Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 4 Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue yleisömenestys Wenet Centre edistää bioenergian vientiä Sivu 2 Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, projektipäällikkö Kainuun metsäkeskus Timo Vanhala energianeuvoja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Syyskuussa Kajaanissa, Taivalkoskella ja Sodankylässä järjestetyillä Metsäenergiapäivillä oli mukana edustava valikoima energiapuun hakkuuseen ja käyttöön liittyviä koneita ja laitteita. Esittelypäivät olivat yleisömenestys. Tapahtumat keräsivät yhteensä yli 1500 asiasta kiinnostunutta henkilöä katselemaan konenäyttelyjä, seuraamaan työnäytöksiä ja tutustumaan esittelypisteiden tarjontaan, biolämpökohteisiin. Tämän mittaluokan metsäenergian tapahtumasarjaa ei liene järjestetty koskaan aikaisemmin Pohjois-Suomessa. Roadshow Kajaani, Taivalkoski, Sodankylä Tapahtumakierros alkoi Kajaanista. Pääpuhujana oli Karri Pasanen Metsäntutkimuslaitokselta aiheenaan Mistä puuenergiaa Kainuun energiahuoltoon. Konenäyttelykenttä ja haketus- sekä pilkekoneiden työnäytösalueella oli kattavasti esillä energiapuun ostajia, korjuulaitteiden valmistajia, hake- ja pellettilämmityslaitteita, hakkureita, pilkekoneita, tuunattava moto. Maastotyönäytösalueelle ja hakelämmityskohteelle yleisölle oli bussikuljetus. Korjuutyönäytöksessä oli ennätykselliset yhdeksän energiapuumotoa samalla leimikolla. Hakelämmityskohteella oli mahdollisuus tutustua Kuuselan marjatilan hakelämmitysratkaisuihin. Kajaanin tapahtumassa kävi arviolta 500 henkeä. Nokipannukahvia ja makkaraa kului suuri määrä päivän aikana ja kävijäpalautteitakin täytettiin runsaasti. Taivalkoskella tapahtuma pidettiin metsäkonekoululla ja työnäytökset oppilaitoksen metsässä. Metsäenergiasta kiinnostunutta väkeä oli liikkeellä yli 500 henkeä myös Koillismaalla. Näytteilleasettajia ja konekalustoa oli esillä Taivalkoskella samanlainen määrä kuin Kajaanissa. Oppilaitoksen henkilökunta ja oppilaat pitivät kouluttoman päivän ja osallistuivat tapahtuman järjestelyihin. Lisäksi oppilaitoksella oli avoimet ovet ja yleisöllä oli mahdollisuus tutustua koneopetukseen ja esimerkiksi motosimulaattoriin. Maastokohteen haketustyönäytöksessä oli edustavasti esillä Suomen kattavin järeä rumpuhakkurikalusto viiden eri valmistajan yksiköllä. Sodankylässä kunnan pohjoisella teollisuusalueella pidettiin edellä kuvattuja vastaava tapahtuma. Myös Lapin väki oli tullut kaukaakin tutustumaan tapahtumaan ja 500 kävijän raja ylitettiin myös Sodankylässä. Tapahtumayleisöä tuli paikallisten järjestäjien yllätykseksi muutamia satoja enemmän ja hyvän sään vallitessa väki viihtyi alueella koko päivän ajan. Sodankylässä oli kone-esittelyjen lisäksi paljon paikallista yritys- ja tuote-esittelyä, joka lisäsi osaltaan yleisömäärää. Toimijoiden yhteinen ponnistus Tapahtumakiertueen järjestäminen vaatii paljon suunnittelua ja saumatonta yhteydenpitoa eri toimijoihin. Päävastuullisina järjestäjinä toimivat Kainuun- ja Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksien bioenergiahankkeet ja Sodankylän kunta omalla alueellaan. Metsäliitto Osuuskunta, L&T Biowatti Oy, UPM Metsä, OK-yhtiöt sekä muut alueelliset metsäenergiatoimijatahot ovat omalta osaltaan varmistaneet tapahtumien onnistumisen. Näin suuren toimijajoukon liikkeelle saamiseen käytettiin paljon työpanosta, monta sähköpostiviestiä ja puhelua. Näytteilleasettajat olivat hyvin mukana tapahtuman järjestelyissä alusta lähtien. Yleisötavoitteet ja kohderyhmät saavutettiin hyvin. Näytteilleasettajat kiittivät erityisesti sitä, että tapahtumassa keskityttiin olennaiseen eli niin sanottua oheishömppää ei ollut. Kainuu - Uusiutuvan energian mallimaakunta Sivu 3 Energiapuumarkkinoilla vilkasta Sivu 4 Bioenergian hankinnan logistiikkaa kehitetään Sivu 5 Jäte on ainetta ja energiaa Sivu 6 Sivu 7 Metsäenergiapäivän työnäytös Jormua Biokaasu kuplii tutkimusasemalla Ilmastovastuullisuutta Kainuussa Sivu 8

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Bioenergia on vahvassa myötätuulessa Jorma Tolonen johtaja Kainuun metsäkeskus Eräs kokenut metsäammattilainen sanoi jokin aika sitten, että bioenergia on parasta, mitä metsätaloudessa on kuluvana vuonna tapahtunut. Tähän kommenttiin on helppo yhtyä. Kun puukauppa ja markkinapuun hakkuut ovat olleet hiljaisimmat moniin vuosikymmeniin, energiapuuta on hankittu monin paikoin yli kaksinkertaisesti viime vuoteen nähden. Monille metsäkoneyrittäjille tämä on tarjonnut kipeästi kaivattua työtä. Kestävän metsätalouden varat ovat monissa metsäkeskuksissa loppumassa, sillä energiapuun hankinta nuorista metsistä on kasvanut huomattavasti. Tulossa oleva lisäbudjetti mahdollistaa Kainuussa töiden jatkamisen vuoden loppuun asti. Bioenergian hyödyntämisessä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Bioenergiaa käyttäviä uusia laitoksia nousee Jyväskylään, Kuopioon, Haapavedelle ja Ouluun. Laitevalmistukseen panostetaan ja raaka-aineen hankintaketjuja hiotaan virtaviivaisiksi. Bioenergia yksi Kainuun kasvualoista Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä eturivin maakuntia. Kainuussa käytetystä primäärienergiasta oli vuonna 2008 uusiutuvan energian osuus peräti 59 prosenttia. Kainuusta tuli viime vuonna sähkön osalta omavarainen maakunta. Viimeisteltävänä oleva Kainuun maakuntaohjelma määrittelee bioenergian yhdeksi maakunnan kasvualoiksi. Tähän on ainakin tuotantopotentiaalin kannalta oiva mahdollisuus, sillä maakunnan energiapuuvarat ovat suuret ja maaseudulla on runsaasti tuotantoalaa peltoenergian tuottamiseksi. Kainuussa hyödynnetään jo nyt jätteitä energiaksi ja biokaasun tuottaminen voi olla paikallisesti hyvä ratkaisu maatilataloutta harjoittaville. Turve on edelleen merkittävä energialähde, vaikka päästökauppa rajoittaakin sen käyttöä. Bioenergian hyödyntämisen tavoitteeksi on maakuntaohjelmassa asetettu sähkön ja lämpöenergian omavaraisuus ja maakunnan uusiutuvien energiavarojen jalostaminen korkealuokkaisiksi polttoaineiksi. Bioenergian hyödyntäminen hillitsee ilmastonmuutosta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 pyritään sopimaan merkittävistä kasvihuonepäästöjen leikkauksista. Maailmanlaajuisesti merkittävimmät kasvihuonepäästöt tulevat trooppisten metsien liikahakkuista, mutta Suomen kasvihuonepäästöistä yli 80 prosenttia liittyy energian tuottamiseen ja käyttöön. Metsillä ja puulla on monia ylivoimaisia etuja ilmastomuutoksen hillinnässä. Terveet, tuottavat metsät sitovat runsaasti hiiltä. Samoin puutuotteisiin sitoutuu hiiltä. Puu on 100 prosenttisesti kierrätettävä materiaali, sillä tuotteet voidaan hävittää polttamalla. Suomen runsaita metsävaroja voidaan käyttää energian ja biopolttoaineiden tuottamiseen. Energiasta hittituote Metsäntutkimuslaitos on arvioinut vuotuisen kotimaisen puunkäytön pysyvän 2010-luvulla 50 miljoonan kuution tasolla, mikä on noin puolet metsien kasvusta. Huippuvuosien aikainen puunkäyttö pienenee kolmanneksella. Kasvihuonepäästöjen leikkaaminen johtaa päästöoikeuksien hinnan nousuun. Mikäli päästöoikeuden hinta nousee euroon tonnilta, puun energiakäyttö tulee kannattavaksi ilman tukijärjestelmiä ja jopa kuitupuun polttamisesta tulee realistinen vaihtoehto. Tämä kehitys avaa monia mahdollisuuksia bioenergian hyödyntämiselle. Wenet Centre edistää bioenergian vientiä Timo Karjalainen kehityspäällikkö Itäsuomalaisessa bioenergiassa on hyvin pitkälle kysymys puuenergiasta. Puuenergian tuotannolla ja käytöllä on Itä- Suomessa pitkät perinteet. Aluetalouden vahvistamiseksi on voimavaroja kohdistettava osaamisen, koneiden ja laitteiden vientiin. Tällaiselle osaamiselle on eri puolilla maailmaa suuri kysyntä. Wenet Centre on hanke, jossa luodaan itäsuomalaisten yritysten ja toimijoiden vahvuuksiin perustuva verkosto. Se tarjoaa täyden palvelun ja kestävän energian kokonaisratkaisuja. Verkosto parantaa yritysten ja toimijoiden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä kansainvälisillä markkinoilla. Wenet Centren tavoitteena on vauhdittaa itäsuomalaisten kestävän bioenergiaalan yritysten ja toimijoiden liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Verkosto toimijan apuna Verkoston jäsenille yhteiset esiintymiset antavat mahdollisuuden solmia kontakteja suoraan potentiaalisiin asiakkaisiin. Vientiverkosto tukee erityisesti alan pk-yritysten mahdollisuuksia saada kustannustehokkaasti esiin tuotteitaan ja palvelujaan. Hanke tarjoaa yrityksille kansainvälistymispalveluja ja kohdemaaselvityksiä sekä edullisen tavan esillä oloon kansainvälisillä energia-alan tapahtumissa. Lisäksi hanke järjestää potentiaalisille asiakkaille asiakaskäyntejä Suomeen. Wenet Centre toimii Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla. Toiminta on alkanut Pohjois- Karjalassa 2004 ja vuonna 2009 se on laajentunut koko Itä-Suomen hankkeeksi. Hanketta hallinnoi Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy. Osatoteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti. Partnerina toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimiva Etelä-Savon Energiatoimisto. Etelä-Karjalan odotetaan laajentavan verkostoa jatkossa. Wenet Centre Kainuussa Wenet Centre -hanke - Kaksivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti euroa Kainuulaisia yhteistyökumppaneita ovat Kainuun Etu Oy, Snowpolis Oy, Kainuun metsäkeskus ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuulaisia yrityksiä toivotaan edelleen verkostoon mukaan. Myös Kainuun bioenergia-alalla toimivat yritykset saavat Wenet Centren kautta hyvän ja edullisen mahdollisuuden ponnistaa kansainvälisille markkinoille. - Rahoitus maakunnallisten liittojen EAKR-ohjelmasta. Omarahoitusosuudesta vastaavat osallistuvat yritykset, seudulliset kehittämisyhtiöt ja muut toimijat sekä kunnat. - Tarkoituksena rakentaa Itä-Suomeen bioenergia-alan toimijoiden ja yritysten yhteinen verkosto, jonka tavoitteena on parantaa näiden kilpailukykyä ja vauhdittaa alan osaamisen ja teknologian vientiä kansainvälisillä markkinoilla. - Wenet Centre tekee yhteistyötä kansallisen CleanTech Finland -brändin kanssa. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Lönnrot-instituutti puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Lönnrot-instituutti Puh Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Puh Pekka Moilanen projektipäällikkö Metsäkeskus Kainuu Puh Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2009 Taitto Kainuun Sanomat Leila Huusko

3 Lähienergia 3 Biologinen jätteiden käsittelylaitos Kajaaniin Eloperäiset jätteet kiertoon -hanketta rahoittavat Kainuun kunnat, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun Etu Oy ja 13 yritystä (Huurinainen Oy, Kainuun jäteyhtymä Oy, Kainuun Voima Oy, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa -myymäläketju, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy) sekä Kainuun ympäristökeskus EU-rahoituksen osalta. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden sekä kotitalouksien ja kaupan biojätteiden käsittelyyn tarvitaan Kainuussa nykyaikainen, biologinen jätteiden käsittelylaitos. Käytännössä tämä tarkoittaa kompostointia tai mädätystä biokaasulaitoksessa. Biologista jätteiden käsittelylaitosta suunnitellaan Kainuun ympäristökeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Parhaillaan käynnissä on laitoksen ympäristövaikutusten arviointi eli YVA -menettely. YVA-menettely tarpeen Tarkoituksena on, että uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos sijoittuu Kajaaniin. Laitos mitoitetaan lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Muita laitoksen syötteitä ovat kala- ja rasvajäte, lanta ja vanhentunut rehu. Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska jätemäärä on iso, tonnia vuodessa. Biologinen käsittelylaitos sijoittuu olemassa olevien jätelaitosten läheisyyteen. Ympäristöarvioinnissa laitoksella on seuraavat toteutusvaihtoehdot: VE 0 Nykytila (ei uusia käsittelylaitoksia) VE 1 Peuraniemen mädättämö (vain puhdistamolietteille) VE 2 Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitos VE 3 Tihisenniemen biokaasulaitos VE 4 Majasaarenkankaan biokaasulaitos VE 5 Majasaarenkankaan aumakompostointi- ja rakeistuslaitos (lietteiden osalta rakeistus esillä). Tihisenniemen biokaasulaitoksen ajatuksesta on luovuttu. Renforsin rantaan on tullut runsaasti uutta yritystoimintaa, eikä siellä ole tilaa biokaasulaitokselle, saati jälkikompostointikentälle. Ympäristöarviointi kiteytyy ympäristöselostukseen. Selostus tulee julkisesti nähtäville talvella. Tuolloin kuka tahansa voi esittää näkemyksiä käsittelylaitoksen ympäristövaikutuksista. Uuden biolaitoksen on määrä olla toiminnassa alkuvuodesta Kierrättäminen kehittää markkinoita ja säästää luontoa Kuvassa suunniteltavan käsittelylaitoksen syötteet. Eloperäistä alkuperää oleva jäteaines pitäisi saada mieluummin luonnon kiertoon ja hyötykäyttöön kuin kaatopaikoille tai varastokasoihin. Lainsäädäntö on tiukentanut jätteenkäsittelyvaatimuksia. Esimerkiksi biojätepohjaista kompostia ei saa käyttää viherrakentamiseen ilman suljettua käsittelyä. Tämänhetkistä aumakompostointia tehokkaampi käsittely edistää jätepohjaisten lannoitetuotteiden menekkiä. Uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos avaa lopputuotteelle käyttömuotoja maa- ja Kuvassa biologisen jätteiden käsittelylaitoksen toteutusvaihtoehdot. Niistä VE 1, VE 2 ja VE 4 edustavat biokaasuteknologiaa ja VE 5 kompostointia. metsätaloudesta, viherrakentamisesta ja maisemoinnista. Mikäli kyseeseen tulee biokaasulaitos, voidaan samalla tuottaa biokaasua lämmön ja sähköntuotantoon. Viime vuosina kompostimarkkinat ovat olleet heikot Kajaanin seudulla. Askel eteenpäin on otettu, kun Auralan kompostointikentän hoito Kajaanissa on annettu mullan valmistuksen taitavalle A. ja E. Juntunen Oy:lle kesällä Laadukkaampi kierrätystuote luo markkinoita, kun komposti tai mädäte pääsee kilpailemaan turpeesta ja hiekasta valmistetun mullan ja kemiallisten lannoitteiden kanssa. Kainuu - Uusiutuvan energian mallimaakunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kainuussa uusiutuvan energian käyttöaste on korkea. Maakunnassa on pitkät perinteet puuenergian käytössä aluelämpölaitoksissa ja pienkiinteistöissä. Nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun tuotanto on viime vuoteen verrattuna yli kaksinkertaistunut. Päätehakkuiden hakkuutähteiden ja kantojen korjuu on myös edennyt pitkin harppauksin. Suomen uusiutuvan energian käyttötavoite on 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa ollaan jo nyt 20 prosenttia korkeammalla tasolla. Lähes samalla tasolla ovat myös muut Itä-Suomen maakunnat. Vuonna 2008 uusiutuvan energian käyttöaste oli Kainuussa peräti 59 prosenttia. Tuontisähkön (ja sen mukanaan tuoman fossiilisilla primäärienergialähteillä tuotetun sähkön) jäädessä pois energiataseista, Kainuun tilanne koheni 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tehdyssä tarkastelussa ovat mukana kaikki maakunnan alueella käytetyt primääripolttoaineet liikenne mukaan lukien. Liikenteen polttoaineiden osalta ovat lähtötietoina olleet ostotilastot, joten epävarmuutta tuloksiin tuo esimerkiksi Venäjälle suuntautuneet liikenteen polttoaineiden ostosmatkat. Hyvä uusiutuvan energian käyttötaso kannattaa huomioida positiivisen imagon luomisessa. Kainuu voitaisiin lanseerata puhtaan ympäristön maakunnaksi, josta hyötyisivät Kainuun elinkeinojen keihäänkärjet, kuten matkailu. Suunta eteenpäin Suomi muiden maiden tapaan tavoittelee entistä suurempaa uusiutuvan energian käyttötasoa. Uusiutuvan energian käyttöä voidaan Kainuussa edelleen lisätä muun muassa käyttämällä enemmän puuta ja vähentämällä öljyn käyttöä. Puuta Kainuussa riittää, koska kaikelle Kainuun kuitupuulle ei näytä löytyvän muuta käyttöä. Liikenteen polttoaineet ovat oma lukunsa, johon paikallisesti on hankala vaikuttaa. Metsäenergian käyttö näyttää kasvavan huimasti Kainuun ulkopuolella. Oulun, Kuopion ja Jyväskylän voimalaitokset tulevat jatkossa haalimaan energiapuuta myös Kainuusta entistä enemmän. Tähän tarvitaan toimivaa biomassaterminaaliverkostoa. Kainuun kunnista Hyrynsalmi ja Vaala ovat energiaomavaraisia. Ne tuottivat energiaa enemmän kuin käyttivät. Positiivinen energiatase näissä kunnissa johtui kuntien alueella olevista vesivoimalaitoksista.

4 4 Lähienergia Energiapuumarkkinoilla vilkasta Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, projektipäällikkö Kainuun metsäkeskus Ensiharvennusten puuta korjataan yhä enemmän energia käyttöön. Kainuussa syyskuun puoliväliin mennessä ensiharvennusten energiapuuta oli korjattu jo kaksinkertaisesti koko vuoden 2008 korjuumäärään verrattuna. Lähes kaikki puuta hankkivat tahot ostavat nykyisin myös energiapuuta. Jarkko Parpala Metsäliitosta kertoo energiapuun lyöneen itsensä läpi ja se koetaan puutavaralajina muiden joukossa. Energiapuuleimikoita on ollut hyvin tarjolla ja kauppa käy. Erityisesti ennakkoraivattavilla ensiharvennuksilla energiapuun korjuu on sekä myyjälle että ostajalle hyvä vaihtoehto. Puusaanto ja -tili kasvavat. Urakoitsijat ovat omaksuneet energiapuun korjuun ja kuljettajat ovat ammattitaitoisia. Metsänomistajat ovat kokeneet helppona tapana hoitaa ensiharvennukset kuntoon energiapuukaupalla. Metsät tulevat kasvukuntoon ja metsänhoitotyöstä saa tuloja. Yhtiöt aktiivisena Koneellista energiapuunkorjuuta Paavo Parviainen Ok Yhtiöt Oy:stä sanoo, että yritys on kasvattanut energiapuunhankintaa reilun vuoden aikana merkittävästi ja ostaa ensiharvennuskohteiden puuta pääasiassa pystykaupalla. Erityisesti kesäleimikot ovat haluttuja, mutta myös talvella korjuuta tehdään. Yhtiön korjuukalusto on erikoistunut energiapuun korjuuseen. Puuta hankitaan koko Kainuun alueelta. Kuusikoiden päätehakkuilta yhtiö ostaa hakkuutähteitä ja samojen kohteiden kantoja. Myös UPM on aloittanut energiapuun korjuun ensiharvennuksilta hakkuutähteiden ja kantojen hankinnan lisäksi. Nuorten metsien energiapuun korjuuseen panostetaan voimakkaasti, kertoo Matti Huhtala UPM:n Kajaanin konttorilta. Yhtiö on korjannut omissa metsissään energiapuuta ensiharvennuksilta, jolloin urakoitsijoita ja ostomiehiä on voitu kouluttaa energiapuunkorjuuseen ja kokeilla uusia tekniikoita ja laitteita ennen kuin mennään yksityismetsiin, lisää Harri Huovinen UPM:N hankintaosastolta. Kannon nostoa on laajennettu myös männyn kantoihin. Mahdollisesti tulevaisuudessa puusta voidaan jalostaa biopolttoainetta ja silloin täytyy energiapuun hankinnan myös nuorista metsistä toimia. Useat puunkorjuuyrittäjät ovat laajentaneet toimintaansa energiapuun korjuuseen. Miksipä ei. Metsissä on runsaasti saatavilla ympäristöystävällistä kotimaista lähienergiaa, toteaa Timo Marttila L&T Biowatista. Koska nuorten metsien kunnostukset ovat metsäomaisuuden hoitoa parhaimmillaan, ovat L&T Biowatin tarjoamat metsäpalvelut saaneet hyvän vastaanoton Kainuussa. Kasvatusmetsien hoitopalvelut keskittyvät energia- ja ensiharvennuksiin. Kainuussa on myös pienempiä energiapuun hankkijoita, lämpöyrittäjiä, jotka hankkivat puuta hoitamilleen hakelämpökeskuksille. Kuhmolainen lämpöyrittäjä Mikko Pääkkönen Veljekset Pääkkönen Ay:stä kertoo, että energiapuuleimikoita on tarjottu ihan mukavasti. Myös Suomussalmella toimivan Suomussalmen Puulämpö Oy:n Sauli Kemppainen sanoo ensiharvennusleimikoita hakatun keväästä lähtien. Harvennuskohteilta korjattavalla puulla lämmitetään kirkonkylän koulukeskusta. Puukauppa käy ensiharvennuskohteilla, joten metsänomistajan kannattaakin ottaa yhteyttä energiapuun ostajiin ja hoidattaa metsät kasvukuntoon. Metsäkeskuksen bioenergianeuvojilta voi tilata maksuttoman tilakäynnin, jolloin selvitetään tilan metsien soveltuvuus energiapuun korjuuseen. Oikea varastointi tärkeää Energiapuuta ostetaan myös hankintakaupalla ja on tärkeää, että pino tehdään oikein ja oikealle paikalle. Pinon tulee olla kuorma-autokalustolla eli haketusautolla ja hakkeenkuljetusrekalla saavutettavissa. Aurinkoinen ja tuulinen paikka edesauttaa kuivumista. Pinon alle asetetaan hyväkuntoiset ja suuret pohjapuut. Lunta ei saa aurata ja lingota pinoon. Haketettavassa puussa ei saa olla lainkaan, kiviä, maa-ainesta ja rautaa. Myyjän kannattaa ottaa yhteyttä puun ostajaan ennen puun korjuuta ja energiapuun hankintakauppa sujuu ongelmitta. Metsäkeskuksen bioenergianeuvojat neuvovat myös tässä asiassa. Energiapuun varastointiohje 2009

5 Lähienergia 5 Kainuun biomassaterminaaliverkosto kokoaa kaikki toimijat yhteen Jari Komulainen ohjelmajohtaja Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma, Kainuun Etu Oy Rakenteilla oleva Kainuun biomassaterminaaliverkosto koskettaa kaikkea metsistä korjattavaa puuainesta, jota käytetään Kainuussa ja muualla olevissa puunjalostusyksiköissä ja energiantuotantolaitoksissa. Määriltään merkittävimpänä verkosto koskettaa teollisuuden ainespuun hankintaa, mutta se luo edellytyksiä myös energiantuotannon raaka-aineena käytettävän puuaineksen korjuu- ja toimitusmäärien kasvattamiseen. Tarve biomassaterminaaliverkostolle Biomassaterminaaliverkoston tarve nousee esille erityisesti toimitusvarmuuden ja logistiikan osalta. Kyseessä ovat käytännössä puskurivarasto, kuljetusten ohjaus sekä tilan puute käyttöpaikoilla. Terminaaliverkosto lisää toiminnan tehokkuutta. Terminaalit antavat mahdollisuuden kuljetusten optimointiin, kuten aikataulutukselle, kaluston optimaaliselle käyttöasteelle, kaluston laadulle, ketjun odotusajoille, teiden auraukselle. Myös raaka-aineen laadun hallinta paranee terminaaliverkoston myötä. Lumetus, kui-vaus ja muu vastaava raaka-aineen laadun parantaminen onnistuu terminaalissa.lisäksi energiajakeen markkinat kasvavat koko ajan, mikä lisää tarpeita terminaaleille. Terminaaliverkoston rakentaminen vaatii yritysten ja julkisen tahon yhteistyötä asian edistämiseksi. Pilottien toteuttaminen ja niiden myötä saadun tiedon perusteella tehdyt liiketoimintamallit, investointisuunnitelmat sekä tekniset toteutukset ovat ehdottoman tärkeitä terminaalitoiminnan käynnistämisessä. Tavoite kahdesta viiteen terminaalia Tavoitteena on saada maakuntaan perustettua 2-5 pilottiterminaalia. Näiden aikaan-saamiseksi tarvitaan toimijoiden yhteistyötä. Terminaaliliiketoiminta sopii pk-yritykselle tai yritysten verkostoille. Yhden tai useam-man toimijan verkosto tarjoaisi bioenergia-alan toimijoille logistiikkaan oleellisia termi-naalipalveluita. Toinen vaihtoehto on bioenergiaketjun toimijoiden yhteistyössä tuotetut terminaalipalvelut. Terminaalitoiminta saadaan kannattavaksi vain riittävien volyymien läpivirtauksen kautta. Yksittäisten toimijoiden kautta volyymiä tuskin saadaan tar-peeksi suureksi. Tavoitteeseen hankkeen avulla Kainuun Etu Oy:n vetämässä Kainuun bioenergiaterminaaliverkostohankkeessa selvitetään terminaalien prosessi- ja esisuunnittelu, tehdään selvitys metsäbiomassavirroista sekä sopimusmallit varsinaista toimintaa varten. Hankkeen rahoittavat Kainuun maakunta ja Kainuun Etu. Pienillä muutoksilla suuri energiansäästö Alueen isoimpien rakennusten energiansäästöpotentiaali ja sen jakaantuminen eri energiakulutusmuotoihin. Mukana olevat rakennukset: Snowpolis, Vuokattihalli, Uimahalli, Hiihtoputki, Sokos Hotelli, Jäähalli ja Vuokattiopisto Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Talotekniikassa saavutetaan erittäin pienillä investoinneilla suuria energiasäästöjä. Tähän tulokseen päästiin Snowpolis Energiapuiston esiselvityshankkeessa, joka saatiin energiakatselmusten osalta päätöksen syyskuun alussa Hanke toteutettiin tekemällä energiaselvitys Snowpoliksen ja Urheiluopisto alueella olevasta rakennuskannasta. Alueen rakennusten energiasäästöt saavutetaan pääosin talotekniikan säädöillä, käyttötapojen muutoksilla sekä erilaisilla investoinneilla. Alueen rakennuskannan kokonaissäästöpotentiaali on 11 prosenttia, joka tekee noin euroa vuodessa. Selvityksen mukaan suurin osa energiasäästöihin tarvittavista investoinneista maksaisivat itsensä takaisin hyvin nopeasti. 60 prosenttia investoinneista saadaan alle vuodessa takaisin, mikä merkitsee yli euron vuosisäästöä kustannuksissa. - Tämä tässä hankkeessa on ollut erikoista, että investoinneilla on harvinaisen lyhyt takaisinmaksuaika, toteaa projektipäällikkö Jussi Korhonen Granlund Kuopio Oy:stä. Visioilla potkua toteutukseen Energiapuistohankkeessa lisäksi arvioidaan, kuinka paljon säästöpotentiaaleista on tarkoitus toteuttaa sekä kuinka paljon alueelle rakennetaan lisää. Tämän jälkeen voidaan visioida, kuinka alueellisia energiavirtoja on mahdollista hyödyntää. Uusiutuvan energian käyttöön ideoidaan useampia vaihtoehtoja. Hankkeen aikana selvitetään, kuinka hiihtotunnelissa ja jäähallissa syntyvää hukkaenergiaa sekä erilaisia muita energialähteitä voitaisiin hyödyntää. Maalämmön käyttö onnistuisi esimerkiksi vetämällä putkisto Särkiseen. Edellä kuvatun visiointiosuuden hankkeessa toteuttaa GAIA Consulting Oy. Siinä selvitetään, millä keinoilla päästäisiin laajempaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Energiapuiston esiselvityshankkeessa selvitettiin energiakatselmuksilla pienen mutta monipuolisen alueen energiankulutusta ja käyttöä Vuokatissa. Katselmuksilla saatiin kokonaiskäsitys energiansäästömahdollisuuksista ja toteutusmalleista. Esiselvityshankkeen rahoituksesta vastaavat TE-keskus, Sotkamon kunta, Vuokatin Urheiluopisto ja Sokos Hotel Vuokatti. Metsänomistaja Tiedätkö, onko tilallasi energiapuukohteita? Tilaa maksuton tilakäynti metsäkeskuksesta! Pekka Moilanen, Jari Kemppainen,

6 6 Lähienergia Kainuulaiset jätteet tuottavat energiaa Viljami Kinnunen fil. yo. Jyväskylän yliopisto Kolmen kainuulaisen puhdistamolietteen ja Vaalan juustolan heran metaanintuotto on merkittävää. Kaikkien jätejakeiden metaanintuotto oli hyödynnettävää tasoa. Eniten metaania syntyi Vaalan juustolan herasta. Asiaa on selvitetty Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Näytteiden metaanintuotto Neljän kainuulaisen jäteaineksen metaanintuottopotentiaalit selvitettiin panoskokeilla. Kolme näytteistä oli alueen kuntien (Kajaani, Puolanka ja Vaala) jätevedenpuhdistamoiden raakalietteitä. Neljäntenä tutkittiin Vaalan juustolan heraa. Puolangan ja Vaalan puhdistamoiden Tutkituiden kainuulaisten jätejakeiden metaanintuotto ilmoitettuna orgaanista ainesta (VS) ja jätetonnia kohden panoskokeiden aikana. Vaalan juustolan hera tuotti eniten metaania ja hajosi nopeasti. raakalietteet olivat kuivattuja. Tutkimus liittyi Kainuun ympäristökeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon - hankkeeseen. Biologisilla jätevedenpuhdistamoilla syntyy runsaasti lietettä. Elintarviketeollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen määrät ovat vähäisempiä, mutta niiden energiasisältö voi olla moninkertainen. Panoskokeiden tulokset osoittavat, että tutkituilla kainuulaisilla jätemateriaaleilla on hyödynnettävä metaanintuottopotentiaali. Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden metaanintuoton välillä oli eroja. Jätetonnia kohden eniten metaania tuotti juustolan hera (21 m3 CH4/jätetonni). Puhdistamolietteillä suurimmat metaanintuotot jätetonnia kohden olivat kuivatuilla lietteillä: Puolangan jätevesilietteellä 17 m3 ja Vaalan puhdistamolietteellä 11 m3. Kajaanin jätevedenpuhdistamon lietteen potentiaali jätetonnia kohden jäi neljään kuutioon. Metaanintuotto jätetonnia ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä Kajaanin puhdistamon liete oli kuivaamatonta ja silkasta vedestä metaania ei muodostu. Tarkemman kuvan materiaalien potentiaalista saa tarkasteltaessa metaanintuottoa orgaanista ainesta (VS) kohden. Tällöin Kajaanin puhdistamolietteen metaanintuottopotentiaali (302 m3 CH4/ t-vs) nousee samalle tasolle juustolan heran (300 m3 CH4/t-VS) kanssa. Vaalan kunnan puhdistamolietteen metaanintuotto taas jää muita selvästi alhaisemmaksi. Metaani on energiaa Viljami Kinnusen kädessä on metaanintuoton määrityksiin käytettävä panoskoe-pullo. Pullossa muodostuva kaasu johdetaan alumiiniseen pussiin. Pullon ja kaasupussin välissä olevasta viallista otetaan neulalla näyte metaanin mittaukseen. Kuutio metaania vastaa energialtaan litraa kevyttä poltto-öljyä. Kajaanin jäteveden puhdistamolla syntyy vuosittain tonnia tiivistettyä raakalietettä, jonka tuottamalla metaanilla voisi korvata litraa polttoöljyä (noin 2,2 GWh). Puolangan ja Vaalan jätevedenpuhdistamot ovat pienempiä. Niidenkin vuotuisista lietteistä saatava metaani sisältää energiaa noin (Puolanka) ja (Vaala) polttoöljylitran edestä. Lietteiden ja biojätteiden orgaanisen aineksen hajoaminen helpottaa niiden jatkokäsittelyä. Biokaasureaktorin jäännösliete soveltuu lannoitteeksi maanviljelyssä, kunhan sen turvallisuudesta varmistutaan. Typpi ja fosfori säilyvät biokaasulaitoksessa. Etenkin typpi muuntuu kasveille helpommin käytettävään muotoon. Metaanintuotto selviää panoskokeilla Eloperäisten materiaalien hajoavuutta ja niistä saatavan metaanin määrää voidaan tutkia panoskokeilla. Panoskokeissa tutkittava materiaali punnitaan lasipulloihin yhdessä ympin kanssa. Ymppi on ainetta, joka sisältää metaanintuottoon kykenevät mikrobit. Pulloista poistetaan happi ja ne suljetaan ilmatiiviisti. Tämän jälkeen muodostuvan biokaasun tilavuutta sekä sen metaanipitoisuutta mitataan pari kertaa viikossa. Panoskokeet eivät täysin vastaa oikean biokaasulaitoksen metaanintuottoa. Kokeissa kaiken hajoavan aineksen annetaan hajota, kun taas oikeassa biokaasulaitoksessa materiaalin viipymä reaktorissa voi jäädä lyhyemmäksi. Jäte on ainetta ja energiaa Unto Ritvanen ylitarkastaja Kainuun ympäristökeskus Kaikki ihmiset tuottavat jätettä, joku enemmän ja joku vähemmän. Yleinen pyrkimys on, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän, siihen velvoittaa jo laki. Kaatopaikalle ajettu moska kuvastaa kulutusyhteiskuntamme kääntöpuolta: meillä on liikaa tavaraa. Vuonna 2008 Majasaaren jätekeskuksen kaatopaikan penkkaan joutui tonnia kainuulaisten tuottamaa jätettä. Edellisvuonna määrä oli noin tonnia eli kehityssuunta on huolestuttava. Harkittua hankintaa Jokainen kaatopaikalle ajettu kuorma on aineen ja energian haaskausta, hukkaan heitetty mahdollisuus. Onko mahdollista vähentää kaatopaikkajätteen aiheuttamaa ekologista jalanjälkeä? Tärkeää on, että niin kotona, työpaikoilla, kouluissa kuin yrityksissä pohditaan, mitä oma jäteastia tai -lava sisältää. Pohdinta tulisi aloittaa jo tavaraa tai tuotetta hankittaessa. Seuraavat kysymykset on hyvä asettaa itselleen ennen kuin katsoo, mitä suunniteltu ostos maksaa. Tarvitsenko tätä todella? Voinko lainata tai vuokrata? Kauanko tämä kestää? Miten tämä on pakattu? Kun hankinta on harkitusti tehty, tulisi sen palvella omistajaa ja hänen lähipiiriään mahdollisimman pitkään Luopumisen vaikeus Ostoksen elinkaaren loppusuoralla, viimeistään jäteastian äärellä, on pohdittava, miksi tavarasta on luovuttava. On jälleen kysymysten aika. Miksei tämä kestänyt kauempaa? Onko tällä enää mitään käyttöä? Onko tämä menossa oikeaan jäteastiaan tai -paikkaan? Mitä se maksaa, kun heitän tavaran pois? Eettis-moraalis-filosofisen pohdinnan jälkeen voi luottaa siihen, että jätteet on oikein lajiteltu. Sekajäteastiaan nakataan vain todella turha. Hyötyjätteet ovat omissa pilttuissaan ja ne kulkeutuvat joko aineena tai energiana hyödynnettäviksi. Jätemateriaali hyötykäyttöön Viime vuosina yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on Kainuussa ollut noin 60 prosenttia. Palavan jätteen osuus siitä on ollut noin kolmannes. Jos tämä osuus menee hukkaan eli kaatopaikalle, romahtaa Kainuun yhdyskuntajätteen hyötykäyttö 40 prosenttiin. Kainuulainen jätehuolto perustuu lajitteluun. Palava jätejae on jo 1990-luvulta lähtien kerätty erikseen voimalaitospolttoaineeksi. Koska jätteenpoltto on savukaasupäästöjen suhteen tiukasti säädeltyä toimintaa, se on mahdollista vain Kainuu Voima Oy:n kaltaisissa suurissa kattilalaitoksissa. Parin viime vuoden aikana jätteenpoltossa on ollut vaikeuksia. Voimalaitos on pystynyt käyttämään jätepolttoainetta vain ajoittain. Paperitehtaan alasajo on tuonut omat haasteensa, kun höyryvoiman tarvetta ei enää ole. Jätteenpoltto edellyttää riittävää energiankysyntää ja kattilan käyttölämpötilaa (850 o C). Tänä syksynä jätepolttoaineen käyttö on kuitenkin Kainuun Voima Oy:llä jälleen aloitettu. Tuleva lämmityskausi näyttää, miten lämpö- ja sähköenergiaa menee kaupaksi ja miten jätepolttoainetta kuluu. Palava jätemateriaali on saatava Kainuussa hyötykäyttöön joko omassa maakunnassa tai sen ulkopuolella. Jätteet lajittelevilla kotitalouksilla, kouluilla, liikekiinteistöillä ja yrityksillä on oikeus kokea, että ympäristövastuullisesta toimintatavasta on hyötyä ja että lajittelun tulokset päätyvät hyötykäyttöön. Jäte ei ole pelkkää roskaa - se on ainetta ja energiaa, joka ansaitsee arvoisensa kohtelun. Majasaaren jätekeskukseen valmistuu loppusyksyn aikana energiajätteen vastaanotto- ja käsittelyhalli. On toivottavaa, että jätepenkan sijasta palavan jätteen kuormat kulkeutuvat hyötykäyttöön, ja että jätealan toimijat löytävät yhteisymmärryksen jätehuollon pelisäännöistä. Tarkkana lajittelussa Jätteen määrän vähentäminen ja oikeaoppinen lajittelu on koko jätehuoltojärjestelmän toiminnan edellytys kaikissa tilanteissa. Kotona, työpaikoilla, kouluissa ja yrityksissä ei jätteen lajittelua pidä missään tapauksessa lopettaa. Keräyspaperi ja -kartonki tulee lajitella huolellisesti erikseen, ja viedä omiin keräyspisteisiinsä. Nestepakkaukset ja pahviset elintarvikepakkaukset voidaan litistettyinä viedä myös kartonginkeräysastioihin. Puhtaita pahvi- ja paperipakkauksia voi käyttää kotona sytykkeinä. Muovikääreet ja -pakkaukset ja likaantuneet elintarvikepaperit ja -pahvit kuuluvat myös palavan jätteen astioihin. Jäte, joka sisältää hiiliyhdisteitä, sisältää myös hiileen sitoutunutta energiaa. Uusiutuvista materiaaleista tehdyt tuotteet ja lopulta jätteet, kuten puu-, paperi- ja kartonkijätteet, sisältävät hiiltä ja energiaa.

7 Lähienergia 7 Biokaasu kuplii tutkimusasemalla Elina Virkkunen tutkija MTT Sotkamo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Sotkamon toimipaikassa tehdään biokaasua tutkimusreaktorissa. Reaktori on suunniteltu kiinteiden massojen käsittelyyn. Suomessa toimivat maatilojen biokaasulaitokset käyttävät pääsyötteenä lietelantaa. Kuivalantatiloille ei ole vielä valmista laitekonseptia. Kiinteä materiaali on haasteellista sekoitettavaa ja siirrettävää. MTT rakensi 4,5 kuutiometrin kokoisen pilottireaktorin. Sen toiminnasta saadaan kokemuksia teknisistä ratkaisuista ja tietoa erilaisista kiinteistä syötteistä. Aluksi syötteenä oli naudan kuivikelanta. Myöhemmin sen joukkoon on lisätty kalanperkuujätettä. Ensimmäinen vuosi on ollut rohkaiseva. Kalaseos kaasuuntuu hyvin Biokaasuprosessia sanotaan kuivaksi, jos syötettävän materiaalin kuiva-ainepitoisuus on yli 20 prosenttia. Lanta tai muu syöte on silloin sen verran kiinteätä, että sitä voi lapioida. Reaktorissa mikrobit pilkkovat eloperäisen aineen solunseiniä. Kiintoaine hajoaa, ja kuivalannasta tulee juoksevampaa. Poistettavan massan määrä ei ole olennaisesti syötettävää pienempi. Ensimmäisessä tutkimuksessa reaktoriin syötettiin turpeella, oljella ja ruokohelvellä kuivitettua lantaa. Sitä lisättiin kg päivässä ja poistettiin saman verran. Seuraavassa kokeessa päivittäistä syöttömäärää nostettiin ja osa lannasta korvattiin kalanperkuujätteellä. Kalanperkuujäte tuli kainuulaiselta kalayritykseltä ja sisälsi lohen ruotoja, päitä ja sisälmyksiä. Jäte hienonnettiin ja kuumennettiin EU:n sivutuoteasetuksen vaatimalla tavalla. Kaasuntuotanto lisääntyi yli kaksinkertaiseksi kalajätteen lisäämisen jälkeen, vaikka sen osuus tuoremassasta oli vain reilu 10 prosenttia. Lohenperkuujätteen korkea rasva- ja myös valkuaispitoisuus nostavat metaanintuotantoa. Maatilaa pienempi, mutta laboratoriota suurempi MTT Sotkamon reaktorin tilavuus on 4,5 kuutiometriä, ja nestetilavuus 3 kuutiometriä. Reaktorisäiliö sijaitsee puolilämpimässä tilassa ja syöttösuppilo kylmässä varastossa. Pilottireaktorissa massaa sekoitetaan telakuljettimella. Se ei ole osoittautunut tehokkaaksi sekoitusmenetelmäksi. Säiliön reunoille ja pohjille jää sekoittumatonta massaa. Ongelmia on tullut myös pitkästä kuivikeoljesta, joka kiertyy sekoittimen akselien ympärille. Olki tulisi silputa joko ennen kuivittamista tai ennen reaktoriin syöttöä. Syöttöruuvi kuljetti hyvin kiinteää kuivikelantaa. Kosteampi puuromainen lanta sen sijaan ei soveltunut tämänkaltaiseen syöttöön. Ruuvi ei kuljettanut sitä reaktoriin päin, vaan se pyrki takaisin syöttösuppiloon. Reaktorisäiliö ja kuljetusruuvit tehtiin tavallisesta raudasta, joka on ruostumatonta terästä edullisempi materiaali. Sen mahdollista syöpymistä seurataan. Kaasuputket ovat ruostumatonta terästä. Reaktorisäiliön kyljessä oleva ikkuna mahdollistaa sisällön tarkkailun. Reaktorin suunnitteli DI Timo Heusala, ELBio Ky ja valmisti sotkamolainen Metallityöt Jukka Korhonen. Kannattaa - ei kannata Biokaasun avulla voidaan säästää fossiilisia polttoaineita ja tuottaa tilan tarvitsema energia. Kaasun tuotantoa pidetäänkin kaikin puolin järkevänä. Se ei kuitenkaan riitä, jos kannattavuus on epävarma. Biokaasulaitoksen rakentamiseen saa investointitukea enimmillään vain 15 prosenttia ja korkotukea 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Syöttötariffia eli takuuhintaa valtakunnan verkkoon myydylle sähkölle on puuhattu biokaasusähkölle jo parin vuoden ajan. Tuuli- ja biokaasusähkön syöttötariffeja pohtinut työryhmä sai työnsä valmiiksi syyskuun lopussa. Esitys ehdottaa sekä tuuli- että biokaasusähkön takuuhinnaksi 8,35 senttiä kilowattitunnilta. Biokaasulaitoksille maksettaisiin sähköstä lisäksi 5 senttiä kilowattitunnilta, jos laitokset tuottavat myös lämpöä. Työ- ja elinkeinoministeriövetoinen työryhmä ei kuitenkaan kannata takuuhintaa alle 300 kilowatin biokaasulaitoksille. Tämä vastaa 5-7 ison sikatilan yhteistä laitosta. Maatilakohtaisten laitosten kannattavuus perustuisi jätteiden käsittelystä saatuihin porttimaksuihin. SYÖTE METAANIA METAANIA m 3 /t märkäpaino m 3 /kg orgaanista kuiva-ainetta KUIVALANTA alhainen syöttö (1 kgvs/m 3 d = 23 0,11 1 kg orgaanista kuiva-ainetta reaktorikuutiota kohti päivässä) KUIVALANTA korkeampi syöttö (2 kgvs/m 3 d) 30 0,13 KUIVALANTA + KALAJÄTETTÄ 10 % märkäpainosta 54 0,40 (syöttö yht. 1,8 kgvs/m 3 d) Taulukko 1. Kalajätteen lisääminen syötteen joukkoon lisäsi biokaasuntuotantoa huomattavasti pelkkään kuivalantaan verrattuna. Kalajätteestä ei vielä ole pitkäaikaista tutkimuskokemusta. Syöttösuppilo on vasemmalla omassa tilassaan. Sitä yhdistää Äpyliksi nimettyyn reaktorisäiliöön syöttökierukka. Oikealla on reaktorisäiliö, josta poistokierukka siirtää massan edelleen ulos oikealle. Kaasu johdetaan reaktorin yläosasta putkea pitkin soihtupolttimelle. FAKTOJA - Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää pääosin metaania ja hiilidioksidia, myös muun muassa rikkivetyä - Metaania hyödynnetään lämmön- ja sähkötuotannossa tai liikenteen polttoaineena - Biokaasua muodostuu luonnossa vesistöjen pohjakerroksissa, kaatopaikoilla ja eläinten suolistossa - Biokaasua voidaan valmistaa biokaasureaktorissa esimerkiksi maatilalla o o reaktori on hapeton säiliö, jossa massaa sekoitetaan ja lämmitetään syötteenä käytetään esimerkiksi lantaa, kasvimassaa tai elintarviketeollisuuden jätteitä - Tonnista lietelantaa saadaan 7-14 kuutiota ja tonnista kasvimassaa kuutiota metaania - Yhden metaanikuution sisältämä energia vastaa yhtä litraa kevyttä polttoöljyä Biokaasulaitokset tervetulleita Vaalaan Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasuteknologian kannattavuutta on selvitetty biomassojen ja karjatilojen tuottamien aineksien käsittelyssä Vaalassa. Esiselvityksen teki Metener Oy Kainuun ympäristökeskuksen tilaamana. Selvitys on tehty Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa, jota ovat rahoittaneet muun muassa Vaalan kunta ja Euroopan aluekehitysrahasto. Liikennepolttoaine ykkösvaihtoehto kirkonkylälle Kirkonkylän laitoksella paras kannattavuus saavutetaan tuottamalla biokaasusta liikennepolttoainetta. Liikennepolttoaineen tuotanto edellyttää, että alueella luodaan nopeasti kysyntää tuotetulle polttoaineelle. Ruotsissa kymmenet kunnat ovat rakentaneet tankkauspaikan ja hankkineet omiksi autoikseen biokaasukäyttöisiä autoja. Alueiden taksit, kuljetusyrittäjät ja yksityiset autoilijat ovat seuranneet esimerkkiä vaihtamalla edulliseen ja ympäristöystävälliseen polttoaineeseen. Kirkonkylän seuraavaksi kannattavin kaasun käyttökohde on tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Tämä vaihtoehto vaatii korkeampien porttimaksujen perimistä jätteen tuottajilta liikennekäyttöön verrattuna. Sähkön tuotannon kannattavuus edellyttää syöttötariffia biokaasusta tuotetulle sähkölle, ja lähiaikoina tehtävät poliittiset päätökset merkitsevät paljon biokaasuteknologian leviämisen laajuuteen koko Suomessa. Kirkonkylän laitos sijoittuisi sahan alueelle ja käyttäisi raaka-aineenaan naudan lantaa, juustolan heraa, jätevedenpuhdistamon lietettä, säilönurmea ja erilliskerättyä biojätettä. Energia käyttövaihtoehtoina olisivat sähkön tuotanto verkkoon, lämmön tuotanto kaukolämpöverkkoon tai liikennepolttoaine. Prosessijäännös käytettäisiin maataloudessa lannoitteena. Pelsolta sähköä ja lannoitetta Pelson alueen laitoksen osalta syötemateriaalina olisi naudan lanta sekä nurmisäilörehu. Tuotettu energia syötettäisiin sähköverkkoon ja luomukelpoinen prosessijäännös käytettäisiin tiloilla lannoitteena. Muiden kaasun käyttötapojen toteuttaminen Pelson alueella on vaikeaa. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista kuljettaa liikennebiokaasua Pelson alueelta kirkonkylän tarpeisiin, mikäli kirkonkylän liikennebiokaasun kysyntä ylittäisi tarjonnan. Pelson laitoksen kannattavuus edellyttää biokaasusähkölle syöttötariffia joka on samaa tasoa kuin Keski-Euroopan maissa. Syöttötariffin toteutus on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Ratkaisevaa on, millä tasolla se toteutetaan. Hyväksi kunnan imagolle Biokaasulaitoksen tuomat ympäristöystävällisyyden imagohyödyt ovat kunnalle helposti hyödynnettävissä. Esimerkkinä on Ruotsissa Jönköpingin kaupungin biokaasutunnus, jota käytetään esimerkiksi kaupungin autoissa. Trollhättanin kaupungissa on puolestaan käytössä vessapaperirulla, jonka kääreessä kiitetään panoksesta kaupungin energiantuotantoon osallistumisesta. Biokaasun imagon hyödyntäminen ruotsalaisissa kunnissa. (kuva: Ari Lampinen)

8 8 Lähienergia Romanialaiset lisäävät puuenergian käyttöä Timo Karjalainen kehityspäällikkö Romaniassa on runsaasti metsävaroja, joita voidaan hyödyntää muun käytön lisäksi myös energiana. Maassa on arvioitu puuenergiamarkkinoiden olevan noin kaksi miljoonaa kuutiota (4 TWh). Puuta on yllin kyllin, mutta ongelmana niin energiapuun kuin ainespuun osalta on hankinnan vaikeus vuoristoseuduilla. Suuria metsäaloja jää hyödyntämättä vaikeiden korjuuolosuhteiden takia. Uusiutuvan energian käyttöaste Romaniassa on noin 17 prosenttia eli toistakymmentä prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Suomessa. Jäljessä tavoitteesta Romanialle on muiden EU-maiden tapaan asetettu tavoite uusiutuvan energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Romanialle asetettu tavoite on 24 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tältä osin lisäkäyttöä tavoitellaan puuenergian, aurinko- sekä maa- ja ilmalämmön käytön puolelta. Ilmalämpöpumput kerros- ja pientalojen seinillä ovat Romaniassa erittäin tavallinen näky, etenkin pääkaupungissa Bukarestissa. Ilmalämpöpumput antavat mahdollisuuden myös jäähdytykseen. Energiapuu kiinnostaa Romaniassa polttopuu käytetään perinteiseen tapaan pilkkeenä uuneissa ja takoissa. Tulisijojen hyötysuhde on tunnetusti alhainen ja hiukkaspäästöt suuret. Erityisesti maaseudulla puun käyttö lämmityksessä on yleistä. Maassa kuitenkin on kiinnostusta kehittää energiapuun korjuuta ja käyttöä. Puun lisäksi toinen yleinen lämmityksessä käytetty polttoaine oli maakaasu. Esimerkiksi eräässä matkailuyrityksessä Maaseudulla törmättiin myös paikallisen energiapuun tekoon. Tämäkin Euroopanpyökki päätyi pilkkeiksi. maakaasun hinta oli veroineen ja siirtomaksuineen noin kolme senttiä / kwh. Suoraa sähkölämmitystä ei Romaniassa juurikaan ole käytössä. Sähkön kuluttajahinta on noin 15 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa. Romaniassa ollaan Suomea jäljessä puuenergian käytössä. Tässä kohdin olisi hyvä tilaisuus kainuulaisen ja itäsuomalaisen osaamisen viennille. Kainuun maaseudun kehittämisen koordinaattorit toteuttivat yhteisen opintomatkan syyskuun alkupuolella Romaniaan. Opintomatkan aikana tutustuttiin laajasti maaseudun yrityksiin sekä pidettiin yhteistyökokous Bukarestin yliopistolla romanialaisten maaseudun kehittäjien kanssa. Bioenergian näkökulmasta parasta antia oli Horezun kunnassa alueellisten toimijoiden kanssa pidetty metsä- ja bioenergia-aiheinen pienseminaari. Resurssien vähäisyys hidastaa ilmastovastuullisuutta Kainuussa Verna Mustonen tutkija Lönnrot-instituutti Kainuulaisten organisaatioiden ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistä vaikeuttavat erityisesti taloudellisten resurssien vähäisyys sekä kiinnostuksen, tiedon ja ajan puute. Näiden lisäksi yksittäisten kansalaisten ilmastovastuullista toimintaa hankaloittavat Kainuun pitkät välimatkat, huonot liikenneyhteydet sekä oman auton käytön välttämättömyys. Konkreettisia toimenpiteitä on kuitenkin tehty. Tärkeimpiä ovat sekä yksittäisten kansalaisten että organisaatioiden ja yritysten toiminnassa muun muassa energian säästäminen sekä ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtyminen, jätteiden lajittelu, kompostointi ja kierrätys sekä auton käytön vähentäminen ja julkisen liikenteen suosiminen. Käytännön toimenpiteet hakusessa Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoskysymyksiä pidetään Kainuun kannalta tärkeinä asioina. Lönnrot-instituutin selvityksen perusteella Kainuu ei ole toimijoiden silmissä liian pieni alue ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta. Kainuun tulisi tehdä osansa kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Vaikka kansalaisten asenteissa ympäristömyönteisyys on kasvanut, se ei ole siirtynyt vielä yhtä vahvasti käytännön toimintaan. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi tulevaisuudessa ovat energiakysymykset, kuten uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Tärkeiden teemojen joukossa ovat myös kulutustottumukset, jäteasiat ja kierrätys, liikennekysymykset sekä ympäristövalistus ja tiedottaminen. Taustalla tutkittua tietoa Yksi ajankohtaisimmista kestävän kehityksen haasteista on tällä hetkellä ilmastonmuutos, jonka hidastamiseen on sitouduttu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. EU:n tasolla on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasuja 20 prosentilla, nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin, lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ja kasvattaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta 10 prosenttiin. Asetettuihin tavoitteisiin pääseminen vaatii myös alueellisia ja paikallisia toimia. Lönnrot-instituutin laatima esiselvitys toimii lähtökohtana myöhemmin toteutettavaksi suunnitellulle, monivuotiselle Kainuun ilmastostrategiahankkeelle. Esiselvityshanke toteutettiin alkuvuodesta Hankkeessa tehtiin laaja kysely, jossa selvitettiin maakunta- sekä kuntatason luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, tutkimus- ja koulutuslaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yhdistysten ja järjestöjen sekä eri toimialoja edustavien yritysten tarpeet kestävään kehitykseen sekä ilmastovastuullisuuteen liittyen. Kyselyyn tuli noin 150 vastausta. Lisäksi hankkeessa toteutettiin täydentäviä haastatteluja ja järjestettiin ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoja pohtinut asiantuntijapaneeli. Esiselvityshankkeen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston osalta Kainuun ympäristökeskus sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Tulevia tapahtumia Koneagria näyttelyn seminaarit ke , kello 11:00 13:00, Energiaseminaari: Maasta, tuulesta, vedestä vai kaikista? Kansallisen energiastrategian uudelleenarviointi, Jyväskylän Paviljonki, Wolmar-Sali. Järjestäjä: ProAgria Keskusten Liitto, Ilmoittautumiset mennessä: tai Lisätietoja: Maaseutusenssit Kainuun Opistolla, Tahvintie 4, MIESLAHTI kello Maaseutusenssien tarkoituksena on edistää maaseudun elinkeinoja ja verkottaa paikallisia ja alueellisia toimijoita. Tilaisuuden tavoitteena on oman maakunnan alueella tuotettujen palvelujen, tuotteiden ja luonnonvarojen käytön edistäminen. Paikallisten tuotteiden ja palvelujen käytöllä on myös aluetaloudellista merkitystä. Maaseutusensseillä koordinaattorit kertovat Kainuun maaseudun viiden teemaohjelman nykytilanteesta. Kainuun teemaohjelmat ovat luontomatkailu, metsä- ja puutalous, maaseutuelinkeinot, kylä ja bioenergia. Lisäksi ulkopuolisina vierailijoina tilaisuudessa esiintyvät tutkija Anja Yli-Viikari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, FT Tuija Mononen Joensuun yliopistosta ja asianajaja, varatuomari Matti Kiuru, Asianajotoimisto Regelin & Siponen Oy:stä. Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi tiistaihin mennessä, Pirjo Moilanen puh , Lisätietoja: Bioenergiapäivät Helsingissä FINBIO ry. järjestää alan ja sidosryhmien tämän vuoden kotimaisen päätapahtuman BIOENERGIAPÄIVÄT seminaarin Helsingissä Marina Congress Centerissä Lisätietoa: FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Mia Savolainen, puh Pekka-Juhani Kuitto, puh Sähköpostit ovat muotoa Itä-Suomen bioenergiapäivät Vuokatissa. Lisätietoja myöhemmin

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot