Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 4 Pohjois-Suomen metsäenergiakiertue yleisömenestys Wenet Centre edistää bioenergian vientiä Sivu 2 Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, projektipäällikkö Kainuun metsäkeskus Timo Vanhala energianeuvoja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Syyskuussa Kajaanissa, Taivalkoskella ja Sodankylässä järjestetyillä Metsäenergiapäivillä oli mukana edustava valikoima energiapuun hakkuuseen ja käyttöön liittyviä koneita ja laitteita. Esittelypäivät olivat yleisömenestys. Tapahtumat keräsivät yhteensä yli 1500 asiasta kiinnostunutta henkilöä katselemaan konenäyttelyjä, seuraamaan työnäytöksiä ja tutustumaan esittelypisteiden tarjontaan, biolämpökohteisiin. Tämän mittaluokan metsäenergian tapahtumasarjaa ei liene järjestetty koskaan aikaisemmin Pohjois-Suomessa. Roadshow Kajaani, Taivalkoski, Sodankylä Tapahtumakierros alkoi Kajaanista. Pääpuhujana oli Karri Pasanen Metsäntutkimuslaitokselta aiheenaan Mistä puuenergiaa Kainuun energiahuoltoon. Konenäyttelykenttä ja haketus- sekä pilkekoneiden työnäytösalueella oli kattavasti esillä energiapuun ostajia, korjuulaitteiden valmistajia, hake- ja pellettilämmityslaitteita, hakkureita, pilkekoneita, tuunattava moto. Maastotyönäytösalueelle ja hakelämmityskohteelle yleisölle oli bussikuljetus. Korjuutyönäytöksessä oli ennätykselliset yhdeksän energiapuumotoa samalla leimikolla. Hakelämmityskohteella oli mahdollisuus tutustua Kuuselan marjatilan hakelämmitysratkaisuihin. Kajaanin tapahtumassa kävi arviolta 500 henkeä. Nokipannukahvia ja makkaraa kului suuri määrä päivän aikana ja kävijäpalautteitakin täytettiin runsaasti. Taivalkoskella tapahtuma pidettiin metsäkonekoululla ja työnäytökset oppilaitoksen metsässä. Metsäenergiasta kiinnostunutta väkeä oli liikkeellä yli 500 henkeä myös Koillismaalla. Näytteilleasettajia ja konekalustoa oli esillä Taivalkoskella samanlainen määrä kuin Kajaanissa. Oppilaitoksen henkilökunta ja oppilaat pitivät kouluttoman päivän ja osallistuivat tapahtuman järjestelyihin. Lisäksi oppilaitoksella oli avoimet ovet ja yleisöllä oli mahdollisuus tutustua koneopetukseen ja esimerkiksi motosimulaattoriin. Maastokohteen haketustyönäytöksessä oli edustavasti esillä Suomen kattavin järeä rumpuhakkurikalusto viiden eri valmistajan yksiköllä. Sodankylässä kunnan pohjoisella teollisuusalueella pidettiin edellä kuvattuja vastaava tapahtuma. Myös Lapin väki oli tullut kaukaakin tutustumaan tapahtumaan ja 500 kävijän raja ylitettiin myös Sodankylässä. Tapahtumayleisöä tuli paikallisten järjestäjien yllätykseksi muutamia satoja enemmän ja hyvän sään vallitessa väki viihtyi alueella koko päivän ajan. Sodankylässä oli kone-esittelyjen lisäksi paljon paikallista yritys- ja tuote-esittelyä, joka lisäsi osaltaan yleisömäärää. Toimijoiden yhteinen ponnistus Tapahtumakiertueen järjestäminen vaatii paljon suunnittelua ja saumatonta yhteydenpitoa eri toimijoihin. Päävastuullisina järjestäjinä toimivat Kainuun- ja Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksien bioenergiahankkeet ja Sodankylän kunta omalla alueellaan. Metsäliitto Osuuskunta, L&T Biowatti Oy, UPM Metsä, OK-yhtiöt sekä muut alueelliset metsäenergiatoimijatahot ovat omalta osaltaan varmistaneet tapahtumien onnistumisen. Näin suuren toimijajoukon liikkeelle saamiseen käytettiin paljon työpanosta, monta sähköpostiviestiä ja puhelua. Näytteilleasettajat olivat hyvin mukana tapahtuman järjestelyissä alusta lähtien. Yleisötavoitteet ja kohderyhmät saavutettiin hyvin. Näytteilleasettajat kiittivät erityisesti sitä, että tapahtumassa keskityttiin olennaiseen eli niin sanottua oheishömppää ei ollut. Kainuu - Uusiutuvan energian mallimaakunta Sivu 3 Energiapuumarkkinoilla vilkasta Sivu 4 Bioenergian hankinnan logistiikkaa kehitetään Sivu 5 Jäte on ainetta ja energiaa Sivu 6 Sivu 7 Metsäenergiapäivän työnäytös Jormua Biokaasu kuplii tutkimusasemalla Ilmastovastuullisuutta Kainuussa Sivu 8

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Bioenergia on vahvassa myötätuulessa Jorma Tolonen johtaja Kainuun metsäkeskus Eräs kokenut metsäammattilainen sanoi jokin aika sitten, että bioenergia on parasta, mitä metsätaloudessa on kuluvana vuonna tapahtunut. Tähän kommenttiin on helppo yhtyä. Kun puukauppa ja markkinapuun hakkuut ovat olleet hiljaisimmat moniin vuosikymmeniin, energiapuuta on hankittu monin paikoin yli kaksinkertaisesti viime vuoteen nähden. Monille metsäkoneyrittäjille tämä on tarjonnut kipeästi kaivattua työtä. Kestävän metsätalouden varat ovat monissa metsäkeskuksissa loppumassa, sillä energiapuun hankinta nuorista metsistä on kasvanut huomattavasti. Tulossa oleva lisäbudjetti mahdollistaa Kainuussa töiden jatkamisen vuoden loppuun asti. Bioenergian hyödyntämisessä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Bioenergiaa käyttäviä uusia laitoksia nousee Jyväskylään, Kuopioon, Haapavedelle ja Ouluun. Laitevalmistukseen panostetaan ja raaka-aineen hankintaketjuja hiotaan virtaviivaisiksi. Bioenergia yksi Kainuun kasvualoista Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä eturivin maakuntia. Kainuussa käytetystä primäärienergiasta oli vuonna 2008 uusiutuvan energian osuus peräti 59 prosenttia. Kainuusta tuli viime vuonna sähkön osalta omavarainen maakunta. Viimeisteltävänä oleva Kainuun maakuntaohjelma määrittelee bioenergian yhdeksi maakunnan kasvualoiksi. Tähän on ainakin tuotantopotentiaalin kannalta oiva mahdollisuus, sillä maakunnan energiapuuvarat ovat suuret ja maaseudulla on runsaasti tuotantoalaa peltoenergian tuottamiseksi. Kainuussa hyödynnetään jo nyt jätteitä energiaksi ja biokaasun tuottaminen voi olla paikallisesti hyvä ratkaisu maatilataloutta harjoittaville. Turve on edelleen merkittävä energialähde, vaikka päästökauppa rajoittaakin sen käyttöä. Bioenergian hyödyntämisen tavoitteeksi on maakuntaohjelmassa asetettu sähkön ja lämpöenergian omavaraisuus ja maakunnan uusiutuvien energiavarojen jalostaminen korkealuokkaisiksi polttoaineiksi. Bioenergian hyödyntäminen hillitsee ilmastonmuutosta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 pyritään sopimaan merkittävistä kasvihuonepäästöjen leikkauksista. Maailmanlaajuisesti merkittävimmät kasvihuonepäästöt tulevat trooppisten metsien liikahakkuista, mutta Suomen kasvihuonepäästöistä yli 80 prosenttia liittyy energian tuottamiseen ja käyttöön. Metsillä ja puulla on monia ylivoimaisia etuja ilmastomuutoksen hillinnässä. Terveet, tuottavat metsät sitovat runsaasti hiiltä. Samoin puutuotteisiin sitoutuu hiiltä. Puu on 100 prosenttisesti kierrätettävä materiaali, sillä tuotteet voidaan hävittää polttamalla. Suomen runsaita metsävaroja voidaan käyttää energian ja biopolttoaineiden tuottamiseen. Energiasta hittituote Metsäntutkimuslaitos on arvioinut vuotuisen kotimaisen puunkäytön pysyvän 2010-luvulla 50 miljoonan kuution tasolla, mikä on noin puolet metsien kasvusta. Huippuvuosien aikainen puunkäyttö pienenee kolmanneksella. Kasvihuonepäästöjen leikkaaminen johtaa päästöoikeuksien hinnan nousuun. Mikäli päästöoikeuden hinta nousee euroon tonnilta, puun energiakäyttö tulee kannattavaksi ilman tukijärjestelmiä ja jopa kuitupuun polttamisesta tulee realistinen vaihtoehto. Tämä kehitys avaa monia mahdollisuuksia bioenergian hyödyntämiselle. Wenet Centre edistää bioenergian vientiä Timo Karjalainen kehityspäällikkö Itäsuomalaisessa bioenergiassa on hyvin pitkälle kysymys puuenergiasta. Puuenergian tuotannolla ja käytöllä on Itä- Suomessa pitkät perinteet. Aluetalouden vahvistamiseksi on voimavaroja kohdistettava osaamisen, koneiden ja laitteiden vientiin. Tällaiselle osaamiselle on eri puolilla maailmaa suuri kysyntä. Wenet Centre on hanke, jossa luodaan itäsuomalaisten yritysten ja toimijoiden vahvuuksiin perustuva verkosto. Se tarjoaa täyden palvelun ja kestävän energian kokonaisratkaisuja. Verkosto parantaa yritysten ja toimijoiden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä kansainvälisillä markkinoilla. Wenet Centren tavoitteena on vauhdittaa itäsuomalaisten kestävän bioenergiaalan yritysten ja toimijoiden liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Verkosto toimijan apuna Verkoston jäsenille yhteiset esiintymiset antavat mahdollisuuden solmia kontakteja suoraan potentiaalisiin asiakkaisiin. Vientiverkosto tukee erityisesti alan pk-yritysten mahdollisuuksia saada kustannustehokkaasti esiin tuotteitaan ja palvelujaan. Hanke tarjoaa yrityksille kansainvälistymispalveluja ja kohdemaaselvityksiä sekä edullisen tavan esillä oloon kansainvälisillä energia-alan tapahtumissa. Lisäksi hanke järjestää potentiaalisille asiakkaille asiakaskäyntejä Suomeen. Wenet Centre toimii Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla. Toiminta on alkanut Pohjois- Karjalassa 2004 ja vuonna 2009 se on laajentunut koko Itä-Suomen hankkeeksi. Hanketta hallinnoi Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy. Osatoteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti. Partnerina toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimiva Etelä-Savon Energiatoimisto. Etelä-Karjalan odotetaan laajentavan verkostoa jatkossa. Wenet Centre Kainuussa Wenet Centre -hanke - Kaksivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti euroa Kainuulaisia yhteistyökumppaneita ovat Kainuun Etu Oy, Snowpolis Oy, Kainuun metsäkeskus ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuulaisia yrityksiä toivotaan edelleen verkostoon mukaan. Myös Kainuun bioenergia-alalla toimivat yritykset saavat Wenet Centren kautta hyvän ja edullisen mahdollisuuden ponnistaa kansainvälisille markkinoille. - Rahoitus maakunnallisten liittojen EAKR-ohjelmasta. Omarahoitusosuudesta vastaavat osallistuvat yritykset, seudulliset kehittämisyhtiöt ja muut toimijat sekä kunnat. - Tarkoituksena rakentaa Itä-Suomeen bioenergia-alan toimijoiden ja yritysten yhteinen verkosto, jonka tavoitteena on parantaa näiden kilpailukykyä ja vauhdittaa alan osaamisen ja teknologian vientiä kansainvälisillä markkinoilla. - Wenet Centre tekee yhteistyötä kansallisen CleanTech Finland -brändin kanssa. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Lönnrot-instituutti puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Lönnrot-instituutti Puh Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Puh Pekka Moilanen projektipäällikkö Metsäkeskus Kainuu Puh Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2009 Taitto Kainuun Sanomat Leila Huusko

3 Lähienergia 3 Biologinen jätteiden käsittelylaitos Kajaaniin Eloperäiset jätteet kiertoon -hanketta rahoittavat Kainuun kunnat, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun Etu Oy ja 13 yritystä (Huurinainen Oy, Kainuun jäteyhtymä Oy, Kainuun Voima Oy, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa -myymäläketju, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy) sekä Kainuun ympäristökeskus EU-rahoituksen osalta. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden sekä kotitalouksien ja kaupan biojätteiden käsittelyyn tarvitaan Kainuussa nykyaikainen, biologinen jätteiden käsittelylaitos. Käytännössä tämä tarkoittaa kompostointia tai mädätystä biokaasulaitoksessa. Biologista jätteiden käsittelylaitosta suunnitellaan Kainuun ympäristökeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Parhaillaan käynnissä on laitoksen ympäristövaikutusten arviointi eli YVA -menettely. YVA-menettely tarpeen Tarkoituksena on, että uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos sijoittuu Kajaaniin. Laitos mitoitetaan lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Muita laitoksen syötteitä ovat kala- ja rasvajäte, lanta ja vanhentunut rehu. Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, koska jätemäärä on iso, tonnia vuodessa. Biologinen käsittelylaitos sijoittuu olemassa olevien jätelaitosten läheisyyteen. Ympäristöarvioinnissa laitoksella on seuraavat toteutusvaihtoehdot: VE 0 Nykytila (ei uusia käsittelylaitoksia) VE 1 Peuraniemen mädättämö (vain puhdistamolietteille) VE 2 Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitos VE 3 Tihisenniemen biokaasulaitos VE 4 Majasaarenkankaan biokaasulaitos VE 5 Majasaarenkankaan aumakompostointi- ja rakeistuslaitos (lietteiden osalta rakeistus esillä). Tihisenniemen biokaasulaitoksen ajatuksesta on luovuttu. Renforsin rantaan on tullut runsaasti uutta yritystoimintaa, eikä siellä ole tilaa biokaasulaitokselle, saati jälkikompostointikentälle. Ympäristöarviointi kiteytyy ympäristöselostukseen. Selostus tulee julkisesti nähtäville talvella. Tuolloin kuka tahansa voi esittää näkemyksiä käsittelylaitoksen ympäristövaikutuksista. Uuden biolaitoksen on määrä olla toiminnassa alkuvuodesta Kierrättäminen kehittää markkinoita ja säästää luontoa Kuvassa suunniteltavan käsittelylaitoksen syötteet. Eloperäistä alkuperää oleva jäteaines pitäisi saada mieluummin luonnon kiertoon ja hyötykäyttöön kuin kaatopaikoille tai varastokasoihin. Lainsäädäntö on tiukentanut jätteenkäsittelyvaatimuksia. Esimerkiksi biojätepohjaista kompostia ei saa käyttää viherrakentamiseen ilman suljettua käsittelyä. Tämänhetkistä aumakompostointia tehokkaampi käsittely edistää jätepohjaisten lannoitetuotteiden menekkiä. Uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos avaa lopputuotteelle käyttömuotoja maa- ja Kuvassa biologisen jätteiden käsittelylaitoksen toteutusvaihtoehdot. Niistä VE 1, VE 2 ja VE 4 edustavat biokaasuteknologiaa ja VE 5 kompostointia. metsätaloudesta, viherrakentamisesta ja maisemoinnista. Mikäli kyseeseen tulee biokaasulaitos, voidaan samalla tuottaa biokaasua lämmön ja sähköntuotantoon. Viime vuosina kompostimarkkinat ovat olleet heikot Kajaanin seudulla. Askel eteenpäin on otettu, kun Auralan kompostointikentän hoito Kajaanissa on annettu mullan valmistuksen taitavalle A. ja E. Juntunen Oy:lle kesällä Laadukkaampi kierrätystuote luo markkinoita, kun komposti tai mädäte pääsee kilpailemaan turpeesta ja hiekasta valmistetun mullan ja kemiallisten lannoitteiden kanssa. Kainuu - Uusiutuvan energian mallimaakunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kainuussa uusiutuvan energian käyttöaste on korkea. Maakunnassa on pitkät perinteet puuenergian käytössä aluelämpölaitoksissa ja pienkiinteistöissä. Nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun tuotanto on viime vuoteen verrattuna yli kaksinkertaistunut. Päätehakkuiden hakkuutähteiden ja kantojen korjuu on myös edennyt pitkin harppauksin. Suomen uusiutuvan energian käyttötavoite on 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa ollaan jo nyt 20 prosenttia korkeammalla tasolla. Lähes samalla tasolla ovat myös muut Itä-Suomen maakunnat. Vuonna 2008 uusiutuvan energian käyttöaste oli Kainuussa peräti 59 prosenttia. Tuontisähkön (ja sen mukanaan tuoman fossiilisilla primäärienergialähteillä tuotetun sähkön) jäädessä pois energiataseista, Kainuun tilanne koheni 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tehdyssä tarkastelussa ovat mukana kaikki maakunnan alueella käytetyt primääripolttoaineet liikenne mukaan lukien. Liikenteen polttoaineiden osalta ovat lähtötietoina olleet ostotilastot, joten epävarmuutta tuloksiin tuo esimerkiksi Venäjälle suuntautuneet liikenteen polttoaineiden ostosmatkat. Hyvä uusiutuvan energian käyttötaso kannattaa huomioida positiivisen imagon luomisessa. Kainuu voitaisiin lanseerata puhtaan ympäristön maakunnaksi, josta hyötyisivät Kainuun elinkeinojen keihäänkärjet, kuten matkailu. Suunta eteenpäin Suomi muiden maiden tapaan tavoittelee entistä suurempaa uusiutuvan energian käyttötasoa. Uusiutuvan energian käyttöä voidaan Kainuussa edelleen lisätä muun muassa käyttämällä enemmän puuta ja vähentämällä öljyn käyttöä. Puuta Kainuussa riittää, koska kaikelle Kainuun kuitupuulle ei näytä löytyvän muuta käyttöä. Liikenteen polttoaineet ovat oma lukunsa, johon paikallisesti on hankala vaikuttaa. Metsäenergian käyttö näyttää kasvavan huimasti Kainuun ulkopuolella. Oulun, Kuopion ja Jyväskylän voimalaitokset tulevat jatkossa haalimaan energiapuuta myös Kainuusta entistä enemmän. Tähän tarvitaan toimivaa biomassaterminaaliverkostoa. Kainuun kunnista Hyrynsalmi ja Vaala ovat energiaomavaraisia. Ne tuottivat energiaa enemmän kuin käyttivät. Positiivinen energiatase näissä kunnissa johtui kuntien alueella olevista vesivoimalaitoksista.

4 4 Lähienergia Energiapuumarkkinoilla vilkasta Pekka Moilanen bioenergianeuvoja, projektipäällikkö Kainuun metsäkeskus Ensiharvennusten puuta korjataan yhä enemmän energia käyttöön. Kainuussa syyskuun puoliväliin mennessä ensiharvennusten energiapuuta oli korjattu jo kaksinkertaisesti koko vuoden 2008 korjuumäärään verrattuna. Lähes kaikki puuta hankkivat tahot ostavat nykyisin myös energiapuuta. Jarkko Parpala Metsäliitosta kertoo energiapuun lyöneen itsensä läpi ja se koetaan puutavaralajina muiden joukossa. Energiapuuleimikoita on ollut hyvin tarjolla ja kauppa käy. Erityisesti ennakkoraivattavilla ensiharvennuksilla energiapuun korjuu on sekä myyjälle että ostajalle hyvä vaihtoehto. Puusaanto ja -tili kasvavat. Urakoitsijat ovat omaksuneet energiapuun korjuun ja kuljettajat ovat ammattitaitoisia. Metsänomistajat ovat kokeneet helppona tapana hoitaa ensiharvennukset kuntoon energiapuukaupalla. Metsät tulevat kasvukuntoon ja metsänhoitotyöstä saa tuloja. Yhtiöt aktiivisena Koneellista energiapuunkorjuuta Paavo Parviainen Ok Yhtiöt Oy:stä sanoo, että yritys on kasvattanut energiapuunhankintaa reilun vuoden aikana merkittävästi ja ostaa ensiharvennuskohteiden puuta pääasiassa pystykaupalla. Erityisesti kesäleimikot ovat haluttuja, mutta myös talvella korjuuta tehdään. Yhtiön korjuukalusto on erikoistunut energiapuun korjuuseen. Puuta hankitaan koko Kainuun alueelta. Kuusikoiden päätehakkuilta yhtiö ostaa hakkuutähteitä ja samojen kohteiden kantoja. Myös UPM on aloittanut energiapuun korjuun ensiharvennuksilta hakkuutähteiden ja kantojen hankinnan lisäksi. Nuorten metsien energiapuun korjuuseen panostetaan voimakkaasti, kertoo Matti Huhtala UPM:n Kajaanin konttorilta. Yhtiö on korjannut omissa metsissään energiapuuta ensiharvennuksilta, jolloin urakoitsijoita ja ostomiehiä on voitu kouluttaa energiapuunkorjuuseen ja kokeilla uusia tekniikoita ja laitteita ennen kuin mennään yksityismetsiin, lisää Harri Huovinen UPM:N hankintaosastolta. Kannon nostoa on laajennettu myös männyn kantoihin. Mahdollisesti tulevaisuudessa puusta voidaan jalostaa biopolttoainetta ja silloin täytyy energiapuun hankinnan myös nuorista metsistä toimia. Useat puunkorjuuyrittäjät ovat laajentaneet toimintaansa energiapuun korjuuseen. Miksipä ei. Metsissä on runsaasti saatavilla ympäristöystävällistä kotimaista lähienergiaa, toteaa Timo Marttila L&T Biowatista. Koska nuorten metsien kunnostukset ovat metsäomaisuuden hoitoa parhaimmillaan, ovat L&T Biowatin tarjoamat metsäpalvelut saaneet hyvän vastaanoton Kainuussa. Kasvatusmetsien hoitopalvelut keskittyvät energia- ja ensiharvennuksiin. Kainuussa on myös pienempiä energiapuun hankkijoita, lämpöyrittäjiä, jotka hankkivat puuta hoitamilleen hakelämpökeskuksille. Kuhmolainen lämpöyrittäjä Mikko Pääkkönen Veljekset Pääkkönen Ay:stä kertoo, että energiapuuleimikoita on tarjottu ihan mukavasti. Myös Suomussalmella toimivan Suomussalmen Puulämpö Oy:n Sauli Kemppainen sanoo ensiharvennusleimikoita hakatun keväästä lähtien. Harvennuskohteilta korjattavalla puulla lämmitetään kirkonkylän koulukeskusta. Puukauppa käy ensiharvennuskohteilla, joten metsänomistajan kannattaakin ottaa yhteyttä energiapuun ostajiin ja hoidattaa metsät kasvukuntoon. Metsäkeskuksen bioenergianeuvojilta voi tilata maksuttoman tilakäynnin, jolloin selvitetään tilan metsien soveltuvuus energiapuun korjuuseen. Oikea varastointi tärkeää Energiapuuta ostetaan myös hankintakaupalla ja on tärkeää, että pino tehdään oikein ja oikealle paikalle. Pinon tulee olla kuorma-autokalustolla eli haketusautolla ja hakkeenkuljetusrekalla saavutettavissa. Aurinkoinen ja tuulinen paikka edesauttaa kuivumista. Pinon alle asetetaan hyväkuntoiset ja suuret pohjapuut. Lunta ei saa aurata ja lingota pinoon. Haketettavassa puussa ei saa olla lainkaan, kiviä, maa-ainesta ja rautaa. Myyjän kannattaa ottaa yhteyttä puun ostajaan ennen puun korjuuta ja energiapuun hankintakauppa sujuu ongelmitta. Metsäkeskuksen bioenergianeuvojat neuvovat myös tässä asiassa. Energiapuun varastointiohje 2009

5 Lähienergia 5 Kainuun biomassaterminaaliverkosto kokoaa kaikki toimijat yhteen Jari Komulainen ohjelmajohtaja Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma, Kainuun Etu Oy Rakenteilla oleva Kainuun biomassaterminaaliverkosto koskettaa kaikkea metsistä korjattavaa puuainesta, jota käytetään Kainuussa ja muualla olevissa puunjalostusyksiköissä ja energiantuotantolaitoksissa. Määriltään merkittävimpänä verkosto koskettaa teollisuuden ainespuun hankintaa, mutta se luo edellytyksiä myös energiantuotannon raaka-aineena käytettävän puuaineksen korjuu- ja toimitusmäärien kasvattamiseen. Tarve biomassaterminaaliverkostolle Biomassaterminaaliverkoston tarve nousee esille erityisesti toimitusvarmuuden ja logistiikan osalta. Kyseessä ovat käytännössä puskurivarasto, kuljetusten ohjaus sekä tilan puute käyttöpaikoilla. Terminaaliverkosto lisää toiminnan tehokkuutta. Terminaalit antavat mahdollisuuden kuljetusten optimointiin, kuten aikataulutukselle, kaluston optimaaliselle käyttöasteelle, kaluston laadulle, ketjun odotusajoille, teiden auraukselle. Myös raaka-aineen laadun hallinta paranee terminaaliverkoston myötä. Lumetus, kui-vaus ja muu vastaava raaka-aineen laadun parantaminen onnistuu terminaalissa.lisäksi energiajakeen markkinat kasvavat koko ajan, mikä lisää tarpeita terminaaleille. Terminaaliverkoston rakentaminen vaatii yritysten ja julkisen tahon yhteistyötä asian edistämiseksi. Pilottien toteuttaminen ja niiden myötä saadun tiedon perusteella tehdyt liiketoimintamallit, investointisuunnitelmat sekä tekniset toteutukset ovat ehdottoman tärkeitä terminaalitoiminnan käynnistämisessä. Tavoite kahdesta viiteen terminaalia Tavoitteena on saada maakuntaan perustettua 2-5 pilottiterminaalia. Näiden aikaan-saamiseksi tarvitaan toimijoiden yhteistyötä. Terminaaliliiketoiminta sopii pk-yritykselle tai yritysten verkostoille. Yhden tai useam-man toimijan verkosto tarjoaisi bioenergia-alan toimijoille logistiikkaan oleellisia termi-naalipalveluita. Toinen vaihtoehto on bioenergiaketjun toimijoiden yhteistyössä tuotetut terminaalipalvelut. Terminaalitoiminta saadaan kannattavaksi vain riittävien volyymien läpivirtauksen kautta. Yksittäisten toimijoiden kautta volyymiä tuskin saadaan tar-peeksi suureksi. Tavoitteeseen hankkeen avulla Kainuun Etu Oy:n vetämässä Kainuun bioenergiaterminaaliverkostohankkeessa selvitetään terminaalien prosessi- ja esisuunnittelu, tehdään selvitys metsäbiomassavirroista sekä sopimusmallit varsinaista toimintaa varten. Hankkeen rahoittavat Kainuun maakunta ja Kainuun Etu. Pienillä muutoksilla suuri energiansäästö Alueen isoimpien rakennusten energiansäästöpotentiaali ja sen jakaantuminen eri energiakulutusmuotoihin. Mukana olevat rakennukset: Snowpolis, Vuokattihalli, Uimahalli, Hiihtoputki, Sokos Hotelli, Jäähalli ja Vuokattiopisto Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Talotekniikassa saavutetaan erittäin pienillä investoinneilla suuria energiasäästöjä. Tähän tulokseen päästiin Snowpolis Energiapuiston esiselvityshankkeessa, joka saatiin energiakatselmusten osalta päätöksen syyskuun alussa Hanke toteutettiin tekemällä energiaselvitys Snowpoliksen ja Urheiluopisto alueella olevasta rakennuskannasta. Alueen rakennusten energiasäästöt saavutetaan pääosin talotekniikan säädöillä, käyttötapojen muutoksilla sekä erilaisilla investoinneilla. Alueen rakennuskannan kokonaissäästöpotentiaali on 11 prosenttia, joka tekee noin euroa vuodessa. Selvityksen mukaan suurin osa energiasäästöihin tarvittavista investoinneista maksaisivat itsensä takaisin hyvin nopeasti. 60 prosenttia investoinneista saadaan alle vuodessa takaisin, mikä merkitsee yli euron vuosisäästöä kustannuksissa. - Tämä tässä hankkeessa on ollut erikoista, että investoinneilla on harvinaisen lyhyt takaisinmaksuaika, toteaa projektipäällikkö Jussi Korhonen Granlund Kuopio Oy:stä. Visioilla potkua toteutukseen Energiapuistohankkeessa lisäksi arvioidaan, kuinka paljon säästöpotentiaaleista on tarkoitus toteuttaa sekä kuinka paljon alueelle rakennetaan lisää. Tämän jälkeen voidaan visioida, kuinka alueellisia energiavirtoja on mahdollista hyödyntää. Uusiutuvan energian käyttöön ideoidaan useampia vaihtoehtoja. Hankkeen aikana selvitetään, kuinka hiihtotunnelissa ja jäähallissa syntyvää hukkaenergiaa sekä erilaisia muita energialähteitä voitaisiin hyödyntää. Maalämmön käyttö onnistuisi esimerkiksi vetämällä putkisto Särkiseen. Edellä kuvatun visiointiosuuden hankkeessa toteuttaa GAIA Consulting Oy. Siinä selvitetään, millä keinoilla päästäisiin laajempaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Energiapuiston esiselvityshankkeessa selvitettiin energiakatselmuksilla pienen mutta monipuolisen alueen energiankulutusta ja käyttöä Vuokatissa. Katselmuksilla saatiin kokonaiskäsitys energiansäästömahdollisuuksista ja toteutusmalleista. Esiselvityshankkeen rahoituksesta vastaavat TE-keskus, Sotkamon kunta, Vuokatin Urheiluopisto ja Sokos Hotel Vuokatti. Metsänomistaja Tiedätkö, onko tilallasi energiapuukohteita? Tilaa maksuton tilakäynti metsäkeskuksesta! Pekka Moilanen, Jari Kemppainen,

6 6 Lähienergia Kainuulaiset jätteet tuottavat energiaa Viljami Kinnunen fil. yo. Jyväskylän yliopisto Kolmen kainuulaisen puhdistamolietteen ja Vaalan juustolan heran metaanintuotto on merkittävää. Kaikkien jätejakeiden metaanintuotto oli hyödynnettävää tasoa. Eniten metaania syntyi Vaalan juustolan herasta. Asiaa on selvitetty Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Näytteiden metaanintuotto Neljän kainuulaisen jäteaineksen metaanintuottopotentiaalit selvitettiin panoskokeilla. Kolme näytteistä oli alueen kuntien (Kajaani, Puolanka ja Vaala) jätevedenpuhdistamoiden raakalietteitä. Neljäntenä tutkittiin Vaalan juustolan heraa. Puolangan ja Vaalan puhdistamoiden Tutkituiden kainuulaisten jätejakeiden metaanintuotto ilmoitettuna orgaanista ainesta (VS) ja jätetonnia kohden panoskokeiden aikana. Vaalan juustolan hera tuotti eniten metaania ja hajosi nopeasti. raakalietteet olivat kuivattuja. Tutkimus liittyi Kainuun ympäristökeskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon - hankkeeseen. Biologisilla jätevedenpuhdistamoilla syntyy runsaasti lietettä. Elintarviketeollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen määrät ovat vähäisempiä, mutta niiden energiasisältö voi olla moninkertainen. Panoskokeiden tulokset osoittavat, että tutkituilla kainuulaisilla jätemateriaaleilla on hyödynnettävä metaanintuottopotentiaali. Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden metaanintuoton välillä oli eroja. Jätetonnia kohden eniten metaania tuotti juustolan hera (21 m3 CH4/jätetonni). Puhdistamolietteillä suurimmat metaanintuotot jätetonnia kohden olivat kuivatuilla lietteillä: Puolangan jätevesilietteellä 17 m3 ja Vaalan puhdistamolietteellä 11 m3. Kajaanin jätevedenpuhdistamon lietteen potentiaali jätetonnia kohden jäi neljään kuutioon. Metaanintuotto jätetonnia ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä Kajaanin puhdistamon liete oli kuivaamatonta ja silkasta vedestä metaania ei muodostu. Tarkemman kuvan materiaalien potentiaalista saa tarkasteltaessa metaanintuottoa orgaanista ainesta (VS) kohden. Tällöin Kajaanin puhdistamolietteen metaanintuottopotentiaali (302 m3 CH4/ t-vs) nousee samalle tasolle juustolan heran (300 m3 CH4/t-VS) kanssa. Vaalan kunnan puhdistamolietteen metaanintuotto taas jää muita selvästi alhaisemmaksi. Metaani on energiaa Viljami Kinnusen kädessä on metaanintuoton määrityksiin käytettävä panoskoe-pullo. Pullossa muodostuva kaasu johdetaan alumiiniseen pussiin. Pullon ja kaasupussin välissä olevasta viallista otetaan neulalla näyte metaanin mittaukseen. Kuutio metaania vastaa energialtaan litraa kevyttä poltto-öljyä. Kajaanin jäteveden puhdistamolla syntyy vuosittain tonnia tiivistettyä raakalietettä, jonka tuottamalla metaanilla voisi korvata litraa polttoöljyä (noin 2,2 GWh). Puolangan ja Vaalan jätevedenpuhdistamot ovat pienempiä. Niidenkin vuotuisista lietteistä saatava metaani sisältää energiaa noin (Puolanka) ja (Vaala) polttoöljylitran edestä. Lietteiden ja biojätteiden orgaanisen aineksen hajoaminen helpottaa niiden jatkokäsittelyä. Biokaasureaktorin jäännösliete soveltuu lannoitteeksi maanviljelyssä, kunhan sen turvallisuudesta varmistutaan. Typpi ja fosfori säilyvät biokaasulaitoksessa. Etenkin typpi muuntuu kasveille helpommin käytettävään muotoon. Metaanintuotto selviää panoskokeilla Eloperäisten materiaalien hajoavuutta ja niistä saatavan metaanin määrää voidaan tutkia panoskokeilla. Panoskokeissa tutkittava materiaali punnitaan lasipulloihin yhdessä ympin kanssa. Ymppi on ainetta, joka sisältää metaanintuottoon kykenevät mikrobit. Pulloista poistetaan happi ja ne suljetaan ilmatiiviisti. Tämän jälkeen muodostuvan biokaasun tilavuutta sekä sen metaanipitoisuutta mitataan pari kertaa viikossa. Panoskokeet eivät täysin vastaa oikean biokaasulaitoksen metaanintuottoa. Kokeissa kaiken hajoavan aineksen annetaan hajota, kun taas oikeassa biokaasulaitoksessa materiaalin viipymä reaktorissa voi jäädä lyhyemmäksi. Jäte on ainetta ja energiaa Unto Ritvanen ylitarkastaja Kainuun ympäristökeskus Kaikki ihmiset tuottavat jätettä, joku enemmän ja joku vähemmän. Yleinen pyrkimys on, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän, siihen velvoittaa jo laki. Kaatopaikalle ajettu moska kuvastaa kulutusyhteiskuntamme kääntöpuolta: meillä on liikaa tavaraa. Vuonna 2008 Majasaaren jätekeskuksen kaatopaikan penkkaan joutui tonnia kainuulaisten tuottamaa jätettä. Edellisvuonna määrä oli noin tonnia eli kehityssuunta on huolestuttava. Harkittua hankintaa Jokainen kaatopaikalle ajettu kuorma on aineen ja energian haaskausta, hukkaan heitetty mahdollisuus. Onko mahdollista vähentää kaatopaikkajätteen aiheuttamaa ekologista jalanjälkeä? Tärkeää on, että niin kotona, työpaikoilla, kouluissa kuin yrityksissä pohditaan, mitä oma jäteastia tai -lava sisältää. Pohdinta tulisi aloittaa jo tavaraa tai tuotetta hankittaessa. Seuraavat kysymykset on hyvä asettaa itselleen ennen kuin katsoo, mitä suunniteltu ostos maksaa. Tarvitsenko tätä todella? Voinko lainata tai vuokrata? Kauanko tämä kestää? Miten tämä on pakattu? Kun hankinta on harkitusti tehty, tulisi sen palvella omistajaa ja hänen lähipiiriään mahdollisimman pitkään Luopumisen vaikeus Ostoksen elinkaaren loppusuoralla, viimeistään jäteastian äärellä, on pohdittava, miksi tavarasta on luovuttava. On jälleen kysymysten aika. Miksei tämä kestänyt kauempaa? Onko tällä enää mitään käyttöä? Onko tämä menossa oikeaan jäteastiaan tai -paikkaan? Mitä se maksaa, kun heitän tavaran pois? Eettis-moraalis-filosofisen pohdinnan jälkeen voi luottaa siihen, että jätteet on oikein lajiteltu. Sekajäteastiaan nakataan vain todella turha. Hyötyjätteet ovat omissa pilttuissaan ja ne kulkeutuvat joko aineena tai energiana hyödynnettäviksi. Jätemateriaali hyötykäyttöön Viime vuosina yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on Kainuussa ollut noin 60 prosenttia. Palavan jätteen osuus siitä on ollut noin kolmannes. Jos tämä osuus menee hukkaan eli kaatopaikalle, romahtaa Kainuun yhdyskuntajätteen hyötykäyttö 40 prosenttiin. Kainuulainen jätehuolto perustuu lajitteluun. Palava jätejae on jo 1990-luvulta lähtien kerätty erikseen voimalaitospolttoaineeksi. Koska jätteenpoltto on savukaasupäästöjen suhteen tiukasti säädeltyä toimintaa, se on mahdollista vain Kainuu Voima Oy:n kaltaisissa suurissa kattilalaitoksissa. Parin viime vuoden aikana jätteenpoltossa on ollut vaikeuksia. Voimalaitos on pystynyt käyttämään jätepolttoainetta vain ajoittain. Paperitehtaan alasajo on tuonut omat haasteensa, kun höyryvoiman tarvetta ei enää ole. Jätteenpoltto edellyttää riittävää energiankysyntää ja kattilan käyttölämpötilaa (850 o C). Tänä syksynä jätepolttoaineen käyttö on kuitenkin Kainuun Voima Oy:llä jälleen aloitettu. Tuleva lämmityskausi näyttää, miten lämpö- ja sähköenergiaa menee kaupaksi ja miten jätepolttoainetta kuluu. Palava jätemateriaali on saatava Kainuussa hyötykäyttöön joko omassa maakunnassa tai sen ulkopuolella. Jätteet lajittelevilla kotitalouksilla, kouluilla, liikekiinteistöillä ja yrityksillä on oikeus kokea, että ympäristövastuullisesta toimintatavasta on hyötyä ja että lajittelun tulokset päätyvät hyötykäyttöön. Jäte ei ole pelkkää roskaa - se on ainetta ja energiaa, joka ansaitsee arvoisensa kohtelun. Majasaaren jätekeskukseen valmistuu loppusyksyn aikana energiajätteen vastaanotto- ja käsittelyhalli. On toivottavaa, että jätepenkan sijasta palavan jätteen kuormat kulkeutuvat hyötykäyttöön, ja että jätealan toimijat löytävät yhteisymmärryksen jätehuollon pelisäännöistä. Tarkkana lajittelussa Jätteen määrän vähentäminen ja oikeaoppinen lajittelu on koko jätehuoltojärjestelmän toiminnan edellytys kaikissa tilanteissa. Kotona, työpaikoilla, kouluissa ja yrityksissä ei jätteen lajittelua pidä missään tapauksessa lopettaa. Keräyspaperi ja -kartonki tulee lajitella huolellisesti erikseen, ja viedä omiin keräyspisteisiinsä. Nestepakkaukset ja pahviset elintarvikepakkaukset voidaan litistettyinä viedä myös kartonginkeräysastioihin. Puhtaita pahvi- ja paperipakkauksia voi käyttää kotona sytykkeinä. Muovikääreet ja -pakkaukset ja likaantuneet elintarvikepaperit ja -pahvit kuuluvat myös palavan jätteen astioihin. Jäte, joka sisältää hiiliyhdisteitä, sisältää myös hiileen sitoutunutta energiaa. Uusiutuvista materiaaleista tehdyt tuotteet ja lopulta jätteet, kuten puu-, paperi- ja kartonkijätteet, sisältävät hiiltä ja energiaa.

7 Lähienergia 7 Biokaasu kuplii tutkimusasemalla Elina Virkkunen tutkija MTT Sotkamo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Sotkamon toimipaikassa tehdään biokaasua tutkimusreaktorissa. Reaktori on suunniteltu kiinteiden massojen käsittelyyn. Suomessa toimivat maatilojen biokaasulaitokset käyttävät pääsyötteenä lietelantaa. Kuivalantatiloille ei ole vielä valmista laitekonseptia. Kiinteä materiaali on haasteellista sekoitettavaa ja siirrettävää. MTT rakensi 4,5 kuutiometrin kokoisen pilottireaktorin. Sen toiminnasta saadaan kokemuksia teknisistä ratkaisuista ja tietoa erilaisista kiinteistä syötteistä. Aluksi syötteenä oli naudan kuivikelanta. Myöhemmin sen joukkoon on lisätty kalanperkuujätettä. Ensimmäinen vuosi on ollut rohkaiseva. Kalaseos kaasuuntuu hyvin Biokaasuprosessia sanotaan kuivaksi, jos syötettävän materiaalin kuiva-ainepitoisuus on yli 20 prosenttia. Lanta tai muu syöte on silloin sen verran kiinteätä, että sitä voi lapioida. Reaktorissa mikrobit pilkkovat eloperäisen aineen solunseiniä. Kiintoaine hajoaa, ja kuivalannasta tulee juoksevampaa. Poistettavan massan määrä ei ole olennaisesti syötettävää pienempi. Ensimmäisessä tutkimuksessa reaktoriin syötettiin turpeella, oljella ja ruokohelvellä kuivitettua lantaa. Sitä lisättiin kg päivässä ja poistettiin saman verran. Seuraavassa kokeessa päivittäistä syöttömäärää nostettiin ja osa lannasta korvattiin kalanperkuujätteellä. Kalanperkuujäte tuli kainuulaiselta kalayritykseltä ja sisälsi lohen ruotoja, päitä ja sisälmyksiä. Jäte hienonnettiin ja kuumennettiin EU:n sivutuoteasetuksen vaatimalla tavalla. Kaasuntuotanto lisääntyi yli kaksinkertaiseksi kalajätteen lisäämisen jälkeen, vaikka sen osuus tuoremassasta oli vain reilu 10 prosenttia. Lohenperkuujätteen korkea rasva- ja myös valkuaispitoisuus nostavat metaanintuotantoa. Maatilaa pienempi, mutta laboratoriota suurempi MTT Sotkamon reaktorin tilavuus on 4,5 kuutiometriä, ja nestetilavuus 3 kuutiometriä. Reaktorisäiliö sijaitsee puolilämpimässä tilassa ja syöttösuppilo kylmässä varastossa. Pilottireaktorissa massaa sekoitetaan telakuljettimella. Se ei ole osoittautunut tehokkaaksi sekoitusmenetelmäksi. Säiliön reunoille ja pohjille jää sekoittumatonta massaa. Ongelmia on tullut myös pitkästä kuivikeoljesta, joka kiertyy sekoittimen akselien ympärille. Olki tulisi silputa joko ennen kuivittamista tai ennen reaktoriin syöttöä. Syöttöruuvi kuljetti hyvin kiinteää kuivikelantaa. Kosteampi puuromainen lanta sen sijaan ei soveltunut tämänkaltaiseen syöttöön. Ruuvi ei kuljettanut sitä reaktoriin päin, vaan se pyrki takaisin syöttösuppiloon. Reaktorisäiliö ja kuljetusruuvit tehtiin tavallisesta raudasta, joka on ruostumatonta terästä edullisempi materiaali. Sen mahdollista syöpymistä seurataan. Kaasuputket ovat ruostumatonta terästä. Reaktorisäiliön kyljessä oleva ikkuna mahdollistaa sisällön tarkkailun. Reaktorin suunnitteli DI Timo Heusala, ELBio Ky ja valmisti sotkamolainen Metallityöt Jukka Korhonen. Kannattaa - ei kannata Biokaasun avulla voidaan säästää fossiilisia polttoaineita ja tuottaa tilan tarvitsema energia. Kaasun tuotantoa pidetäänkin kaikin puolin järkevänä. Se ei kuitenkaan riitä, jos kannattavuus on epävarma. Biokaasulaitoksen rakentamiseen saa investointitukea enimmillään vain 15 prosenttia ja korkotukea 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Syöttötariffia eli takuuhintaa valtakunnan verkkoon myydylle sähkölle on puuhattu biokaasusähkölle jo parin vuoden ajan. Tuuli- ja biokaasusähkön syöttötariffeja pohtinut työryhmä sai työnsä valmiiksi syyskuun lopussa. Esitys ehdottaa sekä tuuli- että biokaasusähkön takuuhinnaksi 8,35 senttiä kilowattitunnilta. Biokaasulaitoksille maksettaisiin sähköstä lisäksi 5 senttiä kilowattitunnilta, jos laitokset tuottavat myös lämpöä. Työ- ja elinkeinoministeriövetoinen työryhmä ei kuitenkaan kannata takuuhintaa alle 300 kilowatin biokaasulaitoksille. Tämä vastaa 5-7 ison sikatilan yhteistä laitosta. Maatilakohtaisten laitosten kannattavuus perustuisi jätteiden käsittelystä saatuihin porttimaksuihin. SYÖTE METAANIA METAANIA m 3 /t märkäpaino m 3 /kg orgaanista kuiva-ainetta KUIVALANTA alhainen syöttö (1 kgvs/m 3 d = 23 0,11 1 kg orgaanista kuiva-ainetta reaktorikuutiota kohti päivässä) KUIVALANTA korkeampi syöttö (2 kgvs/m 3 d) 30 0,13 KUIVALANTA + KALAJÄTETTÄ 10 % märkäpainosta 54 0,40 (syöttö yht. 1,8 kgvs/m 3 d) Taulukko 1. Kalajätteen lisääminen syötteen joukkoon lisäsi biokaasuntuotantoa huomattavasti pelkkään kuivalantaan verrattuna. Kalajätteestä ei vielä ole pitkäaikaista tutkimuskokemusta. Syöttösuppilo on vasemmalla omassa tilassaan. Sitä yhdistää Äpyliksi nimettyyn reaktorisäiliöön syöttökierukka. Oikealla on reaktorisäiliö, josta poistokierukka siirtää massan edelleen ulos oikealle. Kaasu johdetaan reaktorin yläosasta putkea pitkin soihtupolttimelle. FAKTOJA - Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää pääosin metaania ja hiilidioksidia, myös muun muassa rikkivetyä - Metaania hyödynnetään lämmön- ja sähkötuotannossa tai liikenteen polttoaineena - Biokaasua muodostuu luonnossa vesistöjen pohjakerroksissa, kaatopaikoilla ja eläinten suolistossa - Biokaasua voidaan valmistaa biokaasureaktorissa esimerkiksi maatilalla o o reaktori on hapeton säiliö, jossa massaa sekoitetaan ja lämmitetään syötteenä käytetään esimerkiksi lantaa, kasvimassaa tai elintarviketeollisuuden jätteitä - Tonnista lietelantaa saadaan 7-14 kuutiota ja tonnista kasvimassaa kuutiota metaania - Yhden metaanikuution sisältämä energia vastaa yhtä litraa kevyttä polttoöljyä Biokaasulaitokset tervetulleita Vaalaan Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasuteknologian kannattavuutta on selvitetty biomassojen ja karjatilojen tuottamien aineksien käsittelyssä Vaalassa. Esiselvityksen teki Metener Oy Kainuun ympäristökeskuksen tilaamana. Selvitys on tehty Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa, jota ovat rahoittaneet muun muassa Vaalan kunta ja Euroopan aluekehitysrahasto. Liikennepolttoaine ykkösvaihtoehto kirkonkylälle Kirkonkylän laitoksella paras kannattavuus saavutetaan tuottamalla biokaasusta liikennepolttoainetta. Liikennepolttoaineen tuotanto edellyttää, että alueella luodaan nopeasti kysyntää tuotetulle polttoaineelle. Ruotsissa kymmenet kunnat ovat rakentaneet tankkauspaikan ja hankkineet omiksi autoikseen biokaasukäyttöisiä autoja. Alueiden taksit, kuljetusyrittäjät ja yksityiset autoilijat ovat seuranneet esimerkkiä vaihtamalla edulliseen ja ympäristöystävälliseen polttoaineeseen. Kirkonkylän seuraavaksi kannattavin kaasun käyttökohde on tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Tämä vaihtoehto vaatii korkeampien porttimaksujen perimistä jätteen tuottajilta liikennekäyttöön verrattuna. Sähkön tuotannon kannattavuus edellyttää syöttötariffia biokaasusta tuotetulle sähkölle, ja lähiaikoina tehtävät poliittiset päätökset merkitsevät paljon biokaasuteknologian leviämisen laajuuteen koko Suomessa. Kirkonkylän laitos sijoittuisi sahan alueelle ja käyttäisi raaka-aineenaan naudan lantaa, juustolan heraa, jätevedenpuhdistamon lietettä, säilönurmea ja erilliskerättyä biojätettä. Energia käyttövaihtoehtoina olisivat sähkön tuotanto verkkoon, lämmön tuotanto kaukolämpöverkkoon tai liikennepolttoaine. Prosessijäännös käytettäisiin maataloudessa lannoitteena. Pelsolta sähköä ja lannoitetta Pelson alueen laitoksen osalta syötemateriaalina olisi naudan lanta sekä nurmisäilörehu. Tuotettu energia syötettäisiin sähköverkkoon ja luomukelpoinen prosessijäännös käytettäisiin tiloilla lannoitteena. Muiden kaasun käyttötapojen toteuttaminen Pelson alueella on vaikeaa. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista kuljettaa liikennebiokaasua Pelson alueelta kirkonkylän tarpeisiin, mikäli kirkonkylän liikennebiokaasun kysyntä ylittäisi tarjonnan. Pelson laitoksen kannattavuus edellyttää biokaasusähkölle syöttötariffia joka on samaa tasoa kuin Keski-Euroopan maissa. Syöttötariffin toteutus on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Ratkaisevaa on, millä tasolla se toteutetaan. Hyväksi kunnan imagolle Biokaasulaitoksen tuomat ympäristöystävällisyyden imagohyödyt ovat kunnalle helposti hyödynnettävissä. Esimerkkinä on Ruotsissa Jönköpingin kaupungin biokaasutunnus, jota käytetään esimerkiksi kaupungin autoissa. Trollhättanin kaupungissa on puolestaan käytössä vessapaperirulla, jonka kääreessä kiitetään panoksesta kaupungin energiantuotantoon osallistumisesta. Biokaasun imagon hyödyntäminen ruotsalaisissa kunnissa. (kuva: Ari Lampinen)

8 8 Lähienergia Romanialaiset lisäävät puuenergian käyttöä Timo Karjalainen kehityspäällikkö Romaniassa on runsaasti metsävaroja, joita voidaan hyödyntää muun käytön lisäksi myös energiana. Maassa on arvioitu puuenergiamarkkinoiden olevan noin kaksi miljoonaa kuutiota (4 TWh). Puuta on yllin kyllin, mutta ongelmana niin energiapuun kuin ainespuun osalta on hankinnan vaikeus vuoristoseuduilla. Suuria metsäaloja jää hyödyntämättä vaikeiden korjuuolosuhteiden takia. Uusiutuvan energian käyttöaste Romaniassa on noin 17 prosenttia eli toistakymmentä prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Suomessa. Jäljessä tavoitteesta Romanialle on muiden EU-maiden tapaan asetettu tavoite uusiutuvan energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Romanialle asetettu tavoite on 24 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tältä osin lisäkäyttöä tavoitellaan puuenergian, aurinko- sekä maa- ja ilmalämmön käytön puolelta. Ilmalämpöpumput kerros- ja pientalojen seinillä ovat Romaniassa erittäin tavallinen näky, etenkin pääkaupungissa Bukarestissa. Ilmalämpöpumput antavat mahdollisuuden myös jäähdytykseen. Energiapuu kiinnostaa Romaniassa polttopuu käytetään perinteiseen tapaan pilkkeenä uuneissa ja takoissa. Tulisijojen hyötysuhde on tunnetusti alhainen ja hiukkaspäästöt suuret. Erityisesti maaseudulla puun käyttö lämmityksessä on yleistä. Maassa kuitenkin on kiinnostusta kehittää energiapuun korjuuta ja käyttöä. Puun lisäksi toinen yleinen lämmityksessä käytetty polttoaine oli maakaasu. Esimerkiksi eräässä matkailuyrityksessä Maaseudulla törmättiin myös paikallisen energiapuun tekoon. Tämäkin Euroopanpyökki päätyi pilkkeiksi. maakaasun hinta oli veroineen ja siirtomaksuineen noin kolme senttiä / kwh. Suoraa sähkölämmitystä ei Romaniassa juurikaan ole käytössä. Sähkön kuluttajahinta on noin 15 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa. Romaniassa ollaan Suomea jäljessä puuenergian käytössä. Tässä kohdin olisi hyvä tilaisuus kainuulaisen ja itäsuomalaisen osaamisen viennille. Kainuun maaseudun kehittämisen koordinaattorit toteuttivat yhteisen opintomatkan syyskuun alkupuolella Romaniaan. Opintomatkan aikana tutustuttiin laajasti maaseudun yrityksiin sekä pidettiin yhteistyökokous Bukarestin yliopistolla romanialaisten maaseudun kehittäjien kanssa. Bioenergian näkökulmasta parasta antia oli Horezun kunnassa alueellisten toimijoiden kanssa pidetty metsä- ja bioenergia-aiheinen pienseminaari. Resurssien vähäisyys hidastaa ilmastovastuullisuutta Kainuussa Verna Mustonen tutkija Lönnrot-instituutti Kainuulaisten organisaatioiden ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistä vaikeuttavat erityisesti taloudellisten resurssien vähäisyys sekä kiinnostuksen, tiedon ja ajan puute. Näiden lisäksi yksittäisten kansalaisten ilmastovastuullista toimintaa hankaloittavat Kainuun pitkät välimatkat, huonot liikenneyhteydet sekä oman auton käytön välttämättömyys. Konkreettisia toimenpiteitä on kuitenkin tehty. Tärkeimpiä ovat sekä yksittäisten kansalaisten että organisaatioiden ja yritysten toiminnassa muun muassa energian säästäminen sekä ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtyminen, jätteiden lajittelu, kompostointi ja kierrätys sekä auton käytön vähentäminen ja julkisen liikenteen suosiminen. Käytännön toimenpiteet hakusessa Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoskysymyksiä pidetään Kainuun kannalta tärkeinä asioina. Lönnrot-instituutin selvityksen perusteella Kainuu ei ole toimijoiden silmissä liian pieni alue ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta. Kainuun tulisi tehdä osansa kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Vaikka kansalaisten asenteissa ympäristömyönteisyys on kasvanut, se ei ole siirtynyt vielä yhtä vahvasti käytännön toimintaan. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi tulevaisuudessa ovat energiakysymykset, kuten uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Tärkeiden teemojen joukossa ovat myös kulutustottumukset, jäteasiat ja kierrätys, liikennekysymykset sekä ympäristövalistus ja tiedottaminen. Taustalla tutkittua tietoa Yksi ajankohtaisimmista kestävän kehityksen haasteista on tällä hetkellä ilmastonmuutos, jonka hidastamiseen on sitouduttu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. EU:n tasolla on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasuja 20 prosentilla, nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin, lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ja kasvattaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta 10 prosenttiin. Asetettuihin tavoitteisiin pääseminen vaatii myös alueellisia ja paikallisia toimia. Lönnrot-instituutin laatima esiselvitys toimii lähtökohtana myöhemmin toteutettavaksi suunnitellulle, monivuotiselle Kainuun ilmastostrategiahankkeelle. Esiselvityshanke toteutettiin alkuvuodesta Hankkeessa tehtiin laaja kysely, jossa selvitettiin maakunta- sekä kuntatason luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, tutkimus- ja koulutuslaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yhdistysten ja järjestöjen sekä eri toimialoja edustavien yritysten tarpeet kestävään kehitykseen sekä ilmastovastuullisuuteen liittyen. Kyselyyn tuli noin 150 vastausta. Lisäksi hankkeessa toteutettiin täydentäviä haastatteluja ja järjestettiin ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoja pohtinut asiantuntijapaneeli. Esiselvityshankkeen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston osalta Kainuun ympäristökeskus sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Tulevia tapahtumia Koneagria näyttelyn seminaarit ke , kello 11:00 13:00, Energiaseminaari: Maasta, tuulesta, vedestä vai kaikista? Kansallisen energiastrategian uudelleenarviointi, Jyväskylän Paviljonki, Wolmar-Sali. Järjestäjä: ProAgria Keskusten Liitto, Ilmoittautumiset mennessä: tai Lisätietoja: Maaseutusenssit Kainuun Opistolla, Tahvintie 4, MIESLAHTI kello Maaseutusenssien tarkoituksena on edistää maaseudun elinkeinoja ja verkottaa paikallisia ja alueellisia toimijoita. Tilaisuuden tavoitteena on oman maakunnan alueella tuotettujen palvelujen, tuotteiden ja luonnonvarojen käytön edistäminen. Paikallisten tuotteiden ja palvelujen käytöllä on myös aluetaloudellista merkitystä. Maaseutusensseillä koordinaattorit kertovat Kainuun maaseudun viiden teemaohjelman nykytilanteesta. Kainuun teemaohjelmat ovat luontomatkailu, metsä- ja puutalous, maaseutuelinkeinot, kylä ja bioenergia. Lisäksi ulkopuolisina vierailijoina tilaisuudessa esiintyvät tutkija Anja Yli-Viikari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, FT Tuija Mononen Joensuun yliopistosta ja asianajaja, varatuomari Matti Kiuru, Asianajotoimisto Regelin & Siponen Oy:stä. Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi tiistaihin mennessä, Pirjo Moilanen puh , Lisätietoja: Bioenergiapäivät Helsingissä FINBIO ry. järjestää alan ja sidosryhmien tämän vuoden kotimaisen päätapahtuman BIOENERGIAPÄIVÄT seminaarin Helsingissä Marina Congress Centerissä Lisätietoa: FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry Mia Savolainen, puh Pekka-Juhani Kuitto, puh Sähköpostit ovat muotoa Itä-Suomen bioenergiapäivät Vuokatissa. Lisätietoja myöhemmin

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Hanke-esittely 12.12.2006 BIOENERGIAN TULEVAISUUS ITÄ-SUOMESSA 3 Talvivaara lyhyesti Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät 340 Mt mineraalivaranto Tuotannon

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Ympäristönäkökohdat - maatalous Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot