Rönsy. maassa. maan tavalla. Kehitysyhteistyötä Aasian taivaan alla. Kaupungit kaipaavat onnea. #1 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rönsy. maassa. maan tavalla. Kehitysyhteistyötä Aasian taivaan alla. Kaupungit kaipaavat onnea. #1 2010"

Transkriptio

1 04 08 Kehitysyhteistyötä Aasian taivaan alla. Kaupungit kaipaavat onnea. Rönsy vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto vino # maassa maan tavalla 10 Urbaanit jyväjemmarit. 12!:n Vihreät. 15 Festariekologiaa.

2 tässä rönsyssä 4 Maailma 5 Talous & valta 8 Kaupunki islanti kehitysyhteistyö nepalissa kotimainen elokuva puolueiden rahahanat onnellinen kaupunki kaupunkiviljely ekosysteemi betonin alla 11 Änyyteenyt 12 Vinossa 14 Rennot ydinvoima citykanit piratismi vihreiden vääryydet puheenjohtajilta: ilmastopolitiikka monimuotoisuus arhippa & gaza bändi nimeltä rönsy media-suomi-sanakirja festarien ekologisuus Individualistisesta ruuhkakaupungista on luovuttava. Turvallista energiaa. Ei ydinjätettä! Laillista kauppasaartoa rikkovat hipit kuuluukin pysäyttää. EERO RITALA ELENA LEEVE PIHLA PENTTINEN LOTTA KAIHUA JOHANNES KORPIJAAKKO Q-TEATTERISSA TAYDELLINEN musi i k ki n äytel m ä PAIVA Ohjaus JUSSI NIKKILÄ Käsikirjoitus ELENA LEEVE JUSSI NIKKILÄ PIHLA PENTTINEN Musiikki JUSSI NIKKILÄ KASPERI LAINE LIPUT Lippupalvelu ja Q-teatteri, Tunturikatu 16, Rönsy

3 pääkirjoitus Nuoret konservatiivit tämän lehden ilmestyessä olen jo poistunut maasta puolen vuoden vaihto-opiskelujaksolle. Lähtöä ennen täytyi tyhjentää kaapit ja komerot tarpeettomista tavaroista. Vaatteita, levyjä ja kalusteita kirpputorille kuskaillessa tunnelma oli vapautunut. Turhasta roinasta eroon pääsemisen jälkeen voi keskittyä asioihin, joilla on oikeasti väliä. Luulin, että sananvapaus, sivistys ja tietoyhteiskunta olisivat olleet puolueelle tärkeämpiä, avautuu Vihreiden toimintaan pettynyt entinen jäsen Vihreiden viat -jutussa sivulla 12. Yliopistolakiin ja Lex Nokiaan hermostuneen Simo Raittilan kaltaisia, uskonsa puolueisiin reaalipolitiikan vaatimien lehmänkauppojen takia menettäneitä on paljon. On totta, että saadakseen poliittista päätösvaltaa, on oltava valmis kompromisseihin. On kuitenkin vaikea hyväksyä hallituspuoluetta, joka vastustaa ydinvoimaa ja istuu samaan aikaan uusia ydinvoimahankkeita siunaavien puoluiden rinnalla istuntosalissa. Usein juuri nuoret Vihreät ovat niitä, joita puolueen nykymeno tuntuu eniten ahdistavan. On erikoinen tilanne, että puolueen nuoret joutuvat kantamaan huolta sen perinteisistä arvoista ja asiasisällöistä. Muissa puolueissa kehitys on päinvastainen: demareiden vanhat konkarit pelkäävät uudistusten tuovan mukanaan vain unelmahuttua ja rakkaushöpinää, ja kepulaisten tervaskannot kyllä pitävät huolen, ettei kesäkuussa valittava uusi puheenjohtaja poikkea liikaa totutusta. Ehkä aikuisikään ehtineen Vihreän Liiton olisi hyvä aika kerätä keskeiset arvonsa ja asiasisältönsä, ja pyrkiä eroon hallitusvastuun mukanaan tuomasta rojusta. Ensi vuoden eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, joten nyt jos koskaan nuorten tulisi tehdä mielipiteensä ja tyytymättömyytensä selväksi. Hallituksessa on hyvä istua, mutta tyytymättömien, jo nuorena puolueesta eroavien määrä tulee vain nousemaan, jos liian suurien uhrausten annetaan mennä oppositioon joutumisen pelon edelle. juuso Rönsy # julkaisija Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Fredrikinkatu 33 A Helsinki päätoimittaja Juuso Janhunen mainosmyynti Vesa Kuosmanen taitto Markus Koljonen kirjoittajat Touko Aalto, Paloma Hannonen, Henrik Jaakkola, Viljami Kankaanpää, Reetta Kemppi, Vesa Kuosmanen, Merja Kähkönen, Taina Mustonen, Heikki Sairanen, Vertti Salmela, Jaakko Stenhåll, Jukka Väisänen kuvitukset Antti Kyrö, Jaakko Suomalainen, Milla Toukkari kuvat Sami Heiskanen, Tero Hyväluoma, Niklas Kaskeala, Vesa Kuosmanen, Janne Saarinen, Matti Vahtera, Jarkko Virtanen painopaikka Art-Print Oy/Kokkola kannen kuva Jaakko Suomalainen Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO on Vihreiden valtakunnallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. Sillä oli vuoden 2010 kesäkuussa 2010 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Osallistu Rönsyn tekemiseen! Anna palautetta Rönsystä. Kehut, haukut, mielipidekirjoitukset ja kysymykset ViNO vastaa -palstalle ovat tervetulleita sähköpostiosoitteeseen Rönsy tarvitsee myös uusia tekijöitä. Jos olet kiinnostunut valokuvaamisesta, kirjoittamisesta tai kuvittamisesta, tai jos sinulla on juttuideoita, olet tervetullut Rönsyn toimituskuntaan. Voit myös liittyä lehtityöryhmään, jolloin pääset mukaan suunnittelemaan lehden teemoja ja tulevaisuutta. Ilmoittaudu mukaan: Seuraa meitä Facebookissa! Rönsy Kyllä! Haluan luoda ja toteuttaa vaihtoehtoja. Pallosta ja sen asukeista on pidettävä huolta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Liityn Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton jäseneksi. Liityn jäseneksi verkossa (www.vino.fi/liity.php). Minun ei tarvitse postittaa tätä kirjettä. Haluan liittyä vain ViNOon. En halua liittyä Vihreän liiton jäseneksi enkä saada jäsenetuna Vihreää lankaa. Jäsenmaksu on valintasi mukaan 25 tai 10 euroa. ViNOn jäsenet saavat jäsenetuna Rönsyn tilauksen. Jos liityt samalla puolueeseen, saat vuoden loppuun asti samalla maksulla myös Vihreän Langan. Nimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Puhelinnumero Syntymävuosi Vihreä liitto rp vastauslähetys tunnus Helsinki 3 Rönsy

4 maailma kuva janne saarinen Talouskriisi muokkaa ympäristötyötä Islannissa Keväinen Reykjavik on hyväntuulinen tulivuoren purkauksen aiheuttamista lentosuluista ja maan talouden ongelmista huolimatta. Islannin taloudellinen ahdinko on kuitenkin ratkaisematon ongelma, jonka vaikutukset koskettavat jokaista kansalaista. Paikalliset ovat väsyneitä keskustelemaan kriisistä, mutta sen yhteiskunnallisia vaikutuksia ei voi paeta. Oman osansa kriisistä ovat saaneet myös paikalliset ympäristöjärjestöt. Islannin metsäjärjestö on maan vaikutusvaltaisin luonnonsuojelujärjestö, jonka päätavoitteita ovat metsien uudelleenistutus ja kasvillisuuden suojelu. Järjestön rahoitus perustuu yli 7000 jäsenen vuosimaksuihin, julkaisujen ja tuotteiden myyntiin, lahjoituksiin sekä valtion tukeen. Talouden huono tilanne näkyy järjestön projektisihteeri Ragnhildur Freysteinsdóttirin mukaan niin rahoituksessa kuin mediasuhteissa. Talouskriisi leikkasi saamaamme valtion tukea 60 prosenttia ja vähensi tuntuvasti yritysten ja yksityisten lahjoituksia sekä järjestön julkaiseman lehden myyntiä. Ympäristöasiat ovat jääneet talouskriisin myötä myös Islannissa rytisee. Tulivuori Eyjafjallan purkauksen lisäksi talouskriisi muokkaa islantilaisten arvomaailmaa. Reykjavikia ympäröivät viheralueet säästyivät rakentamiselta. mediassa vähemmälle huomiolle, Freysteinsdóttir kertoo. Järjestön keskeisimpiä huolenaiheita ovat ympäristölle haitalliset suuret patohankkeet ja kasvava rakennuspaine Reykjavikin ympärillä. Viimeisin patohanke, Kárahnjúkar, valmistui vuonna 2009 Itä-Islantiin ja johti laajojen kasvillisuusalueiden tuhoutumiseen. Talouskriisi on aiheuttanut painetta uusien patohankkeiden suunnittelemiseksi, mutta Freysteinsdóttirin mukaan taloudellisesta ahdingosta löytyy myös hyviä puolia. Nyt osa islantilaisista on herännyt vaatimaan uusia kestävämpiä keinoja talouden elvyttämiseen. Myös Reykjavikia ympäröivät viheralueet säästyivät talouden romahdettua rakentamiselta ja neuvottelut alueiden säilyttämiseksi ovat käynnistyneet uudelleen. Lama on lisännyt myös kotimaan matkailua, jonka myötä islantilaiset oppivat paremmin tuntemaan ja arvostamaan maansa luonnonvaroja. taina mustonen Kehitysyhteistyötä maailman katolla kuva niklas kaskeala Suomen poliittiset nuorisojärjestöt vierailivat Nepalissa huhtikuuta osana YK:n kehitysyhteistyöjärjestö UNDP:n ja kansalaisjärjestö Demo ry:n järjestämää kehityspoliittista seminaarisarjaa. Mukana oli myös ViNOn Merja Kähkönen. Nepal on yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyökohteista. Matkan ohjelmaan kuuluivat paikallisten nuorisopoliitikkojen tapaaminen, kohtaamisia korkean tason poliittisten toimijoiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä paikallisiin kehitysyhteistyökohteisiin tutustumista. Paikallisten nuorisopoliitikkojen keskuudessa vallitsi selkeä käsitys kehitysyhteistyöstä. Keskustelimme lahjoittaja- ja vastaanottajamaiden velvollisuuksista, joista nepalilaisilla oli selvä mielipide: he halusivat enemmän päätösvaltaa omiin asioihinsa ja kehitysrahoitusta ilman länsimaiden ehtoja, kertoo ViNOn kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtaja Merja Kähkönen. Nepalissa kehitysyhteistyötä hankaloittavat siirtymävaihe kuningaskunnasta tasavallaksi sekä perustuslakiprosessi, joiden vuoksi poliittinen tilanne maassa on epäselvä ja rauhantila horjuva. Kähkönen kertoo, että matkalla 4 Rönsy Nuorisopoliitikkojen tapaamisessa toivottiin paikallisille tahoille enemmän päätösvaltaa kehitysyhteistyöasioissa. tavatut vaikuttajat kertoivat paljon maan epävakaasta ja hankalasta tilanteesta. Kävimme kyselytunnilla Nepalin liittovaltioministerin sekä kansallisen suunnittelukomission varapuheenjohtajan pakeilla. Suunnittelukomissiossa kuulimme, että hallituksella on visioita maan kehittämiseksi, mutta poliittisen tilanteen vaihdellessa dokumentit vanhenevat ennen kuin ne ehditään panna täytäntöön. Transparency Internationalin toimistossa meille kerrottiin korruption vastaisesta taistelusta maassa, jossa lahjusten antaminen ja saaminen on yleistä. Järjestöjen ja poliitikkojen lisäksi matkalaiset pääsivät tutustumaan myös kansalaisyhteiskuntaan ja erilaisiin tulkintoihin maan tilanteesta. Paneeleissa ja illallisella tapasimme lisää nuoria toimijoita. Nepalin uutta perustuslakia suunnittelevan perustuslakikokouksen jäseniä, YK:n Nepalin väestö on nuorta, mutta valtaa ei nuorilla juuri ole. neuvoa-antavan nuorisopaneelin edustajia sekä koululaisia, joiden kanssa keskustelimme ilmastonmuutoksesta. Nuorisopoliitikkojen jälkeen oli mielenkiintoista kuulla erilaisia ja kriittisiä näkemyksiä sekä Nepalin kehityksestä että puolueiden roolista siinä, Kähkönen kertoo, ja lisää, että nuorten on kuitenkin vaikea saada Nepalissa ajatuksiaan esille. Vaikka Nepalissa on todella paljon nuorta väestöä, heillä on liian vähän sanavaltaa politiikassa, jossa vanhemmat miehet pitävät valtaa ja neljäviisikymmenvuotiasta puoluetoimijaa saatetaan vielä pitää nuorena. Poliittisen vierailujen ja illallisten vastapainoksi ryhmä vieraili myös Nepalin länsiosassa Bardiyan kansallispuistossa ja tutustui käytännön kehitysyhteistyöhankkeisiin maaseudulla. Kylissä näimme kylätoimikunnan eteerisiä öljyjä uuttavan laitteen, kuulimme mikrolainahankkeesta sekä vesi- ja sanitaatioprojektista, tutustuimme vesistöjen suojeluohjelmaan ja tapasimme metsäprojektin parissa toimineen kyläyhteisön. Erityisen hienoa oli kuulla kyläläisiltä itseltään, kuinka kehityshankkeet olivat auttaneet heitä elämässä eteenpäin ja kuinka ympäristön hyvinvointi oli heille elintärkeää, Kähkönen sanoo. Talouden kasvupyrkimysten ja ympäristötyön ristiriitainen suhde näkyi kuitenkin Kähkösen mukaan myös kylävierailulla. Ympäristötietoisuuden lisääminen ei olisi tehnyt haittaa muutamalle poliitikollekaan, jotka tuntuivat keskittyvän enemmän bruttokansantuotteen kasvulukuihin ja unohtamaan ympäristön merkityksen maan kehitykselle, hän hymähtää. Kähkönen suosittelee vastaavia matkoja muillekin. Matka osoittautui äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Kokemukset kehitysyhteistyöstä käytännössä herättivät ymmärtämään, kuinka tapauskohtaista kehitysyhteistyön tekeminen on ja kuinka paljon projektin onnistuminen riippuu paikallisista olosuhteista, ihmisten motivaatiosta ja luonnonvoimista, hän kuvailee. juuso janhunen

5 talous & valta Tuetun taiteen lippulaiva kuvat: iron sky energia productions paha perhe sputnik oy miesten vuoro oktober oy Kotimaisen elokuvan nykytila ei ole kaksinen. Kuinka paljon siitä on valtion tukipolitiikan syytä? Yhä kasvava joukko suomalaisista viihdyttää itseään kulttuurilla, joka ei vaadi liiallista ajatustyötä: tosi-tv, lahjakkuuskisat, skandaalihakuiset iltapäivälehdet, bulkkielokuvat. Kantaaottavuus ja yhteiskunnan kritisointi ovat jääneet lähinnä marginaaliryhmien viihteeksi, niin myös elokuvien kohdalla. Kotimaisen kulttuurin suurin rahoittaja on valtio. Hyvä esimerkki valtion kulttuurituen merkityksestä on elokuvateollisuus, jonka toiminta on lähes täysin riippuvaista veikkausvaroja jakavan elokuvasäätiön rahoituksesta. Valtion tuen suomasta toimintavapaudesta huolimatta kotimaiset elokuvat tuntuvat usein monotonisilta, eikä kansainvälistä menestystäkään ole liiemmin sadellut. Riskien ottaminen on vaikeaa Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja ja entinen Vihreiden kansanedustaja Irina Krohn kuitenkin näkee, että suomalaisella elokuvalla menee kokoonsa nähden hyvin. Hänen mukaansa elokuvia on vain liian vähän. Vuonna 2009 teatterilevityksessä oli 27 kotimaista pitkää elokuvaa, joista 25 sai säätiön tukea. Säätiö voi tukea yksittäistä elokuvaa 50 prosentilla tämän budjetista, tai jos tuotannon katsotaan olevan erityisen haastava, 75 prosentilla kokonaisbudjetista. Prosenttirajoitukset tulevat EU:n kilpailukomission asettamista ehdoista. Krohn kokee, että myös täystuelle voisi antaa mahdollisuuden. Olisi hienoa, jos elokuvan budjetin voisi tukea tietyissä tapauksissa kokonaan, koska silloin tekijöiden olisi helpompi ottaa riskejä. Nykyisillä tuki- ja katsojamäärillä riskielokuvien tekeminen on kuitenkin todella haastavaa, hän toteaa. Elokuvasäätiöltä tukea saadakseen täytyy elokuvalle olla tiedossa levittäjä, taho, joka uskoo tuotannon kaupallisiin mahdollisuuksiin. Jakelijan edellyttämisen voisi katsoa rajoittavan suomalaisen elokuvan kriittisyyttä ja laatua, mutta Krohn kertoo, ettei elokuvasäätiö halua tukea elokuvia, jotka tehdään pöytälaatikkoon, ja huomauttaa, että kyse on myös julkisen rahoituksen maksavien kansalaisten oikeuksista. Kyse ei ole ilmaisuvapauden rajoittamisesta, vaan siitä, että osittain yhteiskunnan tuella rahoitetut kertomukset ovat myös katsojien ulottuvilla, hän korostaa. Krohn myös toteaa, ettei jakelijan suinkaan tarvitse aina olla yritys tai kaupallinen toimija. 5 Rönsy Valkokankaan kotimaiset valiot: Iron Sky tarjoaa natseja kuussa, Paha perhe laatudraamaa perhesuhteista ja Miesten vuoro tunteista puhumisen dokumentointia. Esimerkiksi Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion fiktioelokuvaa Sukunsa viimeinen levittää Pirkanmaan elokuvakeskus ja lyhyisiin lastenelokuviin keskittyvässä Skidisti -hankkeessa elokuvien levittäjä on Elokuvakontakti ry, hän kertoo. Kaurismäestä mallia? Oma lukunsa elokuvien tuottavuudessa on kotimaisen yleisöpohjan suppeus. Ilman pyrkimistä kansainvälisille markkinoille elokuvien on vaikea tuottaa takaisin niihin sijoitettuja varoja. Vaikka suomalaiset elokuvat kiertävät jonkin verran festivaaleja ulkomailla, on näkyvyys ja suurempi menestys ollut vähäistä. Aalto-yliopistossa opiskelevan Juho Kuosmasen Taulukauppiaat voitti Cannesin tämän vuoden opiskelijaelokuvien -sarjan pääpalkinnon, joka takaa hänen ensimmäiselle pitkälle elokuvalleen pääsyn festivaalille. Maailman merkittävimpänä elokuvafestivaalina pidetyn Cannesin pääsarjassa suomalaiset elokuvat ovat olleet ehdolla kolme kertaa. Ainoa Grand Prix saatiin vuonna 1996, kun Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä voitti. Muut kaksi ehdokasta ovat olleet myös Kaurismäen ohjauksia. Kaurismäki opiskeli elokuvantekoa Münchenissä ja aloitti uransa ilman elokuvasäätiön tukea. Viime vuosien eniten kansainvälistä huomiota herättänyt suomalainen elokuva on ollut amatöörivoimin ja ilman tuotantotukea tehty Star Wreck. Suurimpien suomalaisten elokuva-alan menestyjien voisi siis sanoa nousseen vallitsevan systeemin ulkopuolelta. Irina Krohn ei allekirjoita väitettä, sillä tekijöiden taustasta huolimatta elokuvasäätiö on hänen mukaansa ollut tukemassa hankkeiden kansainvälistä menestystä. Kaurismäen menestyneimmät elokuvat ovat saaneet säätiön tukea ja kulttuurivientiosastomme rooli on ollut keskeinen niiden maailmalle saattamisessa. Samoin Star Wreck sai dvd-levitykseensä säätiön tukea. Krohn kuitenkin linjaa, että elävällä kulttuurilla täytyy olla erilaisia toimintakanavia ja -malleja. Siksi elokuvasäätiö on luomassa lähiaikoina projekteja, joilla pyritään edistämään niin sanottujen mikrobudjetin elokuvien tuotantoa sekä nuorten tekijöiden ponnistamista amatööreistä ammattilaisiksi. Lisäksi hän mainitsee viime vuonna ensi-iltaan tulleista elokuvista 30 prosentin tulleen debyyttiohjaajilta. Uutta rahaa, uutta elokuvaa Keskustelua alan toiminnasta tulee kuitenkin Krohnin mukaan käydä. Hän kertoo, että on ajatellut kutsua poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat vierailulle elokuvasäätiöön. Valtion kulttuurituista nyt ja tulevaisuudessa päättävien tulisi miettiä, minkälaisia toimintamalleja jatkossa käytetään. Esimerkiksi teosten esittämisestä saatavien hyvitysmaksujen laajentaminen koskemaan teleoperaattoreita on aihe, josta pitäisi keskustella, Krohn mainitsee. Krohn perää myös muita tahoja kuin elokuvasäätiötä tukemaan suomalaista elokuvaa, jotta saisimme uusia rohkeasti erilaisia tekijöitä. Esimerkiksi Suomessa toimivien yksityisten rahastojen ja säätiöiden jakaman rahoituksen laajentaminen elokuvan suuntaan olisi suotavaa, Krohn pohtii, ja nostaa esiin vielä medianlukutaidon ja katsojan kriittisyyden, jotka esimerkiksi Tanskassa kuuluvat kouluopetukseen. Suomesta puuttuu tällainen kasvatus, ehkä se näkyy myös siinä, millaista elokuvaa täällä tehdään? vesa kuosmanen Euro-Pride riehaannuttaa Varsovassa ViNOn perinteisiin kuuluu järjestää matka jollekin Itä-Euroopan Pride-marssille, ja niin myös tänä vuonna. Sateenkaarisävyisestä juhlahumusta nautitaan heinäkuuta Varsovassa, jossa järjestettävä marssi on samalla myös Euro-Pride. Tämä reissu ei ole mikään tiukkapipoinen kokousmatka, vaan Pridellä pidetään hauskaa ja tutustutaan hyviin tyyppeihin hyvässä seurassa, kertoo ViNOn kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtaja Merja Kähkönen. Hänen mukaansa osallistuminen Varsovan Pridelle on tärkeää, sillä näin tuetaan Itä-Euroopan seksuaalivähemmistöjen vaatimuksia tasa-arvosta ja todellisesta hyväksynnästä. Lisätietoja matkasta: juuso janhunen Ranskalaiset protestoivat hautajaissaatolla Olemme kyllästyneitä ympäristökysymyksiin. Kutakuinkin näin totesi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy maaliskuussa luopuessaan maan hallituksen kaavailemasta hiilidioksidiverosta. Presidentin toteamus ja ympäristöasioiden etenemättömyys istuvassa hallituksessa saivat aikaan lukuisia vastareaktioita ympäristöjärjestöjen ja paikallisten vihreiden keskuudessa. Ehkä näyttävimmin epätoivoaan ja pettymystään hallinnon toimiin esittelivät Montpellierin vihreät nuoret, jotka järjestivät kaupungin kaduille hautajaissaaton. Mustiin pukeutuneet nuoret kantoivat hautajaismusiikin saattelemina kuolleella lakiehdotuksella täytettyä arkkua. Ranskan vihreät nuoret suunnittelevat jatkoa hyvin alkaneille protesteille, joiden toivotaan lisäävän ihmisten tietoisuutta istuvan hallituksen kyvyttömyydestä ympäristöasioissa. juuso janhunen

6 PARTSILTA PÖYTÄÄN Tietoa lähiruoasta I Vinkkejä kotipuutarhureille I Kilpailu EU-tietoa,67" &-0,67"45" #36/0 %6.0/5 )"%&8*+$) 1:3".*%& */5&3/"5*0/"- Ţ '"3. '* I Vihreitä päätöksiä EU:ssa I Blogi Seuraa myös Twitterissä viikkotweettaajien EU-tweettejä! ONNEKSI TÄNÄ VUONNAKIN ON ELOKUU EC Rönsy indd

7 talous & valta Kolmen kopla ja maan tapa Suurten puolueiden kytkökset rahoittajiinsa velkaannuttavat ne poliittisesti. Mitä enemmän puolueet saavat rahoittajilta tukea, sitä enemmän ne ulkoistavat valtaansa eri eduntavoittelijatahoille. Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen jakama euron kampanjaraha toi kasvot suomalaisella poliittiselle korruptiolle, eli niin kutsutulle maan tavalle. KMS:n rahasta 90 prosenttia tuli kolmelta yrittäjältä. Nova Groupin toimitusjohtaja Tapani Yli-Saunamäki oli mukana euron osuudella, Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen eurolla ja Masku-huonekalujen sekä Ideaparkin isänä tunnettu Toivo Sukari eurolla. KMS oli Keskustan vastaus Elinkeinoelämän keskusliiton ja ammattiyhdistysten rahoille. Näin Keskusta palautti maahan etujärjestöpohjaisen kolmen rahoittajan järjestelmän: EK auttaa Kokoomusta, ammattiyhdistykset demareita ja vasemmistoa, MTK:n ja KMS:n pönkittäessä Keskustaa. Syytä olikin, sillä esimerkiksi SDP:n ilmoitus tukijoistaan kertoo selvää kieltä siitä, missä suomalaisessa vaalirahoituksen kilpavarustelussa mennään. Vuonna 2008 SDP:n ilmoituksen mukaan esimerkiksi JHL antoi tukea euroa, Metallityöväenliitto euroa, PAM euroa, Paperiliitto euroa, PAU euroa ja Puu- ja erityisalojen liitto euroa. Kokoomus keräsi puolestaan varainhankinnallaan vuonna 2008 yhteensä euroa. Suurin ja paljon puhuttanut summa, euroa tuli Sammolta. Keskusta sai siis KMS:ltä sen, mitä muut suuret puolueet saivat muualta. Kilpavarustelua ja piilopolitiikkaa Vaalirahoituksen kilpavarustelun asetelmat ovat hyvin selvät. Mitä enemmän kilpailevat puolueet saavat ulkopuolista rahoitusta, sitä enemmän toisten puolueiden on myytävä poliittista vaikutustavaltaa rahoittajille pystyäkseen kilpailemaan samalla tasolla. Rahoituksen romahtaminen tarkoittaa kilpailevan puolueen vaikutusvallan kasvua oman vaikutusvallan kustannuksella. Sen vuoksi puolueet ovat yhä alttiimpia poliittisesti ehdollistetulle taloudelliselle tuelle. Tämä johtaa ulkoparlamentaariseen poliittisten puolueiden rakenteelliseen sopeuttamiseen. Yksittäisiä esimerkkejä vaalirahoituksen suhteesta poliittisiin päätöksiin ovat olleet mm. Nova Kiinteistökehityksen antama runsaan euron arvoinen lahjoitus yksityiselle Anna Tapion koululle. Toinen paljon puhuttanut tapaus oli Rovaniemen kelkkatehtaan rakentamisen ja Nova Groupin jakaman vaalirahan mahdolliseen yhteys, jota myös poliisi on tutkinut. Lista on pitkä. Näennäinen demokratia on turmiollisempaa kuin avoin epädemokratia. Maan tapana tuntuu olevan puolueiden ja poliitikkojen selkeä riippuvuus taloudellisista tukijoistaan. Se estää poliittisten päätösten valmistelun ja päätöksenteon avoimuuden ja riippumattomuuden. Kansalaisten tulisi saada tietää kaikista yhteiskunnan ja puolueiden päätöksentekoon liittyvistä taustatekijöistä. Keskeinen edustuksellisen demokratian idea on vahvistaa kansalaisten osallistumista ja lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksia päätösten valmistelusta sekä itse päätöksenteossa. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Kolmen valtapuolueen ja näiden rahoittajien toiminnalle on ominaista suljettu päätöksenteko, kabinettipolitiikka, kyseenalainen rahankeruu ja päätösten etukäteen tekeminen. Vaalirahoitus katkaisee päätöspolitiikan ja vaalien välisen parlamentaarisen napanuoran, rikkoo kansalaisyhteiskunnan ja päätöspolitiikan välisen sillan sekä etäännyttää ne tavalliset ihmiset politiikasta, joita poliittiset päätökset eniten koskettavat. Poliittista silmänkääntöä Puolueiden ja ehdokkaiden vaalikulut ovat kasvaneet useilla kymmenillä prosenteilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan puolueiden ympärille on rakennettu erilaisten yhdistysten ja yritysten sidosverkko. Kolmipuoluejärjestelmän ominaispiirre on vaalirahoituksen kilpavarustelu, joka on tehnyt yksittäisten ehdokkaiden läpimenosta eduskuntavaaleissa lähes mahdotonta ilman vaalidopingia. Vaalikustannusten nouseminen yhdistää puolueet ja eduntavoittelijat. Puolueet tarvitsevat rahaa ja eduntavoittelijat valtaa. Mitä enemmän kampanjakulut nousevat, sitä enemmän riippuvuus ulkopuolisista rahoittajista kasvaa ja sitä helpompaa on manipuloida vaaleja ja ostaa valtaa. Tämä vahvistaa entisestään poliittista korruptiota ja sen institutionalisoituneita piirteitä. Näennäinen demokratia on turmiollisempaa kuin avoimesti epädemokraattinen hallinto. Näennäisesti demokraattinen hallinto pystyy ylläpitämään valtaansa pidempään, sillä se pystyy rakentamaan järjestelmää rakenteellisesti epädemokraattiseksi. Kyseessä on poliittinen silmänkääntötemppu. Katsoessaan epädemokraattista järjestelmää henkilö kuvittelee katsovansa demokraattista järjestelmää. Suomen tapauksessa poliittiset taikatemput menettivät tehonsa vaalirahakohun myötä, mutta vain osittain. touko aalto Kirjoittaja on vihreä aktiivi, joka valmistelee pro graduaan vallan, talouden ja demokratian suhteesta Jyväskylän Yliopistoon. kuvitus jaakko suomalainen 7 Rönsy

8 kaupunki Kaupungeissa eläminen voisi olla onnellisempaa. Autot, yhteisöllisyyden puute ja palvelujen keskustaalueelle keskittyminen joutuvat tulilinjalle onnellisen kaupungin rakennusaineita etsittäessä. kuvitus milla toukkari 8 Rönsy

9 kaupunki Kellä onni on, sen näyttäköön Onnellisuuspolitiikka nostaa päätään. Politiikot ja tutkijat ovat havahtuneet siihen, että onnellisuus on konkreettisesti mitattavissa ja politisoitavissa. Bruttokansantuotetta hyvinvoinnin mittarina kritisoidaan, työaikoja kyseenalaistetaan ja onnellisuuspoliittisia manifesteja julkaistaan. Suomalaisista 67 prosenttia asuu kaupungeissa ja luku kasvaa koko ajan. Kaupungit voisivat tehdä asukkaansa onnellisemmiksi. Mutta miten? Yhteisöllisyyttä ja vaikutusvaltaa Kysytään asiaa heiltä, jotka julkaisivat onnellisuuspoliittisen manifestin viime huhtikuussa. Asialla olivat WWF ja ajatuspaja Demos Helsinki. Mitä kysymykseen vastaa tutkija Olli Alanen Demoksesta? Kaupunkilaiset muodostavat kaupungin ytimen, pelkkien teiden ja rakennuksian sijasta, kuuluu Alasen teesi. Hänen mukaansa onnellisuutta lisäisi se, että ihmiset pääsisivät mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kaupunkia ihmisille. Nykyään päätökset tupataan tekemään vain virkamiesjohdossa. Kaupunkisuunnittelusta täytyy tehdä käyttäjälähtöistä julkisten tilojen suunnitteluun täytyy ottaa kaupunkilaiset mukaan, Alanen huomauttaa. Kuulostaa loogiselta. Ihmiset saisivat varmasti mukavammat julkiset tilat, joissa voisi viettää aikaa yhdessä. Juuri yhdessäolo on Alasen mukaan tärkeä onnellisuutta lisäävä tekijä. Tarvitaan yhteisöllisyyden renessanssi, ihmisten pitää päästä tekemään asioita porukalla. Alasen mukaan myös koulujen pitäisi opettaa enemmän yhdessä tekemisen taitoja eikä kasvattaa vain viileitä kaupunkilaisia. Yhdessä tekeminen nousee esille myös liikunnasta puhuttaessa: Nuorten pitäisi päästä helpommin pelaamaan jalkapalloa kaupungin kentälle, ilman kuulumista mihinkään urheiluseuraan. Alasen yhteisöllisyysintoilu on vakuuttavaa, mutta ihmisten lisäksi kaupunkien onnellisuus tarvitsee myös ympäristöasioiden kehittämistä, ainakin jos on uskominen alan kansalaisjärjestöä. Ekologisuus luo onnea Onnellisuuden avaimia tarjoilee seuraavaksi onnellista kaupunkia ideoinut ympäristöjärjestö Dodo. Mitä mieltä on järjestön hallituksen Inari Penttilä? Tilojen hyödyntäminen, mainitsee puhelimitse tavoitettu Penttilä ensimmäisenä. Ilmastonmuutoksen kehottaessa meitä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen on Penttilän mukaan syytä hyödyntää kaupunkien tilat. Eikä niitä tulisi hyödyntää parkkialueina vaan ihmisten ajanviettopaikkoina. Kaupunkisuunnittelusta täytyy tehdä käyttäjälähtöistä. Onnellisesta kaupungista ei tarvitse paeta mökille. Onnellinen kaupunki on sellainen, josta ei tarvitse paeta vapaapäivinä mökeille viettääkseen aikaa mukavasti, hän sanoo. Esimerkiksi korttelien sisäpihoista pitäisi tehdä vihreitä ajanviettopaikkoja ja niiden suunnitteluun täytyy ottaa asukkaat mukaan. Asfaltti ei siis tee ihmisiä onnellisiksi. Hetkinen, tämähän kuulostaa samalta kuin Demoksen teesit, tosin nyt mukaan on ahdettu ne tiet ja rakennukset. Onneksi Penttilällä on myös muita ehdotuksia. Ekologisuus ja onnellisuus pitäisi liittää tiiviisti yhteen: Esimerkiksi kaupunkiviljely on mukavaa, päästötöntä ja lähiruokaa tuottavaa yhdessä tekemistä, joka tuo pieniä ilonhetkiä arkeen, Penttilä kuvailee. Penttilän mukaan on myös siirryttävä autojen valtaamasta kaupungista kohti ihmisten kaupunkia edistämällä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. On luovuttava individualistisesta ruuhkakaupungista, hän toteaa. Niin, ruuhkassa istuminen tai ruuhkaisen kaupungin kaduilla kulkeminen tuskin lisää kenenkään onnellisuutta. Kulttuuria lähiöihin Ruuhkaton, kevyttä liikennettä suosiva, yhteisiä puuhia ja touhuja sekä kansalaisten vaikutus- sekä osallistumismahdollisuuksia lisäävä kaupunki olisi siis Demoksen ja Dodon unelmien täyttymys. Mutta entäpä sosiaali- ja terveyspalvelut? Tai kulttuuripalvelut? Miten ne tulisi hoitaa onnellisuuden lisäämiseksi? Kysytäänpä asiaa vihreän onnellisuuspolitiikan pioneerilta, Helsingin Onnellisuus on tutkittu juttu Suomi oli vuonna 2008 tehdyssä World Values -onnellisuustutkimuksessa sijalla 25, edellään esimerkiksi Puerto Rico ja Kolumbia. Puerto Ricossa bruttokansantuote asukasta kohden oli vuonna 2008 alle puolet Suomen bkt:sta, joten taloudellinen vauraus ei näyttäisi tuovan onnea. Onnelisuuden tilastointi ei perustunut talouslukuihin, palvelukartoituksiin tai aiempiin tilastoihin. World Values on haastattelututkimus, jossa yli asukasta 90 eri maasta pyydettiin arvioimaan onnellisuuttaan ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi maaksi nousi Tanska, joten ainakaan korkea verotus ei tunnu kaupunginvaltuustossa istuvalta Emma Karilta. Kipu ja köyhyys ovat itsestäänselviä onnellisuutta vähentäviä tekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pyrittävä sosioekonomisten erojen poistamiseen ja ihmisten oman elämänhallinnan lisäämiseen, Kari kiteyttää. Konkreettiset keinot näiden tavoitteiden toteuttamiseen ovat hänen mukaansa ennaltaehkäisy ja positiivinen diskriminaatio eli erityinen panostus alueisiin ja ihmisiin, joilla on ongelmia. Myös kulttuuripalvelut ovat Karin mielestä merkittävä tekijä onnellista kaupunkia tavoiteltaessa. Hänen mukaansa eriarvoisuutta löytyy myös niiden toteutumisesta. Esimerkiksi joissakin Helsingin kaupungiosissa lasten osallistuminen musiikin perusopetukseen on yli 50 % ja toisaalla taas 5 %. Tähän Kari näkee ratkaisuna kulttuurin viemisen lähelle ihmisiä. Kulttuuria pitää olla saatavilla muuallakin kuin kaupungin keskustassa, jotta kynnys siitä hyötymiseen on matala, hän toteaa. Ekologisessa, yhteisöllisessä ja osallistavassa kaupungissa pitäisi siis olla tanssikeskuksia, nuorisotiloja ja konserttipaikkoja myös lähiöissä. Mutta entä me kansalaiset, mitä meidän osallistumisemme näihin onnellisuustalkoisiin voi käytännössä olla? Onnellisen kaupungin saamme aikaan ihmisten välistä kanssakäymistä ja yhteistoimintaa lisäämällä, antamalla kaupunkilaisille mahdollisuuden vaikuttaa asuinympäristönsä suunnitteluun, tekemällä kaupungista mukavamman ajanviettopaikan, huomioimalla toisemme materian sijasta, hoitamalla sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon ja tuomalla kulttuurin lähelle ihmisiä. Siinä avaimia autuaan kaupungin portteihin. Urakkaa taitaa riittää. vertti salmela laskevan onnellisuutta. Tanska on yksi maailman eniten verottavista maista. Suomen edellä onnellisuusmittauksessa olivat myös Ruotsi, Norja ja Islanti, joten suomalaiset vaikuttaisivat olevan keskimäärin onnettomampia kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. juuso janhunen 9 Rönsy

10 kaupunki Kaupunkiviljelijät virittäytyvät kesään Itse tuotetun ruoan suosio on kasvanut Helsingissä. Perinteisten parveke-, ikkuna- ja siirtolapuutarhaviljelysten lisäksi viljelylaarit ovat ilmestyneet kaupunkikuvaan ja viljelyinto on tarttunut entistä nuorempiin kaupunkilaisiin. Rucolaa, persiljaa, herneitä, sipuleita, salaattia, mungoldeja, härkäpapuja, retiisejä, kuukausimansikkaa, samettikukkia, helsinkiläinen Taina Tokkari luettelee taloyhtiönsä pihalle pystytettyyn viljelylaariin istutettavia kasveja. Reilun parin neliömetrin kokoinen viljelylaari herttoniemeläisen kerrostalon pihalla on osa ympäristöjärjestö Dodon koordinoimia kaupunkiviljelyprojekteja. Järjestö myös tiedottaa aktiivisesti kaupunkiviljelyyn liittyvistä kysymyksistä. Kaupunkiviljelyn suosio on kasvanut moninkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna ja organisoitujen viljelypaikkojen sekä viljelystä kiinnostuneiden määrä on noussut. Herttoniemeläisessä taloyhtiössä viljelijät ovat kaikenikäisiä, mutta Dodon toiminnassa tyypillisin harrastaja on vuotias nuori aikuinen. Kaupunkiviljely tarjoaa konkreettisen tavan elää ympäristöystävällisesti. Se on myös tapa rauhoittaa muuten niin hektistä kaupunkielämää. Viljelyn avulla kaupunkilainen voi ikään kuin palauttaa katkenneen luontosuhteensa, Dodon kaupunkiviljelyvastaava Pinja Sipari kertoo. Tokkari, 28, on harrastanut viljelyä parikymppisestä asti niin maalla kuin kaupungin parvekkeilla ja anopin siirtolapuutarhassa. Tokkaria on kiehtonut ajatus oman ruoan kasvattamisesta. Olen myös huomannut, että makuero esimerkiksi espanjalaisen parsakaalin ja itse kasvatetun välillä on valtava. Jotkut lajit eivät ole saatavilla muuten kuin itse kasvatettuna. Esimerkiksi härkäpapua saa kaupasta vain kuivattuna. kuva matti vahtera Puhdasta ruokaa kaupungista Dodo testasi viime vuonna viljelemänsä kaupunkiruoan puhtauden. Kaupunkiruoan tuottamista on tutkittu myös kansainvälisesti. Tutkimusten mukaan kaupunkiviljely on turvallista. Laariviljelyn avulla taataan puhtaan mullan käyttö. Kasvit eivät ota ilmansaasteita vastaan ja kun vihannekset vielä pestään ja kuoritaan, ei riskejä ole, Sipari vakuuttaa. Kaupunkiviljelyn ekologisia vaikutuksia esimerkiksi kasvihuonekaasuihin ei sen sijaan ole juuri tutkittu. Toiminta on kuitenkin todellista lähiruoantuotantoa, eli ympäristöhaitat ovat usein olemattomia. Miljoonakaupungeissa, kuten Lontoossa, saatetaan käyttää autoa kasvimaamatkoihin, mutta Helsingissä viljellään usein omalla takapihalla tai vähintään pyörämatkan päässä kotoa. Myös luomutuotanto on yleistä kaupunkiviljelyssä. Tokkarille Börje Hiltunen (toinen oik.) ja Joel Rosenberg (keskellä) kärräsivät multaa laariin Taina ja Tähkä Tokkarin ja Manuel Tolosen odottaessa pääsyä viljelypuuhiin Herttoniemessä. luomuviljely on itsestäänselvyys. Ei tulisi mieleenkään laittaa myrkkyjä kasvimaahan. Vain taivas rajana Tänä vuonna Dodo markkinoi myös hunajan tuottamista omissa kaupunkimehiläistarhoissa. Kansainväliset esimerkit povaavat menestystä uusille aluevaltauksille. Lontoon alueella 10 prosenttia hunajasta tuotetaan kaupunkiviljelmillä, Sipari kertoo. Kaupunkiviljelyn tulevaisuus vaikuttaa muu- tenkin turvatulta. Myös kehittyneissä maissa viljely on levittäytynyt ympäri maailmaa. Vertical Farming -ilmiö kerrostalonnäköisine vesiviljelmärakennuksineen tekee maailmalla tuloaan. Suomessa osa arkkitehdeistä ja talonrakentajista ottavat työssään huomioon kaupunkiviljelyn mahdollisuudet, mutta jo olemassa olevia viljelypaikkoja on myös vielä hyödyntämättä. Tiloja viljelmille on paljon. Esimerkiksi Helsingin katoilla makaa valtava potentiaali kaupunkiviljelmille. Uskon, että viljely tuleekin yleistymään nopeasti, Pinja Sipari toteaa. reetta kemppi Kaupunkiekosysteemi yskii asfaltin alla kuva jarkko virtanen Korkeiden talojen välit ovat vihreitä ja kauniita. Kaupunkiympäristöä ei ole totuttu näkemään samanlaisena ekosysteeminä kuin metsää tai soita. Suuri ongelma kaupunkiekosysteemin toiminnalle on asfaltoidut maanpinnat. Kun ravinteet eivät 10 Rönsy pääse imeytymään maahan asfaltin ja betonibunkkereiden läpi, ne valuvat kaivoihin ja kulkeutuvat vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Yksinkertaista ratkaisua ongelmaan ei ole. Konfliktin aiheuttaa se, että viheralueiden lisääminen hajauttaa kaupunkia vanhasmaisten mallien mukaisesti soininvaaralaisten sijaan. Mutta jos alue suunnitellaan hyvin, rakentamalla esimerkiksi korkeita taloja, on mahdollista jättää rakennusten väliin myös viheralueita. Esimerkiksi Lutakon alueella Jyväskylässä on yli 10-kerroksisia taloja, joiden välit on hyvin vihreitä ja kauniita, Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä muistuttaa. Selkeitä nyrkkisääntöjä viheralueiden riittävästä määrästä on Setälän mukaan mahdotonta tehdä, sillä paikka ja olosuhteet vaikuttavat kuhunkin tapaukseen. Saksassa on kuitenkin laskettu, että noin 10 prosentin läpäisevyys maanpinnassa riittää hulevesien aiheuttamien kaupunkitulvien ehkäisemiseen. Toimivan kaupunkisuunnittelun avulla tilannetta voi parantaa. Ongelmana on myös se, että viheralueet sijaitsevat usein korkeammalla kuin maantiet, joten pinnoitettujen alueiden vesi ei valu viheralueille. Esimerkiksi Ruotsissa ja Amerikassa ne ovat rakennettu hiukan alemmas, mikä on toimivampi ratkaisu, Setälä toteaa. Setälä ehdottaakin arkkitehtien, insinöörien, kaupunkisuunnittelijoiden ja -ekologien yhteistyön lisäämistä kaupunkisuunnittelussa sekä ajattelutavan muutosta. Yleensä viheralueista puhuttaessa ajatellaan vain, että mummoilla olisi kivaa ruokkia puistossa sorsia, mutta viheralueet toimivat myös ympäristön puhdistajina samoin kuin munuaiset ja maksa ihmisen elimistössä. reetta kemppi

11 kuva vesa kuosmanen änyyteenyt kolumni viljami kankaanpää Citykanit uhkaavat eläinkuvaamme Pekkarisen painajainen Maria Nuutinen on ympäristöalan ammattilainen, joka työskentelee Äänestä ydinvoima Historiaan kampanjan koordinaattorina. Eduskunta äänestää lisäydinvoimasta heinäkuussa, joten kampanjan kiivaimmat hetket ovat pian käsillä. Marialla oli kuitenkin hetki aikaa vastata Rönsyn kysymyksiin. Mikä ydinvoimapäätöksissä saa sinut vihaiseksi? Vaihtoehdottomuus ja kapeakatseisuus. Lisäksi vastuuttomuus tulevista sukupolvista sekä ympäristöstä. Mikä on Äänestä Ydinvoima Historiaan kampanja? Kansanliike, joka vastaa ihmisten tarpeeseen ja epätoivoon ydinvoima-asiassa. Monet ihmiset tuntuvat menettäneen toivonsa Suomen energiapolitiikkaan, kampanja pyrkiikin antamaan heille äänen. Kansan mielipide ei ole heijastunut Arkadianmäelle. Kampanja on onnistunut madaltamaan vaikuttamisen kynnystä. Perintö, jonka haluat jättää jälkipolville? Uusiutuvan ja hajautetun energian tuotantorakenteen sekä monimuotoiset metsät. Minne ydinjäte pitäisi tunkea? Jokaisen ydinvoiman puolesta äänestävän kotiin... Mikä on ollut kampanjan säteilevin hetki? Se on vasta tulossa 19.6 toimintapäivänä sekä eduskunnan äänestyspäivänä. Toukokuun 8. päivä Helsingin suurmielenosoituksessa tunnelma oli mahtava, kun ihmismassat mylvivät ydinvoimaa vastaan. Terveisesi Vihreille hallituksessa? Napakkuutta energia-asioissa tarvitaan. Vihreiden pitäisi pystyä vaikuttamaan enemmän myös muiden puolueiden kansanedustajiin. Mikä on Maurin paras vitsi? Niitä on monta, eikä paljon naurata. Huumoria toki pitää olla politiikassakin, muttei puheiden pyörtämistä. Levynostajat siirtyvät keikoille Kansainvälinen kauppakamari ICC arvioi piratismin aiheuttavan satojentuhansien työpaikkojen menetykset vuosittain. Tämä tarkoittaa, että nykytahdilla menetettyjen työpaikkojen määrä nousisi 1,2 miljoonaan vuoteen 2015 mennessä. Suorina liikevaihdon menetyksinä ICC puhuu miljardiluokan tappioista. Viekö levynostoa välttelevä musiikinkuluttaja siis leivän artistin suusta? Ei välttämättä, sillä laajempi vilkaisu 11 Rönsy markkinoihin kertoo muuta kuin ICC:n arviot. Esimerkiksi Iso-Britanniassa piratismin kärkialana esiintyvän musiikkibisneksen markkinat kasvoivat alan oman keskusjärjestön PRS:n ekonomistin mukaan jopa lamavuonna Kuluttajien eurot tosin jakautuvat eri tavalla levymyynnin vähentyessä ja keikoilla käynnin lisääntyessä. jaakko stenhäll Onko teollisuudella liikaa valtaa energiapolitiikassa? Metsäteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on 3 %. Poliitikot kuitenkin pitävät sitä hurjana pelotteena. Vanha teollisuus ja sitä kuuntelevat poliitikot ovat kovin näköalattomia. Missä aito innovaatioihin luottaminen luuraa? Suomessa kaivattaisiin laajaalaista näkemystä talouskasvusta ja energiapolitiikasta. Miten ihmiset voivat vaikuttaa ydinvoimapäätökseen? Soittamalla tai tekstaamalla kansanedustajille nyt. Lisäksi jokainen voi antaa hiukan aikaa kampanjan järjestelyihin ja ottaa kaverin mukaan kun pyrimme kaikissa vaalipiireissä vaikuttamaan poliitikkoihin. Ohjeet löytyvät osoitteesta Millaisen tekstiviestin itse lähettäisit kansanedustajalle? Viesti Pohjois-Karjalaan Eero Reijoselle ja Anu Vehviläiselle: Ajatelkaa oman maakunnan uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia. Turvallista energiaa, ei ydinjätettä! vesa kuosmanen Eläimet on julmasti typistetty omaisuudeksi. Viljami Kankaanpää on Helsingin vihreiden nuorten hallituksen jäsen ja opiskelee biologiaa Helsingin yliopistossa. Helsingissä pari vuotta vuolaana ja sekavana vellonut citykani-keskustelu on vemmelsäärien lisääntyessä saanut yhä absurdimpia piirteitä. Istutuksia nakertelevat kasvinsyöjät ovat saaneet tyrmistyneet kaupunkilaiset ottamaan haulikot esiin. Monet suuttuivat Helsingin Sanomien keväisestä Kania pataan -artikkelisarjasta, tosin hiukan yllättävin perustein kuvotusta herätti lähinnä lemmikkieläinten tappaminen ruuaksi. Keskustelun keskiössä on ollut kanin asema suhteessa ihmiseen. Tämä suhde on oitis yleistetty kuvaamaan kanin todellista luonnetta eläimenä: onko kani lemmikki, riistaeläin, haittaeläin vai villieläin? Tällaiset keinotekoiset määritykset leimaavat nykyisen eläinsuhteemme muodostumista. Ne ovat kuitenkin hyvin kohtalokkaita itse eläimille. Heidän tarpeillaan ja kyvyillään ei usein ole mitään tekemistä sen kanssa, miten ihmisten on oikeus heitä kohdella. Lemmikki saa yksilöllistä sairaalahoitoa ja virikkeellisen ympäristön, tuotantoeläimen kohtalo on tulla tapetuksi ja kidutetuksi meidän tähtemme, lohtunaan puukapula tai kenties toverinsa häntä. Lemmikkikanin tappaminen on groteskia, mutta haittaeläimenä hänen tappamisensa nähdään välttämättömänä ja toivottuna. Yhteistä näille kaikille kategorioille on se, että niiden lähtökohtana on ihmiselle eläimestä koituva hyöty. Eläimet on julmasti typistetty omaisuudeksi, hyödykkeiksi. Ehkeivät citykanit olekaan niin pelottavia siksi, että ne elävät elämäänsä syömällä palkintoruusuja. Niiden karmaisevuus tulee siitä röyhkeästä tavasta, jolla ne paljastavat ihmisten käyttämien eläinkategorioiden järjettömyyden. Kanin suhteesta ihmiseen, ja täten myös kanin oletetusta identiteetistä, vallitsee suuri erimielisyys. Elämä ja kuolema eivät riipukaan itse kanista, vaan siitä, miksi häntä kutsutaan. On kuitenkin mahdollista kieltäytyä näistä nimityksistä. Ensimmäinen askel on purkaa eläimiin kohdistuvia valtasuhteita, jotka lähes poikkeuksetta tuottavat heille kärsimystä ja hämärtävät eläinkuvaamme. Vegaanius on paitsi mahdollisuus pelastaa eläimet kärsimykseltä, myös yritys vapautua näkemään eläimet tuntevina subjekteina. Realistista ja myötätuntoista eläinpolitiikkaa onkin mahdotonta tehdä niin pitkään, kun eläinten arvosta ja kohtelusta päättävät eläintensyöjät.

12 vinossa Vihreiden viat Vihreät ovat tehneet kolme vuotta hallitustyötä. Samaan aikaan monet nuoret ja jopa vihreiden nuorten toiminnassa vaikuttavat jäsenet ovat pettyneet puolueen toimintaan. Mikä Vihreissä vituttaa? Vihreillä on nyt vaikeaa, otsikoi Vihreä Lanka huhtikuussa etusivullaan. Jutun kyljessä synkisteli puheenjohtaja Anni Sinnemäki väsynyt ilme kasvoillaan. Kritiikki on ollut toisinaan kärkevää, että planeetan paikallislehden käyttämä ilmaus ei tunnu täysin riittävältä kuvaamaan puolueen tuntoja. Arvostelun kärkeä on hankala paikantaa. Ydinvoimapäätökset ketuttavat yhtä, porvarihallituksessa istuminen toista, hallitusrintamakarkuruus kolmatta. Kritisoijien mielestä Vihreät ovat yhtä aikaa periaatteensa myyneitä vallanhimoisia pyrkyreitä, kokoomuksen puisto-osasto tai viherstalinistinen hippipoppoo, jonka virheitä paikkaamaan tarvitaan porvarillista järkivihreyttä. Vihreä, vaan ei Vihreissä Vantaalainen Simo Raittila oli Vihreiden ehdokkaana kunnallisvaaleissa Yhä Vantaan vihreissä nuorissa toimiva Raittila erosi kuitenkin jo vuosi vaalien jälkeen emopuolueesta, eikä ole sanavalintojensa ankaruudesta 12 Rönsy päätellen päätöstään katunut. Päätös kypsyi puolueen viimevuotisten poliittisten tappioiden seurauksena. Halusin vastustaa Lex Nokiaa, jota Vihreät puolueena ei vastustanut, Raittila kertoo. Samoin yliopistolakiuudistuksen kanssa. Olin osoittamassa mieltä kumpiakin vastaan. Luulin, että sananvapaus, sivistys ja tietoyhteiskunta olisivat olleet puolueelle tärkeämpiä. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki, Lex Nokia, hyväksyttiin vuosi sitten keväällä, samoihin aikoihin yliopistolakiuudistuksen kanssa. Molemmat kuumensivat Vihreiden kannattajien ja poliitikkojen tunteita, mutta etenkin vastustajat iloitsivat puolueen taas myyvän periaatteitaan. ViNOn entinen puheenjohtaja Erkki Perälä näkee asian toisin. Kysymys ei ole siitä, että Vihreät myisivät periaatteitaan. Toistaiseksi puolueen vaikutusvalta ei riitä kaikkien tavoitteiden läpiajamiseksi hallituksessa, hän toteaa. Perälä kertoo kuitenkin ymmärtävänsä kritiikin. Ongelma on hänen mukaansa siinä, mitkä ovat niin isoja asioita, että niiden takia tulisi erota hallituksesta, ja mitkä sellaisia, joita hallituksessa vaikuttamalla saa lievennettyä vihreämmiksi. Ilman puolueen panosta esimerkiksi Lex Nokia ja yliopistolaki olisivat vielä karumpaa luettavaa Vihreiden äänestäjille. Raittilalle selitykset eivät täysin kelpaa. Puolueen kehityskulku on sellainen, että alan epäillä päteekö enää se minulle vielä lukiossa opetettu Vihreät tekevät hallaa itselleen ja politiikalle pysymällä hallituksessa. väite, ettei Vihreillä ole puoluekuria, Raittila toteaa. Se oli minulle arvomaailman ohella yksi keskeinen syy, kun aikanaan liityin Vihreisiin. Esimerkkinä hän mainitsee puoluesihteeri Panu Laturin kommentit, ettei maahanmuuttokriitikoilla ole sijaa Vihreiden ehdokaslistoilla. Raittila jakaa Laturin huolen rasismista, muttei ymmärrä miksi kriittiset äänet tulisi vaijentaa. Yllättäen Peräläkään ei täysin kiistä väitettä ryhmäkurittomuuden hylkäämisestä. Tärkeämpänä, kuin muodollista ilmoitusta ryhmäkurin olemassaolosta tai puutteesta, hän pitää varsinaista äänestyskäyttäytymistä. Vihreät äänestävät käytännössä hyvin yhdenmukaisesti. Liian punainen vihreäksi Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Antti Kurko pitää Vasemmistoliittoa punavihreänä, tai ainakin nopeasti sinne suuntaavana. Vaikka puolueesta löytyykin ydinvoimaa kannattava kansanedustaja, kokee Kurko, että uuden vihreän sukupolven vallankumous Vasemmistoliitossa on enää ajan kysymys. Kuten useimmat oppositiossa, myös hän näkee ainoana kunniallisena ratkaisuna Vihreille hallituksesta eroamisen. Vihreät tekevät vain hallaa itselleen ja koko politiikalle päättämällä pysyä hallituksessa, Kurko moittii. kuvitus jaakko suomalainen Henkilökohtaisesti minua pännii liialliseen konsensukseen pyrkivä politiikka, jossa ei uskalleta protestoida ja laittaa nappeja vastakkain. Oikeiston etu on se, että politiikasta tulee tylsää puuroa eikä vastakkainasettelua enää synny, hän jatkaa. Kurko olisi nähnyt hallituksen jättämisen tukevan kansanvaltaa ja ihmisten uskoa poliittiseen järjestelmään. Lähtemällä hallituksesta Vihreät olisivat kyseenalaistaneet nykyisen hallituksen toimet ja siten myös vahvistaneet uskoa demokratiaan, hän summaa. Erkki Perälä myöntää, että Vihreiden politiikka on usein liian sovittelevaa ja harmaata. Hän kyseenalaistaa Vihreiden vanhan sloganin ei oikealla, eikä vasemmalla, vaan edellä. Vero- ja sosiaalipolitiikassa Perälä katsoo Vihreiden olevan selvästi vasemmalla. Myös kriittinen suhtautuminen markkinatalouteen yhdistää. Toisaalta Suomessa vasemmistolaisuus ymmärretään oudolla tavalla. Esimerkiksi ydinvoimassa vanha oikeisto ja vasemmisto löytävät toisensa. Talouskasvu asetetaan ympäristön edelle, hän pohtii. Kuten enemmistö Vihreistä, myös Perälä pitää kiinni hallituksessa pysymisestä. On tehty päätös, että toimitaan edustuksellisessa demokratiassa. Paras tapa maksimoida tämä mandaatti on toimia hallituksessa. On hyödyllistä, että on hallituspuolue, joka vastustaa ydinvoimaa, esimerkiksi medianäkyvyyden takia. henrik jaakkola

13 vinossa puheenjohtajilta ViNOn paikallisjärjestöt ViNO on valtakunnallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. ViNO toimii niin suoran kansalaistoiminnan kuin parlamentaarisen vaikuttamisen kautta. Jos haluat olla tekemässä politiikkaa, joka katsoo seuraavaa kvartaalia kauemmas, uskoo oikeudenmukaisuuteen, luonnon itseisarvoon ja kaikkien ihmisten vapauteen sekä yhdenvertaisuuteen, toimi kanssamme. Pääset parhaiten mukaan osallistumalla paikallisjärjestöjen tai työryhmien toimintaan ja tapahtumiin. Alta näet jäsenjärjestömme ja niiden yhteystiedot. Puheenjohtaja Helsingin Vihreät Nuoret NuHeVi ry Verna Castrén Hämeenlinnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Birgitta Grönlund HYYn Vihreät ry De Gröna vid HUS rf Aaro Häkkinen Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat Jyvioni ry Anni Pursiainen Janne Warén Kainuun vihreät nuoret ja opiskelijat ry Anne Soinsaari KuViO Kuopion Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry Katja Lötjönen Lahden Vihreät Nuoret ry Sami Hietanen Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat ry Janne Posio Oulun vihreät nuoret OVN ry Janne Hakkarainen JoViNO Pohjois-Karjalan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Hanna Pulkka Porvoon vihreät nuoret ja opiskelijat ry Janina Käyhkö Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Mirko Niittumäki Savonlinnan seudun vihreät nuoret ja opiskelijat ry Heikki Vento Tampereen vihreät nuoret Virnu ry Salla Sinkkonen Turun opiskelevat vihreät ry Aleksi Laine Turun vihreät nuoret ry Saara Ilvessalo Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Outi Pantsar Uusi! Vasa gröna unga och studerande rf Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Juha-Matti Ranta Vihannes Vihreät nuoret Espoossa ry Niilo Tarnanen Aaltovihreät (Aalto-yliopisto) Teemu Meronen ilman merkittäviä muutoksia maailman taloudessa sähköposti oulunvihreatnuoret.net Poliitikot eivät tunne edes ilmastotieteen perusteita. Monimuotoisuus koskee myös ihmisiä 13 Rönsy tekemiseen tarjoavat niin työryhmät kuin paikallisyhdistyksetkin. Mielenterveys ja hyvinvointi poliittisena painopistealueena luo erinomaiset mahdollisuudet osallistua vammaispoliittiseen päätöksentekoon. Opiskelijavaltuuskunta ja hallinnollisesti sen alaisuudessa toimiva opiskelijat työelämässä -työryhmä toimivat myös vammaispolitiikan puolesta. Lisäksi yksilötasolla moni vinolainen toimii vammaisten asioiden edistämiseksi. Esimerkiksi puolueen poliittiseen ohjelmaan on tehty vinolaisten toimesta vammaisten elämää koskettavia muutosesityksiä. jukka väisänen ilmaston lämpeneminen uhkaa paitsi ympäristöä, myös ruokaturvallisuutta, taloutta ja rauhaa. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin vielä hillitä. Sitä on pakko hillitä. Siitä huolimatta, että tiedeyhteisö on vahvistanut edellä mainitut faktat useita kertoja, eivät maailman poliitikot juuri kuuntele. Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden mentyä viime vuoden lopulla lievästi sanottuna metsään, on ilmastokeskustelua dominoinut lähinnä kyllästyminen, painostava hiljaisuus ja Yhdysvaltojen toimien odottelu. Monet ovat väsyneet ilmastokeskusteluun, mutta ratkaisuja ei tunnu syntyvän. Kaikki poliitikot eivät vieläkään tunne edes ilmastotieteen perusteita ja osa maista tuntuu toivovan, että joku muu tekisi kaikki uhraukset heidän puolestaan. Ilmastonmuutosta huuhaana pitävä joukko ilmastoskeptikoita on pesiytynyt pelottavan korkeisiin virkoihin ympäri maailmaa. monessa maassa on kuitenkin otettu rohkaisevia pieniä askeleita vihreää taloutta kohti. Globaalin talouskriisin voi jopa nähdä positiivisena mahdollisuutena tarkastella teollisuuden rakenteita ja vallitsevaa poliittista kulttuuria sekä kulutustottumuksia. Voisi kuvitella, että järkevämpiä olisivat hallitut ja tietoiset ratkaisut kuin vahingossa talousahdingon tai ympäristökatastrofien aiheuttamat seuraukset. Yhteinen ongelma ei ratkea ilman yhteistä ratkaisua. Tarvitaan kaikki valtiot kattava sitova ilmastosopimus. Vastaanhangoittelevat maat on saatava mukaan hyödyntämällä ilmastotulleja. Kaikille vapaamatkustavista maista tuotaville tuotteille on asetettava tulli, joka pohjautuisi tuotteiden arvioiduille päästöille. Tämän tullin pitäisi olla niin suuri, että maille tulisi itsekkäistäkin syistä hyödylliseksi liittyä sopimukseen mukaan. Usein kuulee väitettävän, että tällainen järjestely olisi jotenkin kansainvälisen kaupan sopimusten vastaista. Mitään estettä ei ole. Tämä olisi vain eri maiden tuotteiden asettamista samalle viivalle. on traagista, että ratkaisut ovat aivan meidän käsillämme, mutta niihin ei tartuta. Päästökauppa tarjoaa osan tarvittavista ratkaisuista. Samalla kuitenkin tarvitaan varainsiirtoa tukemaan kehittyviä ja kehitysmaita joutuvathan ne kokemaan suurimmat muutokset korjatakseen ongelmaa, joka on lähinnä rikkaimpien maiden aiheuttama. Tärkeää on myös valita ilmastorahoitukselle sellainen koordinoija, joka on avoin ja maiden erityistarpeet huomioonottava eikä esimerkiksi omilla liiketoimillaan lisää päästöjä. Tällä hetkellä odotellaan poliittista tahtoa. Ikävä kyllä ilmasto ei tätä odottamista ymmärrä, eikä ilmaston kanssa voi neuvotella edes sen vertaa, mitä päättäjien. paloma hannonen & heikki sairanen Kirjoittajat ovat ViNOn puheenjohtajia. kuvitus jaakko suomalainen Luonnon monimuotoisuus on yksi tämän vuoden ViNOn poliittisista painopisteistä. Monimuotoisuus ei kuitenkaan jää vain luonnonsuojelun piiriin, vaan ihmisten moninaisuus on myös tärkeä osa ViNOn toimintaa. Maahanmuuttajat ja seksuaalija sukupuolivähemmistöt luetaan vihreiden nuorten ja opiskelijoiden tukemiin ryhmiin, mutta myös vammaiset ja muut osatyökykyiset on huomioitu toiminnassa. Suomessa on paljon eri tavalla vammaisia nuoria ja opiskelijoita. Vaikka varsinaista vammaispoliittista työryhmää ei ViNOlla tällä hetkellä ole, on muussa toiminnassa ihmisten moninaisuus huomioitu. Erityisen hyvät mahdollisuudet vammaispolitiikan Ilmasto ei odota

14 rennot Se toinen Rönsy Järkytys oli Rönsyn toimituksessa aikamoinen, kun paljastui, ettei kekseliäästi nimetty julkaisumme olekaan ainutlaatuinen. Rönsy on myös vuodesta 2007 toimineen yhtyeen nimi. Bändissä kanteletta ja saksofonia soittavan Maija Kauhasen mukaan kyseessä on suomalaisia kansansävelmiä ja perinteisiin kappaleisiin nojaavia omia sävellyksiä esittävä kolmihenkinen kokoonpano. Musiikkimme on räävitöntä mutta herkkää, kaunista kansanmusiikkia häilyvällä mielellä, lisää yhtyeen kosketinsoittaja ja kontrabasisti, Helmi Camus. Rönsyn nimi tulee soittajien mukaan jäsentensä polveilevasta ja nopeasti laukkaavasta ajatuksen juoksusta, joten nimien yhtäläisyys on vain sattumaa. Emme siis tule kuulemaan vihreisiin aatteisiin tai poliittiseen nuorisojärjestöön viittaavia esityksiä? Ei me oteta poliittisesti kantaa, vaikka musiikillamme haluammekin herättää tunteita ja pysäyttää ihmiset miettimään, vakuuttavat yhtyeen muusikot. Yhtyeen myspace-sivuilla suoritettujen kuunteluiden jälkeen Rönsyn toimituksessa ollaan valmiita allekirjoittamaan väite pysäyttävästä musiikista, sen verran kauniisti soi yhtyeen kansansävelmien kaiho. Rönsyä voi myös kuulla kesällä ainakin Haapavesi Folk Music Festivalilla, joilla se julkaisee esikoislevynsä. juuso janhunen Rönsyn esitykset eivät jätä ketään kylmäksi, lupaavat Maija Kauhanen, Helmi Camus ja Kaisa Ristiluoma. Media-Suomi -sanakirja Saa sitä asiat suoraankin sanoa. Kulunut vuosi on tuonut tullessaan joukon maukkaita yhdyssanoja suomalaiseen journalismiin, mutta mitä niiden pitäisi todella tarkoittaa? Päivänpolitiikan pelikentällä riittää läpänheittäjiä, mutta ketä kiinnostaa maailman syyt ja seuraukset kaiken mediamyllytyksen takana? Oletamme, että sinua. Suomen vastine Irlannin Pyhälle Patrikille, maaseudulla viihtyvä, usein yhdistysten tai säätiöiden liepeillä majaileva juonittelija, joka elää lähinnä uuniperunoilla ja hyväuskoisuudella. Toisin kuin Suomessa runsaassa määrin esiintyvien tavallisten kepulaisten, yllätyskepulaisten määrä on viime aikoina ollut kasvussa. Isoäitipykälä: Oikeaop- Vihreä Lanka raportoi todellisuuden tilasta joka perjantai perinteiseen tapaan paperilla ja pitkin viikkoa verkkolehdessä. Tutustu ja tilaa, jos et ole jo tilannut! TUTUSTU NYT 3 kk vain 10! Yllätyskepulainen: Saat kolmen kuukauden lehdet ( kpl) kotiin kympillä numerosta naputtelemalla viestikenttää n lanka, nimesi ja osoitteesi. pisesti leivonnaisiin, etenkin karjalanpiirakoihin tehty lovi, jonka liiallinen täyttäminen esimerkiksi karkoituspäätöksiä koskevilla munattomilla selityksillä aiheuttaa lakioppineissa allergisia reaktioita. Tuhkajumi: Ihminen joka ei vielä ole ymmärtänyt junaja laivamatkailun etuja. Voidaan myös käyttää kuvaamaan laajemmin tilannetta, jossa hiilidioksipäästöt väliaikaisesti vähenevät. juuso janhunen Viesti on sinulle ilmainen. Voit myös tehdä vuositilauksen netissä ja saada tilaajalahjan! Katso: Toisin s noen. Pyhä Patrik? Tonttu? Ei, se on Yllätyskepulainen! kuvitus milla toukkari 14 Rönsy

15 rennot kuva sami heiskanen arhippa Toisten mailla Vuoden 2009 festarihumua vanhan voimalaitoksen mailla. Kotimaisten festivaalien joukossa Flow Festival on edelläkävijä hiilijalanjälkensä hyvittämisessä. Kohti puhtaampia kesäfestareita reetta kemppi Arhippa Toropainen on nimeltä mainitsemattoman antivihreän puolueen veteraanivaikuttaja, joka käyttää asemansa pönkittämiseksi oikeaa nimeään. 15 Rönsy yrö Jo 1918 nähtiin, mihin vähemmistöjen mellakointi johtaa. ik Moni festivaali sijaitsee luonnonläheisellä alueella, esimerkiksi vesistöjen äärellä, minkä takia ympäristömääräyksiä noudatetaan tarkasti ja liikennettä alueille pyritään rajoittamaan. Festivaalit kiinnittävät huomiota myös hiilijalanjälkeensä entistä enemmän. Esimerkiksi uusiutuvia energianlähteitä pyritään suosimaan. Muun muassa Ilosaarirockin ympäristölupauksissa suunnitellaan festivaalin vaatimien lentopäästöjen kompensoimista maksuilla hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ruisrockissa harkitaan samankaltaisia toimia. Aiomme varmasti tulevaisuudessa tt Hiilijalanjälki kuriin kompensoida päästöjämme, mutta ensin haluamme selvittää kunnolla, mistä kaikista osa-alueista päästöt koostuvat. Yleisön liikkumisen aiheuttamat päästöt ovat sellaisia, joiden selvittäminen vaatii hieman pitkäjänteisempää työtä, Niemelä kertoo. Helsingissä pidettävä Flow Festival mittasi viime vuonna hiilijalanjälkensä yhteistyössä energiakonsultointipalveluita tarjoavan Pöyryn kanssa. Festivaali neutralisoi hiilijälkensä rahoittamalla turkkilaista tuulivoimalaprojektia. Liikennepäästöt pyritään jatkossakin minimoimaan. Artistien lennot ovat varmasti suurin päästöjen aiheuttaja. Toisin kuin kauempana sijaitseville festivaaleille, meille tullaan usein julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen. Tänä vuonna pyöräilyyn kannustetaan lisäämällä pyörien pysäköintitilaa, Piia Lääveri lupaa. an Niemelä huomauttaa. Kaupunkifestivaali Flow pyrkii vähentämään jätemääriään myös käyttämällä samoja somisteita ja festivaalirakenteita useana vuonna. Pyrimme vähentämään kertakäyttömateriaalien käyttöä festivaalin rakenteissa. Esimerkiksi ruokateltan lattia on valmistettu kierrätysmateriaaleista, ja sitä käytetään uudestaan vuodesta toiseen. Myös samoja kylttejä voi käyttää monta vuotta, festivaalin tuotantopäällikkö Piia Lääveri toteaa. us Perinteisesti moni kesäfestarialue on muistuttanut juhlien jäljiltä kaatopaikkaa. Ympäristöasiat huomioidaan festivaaleilla kuitenkin vuosi vuodelta tarkemmin. Suomen suurimmat rockfestivaalit Ilosaarirock, Provinssirock ja Ruisrock noudattavat The European Festival Associationin myöntämää Green n Clean -sertifikaattia, joka määrittää ainakin löyhästi festareiden ympäristönsuojeluraameja. Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat rockjuhlien yleisimpiä ekotekoja. Festarialueella on biojäte ja sekajäteastiat. Jätemäärää rajoittaa se, ettei alueelle saa tuoda lasi- ja muovipulloja eikä tölkkejä. Ongelmana on lähinnä siis paperi- ja kartonkiroska. Sen sijaan festivaalialueen läheisyydessä sijaitsevassa Camp Provinssissa lajitellaan bio-, kartonki-, lasi-, metalli-, paperi- ja ongelmajäte, Provinssirockin tuotantoassistentti Anu Lähteenmäki kertoo. Lisäksi festareiden ruokamyyjät ovat velvoitetut käyttämään biohajoavia astioita. Ruisrockissa pyritään säätelemään myös paperiroskausta. Pyrimme vaikuttamaan siihen, ettei turhaa jätettä synny alueella esimerkiksi kieltämällä kaikenlaisten roskaavien flyerien, mainosten ja muun turhan krääsän jakelun, Ruisrockin tuotantopäällikkö Mikko Katselin järkyttyneenä toukokuun viimeisen päivän uutisia Israelin sotilasiskusta Gazaan matkanneiden aktivistien aluksille. En voi edelleenkään ymmärtää, kuinka niin monet mediat hairahtuivat uskomaan, että nämä niin sanotut rauhanaktivistit olivat uhreja tässä selkkauksessa. Laivoillaan suvereenin valtion asettamaa, täysin laillista kauppasaartoa rikkomaan lähteneiden hippien pysäyttäminen on järkevä teko minkä tahansa maan armeijalta. Kaiken maailman puunhalaaja-humanistit ja rauhankyyhkyn pyllyynsä tatuoineet viherhippiäiset eivät tunnu ymmärtävän, ettei toisen maille voi mennä tekemään mitä tahansa. Yhtä piittaamattomasti ja omahyväisesti, kuin mitä nämä Palestiinan terroristeja ruokkimaan pyrkineet laivahampuusit näkivät oikeudekseen tunkeutua Israelin pyhälle maaperälle, ajattelevat myös monet kotimaamme realiteeteista syrjäytyneet maailmanparantajat oikeudekseen tunkea nokkansa toisten asioihin. Ärsyttävintä näissä besserwissereissä on, että jopa silloin, kun yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään täysin lakien ja säädösten mukaisesti, he kokevat asiakseen jatkaa valittamista. Viimeksi tuomitseva ympäristöjeesustelu oli nosti päätään, kun ministeri Pekkarinen siunasi uusien ydinvoimaloiden rakennusluvat. Vaikka Suomessa on laillisesti valittu ja kansan enemmistön tukea nauttiva eduskunta, jonka tehtävänä on lopulta päättää ryhdytäänkö uusia ydinvoimaloita rakentamaan, kokivat vihreän totalitarismin ystävät asiakseen järjestää toukokuussa Helsingissä ydinvoiman vastaisen mielenosoituksen. Rautatieaseman aukio oli pullollaan jos jonkin sorttista kotimaisen sähköntuotannon halveksijaa. Tuskin uskalsivat vanhukset ja lapsiperheet asemalle saapuneista busseista nousta, kun vastassa oli työtä vieroksuvien mekastajien joukko. Miksi tällaista painostamista ja pelottelua täytyy länsimaisessa demokratiassa suvaita? Eikö se riitä, että eduskunta hoitaa päätöksenteon kansan sille antamalla mandaatilla? Jo 1918 nähtiin, millaiseen sekasortoon ja kauhuun se johtaa, kun poliittisten vähemmistöryhmien annetaan mellastaa ja uhitella loputtomiin. Jos vihreät ja heidän sympatiseeraajansa haluavat toimia avoimessa ja rauhaa rakastavassa yhteiskunnassa, miksi he toistuvasti sortuvat tällaiseen kaupunkirauhan ja järjestyksen rikkomiseen? En minäkään mene naapurini pihalle huutamaan, jos heidän uusi piharakennuksensa ei miellytä, kun se jo kertaalleen on käräjillä lailliseksi todettu. Sivistysvaltiossa ei tarvitse lähteä yhdessä määriteltyjä rajoja rikkomaan kuin mitkäkin välimeren aktivistipoppoot. Senkin energian voi laittaa säästöön, niin ei sitä ydinvoimaakaan kulu niin paljon. ku vi t

16

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Mitä se on? Sähköisessä äänestyksessä (englanniksi e voting) joko äänestys, ääntenlasku tai molemmat tehdään sähköi sesti. Mikäli äänestys on täysin sähköinen,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TIEDOTE Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä

TIEDOTE Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä TIEDOTE 14.6.2016 1 Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä Pakkotyöllä valmistettuja tuotteita voi olla myynnissä suomalaisissa kaupoissa ja ravintoloissa. Yrityskohtaisten

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot