Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 4 Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue yleisömenestys Wenet Centre edistää bioenergian vientiä Sivu 2 Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, projektipäällikkö Kainuun metsäkeskus Timo Vanhala energianeuvoja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Syyskuussa Kajaanissa, Taivalkoskella ja Sodankylässä järjestetyillä Metsäenergiapäivillä oli mukana edustava valikoima energiapuun hakkuuseen ja käyttöön liittyviä koneita ja laitteita. Esittelypäivät olivat yleisömenestys. Tapahtumat keräsivät yhteensä yli 1500 asiasta kiinnostunutta henkilöä katselemaan konenäyttelyjä, seuraamaan työnäytöksiä ja tutustumaan esittelypisteiden tarjontaan, biolämpökohteisiin. Tämän mittaluokan metsäenergian tapahtumasarjaa ei liene järjestetty koskaan aikaisemmin Pohjois-Suomessa. Roadshow Kajaani, Taivalkoski, Sodankylä Tapahtumakierros alkoi Kajaanista. Pääpuhujana oli Karri Pasanen Metsäntutkimuslaitokselta aiheenaan Mistä puuenergiaa Kainuun energiahuoltoon. Konenäyttelykenttä ja haketus- sekä pilkekoneiden työnäytösalueella oli kattavasti esillä energiapuun ostajia, korjuulaitteiden valmistajia, hake- ja pellettilämmityslaitteita, hakkureita, pilkekoneita, tuunattava moto. Maastotyönäytösalueelle ja hakelämmityskohteelle yleisölle oli bussikuljetus. Korjuutyönäytöksessä oli ennätykselliset yhdeksän energiapuumotoa samalla leimikolla. Hakelämmityskohteella oli mahdollisuus tutustua Kuuselan marjatilan hakelämmitysratkaisuihin. Kajaanin tapahtumassa kävi arviolta 500 henkeä. Nokipannukahvia ja makkaraa kului suuri määrä päivän aikana ja kävijäpalautteitakin täytettiin runsaasti. Taivalkoskella tapahtuma pidettiin metsäkonekoululla ja työnäytökset oppilaitoksen metsässä. Metsäenergiasta kiinnostunutta väkeä oli liikkeellä yli 500 henkeä myös Koillismaalla. Näytteilleasettajia ja konekalustoa oli esillä Taivalkoskella samanlainen määrä kuin Kajaanissa. Oppilaitoksen henkilökunta ja oppilaat pitivät kouluttoman päivän ja osallistuivat tapahtuman järjestelyihin. Lisäksi oppilaitoksella oli avoimet ovet ja yleisöllä oli mahdollisuus tutustua koneopetukseen ja esimerkiksi motosimulaattoriin. Maastokohteen haketustyönäytöksessä oli edustavasti esillä Suomen kattavin järeä rumpuhakkurikalusto viiden eri valmistajan yksiköllä. Sodankylässä kunnan pohjoisella teollisuusalueella pidettiin edellä kuvattuja vastaava tapahtuma. Myös Lapin väki oli tullut kaukaakin tutustumaan tapahtumaan ja 500 kävijän raja ylitettiin myös Sodankylässä. Tapahtumayleisöä tuli paikallisten järjestäjien yllätykseksi muutamia satoja enemmän ja hyvän sään vallitessa väki viihtyi alueella koko päivän ajan. Sodankylässä oli kone-esittelyjen lisäksi paljon paikallista yritys- ja tuote-esittelyä, joka lisäsi osaltaan yleisömäärää. Toimijoiden yhteinen ponnistus Tapahtumakiertueen järjestäminen vaatii paljon suunnittelua ja saumatonta yhteydenpitoa eri toimijoihin. Päävastuullisina järjestäjinä toimivat Kainuun- ja Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksien bioenergiahankkeet ja Sodankylän kunta omalla alueellaan. Metsäliitto Osuuskunta, L&T Biowatti Oy, UPM Metsä, OK-yhtiöt sekä muut alueelliset metsäenergiatoimijatahot ovat omalta osaltaan varmistaneet tapahtumien onnistumisen. Näin suuren toimijajoukon liikkeelle saamiseen käytettiin paljon työpanosta, monta sähköpostiviestiä ja puhelua. Näytteilleasettajat olivat hyvin mukana tapahtuman järjestelyissä alusta lähtien. Yleisötavoitteet ja kohderyhmät saavutettiin hyvin. Näytteilleasettajat kiittivät erityisesti sitä, että tapahtumassa keskityttiin olennaiseen eli niin sanottua oheishömppää ei ollut. Kainuu - Uusiutuvan energian mallimaakunta Sivu 3 Energiapuumarkkinoilla vilkasta Sivu 4 Bioenergian hankinnan logistiikkaa kehitetään Sivu 5 Jäte on ainetta ja energiaa Sivu 6 Sivu 7 Metsäenergiapäivän työnäytös Jormua Biokaasu kuplii tutkimusasemalla Ilmastovastuullisuutta Kainuussa Sivu 8

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Bioenergia on vahvassa myötätuulessa Jorma Tolonen johtaja Kainuun metsäkeskus Eräs kokenut metsäammattilainen sanoi jokin aika sitten, että bioenergia on parasta, mitä metsätaloudessa on kuluvana vuonna tapahtunut. Tähän kommenttiin on helppo yhtyä. Kun puukauppa ja markkinapuun hakkuut ovat olleet hiljaisimmat moniin vuosikymmeniin, energiapuuta on hankittu monin paikoin yli kaksinkertaisesti viime vuoteen nähden. Monille metsäkoneyrittäjille tämä on tarjonnut kipeästi kaivattua työtä. Kestävän metsätalouden varat ovat monissa metsäkeskuksissa loppumassa, sillä energiapuun hankinta nuorista metsistä on kasvanut huomattavasti. Tulossa oleva lisäbudjetti mahdollistaa Kainuussa töiden jatkamisen vuoden loppuun asti. Bioenergian hyödyntämisessä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Bioenergiaa käyttäviä uusia laitoksia nousee Jyväskylään, Kuopioon, Haapavedelle ja Ouluun. Laitevalmistukseen panostetaan ja raaka-aineen hankintaketjuja hiotaan virtaviivaisiksi. Bioenergia yksi Kainuun kasvualoista Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä eturivin maakuntia. Kainuussa käytetystä primäärienergiasta oli vuonna 2008 uusiutuvan energian osuus peräti 59 prosenttia. Kainuusta tuli viime vuonna sähkön osalta omavarainen maakunta. Viimeisteltävänä oleva Kainuun maakuntaohjelma määrittelee bioenergian yhdeksi maakunnan kasvualoiksi. Tähän on ainakin tuotantopotentiaalin kannalta oiva mahdollisuus, sillä maakunnan energiapuuvarat ovat suuret ja maaseudulla on runsaasti tuotantoalaa peltoenergian tuottamiseksi. Kainuussa hyödynnetään jo nyt jätteitä energiaksi ja biokaasun tuottaminen voi olla paikallisesti hyvä ratkaisu maatilataloutta harjoittaville. Turve on edelleen merkittävä energialähde, vaikka päästökauppa rajoittaakin sen käyttöä. Bioenergian hyödyntämisen tavoitteeksi on maakuntaohjelmassa asetettu sähkön ja lämpöenergian omavaraisuus ja maakunnan uusiutuvien energiavarojen jalostaminen korkealuokkaisiksi polttoaineiksi. Bioenergian hyödyntäminen hillitsee ilmastonmuutosta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 pyritään sopimaan merkittävistä kasvihuonepäästöjen leikkauksista. Maailmanlaajuisesti merkittävimmät kasvihuonepäästöt tulevat trooppisten metsien liikahakkuista, mutta Suomen kasvihuonepäästöistä yli 80 prosenttia liittyy energian tuottamiseen ja käyttöön. Metsillä ja puulla on monia ylivoimaisia etuja ilmastomuutoksen hillinnässä. Terveet, tuottavat metsät sitovat runsaasti hiiltä. Samoin puutuotteisiin sitoutuu hiiltä. Puu on 100 prosenttisesti kierrätettävä materiaali, sillä tuotteet voidaan hävittää polttamalla. Suomen runsaita metsävaroja voidaan käyttää energian ja biopolttoaineiden tuottamiseen. Energiasta hittituote Metsäntutkimuslaitos on arvioinut vuotuisen kotimaisen puunkäytön pysyvän 2010-luvulla 50 miljoonan kuution tasolla, mikä on noin puolet metsien kasvusta. Huippuvuosien aikainen puunkäyttö pienenee kolmanneksella. Kasvihuonepäästöjen leikkaaminen johtaa päästöoikeuksien hinnan nousuun. Mikäli päästöoikeuden hinta nousee euroon tonnilta, puun energiakäyttö tulee kannattavaksi ilman tukijärjestelmiä ja jopa kuitupuun polttamisesta tulee realistinen vaihtoehto. Tämä kehitys avaa monia mahdollisuuksia bioenergian hyödyntämiselle. Wenet Centre edistää bioenergian vientiä Timo Karjalainen kehityspäällikkö Itäsuomalaisessa bioenergiassa on hyvin pitkälle kysymys puuenergiasta. Puuenergian tuotannolla ja käytöllä on Itä- Suomessa pitkät perinteet. Aluetalouden vahvistamiseksi on voimavaroja kohdistettava osaamisen, koneiden ja laitteiden vientiin. Tällaiselle osaamiselle on eri puolilla maailmaa suuri kysyntä. Wenet Centre on hanke, jossa luodaan itäsuomalaisten yritysten ja toimijoiden vahvuuksiin perustuva verkosto. Se tarjoaa täyden palvelun ja kestävän energian kokonaisratkaisuja. Verkosto parantaa yritysten ja toimijoiden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä kansainvälisillä markkinoilla. Wenet Centren tavoitteena on vauhdittaa itäsuomalaisten kestävän bioenergiaalan yritysten ja toimijoiden liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Verkosto toimijan apuna Verkoston jäsenille yhteiset esiintymiset antavat mahdollisuuden solmia kontakteja suoraan potentiaalisiin asiakkaisiin. Vientiverkosto tukee erityisesti alan pk-yritysten mahdollisuuksia saada kustannustehokkaasti esiin tuotteitaan ja palvelujaan. Hanke tarjoaa yrityksille kansainvälistymispalveluja ja kohdemaaselvityksiä sekä edullisen tavan esillä oloon kansainvälisillä energia-alan tapahtumissa. Lisäksi hanke järjestää potentiaalisille asiakkaille asiakaskäyntejä Suomeen. Wenet Centre toimii Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla. Toiminta on alkanut Pohjois- Karjalassa 2004 ja vuonna 2009 se on laajentunut koko Itä-Suomen hankkeeksi. Hanketta hallinnoi Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy. Osatoteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti. Partnerina toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimiva Etelä-Savon Energiatoimisto. Etelä-Karjalan odotetaan laajentavan verkostoa jatkossa. Wenet Centre Kainuussa Wenet Centre -hanke - Kaksivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti euroa Kainuulaisia yhteistyökumppaneita ovat Kainuun Etu Oy, Snowpolis Oy, Kainuun metsäkeskus ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuulaisia yrityksiä toivotaan edelleen verkostoon mukaan. Myös Kainuun bioenergia-alalla toimivat yritykset saavat Wenet Centren kautta hyvän ja edullisen mahdollisuuden ponnistaa kansainvälisille markkinoille. - Rahoitus maakunnallisten liittojen EAKR-ohjelmasta. Omarahoitusosuudesta vastaavat osallistuvat yritykset, seudulliset kehittämisyhtiöt ja muut toimijat sekä kunnat. - Tarkoituksena rakentaa Itä-Suomeen bioenergia-alan toimijoiden ja yritysten yhteinen verkosto, jonka tavoitteena on parantaa näiden kilpailukykyä ja vauhdittaa alan osaamisen ja teknologian vientiä kansainvälisillä markkinoilla. - Wenet Centre tekee yhteistyötä kansallisen CleanTech Finland -brändin kanssa. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Lönnrot-instituutti puh timo.karjalainen@oulu.fi Pirjo Moilanen projektisihteeri Lönnrot-instituutti Puh pirjo.moilanen@oulu.fi Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh elina.virkkunen@mtt.fi Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Puh tatu.turunen@ymparisto.fi Pekka Moilanen projektipäällikkö Metsäkeskus Kainuu Puh pekka.moilanen@metsakeskus.fi Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh anita.korhonen@snowpolis.fi Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2009 Taitto Kainuun Sanomat Leila Huusko

3 Lähienergia 3 Biologinen jätteiden käsittelylaitos Kajaaniin Eloperäiset jätteet kiertoon -hanketta rahoittavat Kainuun kunnat, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun Etu Oy ja 13 yritystä (Huurinainen Oy, Kainuun jäteyhtymä Oy, Kainuun Voima Oy, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa -myymäläketju, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy) sekä Kainuun ympäristökeskus EU-rahoituksen osalta. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden sekä kotitalouksien ja kaupan biojätteiden käsittelyyn tarvitaan Kainuussa nykyaikainen, biologinen jätteiden käsittelylaitos. Käytännössä tämä tarkoittaa kompostointia tai mädätystä biokaasulaitoksessa. Biologista jätteiden käsittelylaitosta suunnitellaan Kainuun ympäristökeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Parhaillaan käynnissä on laitoksen ympäristövaikutusten arviointi eli YVA -menettely. YVA-menettely tarpeen Tarkoituksena on, että uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos sijoittuu Kajaaniin. Laitos mitoitetaan lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Muita laitoksen syötteitä ovat kala- ja rasvajäte, lanta ja vanhentunut rehu. Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska jätemäärä on iso, tonnia vuodessa. Biologinen käsittelylaitos sijoittuu olemassa olevien jätelaitosten läheisyyteen. Ympäristöarvioinnissa laitoksella on seuraavat toteutusvaihtoehdot: VE 0 Nykytila (ei uusia käsittelylaitoksia) VE 1 Peuraniemen mädättämö (vain puhdistamolietteille) VE 2 Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitos VE 3 Tihisenniemen biokaasulaitos VE 4 Majasaarenkankaan biokaasulaitos VE 5 Majasaarenkankaan aumakompostointi- ja rakeistuslaitos (lietteiden osalta rakeistus esillä). Tihisenniemen biokaasulaitoksen ajatuksesta on luovuttu. Renforsin rantaan on tullut runsaasti uutta yritystoimintaa, eikä siellä ole tilaa biokaasulaitokselle, saati jälkikompostointikentälle. Ympäristöarviointi kiteytyy ympäristöselostukseen. Selostus tulee julkisesti nähtäville talvella. Tuolloin kuka tahansa voi esittää näkemyksiä käsittelylaitoksen ympäristövaikutuksista. Uuden biolaitoksen on määrä olla toiminnassa alkuvuodesta Kierrättäminen kehittää markkinoita ja säästää luontoa Kuvassa suunniteltavan käsittelylaitoksen syötteet. Eloperäistä alkuperää oleva jäteaines pitäisi saada mieluummin luonnon kiertoon ja hyötykäyttöön kuin kaatopaikoille tai varastokasoihin. Lainsäädäntö on tiukentanut jätteenkäsittelyvaatimuksia. Esimerkiksi biojätepohjaista kompostia ei saa käyttää viherrakentamiseen ilman suljettua käsittelyä. Tämänhetkistä aumakompostointia tehokkaampi käsittely edistää jätepohjaisten lannoitetuotteiden menekkiä. Uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos avaa lopputuotteelle käyttömuotoja maa- ja Kuvassa biologisen jätteiden käsittelylaitoksen toteutusvaihtoehdot. Niistä VE 1, VE 2 ja VE 4 edustavat biokaasuteknologiaa ja VE 5 kompostointia. metsätaloudesta, viherrakentamisesta ja maisemoinnista. Mikäli kyseeseen tulee biokaasulaitos, voidaan samalla tuottaa biokaasua lämmön ja sähköntuotantoon. Viime vuosina kompostimarkkinat ovat olleet heikot Kajaanin seudulla. Askel eteenpäin on otettu, kun Auralan kompostointikentän hoito Kajaanissa on annettu mullan valmistuksen taitavalle A. ja E. Juntunen Oy:lle kesällä Laadukkaampi kierrätystuote luo markkinoita, kun komposti tai mädäte pääsee kilpailemaan turpeesta ja hiekasta valmistetun mullan ja kemiallisten lannoitteiden kanssa. Kainuu - Uusiutuvan energian mallimaakunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kainuussa uusiutuvan energian käyttöaste on korkea. Maakunnassa on pitkät perinteet puuenergian käytössä aluelämpölaitoksissa ja pienkiinteistöissä. Nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun tuotanto on viime vuoteen verrattuna yli kaksinkertaistunut. Päätehakkuiden hakkuutähteiden ja kantojen korjuu on myös edennyt pitkin harppauksin. Suomen uusiutuvan energian käyttötavoite on 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa ollaan jo nyt 20 prosenttia korkeammalla tasolla. Lähes samalla tasolla ovat myös muut Itä-Suomen maakunnat. Vuonna 2008 uusiutuvan energian käyttöaste oli Kainuussa peräti 59 prosenttia. Tuontisähkön (ja sen mukanaan tuoman fossiilisilla primäärienergialähteillä tuotetun sähkön) jäädessä pois energiataseista, Kainuun tilanne koheni 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tehdyssä tarkastelussa ovat mukana kaikki maakunnan alueella käytetyt primääripolttoaineet liikenne mukaan lukien. Liikenteen polttoaineiden osalta ovat lähtötietoina olleet ostotilastot, joten epävarmuutta tuloksiin tuo esimerkiksi Venäjälle suuntautuneet liikenteen polttoaineiden ostosmatkat. Hyvä uusiutuvan energian käyttötaso kannattaa huomioida positiivisen imagon luomisessa. Kainuu voitaisiin lanseerata puhtaan ympäristön maakunnaksi, josta hyötyisivät Kainuun elinkeinojen keihäänkärjet, kuten matkailu. Suunta eteenpäin Suomi muiden maiden tapaan tavoittelee entistä suurempaa uusiutuvan energian käyttötasoa. Uusiutuvan energian käyttöä voidaan Kainuussa edelleen lisätä muun muassa käyttämällä enemmän puuta ja vähentämällä öljyn käyttöä. Puuta Kainuussa riittää, koska kaikelle Kainuun kuitupuulle ei näytä löytyvän muuta käyttöä. Liikenteen polttoaineet ovat oma lukunsa, johon paikallisesti on hankala vaikuttaa. Metsäenergian käyttö näyttää kasvavan huimasti Kainuun ulkopuolella. Oulun, Kuopion ja Jyväskylän voimalaitokset tulevat jatkossa haalimaan energiapuuta myös Kainuusta entistä enemmän. Tähän tarvitaan toimivaa biomassaterminaaliverkostoa. Kainuun kunnista Hyrynsalmi ja Vaala ovat energiaomavaraisia. Ne tuottivat energiaa enemmän kuin käyttivät. Positiivinen energiatase näissä kunnissa johtui kuntien alueella olevista vesivoimalaitoksista.

4 4 Lähienergia Energiapuumarkkinoilla vilkasta Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, projektipäällikkö Kainuun metsäkeskus Ensiharvennusten puuta korjataan yhä enemmän energia käyttöön. Kainuussa syyskuun puoliväliin mennessä ensiharvennusten energiapuuta oli korjattu jo kaksinkertaisesti koko vuoden 2008 korjuumäärään verrattuna. Lähes kaikki puuta hankkivat tahot ostavat nykyisin myös energiapuuta. Jarkko Parpala Metsäliitosta kertoo energiapuun lyöneen itsensä läpi ja se koetaan puutavaralajina muiden joukossa. Energiapuuleimikoita on ollut hyvin tarjolla ja kauppa käy. Erityisesti ennakkoraivattavilla ensiharvennuksilla energiapuun korjuu on sekä myyjälle että ostajalle hyvä vaihtoehto. Puusaanto ja -tili kasvavat. Urakoitsijat ovat omaksuneet energiapuun korjuun ja kuljettajat ovat ammattitaitoisia. Metsänomistajat ovat kokeneet helppona tapana hoitaa ensiharvennukset kuntoon energiapuukaupalla. Metsät tulevat kasvukuntoon ja metsänhoitotyöstä saa tuloja. Yhtiöt aktiivisena Koneellista energiapuunkorjuuta Paavo Parviainen Ok Yhtiöt Oy:stä sanoo, että yritys on kasvattanut energiapuunhankintaa reilun vuoden aikana merkittävästi ja ostaa ensiharvennuskohteiden puuta pääasiassa pystykaupalla. Erityisesti kesäleimikot ovat haluttuja, mutta myös talvella korjuuta tehdään. Yhtiön korjuukalusto on erikoistunut energiapuun korjuuseen. Puuta hankitaan koko Kainuun alueelta. Kuusikoiden päätehakkuilta yhtiö ostaa hakkuutähteitä ja samojen kohteiden kantoja. Myös UPM on aloittanut energiapuun korjuun ensiharvennuksilta hakkuutähteiden ja kantojen hankinnan lisäksi. Nuorten metsien energiapuun korjuuseen panostetaan voimakkaasti, kertoo Matti Huhtala UPM:n Kajaanin konttorilta. Yhtiö on korjannut omissa metsissään energiapuuta ensiharvennuksilta, jolloin urakoitsijoita ja ostomiehiä on voitu kouluttaa energiapuunkorjuuseen ja kokeilla uusia tekniikoita ja laitteita ennen kuin mennään yksityismetsiin, lisää Harri Huovinen UPM:N hankintaosastolta. Kannon nostoa on laajennettu myös männyn kantoihin. Mahdollisesti tulevaisuudessa puusta voidaan jalostaa biopolttoainetta ja silloin täytyy energiapuun hankinnan myös nuorista metsistä toimia. Useat puunkorjuuyrittäjät ovat laajentaneet toimintaansa energiapuun korjuuseen. Miksipä ei. Metsissä on runsaasti saatavilla ympäristöystävällistä kotimaista lähienergiaa, toteaa Timo Marttila L&T Biowatista. Koska nuorten metsien kunnostukset ovat metsäomaisuuden hoitoa parhaimmillaan, ovat L&T Biowatin tarjoamat metsäpalvelut saaneet hyvän vastaanoton Kainuussa. Kasvatusmetsien hoitopalvelut keskittyvät energia- ja ensiharvennuksiin. Kainuussa on myös pienempiä energiapuun hankkijoita, lämpöyrittäjiä, jotka hankkivat puuta hoitamilleen hakelämpökeskuksille. Kuhmolainen lämpöyrittäjä Mikko Pääkkönen Veljekset Pääkkönen Ay:stä kertoo, että energiapuuleimikoita on tarjottu ihan mukavasti. Myös Suomussalmella toimivan Suomussalmen Puulämpö Oy:n Sauli Kemppainen sanoo ensiharvennusleimikoita hakatun keväästä lähtien. Harvennuskohteilta korjattavalla puulla lämmitetään kirkonkylän koulukeskusta. Puukauppa käy ensiharvennuskohteilla, joten metsänomistajan kannattaakin ottaa yhteyttä energiapuun ostajiin ja hoidattaa metsät kasvukuntoon. Metsäkeskuksen bioenergianeuvojilta voi tilata maksuttoman tilakäynnin, jolloin selvitetään tilan metsien soveltuvuus energiapuun korjuuseen. Oikea varastointi tärkeää Energiapuuta ostetaan myös hankintakaupalla ja on tärkeää, että pino tehdään oikein ja oikealle paikalle. Pinon tulee olla kuorma-autokalustolla eli haketusautolla ja hakkeenkuljetusrekalla saavutettavissa. Aurinkoinen ja tuulinen paikka edesauttaa kuivumista. Pinon alle asetetaan hyväkuntoiset ja suuret pohjapuut. Lunta ei saa aurata ja lingota pinoon. Haketettavassa puussa ei saa olla lainkaan, kiviä, maa-ainesta ja rautaa. Myyjän kannattaa ottaa yhteyttä puun ostajaan ennen puun korjuuta ja energiapuun hankintakauppa sujuu ongelmitta. Metsäkeskuksen bioenergianeuvojat neuvovat myös tässä asiassa. Energiapuun varastointiohje 2009

5 Lähienergia 5 Kainuun biomassaterminaaliverkosto kokoaa kaikki toimijat yhteen Jari Komulainen ohjelmajohtaja Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma, Kainuun Etu Oy Rakenteilla oleva Kainuun biomassaterminaaliverkosto koskettaa kaikkea metsistä korjattavaa puuainesta, jota käytetään Kainuussa ja muualla olevissa puunjalostusyksiköissä ja energiantuotantolaitoksissa. Määriltään merkittävimpänä verkosto koskettaa teollisuuden ainespuun hankintaa, mutta se luo edellytyksiä myös energiantuotannon raaka-aineena käytettävän puuaineksen korjuu- ja toimitusmäärien kasvattamiseen. Tarve biomassaterminaaliverkostolle Biomassaterminaaliverkoston tarve nousee esille erityisesti toimitusvarmuuden ja logistiikan osalta. Kyseessä ovat käytännössä puskurivarasto, kuljetusten ohjaus sekä tilan puute käyttöpaikoilla. Terminaaliverkosto lisää toiminnan tehokkuutta. Terminaalit antavat mahdollisuuden kuljetusten optimointiin, kuten aikataulutukselle, kaluston optimaaliselle käyttöasteelle, kaluston laadulle, ketjun odotusajoille, teiden auraukselle. Myös raaka-aineen laadun hallinta paranee terminaaliverkoston myötä. Lumetus, kui-vaus ja muu vastaava raaka-aineen laadun parantaminen onnistuu terminaalissa.lisäksi energiajakeen markkinat kasvavat koko ajan, mikä lisää tarpeita terminaaleille. Terminaaliverkoston rakentaminen vaatii yritysten ja julkisen tahon yhteistyötä asian edistämiseksi. Pilottien toteuttaminen ja niiden myötä saadun tiedon perusteella tehdyt liiketoimintamallit, investointisuunnitelmat sekä tekniset toteutukset ovat ehdottoman tärkeitä terminaalitoiminnan käynnistämisessä. Tavoite kahdesta viiteen terminaalia Tavoitteena on saada maakuntaan perustettua 2-5 pilottiterminaalia. Näiden aikaan-saamiseksi tarvitaan toimijoiden yhteistyötä. Terminaaliliiketoiminta sopii pk-yritykselle tai yritysten verkostoille. Yhden tai useam-man toimijan verkosto tarjoaisi bioenergia-alan toimijoille logistiikkaan oleellisia termi-naalipalveluita. Toinen vaihtoehto on bioenergiaketjun toimijoiden yhteistyössä tuotetut terminaalipalvelut. Terminaalitoiminta saadaan kannattavaksi vain riittävien volyymien läpivirtauksen kautta. Yksittäisten toimijoiden kautta volyymiä tuskin saadaan tar-peeksi suureksi. Tavoitteeseen hankkeen avulla Kainuun Etu Oy:n vetämässä Kainuun bioenergiaterminaaliverkostohankkeessa selvitetään terminaalien prosessi- ja esisuunnittelu, tehdään selvitys metsäbiomassavirroista sekä sopimusmallit varsinaista toimintaa varten. Hankkeen rahoittavat Kainuun maakunta ja Kainuun Etu. Pienillä muutoksilla suuri energiansäästö Alueen isoimpien rakennusten energiansäästöpotentiaali ja sen jakaantuminen eri energiakulutusmuotoihin. Mukana olevat rakennukset: Snowpolis, Vuokattihalli, Uimahalli, Hiihtoputki, Sokos Hotelli, Jäähalli ja Vuokattiopisto Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Talotekniikassa saavutetaan erittäin pienillä investoinneilla suuria energiasäästöjä. Tähän tulokseen päästiin Snowpolis Energiapuiston esiselvityshankkeessa, joka saatiin energiakatselmusten osalta päätöksen syyskuun alussa Hanke toteutettiin tekemällä energiaselvitys Snowpoliksen ja Urheiluopisto alueella olevasta rakennuskannasta. Alueen rakennusten energiasäästöt saavutetaan pääosin talotekniikan säädöillä, käyttötapojen muutoksilla sekä erilaisilla investoinneilla. Alueen rakennuskannan kokonaissäästöpotentiaali on 11 prosenttia, joka tekee noin euroa vuodessa. Selvityksen mukaan suurin osa energiasäästöihin tarvittavista investoinneista maksaisivat itsensä takaisin hyvin nopeasti. 60 prosenttia investoinneista saadaan alle vuodessa takaisin, mikä merkitsee yli euron vuosisäästöä kustannuksissa. - Tämä tässä hankkeessa on ollut erikoista, että investoinneilla on harvinaisen lyhyt takaisinmaksuaika, toteaa projektipäällikkö Jussi Korhonen Granlund Kuopio Oy:stä. Visioilla potkua toteutukseen Energiapuistohankkeessa lisäksi arvioidaan, kuinka paljon säästöpotentiaaleista on tarkoitus toteuttaa sekä kuinka paljon alueelle rakennetaan lisää. Tämän jälkeen voidaan visioida, kuinka alueellisia energiavirtoja on mahdollista hyödyntää. Uusiutuvan energian käyttöön ideoidaan useampia vaihtoehtoja. Hankkeen aikana selvitetään, kuinka hiihtotunnelissa ja jäähallissa syntyvää hukkaenergiaa sekä erilaisia muita energialähteitä voitaisiin hyödyntää. Maalämmön käyttö onnistuisi esimerkiksi vetämällä putkisto Särkiseen. Edellä kuvatun visiointiosuuden hankkeessa toteuttaa GAIA Consulting Oy. Siinä selvitetään, millä keinoilla päästäisiin laajempaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Energiapuiston esiselvityshankkeessa selvitettiin energiakatselmuksilla pienen mutta monipuolisen alueen energiankulutusta ja käyttöä Vuokatissa. Katselmuksilla saatiin kokonaiskäsitys energiansäästömahdollisuuksista ja toteutusmalleista. Esiselvityshankkeen rahoituksesta vastaavat TE-keskus, Sotkamon kunta, Vuokatin Urheiluopisto ja Sokos Hotel Vuokatti. Metsänomistaja Tiedätkö, onko tilallasi energiapuukohteita? Tilaa maksuton tilakäynti metsäkeskuksesta! Pekka Moilanen, Jari Kemppainen,

6 6 Lähienergia Kainuulaiset jätteet tuottavat energiaa Viljami Kinnunen fil. yo. Jyväskylän yliopisto Kolmen kainuulaisen puhdistamolietteen ja Vaalan juustolan heran metaanintuotto on merkittävää. Kaikkien jätejakeiden metaanintuotto oli hyödynnettävää tasoa. Eniten metaania syntyi Vaalan juustolan herasta. Asiaa on selvitetty Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Näytteiden metaanintuotto Neljän kainuulaisen jäteaineksen metaanintuottopotentiaalit selvitettiin panoskokeilla. Kolme näytteistä oli alueen kuntien (Kajaani, Puolanka ja Vaala) jätevedenpuhdistamoiden raakalietteitä. Neljäntenä tutkittiin Vaalan juustolan heraa. Puolangan ja Vaalan puhdistamoiden Tutkituiden kainuulaisten jätejakeiden metaanintuotto ilmoitettuna orgaanista ainesta (VS) ja jätetonnia kohden panoskokeiden aikana. Vaalan juustolan hera tuotti eniten metaania ja hajosi nopeasti. raakalietteet olivat kuivattuja. Tutkimus liittyi Kainuun ympäristökeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon - hankkeeseen. Biologisilla jätevedenpuhdistamoilla syntyy runsaasti lietettä. Elintarviketeollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen määrät ovat vähäisempiä, mutta niiden energiasisältö voi olla moninkertainen. Panoskokeiden tulokset osoittavat, että tutkituilla kainuulaisilla jätemateriaaleilla on hyödynnettävä metaanintuottopotentiaali. Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden metaanintuoton välillä oli eroja. Jätetonnia kohden eniten metaania tuotti juustolan hera (21 m3 CH4/jätetonni). Puhdistamolietteillä suurimmat metaanintuotot jätetonnia kohden olivat kuivatuilla lietteillä: Puolangan jätevesilietteellä 17 m3 ja Vaalan puhdistamolietteellä 11 m3. Kajaanin jätevedenpuhdistamon lietteen potentiaali jätetonnia kohden jäi neljään kuutioon. Metaanintuotto jätetonnia ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä Kajaanin puhdistamon liete oli kuivaamatonta ja silkasta vedestä metaania ei muodostu. Tarkemman kuvan materiaalien potentiaalista saa tarkasteltaessa metaanintuottoa orgaanista ainesta (VS) kohden. Tällöin Kajaanin puhdistamolietteen metaanintuottopotentiaali (302 m3 CH4/ t-vs) nousee samalle tasolle juustolan heran (300 m3 CH4/t-VS) kanssa. Vaalan kunnan puhdistamolietteen metaanintuotto taas jää muita selvästi alhaisemmaksi. Metaani on energiaa Viljami Kinnusen kädessä on metaanintuoton määrityksiin käytettävä panoskoe-pullo. Pullossa muodostuva kaasu johdetaan alumiiniseen pussiin. Pullon ja kaasupussin välissä olevasta viallista otetaan neulalla näyte metaanin mittaukseen. Kuutio metaania vastaa energialtaan litraa kevyttä poltto-öljyä. Kajaanin jäteveden puhdistamolla syntyy vuosittain tonnia tiivistettyä raakalietettä, jonka tuottamalla metaanilla voisi korvata litraa polttoöljyä (noin 2,2 GWh). Puolangan ja Vaalan jätevedenpuhdistamot ovat pienempiä. Niidenkin vuotuisista lietteistä saatava metaani sisältää energiaa noin (Puolanka) ja (Vaala) polttoöljylitran edestä. Lietteiden ja biojätteiden orgaanisen aineksen hajoaminen helpottaa niiden jatkokäsittelyä. Biokaasureaktorin jäännösliete soveltuu lannoitteeksi maanviljelyssä, kunhan sen turvallisuudesta varmistutaan. Typpi ja fosfori säilyvät biokaasulaitoksessa. Etenkin typpi muuntuu kasveille helpommin käytettävään muotoon. Metaanintuotto selviää panoskokeilla Eloperäisten materiaalien hajoavuutta ja niistä saatavan metaanin määrää voidaan tutkia panoskokeilla. Panoskokeissa tutkittava materiaali punnitaan lasipulloihin yhdessä ympin kanssa. Ymppi on ainetta, joka sisältää metaanintuottoon kykenevät mikrobit. Pulloista poistetaan happi ja ne suljetaan ilmatiiviisti. Tämän jälkeen muodostuvan biokaasun tilavuutta sekä sen metaanipitoisuutta mitataan pari kertaa viikossa. Panoskokeet eivät täysin vastaa oikean biokaasulaitoksen metaanintuottoa. Kokeissa kaiken hajoavan aineksen annetaan hajota, kun taas oikeassa biokaasulaitoksessa materiaalin viipymä reaktorissa voi jäädä lyhyemmäksi. Jäte on ainetta ja energiaa Unto Ritvanen ylitarkastaja Kainuun ympäristökeskus Kaikki ihmiset tuottavat jätettä, joku enemmän ja joku vähemmän. Yleinen pyrkimys on, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän, siihen velvoittaa jo laki. Kaatopaikalle ajettu moska kuvastaa kulutusyhteiskuntamme kääntöpuolta: meillä on liikaa tavaraa. Vuonna 2008 Majasaaren jätekeskuksen kaatopaikan penkkaan joutui tonnia kainuulaisten tuottamaa jätettä. Edellisvuonna määrä oli noin tonnia eli kehityssuunta on huolestuttava. Harkittua hankintaa Jokainen kaatopaikalle ajettu kuorma on aineen ja energian haaskausta, hukkaan heitetty mahdollisuus. Onko mahdollista vähentää kaatopaikkajätteen aiheuttamaa ekologista jalanjälkeä? Tärkeää on, että niin kotona, työpaikoilla, kouluissa kuin yrityksissä pohditaan, mitä oma jäteastia tai -lava sisältää. Pohdinta tulisi aloittaa jo tavaraa tai tuotetta hankittaessa. Seuraavat kysymykset on hyvä asettaa itselleen ennen kuin katsoo, mitä suunniteltu ostos maksaa. Tarvitsenko tätä todella? Voinko lainata tai vuokrata? Kauanko tämä kestää? Miten tämä on pakattu? Kun hankinta on harkitusti tehty, tulisi sen palvella omistajaa ja hänen lähipiiriään mahdollisimman pitkään Luopumisen vaikeus Ostoksen elinkaaren loppusuoralla, viimeistään jäteastian äärellä, on pohdittava, miksi tavarasta on luovuttava. On jälleen kysymysten aika. Miksei tämä kestänyt kauempaa? Onko tällä enää mitään käyttöä? Onko tämä menossa oikeaan jäteastiaan tai -paikkaan? Mitä se maksaa, kun heitän tavaran pois? Eettis-moraalis-filosofisen pohdinnan jälkeen voi luottaa siihen, että jätteet on oikein lajiteltu. Sekajäteastiaan nakataan vain todella turha. Hyötyjätteet ovat omissa pilttuissaan ja ne kulkeutuvat joko aineena tai energiana hyödynnettäviksi. Jätemateriaali hyötykäyttöön Viime vuosina yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on Kainuussa ollut noin 60 prosenttia. Palavan jätteen osuus siitä on ollut noin kolmannes. Jos tämä osuus menee hukkaan eli kaatopaikalle, romahtaa Kainuun yhdyskuntajätteen hyötykäyttö 40 prosenttiin. Kainuulainen jätehuolto perustuu lajitteluun. Palava jätejae on jo 1990-luvulta lähtien kerätty erikseen voimalaitospolttoaineeksi. Koska jätteenpoltto on savukaasupäästöjen suhteen tiukasti säädeltyä toimintaa, se on mahdollista vain Kainuu Voima Oy:n kaltaisissa suurissa kattilalaitoksissa. Parin viime vuoden aikana jätteenpoltossa on ollut vaikeuksia. Voimalaitos on pystynyt käyttämään jätepolttoainetta vain ajoittain. Paperitehtaan alasajo on tuonut omat haasteensa, kun höyryvoiman tarvetta ei enää ole. Jätteenpoltto edellyttää riittävää energiankysyntää ja kattilan käyttölämpötilaa (850 o C). Tänä syksynä jätepolttoaineen käyttö on kuitenkin Kainuun Voima Oy:llä jälleen aloitettu. Tuleva lämmityskausi näyttää, miten lämpö- ja sähköenergiaa menee kaupaksi ja miten jätepolttoainetta kuluu. Palava jätemateriaali on saatava Kainuussa hyötykäyttöön joko omassa maakunnassa tai sen ulkopuolella. Jätteet lajittelevilla kotitalouksilla, kouluilla, liikekiinteistöillä ja yrityksillä on oikeus kokea, että ympäristövastuullisesta toimintatavasta on hyötyä ja että lajittelun tulokset päätyvät hyötykäyttöön. Jäte ei ole pelkkää roskaa - se on ainetta ja energiaa, joka ansaitsee arvoisensa kohtelun. Majasaaren jätekeskukseen valmistuu loppusyksyn aikana energiajätteen vastaanotto- ja käsittelyhalli. On toivottavaa, että jätepenkan sijasta palavan jätteen kuormat kulkeutuvat hyötykäyttöön, ja että jätealan toimijat löytävät yhteisymmärryksen jätehuollon pelisäännöistä. Tarkkana lajittelussa Jätteen määrän vähentäminen ja oikeaoppinen lajittelu on koko jätehuoltojärjestelmän toiminnan edellytys kaikissa tilanteissa. Kotona, työpaikoilla, kouluissa ja yrityksissä ei jätteen lajittelua pidä missään tapauksessa lopettaa. Keräyspaperi ja -kartonki tulee lajitella huolellisesti erikseen, ja viedä omiin keräyspisteisiinsä. Nestepakkaukset ja pahviset elintarvikepakkaukset voidaan litistettyinä viedä myös kartonginkeräysastioihin. Puhtaita pahvi- ja paperipakkauksia voi käyttää kotona sytykkeinä. Muovikääreet ja -pakkaukset ja likaantuneet elintarvikepaperit ja -pahvit kuuluvat myös palavan jätteen astioihin. Jäte, joka sisältää hiiliyhdisteitä, sisältää myös hiileen sitoutunutta energiaa. Uusiutuvista materiaaleista tehdyt tuotteet ja lopulta jätteet, kuten puu-, paperi- ja kartonkijätteet, sisältävät hiiltä ja energiaa.

7 Lähienergia 7 Biokaasu kuplii tutkimusasemalla Elina Virkkunen tutkija MTT Sotkamo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Sotkamon toimipaikassa tehdään biokaasua tutkimusreaktorissa. Reaktori on suunniteltu kiinteiden massojen käsittelyyn. Suomessa toimivat maatilojen biokaasulaitokset käyttävät pääsyötteenä lietelantaa. Kuivalantatiloille ei ole vielä valmista laitekonseptia. Kiinteä materiaali on haasteellista sekoitettavaa ja siirrettävää. MTT rakensi 4,5 kuutiometrin kokoisen pilottireaktorin. Sen toiminnasta saadaan kokemuksia teknisistä ratkaisuista ja tietoa erilaisista kiinteistä syötteistä. Aluksi syötteenä oli naudan kuivikelanta. Myöhemmin sen joukkoon on lisätty kalanperkuujätettä. Ensimmäinen vuosi on ollut rohkaiseva. Kalaseos kaasuuntuu hyvin Biokaasuprosessia sanotaan kuivaksi, jos syötettävän materiaalin kuiva-ainepitoisuus on yli 20 prosenttia. Lanta tai muu syöte on silloin sen verran kiinteätä, että sitä voi lapioida. Reaktorissa mikrobit pilkkovat eloperäisen aineen solunseiniä. Kiintoaine hajoaa, ja kuivalannasta tulee juoksevampaa. Poistettavan massan määrä ei ole olennaisesti syötettävää pienempi. Ensimmäisessä tutkimuksessa reaktoriin syötettiin turpeella, oljella ja ruokohelvellä kuivitettua lantaa. Sitä lisättiin kg päivässä ja poistettiin saman verran. Seuraavassa kokeessa päivittäistä syöttömäärää nostettiin ja osa lannasta korvattiin kalanperkuujätteellä. Kalanperkuujäte tuli kainuulaiselta kalayritykseltä ja sisälsi lohen ruotoja, päitä ja sisälmyksiä. Jäte hienonnettiin ja kuumennettiin EU:n sivutuoteasetuksen vaatimalla tavalla. Kaasuntuotanto lisääntyi yli kaksinkertaiseksi kalajätteen lisäämisen jälkeen, vaikka sen osuus tuoremassasta oli vain reilu 10 prosenttia. Lohenperkuujätteen korkea rasva- ja myös valkuaispitoisuus nostavat metaanintuotantoa. Maatilaa pienempi, mutta laboratoriota suurempi MTT Sotkamon reaktorin tilavuus on 4,5 kuutiometriä, ja nestetilavuus 3 kuutiometriä. Reaktorisäiliö sijaitsee puolilämpimässä tilassa ja syöttösuppilo kylmässä varastossa. Pilottireaktorissa massaa sekoitetaan telakuljettimella. Se ei ole osoittautunut tehokkaaksi sekoitusmenetelmäksi. Säiliön reunoille ja pohjille jää sekoittumatonta massaa. Ongelmia on tullut myös pitkästä kuivikeoljesta, joka kiertyy sekoittimen akselien ympärille. Olki tulisi silputa joko ennen kuivittamista tai ennen reaktoriin syöttöä. Syöttöruuvi kuljetti hyvin kiinteää kuivikelantaa. Kosteampi puuromainen lanta sen sijaan ei soveltunut tämänkaltaiseen syöttöön. Ruuvi ei kuljettanut sitä reaktoriin päin, vaan se pyrki takaisin syöttösuppiloon. Reaktorisäiliö ja kuljetusruuvit tehtiin tavallisesta raudasta, joka on ruostumatonta terästä edullisempi materiaali. Sen mahdollista syöpymistä seurataan. Kaasuputket ovat ruostumatonta terästä. Reaktorisäiliön kyljessä oleva ikkuna mahdollistaa sisällön tarkkailun. Reaktorin suunnitteli DI Timo Heusala, ELBio Ky ja valmisti sotkamolainen Metallityöt Jukka Korhonen. Kannattaa - ei kannata Biokaasun avulla voidaan säästää fossiilisia polttoaineita ja tuottaa tilan tarvitsema energia. Kaasun tuotantoa pidetäänkin kaikin puolin järkevänä. Se ei kuitenkaan riitä, jos kannattavuus on epävarma. Biokaasulaitoksen rakentamiseen saa investointitukea enimmillään vain 15 prosenttia ja korkotukea 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Syöttötariffia eli takuuhintaa valtakunnan verkkoon myydylle sähkölle on puuhattu biokaasusähkölle jo parin vuoden ajan. Tuuli- ja biokaasusähkön syöttötariffeja pohtinut työryhmä sai työnsä valmiiksi syyskuun lopussa. Esitys ehdottaa sekä tuuli- että biokaasusähkön takuuhinnaksi 8,35 senttiä kilowattitunnilta. Biokaasulaitoksille maksettaisiin sähköstä lisäksi 5 senttiä kilowattitunnilta, jos laitokset tuottavat myös lämpöä. Työ- ja elinkeinoministeriövetoinen työryhmä ei kuitenkaan kannata takuuhintaa alle 300 kilowatin biokaasulaitoksille. Tämä vastaa 5-7 ison sikatilan yhteistä laitosta. Maatilakohtaisten laitosten kannattavuus perustuisi jätteiden käsittelystä saatuihin porttimaksuihin. SYÖTE METAANIA METAANIA m 3 /t märkäpaino m 3 /kg orgaanista kuiva-ainetta KUIVALANTA alhainen syöttö (1 kgvs/m 3 d = 23 0,11 1 kg orgaanista kuiva-ainetta reaktorikuutiota kohti päivässä) KUIVALANTA korkeampi syöttö (2 kgvs/m 3 d) 30 0,13 KUIVALANTA + KALAJÄTETTÄ 10 % märkäpainosta 54 0,40 (syöttö yht. 1,8 kgvs/m 3 d) Taulukko 1. Kalajätteen lisääminen syötteen joukkoon lisäsi biokaasuntuotantoa huomattavasti pelkkään kuivalantaan verrattuna. Kalajätteestä ei vielä ole pitkäaikaista tutkimuskokemusta. Syöttösuppilo on vasemmalla omassa tilassaan. Sitä yhdistää Äpyliksi nimettyyn reaktorisäiliöön syöttökierukka. Oikealla on reaktorisäiliö, josta poistokierukka siirtää massan edelleen ulos oikealle. Kaasu johdetaan reaktorin yläosasta putkea pitkin soihtupolttimelle. FAKTOJA - Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää pääosin metaania ja hiilidioksidia, myös muun muassa rikkivetyä - Metaania hyödynnetään lämmön- ja sähkötuotannossa tai liikenteen polttoaineena - Biokaasua muodostuu luonnossa vesistöjen pohjakerroksissa, kaatopaikoilla ja eläinten suolistossa - Biokaasua voidaan valmistaa biokaasureaktorissa esimerkiksi maatilalla o o reaktori on hapeton säiliö, jossa massaa sekoitetaan ja lämmitetään syötteenä käytetään esimerkiksi lantaa, kasvimassaa tai elintarviketeollisuuden jätteitä - Tonnista lietelantaa saadaan 7-14 kuutiota ja tonnista kasvimassaa kuutiota metaania - Yhden metaanikuution sisältämä energia vastaa yhtä litraa kevyttä polttoöljyä Biokaasulaitokset tervetulleita Vaalaan Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasuteknologian kannattavuutta on selvitetty biomassojen ja karjatilojen tuottamien aineksien käsittelyssä Vaalassa. Esiselvityksen teki Metener Oy Kainuun ympäristökeskuksen tilaamana. Selvitys on tehty Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa, jota ovat rahoittaneet muun muassa Vaalan kunta ja Euroopan aluekehitysrahasto. Liikennepolttoaine ykkösvaihtoehto kirkonkylälle Kirkonkylän laitoksella paras kannattavuus saavutetaan tuottamalla biokaasusta liikennepolttoainetta. Liikennepolttoaineen tuotanto edellyttää, että alueella luodaan nopeasti kysyntää tuotetulle polttoaineelle. Ruotsissa kymmenet kunnat ovat rakentaneet tankkauspaikan ja hankkineet omiksi autoikseen biokaasukäyttöisiä autoja. Alueiden taksit, kuljetusyrittäjät ja yksityiset autoilijat ovat seuranneet esimerkkiä vaihtamalla edulliseen ja ympäristöystävälliseen polttoaineeseen. Kirkonkylän seuraavaksi kannattavin kaasun käyttökohde on tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Tämä vaihtoehto vaatii korkeampien porttimaksujen perimistä jätteen tuottajilta liikennekäyttöön verrattuna. Sähkön tuotannon kannattavuus edellyttää syöttötariffia biokaasusta tuotetulle sähkölle, ja lähiaikoina tehtävät poliittiset päätökset merkitsevät paljon biokaasuteknologian leviämisen laajuuteen koko Suomessa. Kirkonkylän laitos sijoittuisi sahan alueelle ja käyttäisi raaka-aineenaan naudan lantaa, juustolan heraa, jätevedenpuhdistamon lietettä, säilönurmea ja erilliskerättyä biojätettä. Energia käyttövaihtoehtoina olisivat sähkön tuotanto verkkoon, lämmön tuotanto kaukolämpöverkkoon tai liikennepolttoaine. Prosessijäännös käytettäisiin maataloudessa lannoitteena. Pelsolta sähköä ja lannoitetta Pelson alueen laitoksen osalta syötemateriaalina olisi naudan lanta sekä nurmisäilörehu. Tuotettu energia syötettäisiin sähköverkkoon ja luomukelpoinen prosessijäännös käytettäisiin tiloilla lannoitteena. Muiden kaasun käyttötapojen toteuttaminen Pelson alueella on vaikeaa. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista kuljettaa liikennebiokaasua Pelson alueelta kirkonkylän tarpeisiin, mikäli kirkonkylän liikennebiokaasun kysyntä ylittäisi tarjonnan. Pelson laitoksen kannattavuus edellyttää biokaasusähkölle syöttötariffia joka on samaa tasoa kuin Keski-Euroopan maissa. Syöttötariffin toteutus on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Ratkaisevaa on, millä tasolla se toteutetaan. Hyväksi kunnan imagolle Biokaasulaitoksen tuomat ympäristöystävällisyyden imagohyödyt ovat kunnalle helposti hyödynnettävissä. Esimerkkinä on Ruotsissa Jönköpingin kaupungin biokaasutunnus, jota käytetään esimerkiksi kaupungin autoissa. Trollhättanin kaupungissa on puolestaan käytössä vessapaperirulla, jonka kääreessä kiitetään panoksesta kaupungin energiantuotantoon osallistumisesta. Biokaasun imagon hyödyntäminen ruotsalaisissa kunnissa. (kuva: Ari Lampinen)

8 8 Lähienergia Romanialaiset lisäävät puuenergian käyttöä Timo Karjalainen kehityspäällikkö Romaniassa on runsaasti metsävaroja, joita voidaan hyödyntää muun käytön lisäksi myös energiana. Maassa on arvioitu puuenergiamarkkinoiden olevan noin kaksi miljoonaa kuutiota (4 TWh). Puuta on yllin kyllin, mutta ongelmana niin energiapuun kuin ainespuun osalta on hankinnan vaikeus vuoristoseuduilla. Suuria metsäaloja jää hyödyntämättä vaikeiden korjuuolosuhteiden takia. Uusiutuvan energian käyttöaste Romaniassa on noin 17 prosenttia eli toistakymmentä prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Suomessa. Jäljessä tavoitteesta Romanialle on muiden EU-maiden tapaan asetettu tavoite uusiutuvan energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Romanialle asetettu tavoite on 24 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tältä osin lisäkäyttöä tavoitellaan puuenergian, aurinko- sekä maa- ja ilmalämmön käytön puolelta. Ilmalämpöpumput kerros- ja pientalojen seinillä ovat Romaniassa erittäin tavallinen näky, etenkin pääkaupungissa Bukarestissa. Ilmalämpöpumput antavat mahdollisuuden myös jäähdytykseen. Energiapuu kiinnostaa Romaniassa polttopuu käytetään perinteiseen tapaan pilkkeenä uuneissa ja takoissa. Tulisijojen hyötysuhde on tunnetusti alhainen ja hiukkaspäästöt suuret. Erityisesti maaseudulla puun käyttö lämmityksessä on yleistä. Maassa kuitenkin on kiinnostusta kehittää energiapuun korjuuta ja käyttöä. Puun lisäksi toinen yleinen lämmityksessä käytetty polttoaine oli maakaasu. Esimerkiksi eräässä matkailuyrityksessä Maaseudulla törmättiin myös paikallisen energiapuun tekoon. Tämäkin Euroopanpyökki päätyi pilkkeiksi. maakaasun hinta oli veroineen ja siirtomaksuineen noin kolme senttiä / kwh. Suoraa sähkölämmitystä ei Romaniassa juurikaan ole käytössä. Sähkön kuluttajahinta on noin 15 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa. Romaniassa ollaan Suomea jäljessä puuenergian käytössä. Tässä kohdin olisi hyvä tilaisuus kainuulaisen ja itäsuomalaisen osaamisen viennille. Kainuun maaseudun kehittämisen koordinaattorit toteuttivat yhteisen opintomatkan syyskuun alkupuolella Romaniaan. Opintomatkan aikana tutustuttiin laajasti maaseudun yrityksiin sekä pidettiin yhteistyökokous Bukarestin yliopistolla romanialaisten maaseudun kehittäjien kanssa. Bioenergian näkökulmasta parasta antia oli Horezun kunnassa alueellisten toimijoiden kanssa pidetty metsä- ja bioenergia-aiheinen pienseminaari. Resurssien vähäisyys hidastaa ilmastovastuullisuutta Kainuussa Verna Mustonen tutkija Lönnrot-instituutti Kainuulaisten organisaatioiden ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistä vaikeuttavat erityisesti taloudellisten resurssien vähäisyys sekä kiinnostuksen, tiedon ja ajan puute. Näiden lisäksi yksittäisten kansalaisten ilmastovastuullista toimintaa hankaloittavat Kainuun pitkät välimatkat, huonot liikenneyhteydet sekä oman auton käytön välttämättömyys. Konkreettisia toimenpiteitä on kuitenkin tehty. Tärkeimpiä ovat sekä yksittäisten kansalaisten että organisaatioiden ja yritysten toiminnassa muun muassa energian säästäminen sekä ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtyminen, jätteiden lajittelu, kompostointi ja kierrätys sekä auton käytön vähentäminen ja julkisen liikenteen suosiminen. Käytännön toimenpiteet hakusessa Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoskysymyksiä pidetään Kainuun kannalta tärkeinä asioina. Lönnrot-instituutin selvityksen perusteella Kainuu ei ole toimijoiden silmissä liian pieni alue ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta. Kainuun tulisi tehdä osansa kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Vaikka kansalaisten asenteissa ympäristömyönteisyys on kasvanut, se ei ole siirtynyt vielä yhtä vahvasti käytännön toimintaan. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi tulevaisuudessa ovat energiakysymykset, kuten uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Tärkeiden teemojen joukossa ovat myös kulutustottumukset, jäteasiat ja kierrätys, liikennekysymykset sekä ympäristövalistus ja tiedottaminen. Taustalla tutkittua tietoa Yksi ajankohtaisimmista kestävän kehityksen haasteista on tällä hetkellä ilmastonmuutos, jonka hidastamiseen on sitouduttu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. EU:n tasolla on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasuja 20 prosentilla, nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin, lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ja kasvattaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta 10 prosenttiin. Asetettuihin tavoitteisiin pääseminen vaatii myös alueellisia ja paikallisia toimia. Lönnrot-instituutin laatima esiselvitys toimii lähtökohtana myöhemmin toteutettavaksi suunnitellulle, monivuotiselle Kainuun ilmastostrategiahankkeelle. Esiselvityshanke toteutettiin alkuvuodesta Hankkeessa tehtiin laaja kysely, jossa selvitettiin maakunta- sekä kuntatason luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, tutkimus- ja koulutuslaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yhdistysten ja järjestöjen sekä eri toimialoja edustavien yritysten tarpeet kestävään kehitykseen sekä ilmastovastuullisuuteen liittyen. Kyselyyn tuli noin 150 vastausta. Lisäksi hankkeessa toteutettiin täydentäviä haastatteluja ja järjestettiin ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoja pohtinut asiantuntijapaneeli. Esiselvityshankkeen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston osalta Kainuun ympäristökeskus sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Tulevia tapahtumia Koneagria näyttelyn seminaarit ke , kello 11:00 13:00, Energiaseminaari: Maasta, tuulesta, vedestä vai kaikista? Kansallisen energiastrategian uudelleenarviointi, Jyväskylän Paviljonki, Wolmar-Sali. Järjestäjä: ProAgria Keskusten Liitto, Ilmoittautumiset mennessä: eila.peitsi@proagria.fi tai Lisätietoja: Maaseutusenssit Kainuun Opistolla, Tahvintie 4, MIESLAHTI kello Maaseutusenssien tarkoituksena on edistää maaseudun elinkeinoja ja verkottaa paikallisia ja alueellisia toimijoita. Tilaisuuden tavoitteena on oman maakunnan alueella tuotettujen palvelujen, tuotteiden ja luonnonvarojen käytön edistäminen. Paikallisten tuotteiden ja palvelujen käytöllä on myös aluetaloudellista merkitystä. Maaseutusensseillä koordinaattorit kertovat Kainuun maaseudun viiden teemaohjelman nykytilanteesta. Kainuun teemaohjelmat ovat luontomatkailu, metsä- ja puutalous, maaseutuelinkeinot, kylä ja bioenergia. Lisäksi ulkopuolisina vierailijoina tilaisuudessa esiintyvät tutkija Anja Yli-Viikari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, FT Tuija Mononen Joensuun yliopistosta ja asianajaja, varatuomari Matti Kiuru, Asianajotoimisto Regelin & Siponen Oy:stä. Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi tiistaihin mennessä, Pirjo Moilanen puh , pirjo.moilanen@oulu.fi Lisätietoja: Bioenergiapäivät Helsingissä FINBIO ry. järjestää alan ja sidosryhmien tämän vuoden kotimaisen päätapahtuman BIOENERGIAPÄIVÄT seminaarin Helsingissä Marina Congress Centerissä Lisätietoa: FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Mia Savolainen, puh Pekka-Juhani Kuitto, puh Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@finbio.fi Itä-Suomen bioenergiapäivät Vuokatissa. Lisätietoja myöhemmin