KÖYHÄ, RIKAS MAA NEPAL

Transkriptio

1 KÖYHÄ, RIKAS MAA NEPAL OPISKELIJANA UUDESSA KULTTUURISSA Ala-Korpula Elina Heurlin Mari Opinnäytetyö, Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Ala-Korpula Elina ja Heurlin Mari KÖYHÄ, RIKAS MAA -NEPAL, OPISKELIJANA UUDESSA KULTTUURISSA Pori, syksy sivua 7 liitettä Globalisaation myötä uusien kulttuurien kohtaamisesta on tullut arkipäivää. Myös Diakonia-ammattikorkeakoulusta lähtee yhä enemmän opiskelijoita suorittamaan monikulttuurista harjoitteluaan ulkomaille. Suoritimme monikulttuurinen ammatillisuusopintokokonaisuuden käytännön harjoittelun Nepalissa, Katmandussa syksyllä Työskentelimme paikallisessa lastenkodissa kolme kuukautta ja opiskelimme St. Xaviersin collegessa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli perehtyä Nepaliin kansainvälisen harjoittelun kohteena ja koota tietopaketti Nepaliin lähteville opiskelijoille. Tietopaketin tueksi tutkimme opiskelijoiden kohtaamaa ja heihin vaikuttavaa kulttuurishokkia. Jotta tietopakettimme olisi kaikkien opiskelijoiden käytettävissä, se löytyy myös Diakonia-ammattikorkeakoulun internet-sivuilta. Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen. Aineiston keräsimme tekemällä kyselyn Nepalissa oleville Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja muutamalle muulle länsimaalaiselle, perehtymällä kirjallisuuteen sekä havainnoimalla nepalilaista kulttuuria harjoittelun aikana. Tämän lisäksi halusimme syventää tietojamme kristinuskosta Nepalissa, joten haastattelimme sekä nepalilaista että suomalaista kristittyä pariskuntaa. Tutkimustuloksista selvisi, että tärkeimpänä kulttuurishokin lieventäjänä voidaan pitää aiempia kokemuksia. Myös hyvät etukäteisvalmistelut ennen matkaa auttoivat uuden kulttuurin kohtaamisessa. Aikaisemmat kokemukset matkustelusta ja uusien kulttuurien kohtaamisista vaikuttivat muun muassa opiskelijan odotuksiin ja pelkoihin ennen matkaa. Kantavana teemana tuloksista nousi kuitenkin ajatus kansainvälisen harjoittelun merkityksestä opiskelijalle sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti kasvattavana ja elämää rikastavana kokemuksena. Asiasanat: Nepal, kulttuuri, kulttuurishokki, kansainvälinen vaihto Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Ala-Korpula Elina and Heurlin Mari POOR, RICH COUNTRY -NEPAL, AS A STUDENT IN A NEW CULTURE Pori, Autumn pages 7 appendices Facing new cultures has become more common due to globalization. Many students also from Diaconia Polytechnic go abroad to complete their multicultural trainings. We did our multicultural training period in Nepal in autumn We worked in a local children s home and studied in St. Xavier s college. The purpose of this study was to get oriented in Nepal as an international training place for students and gather up an information packet about Nepal. We also studied culture shock which influence students studying abroad. To make the information packet of Nepal to be always available for all students, we also did an internet version of it. The method of the study was quantitative. The data were collected by making an inquiry to the students from Diaconia Polytechnic who were in Nepal as well as to a few other westerns, and by getting acquainted with literature. In addition to this, we observed the Nepali culture while staying there. We also wanted to get more information about Christianity in Nepal, so we interviewed a Nepali and a Finnish Christian couple. According to the results the most important thing that eased the culture shock was earlier experience about travelling. Also arrangements made before the trip helped people to face the new culture. Among other things earlier experience of travelling had an effect on the fears and expectations of the students. The one important issue that came out of the results was the meaning of the international training for a student as a raising and rich experience. Keywords: Nepal, culture, culture shock, International training Deposited in The Pori Training Unit Library

4 Se, jota rakastetaan ja joka pystyy vastarakkauteen, on onnellisin ihminen maailmassa. Yhä uudestaan voimme todeta tämän omissa köyhissämme. He rakastavat lapsiaan ja kotiaan, heitä ei kiinnosta omistaminen ja vaikka heillä ei ole yhtään mitään, he ovat onnellisia. -Äiti Teresa-

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO..1 I TUTKIMUS 2 TUTKIMUS PROSESSI Tutkimuksen tarkoitus Tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmät ja aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi Tutkimuksen eettisyys.7 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 8 II TIETOPAKETTI 4 KANSAINVÄLINEN DIAK KULTTUURI Kun kulttuurit kohtaavat Etnosentrismi ja stereotypiat Etnosentrismi Stereotypiat Kulttuurishokki Kulttuurishokin vaiheet Keinoja selvitä kulttuurishokista NEPAL.18

6 6.1 Nepal pähkinänkuoressa Ihmiset, kieli ja tavat Ihmiset ja kieli Tavat Uskonnot Nepalissa Hindulaisuus Kristinusko Matkailijan Nepal käytännön neuvoja Mihin mennä Asuminen ja syöminen Hyvä tietää 37 7 MATKAVALMISTELUT Haku kohdemaahan ja haastattelu Viisumit Vakuutukset Rokotukset ja lääkkeet Lennot Raha-asiat Yhteydenpito Suomeen Mitä mukaan.. 45 III TUTKIMUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8 TUTKIMUSTULOKSET.47 9 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS LOPPUPOHDINTA...54 LÄHTEET...57

7 LIITTEET 62 Liite 1. Kysely 62 Liite 2. Tutkimuslupa-anomus 64 Liite 3. Kulttuurishokki opas oireiden tunnistamiseen.65 Liite 4. Haastattelukysymykset 67 Liite 5. Diakin hakulomake kansainväliseen vaihtoon 68 Liite 6. Nepalin viisumianomuskaavakkeen täyttöohjeet ja viisumianomuskaavake.70 Liite 7. Diakin apuraha-anomus..72

8 1 JOHDANTO Katmandun aamuyön pimeydessä kaupungin herätessä uuteen päivään, alkoi ensimmäinen seikkailumme Nepalissa. Kello oli kolme aamulla, kun riisit jo kiehuivat nepalivaimojen padoissa, kauppiaat huudellen myivät tuoreita vihanneksia ja meidän 13 tunnin bussimatka Nepalin itärajalle pieneen Damak-nimiseen kaupunkiin alkoi. Bussimatka oli pelottava, sillä jokainen nepalisilmä oli porautunut kahteen valkoiseen kummajaiseen. Uhkana olivat myös maolaississit ja mutavyöryt, eikä edes kovaääninen hindumusiikki rauhoittanut hermojamme. Pääsimme kuitenkin muutaman kommelluksen jälkeen perille Damakiin, jossa arkinen iltapäivän aherrus pysähtyi sillä hetkellä kun nousimme ulos bussista. Seisoimme keskellä toria tietämättä minne mennä, kun pikkuhiljaa pienet tummat miehet, naiset ja lapset alkoivat ympäröidä meitä. Valkoihoinen nainen ei ollut totuttu näky kaupungissa. Paniikissa vaihdoimme paikkaa koko kylän seuratessa meitä. Kissa ja hiiri -leikki kyläläisten kanssa jatkui, kunnes näimme nuhruisen lapun yhden riksakuskin kädessä. Alina and Mariko Fennis. Mehän ne oltiin! Kiipesimme riksan kyytiin, ja tunsimme itsemme jättiläisiksi pikkuruisen nepalimiehen polkiessa hiki päässä meitä kohti guest housia. (Ala- Korpula & Heurlin 2001.) Opinnäytetyömme käsittelee Nepalia Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen harjoittelun kohteena. Tutkimme asiaa opiskelijan näkökulmasta. Teimme osana opinnäytetyötä tietopaketin tulevia Nepaliin työharjoitteluun lähtijöitä varten. Tutkimme Nepalin lisäksi opiskelijoiden kohtaamaa ja heihin vaikuttavaa kulttuurishokkia. Suoritimme Monikulttuurinen ammatillisuus- opintokokonaisuuden käytännön harjoittelun Katmandussa, Nepalissa ajalla Työskentelimme paikallisessa kristillisessä lastenkodissa ja opiskelimme sosiaalityötä St. Xaviersin collegessa. Tutustuimme myös Luterilaisen maailmanliiton työhön Nepalin maaseudulla, kylissä ja pakolaisleireillä. Saadaksemme kokonaisvaltaisemman kuvan Nepalin sosiaalityöstä tutustuimme muun muassa vankilaan, huumevieroituskeskukseen, kehitysvammahuoltoon ja katulapsiprojekteihin. Opimme kuitenkin eniten Nepalista asumalla ja elämällä arjen keskellä yhdessä nepalilaisten kanssa.

9 2 Nepal luokitellaan yhdeksi maailman köyhimmistä maista. Ennen matkaan lähtöä meillekin Nepal merkitsi vain pientä kehitysmaata kaukana Aasiassa. Tänään Nepal merkitsee meille elinikäisiä ystäviä ja koteja, jonne olemme aina tervetulleita. Opimme kolmen kuukauden aikana enemmän lähimmäisen rakkaudesta ja siitä, kuinka pienistäkin asioista voi iloita, kuin Suomessa ehkä koko elinaikanamme. Alkuperäinen kiinnostuksemme tehdä tietopaketti Nepalista heräsi, kun itse suunnittelimme lähtöä. Jouduimme etsimään paljon tietoa lähtövalmisteluista ja kohdemaasta. Tiedonhankinta oli ajoittain hankalaa, joten ajattelimme helpottaa seuraavien lähtijöiden työmäärää. Ollessamme Nepalissa huomasimme, että mitä enemmän olimme etukäteisvalmisteluja tehneet, sitä helpompi kulttuuriin oli sopeutua. Kahden eri kulttuurin kohdatessa kulttuurishokki on kuitenkin aina väistämätön. Kulttuurien kohtaaminen on kuitenkin eräänlainen paradoksi, koska kulttuurit eivät ole eläviä, itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka voisivat kohdata. Kanssakäyminen on yksilöiden välistä. Kanssakäymiseen vaikuttavat kulttuurilliset tulkintatavat, kuitenkin ihmiset persoonana ovat ne, jotka kohtaavat. (Forsander, Ekholm & Saleh 1994, 27.) Tätä ilmiötä seuratessa meille heräsi kiinnostus tutkia kulttuurishokkia. Halusimme myös, että tekemämme tutkimus tukisi Nepaltietopakettia ja antaisi tietoa Nepalin kulttuuriin sopeutumisesta. Toivomme, että tekemästämme tietopaketista olisi hyötyä tuleville Nepaliin lähtijöille sekä etukäteisvalmisteluissa että kohdemaassa kulttuurishokkia lieventämässä. Pyrimme antamaan opiskelijoille neuvoja ja valmiuksia, joita he tarvitsevat kohdatessaan juuri nepalilaisen kulttuurin. Emme pyrkineet tekemään matkaopasta, jossa luetellaan kaikki nähtävyydet tai josta voi lukea historiaa kauas taaksepäin. Tarkoitus oli helpottaa käyttäytymistä arjen tilanteissa. Luonnollisesti voimme suomalaisina tehdä nepalilaisesta kulttuurista vain pintaa raapaisevan oppaan, syvemmin nepalilaisen kulttuurin voi tuntea vain nepalilainen. Toivomme kuitenkin, että tietopakettimme nepalilaisen kulttuurin aakkosista auttaa opiskelijaa selviytymään perustilanteista.

10 3 I TUTKIMUS 2 TUTKIMUSPROSESSI Tässä luvussa selvitämme tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimustehtävät. Valitsimme tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivisen tutkimuksen, ja selvitämme aineiston keruun menetelmät ja aineiston analyysin. Lopuksi tarkastelemme tutkimuksen eettisyyttä. 2.1 Tutkimuksen tarkoitus Matkan etukäteisvalmisteluja tehdessämme huomasimme, kuinka vaikeaa oli löytää selkeää ja ajankohtaista tietoa Nepalista. Ajatuksemme Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisille internet-sivuille tulevasta Nepalin tietopaketista heräsi. Matkavalmistelujen ja Nepalin yleistiedon kuvaamisen lisäksi päätimme tutkia kulttuurishokkia. Tutkimme länsimaalaisen opiskelijan sopeutumista Nepalin kulttuuriin. Perehdyimme Nepalin kulttuuriin, jotta voimme tehdä aiheesta luotettavan tietopaketin. Nepalin kulttuuriin tutustuminen ja siitä aineiston kerääminen tapahtui ennen matkaa tutustumalla kirjallisuuteen ja matkan aikana havainnoimalla ja haastattelemalla. Länsimaalaisen opiskelijan sopeutumista Nepalin kulttuuriin ja hänen kohtaamaansa kulttuurishokkia tutkimme tekemällä kyselyn Diakin kansainvälisessä vaihdossa Nepalissa oleville opiskelijoille sekä muutamalle muulle länsimaalaiselle. Kulttuurishokkiin olennaisesti liittyy uskonto ja sen erilaisuuden tuomat arjen ongelmat. Tähän perehdyimme kirjallisuuden lisäksi haastattelemalla sekä nepalilaista että suomalaista kristittyä pariskuntaa Nepalissa. Kulttuurishokista on paljon kirjallisuutta, ja esimerkiksi internetistä siitä löytyy paljon tietoa. Suoranaisia tutkimuksia siitä oli kuitenkin vaikea löytää. Etenkään Diakin kansainväliseen vaihtoon lähtevien opiskelijoiden näkökulmasta kulttuurishokkia ei ole aiemmin tutkittu. Myös Nepalista on olemassa paljon matkaoppaita, mutta meidän tietopakettimme keskittyy erityisesti Diakin opiskelijoiden tarvitsemaan käytännön

11 4 tietoon. Diakin kansainväliseen vaihtoon lähteville on kyllä tehty yleinen kansainvälisyyskansio, mutta siinä ei näy tiettyä kohdemaata koskevia yksityiskohtia. Kansainvälisyyskansiota säilytetään Helsingissä ja sitä ei ole helppo saada käsiinsä, jollei asu siellä. Tämänkin vuoksi internetissä oleva tietopaketti on käytännöllinen, sillä se on kaikkien saatavilla. Kartoitimme kaikki Suomen suomenkieliset ammattikorkeakoulut, ja vastaavanlaista opinnäytetyötä ei ole aiemmin tehty. Vaihtoon lähtevän opiskelijan opas löytyi muutamasta koulusta, ja muutamassa sitä oltiin tekemässä tai se oli suunnitteilla, joten teimme johtopäätöksen, että aihe on vielä aika tuore. Etenkin kulttuurishokin tutkimus on kouluissa vielä alkutekijöissään. Saimmekin paljon positiivista palautetta aiheen valinnasta ja etenkin tietopaketin helposta saatavuudesta internetistä. Samalla informoimme muiden ammattikorkeakoulujen kansainvälisyydestä vastaavia opettajia Nepal-tietopaketista, jotta hekin voivat käyttää sitä. 2.2 Tutkimustehtävät Tavoitteenamme oli tehdä Nepal-tietopaketti Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun lähtijöille ja sen tueksi tutkia kulttuurishokkia. Opinnäytetyömme koostuu kolmesta osasta. Ensimmäiseen osaan kuuluu tutkimusprosessin kuvaus ja keskeisten käsitteiden määrittely. Toinen osa on tietopaketti Nepaliin lähtijöille. Siihen keräsimme tietoa Nepalista ja sen kulttuurista. Tähän osioon kuuluu myös teoriaa kulttuurista ja kulttuurishokista. Tietopaketti sisältää mielestämme oleelliset tiedot Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun lähtijälle ja se löytyy myös Diakin internet-sivuilta. Näin jokainen, joka suunnittelee lähtöä Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun, saa halutessaan lisätietoja Nepalista Diakin kansainvälisiltä sivuilta, joista on linkki meidän tietopakettiimme. Kolmanteen osioon kuuluu tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustehtävänämme on: 1. Perehtyä Nepaliin ja sen kulttuuriin. 2. Tutkia kulttuurishokkia.

12 5 2.1 Miten se ilmenee ja vaikuttaa ihmiseen? 2.2 Mitkä seikat vaikuttavat kulttuurishokkiin? 3. Koota tietopaketti Nepaliin kansainväliseen harjoitteluun lähtöön liittyvistä käytännön asioista. Teimme tutkimuksestamme hypoteesin tutkiessamme kulttuurishokkia. Epäilimme kulttuurishokin lievenevän, mitä enemmän matkustelee ja kohtaa uusia kulttuureja. Uskoimme, että matkustelu avartaa, ja vaikkei olisi ollutkaan Nepalin kaltaisessa maassa, aikaisemmista kokemuksista on hyötyä ja uusi kulttuuri on helpompi kohdata. Toinen esioletuksemme oli, että mitä enemmän tekee etukäteisvalmisteluja ennen matkaa ja perehtyy kohdemaahan, on uusi kulttuuri helpompi kohdata. 2.3 Tutkimusmenetelmät ja aineistonkeruu Tutkimuksemme on kvalitatiivinen, sillä sen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Tällöin tutkimuskohdetta lähestytään kokonaisvaltaisesti ja avoimesti tehden havaintoja ihmisten kokemuksista ja niiden merkityksestä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistolle on ominaista sen monitasoisuus ja ilmaisullinen rikkaus. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto on moniulotteista niin kuin elämäkin. Usein aineiston tuottamistilanteet ovat tutkimusta varten järjestettyjä ja aineisto koostuu dokumentoiduista tilanteista. (Soininen 1995, 110.) Meillä tutkimuksemme realistisuutta lisääkin se, etteivät tutkimustilanteemme olleet tehtyjä vaan autenttisia. Tilanteita ei tehty tutkimustamme varten, vaan teimme tutkimuksen aidoista tilanteista. Tutkijan on helpompi ymmärtää tutkittavia ollessaan heidän kanssaan samassa tilanteessa esimerkiksi kulttuurishokkia tutkittaessa. Kvalitatiivinen tutkimusote on taustafilosofialtaan hermeneuttinen. Tällöin ilmiöiden ja tekojen merkitys ja merkitysten muodostuminen on keskeistä. Erityisesti tutkitaan ihmisten käyttäytymistä tarkoituksellisena tekona. Hermeneutiikan peruslähtökohtana on, että ihminen on intentionaalinen olento, jonka käyttäytymisellä on tarkoitus tai merkitys. (Riikonen 2001.)

13 6 Valitsimme tiedonhankintamenetelmiksi osallistuvan havainnoinnin, haastattelun sekä kyselyn. Haastattelulla ja kyselylomakkeella (Liite 1) selvitimme, mitä ihmiset tuntevat, ajattelevat ja kokevat. Haastattelutyyppinä käytimme teemahaastattelua. Teemahaastattelussa haastattelun aihepiiri on selkeä, mutta kysymykset saattavat hieman muuttaa muotoaan haastateltavasta riippuen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, 204). Kyselymme oli informoitu, sillä jaoimme lomakkeet henkilökohtaisesti kohdejoukollemme, ja samalla kerroimme tutkimuksen tarkoituksesta sekä selostimme kyselyä. Informoitu kysely on toinen kontrolloidun kyselyn muodoista. Informoidussa kyselyssä vastaajat täyttävät lomakkeet omalla ajallaan, jonka jälkeen he palauttavat lomakkeet postitse tai johonkin sovittuun paikkaan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, ) Käytimme lomakkeessamme avoimia kysymyksiä, joissa esitettiin kysymys ja jätettiin tyhjä tila vastauksia varten. Avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden sanoa, mitä heillä on todella mielessään (Hirsjärvi ym. 2001, ). Nepalin kulttuuria tutkimme havainnoimalla (observoimalla), eli tarkkailimme miten ihmiset toimivat ja käyttäytyvät arjessa. Osallistuva havainnointi, jota käytimme, oli vapaasti tilanteessa muotoutuvaa ja havainnoija itse osallistui ryhmän toimintaan. Havaintomme kirjasimme päiväkirjoihimme, joita käytimme lähteinä. Tämän lisäksi keräsimme aineistoa kirjallisuudesta ja internetistä. Jo ennen matkaa hankimme tietoa Nepalissa aiemmin olleilta Diakin opiskelijoilta. Tietopaketin käytännön matkavalmistelu -osiota varten etsimme tietoa eri tahoilta, kuten terveyskeskuksesta ja suurlähetystöstä. Myös nämä tiedot kirjasimme päiväkirjoihimme jo ennen matkaa. 2.4 Aineiston käsittely ja analyysi Aineiston analyysissä selviää, minkälaisia vastauksia tutkimuksen ongelmiin ja kysymyksiin saadaan (Hirsjärvi ym. 1998, 217). Tästä rakentui tutkimuksemme ydin. Aloitimme analysoinnin luomalla aineiston ja tarkistamalla sen. Tämä koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisenä vaiheena oli tietojen tarkistus, eli tarkistimme, puuttuiko meiltä tietoa tai oliko aineistossa selkeitä virheitä. Toisena vaiheena oli tietojen täydentäminen.

14 7 Kolmantena vaiheena järjestimme aineiston analyysejä varten. Kyselystä saadun materiaalin järjestimme teemoittain kysymysten mukaisessa järjestyksessä. Aineiston analyysitavat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Selittämiseen pyrkivässä lähestymistavassa käytetään tilastollista analyysia ja päätelmien tekoa. Ymmärtämiseen pyrkivässä lähestymistavassa käytetään kvalitatiivista analyysia ja päätelmien tekoa. (Hirsjärvi ym. 2001, 210.) Valitsimme analyysitavaksi tutkimukseemme ymmärtämiseen pyrkivän lähestymistavan. Laadullisen aineiston analyysissä yhdistetään havaintoja ja merkityksiä, ja niitä jaetaan ja ryhmitellään teemoiksi (Hirsjärvi ym. 1998, 218). Teimme jatkuvaa vertailua, sillä analyysiä ei tehdä vain yhdessä tutkimusprosessin vaiheessa vaan pitkin matkaa. Tulosten analysoinnin jälkeen tuloksia oli vielä tulkittava ja niistä oli tehtävä johtopäätöksiä. Pelkkä tulosten analysointi ei riitä kertomaan tutkimuksen tuloksia, vaan tuloksista on laadittava synteesejä, jotka kokoavat yhteen pääseikat ja antavat vastauksen ongelmiin (Hirsjärvi ym. 1998, 222). Päätelmiä, jotka eivät perustu tutkimustuloksiin, emme tehneet. 2.5 Tutkimuksen eettisyys Tehdäksemme kyselyt anoimme tutkimuslupaa (Liite 2) Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten ja Helsingin yksiköiden johtajilta, sillä teimme kyselyn Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille, jotka suorittivat kansainvälisen harjoittelun Nepalissa. Muut kyselyyn osallistujat sekä haastateltavat olivat yksityisiä ihmisiä, joita varten emme tarvinneet tutkimuslupaa. Tutkijoina meitä sitoi vaitiolovelvollisuus, joten kyselyitä tehdessä ja purkaessa huolehdimme vastaajien anonymiteetistä, vaikkakaan aihe ei ollut arkaluontoinen. Vaikka otos olikin suhteellisen pieni, ei tutkimustuloksista pysty päättelemään, kuka vastasi mitäkin. Tämän vielä varmistaaksemme kuvasimme vastaajia juoksevalla numeroinnilla, emmekä esimerkiksi sukupuolen ja iän mukaan. Annoimme vastaajien vastata rauhassa kotona ja palauttaa kyselyn meille myöhemmin. Näin he saivat ajan

15 8 kanssa pohtia ja syventyä kysymyksiin ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä tai mielipiteisiin vaikuttajia. Vastaajat vastasivat kyselyyn vapaaehtoisesti. 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Tulemme käyttämään opinnäytetyössämme seuraavia käsitteitä: kulttuuri, kulttuurishokki, kansainvälisyys, Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen vaihdon opiskelija ja uskonto. Kulttuurin määritteleminen on ollut aina vaikeaa, ja erilaisia kulttuurin määritelmiä on koottu joskus yli 300. Yksi käyttökelpoisimmista ja ymmärrettävimmistä määritelmistä kuuluu näin: Kulttuuri on tiedon, uskomusten ja arvojen järjestelmä, jonka avulla ihmiset rakentavat kokemustaan ja havaintojaan, toimivat ja suorittavat valintoja vaihtoehtojen välillä. (Kantokorpi 1994, 5). Kulttuurilla ymmärretään ihmisen toimintaa ja sen tuotteita tieteessä, tekniikassa, taiteessa ja uskonnossa. Kulttuurilla tarkoitetaan myös kansan tai kansojen ryhmän suoritusten kokonaisuutta (Aikio 1999, 365.) Kulttuuri on hyvin moniselitteinen käsite ja tässä työssä se kuvaa sitä arjen kokonaisuutta, jossa ihmiset elävät. Lisää kulttuuriin paneudumme luvussa 7. Kulttuurishokilla tarkoitetaan stressiä ja jännitystilaa, joka aiheutuu tuttujen merkkien ja merkitysten katoamisesta sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämä saattaa järkyttää psyykkistä tasapainoa ja tuottaa ärsyttäviä tuntemuksia, koska ihminen joutuu toimimaan fyysisesti vieraassa kulttuurissa (Internet 1.) Lisää kulttuurishokista luvussa 7. Kansainvälisyydellä ymmärretään nykyään paljon muutakin kuin ainoastaan kansainvälistä toimintaa tai kontaktien luomista ulkomaille tai ulkomaalaisen kanssa. Kansainvälisyyteen kuuluu ihmisten asennoituminen uuteen maailmantilanteeseen, halukkuus toimivaan vuorovaikutukseen eri kulttuureista tuleviin ihmisiin, sekä pyrkimys ymmärtää ja kunnioittaa erilaisuutta. Erilaisuuden ymmärtäminen perustuu oman kulttuurin ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Kansainvälisyys ja

16 9 kansainvälistyminen ovat tietoa ihmisten samankaltaisuudesta ja erilaisuudesta ja rohkeutta luoda suhteita yli kulttuurirajojen. (Silvo 1999, 14.) Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen vaihdon opiskelija on Diakoniaammatti-korkeakoulun opiskelija, joka suorittaa monikulttuurinen ammatillisuusopintokokonaisuuden käytännönharjoittelun tai opiskelee ulkomailla. Opinnäytetyössämme kansainvälisen vaihdon opiskelijalla tarkoitetaan juuri Nepalissa harjoitteluaan suorittavaa opiskelijaa. Teologian sanakirjassa uskonto eli religio on määritelty toimintana, jossa ihminen palvoo Jumalaa hänelle alistuen (Teinonen 1999, 288). Religio on latinaa ja tarkoittaa sitomista tai sitoutumista. Voidaankin ajatella, että sillä tarkoitetaan sitoutumista perinteeseen ja tapaan. Kaikissa yhteiskunnissa on kehittynyt sosiaaliset säännöstöt kuten säädökset oikeasta ja väärästä ravinnosta tai siveysopilliset käskyt. (Rodhe & Nylund 1994, 4.) Opinnäytetyössämme käsittelemmekin uskontoa juuri tästä kulttuurillisesta näkökulmasta. Uskontoa eletään todeksi kulttuurin sisällä. Kulttuuri muokkaa uskontoa ja uskonto muokkaa kulttuuria. (Silvo 1999, 11.) Näkökulma sekä uskonto- että kulttuuriperinteiden taustaan ja historiaan auttaa ymmärtämään etenkin vieraassa kulttuurissa ihmisten käyttäytymistä (Pentikäinen & Pentikäinen 1993,7). Opinnäytetyössämme perehdymme erityisesti hinduismiin sekä kristinuskoon. II TIETOPAKETTI 4 KANSAINVÄLINEN DIAK Globalisaation eli maailman yhdentymisen myötä kansainvälisyyskoulutuksesta on tullut tärkeä osa myös Diakonia-ammattikorkeakoulua. Kansainvälisyys nousee Diakin omasta arvopohjasta. Opiskelijan ammatillinen osaaminen tarvitsee kokemusta ja tietoa myös eri kulttuurien kohtaamisesta. Diakissa kansainvälisyyden tavoitteena on, että kansainvälisyys olisi osa kaikkea oppimista asenteina, tietoina ja ammatillisina

17 10 valmiuksina. Monikulttuurisuus on Diakin kansainvälisyyden ydin ja sitä varten on olemassa oma opintokokonaisuus Monikulttuurinen ammatillisuus. (Internet 2, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2002, 31.) Monikulttuurisuus tarkoittaa muun muassa kykyä tehdä töitä vähemmistöjen kanssa, toimia oudoissa tilanteissa ja ympäristöissä sekä kommunikoida eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Myös ne opiskelijat, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon ulkomaille, voivat kansainvälistyä Suomessa monikulttuurisuusopintojen avulla. DIAK kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen opiskeluun ulkomailla kaikille opiskelijoilleen. Tosin kansainväliseen opintojaksoon osallistuminen edellyttää opiskelijalta tiettyjä perusopintoja ja -valmiuksia ja tämän vuoksi kansainvälisen opiskelun jaksot sijoittuvat aikaisintaan toiseen opiskeluvuoteen. (Internet 2, Diakoniaammattikorkeakoulu 2002, 31.) Kansainvälisen opiskelun tavoitteita ovat muun muassa opiskelijan ammatillisen ja persoonallisen kasvun tukeminen, monikulttuurisessa toimintaympäristössä tarvittavien valmiuksien lisääminen ja työllistymismahdollisuuksien monipuolistaminen. Tärkeää on myös, että opiskelija ymmärtää oman koulutusohjelman toimintamallit ja kulttuurisidonnaisuuden sekä tuntee ammattietiikkaan liittyvät arvot, kuten suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden. (Internet 2, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2002, 31.) 5 KULTTUURI Kulttuuri käsitteenä on hyvin monimerkityksinen. Sillä voidaan ymmärtää niin kutsuttu korkeakulttuuri, jolla tarkoitetaan esimerkiksi teatteria, musiikkia tai kirjallisuutta. Toisaalta sillä voidaan ymmärtää kulttuuri laajemmassa merkityksessä. Tällöin kulttuurilla tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän tapaa elää ja käyttäytyä. (Salo-Lee, Malmberg & Halinoja 1998, 6.)

18 11 Kirjassaan Kun kulttuurit kohtaavat Anne Alitolppa-Niitamo määrittelee kulttuuria seuraavin eri tavoin. Kulttuurilla hänen mielestään tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet historiansa aikana tekemään, arvostamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan. Kulttuuri on myös tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tätä opittua tapaa siirretään seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. Nämä symbolit konkretisoituvat muun muassa ihmiskäden töinä. Olennaisin osa kulttuurista koostuu kuitenkin perinteisistä mielipiteistä ja ajatuksista sekä erityisesti niihin liittyvistä arvoista. (Alitolppa-Niitamo 1994,18.) Yhdeltä kannalta kulttuuria voidaan ajatella myös ihmisyhteisön persoonallisuutena, sillä kulttuurin merkitys ihmisyhteisölle on sama kuin persoonallisuuden merkitys yksilölle. Aivan kuten ihmiset ovat toisistaan erottuvia yksilöitä oman persoonallisuutensa ansiosta, niin ihmisyhteisöt ovat ainutkertaisia ja toisistaan erottuvia oman kulttuurinsa takia. Kulttuuria on tiettyyn yhteisöön tai yhteiskuntaan kuuluvien ihmisten elämäntapa. Kulttuuri on monisäikeinen kokonaisuus, joka koostuu niistä tiedoista, uskomuksista, moraalikäsityksistä, laeista, tavoista ja tottumuksista, joita ihminen on omaksunut yhteisönsä jäsenenä. (Alitolppa -Niitamo 1994, ) Kulttuuriin kuuluu ruoka, jota syömme, ja tapa jolla sitä valmistamme; vaatteet, joihin pukeudumme, rakennukset, joita rakennamme ja työkalut, joita käytämme työmme helpottamiseksi. Kulttuuriin kuuluu myös ajatukset, asenteet ja uskomukset, joita meillä on elämästä ja kuolemasta, avioliitosta, naisen ja miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista sekä luonnosta ja maailmankaikkeudesta. (Alitolppa-Niitamo 1994, ) 5.1 Kun kulttuurit kohtaavat Kulttuurien kohtaamisella ei tarkoiteta abstraktia kahden kulttuurisen järjestelmän kohtaamista, vaan elävässä elämässä kahden eri kulttuurin kasvatin, tavallisen ihmisen, kohtaamista. Kahden ihmisen välisessä kontaktissa ei siis koskaan kohtaa kokonaiset kulttuurit, vaan ne pienet kulttuurin palaset, joita jokainen meistä kantaa mukanamme osana omaa kulttuuri-identiteettiämme. (Aro 1998, 10.)

19 12 Muutto toiseen maahan, lyhyemmäksikin ajaksi, on aina hyppy tuntemattomaan. Kaikki tuttu ja turvallinen jätetään taakse, sukulaiset ja tuttavat eivät ole enää lähellä, kieli, arvot ja elämänrytmi ovat yhtäkkiä erilaiset. Ihmiset reagoivat erilailla ja yksilöllisesti kulttuurinmuutokseen. Toinen sopeutuu muutokseen nopeasti, toiselle se on kova stressin paikka. Elämänkokemus ja kasvatus vaikuttavat osaltaan siihen, miten uusi kulttuuri koetaan. Muutos on aina sitä syvempi, mitä erilaisemmasta kulttuurista on lähtöisin. (Pitkänen 1997, 21.) Suomessa kasvaneille ihmisille on kehittynyt suomalainen kulttuuri-identiteetti. Tällä tarkoitetaan kuvaa suomalaisuudesta ja itsestä suomalaisena. Mitä myönteisempi kulttuuri-identiteetti on, sitä helpompi on sopeutua uuteen kulttuuriin. Ylikorostunut kulttuuri-identiteetti eli käsitys oman kulttuurin ylemmyydestä on este vieraaseen kulttuuriin sopeutumisessa. Myöskään kielteinen kulttuuri-identiteetti ei kanna siementä. Tällöin oma kulttuuri koetaan huonona ja vierasta kulttuuria ihannoidaan kuitenkaan ymmärtämättä, mistä todellisuudessa on kyse. (Aro 1998, 9.) Vieraan kulttuurin ymmärtäminen edellyttää oman kulttuurin arvostamisen lisäksi myös sen perinpohjaista tuntemista. Kohdatessa uusia kulttuureja eteen tulee monia tilanteita, joissa tietoisesti tai tahattomasti vertaa kotimaisia tapoja toisen kulttuurin tapoihin. Vertailun tuomat oivallukset auttavat ymmärtämään sekä omia että vieraita tapoja sekä niiden välisiä eroja. (Aro 1998, 10.) Kulttuurien kohdatessa ne asetetaan usein erilaisiin vaakakuppeihin. Meillä on tietynlainen perusasenne suhteessa muihin maihin. Kantokorven mukaan tällaisia perusasenteita on esimerkiksi eurooppalainen hybris eli ylimielisyys, joka tulee esiin verratessa länsimaita kolmannen maailman valtioihin, teknologisesti kehittymättömämpiin maihin. Tähän asenteeseen kuuluu money talks -asenne ja ajatus, että loistava tiede, jota meillä on, hallitsee maailmaa. Toisaalta holhoava alentuvaisuus, jossa tiedämme kyllä olevamme paljon muita maita ylempänä, mutta hyvää hyvyyttämme osoitamme heille hyvyyttämme ja myönteisyyttämme, ei myöskään ole oikea suhtautumistapa, joskin parempi kuin edellinen. Koemme muut kulttuurit mielenkiintoisina ja haluammekin kokea niitä, mutta haluamme säilyttää ne eräänlaisina live-museoina, joissa voimme aina vieraille. Me länsimaalaiset emme haluaisi, että

20 13 nämä maat kehittyisivät, koska silloin meidän extreme-matkamme eivät enää onnistuisi. (Kantokorpi 1994, ) Rationaaliseen ja kehittyneisyyteen kyllästynyt matkailija usein hakee romantisoitunutta vastausta turhautumiseen. Tätä kutsutaan mystifioinniksi. Tällöin vieraan näkemistä pidetään mystisenä ja salaperäisenä, ja se on samalla yleinen ja myönteinen tapa suhtautua vieraisiin kulttuureihin. Omaan kulttuuriinsa turhautumisen rajuin muoto on varaukseton ihannointi. Tällöin unohdetaan kulttuurien muodostamat kokonaisuudet ja asioiden väliset kytkennät sekä valikoidaan mielivaltaisesti pala sieltä, toinen täältä unohtaen samalla ikävät asiat. Varaukseton ihannointi saattaa olla myös alistavaa. Aivan kuten mystifioinnissa, se esineellistää vieraat kulttuurit ja muuttaa ne kokijansa ongelmien tai pelkkien elämysten välikappaleiksi. (Kantokorpi 1994, ) 5.2 Etnosentrismi ja stereotypiat Etnosentrismi Etnosentrismillä tarkoitetaan sitä, että oma ryhmä (esimerkiksi oma kulttuuri tai kansa) koetaan muita ryhmiä paremmaksi ja sitä pidetään kaiken keskipisteenä. Etnosentrismissä omaa kulttuuria pidetään mittana, jonka mukaan muita ryhmiä arvioidaan. Oma ryhmä koetaan oikeana ja normaalina, muut siitä poikkeavat koetaan kummallisina. Kulttuurin omaavina henkilöinä olemme sidoksissa etnosentrismiin ja periaatteessa sen vankeja. Kantokorven mielestä ihminen tarvitsee kulttuurin ja kielen luomia tapoja jakaa ja luokitella maailmaa pystyäksemme hahmottamaan ympäröivää maailmaa järkevästi. (Kantokorpi 1994, 8.) Etnosentrismi perustuu jäykkään sisäryhmä-ulkoryhmä -erotteluun, jossa ulkoryhmiä kohtaan tunnetaan stereotyyppisiä, negatiivisia mielikuvia ja vihamieleisiä asenteita. Sisäryhmää kohtaan tunnetaan stereotyyppisiä positiivisia mielikuvia. Tähän kuuluu myös autoritäärinen näkemys ryhmien välisistä vuorovaikutussuhteista, joissa sisäryhmät ovat dominoivia ja ulkoryhmät ovat alistuvia. Etnosentrikon vastakohtana pidetään humanitäärisesti ajattelevaa henkilöä, joka on kiinnostunut uusista ihmisistä ja

21 14 kulttuurista ja pystyy puolustamaan sekä kritisoimaan sisä- että ulkoryhmiä. (Lehtonen 1993, 172.) Stereotypiat Aro määrittelee kirjassaan Opiskelijana vieraassa kulttuurissa stereotypian yleistykseksi, joka koostuu ihmisen tiedoista, uskomuksista ja kokemuksista. Sosiaalisiin stereotypioihin voi kuulua esimerkiksi uskomukset kansallisuuksista, ulkonäöstä tai ihonväristä. Stereotypiat voivat olla joko kielteisiä (saksalaiset ovat jäykkiä) tai myönteisiä (esimerkiksi italialaisia miehiä pidetään tulisina rakastajina). (Aro 1998, 12.) Stereotypiat hidastavat vieraan kulttuurin ymmärryksen kehitystä, koska ne estävät näkemästä asukkaiden yksilöllisiä eroja. Stereotypiat ovat opittuja skeemoja eli ajatusmalleja siitä, mitä joku tietty asia edustaa. Ne on opittu joko tietoisesti tai tiedostamatta. Vaaralliseksi stereotypiat tekee se, että usein niissä on ripaus totuutta. Näiden totuuksien perusteella on helppo puolustella stereotypioita esimerkiksi onko kukaan koskaan tavannut sisäänpäinkääntynyttä ja hiljaista amerikkalaista. (Aro 1998, 13.) Aron mukaan vaarallisia stereotypioista tekevät myös niin sanotut itseään toteuttavat profetiat. Tällöin kohdatessamme ulkomaalaisen otamme huomioon oletetut käyttäytymisnormit ja käyttäydymme niiden mukaan. (Aro 1998, 12.) Suomessa ennakkoluulot romaaniväestöä kohtaan ovat hyvä esimerkki stereotypioiden vaikutuksesta kanssakäymiseen. Ihanteellista olisi, että oleskellessa ulkomailla pidempään stereotypiat purkautuisivat. Näin ei välttämättä käy, mutta tutustuessa ihmisiin yksilöinä ja persoonina, joskin kuitenkin oman kulttuurinsa kasvatteina, ei enää yleistetä samalla tavoin kuin ennen. Negatiiviset kokemukset sen sijaan lisäävät stereotypioita. Oma ennakkoluulottomuus ja avoimet silmät ovat paras keino musertaa stereotypioita. (Kantokorpi 1994, 13)

22 Kulttuurishokki Tällaista elämä on: vuoroin auringonpaistetta vuoroin sadetta. (nepalilainen sananlasku) Kulttuurishokin käsite syntyi 1960-luvulla eräänlaiseksi diagnoosiksi oireisiin, joita länsimaiset antropologit, lähetystyöntekijät ja diplomaatit potivat jouduttuaan kauas tutusta ja ymmärrettävästä. Amerikkalainen antropologi Kalevi Oberg esitteli kulttuurishokki-termin artikkelissaan seuraavanlaisesti: Hämmennyksen ja hermostuksen tila, joka aiheutuu sosiaalisessa kanssakäymisessä käytettävien symbolien ja merkkien menettämisestä. Symboleilla tarkoitetaan sanoja, eleitä, kasvojen ilmeitä, tapoja tai normeja, jotka on omaksuttu jo kasvatuksessa ja ovat osa kulttuuriamme kuin kieli, jota puhumme. (Forsander ym. 1994, 28.) Kulttuurishokki alkaa siitä, että toisten tavat poikkeavat niistä, joihin itse on tottunut ja joita on pitänyt ainoina oikeina. Poikkeavuuksien ei tarvitse olla edes suuria, vaan jopa pienetkin eroavuudet vaikkapa kodin piirissä lasten kasvatusmenetelmissä saattavat muodostua vaikeiksi ymmärtää ja hyväksyä. Ilman ymmärtäväistä selvittelyä ja molemminpuolista sopeutumista eroavaisuudet voivat johtaa suuriin vaikeuksiin. (Salo- Lee ym. 1998, 123.) Kulttuurishokki on eräänlainen prosessi, joka etenee vaiheittain. Joka vaiheessa on omat haasteensa ja vaiheista etukäteen tietäminen helpottaa niistä selviytymistä. Näin ollen etukäteistieto uudesta kulttuurista, oman kulttuurin tuntemus ja arvostus sekä tieto kulttuurishokin vaiheista ja oireista (Liite 3) auttavat selviytymään kulttuurishokista.

23 Kulttuurishokin vaiheet AIKA Kuvio 1. Kulttuurishokin vaiheet (Alho, Lehtonen, Raunio & Virtanen 1996, 118) 1. Honeymoon -vaihe 2. Kriisivaihe 3. Sopeutuminen 4. Takaisin normaaliin -vaihe 5. Kotiinpaluu Kulttuurishokin vaiheita on viisi, joista ensimmäinen on kritiikittömän ihastuksen vaihe eli niin sanottu honeymoon-vaihe. Tällöin uusi ympäristö koetaan hyvin myönteisenä. Vaihetta voidaan kuvata myös sanalla turisti, koska usein vaihe ei päde pakolaisena maahan muuttaneisiin, vaan vapaaehtoisesti toiseen kulttuuriin siirtyneisiin. Honeymoon-vaiheessa henkilö on erittäin kiinnostunut näkemään ja kokemaan mahdollisimman paljon uutta. (Salo-Lee ym. 1998, 120.) Kun aikaa kuluu ja honeymoon-vaihe hälvenee, aletaan uudessa ympäristössä nähdä huonojakin puolia. Tällöin aletaan kritisoida lähes kaikkea ympäröivässä kulttuurissa. Siitä seuraa vaihe, jossa mikään ei toimi. Taantuminen johtuu siitä, että matkailija joutuu kokemaan liian paljon vierasta käyttäytymistä ja ennustamatonta toimintaa, joita hän ei pysty itselleen selvittämään. Tämän vuoksi hän tuntee itsensä väsyneeksi sekä ärtyneeksi ja saattaa vetäytyä vallan omiin oloihinsa. Tätä vaihetta kutsutaan kriisivaiheeksi, jossa stressitilanne saattaa kärjistyä jopa paniikkitilanteeksi. Tyypillistä on, että tässä vaiheessa haluaa pois uudesta maasta ja koti-ikävä on suurimmillaan. (Salo-Lee ym. 1998, 120.)

24 17 Kulttuurishokin kolmas vaihe on sopeutuminen. Tällöin matkailija on ehtinyt olla uudessa ympäristössä jo pidempään ja hän vähitellen alistuu tilanteeseen huomatessaan ettei voi sille mitään. Sopeutumisensa tuloksena hän alkaa nähdä jälleen hyviäkin puolia uudessa kulttuurissa. (Salo-Lee ym. 1998, 121.) Kulttuurishokin neljättä vaihetta kutsutaan takaisin normaaliin -vaiheeksi. Tällöin riittävän kulttuurisen herkkyyden ja oppimiskyvyn myötä matkailija saattaa vähitellen hyväksyä itsensä osaksi uutta ympäristöä ja oppia syvällisestikin tuntemaan sen kulttuuria. (Salo-Lee ym. 1998, 121.) Riskinä neljännessä vaiheessa on liian innokas pyrkimys sopeutua vieraaseen kulttuuriin, koska tällöin matkailija voi samastua siihen liikaa. Lisäksi matkailija pyrkii muuttumaan täysin paikallisten asukkaiden kaltaisiksi ja omaksumaan heidän kulttuuri-identiteettinsä. Tätä kutsutaan going native-ilmiöksi ja sillä tarkoitetaan matkailijaa, joka ihastuu niin uuteen ryhmäänsä, että tahtoo itsekin tulla sen jäseneksi. (Aro 1998, ) Viimeinen kulttuurishokin vaihe tulee, niin yllättävältä kuin se kuulostaakin, kotiin palatessa. Kotiinpaluu tapahtuu vaihtelevin mielialoin, toisaalta innokkaana, toisaalta haikeana. Juuri kun matkailija on päässyt sisään uuteen kulttuuriin, sopeutunut maan tavoille ja saanut paljon uusia ihmissuhteita, täytyy hänen taas jättää kaikki se taakseen. Paluu kotimaahan asettaa matkailijan jälleen uuden muutoksen eteen. On luonnollista, että kestää jonkin aikaa, ennen kuin matkailija löytää jälleen paikkansa vanhassa ympäristössään. Matka vieraaseen kulttuuriin on myös matka omaan itseen. Uusia kokemuksia ja elämyksiä saanut ihminen on samalla käynyt läpi vaativan sopeutumisprosessin. Kaikki nämä vaikuttavat identiteettiin ja kokonaiskuvaan itsestä. (Aro 1998, ) Keinoja kulttuurishokista selviämiseen Kulttuurishokkia voi lieventää ja ennaltaehkäistä monin eri tavoin. Kulttuurishokin kokemista ei välttämättä voi poistaa kokonaan, mutta tässä muutamia vinkkejä sen helpottamiseksi. Ensinnäkin kannattaa pitää itsensä aktiivisena. Ei kannata jäädä yksin neljän seinän sisään miettimään asioita, vaan lähteä tutustumaan ympäristöön ja ympäröivään kulttuuriin. Tutustumalla uuteen ympäristöön voi samalla tutustua

25 18 paikallisiin ihmisiin ja saada paikallisia ystäviä. Paikallisilta ihmisiltä voi kysyä asioista, jotka hämmästyttävät ja kummastuttavat, ja usein he kertovat mielellään kulttuuristaan. (Internet 3.) Pahemman kulttuurishokista tekee se, jos sen joutuu kohtaamaan yksin. Etenkin jos matkustaa yksin, on tärkeää, että pitää yhteyttä muihin suomalaisiin sekä kotona Suomessa että kyseisessä maassa. Tämän lisäksi kannattaa hakeutua muiden ulkomaalaisten seuraan, sillä todennäköisesti hekin läpikäyvät tai ovat läpikäyneet samankaltaisia tuntemuksia. (Internet 3.) 6 NEPAL Kuva 1. Nepalin lippu Mitä enemmän sokeria teessä, sitä enemmän rakkautta. (nepalilainen sananlasku) 6.1 Nepal pähkinänkuoressa Nepal sijaitsee kahden suuren valtion, Intian ja Kiinan, välissä. Moni tuntee Nepalin Himalajan vuoristosta ja Mount Everestistä, maailman korkeimmasta vuoresta, mikä kohoaa Nepalin ja Tiibetin rajalla. Maan pinta-ala on vajaa puolet Suomen pinta-alasta, eli neliökilometriä (Internet 4). Yli kolmas osa maasta on asumatonta vuoristoa. Nepalissa on noin 23,4 miljoonaa asukasta. Pääkaupungissa Katmandussa asuu noin puoli miljoonaa asukasta (Finlay 2001, 38).

26 19 Kuva 2. Vuoristomaisema Trisuli -joen varrella. Maantieteellisesti Nepal jaotellaan kolmeen toisista poikkeavaan alueeseen: vuoristoalueeseen (yli 3000 m), kukkula-alueeseen ( m) ja Terai-alueeseen eli alatasankoon (alle 1200 m). Vuoristoalue on osa Himalajan vuoristoa ja se kattaa koko Nepalin pohjoisimman osan Tiibetin rajaa vasten. Nepalissa sijaitsee kahdeksan maailman kymmenessä korkeimmasta huipusta (Let s Go Publications 2001, 714). Vaikeiden elinolosuhteiden takia tällä alueella asuu vain 7,3 % koko maan väestöstä. Kukkula-alue on Nepalia tyypillisimmillään ja se muodostuu kahden-kolmen kilometrin korkuisista kukkuloista ja niiden välissä sijaitsevista jokilaaksoista. Kukkula-alue on lähes kokonaan maanviljelyskäytössä, vaikka maasto tekee kaikkien apuvälineiden käyttämisen lähes mahdottomaksi. Alankotasanko eli Terai-alue on osa Ganges-joen valuma aluetta. Suuren väestönkasvun myötä myös sen viidakkomaiset metsät on hakattu maanviljelyksen käyttöön. Koko Nepalin viljelystä (2,6 miljoonasta hehtaarista) on Terailla on 1.4 hehtaaria. Nykyään jo 48,5 % Nepalin väestöstä asuu Terailla, ja trendi on kasvava. (Internet 5.)

27 20 Kuva 3. Nepalin kartta. Köyhällä ei ole rahaa, eikä rikkaalla mieltä. (nepalilainen sananlasku) Nepal on yksi maailman taloudellisesti köyhimpiä maita. Sen talous on suurelta osin riippuvainen ulkomaisesta tuesta. Köyhyys lyö leimansa myös nepalilaiseen arkeen. Suomen lähetysseuran mukaan 38 prosenttia nepalilaisista elää alle US $1:n päivittäisillä tuloilla ja 42 prosenttia elää nälkärajan alapuolella. (Internet 5.) Yksi Nepalia tukevista ja kehitysapua antavista järjestöistä on Luterilainen Maailmanliitto. Luterilaisella Maailmanliitolla on useita projektialueita, joissa perusperiaatteena on auttaa ihmisiä auttamaan itseään. Hankkeiden eteneminen turvataan kouluttamalla paikallisia ihmisiä ja ottamalla heitä mukaan projektien suunnitteluun ja päätöksien tekoon. Esimerkkinä tällaisista projekteista mainittakoon lukutaitoprojektit ja kaivoprojektit. (Internet 6.)

28 21 Kuva 4. Köyhän kylän kasvot Etelä-Nepalissa. Nepalissa on erittäin vaihteleva ilmasto. Se vaihtelee trooppisesta tundraan etelästä pohjoiseen tultaessa. Luonnollisesti lämpötilat laskevat ylöspäin mentäessä ja kylmimmät kuukaudet ovat joulu- ja tammikuu. Nepal sijaitsee myös monsuunisateiden alueilla. Sadekausi alkaa kesäkuussa ja kestää syyskuuhun asti. Sateisimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin sataa suurin osa vuosittaisesta sademäärästä. Nepalin monsuunisateet ovat elintärkeitä sen maanviljelykselle. Nepalissa vaikeita luonnon ongelmia ovat eroosio, pintamaan huuhtoutuminen ja maanvyörymät. (Internet 7.) Nepal eli Nepalin kuningaskunta eli vuosisatoja eristettynä, kunnes vuoden 1951 palatsivallankumous avasi ovet muulle maailmalle. Vuosikymmeniä kestänyt hallintojärjestelmä, joka kielsi puolueet, saatiin kumotuksi vuonna Demokratialiikkeen vaatimuksesta Nepaliin saatiin monipuolue-järjestelmä. Nepal on edelleen kuningaskunta, mutta kuninkaan valta-asema on ainoastaan muodollinen ja hallinnossa etsitään demokraattisia toimintamalleja. Tällä hetkellä Nepalin kuninkaana on Gyanendra Bir Bikram Shah Dev. (Internet 7.) Turismi on yksi tärkeimmistä ulkomaanvaluutan lähteistä Nepalille. Turistien määrä on noussut tasaisesti vuosi vuodelta, ja vuonna 1999 Suomen suurlähetystön mukaan turisteja kävi Nepalissa Vuoden 1999 jälkeen turismin tilanne on taas huonontunut. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Indian Airlinesin koneen kidnappaus, hotellityöntekijöiden lakot, kuningasperheen murha, maolaississien (eli

29 22 kommunistipuolueen sissien) liikehdintää ja kansainvälistä katastrofia seuranneet epävakaisuudet. Maolaississien toiminnan vuoksi on Nepaliin julistettu poikkeustila 2001 vuoden lopulla. (Internet 5.) Jos nainen lepää, sakaali vie kanat. (nepalilainen sananlasku) Nepalin väestöstä 90 % on riippuvainen oman toimeentulon kattavasta maanviljelystä. Paikoittain ylikansoitus kuitenkin tekee siitäkin vaikeaa; ruokaa ei riitä kaikille. Suurin osa maataloustöistä sekä muista kotitöistä kuuluu naisille. Tämän vuoksi vain harvalla nepalilaisella tytöllä on mahdollisuus käydä koulua. Perheet eivät halua panostaa tyttärien koulutukseen, koska naimisiin mentyään he muuttavat aviomiehensä perheen luo. Pojat jäävät perheineen huolehtimaan vanhemmistaan. (Let s Go Publications 2001, 716, Basnet 1996/1997, 8-10.) Kuva 5. Nepalilaislapset ovat usein motivoituneita koululaisia, sillä peruskoulutuskaan ei ole nepalilaisille itsestäänselvyys. Nepalin vienti nojaa pääasiassa kahden tuoteryhmän varaan: valmisvaatteiden ja villamattojen. Vuonna 2000 ne tuottivat 58 % vientituloista. Muita vientituotteita ovat muun muassa pavut ja linssit. Nepalilla on kuitenkin vain muutamia vientimaita ja kapea tuotevalikoima. Tämän lisäksi esimerkiksi syytteet lapsityövoiman käytöstä ovat romuttaneet suhteita joihinkin vientimaihin. Uusin vientituote on pashmina-villahuivit, mutta tässäkin tapauksessa kysyntä seurailee muodin vaihteluja. Nepalin talouden kehittymisen kannalta on Intia keskeisessä asemassa. Maiden välinen raja on avoin ja

30 23 pitkä. Tämä mahdollistaa tavaroiden helpon liikkumisen laittomasti rajan yli, ja Nepalin kannalta se merkitsee itsenäisen kauppapolitiikan mahdottomuutta. Nepal joutuu tuomaan Intiasta elintärkeitä tuotteita kuten riisiä, lääkkeitä, koneita ja puuvillakankaita, kun taas Nepal itse vie Intiaan ainoastaan teollisuuden raaka-aineita. (Internet 5.) Kuva 6. Mattotehtaalla työt alkavat varhain aamulla. 6.2 Ihmiset, kieli ja tavat Ihmiset ja kieli Nepalissa on paljon erilaisia ihmisryhmiä, joita voidaan jaotella jo maantieteellisestikin omiin ryhmiinsä. Alueittain erilaisia ryhmiä elää Himalajan alueella, maan keskiosassa sekä Teraissa. Jokainen ihmisryhmä on pystynyt säilyttämään oman kulttuurinsa ja kielensä, ja kuitenkin asumaan harmoniassa muiden ryhmien rinnalla. Himalajan alueella asuu muun muassa mongoloideja, tiibetiläisiä, sherpoja, ynnä muita ja suurin osa heistä on buddhalaisia ja heidän kulttuurinsa on vastaavaa kuin Tiibetissä. Maan keskiosassa elelee kiratit, newarit ynnä muut, Terailla tharukset. (Finley 2001, ) Nepalissa puhutaan monia eri kieliä. Virallinen kieli on nepali, jota puhuu noin 50 % ihmisistä. Tämän lisäksi nepalilaiset puhuvat ryhmittäin omia murteita ja kieliään, kuten maithilia (12 % kansasta), bhojburia (8 % kansasta) newaria (5 % kansasta) sekä tharua (5 % kansasta) ynnä muut. (Internet 8.) Turisti tulee toimeen Nepalissa hyvin

31 24 englannilla, sillä etenkin pääkaupunkiseudulla Katmandussa englantia osataan hyvin. Usein pienemmissäkin paikoissa löytyy joku, joka osaa englantia sen verran, että asia tulee ymmärretyksi. Itse huomasimme, että elekieli on hyvin tehokasta ja toimii kielimuureista huolimatta. Nepalin kielen perusteita on helppo oppia, joten jos aikoo pidemmän aikaa olla maassa, tekee nepalilaisiin lähtemättömän vaikutuksen, että on nähnyt vaivaa ja opetellut heidän kieltään edes sen verran, että voi esitellä itsensä nepalinkielellä ja kysyä, mitä toiselle kuuluu. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.) Tavat Kun on ollut Nepalissa ensimmäisen vuoden ja teessä on kärpänen, jättää sen juomatta. Toisena vuonna ottaa kärpäsen pois ja juo teen. Kolmantena juo teen kärpäsineen. (nepalilainen sananlasku) Aasialaiseen elämäntapaan kuuluu kiireettömyys. Tapaamisista myöhästyminen on tavallista nepalilaiselle. Jos esimerkiksi lehmälauma sattuu tielle, annetaan lehmien rauhassa päättää ensin oma kulkusuuntansa. Kellonajattomuuteen onkin länsimaalaisen vaikea tottua, ja yleisestikin länsimaalaisista nepalilaisten ei se ole niin justiinsa - tyyli saattaa aluksi tuntua kummalliselta. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.) Tyypillinen nepalilainen perhe on suurperhe, jossa lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja ehkä tätejä ja setiäkin asuu yhdessä. Perheen ja suvun merkitys on paljon suurempi kuin länsimaissa on totuttu. Myös naapureiden ja muiden kyläläisten kanssa ollaan läheisissä väleissä. Osoittaakseen läheisiä välejään ja kunnioitustaan toisiaan kohtaan nepalilaiset kutsuvat myös muitakin kuin biologisia sisaruksiaan siskoiksi ja veljiksi. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.)

32 25 Kuva 7. Arjen katukuva Nepalilaisilla on paljon tapoja ja kohteliaisuussääntöjä, jotka toiset kumpuavat uskonnosta, toiset vain kuuluvat kulttuuriin. Aina tervehtiessä kämmenet laitetaan yhteen rinnan päälle ja sanotaan Namaste. Erittäin kunnioittavassa tilanteessa voidaan sanoa Namaskaar. Tervehtiessä ei kumarreta, kuten joissain Aasian maissa, pieni pään kumarrus riittää. Nykyään moni nepalilainen haluaa kuitenkin kätellä länsimaalaista ensi kerran tavatessaan, sillä hän tietää, kuinka meillä toimitaan. (Internet 9.) Nepalissa on tietyt pukeutumissäännöt, joita turistin tulee kunnioittaa. Shortseja tai hihattomia paitoja ei suositella, sillä olkapäät ja polvet ovat siveettömiä paikkoja. Bikinit päällä ei siis kannata mennä ottamaan aurinkoa. Valitettavasti moni turisti ei näistä pukeutumissäännöistä piittaa, vaan kulkee puolialasti paikallisten kauhuksi. Nepalilainen nainen pukeutuu joko shariin tai kurthaan. Ensimmäinen on yksi pitkä kangas, joka kiedotaan ympärille, jälkimmäiseen kuuluu pussihousut ja hame, sekä huivi. Kurtha on erittäin käytännöllinen puku hankkia, jos aikoo olla pidemmän aikaa Nepalissa. Kurthan huivi toimii aurinkosuojan lisäksi saastesuojana suun edessä. Jollei käytössä ole mitään huivia, kannattaa hankkia hengityssuojain, mitä voi käyttää kulkiessa Thamelin, eli Katmandun turistialueen, ulkopuolella. Autoista tuleva pakokaasu ja muut saasteet ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa, ja joskus tuntuu, ettei ilman suusuojainta pysty hengittämään lainkaan. (Ala-Korpula & Heurlin 2001.)