eduskunta, hallitus, kansanedustaja, pääministeri, kunnat, äänestää, äänestyslippu, valita, ehdokas, viranomainen tasa-arvo, toimeentulo, terveydenhoito, perusopetus, mielipiteenja uskonnonvapaus, lasten oikeudet ja oikeus elää rauhassa ym. väestörekisteri, vero, laki, oppivelvollisuus, asevelvollisuus, velvollisuus suojella luontoa rakenne/asia kartan värien merkitys ilmansuunnat suomenruotsalaiset, kaksikielisyys saamelaiset Voitko sinä äänestää kotimaassasi, Suomessa? Kansa valitsee kansanedustajat, eduskunta säätää lait ja hallitus panee toimeen. Etuudet kustannetaan verovaroilla Aihe sisältää paljon vaikeita käsitteitä ja termejä. Niitä voi yrittää avata kuvilla. Jokamiehenoikeudet On noudatettava Suomen lakeja, on oltava oma nimi, kuuluttava väestö-rekisteriin, maksettava veroja, suojeltava luontoa, ym. oppivelvollisuus 6-17 v ja asevelvollisuus v Viranomaisiin voi yleensä luottaa. Materiaali Suomen kartta, lippu aikajana kuvia, äänestyslippuja henkilöllisyystodistus Papunetin kuvasarja äänestämisestä kuvia Työtavat oman ja Suomen lipun väritys ja vertailu Suomen historian käännekohtien esittäminen aikajanalla. vaalit keksityillä puolueilla keskustelua 26

28 7. Aihepiiri: Elämää Suomessa (2/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava d) Suomen maantietoa e) Suomen asukkaat, uskonto ym. Koulunkäynti peruskoulu Suuria kaupunkeja: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere Meret: Suomenlahti, Itämeri ja Pohjanlahti Isot järvet: Saimaa, Päijänne ja Inarinjärvi Haltitunturi ja Korvatunturi, (oma kunta ja maakunta) ja murteet asukasluku, äidinkieli, enemmistö, vähemmistö, uskonto, tunnustaa, evankelis-luterilainen, ortodoksi, roomalaiskatolinen ja islamin uskonto, valtionkirkko, ulkomaankauppa, vienti, tuonti, puu, paperi, kone esikoulu, peruskoulu, lukuvuosi, opettaja, oppilas, luokka(huone), luokka(aste), loma, todistus, alakoulu, yläkoulu, lukujärjestys, työjärjestys, luokanvalvoja, avustaja, lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen verbejä: opettaa, opiskella, lukea, kirjoittaa, laskea, käydä koulua, kouluaineet ja niiden lyhenteet(alakoulu) rakenne/asia kartan värit Etsitään ja nimetään kartalta lähin järvi/joki. Asukkaita on yli 5 miljoonaa. Äidinielenä suomea puhuvia on n. 90%, ruotsia 5%, ja muita kieliä 5%. Uskonnot, ev.lut. ortod. muita? Kauppa: Suomi vie ulkomaille puuta, paperia, koneita ja elektroniikkaa sekä tuo koneita, autoja, tekstiilejä preesensin ja imperfektin vertailua kouluun liittyvillä verbeillä Minä käyn koulua.. Minä kävin koulua Käytkö koulua? Kävitkö koulua? Opiskelen suomen kieltä. Opiskelin. 27 Materiaali Suomen kartta Liite 7 Suomen koulujärjestelmä, peruskouluosa omia koulukuvia tyhjiä lukujärjestyksiä Kouluaineiden lyhenteet löytyvät netistä, OPH:n sivuilta Työtavat kartalta etsimistä ja näyttäminen opettajien esittämät murrenäytteet Verrataan oman maan tietoihin. Keskustelua oman/ perheen tämän hetken lukujärjestyksen tekeminen

29 7. Aihepiiri: Elämää Suomessa (3/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Muu koulutus lukio, ammatillinen oppilaitos, yliopisto, pyrkiä, yhteishaku, hakuaika kielteisiä preesens- ja imperfektilauseita Pyrin yliopistoon, en päässyt lukemaan lääkäriksi, nyt opiskelen Liite 7 Suomen koulujärjestelmä, muu koulutusosa Kodin ja koulun yhteistyö arviointi, todistus, vanhempainilta, vanhempainvartti, tukiopetus, erityisopetus, opinto-ohjaaja eli opo, koulukuraattori sairaanhoitajaksi. Tehdään Luetaan yhdessä -sivuilta löytyvä itsearviointi omasta opiskelusta. Wilma- ohjelman piirteitä Luetaan yhdessä verkoston sivuilta itsearviointilomake Keskustellaan opiskelijoiden lasten koulusta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kokemuksia Wilman käytöstä. Vaihtoehtoja: a)ammatit ammattikoulu: asentajat, keittäjät, kirvesmiehet, lähihoitajat, kampaajat, ompelijat, ym. ammattikorkeakoulu: sairaanhoitajat, insinöörit, merkonomit, ym. yliopisto: opettajat, lääkärit, ekonomit, ym. Minkälaisiin ammatteihin voi hakea eri koulujen todistuksilla? Piirretään aikajanaa omasta koulunkäynnistä ja opitaan kertomaan käyttäen imperfektiä siitä toisille. (Käytetään sanoja: ja, mutta, kun.) riittävän pitkä paperi ja värikyniä kuvia eri ammateista Opettaja auttaa kysellen. Esimerkiksi Kuinka vanha olit, kun menit kouluun? Merkitään janalle, jne Oppilaat kertovat omista ammateistaan. b)työn hakeminen Edistyneille aihepiiriin 7 lisäaineistoa työpaikkailmoitus, hakemus, lomake, allekirjoitus, työkokemus, Suomen puolueet lyhyesti/ lyhenteet Koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvät kokemukset ja haaveet Tutustuminen työvoimatoimiston nettisivuihin: Valitaan lehdestä työpaikkailmoitus yksi yhteinen tai jokaiselle oma ja vastataan siihen. oman kouluhistorian/elämän aikajanan tekeminen ja siitä kertominen ryhmissä, joissa opettaja mukana, opetellaan kysymään toisen henkilön aikajanaan liittyvistä asioista sanomalehtiä sanomalehtiä ryhmätyö työskentelyä pareittain tai pienissä ryhmissä, pidetään työhaastattelu 28

30 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (1/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Vaatteita talvivaatteet: talvitakki, pipo, kaulahuivi, lapaset, villapusero, talvisaappaat, kesävaatteet: hellemekko, uimahousut, shortsit, t-paita, sandaalit, ym. juhlavaatteet: leninki, tumma puku, hattu, ym. ulkoiluvaatteet: lenkkitossut, verryttelypuku, tuulipuku, huppari, alusvaatteet: pikkuhousut, rintaliivit, aluspaita, kalsarit sään ja asian mukainen pukeutuminen kerrataan värit paperinukke ja vaatteita, malleja löytyy netistä, vaatteita mukana Paperinuken vaatettaminen Tavallinen päiväni Adjektiiveja herääminen, aamutoimet, aterioiden nimet, työhön/kouluun meno ja paluu tai asioiminen, illan tapahtumat(harrastus, kotiaskareet), nukkumaanmenorutiinit tavallisia adjektiiveja vastakohdat iso/suuri- pieni, ohut-paksu, korkea-matala, nopea-hidas, kallis-halpa, pitkä-lyhyt, kylmä-kuuma, puhdaslikainen, kaunis-ruma, uusivanha, vanha-nuori, täysityhjä, kova-pehmeä, helppovaikea, laiha-lihava, rikasköyhä, kova-pehmeä, hyvä-huono kerrataan vertailumuodot ja poikkeukset: hyvä, parempi, paras, adjektiiveistä johdetut adverbit: kauniisti, huonosti, pehmeästi poikkeukset: oikea- oikein, väärä- väärin, hyvähyvin ympäristön hyödyntäminen Pantomiimina mitä teen? Opiskelijan toiveiden mukaan painottaen/syventäen. vertailua ja kuvailua 29

31 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (2/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Verbejä Mitä hän tekee? tavallisia verbejä: - istuu, seisoo, kävelee, juoksee, menee, tulee, makaa, nukkuu, ottaa, antaa syö, juo, pesee, kuivaa, jne. Kerrataan taivutukset: minä istun sinä istut hän istuu verbin perusmuoto (sanakirjamuoto) ja käskymuoto kuvia verbi-peli pantomiimi Paikallissijat, paikan ilmaisuja Kaupungissa missä? mistä? mihin? laatikossa, laatikon alla, laatikon päällä, laatikon takana, laatikon edessä, laatikon vieressä, laatikosta, laatikon päältä, laatikon alta, laatikon takaa, laatikon edestä, laatikon vierestä, ylhäällä, alhaalla, ylös, alas, yli, ali, sisään, ulos katu, jalkakäytävä, suojatie, liikennevalot, kerrostalo, tavaratalo, kioski, ravintola, terassi, nurmikko, puisto, leikkipuisto, puiston puita: kuusi, mänty, koivu, vaahtera, kataja, ym. metro, auto, pakettiauto, ratikka, bussi, moottoripyörä istua, en istu, istu, istukaa, älä istu, älkää istuko, istutaan, ei istuta (passiivi) Lause: ison alkukirjaimen ja pisteen käyttö. Huom! Erisnimet huutomerkki, kysymysmerkki (luettelo, kaksoispiste ja pilkku) kuvia, esineitä opetustila Lehtiä, sakset, liima, värikyniä, paperia Kerrotaan ja kysytään kuvista ja tilan esineiden sijainnista. Ryhmätyönä kuvan tekeminen leikaten ja piirtäen. Kuvan esittely muille, jokainen ryhmästä kertoo 1-2 lausetta kuvasta. 30

32 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (3/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Maalla maantie, silta, järvi, saari, metsä metsän puita, metsän eläimiä, maatalo, pelto, niitty, piha, aitta, sauna, kotieläin, lehmä, sonni, vasikka, navetta, hevonen, varsa, talli, sikala, sika, porsas, kanala, kana, kukko, tipu, lampola, lammas, karitsa, kissa, kissanpentu, koira, koiranpentu, emo, kuorma-auto, rekka, mopo, linja-auto, juna Sama kuin yllä. Lehtiä, sakset, liima, värikyniä, paperia Ryhmätyökuvan tekeminen leikaten ja piirtäen tai valmiista kuvasta kertominen. Kuvan esittely muille: Jokainen ryhmästä kertoo 1-2 lausetta kuvasta. oikein väärin väittämiä esim. Sauna on eläin. v Lehmä on vasikan emo. o Villieläimiä, kotoisia ja maailmalta villieläin, lintu, hiiri, rotta, kettu, jänis, orava, karhu, susi, siili, hirvi, poro, sammakko, muurahainen, mato, etana, leijona, kirahvi, seepra, tiikeri, elefantti /norsu, krokotiili, peto, virtahepo, kameli, gorilla, sarvikuono, antilooppi, strutsi, gepardi, hyeena eläinsanastoa eläimistä kuvakortit, netistä metsän eläimet Muistipeli eläinkorteilla keskustelua oman maan eläimistä 31

33 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (4/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Juhlat perhejuhlat: syntymänimipäivät, valmistujaiset, konfirmaatio, häät, kastejuhla, hautajaiset suomalainen liputuskäytäntö suomalaiset juhlat (kalenterissa) uusivuosi, ystävänpäivä, naistenpäivä, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä, helatorstai, helluntai, juhannus, pyhäinpäivä, isäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu Monet juhlat ja tapahtumat (kuten, kesäaika, talviaika, kevät- ja syyspäivän tasaus ) esitellään, kun ne ovat ajankohtaisia. Media tietokone, tabletti, some, lehdet, radio, televisio, ohjelma, selkokieli, artikkeli lehtiä ja laitteita ilmaisjakelulehdet median hyödyntäminen opiskelussa vinkkejä laitteiden käyttöön Sää sää, säätiedotus, ennuste, helle, myrsky, tuuli, pakkanen, ukkonen, salama, sade, sumu, lumisade, lämpötila, aurinkoinen, pilvinen, sateinen, kylmä, viima, räntä, pyry, Säätiedotuksen merkit sanomalehti kuvia eri vuodenajoista Tehdään säätiedotuksia kuvista. 32

34 9. Aihepiiri: Matematiikka Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Luvut, numerot lukujen nimeäminen satataulu järjestysluvut ja lukuyksiköiden paikat lukuyksiköt ( ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet, kymmenettuhannet, sadattuhannet ja miljoonat), =, > ja < järjestysluvut Peruslaskutavat yhteenlasku yhteenlasku, plus +, summa, muistinumero laskun vastaus =tulos Vähennyslasku vähennyslasku, miinus -, erotus, lainaaminen, vähentäjä, vähenevä Kertolasku kertolasku, kertomerkit (piste, rasti), tulo, kertoja, kerrottava, kertotaulu Jakolasku jakolasku, jakomerkki, jakokulma, osamäärä, jakaja, jaettava, puoli, neljäsosa Mittayksiköitä pituus, pinta-ala, tilavuus, paino, aika, mitata matkaa/pituutta/tilavuutta/ aikaa, punnita painoa, Edistyneille aihepiiriin 9 lisäaineistoa Laskulauseke laskea pinta-ala laskulauseke, laskujärjestys, sulut, prosentti laskuja päässälaskuna ja allekkain laskuina, esimerkkejä erillisellä liitteellä 4 Yhteen- ja vähennyslasku laskuja päässälaskuina ja allekkain liite 4 Yhteen- ja vähennyslasku liite 5 Kertolasku Liite 6 Jakolasku ja laskujärjestyssopimus Kokonainen jaettuna kahteen osaan ja otetaan niistä toinen = ½. mm, cm, m ja km ml, dl ja l s, min ja h m 2 g ja kg esimerkkejä laskulausekkeista, laskut laskimella, lukualueen laajentaminen - miinusmerkkiset luvut, 100%, 50%, 10%, Ale 50/20 % vaatteen hinnasta 33 ruutupaperi viivoitin ruutupaperi ruutupaperi ruutupaperi lukusuora esim. oppilaat luettelevat vuoron perään numeroja tullen alaspäin ensin 1:llä sitten 10:llä ja 100:lla esim. 10:llä alkaen 105, 95, 85, 75 jne. Harjoitellaan ruudullisella paperilla! monenlaista harjoittelua lukusuoralla

35 Liitteet Sivu Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä ryhmille 2 Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi 3 Liite 3: Selkokieli 4 Liite 4: Yhteenlasku- ja vähennyslasku 5 Liite 5: Kertolasku 6 Liite 6: Jakolasku ja laskujärjestyssopimus 7 Liite 7: Suomen koulujärjestelmä 8 Liite 8: Näin kielitaito kasvaa 9 Muistiinpanoja 10 1

36 Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä -ryhmille Yleisohjeita 1. Kullakin ryhmällä tulee olla vastuuhenkilö, joka - pitää yhteyttä koordinaattoriin ja viranomaistahoihin - pitää yhteyttä opettajiin - huolehtii tilan varaukset - huolehtii raportoinnista - huolehtii siitä, että kullekin kokoontumiskerralle on yhteisen osuuden vetäjä - huolehtii tehtäväjaon toimivuudesta Vastuuhenkilöllä tulee olla 1-2 nimettyä varahenkilöä. - Opettajat, jotka ottavat kirjoja käyttöönsä ilmoittavat siitä vastuuhenkilölle. Kun he eivät enää tarvitse kirjaa, he palauttavat sen varastoon ja kirja kasvattaa näin varastoa. Maksukyvyttömille opiskelijoille voidaan antaa kirja myös lainaksi. - Ryhmä voi käyttää rahaa myös lukukauden kohtuulliseen päättäjäistarjoiluun. Mikäli ryhmä lopettaa toimintansa, rahat siirretään kunnan muiden ryhmien käyttöön tai annetaan verkoston toimistolle, josta ne ohjataan muille ryhmille. 2. Ryhmä valitsee materiaalivastuuhenkilön, joka vastaa kirjavälityksestä ja materiaalin hankinnasta. Lisäksi valitaan henkilö, joka kunkin lukukauden lopussa tarkastaa kirjavälityksen kirjanpidon. Kirjavälitys Koska ryhmät välittävät korvausta vastaan verkostolta saatuja oppikirjoja, tulee olla selkeä järjestelmä, miten kyseisten varojen kanssa toimitaan. - Kunkin lukukauden alussa materiaalivastuuhenkilö ja ryhmän raportoija selvittävät kuinka monta kirjaa ryhmän varastossa on. Määrä kirjataan. - Lukukauden aikana vastuuhenkilö kirjaa kunkin tuotteen välityksen (mikä kirja, milloin, kenelle, saatu korvaus). Samoin hän kirjaa ryhmän ostamat materiaalit, vihot, kynät, yms.mikäli materiaalia hankitaan lisää, se huomioidaan kirjanpidossa. 2

37 Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi lukukausi Lue ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: (opiskelija täyttää) 1. Mikä sinun nimesi on ja syntymäaikasi? 2. Mikä on osoitteesi? Kirjoita myös puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi 3. Milloin sinä tulit Suomeen? 4. Mistä maasta sinä tulit? 5. Onko sinulla perhettä Suomessa? 6. Mikä on sinun äidinkielesi? Mitä muita kieliä sinä osaat? 7. Kuinka monta vuotta olet käynyt koulua tai opiskellut? Onko sinulla jokin ammattikoulutus? 8. Oletko opiskellut suomen kieltä aikaisemmin? Missä? Kuinka kauan? 9. Mitä haluat oppia tällä kurssilla? OPETTAJAN ARVIO (opettaja täyttää) Päivämäärä: Opettaja: Lukeminen: Opiskelija luki kysymykset itsenäisesti Opettaja auttoi lukemisessa Opettaja luki tekstit opiskelijalle Luetun ymmärtäminen: Opiskelija ymmärsi sisällön itsenäisesti Opettaja auttoi jonkin verran Opiskelija ei ymmärtänyt kysymyksiä Kirjoittaminen: Opiskelija muodosti vastaukset ja kirjoitti ne itsenäisesti Opettaja auttoi vähän vastausten muotoilussa ja kirjoittamisessa Opiskelija ei kyennyt kirjoittamaan vastauksia Muuta: (Voidaan jatkaa erilliselle paperille tai kääntöpuolelle) Tavoitteet syyskaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: Tavoitteet kevätkaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: 3

38 Liite 3: Selkokieli Selkokieli vuorovaikutustilanteessa Käytä tuttua puhekielen sanastoa. Selitä vieraat tai käsitteelliset sanat. Korosta sanomasi ydinsanoja. Suosi lyhyitä ilmauksia ja puhekielenomaisia rakenteita. Älä pakkaa puheenvuoroasi täyteen informaatiota, vaan puhu yhdestä asiasta kerrallaan. Anna konkreettisia esimerkkejä. Keskustele ja kysele, älä luennoi. Puhu rauhallisella tempolla, mutta älä hidasta puhettasi luonnottomasti Tauota sopivasti. Rohkaise toista osapuolta ilmaisemaan itseään, jos hän on vetäytyvä. Kysele aiheista, jotka voisivat kiinnostaa häntä. Tue toisen osapuolen kommunikaatioaloituksia silloinkin, kun sinulla on vaikeaa saada puheesta selvää. Älä väitä ymmärtäväsi, jos et ymmärrä. Onnistuminen riippuu molemmista osapuolista. Hae katsekontaktia. Rauhoita keskustelutilanne ja tarkista ympäristön taustamelu, jos se on mahdollista. Käytä tarvittaessa korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, esimerkiksi piirrä, esitä, viito, kirjoita tms. (Leskelä Leealaura: Häirittenkö mää täs ny teiän keskusteluu? - Selkokieli ja vuorovaikutus. Teoksessa: Leskelä Leealaura ja Virtanen Hannu (toim.) Toisin sanoen Selkokielen teoriaa ja käytäntöä Opike 2006.) Toista ensin vaikeuksia aiheuttanut sana. Jos se ei auta, käytä kiertoilmauksia. Kysy ja tarkista, mitä kumppanisi on tarkoittanut ja ilmaise, jos epäilet tulleesi väärinymmärretyksi. Ole tietoinen omasta toiminnastasi keskustelutilanteessa ja siitä, miten se vaikuttaa keskustelun kulkuun. Pohdi, onko kummallakin osanottajalla tilaisuuksia viedä keskustelua haluamaansa suuntaan vai onko keskustelu vinoutunut vain toisen aiheiden ympärille. 4

39 Liite 4: Yhteenlasku lauseke tulos on summa summa = 2024 Vähennyslasku lauseke / erotus tulos on erotus = 3531 yhteenlaskettavat vähenevä vähentäjä Yhteenlasku allekkain Vähennyslasku allekkain Merkitse lukuyksiköt allekkain. 2. Aloita laskemalla ykköset yhteen = 14, josta 4 merkitään ykkösten alle ja 1 kymmenten yläpuolelle muistinumeroksi. 3. Laske kymmenet yhteen = 12, josta 2 merkitään kymmenten alapuolelle ja 1 muistiin satojen yläpuolelle. 4. Laske sadat yhteen 1+4+5= 10, josta 0 merkitään satojen alapuolelle ja 1 muistiin tuhansien yläpuolelle. 5. Laske tuhannet yhteen 1+1 = Laskun tulos on summa = Merkitse lukuyksiköt allekkain. 2. Aloita vähentäminen ykkösistä: 0 9, ei voi vähentää vaan lainataan 1 kymmen ja vähennetään 10 9 = Vähennetään kymmenet. Lainauksen jälkeen niitä on enää 7 eli 7 4 = Vähennetään sadat. Niitä ei ole riittävästi. Lainataan ensin tuhansilta 1 (=satoja 10) ja siirretään ne sadoille, joita on ennestään 2 eli yhteensä = Vähennetään tuhannet 4 1 = Laskun tulos on erotus =

40 Liite 5: Kertolasku Kertolaskun termit: lauseke/tulo 4 x 6 = 24 tulos on tulo kertoja kerrottava tulontekijät Allekkain kertolasku 26 X Kerro kymmenillä ykköset: 2 kertaa 4 = 8. Merkitse nyt kymmenten alle eli jätä ykkösten kohta tyhjäksi. 5. Kerro kymmenillä kymmenet: 2 kertaa 5 = 10, josta 0 satojen alle ja 1 muistiin. 6. Kerro kymmenillä sadat: 2 kertaa 1 = 2, lisää 1 muistista = 3. Merkitse tuhansien kohdalle. 7. Laske yhteen 924 ja 3080 = muistinumeron paikka 1 1. Kerro ensin ykkösillä ykköset: 6 kertaa 4 = 24, josta 4 ykkösten alle ja 2 muistiin. 2. Kerro sitten ykkösillä kymmenet: 6 kertaa 5 = 30, lisää 2 muistista = 32, josta merkitään 2 kymmenten alle ja 3 muistiin. 3. Kerro sitten ykkösillä sadat: 6 kertaa 1 = 6, lisää 3 muistista = 9. Merkitse 9 satojen alle. Muista yliviivata käytetty muistinumero. 6

41 Liite 6: Jakolasku ja laskujärjestyssopimus Jakokulmassa jakaminen 96 : 2 osamäärä Allekkain jakaminen jakaja Laskun tulos on osamäärä. jaettava 96 : 2 jaettava : jakaja = osamäärä 9 6 : 2 = x Tulos: Jaa 2. Kerro 3. Vähennä 4. Pudota Jaa lukuyksiköittäin suurimmasta pienimpään näin: 1. Jaa kymmenet, montako kertaa luku 2 sisältyy lukuun 9? 2 sisältyy yhdeksään 4 kertaa. Merkitse 4 kulman yläpuolelle 9:n kohdalle. 2. Kerro 4 kertaa 2 = 8. Merkitse 9:n alle. 3. Vähennä 9 8 = 1 4. Pudota seuraava numero alas. Merkitse rasti (X), saat uuden jaettavan 16. Jatka samalla tavalla. Montako kertaa 2 sisältyy 16 jne x Tulos: 48 Laskujärjestyssopimus Kun laskulausekkeessa on useita laskutoimituksia, noudata seuraavaa järjestystä: 1. Laske kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle. 2. Laske yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle. 3. Jos lausekkeessa on sulut, laske sulkujen sisältö ensimmäisenä. 7

42 Liite 7: Suomen koulujärjestelmä YLIOPISTO tai AMMATTIKORKEAKOULU YLIOPISTO tai AMMATTIKOULU AMMATTIKORKEAKOULU LUKIO 3 vuotta AMMATTIKOULU 3-4 vuotta PERUSKOULU, oppivelvollisuus 6-16 vuotiaana 10-LUOKKA 1 vuosi 10-luokka on vapaaehtoinen YLÄKOULU 16 v 3 vuotta ALAKOULU 6 vuotta ESIKOULU 1vuosi 8 7 v 6 v Lapset syntymän jälkeen kotona tavallisesti 1-3 vuotta ja sen jälkeen päiväkodissa 2-5 vuotta. Esikoulu alkaa samana vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta.

43 Liite 8: Näin kielitaito kasvaa C1.1. Osaan erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsentelyn. Käytän kieltä spontaanisti ja vaivattomasti. Ymmärrän ja käytän myös idiomeja. B2.2. Osaan puhua ja kirjoittaa selkeästi ja melkein virheettömästi kaikissa virallisissa ja epävirallisissa tilanteissa. Osaan käyttää erilaisia tyylejä erilaisissa tilanteissa. B2.1. Osaan puhua abstrakteista asioista ja pystyn lukemaan pitkiä tekstejä. Pystyn osallistumaan aktiivisesti myös melko muodollisiin keskusteluihin. B1.2. Ymmärrän tv-ohjelmia ja osaan puhua niistä. Osaan lukea sanomalehteä ja etsiä tietoa. B1.1. Osaan paljon sanoja. Osaan puhua työasioista. Ymmärrän tärkeimmät asiat uutisista ja mainoksista. A2.2. Osaan kertoa elämästäni, harrastuksistani ja työstäni. Käytän sanoja koska, jos, vaikka. A2.1. Osaan jutella vähän naapurien kanssa. Osaan kertoa minusta ja perheestä. Osaan kertoa, mitä tein eilen. Käytän sanoja ja, mutta, kun A1.3. Osaan tehdä lyhyitä lauseita ja käydä ruokakaupassa suomeksi. Osaan kertoa, mitä teen tänään. A1.2. Osaan fraaseja. Osaan kysyä ja vastata, kun puhutaan minusta ja perheestä. A1.1. Osaan vähän sanoja. Osaan tervehtiä ja kertoa, kuka olen. Eurooppalainen viitekehys 9