Luetaan Yhdessä -verkosto. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk. Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luetaan Yhdessä -verkosto. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk. Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi"

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq Luetaan Yhdessä -verkosto wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 2013 löäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå 0

2 Johdanto Opetushallitus hyväksyi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Koulutuksen järjestäjän tarjotessa aikuisten maahanmuuttajien koulutusta, se tulee antaa perusteiden mukaisesti. Opetushallitus suosittelee, että perusteiden pohjalta laaditaan koulutuksen järjestäjän oma opetussuunnitelma. Luetaan yhdessä -verkostoa ei opetushallituksen ohjeisto sido, sillä toimintaan käytettävä aika on vain murto-osa perusteiden mukaisesta koulutuksesta. Lisäksi on kysymys vapaaehtoistyöstä. Tästä huolimatta laadimme tämän opetussuunnitelmaehdotelman, joka soveltuvin osin pohjautuu Opetushallituksen antamiin perusteisiin. Teimme sen kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että suunnitelma ryhdistää toimintaa. Toiseksi siksi, että uusia ryhmiä syntyy jatkuvasti ja ne saattavat kaivata tukea. Opetussuunnitelmaa ei ole tarkoitettu sitovasti seurattavaksi, koska ryhmät ovat monenlaisia, mutta se antaa rungon, jonka pohjalta ryhmät voivat tehdä omat lukukautta/vuotta koskevat suunnitelmansa. Joistakin aihepiireistä on useita vaihtoehtoja (asioiminen kaupassa/ pankissa/ Kelassa), joista voi valita yhden tai yhdistää ne yhteen opetuskertaan sopivaksi. Vaikka aihepiireissä on runsaasti materiaalia ja ehdotuksia opetettavasta sanastosta ja rakenteista, on tärkeää, että opetustuokiossa ei pyritä opettamaan liikaa. Päivän aihetta käsitellään monin tavoin, jutellen, lukien, kirjoittaen sekä liikunnan tai musiikin tuella ja aina niin, että myös vähiten suomea/ruotsia osaavat kokevat oppivansa. Luetaan yhdessä -verkoston nettisivuilla on opiskelija Vilma Näverin harjoittelujaksollaan tekemä koonta teemoihin sopivista leikeistä nimellä: Toiminnalliset menetelmät. Kaikkiin aiheisiin löytyy internetistä esimerkiksi edu.fi ja lukutaitoverkosto.fi -sivuilta materiaalia, jota voi monistaa. Myös Turun kristillisen opiston ja Helsingin aikuisopiston sivuilla kannattaa käydä. Opettajien ei tule myöskään unohtaa Luetaan yhdessä -verkoston omia sivuja joilta oppimateriaalien ohella löytyy vastaus moniin kysymyksiin sekä linkit edellä mainituille sivuille. Tämä opetussuunnitelmaehdotelma ei suinkaan ole valmis, vaan odotamme opettajilta palautetta. Vuoden päästä se saattaa näyttää aivan toisennäköiseltä. Vantaalla Leena Tuominen-Riipi Sirpa Tuisku Marja Liisa Toivanen Muutokset ja lisäykset alkaen luvusta 9 Leena Tuominen-Riipi, Sirpa Tuisku, Eija Kaipiainen ja Raili Etelämäki Vantaalla

3 1. Työn lähtökohdat Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan lähtökohdat eroavat virallisesta maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta 1 siinä, että ensisijainen tavoite ei ole systemaattinen suomen kielen opettaminen, vaan molemminpuolisten ennakkoluulojen murtaminen ja opiskelijan itsetunnon vahvistaminen. Tavoitteena on löytää yhteiskunnan kotoutumiskoulutuksen ulkopuolelle jääneet tai siitä pudonneet ja herättää heissä halu oppia suomea ja kotoutua. Kohderyhmä Luetaan yhdessä -ryhmien opiskelijajoukko on haastava, sillä siitä löytyy opiskelijoita aina kirjoitus- ja lukutaidottomasta äitiyslomalla olevaan tutkijaan. Tärkeää on järjestää ryhmän toiminta niin, että erityisesti vähiten osaavat eivät koe olevansa muita huonompia ja että jokainen kokee oppivansa uutta. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Ryhmää perustettaessa on hyvä etsiä yhteistyötahoja. Sellaisia voivat olla kunnat, eri yhdistykset tai seurakunnat. Toiminnan jatkuvuutta tukee se, että kumppanina on kunta. Opettajien koulutuksessa kumppaneilta saatu apu on osoittautunut tarpeelliseksi. Esimerkiksi kunnat ovat olleet valmiita järjestämään tai tukemaan koulutusta ja auttamaan opiskelijoiden tavoittamisessa. Silloinkin, kun yhteistyötaho on jokin muu, on tärkeää olla yhteydessä kuntaan. Ryhmän perustamisen ehtona tulee olla toimintaan sopiva tila, joka saadaan ilmaiseksi. Työajat, jatkuvuus Ryhmät kokoontuvat yleensä koulun lukuvuoden aikaan kerran viikossa kahdeksi tunniksi. On toivottavaa, että opettajat sitoutuvat toimimaan ainakin yhden lukuvuoden, mutta kaikille on varattava tilaisuus tutustua toimintaan ennen päätöksen tekemistä. Sitoutumista helpottaa se, että kokoontumisia on vain kerran viikossa. Opettajien riittävä määrä (1 opettaja/2-4 opiskelijaa) antaa mahdollisuuden opettajalle olla poissa joistakin tapaamisista. Ryhmän toimintaa ryhdistää, että sovitaan kuka toimii yhdyshenkilönä koordinaattorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja vastaa siitä, että kullekin kerralle on yhteisen osuuden vetäjä. Yhdyshenkilölle on hyvä valita varahenkilö. Kun ryhmä joutuu käsittelemään rahaa tilatessaan ja välittäessään kirjoja, tulee valita taloudenhoitaja. Liitteessä 1 on ohjeisto ryhmän järjestäytymisestä. 1 Virallisen maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kesto on keskimäärin päivää/32-40 opintoviikkoa = tuntia. 2

4 2. Lähtötason arviointi ja opiskelijoiden mahdollinen jako ryhmiin (pysyvät/vaihtuvat ryhmät) Liitteenä 2 on malli lähtötason arviointiin. Ryhmä voi halutessaan käyttää muitakin tapoja. Mikäli mahdollista, valitaan yksi tai muutama opettaja, joka suorittaa arvioinnin. Lukukausittain on syytä sopia arviointitavoista, jotta jokainen opettaja tietää, mitä arvioinnilta odotetaan. Ryhmä päättää opettaako sama opettaja samoja 1-3 oppilasta vai vaihdellaanko kokoonpanoja. Molemmilla ratkaisuilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Samaa opettajaa puoltaa se, että opettaja tuntee opiskelijansa. Näin syntyy myös tavoitteiden mukainen henkilökohtainen tuttavuus, joskus ystävyyskin. Pysyvissä, kiinteissä ryhmissä on helpompi edetä erityisesti silloin, kun käytössä on kirja. Ongelma on monien opiskelijoiden toistuvat poissaolot, mikä vaikuttaa ryhmän toimintaan. Vaihtuvissa kokoonpanoissa opettaja ei tunne opiskelijoiden taitoja. Niitä puoltaa kuitenkin se, että ryhmiin aina tulee uusia opiskelijoita, jotka on helpompi sijoittaa joukkoon, joka ei ole liian kiinteä. Vaihtuvat ryhmät antavat opettajalle helpommin mahdollisuuden olla poissa tarvittaessa. Opiskelijalle voi olla hyödyllistä tutustua useihin opettajiin. 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Luetaan yhdessä ryhmissä uusi opittu asia liitetään jo opittuun. Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista halua kehittää itseään. On tärkeää, että opittavat asiat liittyvät niihin tarpeisiin, joita opiskelija kohtaa arjessaan. Oppimisympäristö Äideillä on lupa tuoda lapset mukanaan ja siksi lasten aiheuttamaan meluun tulee pyrkiä tottumaan. Koska ei ole kyse virallisesta kurssista, jokainen äiti on vastuussa omista lapsistaan. Tavoitteena on tukea opiskelijan siirtymistä kokopäiväiseen opetukseen, ja siksi on hyvä harjoitella käytänteitä, joita tarvitaan myöhemmin. Työvälineistä huolehtiminen, niiden mukana pitäminen ja työaikojen noudattaminen sekä keskittyminen ovat oppimista kokopäiväistä opiskelua varten. Vaihtelua oppimisympäristöön tuovat retket ja opintokäynnit koko joukon kanssa yhdessä tai pienemmissä ryhmissä sekä yhteistyötahojen kanssa toteutetut työpajat. Koska opetukseen saadut tilat ovat eritasoisia, opetus tulee joustavasti mukauttaa kulloinkin käytössä olevaan tilaan. 3

5 Toimintakulttuuri Erityisesti lukutaidottomien kohdalla on tärkeää muistaa, että vaikka opiskelijalta puuttuu lukutaito, hänellä on runsaasti muita taitoja, joita on hyvä saada käyttöön uuden oppimisessa, esimerkiksi kyky muistaa kuultua ja nähtyä ilman kirjallista tukea. Suomessa, jossa viestintä on vahvasti kirjallista, lukutaidottomuus voidaan kokea häpeällisenä. Opettajan tulee osoittaa käytöksellään, että asia ei ole näin. Oppimista tapahtuu myös opetuksen ulkopuolella. Tapa, miten opettajat kommunikoivat keskenään heijastuu opiskelijoihin. Koko ryhmän toiminnan tulee perustua yhteiseen arvopohjaan, jossa tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus ovat keskeisellä sijalla. Ryhmän, niin opettajien ja opiskelijoiden, yhteinen kulttuuri näkyy mm. tavassa miten uusi opiskelija otetaan vastaan. Opiskelijalla saattaa olla vaikeita kokemuksia kotimaastaan ja siksi opiskelu ei aina etene. Tärkeää on kuunnella ja tarvittaessa ohjata opiskelija asiantuntija-apuun. Opettaja voi olla ystävä, mutta terapiaa tai vaikkapa juridista neuvontaa tarvitsevat on ohjattava eteenpäin. Työtavat Ryhmissä on havaittu hyväksi, että alussa tai keskivaiheilla on yhteinen osio, jossa käsitellään päivän aihetta. Opetus tulee tällöin suunnitella niin, että myös vähiten osaavat pysyvät mukana. Yhteisesti opetettavaa tulee olla todella vähän, vain 5-10 uutta sanaa tai yksi uusi rakenne. Opettajan tulee puhua lyhyitä, selkeitä lauseita ja varmistua, että jokainen kuulee häntä. Lisätietoa on liitteessä 3 (selkokieli). Jos tilanteeseen sopii, tuokio voi olla myös pieni näytelmä, jossa opettajille on roolinsa ja joihin opiskelijat otetaan mukaan (esimerkiksi kaupassa tai lääkärillä käynti). Jotta liikaa vastuuta ei keskitetä ryhmän yhdyshenkilölle, on hyvä, jos kaikki opettajat vuorollaan vastaavat yhteisestä osiosta. Koska on kyse vapaaehtoistyöstä, ei tule asettaa turhan korkeita pedagogisia vaatimuksia opetustyölle. Kunkin opetuskerran rakenteen tulisi olla vaihteleva niin, että opetustuokioon sisältyy kuullun ymmärtämistä, puhumista, lukemista, kirjoitusta (esimerkiksi sanelua tai edistyneillä pikku esseitä) ja numeeristen taitojen harjoittelua. Erilaisten opiskelijoiden ohjaaminen Toiminnassa pyritään ottamaan huomioon suomen kielen taidoiltaan erilaiset opiskelijat. Se on mahdollista, koska opetus on osin lähes yksilöopetusta. Primaarilukutaidottomien kanssa aloitetaan luku- ja kirjoitustaidon opiskelu suomen kielen sanojen ja lauseiden ymmärtämisen ohella. (Katso Kaisa Halmeen lukuaapinen, joka on ladattavissa Luetaan yhdessä verkoston kotisivuilta kohdasta Opetusaineisto). Opiskelijoita, jotka eivät ole oppineet lukemaan millään kielellä, on hyvä opettaa aluksi omana ryhmänään tai yksittäin. Ensiksi opitaan kertomaan itsestä ja omasta perheestä sekä opitaan vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Äänteiden oppimiseen, niiden kuulemiseen ja erotteluun sekä vähitellen niiden yhdistämiseen kirjaimiin, on syytä käyttää riittävästi aikaa, niin että ne hallitaan varmasti. Lukemisen opetuksen voi alkaa oppilaalle tutuista sanoista esimerkiksi perheenjäsenten nimistä. Iäkkäät naiset, joille ryhmä usein palvelee enemmän sosiaalisia tarpeita, on järkevää sijoittaa omaan pienryhmään. Iäkkäillä opiskelijoilla on usein sisäistettynä omaan kulttuuriin kuuluva oppimisen ja opiskelun malli. Jos mahdollista, hyödynnetään sitä myös suomen kielen oppimisessa. On hyvä, jos oppituokioissa heidän muu osaamisensa nousee esiin ja vahvistaa näin itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Yksilölliset erot oppimistahdissa voivat olla suuret. Erityisesti siksi on tärkeää huomioida opetuksessa erityyppiset oppimistavat. 4

6 Pitkälle koulutetut opiskelijat esittävät omia toiveita, jotka pyritään ottamaan huomioon, jotta opiskelijan motivaatio säilyy. Asiaa voidaan kysyä opiskelijalta alkutestauksen yhteydessä. Näitä erityistoiveita voi olla esimerkiksi ääntäminen, kirjoittaminen, sanasto tietystä aihepiiristä ym. 4. Opiskelijoiden tukeminen ryhmän toiminnan ulkopuolella Luetaan yhdessä -opettajan ja opiskelijan suhde on usein toisenlainen kuin varsinaisessa koulutuksessa. Tunti saattaa kulua opiskelijan ongelmien kuuntelemiseen, käytännön ongelmien ratkaisemiseen, esimerkiksi viranomaisten kirjeiden sisällön selittämiseen, kirjeisiin vastaamiseen, puhelimitse tehtäviin tiedusteluihin tai ajan varaamiseen. Osa opettajista on ystävystynyt opiskelijoiden kanssa ja tapaa näitä myös vapaa-aikanaan. On tärkeää, että tunnin ulkopuolinen apu perustuu opettajan omaan haluun ja on täysin vapaaehtoista. Jotta opiskelijat saisivat yhteiskunnan tarjoaman kotouttamiskoulutuksen, silloin kun se sopii heidän elämäntilanteeseensa, opettajien olisi hyvä selvittää, mihin ne, jotka voivat siirtyä kokopäiväiseen opiskeluun, ottavat yhteyttä. 5. Tavoitteet Opiskelun tavoitteet tulee määritellä kunkin opiskelijan kohdalla erikseen. Tarvittaessa tieto kirjataan Luetaan yhdessä sivuilta (Lomakkeet) löytyvään opiskelijakorttiin. Tärkeää on, että tavoite ei ole liian vaativa ja saa aikaan turhautumista ja kokemusta oppimisen mahdottomuudesta, mutta ei myöskään opiskelijan taitoja aliarvioiva. Useimmiten ajatellaan oppimisen noudattavan mallia: - Ymmärtäminen - Puhuminen - Lukeminen - Kirjoittaminen Tavoitteissa ja työtavoissa on hyvä korostaa sitä, että kaikkea ei voi opettaa yhdellä kertaa. Opiskeluun tulisi sisällyttää kulttuuritietoa, jota opiskelija tarvitsee selvitäkseen Suomessa. Naisten ja lasten oikeudet, omaisuuteen liittyvät kysymykset, viranomaiskontaktit ja niin edelleen voivat olla osalle opiskelijoista tuntemattomia. Opiskelijakortit tulee säilyttää lukitussa kaapissa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. 5

7 6. Opetussisällöt Tähän lukuun on koottu Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (2012) mukaisia aihepiirejä. Opetussisällöt on suunniteltu siten, että opiskelija oppii - kertomaan itsestään ja perheestään - kertomaan osoitteensa ja puhelinnumeronsa, (oikeaa ääntämistä harjoitellaan!) - asioimaan kaupassa, postissa, pankissa ja erilaissa toimistoissa, - soittamaan terveydenhoitajalle, tilaamaan vastaottoajan sekä käymään lääkärin/hammaslääkärin vastaanotolla, - käyttämään kodinhoitoon liittyvää sanastoa, - tuntemaan kellon, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat, - tietämään perusasiat lasten ja aikuisten koulutuksesta, - käyttämään matkustamiseen liittyvää sanastoa, - tuntemaan suomalaista elämänmuotoa. Olla-verbin opetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ainakin seemiläisissä kielissä (esimerkiksi arabia) olla-sanaa ei ole toisin sanoen tämä on kirja on muodossa tämä kirja. Oppisisällöt ovat ohjeellisia ja ryhmä päättää minkälainen suunnitelma tehdään kullekin lukukaudelle. Suunnitelmaan on hyvä kirjata aiheen ohella kuka opettaja kustakin osiosta vastaa. Osa ryhmistä käyttää oppikirjaa, osa monisteita tai sanomalehtiä, esitteitä ja muuta ilmaista materiaalia. 7. Numeeriset taidot Numeerisia taitoja harjoitellaan jokaisella tunnilla. Päivämäärät, kelloajat, katuosoitteet ja puhelinnumerot antavat tilaisuuden perus- ja järjestyslukujen oppimiselle. Monet lukutaidottomatkin hallitsevat yhteen- ja vähennyslaskut päässälaskuna yllättävän helposti. Koska äitien/vanhempien tulisi pystyä seuraamaan lastensa koulutehtäviä olemme koonneet mallit, joiden mukaan tavallisesti laskutoimitukset opetetaan kouluissa. Liitteet 4, 5 ja 6. 6

8 8. Arviointi Opiskelijoiden arviointi on vaikeaa, koska osa käy opetuksessa epäsäännöllisesti ja koska käytetty tuntimäärä lukukaudessa on vain noin 30 tuntia. Hyväksi koettu arviointitapa on antaa opiskelijoiden arvioida omaa oppimistaan, koska se myös tukee vastuunottoa omasta edistymisestä ja opettaa tarkkailemaan omaa toimintaa. Liitteessä 8 on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tason arviointitaulukko: Näin kielitaito kasvaa. Jos alkukartoituksen yhteydessä on asetettu tavoitteita, arvioidaan miten ne on saavutettu. 9. Aihepiirien käyttöesimerkkejä Aihepiirit on laadittu avuksi ja tueksi ryhmille yhteisten tuokioitten suunnitteluun. Laadinnassa on käytetty pohjana Opetushallituksen antamaa Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta Opetushallituksen perusteet eivät kuitenkaan velvoita meitä vapaaehtoistoimijoita, mutta antaa tuen pyrkiessämme hyvään opetukseen. Luetaan yhdessä ryhmien opetuskerrat lukuvuodessa vaihtelevat suuresti. Aihepiireissä on osioita riittävästi myös vuosittaiseen vaihteluun sekä lisävinkkejä edistyneemmille oppilaille. Aihepiirit on laadittu siten, että opetuskerta olisi hyvä aloittaa lyhyellä (10-20 min) kaikille yhteisellä tuokiolla ja jatkaa sen jälkeen pienryhmissä mahdollisuuksien mukaan kunkin oppilaan oman tason huomioiden. Maahanmuuttajan jokapäiväiseen elämään liittyviä ja Suomeen tutustuttavia aihepiirejä on yhdeksän. Ne on jaettu pienempiin osioihin, joista osa on tarkoitettu otettavan esille joka lukuvuosi ja osa vaihtoehtoisena eri vuosina tuomaan aiheeseen vaihtelua ja asiaan eri näkökulmaa. Aihepiireistä poimimalla ryhmä voi laatia oman suunnitelmansa kullekin lukuvuodelle. Vaikka osiot on tarkoitettu yhden opetuskerran teemaksi, on kussakin osiossa runsaasti sanoja ja rakenteita, joista opettaja valitsee tilanteen mukaan osan opetettavaksi. Jokainen opetuskerta on hyvä aloittaa samoilla kysymyksillä, jotka luovat turvallisen rutiinin, esim. tervehtiminen, päiväys, sää, paikallaolijat ja muita ryhmälle tärkeitä käytäntöjä. Henkilötiedot ja tutustuminen -aihepiiri on syytä käydä lävitse aina uuden opiskelijan kanssa. Matematiikan aihepiiristä on hyvä ottaa opetuskerran aiheeksi yksi laskutapa esim. kerran kuukaudessa. Sen sisältöä voidaan kerrata muilla opetuskerroilla. Opetushallitus: Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteet löytyvät Luetaan yhdessä -verkoston sivuilta. 7

9 OPS-aihepiirit ja ehdotukset niiden sisällöiksi 1. Tutustuminen ja opiskelun aloitus Sivu 4. Terveys ja hyvä elämä Sivu Henkilötiedot 10 Tervehdykset ja tärkeät fraasit 10 Opiskelutaidot 10 Perhe 11 Aakkoset ja numerot 11 Edistyneille aihepiiriin1 lisäaineistoa Ajanilmaukset Vuosi ja kuukaudet 13 Vuodenajat 13 Viikko ja viikonpäivät 13 Kello, kellonajat, tasan ja puoli 14 Muut kellonajat 14 Edistyneille aihepiiriin 2 lisäaineistoa Asiointi Pankki, pankkikortti 15 Asiointi, vaihtoehtoja: 15 a) Ruokakauppa 15 b) Vaatekauppa 15 c) Posti 15 d) Kirjasto 16 e) Kuitti 16 Kelakortti 16 Edistyneille aihepiiriin 3 lisäaineistoa 16 Kehonosat 17 Tavalliset sairaudet 17 Terveyskeskus 17 Vaihtoehtoja: 17 a) Äitiysneuvola, lastenneuvola 17 b) Erikoislääkärit, röntgen, laboratorio 18 Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (terveys) 18 Terveyttä ruuasta 19 Hyvinvointia liikunnasta 19 Hyvä mieli 19 Tunteet ja aistit 20 Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (hyvä elämä) Matkustaminen Matkasanoja 21 Vaihtoehtoja: 21 a) Lähiliikenteessä bussilla/junalla/ raitiovaunulla/metrolla 21 b) Kaukoliikenne Suomessa junalla tai bussilla 22 c) Kaukomatkat lentokone/laiva 22 Edistyneille aihepiiriin 5 lisäaineistoa 22 8

10 Sivu Sivu 6. Koti ja kodinhoito Koti, huoneet 23 Vaihtoehtoja: 23 a) Huoneiden sisustus: keittiö 23 b) Huoneiden sisustus: olohuone, makuuhuone, kylpyhuone 23 c) Minun kotini/asuntoni 23 Ruuanvalmistus 23 Kattaminen 24 Siivous 24 Vaihtoehtoja: 24 a) Pyykinpesu 24 b) Jätteiden lajittelu 24 Edistyneille aihepiiriin 6 lisäaineistoa Elämää Suomessa Suomi, yleistä 26 Vaihtoehtoja: 26 a) Suomen historiaa 26 b) Suomen hallinto 26 c 1.) Kansalaisoikeudet 26 c 2.) Kansalaisvelvollisuudet 26 d) Suomen maantietoa 27 e) Suomen asukkaat, uskonto ym. 27 Koulunkäynti, peruskoulu 27 Muu koulutus 28 Kodin ja koulun yhteistyö 28 Vaihtoehtoja: 28 a) Ammatit 29 b) Työn hakeminen 28 Edistyneille aihepiiriin 7 lisäaineistoa Muita mielenkiintoisia aiheita Vaatteita 29 Tavallinen päiväni 29 Adjektiiveja 29 Verbejä 30 Paikallissijat, paikan ilmaisuja 30 Kaupungissa 30 Maalla 31 Villieläimiä, kotoisia ja maailmalta 31 Juhlat 32 Media 32 Sää Matematiikka Luvut, järjestysluvut 33 Peruslaskutavat: yhteenlasku 33 Vähennyslasku 33 Kertolasku 33 Jakolasku 33 Mittayksiköitä 33 Edistyneille aihepiiriin 9 lisäaineistoa 33 9

11 1. Aihepiiri: Tutustuminen ja opiskelun aloitus (1/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Henkilötiedot nimi (etu- ja sukunimi), osoite, puhelinnumero, syntymäaika, henkilötunnus, ikä, kotimaa, kansallisuus, äidinkieli, kirjoittaa (kirjoita), lukea (lue), puhua, numerot (0,1-9) kysymyssanat: mikä, missä Mikä sinun nimesi on? Kirjoita nimesi. Missä sinä asut? Kirjoita osoitteesi. Milloin olet syntynyt? Kuinka vanha olet? /Minkä ikäinen olet? Mistä sinä olet kotoisin? Syyriasta. minä, sinä, hän minun, sinun, hänen Luetaan yhdessä -ryhmän opiskelukortti tai muu henkilötietolomake, (kalenteri) Tutustutaan/opetellaan opiskelijoiden nimet. Jokainen vuorollaan kysyy ja vastaa: Mikä sinun nimesi on? Kuka sinä olet? Opiskelija kirjoittaa nimensä taululle/ nimilapulle. Täytetään opiskelukortti. Tervehdykset ja tärkeät fraasit Opiskelutaidot tervehdyssanat, toivotukset eri vuorokauden aikoina, kohteliaisuussanat: kiitos, ole hyvä, anteeksi, hei, täällä se ja se (kun puhutaan puhelimessa) kirja, kynä, vihko, kumi, taulu, paperi, tietokone, oppilas/opiskelija, kotitehtävä, sivu, kuva, sivunumero, vasen, oikea, kirjoittaa, lukea, kuunnella, sanoa, kysyä, vastata, avata, sulkea, piirtää minun nimeni, sinun osoitteesi Hei, minä olen Maija. Kuka sinä olet? Tässä on Liisa. Hauska tutustua. Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Anteeksi, että olen myöhässä. Saisinko vettä, kiitos. Ole hyvä. Hei, täällä on Maija. Maija tässä, moi. Päivää, täällä puhuu NN. demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne Mikä tämä on? Kerrataan/opetellaan numeroita. Opiskeluverbien käskymuodot (imperatiivi): ota, avaa, lue, katso, kirjoita, sano, kysy, vastaa, piirrä, sulje monikot: ottakaa, avatkaa, lukekaa, ym. luokkatilan esineistö, opiskelussa tarvittavat välineet Harjoitellaan pareittain: tervehtiminen, kuulumisten vaihto ja esittäytyminen Näytellään myöhästyminen, avun pyytäminen arjen tilanteissa. Harjoitellaan puhelufraaseja. Kysymyksiä opiskeluvälineistä: Mikä tämä on? Mikä tuo on? Harjoitellaan toimimaan annettujen ohjeiden mukaan: Avaa/avatkaa vihko. Sulje kirja. Ota kynä. Kirjoita nimi/nimesi. Katso kuvaa sivu 3. 10

12 1. Aihepiiri: Tutustuminen ja opiskelun aloitus (2/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Perhe perhe, mies, vaimo, lapsi, poika, tyttö, vauva, isä, äiti, mummo, vaari, sisko, veli, isoäiti, isoisä, sukulainen, vanha, nuori, elää, kuolla, kysymyssanat: millainen, -ko, -kö, kuinka Millainen perhe sinulla on? Onko sinulla lapsi/a? Mikä poikasi nimi on? Kuinka vanha hän on? Elääkö isoisäsi? perhekuvia: valokuvia tai/ja lehtikuvia Aakkoset ja numerot maiden/kansallisuuksien/ kielten nimiä kirjain (iso, pieni), äänne, tavu, sana, lause, piste numeroiden nimet, laskea Mistä sinä olet kotoisin? Mikä on sinun kotimaasi? Mitä kieltä sinä puhut? Minä olen Somaliasta. Olen somalialainen. Mitä kieltä sinä puhut? Puhutko suomea? Vähän. persoonapronominien muodot minulla ja sinulla Minulla on, Onko sinulla? ison kirjaimen käyttö: lauseenalku ja erisnimet aakkoset, vokaalit, konsonantit Opitaan kuuntelemaan äänteitä ja sanelun mukaan kirjoittamaan kirjaimia tai lyhyitä tavuja. Kerrataan opittuja numeroita esim. puhelinnumero ja hetu. maailmankartta kirjainmallit numeromallit (käytössä olevat) Opiskelija kertoo/kirjoittaa perheestään. Kysellään kotimaita ja kirjoitetaan maiden nimiä katsotaan kartasta maan sijainti. Opiskelijat kyselevät toisiltaan: Mistä sinä olet kotoisin? Puhutko suomea? Luetaan ja kirjoitetaan kirjaimia opettajan mallin mukaan. lyhyen ja pitkän vokaalin u uu, kuuleminen, esim. tuli tuuli (yksi vai kaksi u- kirjainta) kaksoiskonsonantti: kuka - kukka sanellaan ja kirjoitetaan numerosarjoja esim. puhelinnumero 11

13 1. Aihepiiri: Tutustuminen ja opiskelun aloitus (3/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Edistyneille aihepiiriin 1 lisäaineistoa Erilaiset perheet siviilisääty, naimisissa, naimaton, eronnut, leski, yksinhuoltaja, avioliitto, avoliitto, sateenkaariperhe, adoptio, perhekoko lisää sukulaisuussuhteita ilmaisevia sanoja kuten serkku, täti Keskustelua erilaisista perheistä, omista/oman kulttuurin perheeseen liittyvistä arvoista, isovanhempien roolista ja naisen asemasta perheessä. Suomen kielen opiskelussa kohdatut mahdolliset vaikeudet tärkeimmät sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, vokaali ja konsonantti kaksoiskonsonantit (tukka tukan), verbien taivutuksia, puhekieli, kirjoitettu kieli tietokone Opiskelijan ohjaaminen itsenäiseen suomen kielen opiskeluun internetin kautta. Hyödyllisiä linkkejä: Arjen tilanteet, joissa tarvitsisi löytää oikeat suomen sanat: kohtelias kysyminen Voisitko? / Voitko? Voisinko? /Voinko? Haluatko? Otatko? Autatko? Harjoitellaan, miten pyydetään apua eri tilanteissa, miten tarjotaan apua, miten kieltäydytään kohteliaasti. 12

14 1. Aihepiiri: Ajanilmaukset (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Vuosi ja seinäkalenteri kuukaudet kuukausien nimet, kalenteri, numerot ja luvut 1-100, järjestysluvut sijamuodot ajanilmaisuissa, kun jotakin tapahtuu - vuonna, - kuussa koska, milloin kysymykset? Esim. Milloin olet syntynyt? Olen syntynyt vuonna Missä kuussa olet syntynyt? Helmikuussa. Kuukausien nimien oppimiseen: Luetellaan kuukausia niin, että jokainen vuorollaan sanoo kuukauden nimen. Aluksi nimet nähtävillä, sitten nimet poistetaan. Vuodenajat kevät, kesä, syksy, talvi, vuodenaikoja kuvaavia adjektiiveja: aurinkoinen, lämmin, sateinen, sumuinen, värikäs, luminen, kylmä jne. Milloin on lämmintä? Kesällä. Milloin käyt koulua? Syksyllä, talvella ja keväällä. Milloin on kylmä? Talvella. kuvia vuodenajoista Harjoitteluvaiheessa kuvat jaetaan oppilaille, ja oppilaat kysyvät mikä vuodenaika/kuukausi nyt on. Viikko, viikonpäivät viikonpäivien nimet ja lyhenteet, vuorokausi = 24 tuntia, aamu, päivä (aamupäivä, keskipäivä, iltapäivä), ilta ja yö nimipäivä tänään, huomenna, ylihuomenna, eilen ja toissapäivänä koska, milloin, maanantaina, aamulla, illalla Milloin on Harrin nimipäivä? Tammikuussa/sunnuntaina/6.1. (kuudes ensimmäistä) kalentereita erilaisia ja useita. Etsitään kalenterista omia tai tuttujen nimipäiviä/syntymäpäiviä ja kerrotaan milloin ne ovat. 13

15 2. Aihepiiri: Ajanilmaukset (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Kello, kellonajat Mitä/ Paljonko kello on? tasan ja puoli kello, kellotaulu, tuntiviisari, minuuttiviisari, kello on tasan ja puoli tunti, minuutti, sekunti kellonajat rinnastettuna analoginen ja digitaalinen kello kellotaulut, jonka viisareita voi liikuttaa esim. pahvista kaikille ( vinkki: viisarien kiinnitys haaraniitillä tai nepparilla) Harjoitellaan kellotaulun kanssa ensin opettajan parina sitten oppilaat keskenään, lisäksi huomioidaan aika-tehtävät, joissa harjaantuu kuullun ymmärtäminen. Merkitään kuultuja aikoja: Kurssi alkaa klo Bussi lähtee Muut kellonajat yli, vaille, vartti, rannekello, seinäkello, herätyskello, digitaalinen kello (esim. mikrossa) Milloin suomen opetus alkaa? Se alkaa maanantaina kymmeneltä (10:ltä). Milloin menet nukkumaan? Tehdään paljon milloin-kysymyksiä ja vastauksia kokonaisilla lauseilla. pahvikelloja kalenterisivu viikko tai kuukausi, joka on täytetty X- perheen kuukauden tapahtumilla parityöskentely Oppilaat harjoittelevat pareittain kellonajan sanomista ja merkitsemistä. Edistyneille aihepiiriin 2 lisäaineistoa 1900-luku, 2000-luku Mitä tapahtui 1800-luvulla? Millä vuosisadalla isovanhempasi ovat eläneet? Saat kutsun tulla nimipäiville/syntymäpäiville. Kerro, miten toimit. virikkeinä valokuvia Oman viikko-ohjelman laatiminen ja siitä kysymyksiä parityöskentelynä. Keskustelu Keskustellaan miten Suomen ja oppilaan oman maan vuodenajat eroavat toisistaan. 14

16 3. Aihepiiri: Asiointi (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Pankki, pankkiautomaatin kuva, pankkikortti ottoautomaatti, tunnusluku, laskun maksu, talletusautomaatti, pankkitili, tilinumero, henkilöllisyystodistus, seteli, kolikko, nostaa rahaa, maksaa lasku, maksaa kortilla pankkiautomaatin käyttö, pankkikortin tiedot, turvallinen käyttö, oman tilin merkitys, tutustutaan euro-rahoihin Tutkitaan pankkikorttia, automaatin kuvaa ja laskua. Asiointi Vaihtoehtoja a) Ruokakauppa ruoka-aineita, leipä, maito, peruna, riisi, liha, kala, jauhot, sokeri, suola, kahvi ym. ostamissanastoa, hinta, maksaa, kortti, käteinen(debit), luotto(credit), kuitti Saisinko perunoita? Paljonko maksaa? Partitiivi: ostan maitoa, hedelmiä, (mutta: yhden melonin) Maito maksaa xx euroa litra. Minä maksan kortilla/käteisellä. lehtien mainossivut Leikitään kauppaa. Vaatteiden nimiä, housut, b) Vaatekauppa pusero, hame, mekko, takki, kengät, jne. koko, ALE-hinta, alennus esim. 50 % sopiva, suuri, pieni, iso S, M, L, XL/koko 38, 40, jne. väri, sininen, punainen, valkoinen jne. c) Posti kirje, postikortti, postimerkki, vastaanottaja, lähettäjä, paketti, postilaatikko, postitoimisto, postinjakaja Mitä kokoa, voinko sovittaa onko sopiva? Vertailu: suuri, suurempi, suurin, pieni, pienempi, pienin nimi, osoite, postinumero, postitoimipaikka, maan nimi Mitä tarkoittaa: EI MAINOKSIA EIKÄ ILMAISJAKELULEHTIÄ,KIITOS! paljon erilaisia vaatekappaleita Tutkitaan yleisimpiä postimaksuja. Leikitään kauppaa. Kirjoitetaan ystävälle kortti. 15

17 3. Aihepiiri: Asiointi (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat d) Kirjasto lähikirjasto, kirjastoauto, kirjastokortti, lainata, palauttaa, kirjastonhoitaja, lainausautomaatti, palautusautomaatti, lainaaika, myöhästymissakko, äänikirjat Kerrataan aakkosjärjestys Kirjoja, cd-levyjä Käydään lähikirjastossa niiden kanssa, joilla ei ole kirjastokorttia ja tehdään halukkaille korttihakemus. e) Kuitti kuitti, alennus, tarjous, päivämäärä, kellonaika, yksikköhinta, lukumäärä, kokonaishinta, loppusumma, takuu, ALV, arvonlisävero Mitä kuitti kertoo? Paikka, aika, mitä ja mistä ostettu. Kuinka monta? Kuinka paljon? erilaisia kaupan kuitteja Kelakortti etunimi, sukunimi, osoite, syntymäaika, henkilötunnus (hetu), lapsilisä, asumistuki, kelakorvaus, päiväys, allekirjoitus numerot, lyhenteet, mm. pp. kk. vv. kerrataan omistusmuotoja (minun, sinun, hänen) Kelakortti, Kelan tiedotuslehti Harjoitellaan omaa osoitetta, syntymäaikaa ja puhelinnumeroa sanomaan ja kirjoittamaan. Edistyneille aihepiiriin 3 lisäaineistoa Saaja, maksaja, saajan tilinumero, viitenumero, viesti, eräpäivä, lainata, palauttaa, palautus, sakko, etsiä, varata Helmet netissä: Etsiminen ja varaus netissä Kirjastojen muut palvelut, kirjojen lisäksi on muutakin lainattavaa. laskulomake laskulomakkeeseen tutustuminen ja sen täyttö Tutustutaan netissä Kelan hakemuslomakkeisiin. 16

18 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (1/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Kehonosat pään, vartalon, raajojen osat, sydän, aistit, elää, hengittää Tavalliset sairaudet terve, sairas, nuha, yskä, kurkkukipu, flunssa, päänsärky, hammassärky, oire, kuume, kotihoito, vuodelepo, laastari, side, taudin ehkäisy, kuumemittari, apteekki, lääke, sattua, sairastua, parantua, palella, hikoilla Kuinka voit? Mihin koskee? Koskee vatsaan/päähän/jalkaan. Minulla on -lauseet Minulla on nuha. Onko sinulla kuumetta? Kyllä on. Ei ole. kehon kuva (oppikirjasta) Oman kehon osien nimeäminen. Nosta oikea käsi ylös, kosketa selkää. ensiapuvälineet, kuumemittari Keskustellaan sairauksia ehkäisevistä tavoista: huolellinen käsipesu, yskiminen kyynärtaipeeseen, kuuma juoma, höyryhengitys, säänmukainen pukeutuminen Terveyskeskus päivystys, ajanvaraus, sairaanhoitaja, lääkäri, kipu, vamma, lääkeresepti, lähete, e-resepti, verikoe, virtsanäyte, tutkia, määrätä, sairasloma, poissaolo Miten hakeudun lääkäriin? Koskeeko? Yskitkö? Sattuuko? terveyskeskuksen tiedot, oman kunnan info Soitetaan leikisti terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Näytellään käynti lääkärin vastaanotolla. Vaihtoehtoja a) Äitiysneuvola, Lastenneuvola pituus, paino, rokotus, lastentaudit (vesirokko, tuhkarokko, ripuli), lääkärintarkastus, kuukautiset, raskaus, laskettu aika, synnytys, äitiyspakkaus, itkeä, imettää, mitata, punnita, neuvolakortti Osata ja osaako -lauseet. Vauva osaa Osaako hän Kyllä/Ei osaa. Onko sinulla pahoinvointia? vauvanukke, tuttipullo, vaippa 17

19 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (2/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat b) Erikoislääkärit, röntgen, laboratorio päivämäärä, kellonaika lääkärin tutkimusvälineet (lelut) ajanvaraus, vastaanotto, peruutus, peruuttaa aika, ilmoittautuminen, lääkärintutkimus, laboratorio, verikoe, virtsanäyte, röntgen, porata, paikata, hampaidentarkastus, ilmoittautua Näytellään ajanvarausta ja lääkärintutkimusta. Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (Terveys) sisäelimet: mahalaukku, suolisto, maksa, munuainen, verisuonet, kohtu, aivot, vaiva, kipu, koskea, särkeä, sairausloma, poissaolo, Mikä sinua vaivaa, tuntuuko kipua? Vatsaan koskee, päätä särkee. -ko, -kö kysymyksiä Otanko lääkkeen aamulla? esitteitä ja lehtiä Keskustellaan omista kokemuksista lääkärikäynneillä. ultraäänitutkimus, verenpaine, synnytysvalmennus, jälkitarkastus, vauvanhoitosanoja erikoislääkärit: hammaslääkäri, yleislääkäri, silmälääkäri, kirurgi, gynekologi, sairaalassa, teho-osasto, magneettikuvaus 18

20 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (3/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Terveyttä ruuasta ruoka-aineita, kasvikset: hedelmät (omena, appelsiini, ananas, päärynä ym.), vihannekset (salaatti, kurkku, tomaatti, pavut ym.), juurekset (porkkana, lanttu, peruna, punajuuri ym.), marjat (mansikka, mustikka, puolukka, vadelma, viinimarja ym.), terveellinen, epäterveellinen, syödä, juoda, maistaa, maistua, valmisruuat/einekset: mehukeitto, perunalaatikko, lohikiusaus, jälkiruoka, (vispipuuro ym.) Pidätkö kalasta? En!/ Pidän lihasta. En pidä jäätelöstä. Ruoka maistuu hyvältä. Mitä on terveellinen ja epäterveellinen ravinto. ruoka-aineympyrä ruoka-aineita lautasmalli välipalat: omena ja suklaa Keskustelua ruokailutottumuksista Valitse terveellinen vaihtoehto välipaloista, juomista yms. Hyvinvointia liikunnasta hyötyliikunta, ulkoilu, kävely, juoksu, pyöräily, jumppa, hiihto, uinti, kävellä, juosta Kerrataan verbin persoonamuotoja yks ja 3. pers. Miten liikut? Juoksen nopeasti/hitaasti. -sti adverbejä Kuvia eri liikuntamuodoista Keskustelua: Mitä liikuntaa harrastat? Esitetään ja arvataan, mistä liikuntamuodosta on kyse. Hyvä mieli perhe, ystävät, suku, yksinäisyys, harrastukset, käsityöt, lukeminen, turvallisuus, lepo, puhtaus, vapaa-aika Mitä kuuluu? Kuinka voit? Oletko nukkunut hyvin? hyvin, huonosti lankoja ja koukkuja Kerrotaan ystävästä/ystävistä: nimi, mitä ystävän kanssa tekee. Kerätään yhteisesti tai pienryhmissä asioita, joista tulemme onnellisiksi. Opetellaan virkkaamaan (tai kutomaan). 19

21 4. Aihepiiri: Terveys ja hyvä elämä (4/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Tunteet ja aistit tunto -iho, kuulo- korvat, näkö-silmät, makuaistisuu, hajuaisti- nenä, tuntea, nähdä, katsoa, kuulla, kuunnella, maistaa, haistaa Miltä tuntuu, näyttää, kuulostaa, tuoksuu, haisee, maistuu? erilaisia aineita ja esineitä joita voi aistia tunnustelua, haistelua ja maistelua ja siitä kertominen Edistyneille aihepiiriin 4 lisäaineistoa (Hyvä elämä) rasva, suola, sokeri, tuoteseloste, vitamiinit, kuidut, kattaus, laihduttaa, laihtua, lihoa, hyvä kunto, hengästyminen, syke, notkeus, voima, välineurheilu, penkkiurheilu, mielenterveys, masennus Mitä hyvä elämä merkitsee? erilaisia tuoteselosteita Tutkitaan tuoteselosteita. Keskustelua oman kulttuurin terveys- ja kauneusihanteista. 20

22 5. Aihepiiri: Matkustaminen (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Matkasanoja tulla, mennä, lähteä, bussi, juna, metro, laiva, raitiovaunu, ratikka, matkalippu, bussipysäkki, juna-asema, lastenvaunut, vasen, oikea, tiettyyn kohteeseen opastamiseen liittyvät sanat kuten oikealle, vasemmalle, suoraan, eteenpäin, käänny, ympäri, edessä, takana Kerrataan kysymyssanoja: mihin, missä, mistä Missä on asema? Mihin bussi menee? Mistä juna lähtee? Onko sinulla lippu? käskymuodot, ohjeiden antaminen: Käänny oikealle. Kulje suoraan. Osta lippu. Mene bussiin. Poistu bussista. Älä mene bussiin. Älä poistu bussista. karttakuva lähialueesta liikennevälineiden kuvia (bussi, juna, laiva, lentokone, auto) bussi- ja junalippu, matkalippu, bussipysäkin merkki harjoitustehtävä: missä, mihin mistä, käsky- ja kieltomuodoista mennä/ tulla harjoitukset bussipysäkille tai junaraiteelle Kysytään, missä x on, minne x menee, mistä x tulee. Leikitään bussilla matkustamista. Pysäytetään bussi, noustaan bussiin, tervehditään ja leimataan/näytetään/ostetaan lippu. Pyydetään nostamaan lastenvaunut/rattaat bussiin. Muistetaan kiittää ja katsoa auttajaan. Kysytään onko paikka vapaa ja istutaan? Poistutaan bussista oikealla pysäkillä. Opettajat toimivat bussinkuljettajina. Pysäkkejä on muutama tilan sallimissa puitteissa. Harjoitellaan reitin kertomista. Vaihtoehtoja: a) Lähiliikenteessä bussilla/junalla/ra itiovaunulla/ metrolla ostaa, maksaa, seutulippu, sisäinen lippu, lastenlippu, hinta, matkakortti, vaihtooikeus Kerrataan edellisen osion sanoja. Haluan ostaa seutulipun. Mitä se maksaa? Meneekö tämä bussi Myyrmäkeen? Voitko auttaa? Voinko auttaa? Onko tämä paikka vapaa? Voinko nostaa lastenvaunut bussiin? kuvia liikennetilanteista matkalippujen hintoja leikkiä varten valmiita repliikkikortteja Leikitään lipun ostoa. Oman lähialueen liikennevälineisiin tutustuminen esim. aikataulujen ja lähipysäkkien avulla (matkustaminen terveyskeskukseen, kirjastoon, Luetaan yhdessä ryhmään, lentokentälle ) 21

23 5. Aihepiiri: Matkustaminen (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat b) Kaukoliikenne Suomessa junalla tai bussilla bussinkuljettaja, konduktööri, raide, laituri Kuvia liikennetilanteista Karttoja ja aikatauluja c) Kaukomatkat lentokone/ laiva lentokone, lentoemäntä, lentoasema, lentolippu, portti, turvatarkastus, turvavyö, paikkalippu, varata, alennus, painaa, matkatavara, satama Mistä ostan matkalipun? Miltä raiteelta juna lähtee? Meneekö tämä juna Tampereelle? Kerrataan edellisen osion sanoja. Varaatko lipun netistä? Syötkö laivalla? Ostatko paljon karkkeja? Missä on turvatarkastus? Kuinka paljon laukku saa painaa? Kerrataan käsky- ja kieltomuotoja. kuvia Opiskelijat suunnittelevat viikonloppumatkan lähikaupunkiin. Milloin ja millä kulkuneuvolla matkustetaan? Miten matkalippu ostetaan? Näytellään lentokoneeseen meno (tavarat dropiin, portin etsintä, paikkalippu, turvavyö kiinni). Edistyneille aihepiiriin 5 lisäaineistoa kertamaksu, lipussa on aikaa, lipussa on arvoa, tulla vastaan, paikka, on myöhässä/on ajoissa, vuoro peruttu kerrataan ajan ilmaisemista (14.45), varttia vaille kolme, 15 vaille kolme, aikataulujen lukeminen, lähtöaika, perille tuloaika Milloin bussi/juna lähtee? Milloin bussi/juna on perillä? Millä bussilla tulet? Tulen sinua vastaan asemalle/pysäkille. Minä tulen bussilla/ junalla. Opitaan käsky- ja kieltomuotoja. preesensin ja imperfektin ero Kerrataan matkustukseen liittyvää sanastoa. aikatauluja (myös netistä), reittiopas netistä tarina matkustamisesta, johon liittyy aikataulutehtäviä matkaesitteitä Opetellaan aikataulujen lukemista ja oikean bussin valintaa lähialueella esim. tarinan pohjalta, tarinaan liittyviä kysymyksiä, aikataulujen etsimistä, lauseiden kirjoittamista. Kirjoitelma bussi/juna/laivamatkasta: Mihin matkustit? Miten varasit matkan ja ostit lipun? Oliko sinulla matkatavaroita? Kenen kanssa matkustit? Kävitkö ravintolavaunussa? Kuinka kauan matka kesti? Annetaan jokaiselle kolme matkakuvaa ja opiskelija kertoo niistä muille tai ryhmälleen.. 22

24 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (1/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Koti, huoneet koti, huone, lattia, katto, seinä, ikkuna, ovi, huoneiden nimet: keittiö, eteinen, olohuone, makuuhuone, lastenhuone, WC, vessa, kylpyhuone, parveke ja sauna mennä- ja tulla-verbi Menen keittiöön, tulen keittiöstä. Hän on keittiössä. kuvia kodin huoneista ja ihmiskuva (aikakauslehdet) Huoneiden kuvat taululla. Nimetään huoneet kuvista. Siirrellään ihmiskuvaa huoneesta toiseen. Missä X on? Minne X menee? Mistä X tulee? Jos opetustilassa on keittiö, voidaan harjoitella lauseita: Minne Marja menee? tai Minä Vaihtoehtoja: a) Huoneiden sisustus: keittiö b) Huoneiden sisustus: olohuone, makuuhuone, kylpyhuone c) Minun kotini/asuntoni Ruuanvalmistus kalusteiden/huonekalujen nimiä: pöytä, tuoli, hylly, kaappi, liesi, jääkaappi, tiskipöytä, mikro kalusteiden/huonekalujen nimiä: sohva, televisio, kirjahylly, matto, sänky asunto, kerrostalo, rivitalo, omakotitalo, kerros, rappu, 3h + k + p + s huone, keittiö, parveke, sauna, asua Ruuanvalmistussanastoa: esim. liesi, uuni, kattila, pannu, kauha, veitsi, keittää, paistaa, leipoa, leikata, pakastaa, tehdä, puuro, keitto, laatikko, pata, muhennos, pulla, piirakka, pikkuleipä, kakku, taikina Keittiössä on pöytä, neljä tuolia ja Mitä pöydällä on? Onko sinulla televisio? Missä huoneessa televisio on? Missä huoneessa nukut? Olohuoneessa, makuuhuoneessa Asua-verbi: Missä sinä asut? Mikä sinun osoitteesi on? Millaisessa talossa asut? Kerrostalossa. Missä kerroksessa sinä asut? Asun 2. kerroksessa. Missä rapussa sinä asut? Ruuanvalmistus-verbien taivuttaminen y.1. y.2. persoonassa Keitän makaronit. Paistan kanan uunissa. Pilkon vihannekset. Miten teet salaatin? kuvia keittiöistä, opetustilan keittiö huonekalujen/kalusteiden nimiä lapuilla kuvia olohuoneista, makuuhuoneista, kylpyhuoneista, opetustilan huonekalustoa Kuvia erilaisista taloista tai ikkunoista näkyvät talot Lehdistä leikattuja asuntoilmoituksia Ruuanvalmistuksessa tarvittavia välineitä ja ruokatarvikkeita menen keittiöön. Nimetään keittiön huonekaluja/kalusteita. Kiinnitetään nimilaput näkyvillä oleviin kalusteisiin. Nimetään huonekaluja/kalusteita. Kysytään ja vastataan: Missä sinä asut? Jne. kysymykset Kerro tai kirjoita millainen koti sinulla on. Opettaja kertoo ensin. Opettaja/oppilas näyttää ja/tai kertoo: Miten teen esim. perunasta ruokaa? Kuorin, keitän, soseutan 23

25 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (2/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Kattaminen ruokailuväline, liina, lautasliina, lautanen, lusikka, haarukka, veitsi, lasi, kahvikuppi, asetti, pannunalunen, vati, kulho, vuoka, pöydän korjaaminen, tiskaaminen, pöydän pyyhkiminen kohteliaisuudet ja kauniit ruokailutavat Katetaan pöytä Siivous Vaihtoehtoja: a) Pyykinpesu b) Jätteiden lajittelu Siivouksessa tarvittavia välineitä ja verbejä: imuri, harja, rätti, sanko, siivota, imuroida, lakaista, pyyhkiä, pestä, pesuaine, tuulettaa Pyykinpesussa tarvittavia välineitä ja verbejä: pesukone, hana, pesupulveri, pesumerkki, pesutupa, pyykki, silitysrauta, pestä, huuhdella, lingota, kuivata, silittää, ohjelma, 90, 60, 40 astetta Paperi-, lasi-, bio-, metalli-, ongelma-, pahvi-, energia- ja sekajäte, lääkkeet, kirppari, vaate, astia, huonekalu, kirja, lelu Siivous-verbien taivuttaminen y.1. y.2. persoonassa Kuinka usein siivoat? Minä imuroin lattian. Pyyhitkö pölyt? Vietkö matot ulos? En, imuroin ne. Kieltävä ja myönteinen vastaus kysymyksiin Pyykinpesuun liittyvien verbien taivuttaminen y.1 y.2. persoonassa Kuinka usein peset pyykkiä? Silitän puseron. Miksi jätteet lajitellaan? Miksi kierrätetään? Siivousvälineitä, pesuaineita Pyykinpesuvälineitä pesumerkkejä lajiteltavia kodin roskia, tiedot lähimmistä Sorttiasemista kierrätyskeskuksista Nettisivut: Hsy Esitetään erilaisia siivoamiseen liittyviä puuhia pantomiimina. Mitä minä teen? Mitä hän tekee? Oppilas kertoo ja/tai kirjoittaa mitä ja miten hän siivoaa. Opettaja voi kertoa ensin malliksi. Tutkitaan pesumerkkejä omissa vaatteissa. Pyykin lajittelua/ oikean ohjelman valinta Lajitellaan roskat Mihin vien/laitan pullon, maitotölkin? Järjestetään kirpputori tai kierrätystori ryhmän tiloissa. 24

26 6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (3/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Edistyneille aihepiiriin 6 vaihtoehtoja Asuminen Asuntoilmoitus, vuokrata, ostaa, omistaa, yhtiövastike Sanomalehti- tai internetilmoitukset vuokrattavista asunnoista Keskustelua asumisvaihtoehdoista, toiveista, sisustamisesta Reseptien luku, arkiruuan valmistus tl, dl, g, 200C, resepti Mitta-astioita, reseptejä, keittokirja Keskustelua ruuanlaitosta arjessa ja reseptien käytöstä. Opiskelija kertoo, miten valmistaa jonkun arki tai juhlaaterian Tavaroiden elämänkaari, kierrätyskeskus, Sorttiasema lajitella, kierrättää, korjata Minne viedään kierrätettävät tavarat? Paikkakunnan omat kierrätysesitteet (Onko ja missä omalla paikkakunnalla?) Sortti-aseman esite Keskustelua omista kulutustottumuksista ja jätteiden vähentämisen/ kierrättämisen merkityksestä. Taloyhtiön järjestyssäännöt: mitä saa tehdä, mitä ei? taloyhtiö, taloyhtiön hallitus, isännöitsijä, huoltoyhtiö Taloyhtiön järjestyssäännöt Keskustelua: Mitä voin tehdä, jos hana vuotaa, avain on jäänyt kotiin, naapuri meluaa yöllä, patteri on kylmä, wc tukossa? Pientä remonttia maalata, maali, maalipensseli, naula, naulata, vasara, kiinnittää, vaihtaa pienremontissa tarvittavia välineitä Keskustelua: Mitä olen kotona remontoinut? Mitä voi tehdä itse? Mihin on hyvä pyytää ammattiapua? 25

27 7. Aihepiiri: Elämää Suomessa (1/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava Suomi, yleistä Vaihtoehtoehtoja: a) Suomen historiaa b) Suomen hallinto c1) kansalaisoikeudet c2) kansalaisvelvollisuudet valtio, maa, lippu, Suomi kartalla: rajat, meri, metsä, järvi, tunturi, naapurimaat: Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro, pääkaupunki, asuinpaikka Ruotsin hallitsema aika Venäjän autonominen alue Suomi itsenäisenä tasavaltana,sota, rauha, itsenäisyyspäivä vaalit, äänioikeus, puolue, kansa, perustuslaki (on tärkein laki), presidentti, eduskunta, hallitus, kansanedustaja, pääministeri, kunnat, äänestää, äänestyslippu, valita, ehdokas, viranomainen tasa-arvo, toimeentulo, terveydenhoito, perusopetus, mielipiteenja uskonnonvapaus, lasten oikeudet ja oikeus elää rauhassa ym. väestörekisteri, vero, laki, oppivelvollisuus, asevelvollisuus, velvollisuus suojella luontoa rakenne/asia kartan värien merkitys ilmansuunnat suomenruotsalaiset, kaksikielisyys saamelaiset Voitko sinä äänestää kotimaassasi, Suomessa? Kansa valitsee kansanedustajat, eduskunta säätää lait ja hallitus panee toimeen. Etuudet kustannetaan verovaroilla Aihe sisältää paljon vaikeita käsitteitä ja termejä. Niitä voi yrittää avata kuvilla. Jokamiehenoikeudet On noudatettava Suomen lakeja, on oltava oma nimi, kuuluttava väestö-rekisteriin, maksettava veroja, suojeltava luontoa, ym. oppivelvollisuus 6-17 v ja asevelvollisuus v Viranomaisiin voi yleensä luottaa. Materiaali Suomen kartta, lippu aikajana kuvia, äänestyslippuja henkilöllisyystodistus Papunetin kuvasarja äänestämisestä kuvia Työtavat oman ja Suomen lipun väritys ja vertailu Suomen historian käännekohtien esittäminen aikajanalla. vaalit keksityillä puolueilla keskustelua 26

28 7. Aihepiiri: Elämää Suomessa (2/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava d) Suomen maantietoa e) Suomen asukkaat, uskonto ym. Koulunkäynti peruskoulu Suuria kaupunkeja: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere Meret: Suomenlahti, Itämeri ja Pohjanlahti Isot järvet: Saimaa, Päijänne ja Inarinjärvi Haltitunturi ja Korvatunturi, (oma kunta ja maakunta) ja murteet asukasluku, äidinkieli, enemmistö, vähemmistö, uskonto, tunnustaa, evankelis-luterilainen, ortodoksi, roomalaiskatolinen ja islamin uskonto, valtionkirkko, ulkomaankauppa, vienti, tuonti, puu, paperi, kone esikoulu, peruskoulu, lukuvuosi, opettaja, oppilas, luokka(huone), luokka(aste), loma, todistus, alakoulu, yläkoulu, lukujärjestys, työjärjestys, luokanvalvoja, avustaja, lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen verbejä: opettaa, opiskella, lukea, kirjoittaa, laskea, käydä koulua, kouluaineet ja niiden lyhenteet(alakoulu) rakenne/asia kartan värit Etsitään ja nimetään kartalta lähin järvi/joki. Asukkaita on yli 5 miljoonaa. Äidinielenä suomea puhuvia on n. 90%, ruotsia 5%, ja muita kieliä 5%. Uskonnot, ev.lut. ortod. muita? Kauppa: Suomi vie ulkomaille puuta, paperia, koneita ja elektroniikkaa sekä tuo koneita, autoja, tekstiilejä preesensin ja imperfektin vertailua kouluun liittyvillä verbeillä Minä käyn koulua.. Minä kävin koulua Käytkö koulua? Kävitkö koulua? Opiskelen suomen kieltä. Opiskelin. 27 Materiaali Suomen kartta Liite 7 Suomen koulujärjestelmä, peruskouluosa omia koulukuvia tyhjiä lukujärjestyksiä Kouluaineiden lyhenteet löytyvät netistä, OPH:n sivuilta Työtavat kartalta etsimistä ja näyttäminen opettajien esittämät murrenäytteet Verrataan oman maan tietoihin. Keskustelua oman/ perheen tämän hetken lukujärjestyksen tekeminen

29 7. Aihepiiri: Elämää Suomessa (3/3) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Muu koulutus lukio, ammatillinen oppilaitos, yliopisto, pyrkiä, yhteishaku, hakuaika kielteisiä preesens- ja imperfektilauseita Pyrin yliopistoon, en päässyt lukemaan lääkäriksi, nyt opiskelen Liite 7 Suomen koulujärjestelmä, muu koulutusosa Kodin ja koulun yhteistyö arviointi, todistus, vanhempainilta, vanhempainvartti, tukiopetus, erityisopetus, opinto-ohjaaja eli opo, koulukuraattori sairaanhoitajaksi. Tehdään Luetaan yhdessä -sivuilta löytyvä itsearviointi omasta opiskelusta. Wilma- ohjelman piirteitä Luetaan yhdessä verkoston sivuilta itsearviointilomake Keskustellaan opiskelijoiden lasten koulusta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kokemuksia Wilman käytöstä. Vaihtoehtoja: a)ammatit ammattikoulu: asentajat, keittäjät, kirvesmiehet, lähihoitajat, kampaajat, ompelijat, ym. ammattikorkeakoulu: sairaanhoitajat, insinöörit, merkonomit, ym. yliopisto: opettajat, lääkärit, ekonomit, ym. Minkälaisiin ammatteihin voi hakea eri koulujen todistuksilla? Piirretään aikajanaa omasta koulunkäynnistä ja opitaan kertomaan käyttäen imperfektiä siitä toisille. (Käytetään sanoja: ja, mutta, kun.) riittävän pitkä paperi ja värikyniä kuvia eri ammateista Opettaja auttaa kysellen. Esimerkiksi Kuinka vanha olit, kun menit kouluun? Merkitään janalle, jne Oppilaat kertovat omista ammateistaan. b)työn hakeminen Edistyneille aihepiiriin 7 lisäaineistoa työpaikkailmoitus, hakemus, lomake, allekirjoitus, työkokemus, Suomen puolueet lyhyesti/ lyhenteet Koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvät kokemukset ja haaveet Tutustuminen työvoimatoimiston nettisivuihin: Valitaan lehdestä työpaikkailmoitus yksi yhteinen tai jokaiselle oma ja vastataan siihen. oman kouluhistorian/elämän aikajanan tekeminen ja siitä kertominen ryhmissä, joissa opettaja mukana, opetellaan kysymään toisen henkilön aikajanaan liittyvistä asioista sanomalehtiä sanomalehtiä ryhmätyö työskentelyä pareittain tai pienissä ryhmissä, pidetään työhaastattelu 28

30 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (1/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Vaatteita talvivaatteet: talvitakki, pipo, kaulahuivi, lapaset, villapusero, talvisaappaat, kesävaatteet: hellemekko, uimahousut, shortsit, t-paita, sandaalit, ym. juhlavaatteet: leninki, tumma puku, hattu, ym. ulkoiluvaatteet: lenkkitossut, verryttelypuku, tuulipuku, huppari, alusvaatteet: pikkuhousut, rintaliivit, aluspaita, kalsarit sään ja asian mukainen pukeutuminen kerrataan värit paperinukke ja vaatteita, malleja löytyy netistä, vaatteita mukana Paperinuken vaatettaminen Tavallinen päiväni Adjektiiveja herääminen, aamutoimet, aterioiden nimet, työhön/kouluun meno ja paluu tai asioiminen, illan tapahtumat(harrastus, kotiaskareet), nukkumaanmenorutiinit tavallisia adjektiiveja vastakohdat iso/suuri- pieni, ohut-paksu, korkea-matala, nopea-hidas, kallis-halpa, pitkä-lyhyt, kylmä-kuuma, puhdaslikainen, kaunis-ruma, uusivanha, vanha-nuori, täysityhjä, kova-pehmeä, helppovaikea, laiha-lihava, rikasköyhä, kova-pehmeä, hyvä-huono kerrataan vertailumuodot ja poikkeukset: hyvä, parempi, paras, adjektiiveistä johdetut adverbit: kauniisti, huonosti, pehmeästi poikkeukset: oikea- oikein, väärä- väärin, hyvähyvin ympäristön hyödyntäminen Pantomiimina mitä teen? Opiskelijan toiveiden mukaan painottaen/syventäen. vertailua ja kuvailua 29

31 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (2/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Verbejä Mitä hän tekee? tavallisia verbejä: - istuu, seisoo, kävelee, juoksee, menee, tulee, makaa, nukkuu, ottaa, antaa syö, juo, pesee, kuivaa, jne. Kerrataan taivutukset: minä istun sinä istut hän istuu verbin perusmuoto (sanakirjamuoto) ja käskymuoto kuvia verbi-peli pantomiimi Paikallissijat, paikan ilmaisuja Kaupungissa missä? mistä? mihin? laatikossa, laatikon alla, laatikon päällä, laatikon takana, laatikon edessä, laatikon vieressä, laatikosta, laatikon päältä, laatikon alta, laatikon takaa, laatikon edestä, laatikon vierestä, ylhäällä, alhaalla, ylös, alas, yli, ali, sisään, ulos katu, jalkakäytävä, suojatie, liikennevalot, kerrostalo, tavaratalo, kioski, ravintola, terassi, nurmikko, puisto, leikkipuisto, puiston puita: kuusi, mänty, koivu, vaahtera, kataja, ym. metro, auto, pakettiauto, ratikka, bussi, moottoripyörä istua, en istu, istu, istukaa, älä istu, älkää istuko, istutaan, ei istuta (passiivi) Lause: ison alkukirjaimen ja pisteen käyttö. Huom! Erisnimet huutomerkki, kysymysmerkki (luettelo, kaksoispiste ja pilkku) kuvia, esineitä opetustila Lehtiä, sakset, liima, värikyniä, paperia Kerrotaan ja kysytään kuvista ja tilan esineiden sijainnista. Ryhmätyönä kuvan tekeminen leikaten ja piirtäen. Kuvan esittely muille, jokainen ryhmästä kertoo 1-2 lausetta kuvasta. 30

32 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (3/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Maalla maantie, silta, järvi, saari, metsä metsän puita, metsän eläimiä, maatalo, pelto, niitty, piha, aitta, sauna, kotieläin, lehmä, sonni, vasikka, navetta, hevonen, varsa, talli, sikala, sika, porsas, kanala, kana, kukko, tipu, lampola, lammas, karitsa, kissa, kissanpentu, koira, koiranpentu, emo, kuorma-auto, rekka, mopo, linja-auto, juna Sama kuin yllä. Lehtiä, sakset, liima, värikyniä, paperia Ryhmätyökuvan tekeminen leikaten ja piirtäen tai valmiista kuvasta kertominen. Kuvan esittely muille: Jokainen ryhmästä kertoo 1-2 lausetta kuvasta. oikein väärin väittämiä esim. Sauna on eläin. v Lehmä on vasikan emo. o Villieläimiä, kotoisia ja maailmalta villieläin, lintu, hiiri, rotta, kettu, jänis, orava, karhu, susi, siili, hirvi, poro, sammakko, muurahainen, mato, etana, leijona, kirahvi, seepra, tiikeri, elefantti /norsu, krokotiili, peto, virtahepo, kameli, gorilla, sarvikuono, antilooppi, strutsi, gepardi, hyeena eläinsanastoa eläimistä kuvakortit, netistä metsän eläimet Muistipeli eläinkorteilla keskustelua oman maan eläimistä 31

33 8. Aihepiiri: Muita mielenkiintoisia aiheita (4/4) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Juhlat perhejuhlat: syntymänimipäivät, valmistujaiset, konfirmaatio, häät, kastejuhla, hautajaiset suomalainen liputuskäytäntö suomalaiset juhlat (kalenterissa) uusivuosi, ystävänpäivä, naistenpäivä, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä, helatorstai, helluntai, juhannus, pyhäinpäivä, isäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu Monet juhlat ja tapahtumat (kuten, kesäaika, talviaika, kevät- ja syyspäivän tasaus ) esitellään, kun ne ovat ajankohtaisia. Media tietokone, tabletti, some, lehdet, radio, televisio, ohjelma, selkokieli, artikkeli lehtiä ja laitteita ilmaisjakelulehdet median hyödyntäminen opiskelussa vinkkejä laitteiden käyttöön Sää sää, säätiedotus, ennuste, helle, myrsky, tuuli, pakkanen, ukkonen, salama, sade, sumu, lumisade, lämpötila, aurinkoinen, pilvinen, sateinen, kylmä, viima, räntä, pyry, Säätiedotuksen merkit sanomalehti kuvia eri vuodenajoista Tehdään säätiedotuksia kuvista. 32

34 9. Aihepiiri: Matematiikka Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaali Työtavat Luvut, numerot lukujen nimeäminen satataulu järjestysluvut ja lukuyksiköiden paikat lukuyksiköt ( ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet, kymmenettuhannet, sadattuhannet ja miljoonat), =, > ja < järjestysluvut Peruslaskutavat yhteenlasku yhteenlasku, plus +, summa, muistinumero laskun vastaus =tulos Vähennyslasku vähennyslasku, miinus -, erotus, lainaaminen, vähentäjä, vähenevä Kertolasku kertolasku, kertomerkit (piste, rasti), tulo, kertoja, kerrottava, kertotaulu Jakolasku jakolasku, jakomerkki, jakokulma, osamäärä, jakaja, jaettava, puoli, neljäsosa Mittayksiköitä pituus, pinta-ala, tilavuus, paino, aika, mitata matkaa/pituutta/tilavuutta/ aikaa, punnita painoa, Edistyneille aihepiiriin 9 lisäaineistoa Laskulauseke laskea pinta-ala laskulauseke, laskujärjestys, sulut, prosentti laskuja päässälaskuna ja allekkain laskuina, esimerkkejä erillisellä liitteellä 4 Yhteen- ja vähennyslasku laskuja päässälaskuina ja allekkain liite 4 Yhteen- ja vähennyslasku liite 5 Kertolasku Liite 6 Jakolasku ja laskujärjestyssopimus Kokonainen jaettuna kahteen osaan ja otetaan niistä toinen = ½. mm, cm, m ja km ml, dl ja l s, min ja h m 2 g ja kg esimerkkejä laskulausekkeista, laskut laskimella, lukualueen laajentaminen - miinusmerkkiset luvut, 100%, 50%, 10%, Ale 50/20 % vaatteen hinnasta 33 ruutupaperi viivoitin ruutupaperi ruutupaperi ruutupaperi lukusuora esim. oppilaat luettelevat vuoron perään numeroja tullen alaspäin ensin 1:llä sitten 10:llä ja 100:lla esim. 10:llä alkaen 105, 95, 85, 75 jne. Harjoitellaan ruudullisella paperilla! monenlaista harjoittelua lukusuoralla

35 Liitteet Sivu Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä ryhmille 2 Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi 3 Liite 3: Selkokieli 4 Liite 4: Yhteenlasku- ja vähennyslasku 5 Liite 5: Kertolasku 6 Liite 6: Jakolasku ja laskujärjestyssopimus 7 Liite 7: Suomen koulujärjestelmä 8 Liite 8: Näin kielitaito kasvaa 9 Muistiinpanoja 10 1

36 Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä -ryhmille Yleisohjeita 1. Kullakin ryhmällä tulee olla vastuuhenkilö, joka - pitää yhteyttä koordinaattoriin ja viranomaistahoihin - pitää yhteyttä opettajiin - huolehtii tilan varaukset - huolehtii raportoinnista - huolehtii siitä, että kullekin kokoontumiskerralle on yhteisen osuuden vetäjä - huolehtii tehtäväjaon toimivuudesta Vastuuhenkilöllä tulee olla 1-2 nimettyä varahenkilöä. - Opettajat, jotka ottavat kirjoja käyttöönsä ilmoittavat siitä vastuuhenkilölle. Kun he eivät enää tarvitse kirjaa, he palauttavat sen varastoon ja kirja kasvattaa näin varastoa. Maksukyvyttömille opiskelijoille voidaan antaa kirja myös lainaksi. - Ryhmä voi käyttää rahaa myös lukukauden kohtuulliseen päättäjäistarjoiluun. Mikäli ryhmä lopettaa toimintansa, rahat siirretään kunnan muiden ryhmien käyttöön tai annetaan verkoston toimistolle, josta ne ohjataan muille ryhmille. 2. Ryhmä valitsee materiaalivastuuhenkilön, joka vastaa kirjavälityksestä ja materiaalin hankinnasta. Lisäksi valitaan henkilö, joka kunkin lukukauden lopussa tarkastaa kirjavälityksen kirjanpidon. Kirjavälitys Koska ryhmät välittävät korvausta vastaan verkostolta saatuja oppikirjoja, tulee olla selkeä järjestelmä, miten kyseisten varojen kanssa toimitaan. - Kunkin lukukauden alussa materiaalivastuuhenkilö ja ryhmän raportoija selvittävät kuinka monta kirjaa ryhmän varastossa on. Määrä kirjataan. - Lukukauden aikana vastuuhenkilö kirjaa kunkin tuotteen välityksen (mikä kirja, milloin, kenelle, saatu korvaus). Samoin hän kirjaa ryhmän ostamat materiaalit, vihot, kynät, yms.mikäli materiaalia hankitaan lisää, se huomioidaan kirjanpidossa. 2

37 Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi lukukausi Lue ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: (opiskelija täyttää) 1. Mikä sinun nimesi on ja syntymäaikasi? 2. Mikä on osoitteesi? Kirjoita myös puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi 3. Milloin sinä tulit Suomeen? 4. Mistä maasta sinä tulit? 5. Onko sinulla perhettä Suomessa? 6. Mikä on sinun äidinkielesi? Mitä muita kieliä sinä osaat? 7. Kuinka monta vuotta olet käynyt koulua tai opiskellut? Onko sinulla jokin ammattikoulutus? 8. Oletko opiskellut suomen kieltä aikaisemmin? Missä? Kuinka kauan? 9. Mitä haluat oppia tällä kurssilla? OPETTAJAN ARVIO (opettaja täyttää) Päivämäärä: Opettaja: Lukeminen: Opiskelija luki kysymykset itsenäisesti Opettaja auttoi lukemisessa Opettaja luki tekstit opiskelijalle Luetun ymmärtäminen: Opiskelija ymmärsi sisällön itsenäisesti Opettaja auttoi jonkin verran Opiskelija ei ymmärtänyt kysymyksiä Kirjoittaminen: Opiskelija muodosti vastaukset ja kirjoitti ne itsenäisesti Opettaja auttoi vähän vastausten muotoilussa ja kirjoittamisessa Opiskelija ei kyennyt kirjoittamaan vastauksia Muuta: (Voidaan jatkaa erilliselle paperille tai kääntöpuolelle) Tavoitteet syyskaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: Tavoitteet kevätkaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: 3

38 Liite 3: Selkokieli Selkokieli vuorovaikutustilanteessa Käytä tuttua puhekielen sanastoa. Selitä vieraat tai käsitteelliset sanat. Korosta sanomasi ydinsanoja. Suosi lyhyitä ilmauksia ja puhekielenomaisia rakenteita. Älä pakkaa puheenvuoroasi täyteen informaatiota, vaan puhu yhdestä asiasta kerrallaan. Anna konkreettisia esimerkkejä. Keskustele ja kysele, älä luennoi. Puhu rauhallisella tempolla, mutta älä hidasta puhettasi luonnottomasti Tauota sopivasti. Rohkaise toista osapuolta ilmaisemaan itseään, jos hän on vetäytyvä. Kysele aiheista, jotka voisivat kiinnostaa häntä. Tue toisen osapuolen kommunikaatioaloituksia silloinkin, kun sinulla on vaikeaa saada puheesta selvää. Älä väitä ymmärtäväsi, jos et ymmärrä. Onnistuminen riippuu molemmista osapuolista. Hae katsekontaktia. Rauhoita keskustelutilanne ja tarkista ympäristön taustamelu, jos se on mahdollista. Käytä tarvittaessa korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, esimerkiksi piirrä, esitä, viito, kirjoita tms. (Leskelä Leealaura: Häirittenkö mää täs ny teiän keskusteluu? - Selkokieli ja vuorovaikutus. Teoksessa: Leskelä Leealaura ja Virtanen Hannu (toim.) Toisin sanoen Selkokielen teoriaa ja käytäntöä Opike 2006.) Toista ensin vaikeuksia aiheuttanut sana. Jos se ei auta, käytä kiertoilmauksia. Kysy ja tarkista, mitä kumppanisi on tarkoittanut ja ilmaise, jos epäilet tulleesi väärinymmärretyksi. Ole tietoinen omasta toiminnastasi keskustelutilanteessa ja siitä, miten se vaikuttaa keskustelun kulkuun. Pohdi, onko kummallakin osanottajalla tilaisuuksia viedä keskustelua haluamaansa suuntaan vai onko keskustelu vinoutunut vain toisen aiheiden ympärille. 4

39 Liite 4: Yhteenlasku lauseke tulos on summa summa = 2024 Vähennyslasku lauseke / erotus tulos on erotus = 3531 yhteenlaskettavat vähenevä vähentäjä Yhteenlasku allekkain Vähennyslasku allekkain Merkitse lukuyksiköt allekkain. 2. Aloita laskemalla ykköset yhteen = 14, josta 4 merkitään ykkösten alle ja 1 kymmenten yläpuolelle muistinumeroksi. 3. Laske kymmenet yhteen = 12, josta 2 merkitään kymmenten alapuolelle ja 1 muistiin satojen yläpuolelle. 4. Laske sadat yhteen 1+4+5= 10, josta 0 merkitään satojen alapuolelle ja 1 muistiin tuhansien yläpuolelle. 5. Laske tuhannet yhteen 1+1 = Laskun tulos on summa = Merkitse lukuyksiköt allekkain. 2. Aloita vähentäminen ykkösistä: 0 9, ei voi vähentää vaan lainataan 1 kymmen ja vähennetään 10 9 = Vähennetään kymmenet. Lainauksen jälkeen niitä on enää 7 eli 7 4 = Vähennetään sadat. Niitä ei ole riittävästi. Lainataan ensin tuhansilta 1 (=satoja 10) ja siirretään ne sadoille, joita on ennestään 2 eli yhteensä = Vähennetään tuhannet 4 1 = Laskun tulos on erotus =

40 Liite 5: Kertolasku Kertolaskun termit: lauseke/tulo 4 x 6 = 24 tulos on tulo kertoja kerrottava tulontekijät Allekkain kertolasku 26 X Kerro kymmenillä ykköset: 2 kertaa 4 = 8. Merkitse nyt kymmenten alle eli jätä ykkösten kohta tyhjäksi. 5. Kerro kymmenillä kymmenet: 2 kertaa 5 = 10, josta 0 satojen alle ja 1 muistiin. 6. Kerro kymmenillä sadat: 2 kertaa 1 = 2, lisää 1 muistista = 3. Merkitse tuhansien kohdalle. 7. Laske yhteen 924 ja 3080 = muistinumeron paikka 1 1. Kerro ensin ykkösillä ykköset: 6 kertaa 4 = 24, josta 4 ykkösten alle ja 2 muistiin. 2. Kerro sitten ykkösillä kymmenet: 6 kertaa 5 = 30, lisää 2 muistista = 32, josta merkitään 2 kymmenten alle ja 3 muistiin. 3. Kerro sitten ykkösillä sadat: 6 kertaa 1 = 6, lisää 3 muistista = 9. Merkitse 9 satojen alle. Muista yliviivata käytetty muistinumero. 6

41 Liite 6: Jakolasku ja laskujärjestyssopimus Jakokulmassa jakaminen 96 : 2 osamäärä Allekkain jakaminen jakaja Laskun tulos on osamäärä. jaettava 96 : 2 jaettava : jakaja = osamäärä 9 6 : 2 = x Tulos: Jaa 2. Kerro 3. Vähennä 4. Pudota Jaa lukuyksiköittäin suurimmasta pienimpään näin: 1. Jaa kymmenet, montako kertaa luku 2 sisältyy lukuun 9? 2 sisältyy yhdeksään 4 kertaa. Merkitse 4 kulman yläpuolelle 9:n kohdalle. 2. Kerro 4 kertaa 2 = 8. Merkitse 9:n alle. 3. Vähennä 9 8 = 1 4. Pudota seuraava numero alas. Merkitse rasti (X), saat uuden jaettavan 16. Jatka samalla tavalla. Montako kertaa 2 sisältyy 16 jne x Tulos: 48 Laskujärjestyssopimus Kun laskulausekkeessa on useita laskutoimituksia, noudata seuraavaa järjestystä: 1. Laske kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle. 2. Laske yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle. 3. Jos lausekkeessa on sulut, laske sulkujen sisältö ensimmäisenä. 7

42 Liite 7: Suomen koulujärjestelmä YLIOPISTO tai AMMATTIKORKEAKOULU YLIOPISTO tai AMMATTIKOULU AMMATTIKORKEAKOULU LUKIO 3 vuotta AMMATTIKOULU 3-4 vuotta PERUSKOULU, oppivelvollisuus 6-16 vuotiaana 10-LUOKKA 1 vuosi 10-luokka on vapaaehtoinen YLÄKOULU 16 v 3 vuotta ALAKOULU 6 vuotta ESIKOULU 1vuosi 8 7 v 6 v Lapset syntymän jälkeen kotona tavallisesti 1-3 vuotta ja sen jälkeen päiväkodissa 2-5 vuotta. Esikoulu alkaa samana vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta.

43 Liite 8: Näin kielitaito kasvaa C1.1. Osaan erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsentelyn. Käytän kieltä spontaanisti ja vaivattomasti. Ymmärrän ja käytän myös idiomeja. B2.2. Osaan puhua ja kirjoittaa selkeästi ja melkein virheettömästi kaikissa virallisissa ja epävirallisissa tilanteissa. Osaan käyttää erilaisia tyylejä erilaisissa tilanteissa. B2.1. Osaan puhua abstrakteista asioista ja pystyn lukemaan pitkiä tekstejä. Pystyn osallistumaan aktiivisesti myös melko muodollisiin keskusteluihin. B1.2. Ymmärrän tv-ohjelmia ja osaan puhua niistä. Osaan lukea sanomalehteä ja etsiä tietoa. B1.1. Osaan paljon sanoja. Osaan puhua työasioista. Ymmärrän tärkeimmät asiat uutisista ja mainoksista. A2.2. Osaan kertoa elämästäni, harrastuksistani ja työstäni. Käytän sanoja koska, jos, vaikka. A2.1. Osaan jutella vähän naapurien kanssa. Osaan kertoa minusta ja perheestä. Osaan kertoa, mitä tein eilen. Käytän sanoja ja, mutta, kun A1.3. Osaan tehdä lyhyitä lauseita ja käydä ruokakaupassa suomeksi. Osaan kertoa, mitä teen tänään. A1.2. Osaan fraaseja. Osaan kysyä ja vastata, kun puhutaan minusta ja perheestä. A1.1. Osaan vähän sanoja. Osaan tervehtiä ja kertoa, kuka olen. Eurooppalainen viitekehys 9

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas

Luetaan Yhdessä verkosto yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbn

vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbn qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö äzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa. Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.

Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa. Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09. Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.2012 KOHDERYHMÄ Luku- ja kirjoitustaidottomia (koulukokemus 0-3 v.) Yli 16-v.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero.

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. KERROSTALO A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. uima-allas

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu kiulu kieli soutaa seinä työ taulu lainata leuka liemi vyö kaulin köysi mäyrä möyriä suora tuomari vaimo leikki meikki laiva kukka sointu kattila sukka makkara hattara pullo pulla kissa hillo mansikka

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

3. Tekemiset juoda syödä tehdä ruokaa leipoa istua seistä pukea riisuutua kävellä 1

3. Tekemiset juoda syödä tehdä ruokaa leipoa istua seistä pukea riisuutua kävellä 1 Papunet Aikuiskansio / 1. Kommentit ei/huono kyllä/hyvä hei päivää en ymmärrä sano uudestaan minulla on asiaa voisitko auttaa tule tänne haluan olla yksin minun on ikävä 2. Ihmiset minä sinä nainen mies

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet

AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 2.8.2000 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET. 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 2.8.2000 AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 1999-2000 PÄÄ- JA SIVUTOIMINTO 0 HENKILÖKOHTAISET TARPEET 000 Erittelemättömät henkilökohtaiset tarpeet 01 Nukkuminen 010 Erittelemätön nukkuminen 011 Nukkuminen 012 Valvominen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

HUONEKALUT Olohuone Keittiö Kirjasto Erkin työhuone Raijan työhuone Eteishalli & TV Makuuhuone Alakerta asuin Sauna & pukuhukodinhoitohuon Sauna ja pukuhuverstas Autotalli Kylmä varasto Alak. Lämmin varasto

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

TERVETULOA Meijän kouluun

TERVETULOA Meijän kouluun Kirja kynä vihko TERVETULOA Meijän kouluun Ole hyvä, tämä on sinun oma opiskeluvihko nimi päivitys 4.5. 2016/ta Suomen kielen aakkoset, ääntäminen kirjoita viivalle kirjaimella alkava sana, sanoja (opettaja

Lisätiedot

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta 3 Numeeriset taidot Ubah oppaana selittää tehtävät. Erityisesti 3.1.3.3 merkit täytyy selittää + jos opiskelija ei ymmärrä, voi katsoa muutaman ensimmäisen koneen tekemänä Äänet: - 0-100 numerot + euro,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kappale 6. Onnea uuteen kotiin!

Kappale 6. Onnea uuteen kotiin! Kappale 6 Onnea uuteen kotiin! Maijan luona kylässä On lauantai. Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää kalakeittoa. Ovikello soi. Kari, mene avaamaan! Halimo, Abdi ja Jusuf ovat tulossa kylään. Kari

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot