KÖYHÄ, RIKAS MAA NEPAL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÖYHÄ, RIKAS MAA NEPAL"

Transkriptio

1 KÖYHÄ, RIKAS MAA NEPAL OPISKELIJANA UUDESSA KULTTUURISSA Ala-Korpula Elina Heurlin Mari Opinnäytetyö, Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Ala-Korpula Elina ja Heurlin Mari KÖYHÄ, RIKAS MAA -NEPAL, OPISKELIJANA UUDESSA KULTTUURISSA Pori, syksy sivua 7 liitettä Globalisaation myötä uusien kulttuurien kohtaamisesta on tullut arkipäivää. Myös Diakonia-ammattikorkeakoulusta lähtee yhä enemmän opiskelijoita suorittamaan monikulttuurista harjoitteluaan ulkomaille. Suoritimme monikulttuurinen ammatillisuusopintokokonaisuuden käytännön harjoittelun Nepalissa, Katmandussa syksyllä Työskentelimme paikallisessa lastenkodissa kolme kuukautta ja opiskelimme St. Xaviersin collegessa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli perehtyä Nepaliin kansainvälisen harjoittelun kohteena ja koota tietopaketti Nepaliin lähteville opiskelijoille. Tietopaketin tueksi tutkimme opiskelijoiden kohtaamaa ja heihin vaikuttavaa kulttuurishokkia. Jotta tietopakettimme olisi kaikkien opiskelijoiden käytettävissä, se löytyy myös Diakonia-ammattikorkeakoulun internet-sivuilta. Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen. Aineiston keräsimme tekemällä kyselyn Nepalissa oleville Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja muutamalle muulle länsimaalaiselle, perehtymällä kirjallisuuteen sekä havainnoimalla nepalilaista kulttuuria harjoittelun aikana. Tämän lisäksi halusimme syventää tietojamme kristinuskosta Nepalissa, joten haastattelimme sekä nepalilaista että suomalaista kristittyä pariskuntaa. Tutkimustuloksista selvisi, että tärkeimpänä kulttuurishokin lieventäjänä voidaan pitää aiempia kokemuksia. Myös hyvät etukäteisvalmistelut ennen matkaa auttoivat uuden kulttuurin kohtaamisessa. Aikaisemmat kokemukset matkustelusta ja uusien kulttuurien kohtaamisista vaikuttivat muun muassa opiskelijan odotuksiin ja pelkoihin ennen matkaa. Kantavana teemana tuloksista nousi kuitenkin ajatus kansainvälisen harjoittelun merkityksestä opiskelijalle sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti kasvattavana ja elämää rikastavana kokemuksena. Asiasanat: Nepal, kulttuuri, kulttuurishokki, kansainvälinen vaihto Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Ala-Korpula Elina and Heurlin Mari POOR, RICH COUNTRY -NEPAL, AS A STUDENT IN A NEW CULTURE Pori, Autumn pages 7 appendices Facing new cultures has become more common due to globalization. Many students also from Diaconia Polytechnic go abroad to complete their multicultural trainings. We did our multicultural training period in Nepal in autumn We worked in a local children s home and studied in St. Xavier s college. The purpose of this study was to get oriented in Nepal as an international training place for students and gather up an information packet about Nepal. We also studied culture shock which influence students studying abroad. To make the information packet of Nepal to be always available for all students, we also did an internet version of it. The method of the study was quantitative. The data were collected by making an inquiry to the students from Diaconia Polytechnic who were in Nepal as well as to a few other westerns, and by getting acquainted with literature. In addition to this, we observed the Nepali culture while staying there. We also wanted to get more information about Christianity in Nepal, so we interviewed a Nepali and a Finnish Christian couple. According to the results the most important thing that eased the culture shock was earlier experience about travelling. Also arrangements made before the trip helped people to face the new culture. Among other things earlier experience of travelling had an effect on the fears and expectations of the students. The one important issue that came out of the results was the meaning of the international training for a student as a raising and rich experience. Keywords: Nepal, culture, culture shock, International training Deposited in The Pori Training Unit Library

4 Se, jota rakastetaan ja joka pystyy vastarakkauteen, on onnellisin ihminen maailmassa. Yhä uudestaan voimme todeta tämän omissa köyhissämme. He rakastavat lapsiaan ja kotiaan, heitä ei kiinnosta omistaminen ja vaikka heillä ei ole yhtään mitään, he ovat onnellisia. -Äiti Teresa-

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO..1 I TUTKIMUS 2 TUTKIMUS PROSESSI Tutkimuksen tarkoitus Tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmät ja aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi Tutkimuksen eettisyys.7 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 8 II TIETOPAKETTI 4 KANSAINVÄLINEN DIAK KULTTUURI Kun kulttuurit kohtaavat Etnosentrismi ja stereotypiat Etnosentrismi Stereotypiat Kulttuurishokki Kulttuurishokin vaiheet Keinoja selvitä kulttuurishokista NEPAL.18

6 6.1 Nepal pähkinänkuoressa Ihmiset, kieli ja tavat Ihmiset ja kieli Tavat Uskonnot Nepalissa Hindulaisuus Kristinusko Matkailijan Nepal käytännön neuvoja Mihin mennä Asuminen ja syöminen Hyvä tietää 37 7 MATKAVALMISTELUT Haku kohdemaahan ja haastattelu Viisumit Vakuutukset Rokotukset ja lääkkeet Lennot Raha-asiat Yhteydenpito Suomeen Mitä mukaan.. 45 III TUTKIMUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8 TUTKIMUSTULOKSET.47 9 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS LOPPUPOHDINTA...54 LÄHTEET...57

7 LIITTEET 62 Liite 1. Kysely 62 Liite 2. Tutkimuslupa-anomus 64 Liite 3. Kulttuurishokki opas oireiden tunnistamiseen.65 Liite 4. Haastattelukysymykset 67 Liite 5. Diakin hakulomake kansainväliseen vaihtoon 68 Liite 6. Nepalin viisumianomuskaavakkeen täyttöohjeet ja viisumianomuskaavake.70 Liite 7. Diakin apuraha-anomus..72

8 1 JOHDANTO Katmandun aamuyön pimeydessä kaupungin herätessä uuteen päivään, alkoi ensimmäinen seikkailumme Nepalissa. Kello oli kolme aamulla, kun riisit jo kiehuivat nepalivaimojen padoissa, kauppiaat huudellen myivät tuoreita vihanneksia ja meidän 13 tunnin bussimatka Nepalin itärajalle pieneen Damak-nimiseen kaupunkiin alkoi. Bussimatka oli pelottava, sillä jokainen nepalisilmä oli porautunut kahteen valkoiseen kummajaiseen. Uhkana olivat myös maolaississit ja mutavyöryt, eikä edes kovaääninen hindumusiikki rauhoittanut hermojamme. Pääsimme kuitenkin muutaman kommelluksen jälkeen perille Damakiin, jossa arkinen iltapäivän aherrus pysähtyi sillä hetkellä kun nousimme ulos bussista. Seisoimme keskellä toria tietämättä minne mennä, kun pikkuhiljaa pienet tummat miehet, naiset ja lapset alkoivat ympäröidä meitä. Valkoihoinen nainen ei ollut totuttu näky kaupungissa. Paniikissa vaihdoimme paikkaa koko kylän seuratessa meitä. Kissa ja hiiri -leikki kyläläisten kanssa jatkui, kunnes näimme nuhruisen lapun yhden riksakuskin kädessä. Alina and Mariko Fennis. Mehän ne oltiin! Kiipesimme riksan kyytiin, ja tunsimme itsemme jättiläisiksi pikkuruisen nepalimiehen polkiessa hiki päässä meitä kohti guest housia. (Ala- Korpula & Heurlin 2001.) Opinnäytetyömme käsittelee Nepalia Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen harjoittelun kohteena. Tutkimme asiaa opiskelijan näkökulmasta. Teimme osana opinnäytetyötä tietopaketin tulevia Nepaliin työharjoitteluun lähtijöitä varten. Tutkimme Nepalin lisäksi opiskelijoiden kohtaamaa ja heihin vaikuttavaa kulttuurishokkia. Suoritimme Monikulttuurinen ammatillisuus- opintokokonaisuuden käytännön harjoittelun Katmandussa, Nepalissa ajalla Työskentelimme paikallisessa kristillisessä lastenkodissa ja opiskelimme sosiaalityötä St. Xaviersin collegessa. Tutustuimme myös Luterilaisen maailmanliiton työhön Nepalin maaseudulla, kylissä ja pakolaisleireillä. Saadaksemme kokonaisvaltaisemman kuvan Nepalin sosiaalityöstä tutustuimme muun muassa vankilaan, huumevieroituskeskukseen, kehitysvammahuoltoon ja katulapsiprojekteihin. Opimme kuitenkin eniten Nepalista asumalla ja elämällä arjen keskellä yhdessä nepalilaisten kanssa.

9 2 Nepal luokitellaan yhdeksi maailman köyhimmistä maista. Ennen matkaan lähtöä meillekin Nepal merkitsi vain pientä kehitysmaata kaukana Aasiassa. Tänään Nepal merkitsee meille elinikäisiä ystäviä ja koteja, jonne olemme aina tervetulleita. Opimme kolmen kuukauden aikana enemmän lähimmäisen rakkaudesta ja siitä, kuinka pienistäkin asioista voi iloita, kuin Suomessa ehkä koko elinaikanamme. Alkuperäinen kiinnostuksemme tehdä tietopaketti Nepalista heräsi, kun itse suunnittelimme lähtöä. Jouduimme etsimään paljon tietoa lähtövalmisteluista ja kohdemaasta. Tiedonhankinta oli ajoittain hankalaa, joten ajattelimme helpottaa seuraavien lähtijöiden työmäärää. Ollessamme Nepalissa huomasimme, että mitä enemmän olimme etukäteisvalmisteluja tehneet, sitä helpompi kulttuuriin oli sopeutua. Kahden eri kulttuurin kohdatessa kulttuurishokki on kuitenkin aina väistämätön. Kulttuurien kohtaaminen on kuitenkin eräänlainen paradoksi, koska kulttuurit eivät ole eläviä, itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka voisivat kohdata. Kanssakäyminen on yksilöiden välistä. Kanssakäymiseen vaikuttavat kulttuurilliset tulkintatavat, kuitenkin ihmiset persoonana ovat ne, jotka kohtaavat. (Forsander, Ekholm & Saleh 1994, 27.) Tätä ilmiötä seuratessa meille heräsi kiinnostus tutkia kulttuurishokkia. Halusimme myös, että tekemämme tutkimus tukisi Nepaltietopakettia ja antaisi tietoa Nepalin kulttuuriin sopeutumisesta. Toivomme, että tekemästämme tietopaketista olisi hyötyä tuleville Nepaliin lähtijöille sekä etukäteisvalmisteluissa että kohdemaassa kulttuurishokkia lieventämässä. Pyrimme antamaan opiskelijoille neuvoja ja valmiuksia, joita he tarvitsevat kohdatessaan juuri nepalilaisen kulttuurin. Emme pyrkineet tekemään matkaopasta, jossa luetellaan kaikki nähtävyydet tai josta voi lukea historiaa kauas taaksepäin. Tarkoitus oli helpottaa käyttäytymistä arjen tilanteissa. Luonnollisesti voimme suomalaisina tehdä nepalilaisesta kulttuurista vain pintaa raapaisevan oppaan, syvemmin nepalilaisen kulttuurin voi tuntea vain nepalilainen. Toivomme kuitenkin, että tietopakettimme nepalilaisen kulttuurin aakkosista auttaa opiskelijaa selviytymään perustilanteista.

10 3 I TUTKIMUS 2 TUTKIMUSPROSESSI Tässä luvussa selvitämme tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimustehtävät. Valitsimme tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivisen tutkimuksen, ja selvitämme aineiston keruun menetelmät ja aineiston analyysin. Lopuksi tarkastelemme tutkimuksen eettisyyttä. 2.1 Tutkimuksen tarkoitus Matkan etukäteisvalmisteluja tehdessämme huomasimme, kuinka vaikeaa oli löytää selkeää ja ajankohtaista tietoa Nepalista. Ajatuksemme Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisille internet-sivuille tulevasta Nepalin tietopaketista heräsi. Matkavalmistelujen ja Nepalin yleistiedon kuvaamisen lisäksi päätimme tutkia kulttuurishokkia. Tutkimme länsimaalaisen opiskelijan sopeutumista Nepalin kulttuuriin. Perehdyimme Nepalin kulttuuriin, jotta voimme tehdä aiheesta luotettavan tietopaketin. Nepalin kulttuuriin tutustuminen ja siitä aineiston kerääminen tapahtui ennen matkaa tutustumalla kirjallisuuteen ja matkan aikana havainnoimalla ja haastattelemalla. Länsimaalaisen opiskelijan sopeutumista Nepalin kulttuuriin ja hänen kohtaamaansa kulttuurishokkia tutkimme tekemällä kyselyn Diakin kansainvälisessä vaihdossa Nepalissa oleville opiskelijoille sekä muutamalle muulle länsimaalaiselle. Kulttuurishokkiin olennaisesti liittyy uskonto ja sen erilaisuuden tuomat arjen ongelmat. Tähän perehdyimme kirjallisuuden lisäksi haastattelemalla sekä nepalilaista että suomalaista kristittyä pariskuntaa Nepalissa. Kulttuurishokista on paljon kirjallisuutta, ja esimerkiksi internetistä siitä löytyy paljon tietoa. Suoranaisia tutkimuksia siitä oli kuitenkin vaikea löytää. Etenkään Diakin kansainväliseen vaihtoon lähtevien opiskelijoiden näkökulmasta kulttuurishokkia ei ole aiemmin tutkittu. Myös Nepalista on olemassa paljon matkaoppaita, mutta meidän tietopakettimme keskittyy erityisesti Diakin opiskelijoiden tarvitsemaan käytännön

11 4 tietoon. Diakin kansainväliseen vaihtoon lähteville on kyllä tehty yleinen kansainvälisyyskansio, mutta siinä ei näy tiettyä kohdemaata koskevia yksityiskohtia. Kansainvälisyyskansiota säilytetään Helsingissä ja sitä ei ole helppo saada käsiinsä, jollei asu siellä. Tämänkin vuoksi internetissä oleva tietopaketti on käytännöllinen, sillä se on kaikkien saatavilla. Kartoitimme kaikki Suomen suomenkieliset ammattikorkeakoulut, ja vastaavanlaista opinnäytetyötä ei ole aiemmin tehty. Vaihtoon lähtevän opiskelijan opas löytyi muutamasta koulusta, ja muutamassa sitä oltiin tekemässä tai se oli suunnitteilla, joten teimme johtopäätöksen, että aihe on vielä aika tuore. Etenkin kulttuurishokin tutkimus on kouluissa vielä alkutekijöissään. Saimmekin paljon positiivista palautetta aiheen valinnasta ja etenkin tietopaketin helposta saatavuudesta internetistä. Samalla informoimme muiden ammattikorkeakoulujen kansainvälisyydestä vastaavia opettajia Nepal-tietopaketista, jotta hekin voivat käyttää sitä. 2.2 Tutkimustehtävät Tavoitteenamme oli tehdä Nepal-tietopaketti Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun lähtijöille ja sen tueksi tutkia kulttuurishokkia. Opinnäytetyömme koostuu kolmesta osasta. Ensimmäiseen osaan kuuluu tutkimusprosessin kuvaus ja keskeisten käsitteiden määrittely. Toinen osa on tietopaketti Nepaliin lähtijöille. Siihen keräsimme tietoa Nepalista ja sen kulttuurista. Tähän osioon kuuluu myös teoriaa kulttuurista ja kulttuurishokista. Tietopaketti sisältää mielestämme oleelliset tiedot Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun lähtijälle ja se löytyy myös Diakin internet-sivuilta. Näin jokainen, joka suunnittelee lähtöä Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun, saa halutessaan lisätietoja Nepalista Diakin kansainvälisiltä sivuilta, joista on linkki meidän tietopakettiimme. Kolmanteen osioon kuuluu tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustehtävänämme on: 1. Perehtyä Nepaliin ja sen kulttuuriin. 2. Tutkia kulttuurishokkia.

12 5 2.1 Miten se ilmenee ja vaikuttaa ihmiseen? 2.2 Mitkä seikat vaikuttavat kulttuurishokkiin? 3. Koota tietopaketti Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun lähtöön liittyvistä käytännön asioista. Teimme tutkimuksestamme hypoteesin tutkiessamme kulttuurishokkia. Epäilimme kulttuurishokin lievenevän, mitä enemmän matkustelee ja kohtaa uusia kulttuureja. Uskoimme, että matkustelu avartaa, ja vaikkei olisi ollutkaan Nepalin kaltaisessa maassa, aikaisemmista kokemuksista on hyötyä ja uusi kulttuuri on helpompi kohdata. Toinen esioletuksemme oli, että mitä enemmän tekee etukäteisvalmisteluja ennen matkaa ja perehtyy kohdemaahan, on uusi kulttuuri helpompi kohdata. 2.3 Tutkimusmenetelmät ja aineistonkeruu Tutkimuksemme on kvalitatiivinen, sillä sen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Tällöin tutkimuskohdetta lähestytään kokonaisvaltaisesti ja avoimesti tehden havaintoja ihmisten kokemuksista ja niiden merkityksestä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistolle on ominaista sen monitasoisuus ja ilmaisullinen rikkaus. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto on moniulotteista niin kuin elämäkin. Usein aineiston tuottamistilanteet ovat tutkimusta varten järjestettyjä ja aineisto koostuu dokumentoiduista tilanteista. (Soininen 1995, 110.) Meillä tutkimuksemme realistisuutta lisääkin se, etteivät tutkimustilanteemme olleet tehtyjä vaan autenttisia. Tilanteita ei tehty tutkimustamme varten, vaan teimme tutkimuksen aidoista tilanteista. Tutkijan on helpompi ymmärtää tutkittavia ollessaan heidän kanssaan samassa tilanteessa esimerkiksi kulttuurishokkia tutkittaessa. Kvalitatiivinen tutkimusote on taustafilosofialtaan hermeneuttinen. Tällöin ilmiöiden ja tekojen merkitys ja merkitysten muodostuminen on keskeistä. Erityisesti tutkitaan ihmisten käyttäytymistä tarkoituksellisena tekona. Hermeneutiikan peruslähtökohtana on, että ihminen on intentionaalinen olento, jonka käyttäytymisellä on tarkoitus tai merkitys. (Riikonen 2001.)

13 6 Valitsimme tiedonhankintamenetelmiksi osallistuvan havainnoinnin, haastattelun sekä kyselyn. Haastattelulla ja kyselylomakkeella (Liite 1) selvitimme, mitä ihmiset tuntevat, ajattelevat ja kokevat. Haastattelutyyppinä käytimme teemahaastattelua. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiiri on selkeä, mutta kysymykset saattavat hieman muuttaa muotoaan haastateltavasta riippuen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, 204). Kyselymme oli informoitu, sillä jaoimme lomakkeet henkilökohtaisesti kohdejoukollemme, ja samalla kerroimme tutkimuksen tarkoituksesta sekä selostimme kyselyä. Informoitu kysely on toinen kontrolloidun kyselyn muodoista. Informoidussa kyselyssä vastaajat täyttävät lomakkeet omalla ajallaan, jonka jälkeen he palauttavat lomakkeet postitse tai johonkin sovittuun paikkaan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, ) Käytimme lomakkeessamme avoimia kysymyksiä, joissa esitettiin kysymys ja jätettiin tyhjä tila vastauksia varten. Avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden sanoa, mitä heillä on todella mielessään (Hirsjärvi ym. 2001, ). Nepalin kulttuuria tutkimme havainnoimalla (observoimalla), eli tarkkailimme miten ihmiset toimivat ja käyttäytyvät arjessa. Osallistuva havainnointi, jota käytimme, oli vapaasti tilanteessa muotoutuvaa ja havainnoija itse osallistui ryhmän toimintaan. Havaintomme kirjasimme päiväkirjoihimme, joita käytimme lähteinä. Tämän lisäksi keräsimme aineistoa kirjallisuudesta ja internetistä. Jo ennen matkaa hankimme tietoa Nepalissa aiemmin olleilta Diakin opiskelijoilta. Tietopaketin käytännön matkavalmistelu -osiota varten etsimme tietoa eri tahoilta, kuten terveyskeskuksesta ja suurlähetystöstä. Myös nämä tiedot kirjasimme päiväkirjoihimme jo ennen matkaa. 2.4 Aineiston käsittely ja analyysi Aineiston analyysissä selviää, minkälaisia vastauksia tutkimuksen ongelmiin ja kysymyksiin saadaan (Hirsjärvi ym. 1998, 217). Tästä rakentui tutkimuksemme ydin. Aloitimme analysoinnin luomalla aineiston ja tarkistamalla sen. Tämä koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisenä vaiheena oli tietojen tarkistus, eli tarkistimme, puuttuiko meiltä tietoa tai oliko aineistossa selkeitä virheitä. Toisena vaiheena oli tietojen täydentäminen.

14 7 Kolmantena vaiheena järjestimme aineiston analyysejä varten. Kyselystä saadun materiaalin järjestimme teemoittain kysymysten mukaisessa järjestyksessä. Aineiston analyysitavat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Selittämiseen pyrkivässä lähestymistavassa käytetään tilastollista analyysia ja päätelmien tekoa. Ymmärtämiseen pyrkivässä lähestymistavassa käytetään kvalitatiivista analyysia ja päätelmien tekoa. (Hirsjärvi ym. 2001, 210.) Valitsimme analyysitavaksi tutkimukseemme ymmärtämiseen pyrkivän lähestymistavan. Laadullisen aineiston analyysissä yhdistetään havaintoja ja merkityksiä, ja niitä jaetaan ja ryhmitellään teemoiksi (Hirsjärvi ym. 1998, 218). Teimme jatkuvaa vertailua, sillä analyysiä ei tehdä vain yhdessä tutkimusprosessin vaiheessa vaan pitkin matkaa. Tulosten analysoinnin jälkeen tuloksia oli vielä tulkittava ja niistä oli tehtävä johtopäätöksiä. Pelkkä tulosten analysointi ei riitä kertomaan tutkimuksen tuloksia, vaan tuloksista on laadittava synteesejä, jotka kokoavat yhteen pääseikat ja antavat vastauksen ongelmiin (Hirsjärvi ym. 1998, 222). Päätelmiä, jotka eivät perustu tutkimustuloksiin, emme tehneet. 2.5 Tutkimuksen eettisyys Tehdäksemme kyselyt anoimme tutkimuslupaa (Liite 2) Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten ja Helsingin yksiköiden johtajilta, sillä teimme kyselyn Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille, jotka suorittivat kansainvälisen harjoittelun Nepalissa. Muut kyselyyn osallistujat sekä haastateltavat olivat yksityisiä ihmisiä, joita varten emme tarvinneet tutkimuslupaa. Tutkijoina meitä sitoi vaitiolovelvollisuus, joten kyselyitä tehdessä ja purkaessa huolehdimme vastaajien anonymiteetistä, vaikkakaan aihe ei ollut arkaluontoinen. Vaikka otos olikin suhteellisen pieni, ei tutkimustuloksista pysty päättelemään, kuka vastasi mitäkin. Tämän vielä varmistaaksemme kuvasimme vastaajia juoksevalla numeroinnilla, emmekä esimerkiksi sukupuolen ja iän mukaan. Annoimme vastaajien vastata rauhassa kotona ja palauttaa kyselyn meille myöhemmin. Näin he saivat ajan

15 8 kanssa pohtia ja syventyä kysymyksiin ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä tai mielipiteisiin vaikuttajia. Vastaajat vastasivat kyselyyn vapaaehtoisesti. 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Tulemme käyttämään opinnäytetyössämme seuraavia käsitteitä: kulttuuri, kulttuurishokki, kansainvälisyys, Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen vaihdon opiskelija ja uskonto. Kulttuurin määritteleminen on ollut aina vaikeaa, ja erilaisia kulttuurin määritelmiä on koottu joskus yli 300. Yksi käyttökelpoisimmista ja ymmärrettävimmistä määritelmistä kuuluu näin: Kulttuuri on tiedon, uskomusten ja arvojen järjestelmä, jonka avulla ihmiset rakentavat kokemustaan ja havaintojaan, toimivat ja suorittavat valintoja vaihtoehtojen välillä. (Kantokorpi 1994, 5). Kulttuurilla ymmärretään ihmisen toimintaa ja sen tuotteita tieteessä, tekniikassa, taiteessa ja uskonnossa. Kulttuurilla tarkoitetaan myös kansan tai kansojen ryhmän suoritusten kokonaisuutta (Aikio 1999, 365.) Kulttuuri on hyvin moniselitteinen käsite ja tässä työssä se kuvaa sitä arjen kokonaisuutta, jossa ihmiset elävät. Lisää kulttuuriin paneudumme luvussa 7. Kulttuurishokilla tarkoitetaan stressiä ja jännitystilaa, joka aiheutuu tuttujen merkkien ja merkitysten katoamisesta sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämä saattaa järkyttää psyykkistä tasapainoa ja tuottaa ärsyttäviä tuntemuksia, koska ihminen joutuu toimimaan fyysisesti vieraassa kulttuurissa (Internet 1.) Lisää kulttuurishokista luvussa 7. Kansainvälisyydellä ymmärretään nykyään paljon muutakin kuin ainoastaan kansainvälistä toimintaa tai kontaktien luomista ulkomaille tai ulkomaalaisen kanssa. Kansainvälisyyteen kuuluu ihmisten asennoituminen uuteen maailmantilanteeseen, halukkuus toimivaan vuorovaikutukseen eri kulttuureista tuleviin ihmisiin, sekä pyrkimys ymmärtää ja kunnioittaa erilaisuutta. Erilaisuuden ymmärtäminen perustuu oman kulttuurin ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Kansainvälisyys ja

16 9 kansainvälistyminen ovat tietoa ihmisten samankaltaisuudesta ja erilaisuudesta ja rohkeutta luoda suhteita yli kulttuurirajojen. (Silvo 1999, 14.) Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen vaihdon opiskelija on Diakoniaammatti-korkeakoulun opiskelija, joka suorittaa monikulttuurinen ammatillisuusopintokokonaisuuden käytännönharjoittelun tai opiskelee ulkomailla. Opinnäytetyössämme kansainvälisen vaihdon opiskelijalla tarkoitetaan juuri Nepalissa harjoitteluaan suorittavaa opiskelijaa. Teologian sanakirjassa uskonto eli religio on määritelty toimintana, jossa ihminen palvoo Jumalaa hänelle alistuen (Teinonen 1999, 288). Religio on latinaa ja tarkoittaa sitomista tai sitoutumista. Voidaankin ajatella, että sillä tarkoitetaan sitoutumista perinteeseen ja tapaan. Kaikissa yhteiskunnissa on kehittynyt sosiaaliset säännöstöt kuten säädökset oikeasta ja väärästä ravinnosta tai siveysopilliset käskyt. (Rodhe & Nylund 1994, 4.) Opinnäytetyössämme käsittelemmekin uskontoa juuri tästä kulttuurillisesta näkökulmasta. Uskontoa eletään todeksi kulttuurin sisällä. Kulttuuri muokkaa uskontoa ja uskonto muokkaa kulttuuria. (Silvo 1999, 11.) Näkökulma sekä uskonto- että kulttuuriperinteiden taustaan ja historiaan auttaa ymmärtämään etenkin vieraassa kulttuurissa ihmisten käyttäytymistä (Pentikäinen & Pentikäinen 1993,7). Opinnäytetyössämme perehdymme erityisesti hinduismiin sekä kristinuskoon. II TIETOPAKETTI 4 KANSAINVÄLINEN DIAK Globalisaation eli maailman yhdentymisen myötä kansainvälisyyskoulutuksesta on tullut tärkeä osa myös Diakonia-ammattikorkeakoulua. Kansainvälisyys nousee Diakin omasta arvopohjasta. Opiskelijan ammatillinen osaaminen tarvitsee kokemusta ja tietoa myös eri kulttuurien kohtaamisesta. Diakissa kansainvälisyyden tavoitteena on, että kansainvälisyys olisi osa kaikkea oppimista asenteina, tietoina ja ammatillisina

17 10 valmiuksina. Monikulttuurisuus on Diakin kansainvälisyyden ydin ja sitä varten on olemassa oma opintokokonaisuus Monikulttuurinen ammatillisuus. (Internet 2, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2002, 31.) Monikulttuurisuus tarkoittaa muun muassa kykyä tehdä töitä vähemmistöjen kanssa, toimia oudoissa tilanteissa ja ympäristöissä sekä kommunikoida eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Myös ne opiskelijat, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon ulkomaille, voivat kansainvälistyä Suomessa monikulttuurisuusopintojen avulla. DIAK kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen opiskeluun ulkomailla kaikille opiskelijoilleen. Tosin kansainväliseen opintojaksoon osallistuminen edellyttää opiskelijalta tiettyjä perusopintoja ja -valmiuksia ja tämän vuoksi kansainvälisen opiskelun jaksot sijoittuvat aikaisintaan toiseen opiskeluvuoteen. (Internet 2, Diakoniaammattikorkeakoulu 2002, 31.) Kansainvälisen opiskelun tavoitteita ovat muun muassa opiskelijan ammatillisen ja persoonallisen kasvun tukeminen, monikulttuurisessa toimintaympäristössä tarvittavien valmiuksien lisääminen ja työllistymismahdollisuuksien monipuolistaminen. Tärkeää on myös, että opiskelija ymmärtää oman koulutusohjelman toimintamallit ja kulttuurisidonnaisuuden sekä tuntee ammattietiikkaan liittyvät arvot, kuten suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden. (Internet 2, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2002, 31.) 5 KULTTUURI Kulttuuri käsitteenä on hyvin monimerkityksinen. Sillä voidaan ymmärtää niin kutsuttu korkeakulttuuri, jolla tarkoitetaan esimerkiksi teatteria, musiikkia tai kirjallisuutta. Toisaalta sillä voidaan ymmärtää kulttuuri laajemmassa merkityksessä. Tällöin kulttuurilla tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän tapaa elää ja käyttäytyä. (Salo-Lee, Malmberg & Halinoja 1998, 6.)

18 11 Kirjassaan Kun kulttuurit kohtaavat Anne Alitolppa-Niitamo määrittelee kulttuuria seuraavin eri tavoin. Kulttuurilla hänen mielestään tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet historiansa aikana tekemään, arvostamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan. Kulttuuri on myös tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tätä opittua tapaa siirretään seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. Nämä symbolit konkretisoituvat muun muassa ihmiskäden töinä. Olennaisin osa kulttuurista koostuu kuitenkin perinteisistä mielipiteistä ja ajatuksista sekä erityisesti niihin liittyvistä arvoista. (Alitolppa-Niitamo 1994,18.) Yhdeltä kannalta kulttuuria voidaan ajatella myös ihmisyhteisön persoonallisuutena, sillä kulttuurin merkitys ihmisyhteisölle on sama kuin persoonallisuuden merkitys yksilölle. Aivan kuten ihmiset ovat toisistaan erottuvia yksilöitä oman persoonallisuutensa ansiosta, niin ihmisyhteisöt ovat ainutkertaisia ja toisistaan erottuvia oman kulttuurinsa takia. Kulttuuria on tiettyyn yhteisöön tai yhteiskuntaan kuuluvien ihmisten elämäntapa. Kulttuuri on monisäikeinen kokonaisuus, joka koostuu niistä tiedoista, uskomuksista, moraalikäsityksistä, laeista, tavoista ja tottumuksista, joita ihminen on omaksunut yhteisönsä jäsenenä. (Alitolppa -Niitamo 1994, ) Kulttuuriin kuuluu ruoka, jota syömme, ja tapa jolla sitä valmistamme; vaatteet, joihin pukeudumme, rakennukset, joita rakennamme ja työkalut, joita käytämme työmme helpottamiseksi. Kulttuuriin kuuluu myös ajatukset, asenteet ja uskomukset, joita meillä on elämästä ja kuolemasta, avioliitosta, naisen ja miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista sekä luonnosta ja maailmankaikkeudesta. (Alitolppa-Niitamo 1994, ) 5.1 Kun kulttuurit kohtaavat Kulttuurien kohtaamisella ei tarkoiteta abstraktia kahden kulttuurisen järjestelmän kohtaamista, vaan elävässä elämässä kahden eri kulttuurin kasvatin, tavallisen ihmisen, kohtaamista. Kahden ihmisen välisessä kontaktissa ei siis koskaan kohtaa kokonaiset kulttuurit, vaan ne pienet kulttuurin palaset, joita jokainen meistä kantaa mukanamme osana omaa kulttuuri-identiteettiämme. (Aro 1998, 10.)

19 12 Muutto toiseen maahan, lyhyemmäksikin ajaksi, on aina hyppy tuntemattomaan. Kaikki tuttu ja turvallinen jätetään taakse, sukulaiset ja tuttavat eivät ole enää lähellä, kieli, arvot ja elämänrytmi ovat yhtäkkiä erilaiset. Ihmiset reagoivat erilailla ja yksilöllisesti kulttuurinmuutokseen. Toinen sopeutuu muutokseen nopeasti, toiselle se on kova stressin paikka. Elämänkokemus ja kasvatus vaikuttavat osaltaan siihen, miten uusi kulttuuri koetaan. Muutos on aina sitä syvempi, mitä erilaisemmasta kulttuurista on lähtöisin. (Pitkänen 1997, 21.) Suomessa kasvaneille ihmisille on kehittynyt suomalainen kulttuuri-identiteetti. Tällä tarkoitetaan kuvaa suomalaisuudesta ja itsestä suomalaisena. Mitä myönteisempi kulttuuri-identiteetti on, sitä helpompi on sopeutua uuteen kulttuuriin. Ylikorostunut kulttuuri-identiteetti eli käsitys oman kulttuurin ylemmyydestä on este vieraaseen kulttuuriin sopeutumisessa. Myöskään kielteinen kulttuuri-identiteetti ei kanna siementä. Tällöin oma kulttuuri koetaan huonona ja vierasta kulttuuria ihannoidaan kuitenkaan ymmärtämättä, mistä todellisuudessa on kyse. (Aro 1998, 9.) Vieraan kulttuurin ymmärtäminen edellyttää oman kulttuurin arvostamisen lisäksi myös sen perinpohjaista tuntemista. Kohdatessa uusia kulttuureja eteen tulee monia tilanteita, joissa tietoisesti tai tahattomasti vertaa kotimaisia tapoja toisen kulttuurin tapoihin. Vertailun tuomat oivallukset auttavat ymmärtämään sekä omia että vieraita tapoja sekä niiden välisiä eroja. (Aro 1998, 10.) Kulttuurien kohdatessa ne asetetaan usein erilaisiin vaakakuppeihin. Meillä on tietynlainen perusasenne suhteessa muihin maihin. Kantokorven mukaan tällaisia perusasenteita on esimerkiksi eurooppalainen hybris eli ylimielisyys, joka tulee esiin verratessa länsimaita kolmannen maailman valtioihin, teknologisesti kehittymättömämpiin maihin. Tähän asenteeseen kuuluu money talks -asenne ja ajatus, että loistava tiede, jota meillä on, hallitsee maailmaa. Toisaalta holhoava alentuvaisuus, jossa tiedämme kyllä olevamme paljon muita maita ylempänä, mutta hyvää hyvyyttämme osoitamme heille hyvyyttämme ja myönteisyyttämme, ei myöskään ole oikea suhtautumistapa, joskin parempi kuin edellinen. Koemme muut kulttuurit mielenkiintoisina ja haluammekin kokea niitä, mutta haluamme säilyttää ne eräänlaisina live-museoina, joissa voimme aina vieraille. Me länsimaalaiset emme haluaisi, että

20 13 nämä maat kehittyisivät, koska silloin meidän extreme-matkamme eivät enää onnistuisi. (Kantokorpi 1994, ) Rationaaliseen ja kehittyneisyyteen kyllästynyt matkailija usein hakee romantisoitunutta vastausta turhautumiseen. Tätä kutsutaan mystifioinniksi. Tällöin vieraan näkemistä pidetään mystisenä ja salaperäisenä, ja se on samalla yleinen ja myönteinen tapa suhtautua vieraisiin kulttuureihin. Omaan kulttuuriinsa turhautumisen rajuin muoto on varaukseton ihannointi. Tällöin unohdetaan kulttuurien muodostamat kokonaisuudet ja asioiden väliset kytkennät sekä valikoidaan mielivaltaisesti pala sieltä, toinen täältä unohtaen samalla ikävät asiat. Varaukseton ihannointi saattaa olla myös alistavaa. Aivan kuten mystifioinnissa, se esineellistää vieraat kulttuurit ja muuttaa ne kokijansa ongelmien tai pelkkien elämysten välikappaleiksi. (Kantokorpi 1994, ) 5.2 Etnosentrismi ja stereotypiat Etnosentrismi Etnosentrismillä tarkoitetaan sitä, että oma ryhmä (esimerkiksi oma kulttuuri tai kansa) koetaan muita ryhmiä paremmaksi ja sitä pidetään kaiken keskipisteenä. Etnosentrismissä omaa kulttuuria pidetään mittana, jonka mukaan muita ryhmiä arvioidaan. Oma ryhmä koetaan oikeana ja normaalina, muut siitä poikkeavat koetaan kummallisina. Kulttuurin omaavina henkilöinä olemme sidoksissa etnosentrismiin ja periaatteessa sen vankeja. Kantokorven mielestä ihminen tarvitsee kulttuurin ja kielen luomia tapoja jakaa ja luokitella maailmaa pystyäksemme hahmottamaan ympäröivää maailmaa järkevästi. (Kantokorpi 1994, 8.) Etnosentrismi perustuu jäykkään sisäryhmä-ulkoryhmä -erotteluun, jossa ulkoryhmiä kohtaan tunnetaan stereotyyppisiä, negatiivisia mielikuvia ja vihamieleisiä asenteita. Sisäryhmää kohtaan tunnetaan stereotyyppisiä positiivisia mielikuvia. Tähän kuuluu myös autoritäärinen näkemys ryhmien välisistä vuorovaikutussuhteista, joissa sisäryhmät ovat dominoivia ja ulkoryhmät ovat alistuvia. Etnosentrikon vastakohtana pidetään humanitäärisesti ajattelevaa henkilöä, joka on kiinnostunut uusista ihmisistä ja

21 14 kulttuurista ja pystyy puolustamaan sekä kritisoimaan sisä- että ulkoryhmiä. (Lehtonen 1993, 172.) Stereotypiat Aro määrittelee kirjassaan Opiskelijana vieraassa kulttuurissa stereotypian yleistykseksi, joka koostuu ihmisen tiedoista, uskomuksista ja kokemuksista. Sosiaalisiin stereotypioihin voi kuulua esimerkiksi uskomukset kansallisuuksista, ulkonäöstä tai ihonväristä. Stereotypiat voivat olla joko kielteisiä (saksalaiset ovat jäykkiä) tai myönteisiä (esimerkiksi italialaisia miehiä pidetään tulisina rakastajina). (Aro 1998, 12.) Stereotypiat hidastavat vieraan kulttuurin ymmärryksen kehitystä, koska ne estävät näkemästä asukkaiden yksilöllisiä eroja. Stereotypiat ovat opittuja skeemoja eli ajatusmalleja siitä, mitä joku tietty asia edustaa. Ne on opittu joko tietoisesti tai tiedostamatta. Vaaralliseksi stereotypiat tekee se, että usein niissä on ripaus totuutta. Näiden totuuksien perusteella on helppo puolustella stereotypioita esimerkiksi onko kukaan koskaan tavannut sisäänpäinkääntynyttä ja hiljaista amerikkalaista. (Aro 1998, 13.) Aron mukaan vaarallisia stereotypioista tekevät myös niin sanotut itseään toteuttavat profetiat. Tällöin kohdatessamme ulkomaalaisen otamme huomioon oletetut käyttäytymisnormit ja käyttäydymme niiden mukaan. (Aro 1998, 12.) Suomessa ennakkoluulot romaaniväestöä kohtaan ovat hyvä esimerkki stereotypioiden vaikutuksesta kanssakäymiseen. Ihanteellista olisi, että oleskellessa ulkomailla pidempään stereotypiat purkautuisivat. Näin ei välttämättä käy, mutta tutustuessa ihmisiin yksilöinä ja persoonina, joskin kuitenkin oman kulttuurinsa kasvatteina, ei enää yleistetä samalla tavoin kuin ennen. Negatiiviset kokemukset sen sijaan lisäävät stereotypioita. Oma ennakkoluulottomuus ja avoimet silmät ovat paras keino musertaa stereotypioita. (Kantokorpi 1994, 13)

22 Kulttuurishokki Tällaista elämä on: vuoroin auringonpaistetta vuoroin sadetta. (nepalilainen sananlasku) Kulttuurishokin käsite syntyi 1960-luvulla eräänlaiseksi diagnoosiksi oireisiin, joita länsimaiset antropologit, lähetystyöntekijät ja diplomaatit potivat jouduttuaan kauas tutusta ja ymmärrettävästä. Amerikkalainen antropologi Kalevi Oberg esitteli kulttuurishokki-termin artikkelissaan seuraavanlaisesti: Hämmennyksen ja hermostuksen tila, joka aiheutuu sosiaalisessa kanssakäymisessä käytettävien symbolien ja merkkien menettämisestä. Symboleilla tarkoitetaan sanoja, eleitä, kasvojen ilmeitä, tapoja tai normeja, jotka on omaksuttu jo kasvatuksessa ja ovat osa kulttuuriamme kuin kieli, jota puhumme. (Forsander ym. 1994, 28.) Kulttuurishokki alkaa siitä, että toisten tavat poikkeavat niistä, joihin itse on tottunut ja joita on pitänyt ainoina oikeina. Poikkeavuuksien ei tarvitse olla edes suuria, vaan jopa pienetkin eroavuudet vaikkapa kodin piirissä lasten kasvatusmenetelmissä saattavat muodostua vaikeiksi ymmärtää ja hyväksyä. Ilman ymmärtäväistä selvittelyä ja molemminpuolista sopeutumista eroavaisuudet voivat johtaa suuriin vaikeuksiin. (Salo- Lee ym. 1998, 123.) Kulttuurishokki on eräänlainen prosessi, joka etenee vaiheittain. Joka vaiheessa on omat haasteensa ja vaiheista etukäteen tietäminen helpottaa niistä selviytymistä. Näin ollen etukäteistieto uudesta kulttuurista, oman kulttuurin tuntemus ja arvostus sekä tieto kulttuurishokin vaiheista ja oireista (Liite 3) auttavat selviytymään kulttuurishokista.

23 Kulttuurishokin vaiheet AIKA Kuvio 1. Kulttuurishokin vaiheet (Alho, Lehtonen, Raunio & Virtanen 1996, 118) 1. Honeymoon -vaihe 2. Kriisivaihe 3. Sopeutuminen 4. Takaisin normaaliin -vaihe 5. Kotiinpaluu Kulttuurishokin vaiheita on viisi, joista ensimmäinen on kritiikittömän ihastuksen vaihe eli niin sanottu honeymoon-vaihe. Tällöin uusi ympäristö koetaan hyvin myönteisenä. Vaihetta voidaan kuvata myös sanalla turisti, koska usein vaihe ei päde pakolaisena maahan muuttaneisiin, vaan vapaaehtoisesti toiseen kulttuuriin siirtyneisiin. Honeymoon-vaiheessa henkilö on erittäin kiinnostunut näkemään ja kokemaan mahdollisimman paljon uutta. (Salo-Lee ym. 1998, 120.) Kun aikaa kuluu ja honeymoon-vaihe hälvenee, aletaan uudessa ympäristössä nähdä huonojakin puolia. Tällöin aletaan kritisoida lähes kaikkea ympäröivässä kulttuurissa. Siitä seuraa vaihe, jossa mikään ei toimi. Taantuminen johtuu siitä, että matkailija joutuu kokemaan liian paljon vierasta käyttäytymistä ja ennustamatonta toimintaa, joita hän ei pysty itselleen selvittämään. Tämän vuoksi hän tuntee itsensä väsyneeksi sekä ärtyneeksi ja saattaa vetäytyä vallan omiin oloihinsa. Tätä vaihetta kutsutaan kriisivaiheeksi, jossa stressitilanne saattaa kärjistyä jopa paniikkitilanteeksi. Tyypillistä on, että tässä vaiheessa haluaa pois uudesta maasta ja koti-ikävä on suurimmillaan. (Salo-Lee ym. 1998, 120.)

24 17 Kulttuurishokin kolmas vaihe on sopeutuminen. Tällöin matkailija on ehtinyt olla uudessa ympäristössä jo pidempään ja hän vähitellen alistuu tilanteeseen huomatessaan ettei voi sille mitään. Sopeutumisensa tuloksena hän alkaa nähdä jälleen hyviäkin puolia uudessa kulttuurissa. (Salo-Lee ym. 1998, 121.) Kulttuurishokin neljättä vaihetta kutsutaan takaisin normaaliin -vaiheeksi. Tällöin riittävän kulttuurisen herkkyyden ja oppimiskyvyn myötä matkailija saattaa vähitellen hyväksyä itsensä osaksi uutta ympäristöä ja oppia syvällisestikin tuntemaan sen kulttuuria. (Salo-Lee ym. 1998, 121.) Riskinä neljännessä vaiheessa on liian innokas pyrkimys sopeutua vieraaseen kulttuuriin, koska tällöin matkailija voi samastua siihen liikaa. Lisäksi matkailija pyrkii muuttumaan täysin paikallisten asukkaiden kaltaisiksi ja omaksumaan heidän kulttuuri-identiteettinsä. Tätä kutsutaan going native-ilmiöksi ja sillä tarkoitetaan matkailijaa, joka ihastuu niin uuteen ryhmäänsä, että tahtoo itsekin tulla sen jäseneksi. (Aro 1998, ) Viimeinen kulttuurishokin vaihe tulee, niin yllättävältä kuin se kuulostaakin, kotiin palatessa. Kotiinpaluu tapahtuu vaihtelevin mielialoin, toisaalta innokkaana, toisaalta haikeana. Juuri kun matkailija on päässyt sisään uuteen kulttuuriin, sopeutunut maan tavoille ja saanut paljon uusia ihmissuhteita, täytyy hänen taas jättää kaikki se taakseen. Paluu kotimaahan asettaa matkailijan jälleen uuden muutoksen eteen. On luonnollista, että kestää jonkin aikaa, ennen kuin matkailija löytää jälleen paikkansa vanhassa ympäristössään. Matka vieraaseen kulttuuriin on myös matka omaan itseen. Uusia kokemuksia ja elämyksiä saanut ihminen on samalla käynyt läpi vaativan sopeutumisprosessin. Kaikki nämä vaikuttavat identiteettiin ja kokonaiskuvaan itsestä. (Aro 1998, ) Keinoja kulttuurishokista selviämiseen Kulttuurishokkia voi lieventää ja ennaltaehkäistä monin eri tavoin. Kulttuurishokin kokemista ei välttämättä voi poistaa kokonaan, mutta tässä muutamia vinkkejä sen helpottamiseksi. Ensinnäkin kannattaa pitää itsensä aktiivisena. Ei kannata jäädä yksin neljän seinän sisään miettimään asioita, vaan lähteä tutustumaan ympäristöön ja ympäröivään kulttuuriin. Tutustumalla uuteen ympäristöön voi samalla tutustua

25 18 paikallisiin ihmisiin ja saada paikallisia ystäviä. Paikallisilta ihmisiltä voi kysyä asioista, jotka hämmästyttävät ja kummastuttavat, ja usein he kertovat mielellään kulttuuristaan. (Internet 3.) Pahemman kulttuurishokista tekee se, jos sen joutuu kohtaamaan yksin. Etenkin jos matkustaa yksin, on tärkeää, että pitää yhteyttä muihin suomalaisiin sekä kotona Suomessa että kyseisessä maassa. Tämän lisäksi kannattaa hakeutua muiden ulkomaalaisten seuraan, sillä todennäköisesti hekin läpikäyvät tai ovat läpikäyneet samankaltaisia tuntemuksia. (Internet 3.) 6 NEPAL Kuva 1. Nepalin lippu Mitä enemmän sokeria teessä, sitä enemmän rakkautta. (nepalilainen sananlasku) 6.1 Nepal pähkinänkuoressa Nepal sijaitsee kahden suuren valtion, Intian ja Kiinan, välissä. Moni tuntee Nepalin Himalajan vuoristosta ja Mount Everestistä, maailman korkeimmasta vuoresta, mikä kohoaa Nepalin ja Tiibetin rajalla. Maan pinta-ala on vajaa puolet Suomen pinta-alasta, eli neliökilometriä (Internet 4). Yli kolmas osa maasta on asumatonta vuoristoa. Nepalissa on noin 23,4 miljoonaa asukasta. Pääkaupungissa Katmandussa asuu noin puoli miljoonaa asukasta (Finlay 2001, 38).

26 19 Kuva 2. Vuoristomaisema Trisuli -joen varrella. Maantieteellisesti Nepal jaotellaan kolmeen toisista poikkeavaan alueeseen: vuoristoalueeseen (yli 3000 m), kukkula-alueeseen ( m) ja Terai-alueeseen eli alatasankoon (alle 1200 m). Vuoristoalue on osa Himalajan vuoristoa ja se kattaa koko Nepalin pohjoisimman osan Tiibetin rajaa vasten. Nepalissa sijaitsee kahdeksan maailman kymmenessä korkeimmasta huipusta (Let s Go Publications 2001, 714). Vaikeiden elinolosuhteiden takia tällä alueella asuu vain 7,3 % koko maan väestöstä. Kukkula-alue on Nepalia tyypillisimmillään ja se muodostuu kahden-kolmen kilometrin korkuisista kukkuloista ja niiden välissä sijaitsevista jokilaaksoista. Kukkula-alue on lähes kokonaan maanviljelyskäytössä, vaikka maasto tekee kaikkien apuvälineiden käyttämisen lähes mahdottomaksi. Alankotasanko eli Terai-alue on osa Ganges-joen valuma aluetta. Suuren väestönkasvun myötä myös sen viidakkomaiset metsät on hakattu maanviljelyksen käyttöön. Koko Nepalin viljelystä (2,6 miljoonasta hehtaarista) on Terailla on 1.4 hehtaaria. Nykyään jo 48,5 % Nepalin väestöstä asuu Terailla, ja trendi on kasvava. (Internet 5.)

27 20 Kuva 3. Nepalin kartta. Köyhällä ei ole rahaa, eikä rikkaalla mieltä. (nepalilainen sananlasku) Nepal on yksi maailman taloudellisesti köyhimpiä maita. Sen talous on suurelta osin riippuvainen ulkomaisesta tuesta. Köyhyys lyö leimansa myös nepalilaiseen arkeen. Suomen lähetysseuran mukaan 38 prosenttia nepalilaisista elää alle US $1:n päivittäisillä tuloilla ja 42 prosenttia elää nälkärajan alapuolella. (Internet 5.) Yksi Nepalia tukevista ja kehitysapua antavista järjestöistä on Luterilainen Maailmanliitto. Luterilaisella Maailmanliitolla on useita projektialueita, joissa perusperiaatteena on auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Hankkeiden eteneminen turvataan kouluttamalla paikallisia ihmisiä ja ottamalla heitä mukaan projektien suunnitteluun ja päätöksien tekoon. Esimerkkinä tällaisista projekteista mainittakoon lukutaitoprojektit ja kaivoprojektit. (Internet 6.)

28 21 Kuva 4. Köyhän kylän kasvot Etelä-Nepalissa. Nepalissa on erittäin vaihteleva ilmasto. Se vaihtelee trooppisesta tundraan etelästä pohjoiseen tultaessa. Luonnollisesti lämpötilat laskevat ylöspäin mentäessä ja kylmimmät kuukaudet ovat joulu- ja tammikuu. Nepal sijaitsee myös monsuunisateiden alueilla. Sadekausi alkaa kesäkuussa ja kestää syyskuuhun asti. Sateisimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin sataa suurin osa vuosittaisesta sademäärästä. Nepalin monsuunisateet ovat elintärkeitä sen maanviljelykselle. Nepalissa vaikeita luonnon ongelmia ovat eroosio, pintamaan huuhtoutuminen ja maanvyörymät. (Internet 7.) Nepal eli Nepalin kuningaskunta eli vuosisatoja eristettynä, kunnes vuoden 1951 palatsivallankumous avasi ovet muulle maailmalle. Vuosikymmeniä kestänyt hallintojärjestelmä, joka kielsi puolueet, saatiin kumotuksi vuonna Demokratialiikkeen vaatimuksesta Nepaliin saatiin monipuolue-järjestelmä. Nepal on edelleen kuningaskunta, mutta kuninkaan valta-asema on ainoastaan muodollinen ja hallinnossa etsitään demokraattisia toimintamalleja. Tällä hetkellä Nepalin kuninkaana on Gyanendra Bir Bikram Shah Dev. (Internet 7.) Turismi on yksi tärkeimmistä ulkomaanvaluutan lähteistä Nepalille. Turistien määrä on noussut tasaisesti vuosi vuodelta, ja vuonna 1999 Suomen suurlähetystön mukaan turisteja kävi Nepalissa Vuoden 1999 jälkeen turismin tilanne on taas huonontunut. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Indian Airlinesin koneen kidnappaus, hotellityöntekijöiden lakot, kuningasperheen murha, maolaississien (eli

29 22 kommunistipuolueen sissien) liikehdintää ja kansainvälistä katastrofia seuranneet epävakaisuudet. Maolaississien toiminnan vuoksi on Nepaliin julistettu poikkeustila 2001 vuoden lopulla. (Internet 5.) Jos nainen lepää, sakaali vie kanat. (nepalilainen sananlasku) Nepalin väestöstä 90 % on riippuvainen oman toimeentulon kattavasta maanviljelystä. Paikoittain ylikansoitus kuitenkin tekee siitäkin vaikeaa; ruokaa ei riitä kaikille. Suurin osa maataloustöistä sekä muista kotitöistä kuuluu naisille. Tämän vuoksi vain harvalla nepalilaisella tytöllä on mahdollisuus käydä koulua. Perheet eivät halua panostaa tyttärien koulutukseen, koska naimisiin mentyään he muuttavat aviomiehensä perheen luo. Pojat jäävät perheineen huolehtimaan vanhemmistaan. (Let s Go Publications 2001, 716, Basnet 1996/1997, 8-10.) Kuva 5. Nepalilaislapset ovat usein motivoituneita koululaisia, sillä peruskoulutuskaan ei ole nepalilaisille itsestäänselvyys. Nepalin vienti nojaa pääasiassa kahden tuoteryhmän varaan: valmisvaatteiden ja villamattojen. Vuonna 2000 ne tuottivat 58 % vientituloista. Muita vientituotteita ovat muun muassa pavut ja linssit. Nepalilla on kuitenkin vain muutamia vientimaita ja kapea tuotevalikoima. Tämän lisäksi esimerkiksi syytteet lapsityövoiman käytöstä ovat romuttaneet suhteita joihinkin vientimaihin. Uusin vientituote on pashmina-villahuivit, mutta tässäkin tapauksessa kysyntä seurailee muodin vaihteluja. Nepalin talouden kehittymisen kannalta on Intia keskeisessä asemassa. Maiden välinen raja on avoin ja

30 23 pitkä. Tämä mahdollistaa tavaroiden helpon liikkumisen laittomasti rajan yli, ja Nepalin kannalta se merkitsee itsenäisen kauppapolitiikan mahdottomuutta. Nepal joutuu tuomaan Intiasta elintärkeitä tuotteita kuten riisiä, lääkkeitä, koneita ja puuvillakankaita, kun taas Nepal itse vie Intiaan ainoastaan teollisuuden raaka-aineita. (Internet 5.) Kuva 6. Mattotehtaalla työt alkavat varhain aamulla. 6.2 Ihmiset, kieli ja tavat Ihmiset ja kieli Nepalissa on paljon erilaisia ihmisryhmiä, joita voidaan jaotella jo maantieteellisestikin omiin ryhmiinsä. Alueittain erilaisia ryhmiä elää Himalajan alueella, maan keskiosassa sekä Teraissa. Jokainen ihmisryhmä on pystynyt säilyttämään oman kulttuurinsa ja kielensä, ja kuitenkin asumaan harmoniassa muiden ryhmien rinnalla. Himalajan alueella asuu muun muassa mongoloideja, tiibetiläisiä, sherpoja, ynnä muita ja suurin osa heistä on buddhalaisia ja heidän kulttuurinsa on vastaavaa kuin Tiibetissä. Maan keskiosassa elelee kiratit, newarit ynnä muut, Terailla tharukset. (Finley 2001, ) Nepalissa puhutaan monia eri kieliä. Virallinen kieli on nepali, jota puhuu noin 50 % ihmisistä. Tämän lisäksi nepalilaiset puhuvat ryhmittäin omia murteita ja kieliään, kuten maithilia (12 % kansasta), bhojburia (8 % kansasta) newaria (5 % kansasta) sekä tharua (5 % kansasta) ynnä muut. (Internet 8.) Turisti tulee toimeen Nepalissa hyvin

31 24 englannilla, sillä etenkin pääkaupunkiseudulla Katmandussa englantia osataan hyvin. Usein pienemmissäkin paikoissa löytyy joku, joka osaa englantia sen verran, että asia tulee ymmärretyksi. Itse huomasimme, että elekieli on hyvin tehokasta ja toimii kielimuureista huolimatta. Nepalin kielen perusteita on helppo oppia, joten jos aikoo pidemmän aikaa olla maassa, tekee nepalilaisiin lähtemättömän vaikutuksen, että on nähnyt vaivaa ja opetellut heidän kieltään edes sen verran, että voi esitellä itsensä nepalinkielellä ja kysyä, mitä toiselle kuuluu. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.) Tavat Kun on ollut Nepalissa ensimmäisen vuoden ja teessä on kärpänen, jättää sen juomatta. Toisena vuonna ottaa kärpäsen pois ja juo teen. Kolmantena juo teen kärpäsineen. (nepalilainen sananlasku) Aasialaiseen elämäntapaan kuuluu kiireettömyys. Tapaamisista myöhästyminen on tavallista nepalilaiselle. Jos esimerkiksi lehmälauma sattuu tielle, annetaan lehmien rauhassa päättää ensin oma kulkusuuntansa. Kellonajattomuuteen onkin länsimaalaisen vaikea tottua, ja yleisestikin länsimaalaisista nepalilaisten ei se ole niin justiinsa - tyyli saattaa aluksi tuntua kummalliselta. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.) Tyypillinen nepalilainen perhe on suurperhe, jossa lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja ehkä tätejä ja setiäkin asuu yhdessä. Perheen ja suvun merkitys on paljon suurempi kuin länsimaissa on totuttu. Myös naapureiden ja muiden kyläläisten kanssa ollaan läheisissä väleissä. Osoittaakseen läheisiä välejään ja kunnioitustaan toisiaan kohtaan nepalilaiset kutsuvat myös muitakin kuin biologisia sisaruksiaan siskoiksi ja veljiksi. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.)

32 25 Kuva 7. Arjen katukuva Nepalilaisilla on paljon tapoja ja kohteliaisuussääntöjä, jotka toiset kumpuavat uskonnosta, toiset vain kuuluvat kulttuuriin. Aina tervehtiessä kämmenet laitetaan yhteen rinnan päälle ja sanotaan Namaste. Erittäin kunnioittavassa tilanteessa voidaan sanoa Namaskaar. Tervehtiessä ei kumarreta, kuten joissain Aasian maissa, pieni pään kumarrus riittää. Nykyään moni nepalilainen haluaa kuitenkin kätellä länsimaalaista ensi kerran tavatessaan, sillä hän tietää, kuinka meillä toimitaan. (Internet 9.) Nepalissa on tietyt pukeutumissäännöt, joita turistin tulee kunnioittaa. Shortseja tai hihattomia paitoja ei suositella, sillä olkapäät ja polvet ovat siveettömiä paikkoja. Bikinit päällä ei siis kannata mennä ottamaan aurinkoa. Valitettavasti moni turisti ei näistä pukeutumissäännöistä piittaa, vaan kulkee puolialasti paikallisten kauhuksi. Nepalilainen nainen pukeutuu joko shariin tai kurthaan. Ensimmäinen on yksi pitkä kangas, joka kiedotaan ympärille, jälkimmäiseen kuuluu pussihousut ja hame, sekä huivi. Kurtha on erittäin käytännöllinen puku hankkia, jos aikoo olla pidemmän aikaa Nepalissa. Kurthan huivi toimii aurinkosuojan lisäksi saastesuojana suun edessä. Jollei käytössä ole mitään huivia, kannattaa hankkia hengityssuojain, mitä voi käyttää kulkiessa Thamelin, eli Katmandun turistialueen, ulkopuolella. Autoista tuleva pakokaasu ja muut saasteet ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa, ja joskus tuntuu, ettei ilman suusuojainta pysty hengittämään lainkaan. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.)

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15

Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15 Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15 Työssäoppipaikka, Fade Out Label Fade Out Label on v. 2015 perustettu yritys, joka valmistaa vanhoista kierrätetyistä farkuista unisex-mallisia vaatteita. Koko tuotanto tapahtuu

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot