lasinkirkas ura Päivä käyttöpäällikön matkassa Suomikoriksen etsikkoaika on nyt s. 12 Jukka Isotalon Sähkön myyntihinnat nousevat 1.4.

Transkriptio

1 asiakaslehti 1/2011 Sähkön myyntihinnat nousevat alkaen Päivä käyttöpäällikön matkassa s. 6 Suomikoriksen etsikkoaika on nyt s. 10 lasinkirkas Jukka Isotalon ura s. 12

2 tä ss ä numeross a 4 Yhdessä ystävän kanssa 6 Päivä käyttöpäällikön matkassa 9 Tuotevinkit 10 Petteri Koponen vie, Ranska vikisee 12 Taidekäsityöläinen ja pullon henki 16 Termarit testissä Ylös, ulos ja kevääseen 20 Tietovirtaa 22 Ristikko 23 Palvelukortti Jakelukeskeytykset Ota e-lasku käyttöösi! Lue lisää > e-lasku 2

3 Pä ä kirjoi t us Hyvää Kaukon päivää! Kauko on suomalainen miehen nimi. Se on lyhentymä muinaissuomalaisesta nimestä Kaukomieli. Nimi on annettu noin suomalaiselle, joista kaksi on naista (Wikipedia). Kaukon tai tuttavallisesti Kaken nimipäivää vietetään 3. maaliskuuta. Suomalainen kaukolämpö on ollut menestystarina, jota erityisesti Euroopassa arvostetaan. Kaukolämmön osuus Suomen lämmitysmarkkinoista on 49 %. Vantaalla vastaava luku on noin 80 %. Pääkaupunkiseudulla ja Vantaalla merkittävä ilmastoteko on sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jossa sähkön tuotannossa syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Tanska ja Suomi ovat yhteistuotannon kehittämisen edelläkävijöitä ja muut maat tulevat kaukana perässä. Yhteistuotannolla pystymme hyödyntämään 90 % polttoaineesta. Näin tuotettu kaukolämpö on ympäristön kannalta ehdottomasti paras ratkaisu, kun tavallisessa lauhdesähkön tuotannossa hyötysuhde on vain 40 %. Laskennallisesti pelkästään Vantaalla säästyy sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna vuodessa energiaa noin GWh eli noin pientalon tarvitseman lämpöenergian verran. Ympäristön kannalta olennaisinta on, että vastaava säästö syntyy myös päästöissä. Tuotannon hyötysuhde on siis kunnossa, mutta entä ne hiilidioksidipäästöt? Kaikki polttoaineet synnyttävät palaessaan hiilidioksidia, myös biopolttoaineet puu ja hake. Uusiutuvina polttoaineina ne kuitenkin sitovat hiili dioksidia itseensä. Hallituksen bioenergiaohjelman mukaan puuperäisten uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on merkittävästi lisättävä. Suomen ympäristökeskus on tuoreessa tutkimuksessaan kuitenkin eri mieltä mm. kantojen polttamisen järkevyydestä. Puun tai hakkeen laajamittainen polttaminen pääkaupunkiseudulla ei ehkä ole ympäristön kannalta mielekästä. Sen sijaan järkevää on hyödyntää kierrätykseen kelpaamaton jäte energiantuotannossa. Vuonna 2014 Vantaalle valmistuva jätevoimala auttaa meitä vähentämään tuotantomme hiilidioksidipäästöjä noin 20 %. Olemme ylpeitä yli nelikymppisestä vantaalaisesta kaukolämmöstä. Vantaan Energia juhlistaa Kaukon päivää tarjoamalla torstaina kaikissa Vantaan uimahalleissa vapaan sisäänpääsyn. Tervetuloa uimaan ja saunomaan sekä nauttimaan kaukolämmöllä lämmitetystä vedestä. Luvassa on uimareille ja vesijuoksijoille myös kulttuuripitoista yllätysohjelmaa. Katso Ilkka Reko myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Kuva johanna kannasmaa Vantaan Energian toimintaa leimaa ympäristövastuullisuus ja asiakaskeskeisyys. Yhtiöllä on ollut vuodesta 1999 käytössä ISO ympäristöjärjestelmä. on Vantaan Energian asiakaslehti. 13. vuosikerta. ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Vantaan Energia Katuosoite Peltolantie 27, Tikkurila Postiosoite PL 95, Vantaa, puhelin (09) , faksi (09) , Lehden osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@vantaanenergia.fi Päätoimittaja Mari Lehtinen, mari.lehtinen@vantaanenergia.fi, puhelin (09) Toimitus ja ulkoasu Legendium Oy Kannessa Jukka Isotalo Kannen kuva Matti Immonen Repro Faktor Oy Paino Forssa Print 2011 Ympäristö sertifikaatti ISO 14001:2004 ISSN Kuva rodeo Käy katsomassa: 3

4 Teksti Minna Saano Kuvat Johanna Kannasmaa Ystävyys tuo iloa elämään Yksinäisyys vaivaa monia laitokseen joutuneita vanhuksia. Omaiset eivät aina ole lähellä, vaikka kävisivätkin usein katsomassa. Seuraa ja iloa vanhainkotien asukkaille tuovat onneksi vapaaehtoiset työntekijät. Heljä Nousiainen on tuonut Lyytimamman hetkeksi Simonkodin aulaan katsomaan ihmisiä ennen kuin vie hänet tapaamisen päätteeksi takaisin huoneeseensa. Vielä viimeiset hellät päänsilitykset ja muutamat lausahdukset kädestä kiinni pitäen. Sitten lupaus tulla taas torstaina ja niin Lyyti-mamma lähtee lepäämään. Seurustelua ja laulua Heljä Nousiainen rintapielessä on vihreä lappu, jossa lukee vapaaehtoistyöntekijä. Hänen pirteä hahmonsa on tullut tutuksi Simonkodin asukkaille ja henkilökunnalle viiden vuoden aikana, joina hän on käynyt tervehtimässä nimikkovanhuksiaan. Kun jäin eläkkeelle, tyttäreni kannusti minua osallistumaan Vantaan kaupungin ja seurakuntien järjestämälle saattohoitajien kurssille. Lähdin mukaan, kun ajattelin, että voisin vielä olla hyödyksi lähimmäisille, kun voimia ja aikaa minulla on. Ystävyys ei katso aikaa eikä paikkaa. Heljä Nousiainen ja Lyytimamma viihtyvät yhdessä. Saattohoito kuulostaa monesta pelottavalta, mutta Heljä Nousiaisen mukaan ihmiset turhaan pelkäävät sitä sanaa. Enemmänkin tunnen tulevani tänne tapaamaan ystävääni, josta on tullut minulle hyvin läheinen ja rakas. Heljä Nousiainen käy Lyyti-mamman luona maanantaisin ja torstaisin. Kerralla seurustellaan parin tunnin ajan. Tulen aina ruokailun aikaan ja autan syöttämisessä. Sitten seurustelemme. Meille on muodostunut ihan oma tapamme kommunikoida, ymmärrämme hyvin toisiamme, vaikka Lyyti-mamma ei enää puhukaan. Muutkin talon asukkaat ovat tulleet tutuiksi. Ruokalassa jutellaan yhdessä ja välillä Heljä Nousiainen laulaa laulun kaikkien iloksi. Olen ollut mukana parissa lauluryhmässä, joiden kanssa lauloimme eri osastoilla pianistin säestyksellä. Nyt kuorot ovat tauolla, mutta laulu ei. Moni muistisairas muistaa laulun sanoja, innostuu jopa itse laulamaan. Ja usein rytmi ja melodia tempaavat kuulijat mukaansa. Molemminpuolista iloa Simonkodin aulaan tulee hetkeksi hälinää, kun toistakymmentä vapaaehtoista tulee ulkoiluttamaan talon asukkaita. Sohjoisessa kelissä on vaikea liikkua, ja siksi tällä kertaa pysytellään terassilla ja laulellaan raikkaassa ulkoilmassa. Heljä Nousiainen ja Lyyti-mamma eivät talvella käy ulkona, mutta kesällä tehdään pikkulenkkejä lähialueella. Hoitajat täällä Simonkodissa ovat aivan loistavia, enkä nyt puhu liirumlaarumia. Heillä vain on omat kiireensä, eivätkä he ehdi ulkoiluttaa tai viettää aikaa vanhusten kanssa niin paljon kuin me vapaaehtoiset. Mutta tunnelma on lämmin ja täällä Simonkodissa asuu hämmästyttävän tyytyväisiä asukkaita. Omien voimien mukaan Mitä työ vanhusten parissa Heljä Nousiaiselle antaa? Paljon! Iloa elämään ja pitää pirteänä. Tänne on aina kiva tulla, eikä täällä koskaan ole tylsää. Joskus päivän sattumukset naurattavat vielä kotona. Tietysti työ vaatii sitoutumista, mutta jokainen voi tehdä tätä omien mahdollisuuksiensa ja voimiensa mukaan. Tämähän on vapaaehtoista ja tästä täytyy nauttia! Kotiin lähtiessään Heljä Nousiainen huomaa tutun miehen lasioven takana. Vaikka sanoja ei miehellä enää olekaan, on yhteys edelleen olemassa. Me aina tavatessamme iskemme silmää toisillemme, kertoo Heljä Nousiainen hymyillen. 4

5 Tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja kursseista: > sosiaali- ja terveyspalvelut > lapset, nuoret ja perheet > vapaaehtoistoiminta 5

6 lan ja yön tapahtumat. Maarinkunnaan lämpökeskuksessa on näköjään pysäytetty 3-kattila. Patomeri kävelee valvomoon jututtamaan vuoromestareita. Miten menee, onko mahdolliset häiriöt saatu kuntoon? Varsinaisessa aamupalaverissa koko porukka pui ajankohtaiset asiat. Joudun pitkin päivää miettimään, mitä meidän milloinkin tulisi tehdä. Pitäisikö varat yö v uoross a Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Käyttöpäällikkö on monessa mukana Käyttöpäällikkö Kalle Patomeri huolehtii siitä, että Martinlaakson voimalaitos tahkoaa asiakkaille lämpöä ja sähköä. Työssään hän tarvitsee kokemuksen tuomaa hyvää hanskatuntumaa. Martinlaakson voimalaitoksessa valvomon vuoroporukan Toimin esimiehenä. Työmme on tuottaa asiakkaille kaukolämpöä sekä samalla mahdollisimman paljon ja taloudellisesti sähköä markkinoille, Kalle Patomeri kiteyttää. Mitä tulisi tehdä? Kun Patomeri tulee aamulla työpaikalleen, hän tarkistaa ensitöikseen tietokoneelta il- 6

7 Martinlaakson valvomossa on aina vähintään seitsemän työntekijää: vuoromestareita ja alikonemestareita. Mitäs nyt tehdään, pohtivat vuoromestari Jari Järvinen ja käyttöpäällikkö Kalle Patomeri. 7

8 Kokemuksella näissä hommissa pärjää ettei lähde turhaan hötkyilemään, kuuluu käyttö päällikön motto. Toinen sähköä jauhavista turbiineista on nyt palasina huoltoa varten. Kalle Patomeren työhön kuuluu tilanteiden tarkistaminen eri puolilla voimalaitosta. Valvomossa toimintaa tarkkailee aina vähintään seitsemän työntekijää. Käyttöpäällikkökin piipahtaa siellä aika usein. kattilan valmiustilaa nostaa pakkasten varalle? Kuinka hyötysuhdetta saataisiin vielä vähän paremmaksi? Kaikkein hankalinta on, kun esimerkiksi höyryturbiini alkaa oireilla. Uskaltaako sitä vielä käyttää, vai pitäisikö se ajaa alas? Akuuteista asioista tulevaisuuteen Käyttöpäällikön päivään mahtuu myös monenlaista muuta henkilöstöjohtamisen kiemuroista tulevaisuuden toiminnan suunnitteluun. Välillä Patomeri piipahtaa katsomaan reistaillutta syöttövesipumppua ja juuri huollettuja hiilimyllyjä, jotka jauhavat kivihiilen poltettavaksi. Käytön asiantuntijana hänen täytyy ratkaista akuutteja kun nossa pidonkin asioita. Lähitulevaisuuteen valmistaudun perehtymällä esimerkiksi päästödirektiivin muutoksiin tai jätevoimalamme suunnitteluun. Patomeren lähdettyä kotiin voimalaitoksen päivystys valvoo tuotantoa. Jos jokin iso ongelma ilmenee, käyttöpäällikön puhelin pärähtää. Tarvittaessa hän kaartaa paikalle vaikka keskellä yötä. Käyntikaaviossa vihreä on vettä, punainen höyryä ja sininen ilmaa. Tehokasta yhteistuotantoa Martinlaakson voimalaitos tuottaa valtaosan Vantaan Energian myymästä sähköstä ja kaukolämmöstä. Polttoaineena voimalaitos käyttää maakaasua ja kivihiiltä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta voimalaitos pystyy hyödyntämään polttoainetta hyvin tehokkaasti. Tuotanto: sähköteho 195 MW yhteistuotannon lämpöteho 330 MW vesikattilalaitos 60 MW 8

9 Toimittanut Minna Saano Kuvat Valmistajat t uo te vinki t Paista, kiehauta, kypsennä ja sulata Kaksipuolinen tapetti Sandudd Oy on kehittänyt Tupla-Rolleri -tapetit, joissa kuvioin ti on painettu tapetin molemmille puolille. Idean lähtökohtana on luonnonvarojen ja varastotilojen säästäminen. Tupla-Rolleri -mallisto sisältää klassisia ja hillittyjä kuoseja, sekä kevään trendivärejä. Samasta rullasta saa sekä värikkään tehosteseinän että vaaleamman sävyn muihin seiniin. Tapetti on helppohoitoinen ja kestävä. Lika voidaan pyyhkiä sienellä ja miedolla pesuaineliuoksella. Hinta n euroa / rulla Upo-kiertoilmauuni lämmittää, paistaa, kypsentää, kiehauttaa ja tarvittaessa sulattaa leivonnaiset ja ruoat. Uunissa voi samanaikaisesti paistaa kahdella tai kolmella pellillä, mikä nopeuttaa leipurin työtä. Upo-uunien energiankulutus on vähäistä. Lämmittäminen ja kuumentaminen kiertoilmalla säästää sähköä. Kiertoilmatoiminnolla lämpötila säädetään astetta tavanomaista matalammaksi. Uuneja saa erillisinä tai lattialiesinä. Upo-liesien ja -uunien käyttöikä on vuotta. Hinnat: erilliset uunit euroa, lattialiedet euroa Kosteampaa sisäilmaa Talvella lämmitettäessä sisäilma kuivuu ja aiheuttaa ihon, silmien ja limakalvojen kuivumista. Beurerin LB44 ilmankostutin kosteuttaa kuivan huoneilman tehokkaasti. Kostutin on hiljainen ja portaattomasti säädettävissä. Se sammuu itsestään, kun vesisäiliö on tyhjä. Hinta 79,90 euroa Lämmintä varpaille Huopaliike Lahtiset on suomalainen huopajalkineiden valmistaja, joka valmistaa jalkineet käsityönä. Materiaalina on lampaanvilla. Jalassa huopajalkineet ovat kevyitä, ilmavia ja lämpimiä. Original by Lahtiset -mallistosta löytyy huopajalkineita koko perheelle. Hinta: euroa 9

10 Teksti Jaakko Liikanen Kuvat Francois Perthuis / Basket.fi Kolmen pisteen unelmia EM-kisat ovat aikuismaajoukkueiden tavoitteina, mutta Suomen koripallossa katsotaan jo kauemmas. Talent-ohjelmalla rakennetaan tulevaisuutta vuotiaiden poikien ja tyttöjen ikäluokissa. Miesten ja naisten maajoukkueilla on EM-kisapaikka haussa ensi kesälle. Naisten EM-kisat alkavat Puolassa kesäkuun puolivälissä ja karsintaohjelma on kova. Miehille puolestaan avautui uusi mahdollisuus kansainvälisen koripalloliiton laajennettua kisat 24 joukkueelle. Suomi pääsi näin EM-karsintaan Portugalin ja Unkarin kanssa. Kotiottelunsa Suomi pelaa elokuussa Helsingin jäähallissa. EM-kisat Liettuassa alkavat 31. elokuuta. Karsintapelit on luonnollisesti hoidettava hyvin ja yksi kolmesta jää rannalle. Uskon kuitenkin mahdollisuuksiimme, sanoo miesten maajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann. Päävalmentaja korostaa Suomen jo vuonna 2007 alkanutta nousujohteista kehitystä. Suomi on kaatanut viime vuosina monta lajin mahtimaata. Serbia, Ranska ja Italia nousevat mieleen päällimmäisinä. Suomella on jo useita pelaajia Euroopan kovissa liigoissa. He ovat myös joukkueissaan tärkeitä pelaajia. Silti pelaajamateriaali on ohuehko. Yhdenkin avainpelaajan loukkaantuminen tylsyttää terävyyttä huomattavasti. Se oli olennaisin syy kompurointiimme viime kesän karsintapeleissä. Kavereita oli liikaa sivussa. Ja muutenkin on toki olennaista, että runkopelaajamme ovat iskussa. Se korostuu paitsi karsinnoissa myös mah- dollisessa lopputurnauksessa, jossa kovia pelejä on paljon lyhyessä ajassa. Dettmann huomauttaa kuitenkin, ettei mikään maa pärjää nykykoriksessa ilman huippumiehiään. Yhdysvaltoja ja ehkä osin Espanjaa lukuunottamatta ei millään maalla ole niin laajaa pelaajamateriaalia, etteivätkö poisjäännit vaikuttaisi. Voi sen ajatella niinkin, että mikäli Espanjan avainpelaajista puuttuu kolme, aletaan EM-mestariehdokkaita hakea muualta. Talentteja pitää kehittää Koripalloliitto lähti vuoteen 2011 motolla enemmän ja parempia pelaajia. Moton mukainen toiminta kuuluu sekin Dettmannin työsarkaan, sillä miesten päävalmentajuuden ohella hän toimii myös valmennuksen johtajana. Sen myötä vastuualueeseen kuuluvat myös nuorten maajoukkueet. Maajoukkuestatuksisia ryhmiä on Suomella poikien ja tyttöjen eri ikäluokat mukaan lukien kahdeksan. Dettmann ei ymmärrä kaikki pelaa -tyyppistä filosofiaa. Kaikki pelaavat tasollaan, sellaisen ymmärrän. Mutten tasapäistämistä, sillä urheilu on tavoitteellista toimintaa. Talenttia pitää aina kehittää ja rohkaista siellä missä sitä esiintyy. Tasapäistäminen on vähän sitä, että porukka seisoo paikallaan ja ampuu omiin varpaisiinsa. Kaikki kärsivät, eikä kukaan kehity. Talenttia pitää aina rohkaista, kehittää ja käskyttää, sanoo Henrik Dettman. Nuorille pelaajille suunnattu Talentohjelma on suomalaisen koripalloilun tulevaisuuden eteen tehtävää työtä. Ohjelman ensisijainen tarkoitus on keskittyä lahjakkuuksien taitojen jalostamiseen sekä arkiharjoittelun evästämiseen. Dettmannin mukaan tuloksiakin voidaan odottaa jo varsin pian. Parin vuoden päästä tulokset alkavat näkyä. Ensin tyttöjen puolella, sillä he kehittyvät poikia nopeammin. Talent-ohjelmalla on hänen mukaansa kahdenlaisia vaikutuksia. Ensiksikin ohjelmalla on suora vaikutus huippupelaajien löytämiseen ja mahdolliseen nousuun maajoukkuerinkiin. Toisekseen ohjelmalla viestitään seurakenttään, mitä huipulle nouseminen vaatii. 10

11 Sinne uppoaa. Teemu Rannikon käsistä lähti voittoheitto kotiottelussa Ranskaa vastaan EM-karsinnassa elokuussa Yhteistyössä Vantaan Energia kulkee maajoukkueen mukana karsinnassa sekä EM-lopputurnauksessa, mikäli Suomi sinne selviää. Vantaan Energia on näkynyt koripallomaajoukkueen peliasuissa yksinoikeudella jo vuosina 2009 ja

12 On minultakin kysytty, miksi ostaisin kympin maksavan lasin, kun IKEAsta saan samalla rahalla niitä kaksi tusinaa. Kysymys on hyvä, sillä euro on tiukka konsultti. Teollisesti tuotetaan hyviä lasituotteita. Voin vedota vain kierrätyslasin käyttöön perustuvaan konseptiini. 12

13 Teksti Jaakko Liikanen Kuvat Matti Immonen Pullon uusi henki Lasimuotoilija Jukka Isotalon matka Italiasta Muranon lasitehtaalta Helsingin Vallilaan on kestänyt jo yli neljäkymmentä vuotta. Taidekäsityöläisen Elimäenkadun varrella sijaitsevan ekomuotoiluun keskittyneen EVOLUM-studion ovessa lukee Cut the Crap. Vaikka lause markkinoi Isotalon jo päättynyttä näyttelyä, kertoo se samalla lasimuotoilijan toimintafilosofiasta. Turha kuluttaminen ja luonnonvarojen riisto on Isotalolle ajatuksena vastenmielinen ikään kuin sontaa, jonka levittämistä hän ei halua edistää. Ekologisuus ja kierrättäminen on hänelle näin luonnollinen tapa toimia. Ja toisaalta Isotalon käytännön työ alkaa katkomalla käytöstä poistuneita, Suomessa pantittomia pulloja. Pullojen uudeksi hengeksi tulee hänen käsissään juomalasi, säilytysastia, kynttilänjalka tai vaikkapa pullonsuusta tehty koru. Tuotteissaan tarvitsemansa tasolasin hän leikkaa ja hioo lasitusliikkeiden ylijäämäpaloista. Astioissa tarvittavina kansi- tai pohjaosina hän käyttää pellavaöljyllä käsiteltyä leppää. 13

14 "Vältän lasin kuumatyöstöä, sillä se vie mielestäni kohtuuttoman paljon energiaa." Cut the Crap sopii kyllä sloganiksi minulle monellakin tapaa, Isotalo hymähtää kesken työvaiheen, jossa piikarbidiseoksella hiottava pullon pohjaosa alkaa muodonmuutoksensa juomalasiksi. Viherpesusta eteenpäin Isotalon merkittävintä asiakaskuntaa ovat yritykset, joille hän valmistaa liikelahjoja usein varsin vaikuttavin volyymein. Esimerkiksi viime vuonna suurin asiakas tilasi häneltä kaikkiaan 800 viinilasia. Vaikka yhden miehen yritys onkin, tarvitsee Isotalo toisinaan myös muotoilualan opiskelijoiden ja harjoittelijoiden apua työruuhkistaan selviämiseen. Omat kädet riittävät keskimäärin 12 viinilasin valmistukseen päivässä. Yli 90 prosenttia asiakaskunnastani on yrityksiä. Pyrin kasvattamaan yksityisten osuutta, mutta tätä nykyä myyn yksityisille silti lähinnä erilaisissa myyjäisissä. Toisinaan on myös tuotannollista kiirettä, mutta en halua tehdä hulluja työputkia, sillä elämässäni on muutakin kuin tämä. Lapseni, vaimoni ja läheiset ystäväni noin esimerkiksi. Isotalo ottaa varovaisen kannan kysymykseen yritysten ympäristötietoisuudesta. Mutta kukapa olennaisinta asiakaskuntaansa lähtisi kritisoimaan. Yleisesti ottaen ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut huimasti viime vuosina. Aiemmin oli yrityspuolellakin nähtävissä henkeä, että kierrätyslasituotteita ostamalla vähän viherpestiin kilpeä. Lämmintä kylmää lasia Raakamateriaalinsa Isotalo hankkii lähiseudun ravintoloilta Helsingin kantakaupungista sekä Alkon logistiikasta. Tuotantoprosessissa pullot katkotaan, hiotaan ja kiillotetaan. Tuotteidensa koristeluun Isotalo käyttää hiekkapuhallusta. Lasimuotoilijan tuotesuunnittelua raamittaa pullojen muoto. Hän ei sulata lasia syy siihenkin on turhan kulutuksen välttäminen. Näin toimien käytän vain muutaman prosentin energiaa verrattuna siihen, mikäli valmistaisin tuotteeni kuumatyöstöllä. Ympäristökysymykset ovat minulle tärkeitä. Juuri siksi olen valinnut mate- 14

15 riaalikseni kierrätyslasin ja menetelmäksi mekaanisen hionnan ja kiillotuksen. Lasipallo Muranosta Jukka Isotalon ura lasin parissa alkoi oikeas taan jo 1960-luvulla, vaikkei kuusivuotias tuolloin vielä työelämää ajatellutkaan. Mutta silloin iski kipinä. Äitinsä kanssa Muranon saarella Italiassa vieraillut Isotalo sai paikalliselta lasinpuhaltajalta lahjaksi pienen rubiininpunaisen lasipallon. Siitä se lähti. Pallo herätti kiinnostukseni lasiin ja sen muotoiluun. Kiinnostus johti myöhemmin muotoiluopintoihin Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä sekä Tukholman Konstfackenissa. Innoittaja ja miehen mieltä muovannut lasipallo on kadonnut jo aikaa sitten. Se hävisi perinpohjaisemmassa siivouksessa. Äitini halusi eroon vanhoista rojuistani ja kysyi, saako tämän laatikon viedä. Sanoin juu, ja siellähän se pallokin oli. Nyt se lojuu luultavasti Kuopiossa kaatopaikalla. Voisin toki tehdä replikan, mutta eihän se sama asia olisi, Isotalo hymähtää kysymykselle onnenlanttinsa katoamisen vaikutuksesta. Ohut, lasinen tulevaisuus Vuoden taidekäsityöläisenäkin vuonna 2003 Suomessa palkittu Isotalo on menestynyt urallaan. Menestys on näkynyt muun muassa yksityisnäyttelyinä aina Japania myöten. Taidekäsityöläisen ja lasimuotoilijan ura ei kuitenkaan ole varmin tapa päästä kiinni leivänsyrjään. Ihmiset jotka työskentelevät ympäristöasioiden parissa, usein myös lentävät paljon. Onhan se oikeastaan naurettavaa. Mutta lennän minäkin suhteellisen usein ja pidän siitä sekä lentoasemien tunnelmasta. Ihmettelen kyllä vähän nykymenoa. Koulutusta järjestetään ihan liikaa suhteessa alan työpaikkoihin, sillä Suomen lasiteollisuus ei toimi. Hyvällä idealla voi toki menestyä, mutta elannon tuovan oman paikan löytäminen on todella vaikeaa. Eikä voine olla tarkoituskaan, että jokainen sellaisen löytäisi. Lisää Jukka Isotalon tuotannosta ja toimintatavoista: 15

16 tes tiss ä Teksti Reino Laukkanen Kuvat Reino Laukkanen Termospullot keväthangilla: Klassikko vastaan haastajat Sisäistä lämpöä saa termospullosta klassinen Airam pärjää keväthangilla haastajilleen hyvin. Vaativimmilla eräretkillä tilanne jo hieman muuttuu. Testin kuusi termospulloa ovat kuin sattumalta jaettavissa kolmeen kahden termarin ryhmään. Perinteinen Airam Pullo ja Invicta luottavat lasiseen tyhjiöön. Airamin Pullo on tunnustettu muotoiluklassikkona ulkomaita myöten. Sen käyttö tuo mieleen kaukaisia lapsuusmuistoja. Ulkomitoiltaan Airamin Pullo on levein. Sen metallikuori voi vanhetessaan ruostua, ellei ole huolellinen. Invictan kuori on muovia. Invictan korkki ei tiivisty kunnolla, termari on pidettävä pystyssä, muuten nestettä tulee ulos. Lasinen sisus on herkkä särkymään, muttei terästermareitakaan saa heitellä. 16

17 Toisen ryhmän muodostavat testin kapeimmat termarit, Airamin terästermari ja Thermoksen Light & Compact. Lämmöneristys perustuu teräskuorten välissä olevaan tyhjiöön, joka on todella ohut. Mikäli termariin tulee lommo, koskettavat seinämät toisiaan ja lämpö karkaa siitä kohtaa pois. Molemmissa on pikakorkki, jolla nesteen saa termarista korkkia irrottamatta. Kolmannessa ryhmässä ovat Isosteel Duo ja nimetön Termospullo, jonka valmistuttaja on tamperelainen Natura. Isosteel Duo muistuttaa putkipostikapseleita. Sen molemmissa päissä on samankokoinen juomamuki. Molempien mukana saa olkahihnan. Vain Isosteelissä on pikakorkki. Kuumaa keväthangille Pimeän talven taittumista on mukava seurata hohtavilla hangilla, jossa kuppi kuumaa maistuu. Termarit lämmitettiin 71-asteisella kraanavedellä, jonka jälkeen niiden sisuksiin meni sata-asteista vettä. Parvekkeen 1 4 pakkasastetta sai toimia testitilana. Muutaman tunnin ulkoilun jälkeen kaikki testatut antavat kuumaa vettä. Kuudessa tunnissa lämpimin vesi tuli Thermoksesta, 84,5 C, toisena Airamin Pullo 82,7 C, kolmantena Isosteel 81,7 C, neljäntenä Airam Terästermari 79,5 C, viidentenä Invicta 76,5 C ja viimeisenä juuri ja juuri lämpimänä Natura 72,8 C. Mainoksen lupaus Lopuksi piti kokeilla, pitääkö Airamin Pullon kyljessä oleva teksti, 24 tuntia yli +50 astetta, paikkansa. Mielestäni sitä ei kannata kokeilla huoneenlämmössä, miten olisi ulkoiluilmaksi sopiva miinus 2 C? Airamin Pullon nesteen lämpö vuorokauden jälkeen oli 55 C, joka täyttää lupauksen selvästi. Paremman tuloksen saivat Thermos ja Isosteel 59 C:lla. Airamin Terästermos jäi neljänneksi 50 C:lla. Kuudenneksi tuli Invicta 46 C:lla ja viimeisinä tuli Natura 42 C:lla. Vielä on vanha voimissaan On monta koittajaa, mutten löydä voittajaa, voisi Airamin punainen Pullotermari sanoa, jos osaisi. Satunnaiselle ulkoilijalle se onkin paras, etenkin hinta-laatusuhteensa ansiosta. Ihmiselle, joka harrastaa retkeilyä säässä kuin säässä, voivat uudemmat ohuet ja pikakorkilla varustetut termarit olla kuitenkin parempi valinta. Testatuista pikakorkki on kakkosryhmän Airamin terästermarissa ja Thermoksen Light & Compactissa sekä kolmosryhmän Invictassa. Pikakorkki on mainio keksintö. Sen avulla juoman saa termoksesta ulos, eikä jäljelle jäävä neste kylmene, kuten tavallisen korkin irrottamisen jälkeen käy. Nämä testattiin: Airam Pullo, 1L 10,00 euroa Prisma Invicta, 1L 3 euroa Tarjoustalo Airam terästermos, 1L 18,50 euroa Halpatukku Thermos Light & Compact, 1L 49,00 euroa Partioaitta Isosteel Duo, 1L 23,70 euroa Varuste.net Natura Termospullo, 1L 4,95 euroa Tarjoustalo Hinnat ovat suuntaa antavia. 17

18 Teksti Jaakko Liikanen Kuvitus Elina Warsta Ylös, ulos ja kevääseen Talven selän taituttua suomalaiset rynnistävät sankoin joukoin keväthangille ja auringon kiloon. Vai rynnistävätkö? Millaisia liikkujia ja ulkoilijoita suomalaiset ovat, tutkija Tomi Mäkinen? Pääsääntöisesti ahkeria, mutta paljon on myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Nuorista (15 24-vuotiaista) vain kolmasosa liikkuu suositusten mukaisesti. Työikäisten aikuisten joukossa osuus on tuotakin alhaisempi. Eurooppalaisittain pohjoismaalaiset ovat kuitenkin keskimäärin hyvin aktiivisia liikkujia. Miten kevät liikuttaa? Vai onko kevätauringon lumo vain myytti? Suomalaisten liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat mittavat. Erityisesti keväisin oli sitten lunta tai ei. Ja sää on varmasti merkittävä tekijä. Mikäli säät sallivat, on 18

19 erityisesti hiihtoloma Suomessa sellainen käsite, joka saa ihmiset liikkumaan paljon. Mutta ryntäävätkö kevääseenkin vain ne, jotka muutenkin liikkuvat paljon? Varmasti he ovat ensimmäisten joukossa. Haasteena ovat vähemmän liikkuvat. Heille pitää tarjoa uusia mahdollisuuksia, muun muassa tuomalla esiin uusia liikuntailmiöitä. Mainonta voi usein auttaa tässä. Eli luodaan tapahtumia, joissa liikunta tulee ikään kuin sivutuotteena ja pääasiallisena sisältönä on esimerkiksi yhdessä oleminen ja tekeminen. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus on usein tärkeä tekijä liikunnassa. Tosin massatapahtumat ja tempaukset eivät voi olla ainoa liikunnan lisäämisen lääke, sillä monet haluavat liikkua myös yksin. Millaiset aktiviteetit meitä parhaiten liikuttavat? Joillekin tärkeintä on liikunnan ilo ja ulkona oleminen, hyvästä säästä ja liikunnan tuomasta pirteästä olosta nauttiminen. Toisille on tärkeää ulkoilun sosiaalisuus, mahdollisuus liikkua ja pelata yhdessä. Jotkut kokevat tärkeäksi erityisesti kunnon kohottamisen tai ylläpidon. Ja monet hakevat liikunnasta toki myös laihtumista, niin sanottua rantakondista ja kesäkuntoa. Ulkoilulajeista tällä hetkellä hyvin suosittuja ovat juoksu, hiihto, kävely ja pyöräily. Etenkin työmatkapyöräilyn suosion voidaan arvella kasvaneen huomattavasti viime vuosina. Toisaalta myös hyvin lumisten talvien voidaan samoin arvella lisänneen hiihdon suosiota. Kesäisin myös luonnossa kävely tai marjastus ovat suosittuja. Miten liikkumisen intoa voisi lisätä? Olennaista on mielestäni liikuntamahdollisuudet ja liikunnan ilo. Kaikilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet löytää oma lajinsa, josta saa liikunnasta hakemiaan positiivisia kokemuksia. Toisaalta raha tai muut taloudelliset resurssit eivät saisi rajoittaa kenenkään mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Pitäisi olla tarjolla edullisia osallistumismaksuja tai halvempia keinoja saada liikuntavälineitä käyttöönsä esimerkiksi vuokraamalla tai käytettynä. Pitkä etäisyys liikuntapaikasta ei myöskään saisi olla este liikunnan harrastamiselle. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota oman lähiympäristön liikuntamahdollisuuksiin. Näin esimerkiksi kuntien tai urheiluseurojen rooli tiedottamisessa korostuu. Liikuntaa harrastamattomat eivät kenties tunne lähiympäristön liikuntamahdollisuuksia kuten aktiiviset liikkujat. Mikä saa tutkijan itsensä ylös sohvalta ja ulos liikkumaan? Pidän kaikenlaisesta liikunnasta ja kaipaan piristävää ulkoilmaa, sillä työpäiväni kuluu sisätiloissa. Saan ulkoilulla toimiston ja byrokratian pölyt pois kurkusta! Kevätliikuntani on tyypillisesti pyöräilyä ja lenkkeilyä, jälkimmäistä tosin teen melkein ympäri vuoden. Lisäksi harrastan vaeltamista, tosin vain pääkaupunkiseudun metsissä. Ja nyt huomio! Pääkaupunkiseudullakin on puolen tunnin ja tunnin matkan päässä erittäin hyviä vaellusreittejä, muiden muassa Nuuksiossa ja Luukissa. g a llup Miten kevät vaikuttaa ulkoiluusi? Mikä on tuolloin mieluisin harrastuksesi? Kun on lämpimämpää, liikun enemmän. On kiva katsella, kun keväällä luontoon tulee eloa. Kävely ja sauvakävely. Hajar Bechqito, Helsinki Liikun ympäri vuoden ulkona, siihen eivät vuodenajat vaikuta. Lajit tosin vaihtuvat vuodenajan mukaan. Kun lumet sulavat, aloitan pyöräilyn. Leo Vauramo, Vantaa Vinkit kevätsään vastaanottoon 1. Kiinnitä huomiota mukavan liikkumisen takaavaan säähän sopivaan varustukseen, joka ei tarkoita samaa kuin kallein varustus. 2. Erityisesti kevätauringossa on tärkeää huolehtia suojata silmät auringon heijastukselta ja käyttää aurinkolaseja. 3. Ihon kosteudesta kannattaa myös pitää säännöllisesti huolta koska tuuli, aurinko sekä lumi rasittavat ja kuivaavat ihoa. Tomi Mäkinen (FT) toimii liikunta-asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Mäkinen on tutkinut suomalaisten liikuntatottumuksia ja niitä selittäviä tekijöitä. Kevät ei siihen vaikuta. Liikun lasten kanssa kävellen kuten muulloinkin. Maria Haapavaara, Vantaa 19

20 tie to vir ta a Vantaan Energia on herättänyt kiinnostusta työnantajana pääkaupunkiseudun rekrytointimessuilla. Vantaan Energia työllistää nuoria Vantaan Energia on näkynyt hyvin pääkaupunkiseudun rekrytointimessuilla. Tammikuussa osallistuimme Taitavasti kesätöihin, Omniasta eteenpäin ja Contact Forum -rekrytointimessuille. Helmikuussa jatkoimme Duuniin.netmessuilla ja Monsterin verkkomessuilla. Tahti on ollut kova, mutta niin on yhtiön tavoitekin. Vantaan Energia haluaa jatkossakin parhaat tekijät aidosti tulevaisuuteen vaikuttavalle alalle. Vantaan Energia tarjoaa tänäkin vuonna työharjoittelu- tai diplomityöpaikan 20 nuorelle. Palkkaamme myös ensi kesänä viime vuoden tapaan 30 nuorta kesätöihin mielenkiintoisiin ja monipuolisiin energiaalan työtehtäviin. Lähivuosina Vantaan Energian rooli työllistäjänä kasvaa, kun yhtiön jätevoimalan rakentaminen alkaa. Jätevoimala työllistää noin 50 työntekijää ja rakennusaikana välillisesti enemmänkin. Lisätietoja: > Tietoa konsernista > Tule meille töihin Vantaan Energian sähkön myyntihinta nousee alkaen Vantaan Energian toistaiseksi voimassa olevat sähkön myyntihinnat nousevat alkaen. Yleissähkön hinta nousee noin 9,5 %. Tyypillisessä kerrostaloasunnossa sähköenergian aiheuttama hinnannousu on keskimäärin 1,35 euroa kuukaudessa. Öljy- tai kaukolämmitetyssä pientalossa korotus on keskimäärin 2,80 euroa. Aikasähkön hinta nousee noin 9,8 %. Tyypillisessä sähkölämmitteissä pientalossa sähkölasku nousee vastaavasti noin 9,50 euroa kuukaudessa. Syynä sähkön myyntihinnan nousuun on sähkön hankintakustannusten voimakas nousu. Vuoden 2011 sähkön markkinahinnat ovat nousseet viimeisen puolen vuoden aikana noin 25 %. Syynä hintojen nousuun on polttoaineiden kallistuminen ja heikko pohjoismainen vesitilanne. Myyntituotteet alkaen Yleissähkö Perusmaksu... 3,60 /kk Sähkö... 6,98 c/kwh Aikasähkö Perusmaksu... 3,90 /kk Päiväsähkö... 7,65 c/kwh Yösähkö... 6,15 c/kwh Kausisähkö Perusmaksu... 3,90 /kk Talvipäivä... 8,20 c/kwh Muu aika... 7,10 c/kwh Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 prosenttia. Hinnanmuutos perustuu sähkönmyyntiehtojen kohtaan 8.3 ja sähköntoimitusehtojen kohtaan Sähkömarkkinalain mukaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa sähkösopimus kahden viikon irtisanomisajalla, mikäli asiakas ei hyväksy tehtyä hinnankorotusta. Vanda Energis elförsäljningspris stiger från och med Vanda Energis tillsvidaregällande elförsäljningspriser stiger från och med Allmäntariffen stiger med cirka 9,5 %. I en typisk höghuslägenhet stiger elenergiräkningen med i medeltal 1,35 euro per månad. I ett småhus med oljeeldning eller fjärrvärme är höjningen i medeltal 2,80 euro. Tidstariffen stiger med cirka 9,8 %. I ett typiskt småhus med elvärme stiger elräkningen med cirka 9,50 euro per månad. Orsaken till höjningen av elförsäljningspriset är kraftigt ökade elanskaffningskostnader. Under det senaste halvåret har marknadspriserna på el för 2011 stigit med cirka 25 %. Orsaken till prishöjningen är högre bränslepriser och den svaga vattensituationen i Norden. Elförsäljningsprodukter allmäntariff Grundavgift... 3,60 /mån El... 6,98 c/kwh Tidstariff Grundavgift... 3,90 /mån Dagel... 7,65 c/kwh Nattel... 6,15 c/kwh årtidstariff Grundavgift... 3,90 /mån Vinterdagar... 8,20 c/kwh Övrig tid... 7,10 c/kwh Priserna inklusive moms 23 procent. Prisändringen grundar sig på punkt 8.3 i elförsäljningsvillkoren och punkt 13.3 i elleveransvillkoren. Enligt elmarknadslagen har kunden rätt att säga upp elavtalet med två veckors uppsägningstid om kunden inte godkänner prishöjningen. 20

21 Tervetuloa kotisivuillemme Toivomme, että sivuilla liikkuminen on entistä joustavampaa ja löydät sieltä nopeasti tarvitsemasi tiedon ja palvelun ympäri vuorokauden. Olemme tuoneet sivuille monia toimintoja energia-asioihin perehtymisen helpottamiseksi rakentajalaskuri antaa tukea rakentajien päätöksentekoon ja sähkö- ja hiilijalanjälkilaskurista saa potkua energiansäästöön. Tutustu ja anna meille sivuista palautetta! Tavataan verkossa osoitteessa: Ajankohtaista jätevoimalahankkeessa Vantaan Energia ryhtyi viime syksynä selvittämään, onko jätevoimalassa mahdollista polttaa yhdyskuntajätteen lisäksi pieniä määriä ongelmajätteiksi luokiteltuja jätteitä, esimerkiksi painekyllästettyä puuta. Hanketta koskeva YVA-ohjelma on asetettu julkisesti nähtäville tammikuun alkupuolella. Arviointiohjelmasta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti toimittamalla ne Uudenmaan ELY-keskukseen mennessä. ELY-keskus antaa ohjelmasta lausunnon huhtikuussa. Sen jälkeen Vantaan Energia jättää YVA-selostuksen ELY-keskukselle, joka asettaa myös sen julkisesti nähtäville. Siitäkin voi esittää ELY-keskukselle mielipiteensä. Vantaan Energia voi hakea ongelmajätteiden poltolle ympäristölupaa vasta kun YVAmenettely on saatettu loppuun. Vantaan Energian arvion mukaan meneillään olevalla YVA-menettelyllä ei ole vaikutusta jätevoimalahankkeen kokonaisaikatauluun. Laitoksen tekninen suunnittelu ja päälaitteistojen hankinta on käynnissä. Jätevoimalan rakentaminen alkaa loppuvuodesta 2011 ja se on käytössä loppuvuodesta Laitoksen myötä Vantaalla otetaan pitkä askel kohti hiiliniukkaa huomista. Vantaan Energian hiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee noin 30 prosenttia ja yhtiön kokonaispäästöt Vantaalla vähenevät nykyisestä noin 20 prosenttia. Lisätietoja: >Tietoja konsernista > Jätevoimala > Ympäristösuojelu Jätevoimala rakennetaan Långmossebergeniin Vantaalle Kehä III:n ja Porvoonväylän risteykseen. kuva vantaan energia oy Laskujen maksuaika jatkossa 14 päivää voimaantulleiden sähkön toimitusehtojen myötä sovellamme laskuissamme jatkossa 14 päivän maksuehtoa laskun päiväyksestä. Muutos toteutetaan asteittain kevään aikana. Muutos ei koske vanhoja määräaikaisia sähkönmyyntisopimuksia. Niiden osalta uusia ehtoja sovelletaan vasta sopimuskauden vaihtuessa. Toimitusehdot nähtävissä myös kotisivuillamme 21

22 pä hkin ä pur tava k si Talviristikon oikeat vastaukset julkaisemme toukokuussa ilmestyvässä -lehdessä. Ristikon 4/10 ratkaisu 22

23 Teksti Jaakko Liikanen Kuva Rodeo numeron ta k a n a KUVA RODEO 600 kilometriä on matka Vantaalta Ouluun Sen verran arvioidaan kylmäkäynnistyksen -15 C:n lämpötilassa kuluttavan auton moottoria. Esilämmityksellä säästät näin selkeästi autoasi talven paukkupakkasissa. Moottoria ei kuitenkaan kannata esilämmittää liikaa. Liian pitkä lämmitysaika ei helpota käynnistystä, ei vähennä polttoaineenkulutusta eikä päästöjä vaan kuluttaa suotta sähköä. Lohkolämmittimien käyttöaika vaihtelee ulkolämpötilasta riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin. Säteilylämmittimien käyttöajaksi suositellaan yhdestä kolmeen tuntia. Kun elohopea laskee -15 asteeseen tai alle, molempia lämmitintyyppejä kannattaa käyttää niille suositeltu enimmäisaika. Lähde: Motiva PALAUTE ARVONTA KYSYMYS? Palautetta lähettäneiden kesken arvomme 3 kpl reppuja, joissa mukana Airamin perinteinen termospullo. Lähetä tämä kuponki tai vastaa kysymykseen kotisivuillamme mennessä. 1. Mielestäni tämän lehden mielenkiintoisin juttu oli sivulla: 2. Sinä kysyt, me vastaamme. Kirjoita alla olevaan tekstikenttään mieltäsi askarruttava sähköön, kaukolämpöön tai energiansäästöön liittyvä kysymys. Vastaamme lukijoidemme kysymyksiin kotisivuillamme > Usein kysyttyä. Vantaan Energia maksaa postimaksun Osallistun arvontaan Sähköpostiosoitettani ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa. Vantaan Energia Oy TUNNUS Vastauslähetys Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti

24 Hei me polskitaan! Vantaan Energia on luotettava ja vastuullinen ympäristösertifioitu yritys. Tervetuloa Kaukon päivänä 3.3. ilmaiseksi uimaan Vantaan Energia tarjoaa: Korson, Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan uimahalleihin on koko päivän vapaa pääsy Kaukon ja kaukolämmön kunniaksi!