Rönsy. maassa. maan tavalla. Kehitysyhteistyötä Aasian taivaan alla. Kaupungit kaipaavat onnea. #1 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rönsy. maassa. maan tavalla. Kehitysyhteistyötä Aasian taivaan alla. Kaupungit kaipaavat onnea. #1 2010"

Transkriptio

1 04 08 Kehitysyhteistyötä Aasian taivaan alla. Kaupungit kaipaavat onnea. Rönsy vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto vino # maassa maan tavalla 10 Urbaanit jyväjemmarit. 12!:n Vihreät. 15 Festariekologiaa.

2 tässä rönsyssä 4 Maailma 5 Talous & valta 8 Kaupunki islanti kehitysyhteistyö nepalissa kotimainen elokuva puolueiden rahahanat onnellinen kaupunki kaupunkiviljely ekosysteemi betonin alla 11 Änyyteenyt 12 Vinossa 14 Rennot ydinvoima citykanit piratismi vihreiden vääryydet puheenjohtajilta: ilmastopolitiikka monimuotoisuus arhippa & gaza bändi nimeltä rönsy media-suomi-sanakirja festarien ekologisuus Individualistisesta ruuhkakaupungista on luovuttava. Turvallista energiaa. Ei ydinjätettä! Laillista kauppasaartoa rikkovat hipit kuuluukin pysäyttää. EERO RITALA ELENA LEEVE PIHLA PENTTINEN LOTTA KAIHUA JOHANNES KORPIJAAKKO Q-TEATTERISSA TAYDELLINEN musi i k ki n äytel m ä PAIVA Ohjaus JUSSI NIKKILÄ Käsikirjoitus ELENA LEEVE JUSSI NIKKILÄ PIHLA PENTTINEN Musiikki JUSSI NIKKILÄ KASPERI LAINE LIPUT Lippupalvelu ja Q-teatteri, Tunturikatu 16, Rönsy

3 pääkirjoitus Nuoret konservatiivit tämän lehden ilmestyessä olen jo poistunut maasta puolen vuoden vaihto-opiskelujaksolle. Lähtöä ennen täytyi tyhjentää kaapit ja komerot tarpeettomista tavaroista. Vaatteita, levyjä ja kalusteita kirpputorille kuskaillessa tunnelma oli vapautunut. Turhasta roinasta eroon pääsemisen jälkeen voi keskittyä asioihin, joilla on oikeasti väliä. Luulin, että sananvapaus, sivistys ja tietoyhteiskunta olisivat olleet puolueelle tärkeämpiä, avautuu Vihreiden toimintaan pettynyt entinen jäsen Vihreiden viat -jutussa sivulla 12. Yliopistolakiin ja Lex Nokiaan hermostuneen Simo Raittilan kaltaisia, uskonsa puolueisiin reaalipolitiikan vaatimien lehmänkauppojen takia menettäneitä on paljon. On totta, että saadakseen poliittista päätösvaltaa, on oltava valmis kompromisseihin. On kuitenkin vaikea hyväksyä hallituspuoluetta, joka vastustaa ydinvoimaa ja istuu samaan aikaan uusia ydinvoimahankkeita siunaavien puoluiden rinnalla istuntosalissa. Usein juuri nuoret Vihreät ovat niitä, joita puolueen nykymeno tuntuu eniten ahdistavan. On erikoinen tilanne, että puolueen nuoret joutuvat kantamaan huolta sen perinteisistä arvoista ja asiasisällöistä. Muissa puolueissa kehitys on päinvastainen: demareiden vanhat konkarit pelkäävät uudistusten tuovan mukanaan vain unelmahuttua ja rakkaushöpinää, ja kepulaisten tervaskannot kyllä pitävät huolen, ettei kesäkuussa valittava uusi puheenjohtaja poikkea liikaa totutusta. Ehkä aikuisikään ehtineen Vihreän Liiton olisi hyvä aika kerätä keskeiset arvonsa ja asiasisältönsä, ja pyrkiä eroon hallitusvastuun mukanaan tuomasta rojusta. Ensi vuoden eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, joten nyt jos koskaan nuorten tulisi tehdä mielipiteensä ja tyytymättömyytensä selväksi. Hallituksessa on hyvä istua, mutta tyytymättömien, jo nuorena puolueesta eroavien määrä tulee vain nousemaan, jos liian suurien uhrausten annetaan mennä oppositioon joutumisen pelon edelle. juuso Rönsy # julkaisija Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Fredrikinkatu 33 A Helsinki päätoimittaja Juuso Janhunen mainosmyynti Vesa Kuosmanen taitto Markus Koljonen kirjoittajat Touko Aalto, Paloma Hannonen, Henrik Jaakkola, Viljami Kankaanpää, Reetta Kemppi, Vesa Kuosmanen, Merja Kähkönen, Taina Mustonen, Heikki Sairanen, Vertti Salmela, Jaakko Stenhåll, Jukka Väisänen kuvitukset Antti Kyrö, Jaakko Suomalainen, Milla Toukkari kuvat Sami Heiskanen, Tero Hyväluoma, Niklas Kaskeala, Vesa Kuosmanen, Janne Saarinen, Matti Vahtera, Jarkko Virtanen painopaikka Art-Print Oy/Kokkola kannen kuva Jaakko Suomalainen Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO on Vihreiden valtakunnallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. Sillä oli vuoden 2010 kesäkuussa 2010 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Osallistu Rönsyn tekemiseen! Anna palautetta Rönsystä. Kehut, haukut, mielipidekirjoitukset ja kysymykset ViNO vastaa -palstalle ovat tervetulleita sähköpostiosoitteeseen Rönsy tarvitsee myös uusia tekijöitä. Jos olet kiinnostunut valokuvaamisesta, kirjoittamisesta tai kuvittamisesta, tai jos sinulla on juttuideoita, olet tervetullut Rönsyn toimituskuntaan. Voit myös liittyä lehtityöryhmään, jolloin pääset mukaan suunnittelemaan lehden teemoja ja tulevaisuutta. Ilmoittaudu mukaan: Seuraa meitä Facebookissa! Rönsy Kyllä! Haluan luoda ja toteuttaa vaihtoehtoja. Pallosta ja sen asukeista on pidettävä huolta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Liityn Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton jäseneksi. Liityn jäseneksi verkossa (www.vino.fi/liity.php). Minun ei tarvitse postittaa tätä kirjettä. Haluan liittyä vain ViNOon. En halua liittyä Vihreän liiton jäseneksi enkä saada jäsenetuna Vihreää lankaa. Jäsenmaksu on valintasi mukaan 25 tai 10 euroa. ViNOn jäsenet saavat jäsenetuna Rönsyn tilauksen. Jos liityt samalla puolueeseen, saat vuoden loppuun asti samalla maksulla myös Vihreän Langan. Nimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Puhelinnumero Syntymävuosi Vihreä liitto rp vastauslähetys tunnus Helsinki 3 Rönsy

4 maailma kuva janne saarinen Talouskriisi muokkaa ympäristötyötä Islannissa Keväinen Reykjavik on hyväntuulinen tulivuoren purkauksen aiheuttamista lentosuluista ja maan talouden ongelmista huolimatta. Islannin taloudellinen ahdinko on kuitenkin ratkaisematon ongelma, jonka vaikutukset koskettavat jokaista kansalaista. Paikalliset ovat väsyneitä keskustelemaan kriisistä, mutta sen yhteiskunnallisia vaikutuksia ei voi paeta. Oman osansa kriisistä ovat saaneet myös paikalliset ympäristöjärjestöt. Islannin metsäjärjestö on maan vaikutusvaltaisin luonnonsuojelujärjestö, jonka päätavoitteita ovat metsien uudelleenistutus ja kasvillisuuden suojelu. Järjestön rahoitus perustuu yli 7000 jäsenen vuosimaksuihin, julkaisujen ja tuotteiden myyntiin, lahjoituksiin sekä valtion tukeen. Talouden huono tilanne näkyy järjestön projektisihteeri Ragnhildur Freysteinsdóttirin mukaan niin rahoituksessa kuin mediasuhteissa. Talouskriisi leikkasi saamaamme valtion tukea 60 prosenttia ja vähensi tuntuvasti yritysten ja yksityisten lahjoituksia sekä järjestön julkaiseman lehden myyntiä. Ympäristöasiat ovat jääneet talouskriisin myötä myös Islannissa rytisee. Tulivuori Eyjafjallan purkauksen lisäksi talouskriisi muokkaa islantilaisten arvomaailmaa. Reykjavikia ympäröivät viheralueet säästyivät rakentamiselta. mediassa vähemmälle huomiolle, Freysteinsdóttir kertoo. Järjestön keskeisimpiä huolenaiheita ovat ympäristölle haitalliset suuret patohankkeet ja kasvava rakennuspaine Reykjavikin ympärillä. Viimeisin patohanke, Kárahnjúkar, valmistui vuonna 2009 Itä-Islantiin ja johti laajojen kasvillisuusalueiden tuhoutumiseen. Talouskriisi on aiheuttanut painetta uusien patohankkeiden suunnittelemiseksi, mutta Freysteinsdóttirin mukaan taloudellisesta ahdingosta löytyy myös hyviä puolia. Nyt osa islantilaisista on herännyt vaatimaan uusia kestävämpiä keinoja talouden elvyttämiseen. Myös Reykjavikia ympäröivät viheralueet säästyivät talouden romahdettua rakentamiselta ja neuvottelut alueiden säilyttämiseksi ovat käynnistyneet uudelleen. Lama on lisännyt myös kotimaan matkailua, jonka myötä islantilaiset oppivat paremmin tuntemaan ja arvostamaan maansa luonnonvaroja. taina mustonen Kehitysyhteistyötä maailman katolla kuva niklas kaskeala Suomen poliittiset nuorisojärjestöt vierailivat Nepalissa huhtikuuta osana YK:n kehitysyhteistyöjärjestö UNDP:n ja kansalaisjärjestö Demo ry:n järjestämää kehityspoliittista seminaarisarjaa. Mukana oli myös ViNOn Merja Kähkönen. Nepal on yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyökohteista. Matkan ohjelmaan kuuluivat paikallisten nuorisopoliitikkojen tapaaminen, kohtaamisia korkean tason poliittisten toimijoiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä paikallisiin kehitysyhteistyökohteisiin tutustumista. Paikallisten nuorisopoliitikkojen keskuudessa vallitsi selkeä käsitys kehitysyhteistyöstä. Keskustelimme lahjoittaja- ja vastaanottajamaiden velvollisuuksista, joista nepalilaisilla oli selvä mielipide: he halusivat enemmän päätösvaltaa omiin asioihinsa ja kehitysrahoitusta ilman länsimaiden ehtoja, kertoo ViNOn kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtaja Merja Kähkönen. Nepalissa kehitysyhteistyötä hankaloittavat siirtymävaihe kuningaskunnasta tasavallaksi sekä perustuslakiprosessi, joiden vuoksi poliittinen tilanne maassa on epäselvä ja rauhantila horjuva. Kähkönen kertoo, että matkalla 4 Rönsy Nuorisopoliitikkojen tapaamisessa toivottiin paikallisille tahoille enemmän päätösvaltaa kehitysyhteistyöasioissa. tavatut vaikuttajat kertoivat paljon maan epävakaasta ja hankalasta tilanteesta. Kävimme kyselytunnilla Nepalin liittovaltioministerin sekä kansallisen suunnittelukomission varapuheenjohtajan pakeilla. Suunnittelukomissiossa kuulimme, että hallituksella on visioita maan kehittämiseksi, mutta poliittisen tilanteen vaihdellessa dokumentit vanhenevat ennen kuin ne ehditään panna täytäntöön. Transparency Internationalin toimistossa meille kerrottiin korruption vastaisesta taistelusta maassa, jossa lahjusten antaminen ja saaminen on yleistä. Järjestöjen ja poliitikkojen lisäksi matkalaiset pääsivät tutustumaan myös kansalaisyhteiskuntaan ja erilaisiin tulkintoihin maan tilanteesta. Paneeleissa ja illallisella tapasimme lisää nuoria toimijoita. Nepalin uutta perustuslakia suunnittelevan perustuslakikokouksen jäseniä, YK:n Nepalin väestö on nuorta, mutta valtaa ei nuorilla juuri ole. neuvoa-antavan nuorisopaneelin edustajia sekä koululaisia, joiden kanssa keskustelimme ilmastonmuutoksesta. Nuorisopoliitikkojen jälkeen oli mielenkiintoista kuulla erilaisia ja kriittisiä näkemyksiä sekä Nepalin kehityksestä että puolueiden roolista siinä, Kähkönen kertoo, ja lisää, että nuorten on kuitenkin vaikea saada Nepalissa ajatuksiaan esille. Vaikka Nepalissa on todella paljon nuorta väestöä, heillä on liian vähän sanavaltaa politiikassa, jossa vanhemmat miehet pitävät valtaa ja neljäviisikymmenvuotiasta puoluetoimijaa saatetaan vielä pitää nuorena. Poliittisen vierailujen ja illallisten vastapainoksi ryhmä vieraili myös Nepalin länsiosassa Bardiyan kansallispuistossa ja tutustui käytännön kehitysyhteistyöhankkeisiin maaseudulla. Kylissä näimme kylätoimikunnan eteerisiä öljyjä uuttavan laitteen, kuulimme mikrolainahankkeesta sekä vesi- ja sanitaatioprojektista, tutustuimme vesistöjen suojeluohjelmaan ja tapasimme metsäprojektin parissa toimineen kyläyhteisön. Erityisen hienoa oli kuulla kyläläisiltä itseltään, kuinka kehityshankkeet olivat auttaneet heitä elämässä eteenpäin ja kuinka ympäristön hyvinvointi oli heille elintärkeää, Kähkönen sanoo. Talouden kasvupyrkimysten ja ympäristötyön ristiriitainen suhde näkyi kuitenkin Kähkösen mukaan myös kylävierailulla. Ympäristötietoisuuden lisääminen ei olisi tehnyt haittaa muutamalle poliitikollekaan, jotka tuntuivat keskittyvän enemmän bruttokansantuotteen kasvulukuihin ja unohtamaan ympäristön merkityksen maan kehitykselle, hän hymähtää. Kähkönen suosittelee vastaavia matkoja muillekin. Matka osoittautui äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Kokemukset kehitysyhteistyöstä käytännössä herättivät ymmärtämään, kuinka tapauskohtaista kehitysyhteistyön tekeminen on ja kuinka paljon projektin onnistuminen riippuu paikallisista olosuhteista, ihmisten motivaatiosta ja luonnonvoimista, hän kuvailee. juuso janhunen

5 talous & valta Tuetun taiteen lippulaiva kuvat: iron sky energia productions paha perhe sputnik oy miesten vuoro oktober oy Kotimaisen elokuvan nykytila ei ole kaksinen. Kuinka paljon siitä on valtion tukipolitiikan syytä? Yhä kasvava joukko suomalaisista viihdyttää itseään kulttuurilla, joka ei vaadi liiallista ajatustyötä: tosi-tv, lahjakkuuskisat, skandaalihakuiset iltapäivälehdet, bulkkielokuvat. Kantaaottavuus ja yhteiskunnan kritisointi ovat jääneet lähinnä marginaaliryhmien viihteeksi, niin myös elokuvien kohdalla. Kotimaisen kulttuurin suurin rahoittaja on valtio. Hyvä esimerkki valtion kulttuurituen merkityksestä on elokuvateollisuus, jonka toiminta on lähes täysin riippuvaista veikkausvaroja jakavan elokuvasäätiön rahoituksesta. Valtion tuen suomasta toimintavapaudesta huolimatta kotimaiset elokuvat tuntuvat usein monotonisilta, eikä kansainvälistä menestystäkään ole liiemmin sadellut. Riskien ottaminen on vaikeaa Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja ja entinen Vihreiden kansanedustaja Irina Krohn kuitenkin näkee, että suomalaisella elokuvalla menee kokoonsa nähden hyvin. Hänen mukaansa elokuvia on vain liian vähän. Vuonna 2009 teatterilevityksessä oli 27 kotimaista pitkää elokuvaa, joista 25 sai säätiön tukea. Säätiö voi tukea yksittäistä elokuvaa 50 prosentilla tämän budjetista, tai jos tuotannon katsotaan olevan erityisen haastava, 75 prosentilla kokonaisbudjetista. Prosenttirajoitukset tulevat EU:n kilpailukomission asettamista ehdoista. Krohn kokee, että myös täystuelle voisi antaa mahdollisuuden. Olisi hienoa, jos elokuvan budjetin voisi tukea tietyissä tapauksissa kokonaan, koska silloin tekijöiden olisi helpompi ottaa riskejä. Nykyisillä tuki- ja katsojamäärillä riskielokuvien tekeminen on kuitenkin todella haastavaa, hän toteaa. Elokuvasäätiöltä tukea saadakseen täytyy elokuvalle olla tiedossa levittäjä, taho, joka uskoo tuotannon kaupallisiin mahdollisuuksiin. Jakelijan edellyttämisen voisi katsoa rajoittavan suomalaisen elokuvan kriittisyyttä ja laatua, mutta Krohn kertoo, ettei elokuvasäätiö halua tukea elokuvia, jotka tehdään pöytälaatikkoon, ja huomauttaa, että kyse on myös julkisen rahoituksen maksavien kansalaisten oikeuksista. Kyse ei ole ilmaisuvapauden rajoittamisesta, vaan siitä, että osittain yhteiskunnan tuella rahoitetut kertomukset ovat myös katsojien ulottuvilla, hän korostaa. Krohn myös toteaa, ettei jakelijan suinkaan tarvitse aina olla yritys tai kaupallinen toimija. 5 Rönsy Valkokankaan kotimaiset valiot: Iron Sky tarjoaa natseja kuussa, Paha perhe laatudraamaa perhesuhteista ja Miesten vuoro tunteista puhumisen dokumentointia. Esimerkiksi Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion fiktioelokuvaa Sukunsa viimeinen levittää Pirkanmaan elokuvakeskus ja lyhyisiin lastenelokuviin keskittyvässä Skidisti -hankkeessa elokuvien levittäjä on Elokuvakontakti ry, hän kertoo. Kaurismäestä mallia? Oma lukunsa elokuvien tuottavuudessa on kotimaisen yleisöpohjan suppeus. Ilman pyrkimistä kansainvälisille markkinoille elokuvien on vaikea tuottaa takaisin niihin sijoitettuja varoja. Vaikka suomalaiset elokuvat kiertävät jonkin verran festivaaleja ulkomailla, on näkyvyys ja suurempi menestys ollut vähäistä. Aalto-yliopistossa opiskelevan Juho Kuosmasen Taulukauppiaat voitti Cannesin tämän vuoden opiskelijaelokuvien -sarjan pääpalkinnon, joka takaa hänen ensimmäiselle pitkälle elokuvalleen pääsyn festivaalille. Maailman merkittävimpänä elokuvafestivaalina pidetyn Cannesin pääsarjassa suomalaiset elokuvat ovat olleet ehdolla kolme kertaa. Ainoa Grand Prix saatiin vuonna 1996, kun Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä voitti. Muut kaksi ehdokasta ovat olleet myös Kaurismäen ohjauksia. Kaurismäki opiskeli elokuvantekoa Münchenissä ja aloitti uransa ilman elokuvasäätiön tukea. Viime vuosien eniten kansainvälistä huomiota herättänyt suomalainen elokuva on ollut amatöörivoimin ja ilman tuotantotukea tehty Star Wreck. Suurimpien suomalaisten elokuva-alan menestyjien voisi siis sanoa nousseen vallitsevan systeemin ulkopuolelta. Irina Krohn ei allekirjoita väitettä, sillä tekijöiden taustasta huolimatta elokuvasäätiö on hänen mukaansa ollut tukemassa hankkeiden kansainvälistä menestystä. Kaurismäen menestyneimmät elokuvat ovat saaneet säätiön tukea ja kulttuurivientiosastomme rooli on ollut keskeinen niiden maailmalle saattamisessa. Samoin Star Wreck sai dvd-levitykseensä säätiön tukea. Krohn kuitenkin linjaa, että elävällä kulttuurilla täytyy olla erilaisia toimintakanavia ja -malleja. Siksi elokuvasäätiö on luomassa lähiaikoina projekteja, joilla pyritään edistämään niin sanottujen mikrobudjetin elokuvien tuotantoa sekä nuorten tekijöiden ponnistamista amatööreistä ammattilaisiksi. Lisäksi hän mainitsee viime vuonna ensi-iltaan tulleista elokuvista 30 prosentin tulleen debyyttiohjaajilta. Uutta rahaa, uutta elokuvaa Keskustelua alan toiminnasta tulee kuitenkin Krohnin mukaan käydä. Hän kertoo, että on ajatellut kutsua poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat vierailulle elokuvasäätiöön. Valtion kulttuurituista nyt ja tulevaisuudessa päättävien tulisi miettiä, minkälaisia toimintamalleja jatkossa käytetään. Esimerkiksi teosten esittämisestä saatavien hyvitysmaksujen laajentaminen koskemaan teleoperaattoreita on aihe, josta pitäisi keskustella, Krohn mainitsee. Krohn perää myös muita tahoja kuin elokuvasäätiötä tukemaan suomalaista elokuvaa, jotta saisimme uusia rohkeasti erilaisia tekijöitä. Esimerkiksi Suomessa toimivien yksityisten rahastojen ja säätiöiden jakaman rahoituksen laajentaminen elokuvan suuntaan olisi suotavaa, Krohn pohtii, ja nostaa esiin vielä medianlukutaidon ja katsojan kriittisyyden, jotka esimerkiksi Tanskassa kuuluvat kouluopetukseen. Suomesta puuttuu tällainen kasvatus, ehkä se näkyy myös siinä, millaista elokuvaa täällä tehdään? vesa kuosmanen Euro-Pride riehaannuttaa Varsovassa ViNOn perinteisiin kuuluu järjestää matka jollekin Itä-Euroopan Pride-marssille, ja niin myös tänä vuonna. Sateenkaarisävyisestä juhlahumusta nautitaan heinäkuuta Varsovassa, jossa järjestettävä marssi on samalla myös Euro-Pride. Tämä reissu ei ole mikään tiukkapipoinen kokousmatka, vaan Pridellä pidetään hauskaa ja tutustutaan hyviin tyyppeihin hyvässä seurassa, kertoo ViNOn kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtaja Merja Kähkönen. Hänen mukaansa osallistuminen Varsovan Pridelle on tärkeää, sillä näin tuetaan Itä-Euroopan seksuaalivähemmistöjen vaatimuksia tasa-arvosta ja todellisesta hyväksynnästä. Lisätietoja matkasta: juuso janhunen Ranskalaiset protestoivat hautajaissaatolla Olemme kyllästyneitä ympäristökysymyksiin. Kutakuinkin näin totesi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy maaliskuussa luopuessaan maan hallituksen kaavailemasta hiilidioksidiverosta. Presidentin toteamus ja ympäristöasioiden etenemättömyys istuvassa hallituksessa saivat aikaan lukuisia vastareaktioita ympäristöjärjestöjen ja paikallisten vihreiden keskuudessa. Ehkä näyttävimmin epätoivoaan ja pettymystään hallinnon toimiin esittelivät Montpellierin vihreät nuoret, jotka järjestivät kaupungin kaduille hautajaissaaton. Mustiin pukeutuneet nuoret kantoivat hautajaismusiikin saattelemina kuolleella lakiehdotuksella täytettyä arkkua. Ranskan vihreät nuoret suunnittelevat jatkoa hyvin alkaneille protesteille, joiden toivotaan lisäävän ihmisten tietoisuutta istuvan hallituksen kyvyttömyydestä ympäristöasioissa. juuso janhunen

6 PARTSILTA PÖYTÄÄN Tietoa lähiruoasta I Vinkkejä kotipuutarhureille I Kilpailu EU-tietoa,67" &-0,67"45" #36/0 %6.0/5 )"%&8*+$) 1:3".*%& */5&3/"5*0/"- Ţ '"3. '* I Vihreitä päätöksiä EU:ssa I Blogi Seuraa myös Twitterissä viikkotweettaajien EU-tweettejä! ONNEKSI TÄNÄ VUONNAKIN ON ELOKUU EC Rönsy indd

7 talous & valta Kolmen kopla ja maan tapa Suurten puolueiden kytkökset rahoittajiinsa velkaannuttavat ne poliittisesti. Mitä enemmän puolueet saavat rahoittajilta tukea, sitä enemmän ne ulkoistavat valtaansa eri eduntavoittelijatahoille. Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen jakama euron kampanjaraha toi kasvot suomalaisella poliittiselle korruptiolle, eli niin kutsutulle maan tavalle. KMS:n rahasta 90 prosenttia tuli kolmelta yrittäjältä. Nova Groupin toimitusjohtaja Tapani Yli-Saunamäki oli mukana euron osuudella, Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen eurolla ja Masku-huonekalujen sekä Ideaparkin isänä tunnettu Toivo Sukari eurolla. KMS oli Keskustan vastaus Elinkeinoelämän keskusliiton ja ammattiyhdistysten rahoille. Näin Keskusta palautti maahan etujärjestöpohjaisen kolmen rahoittajan järjestelmän: EK auttaa Kokoomusta, ammattiyhdistykset demareita ja vasemmistoa, MTK:n ja KMS:n pönkittäessä Keskustaa. Syytä olikin, sillä esimerkiksi SDP:n ilmoitus tukijoistaan kertoo selvää kieltä siitä, missä suomalaisessa vaalirahoituksen kilpavarustelussa mennään. Vuonna 2008 SDP:n ilmoituksen mukaan esimerkiksi JHL antoi tukea euroa, Metallityöväenliitto euroa, PAM euroa, Paperiliitto euroa, PAU euroa ja Puu- ja erityisalojen liitto euroa. Kokoomus keräsi puolestaan varainhankinnallaan vuonna 2008 yhteensä euroa. Suurin ja paljon puhuttanut summa, euroa tuli Sammolta. Keskusta sai siis KMS:ltä sen, mitä muut suuret puolueet saivat muualta. Kilpavarustelua ja piilopolitiikkaa Vaalirahoituksen kilpavarustelun asetelmat ovat hyvin selvät. Mitä enemmän kilpailevat puolueet saavat ulkopuolista rahoitusta, sitä enemmän toisten puolueiden on myytävä poliittista vaikutustavaltaa rahoittajille pystyäkseen kilpailemaan samalla tasolla. Rahoituksen romahtaminen tarkoittaa kilpailevan puolueen vaikutusvallan kasvua oman vaikutusvallan kustannuksella. Sen vuoksi puolueet ovat yhä alttiimpia poliittisesti ehdollistetulle taloudelliselle tuelle. Tämä johtaa ulkoparlamentaariseen poliittisten puolueiden rakenteelliseen sopeuttamiseen. Yksittäisiä esimerkkejä vaalirahoituksen suhteesta poliittisiin päätöksiin ovat olleet mm. Nova Kiinteistökehityksen antama runsaan euron arvoinen lahjoitus yksityiselle Anna Tapion koululle. Toinen paljon puhuttanut tapaus oli Rovaniemen kelkkatehtaan rakentamisen ja Nova Groupin jakaman vaalirahan mahdolliseen yhteys, jota myös poliisi on tutkinut. Lista on pitkä. Näennäinen demokratia on turmiollisempaa kuin avoin epädemokratia. Maan tapana tuntuu olevan puolueiden ja poliitikkojen selkeä riippuvuus taloudellisista tukijoistaan. Se estää poliittisten päätösten valmistelun ja päätöksenteon avoimuuden ja riippumattomuuden. Kansalaisten tulisi saada tietää kaikista yhteiskunnan ja puolueiden päätöksentekoon liittyvistä taustatekijöistä. Keskeinen edustuksellisen demokratian idea on vahvistaa kansalaisten osallistumista ja lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksia päätösten valmistelusta sekä itse päätöksenteossa. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Kolmen valtapuolueen ja näiden rahoittajien toiminnalle on ominaista suljettu päätöksenteko, kabinettipolitiikka, kyseenalainen rahankeruu ja päätösten etukäteen tekeminen. Vaalirahoitus katkaisee päätöspolitiikan ja vaalien välisen parlamentaarisen napanuoran, rikkoo kansalaisyhteiskunnan ja päätöspolitiikan välisen sillan sekä etäännyttää ne tavalliset ihmiset politiikasta, joita poliittiset päätökset eniten koskettavat. Poliittista silmänkääntöä Puolueiden ja ehdokkaiden vaalikulut ovat kasvaneet useilla kymmenillä prosenteilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan puolueiden ympärille on rakennettu erilaisten yhdistysten ja yritysten sidosverkko. Kolmipuoluejärjestelmän ominaispiirre on vaalirahoituksen kilpavarustelu, joka on tehnyt yksittäisten ehdokkaiden läpimenosta eduskuntavaaleissa lähes mahdotonta ilman vaalidopingia. Vaalikustannusten nouseminen yhdistää puolueet ja eduntavoittelijat. Puolueet tarvitsevat rahaa ja eduntavoittelijat valtaa. Mitä enemmän kampanjakulut nousevat, sitä enemmän riippuvuus ulkopuolisista rahoittajista kasvaa ja sitä helpompaa on manipuloida vaaleja ja ostaa valtaa. Tämä vahvistaa entisestään poliittista korruptiota ja sen institutionalisoituneita piirteitä. Näennäinen demokratia on turmiollisempaa kuin avoimesti epädemokraattinen hallinto. Näennäisesti demokraattinen hallinto pystyy ylläpitämään valtaansa pidempään, sillä se pystyy rakentamaan järjestelmää rakenteellisesti epädemokraattiseksi. Kyseessä on poliittinen silmänkääntötemppu. Katsoessaan epädemokraattista järjestelmää henkilö kuvittelee katsovansa demokraattista järjestelmää. Suomen tapauksessa poliittiset taikatemput menettivät tehonsa vaalirahakohun myötä, mutta vain osittain. touko aalto Kirjoittaja on vihreä aktiivi, joka valmistelee pro graduaan vallan, talouden ja demokratian suhteesta Jyväskylän Yliopistoon. kuvitus jaakko suomalainen 7 Rönsy

8 kaupunki Kaupungeissa eläminen voisi olla onnellisempaa. Autot, yhteisöllisyyden puute ja palvelujen keskustaalueelle keskittyminen joutuvat tulilinjalle onnellisen kaupungin rakennusaineita etsittäessä. kuvitus milla toukkari 8 Rönsy

9 kaupunki Kellä onni on, sen näyttäköön Onnellisuuspolitiikka nostaa päätään. Politiikot ja tutkijat ovat havahtuneet siihen, että onnellisuus on konkreettisesti mitattavissa ja politisoitavissa. Bruttokansantuotetta hyvinvoinnin mittarina kritisoidaan, työaikoja kyseenalaistetaan ja onnellisuuspoliittisia manifesteja julkaistaan. Suomalaisista 67 prosenttia asuu kaupungeissa ja luku kasvaa koko ajan. Kaupungit voisivat tehdä asukkaansa onnellisemmiksi. Mutta miten? Yhteisöllisyyttä ja vaikutusvaltaa Kysytään asiaa heiltä, jotka julkaisivat onnellisuuspoliittisen manifestin viime huhtikuussa. Asialla olivat WWF ja ajatuspaja Demos Helsinki. Mitä kysymykseen vastaa tutkija Olli Alanen Demoksesta? Kaupunkilaiset muodostavat kaupungin ytimen, pelkkien teiden ja rakennuksian sijasta, kuuluu Alasen teesi. Hänen mukaansa onnellisuutta lisäisi se, että ihmiset pääsisivät mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kaupunkia ihmisille. Nykyään päätökset tupataan tekemään vain virkamiesjohdossa. Kaupunkisuunnittelusta täytyy tehdä käyttäjälähtöistä julkisten tilojen suunnitteluun täytyy ottaa kaupunkilaiset mukaan, Alanen huomauttaa. Kuulostaa loogiselta. Ihmiset saisivat varmasti mukavammat julkiset tilat, joissa voisi viettää aikaa yhdessä. Juuri yhdessäolo on Alasen mukaan tärkeä onnellisuutta lisäävä tekijä. Tarvitaan yhteisöllisyyden renessanssi, ihmisten pitää päästä tekemään asioita porukalla. Alasen mukaan myös koulujen pitäisi opettaa enemmän yhdessä tekemisen taitoja eikä kasvattaa vain viileitä kaupunkilaisia. Yhdessä tekeminen nousee esille myös liikunnasta puhuttaessa: Nuorten pitäisi päästä helpommin pelaamaan jalkapalloa kaupungin kentälle, ilman kuulumista mihinkään urheiluseuraan. Alasen yhteisöllisyysintoilu on vakuuttavaa, mutta ihmisten lisäksi kaupunkien onnellisuus tarvitsee myös ympäristöasioiden kehittämistä, ainakin jos on uskominen alan kansalaisjärjestöä. Ekologisuus luo onnea Onnellisuuden avaimia tarjoilee seuraavaksi onnellista kaupunkia ideoinut ympäristöjärjestö Dodo. Mitä mieltä on järjestön hallituksen Inari Penttilä? Tilojen hyödyntäminen, mainitsee puhelimitse tavoitettu Penttilä ensimmäisenä. Ilmastonmuutoksen kehottaessa meitä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen on Penttilän mukaan syytä hyödyntää kaupunkien tilat. Eikä niitä tulisi hyödyntää parkkialueina vaan ihmisten ajanviettopaikkoina. Kaupunkisuunnittelusta täytyy tehdä käyttäjälähtöistä. Onnellisesta kaupungista ei tarvitse paeta mökille. Onnellinen kaupunki on sellainen, josta ei tarvitse paeta vapaapäivinä mökeille viettääkseen aikaa mukavasti, hän sanoo. Esimerkiksi korttelien sisäpihoista pitäisi tehdä vihreitä ajanviettopaikkoja ja niiden suunnitteluun täytyy ottaa asukkaat mukaan. Asfaltti ei siis tee ihmisiä onnellisiksi. Hetkinen, tämähän kuulostaa samalta kuin Demoksen teesit, tosin nyt mukaan on ahdettu ne tiet ja rakennukset. Onneksi Penttilällä on myös muita ehdotuksia. Ekologisuus ja onnellisuus pitäisi liittää tiiviisti yhteen: Esimerkiksi kaupunkiviljely on mukavaa, päästötöntä ja lähiruokaa tuottavaa yhdessä tekemistä, joka tuo pieniä ilonhetkiä arkeen, Penttilä kuvailee. Penttilän mukaan on myös siirryttävä autojen valtaamasta kaupungista kohti ihmisten kaupunkia edistämällä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. On luovuttava individualistisesta ruuhkakaupungista, hän toteaa. Niin, ruuhkassa istuminen tai ruuhkaisen kaupungin kaduilla kulkeminen tuskin lisää kenenkään onnellisuutta. Kulttuuria lähiöihin Ruuhkaton, kevyttä liikennettä suosiva, yhteisiä puuhia ja touhuja sekä kansalaisten vaikutus- sekä osallistumismahdollisuuksia lisäävä kaupunki olisi siis Demoksen ja Dodon unelmien täyttymys. Mutta entäpä sosiaali- ja terveyspalvelut? Tai kulttuuripalvelut? Miten ne tulisi hoitaa onnellisuuden lisäämiseksi? Kysytäänpä asiaa vihreän onnellisuuspolitiikan pioneerilta, Helsingin Onnellisuus on tutkittu juttu Suomi oli vuonna 2008 tehdyssä World Values -onnellisuustutkimuksessa sijalla 25, edellään esimerkiksi Puerto Rico ja Kolumbia. Puerto Ricossa bruttokansantuote asukasta kohden oli vuonna 2008 alle puolet Suomen bkt:sta, joten taloudellinen vauraus ei näyttäisi tuovan onnea. Onnelisuuden tilastointi ei perustunut talouslukuihin, palvelukartoituksiin tai aiempiin tilastoihin. World Values on haastattelututkimus, jossa yli asukasta 90 eri maasta pyydettiin arvioimaan onnellisuuttaan ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi maaksi nousi Tanska, joten ainakaan korkea verotus ei tunnu kaupunginvaltuustossa istuvalta Emma Karilta. Kipu ja köyhyys ovat itsestäänselviä onnellisuutta vähentäviä tekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pyrittävä sosioekonomisten erojen poistamiseen ja ihmisten oman elämänhallinnan lisäämiseen, Kari kiteyttää. Konkreettiset keinot näiden tavoitteiden toteuttamiseen ovat hänen mukaansa ennaltaehkäisy ja positiivinen diskriminaatio eli erityinen panostus alueisiin ja ihmisiin, joilla on ongelmia. Myös kulttuuripalvelut ovat Karin mielestä merkittävä tekijä onnellista kaupunkia tavoiteltaessa. Hänen mukaansa eriarvoisuutta löytyy myös niiden toteutumisesta. Esimerkiksi joissakin Helsingin kaupungiosissa lasten osallistuminen musiikin perusopetukseen on yli 50 % ja toisaalla taas 5 %. Tähän Kari näkee ratkaisuna kulttuurin viemisen lähelle ihmisiä. Kulttuuria pitää olla saatavilla muuallakin kuin kaupungin keskustassa, jotta kynnys siitä hyötymiseen on matala, hän toteaa. Ekologisessa, yhteisöllisessä ja osallistavassa kaupungissa pitäisi siis olla tanssikeskuksia, nuorisotiloja ja konserttipaikkoja myös lähiöissä. Mutta entä me kansalaiset, mitä meidän osallistumisemme näihin onnellisuustalkoisiin voi käytännössä olla? Onnellisen kaupungin saamme aikaan ihmisten välistä kanssakäymistä ja yhteistoimintaa lisäämällä, antamalla kaupunkilaisille mahdollisuuden vaikuttaa asuinympäristönsä suunnitteluun, tekemällä kaupungista mukavamman ajanviettopaikan, huomioimalla toisemme materian sijasta, hoitamalla sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon ja tuomalla kulttuurin lähelle ihmisiä. Siinä avaimia autuaan kaupungin portteihin. Urakkaa taitaa riittää. vertti salmela laskevan onnellisuutta. Tanska on yksi maailman eniten verottavista maista. Suomen edellä onnellisuusmittauksessa olivat myös Ruotsi, Norja ja Islanti, joten suomalaiset vaikuttaisivat olevan keskimäärin onnettomampia kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. juuso janhunen 9 Rönsy

10 kaupunki Kaupunkiviljelijät virittäytyvät kesään Itse tuotetun ruoan suosio on kasvanut Helsingissä. Perinteisten parveke-, ikkuna- ja siirtolapuutarhaviljelysten lisäksi viljelylaarit ovat ilmestyneet kaupunkikuvaan ja viljelyinto on tarttunut entistä nuorempiin kaupunkilaisiin. Rucolaa, persiljaa, herneitä, sipuleita, salaattia, mungoldeja, härkäpapuja, retiisejä, kuukausimansikkaa, samettikukkia, helsinkiläinen Taina Tokkari luettelee taloyhtiönsä pihalle pystytettyyn viljelylaariin istutettavia kasveja. Reilun parin neliömetrin kokoinen viljelylaari herttoniemeläisen kerrostalon pihalla on osa ympäristöjärjestö Dodon koordinoimia kaupunkiviljelyprojekteja. Järjestö myös tiedottaa aktiivisesti kaupunkiviljelyyn liittyvistä kysymyksistä. Kaupunkiviljelyn suosio on kasvanut moninkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna ja organisoitujen viljelypaikkojen sekä viljelystä kiinnostuneiden määrä on noussut. Herttoniemeläisessä taloyhtiössä viljelijät ovat kaikenikäisiä, mutta Dodon toiminnassa tyypillisin harrastaja on vuotias nuori aikuinen. Kaupunkiviljely tarjoaa konkreettisen tavan elää ympäristöystävällisesti. Se on myös tapa rauhoittaa muuten niin hektistä kaupunkielämää. Viljelyn avulla kaupunkilainen voi ikään kuin palauttaa katkenneen luontosuhteensa, Dodon kaupunkiviljelyvastaava Pinja Sipari kertoo. Tokkari, 28, on harrastanut viljelyä parikymppisestä asti niin maalla kuin kaupungin parvekkeilla ja anopin siirtolapuutarhassa. Tokkaria on kiehtonut ajatus oman ruoan kasvattamisesta. Olen myös huomannut, että makuero esimerkiksi espanjalaisen parsakaalin ja itse kasvatetun välillä on valtava. Jotkut lajit eivät ole saatavilla muuten kuin itse kasvatettuna. Esimerkiksi härkäpapua saa kaupasta vain kuivattuna. kuva matti vahtera Puhdasta ruokaa kaupungista Dodo testasi viime vuonna viljelemänsä kaupunkiruoan puhtauden. Kaupunkiruoan tuottamista on tutkittu myös kansainvälisesti. Tutkimusten mukaan kaupunkiviljely on turvallista. Laariviljelyn avulla taataan puhtaan mullan käyttö. Kasvit eivät ota ilmansaasteita vastaan ja kun vihannekset vielä pestään ja kuoritaan, ei riskejä ole, Sipari vakuuttaa. Kaupunkiviljelyn ekologisia vaikutuksia esimerkiksi kasvihuonekaasuihin ei sen sijaan ole juuri tutkittu. Toiminta on kuitenkin todellista lähiruoantuotantoa, eli ympäristöhaitat ovat usein olemattomia. Miljoonakaupungeissa, kuten Lontoossa, saatetaan käyttää autoa kasvimaamatkoihin, mutta Helsingissä viljellään usein omalla takapihalla tai vähintään pyörämatkan päässä kotoa. Myös luomutuotanto on yleistä kaupunkiviljelyssä. Tokkarille Börje Hiltunen (toinen oik.) ja Joel Rosenberg (keskellä) kärräsivät multaa laariin Taina ja Tähkä Tokkarin ja Manuel Tolosen odottaessa pääsyä viljelypuuhiin Herttoniemessä. luomuviljely on itsestäänselvyys. Ei tulisi mieleenkään laittaa myrkkyjä kasvimaahan. Vain taivas rajana Tänä vuonna Dodo markkinoi myös hunajan tuottamista omissa kaupunkimehiläistarhoissa. Kansainväliset esimerkit povaavat menestystä uusille aluevaltauksille. Lontoon alueella 10 prosenttia hunajasta tuotetaan kaupunkiviljelmillä, Sipari kertoo. Kaupunkiviljelyn tulevaisuus vaikuttaa muu- tenkin turvatulta. Myös kehittyneissä maissa viljely on levittäytynyt ympäri maailmaa. Vertical Farming -ilmiö kerrostalonnäköisine vesiviljelmärakennuksineen tekee maailmalla tuloaan. Suomessa osa arkkitehdeistä ja talonrakentajista ottavat työssään huomioon kaupunkiviljelyn mahdollisuudet, mutta jo olemassa olevia viljelypaikkoja on myös vielä hyödyntämättä. Tiloja viljelmille on paljon. Esimerkiksi Helsingin katoilla makaa valtava potentiaali kaupunkiviljelmille. Uskon, että viljely tuleekin yleistymään nopeasti, Pinja Sipari toteaa. reetta kemppi Kaupunkiekosysteemi yskii asfaltin alla kuva jarkko virtanen Korkeiden talojen välit ovat vihreitä ja kauniita. Kaupunkiympäristöä ei ole totuttu näkemään samanlaisena ekosysteeminä kuin metsää tai soita. Suuri ongelma kaupunkiekosysteemin toiminnalle on asfaltoidut maanpinnat. Kun ravinteet eivät 10 Rönsy pääse imeytymään maahan asfaltin ja betonibunkkereiden läpi, ne valuvat kaivoihin ja kulkeutuvat vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Yksinkertaista ratkaisua ongelmaan ei ole. Konfliktin aiheuttaa se, että viheralueiden lisääminen hajauttaa kaupunkia vanhasmaisten mallien mukaisesti soininvaaralaisten sijaan. Mutta jos alue suunnitellaan hyvin, rakentamalla esimerkiksi korkeita taloja, on mahdollista jättää rakennusten väliin myös viheralueita. Esimerkiksi Lutakon alueella Jyväskylässä on yli 10-kerroksisia taloja, joiden välit on hyvin vihreitä ja kauniita, Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä muistuttaa. Selkeitä nyrkkisääntöjä viheralueiden riittävästä määrästä on Setälän mukaan mahdotonta tehdä, sillä paikka ja olosuhteet vaikuttavat kuhunkin tapaukseen. Saksassa on kuitenkin laskettu, että noin 10 prosentin läpäisevyys maanpinnassa riittää hulevesien aiheuttamien kaupunkitulvien ehkäisemiseen. Toimivan kaupunkisuunnittelun avulla tilannetta voi parantaa. Ongelmana on myös se, että viheralueet sijaitsevat usein korkeammalla kuin maantiet, joten pinnoitettujen alueiden vesi ei valu viheralueille. Esimerkiksi Ruotsissa ja Amerikassa ne ovat rakennettu hiukan alemmas, mikä on toimivampi ratkaisu, Setälä toteaa. Setälä ehdottaakin arkkitehtien, insinöörien, kaupunkisuunnittelijoiden ja -ekologien yhteistyön lisäämistä kaupunkisuunnittelussa sekä ajattelutavan muutosta. Yleensä viheralueista puhuttaessa ajatellaan vain, että mummoilla olisi kivaa ruokkia puistossa sorsia, mutta viheralueet toimivat myös ympäristön puhdistajina samoin kuin munuaiset ja maksa ihmisen elimistössä. reetta kemppi

11 kuva vesa kuosmanen änyyteenyt kolumni viljami kankaanpää Citykanit uhkaavat eläinkuvaamme Pekkarisen painajainen Maria Nuutinen on ympäristöalan ammattilainen, joka työskentelee Äänestä ydinvoima Historiaan kampanjan koordinaattorina. Eduskunta äänestää lisäydinvoimasta heinäkuussa, joten kampanjan kiivaimmat hetket ovat pian käsillä. Marialla oli kuitenkin hetki aikaa vastata Rönsyn kysymyksiin. Mikä ydinvoimapäätöksissä saa sinut vihaiseksi? Vaihtoehdottomuus ja kapeakatseisuus. Lisäksi vastuuttomuus tulevista sukupolvista sekä ympäristöstä. Mikä on Äänestä Ydinvoima Historiaan kampanja? Kansanliike, joka vastaa ihmisten tarpeeseen ja epätoivoon ydinvoima-asiassa. Monet ihmiset tuntuvat menettäneen toivonsa Suomen energiapolitiikkaan, kampanja pyrkiikin antamaan heille äänen. Kansan mielipide ei ole heijastunut Arkadianmäelle. Kampanja on onnistunut madaltamaan vaikuttamisen kynnystä. Perintö, jonka haluat jättää jälkipolville? Uusiutuvan ja hajautetun energian tuotantorakenteen sekä monimuotoiset metsät. Minne ydinjäte pitäisi tunkea? Jokaisen ydinvoiman puolesta äänestävän kotiin... Mikä on ollut kampanjan säteilevin hetki? Se on vasta tulossa 19.6 toimintapäivänä sekä eduskunnan äänestyspäivänä. Toukokuun 8. päivä Helsingin suurmielenosoituksessa tunnelma oli mahtava, kun ihmismassat mylvivät ydinvoimaa vastaan. Terveisesi Vihreille hallituksessa? Napakkuutta energia-asioissa tarvitaan. Vihreiden pitäisi pystyä vaikuttamaan enemmän myös muiden puolueiden kansanedustajiin. Mikä on Maurin paras vitsi? Niitä on monta, eikä paljon naurata. Huumoria toki pitää olla politiikassakin, muttei puheiden pyörtämistä. Levynostajat siirtyvät keikoille Kansainvälinen kauppakamari ICC arvioi piratismin aiheuttavan satojentuhansien työpaikkojen menetykset vuosittain. Tämä tarkoittaa, että nykytahdilla menetettyjen työpaikkojen määrä nousisi 1,2 miljoonaan vuoteen 2015 mennessä. Suorina liikevaihdon menetyksinä ICC puhuu miljardiluokan tappioista. Viekö levynostoa välttelevä musiikinkuluttaja siis leivän artistin suusta? Ei välttämättä, sillä laajempi vilkaisu 11 Rönsy markkinoihin kertoo muuta kuin ICC:n arviot. Esimerkiksi Iso-Britanniassa piratismin kärkialana esiintyvän musiikkibisneksen markkinat kasvoivat alan oman keskusjärjestön PRS:n ekonomistin mukaan jopa lamavuonna Kuluttajien eurot tosin jakautuvat eri tavalla levymyynnin vähentyessä ja keikoilla käynnin lisääntyessä. jaakko stenhäll Onko teollisuudella liikaa valtaa energiapolitiikassa? Metsäteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on 3 %. Poliitikot kuitenkin pitävät sitä hurjana pelotteena. Vanha teollisuus ja sitä kuuntelevat poliitikot ovat kovin näköalattomia. Missä aito innovaatioihin luottaminen luuraa? Suomessa kaivattaisiin laajaalaista näkemystä talouskasvusta ja energiapolitiikasta. Miten ihmiset voivat vaikuttaa ydinvoimapäätökseen? Soittamalla tai tekstaamalla kansanedustajille nyt. Lisäksi jokainen voi antaa hiukan aikaa kampanjan järjestelyihin ja ottaa kaverin mukaan kun pyrimme kaikissa vaalipiireissä vaikuttamaan poliitikkoihin. Ohjeet löytyvät osoitteesta Millaisen tekstiviestin itse lähettäisit kansanedustajalle? Viesti Pohjois-Karjalaan Eero Reijoselle ja Anu Vehviläiselle: Ajatelkaa oman maakunnan uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia. Turvallista energiaa, ei ydinjätettä! vesa kuosmanen Eläimet on julmasti typistetty omaisuudeksi. Viljami Kankaanpää on Helsingin vihreiden nuorten hallituksen jäsen ja opiskelee biologiaa Helsingin yliopistossa. Helsingissä pari vuotta vuolaana ja sekavana vellonut citykani-keskustelu on vemmelsäärien lisääntyessä saanut yhä absurdimpia piirteitä. Istutuksia nakertelevat kasvinsyöjät ovat saaneet tyrmistyneet kaupunkilaiset ottamaan haulikot esiin. Monet suuttuivat Helsingin Sanomien keväisestä Kania pataan -artikkelisarjasta, tosin hiukan yllättävin perustein kuvotusta herätti lähinnä lemmikkieläinten tappaminen ruuaksi. Keskustelun keskiössä on ollut kanin asema suhteessa ihmiseen. Tämä suhde on oitis yleistetty kuvaamaan kanin todellista luonnetta eläimenä: onko kani lemmikki, riistaeläin, haittaeläin vai villieläin? Tällaiset keinotekoiset määritykset leimaavat nykyisen eläinsuhteemme muodostumista. Ne ovat kuitenkin hyvin kohtalokkaita itse eläimille. Heidän tarpeillaan ja kyvyillään ei usein ole mitään tekemistä sen kanssa, miten ihmisten on oikeus heitä kohdella. Lemmikki saa yksilöllistä sairaalahoitoa ja virikkeellisen ympäristön, tuotantoeläimen kohtalo on tulla tapetuksi ja kidutetuksi meidän tähtemme, lohtunaan puukapula tai kenties toverinsa häntä. Lemmikkikanin tappaminen on groteskia, mutta haittaeläimenä hänen tappamisensa nähdään välttämättömänä ja toivottuna. Yhteistä näille kaikille kategorioille on se, että niiden lähtökohtana on ihmiselle eläimestä koituva hyöty. Eläimet on julmasti typistetty omaisuudeksi, hyödykkeiksi. Ehkeivät citykanit olekaan niin pelottavia siksi, että ne elävät elämäänsä syömällä palkintoruusuja. Niiden karmaisevuus tulee siitä röyhkeästä tavasta, jolla ne paljastavat ihmisten käyttämien eläinkategorioiden järjettömyyden. Kanin suhteesta ihmiseen, ja täten myös kanin oletetusta identiteetistä, vallitsee suuri erimielisyys. Elämä ja kuolema eivät riipukaan itse kanista, vaan siitä, miksi häntä kutsutaan. On kuitenkin mahdollista kieltäytyä näistä nimityksistä. Ensimmäinen askel on purkaa eläimiin kohdistuvia valtasuhteita, jotka lähes poikkeuksetta tuottavat heille kärsimystä ja hämärtävät eläinkuvaamme. Vegaanius on paitsi mahdollisuus pelastaa eläimet kärsimykseltä, myös yritys vapautua näkemään eläimet tuntevina subjekteina. Realistista ja myötätuntoista eläinpolitiikkaa onkin mahdotonta tehdä niin pitkään, kun eläinten arvosta ja kohtelusta päättävät eläintensyöjät.

12 vinossa Vihreiden viat Vihreät ovat tehneet kolme vuotta hallitustyötä. Samaan aikaan monet nuoret ja jopa vihreiden nuorten toiminnassa vaikuttavat jäsenet ovat pettyneet puolueen toimintaan. Mikä Vihreissä vituttaa? Vihreillä on nyt vaikeaa, otsikoi Vihreä Lanka huhtikuussa etusivullaan. Jutun kyljessä synkisteli puheenjohtaja Anni Sinnemäki väsynyt ilme kasvoillaan. Kritiikki on ollut toisinaan kärkevää, että planeetan paikallislehden käyttämä ilmaus ei tunnu täysin riittävältä kuvaamaan puolueen tuntoja. Arvostelun kärkeä on hankala paikantaa. Ydinvoimapäätökset ketuttavat yhtä, porvarihallituksessa istuminen toista, hallitusrintamakarkuruus kolmatta. Kritisoijien mielestä Vihreät ovat yhtä aikaa periaatteensa myyneitä vallanhimoisia pyrkyreitä, kokoomuksen puisto-osasto tai viherstalinistinen hippipoppoo, jonka virheitä paikkaamaan tarvitaan porvarillista järkivihreyttä. Vihreä, vaan ei Vihreissä Vantaalainen Simo Raittila oli Vihreiden ehdokkaana kunnallisvaaleissa Yhä Vantaan vihreissä nuorissa toimiva Raittila erosi kuitenkin jo vuosi vaalien jälkeen emopuolueesta, eikä ole sanavalintojensa ankaruudesta 12 Rönsy päätellen päätöstään katunut. Päätös kypsyi puolueen viimevuotisten poliittisten tappioiden seurauksena. Halusin vastustaa Lex Nokiaa, jota Vihreät puolueena ei vastustanut, Raittila kertoo. Samoin yliopistolakiuudistuksen kanssa. Olin osoittamassa mieltä kumpiakin vastaan. Luulin, että sananvapaus, sivistys ja tietoyhteiskunta olisivat olleet puolueelle tärkeämpiä. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki, Lex Nokia, hyväksyttiin vuosi sitten keväällä, samoihin aikoihin yliopistolakiuudistuksen kanssa. Molemmat kuumensivat Vihreiden kannattajien ja poliitikkojen tunteita, mutta etenkin vastustajat iloitsivat puolueen taas myyvän periaatteitaan. ViNOn entinen puheenjohtaja Erkki Perälä näkee asian toisin. Kysymys ei ole siitä, että Vihreät myisivät periaatteitaan. Toistaiseksi puolueen vaikutusvalta ei riitä kaikkien tavoitteiden läpiajamiseksi hallituksessa, hän toteaa. Perälä kertoo kuitenkin ymmärtävänsä kritiikin. Ongelma on hänen mukaansa siinä, mitkä ovat niin isoja asioita, että niiden takia tulisi erota hallituksesta, ja mitkä sellaisia, joita hallituksessa vaikuttamalla saa lievennettyä vihreämmiksi. Ilman puolueen panosta esimerkiksi Lex Nokia ja yliopistolaki olisivat vielä karumpaa luettavaa Vihreiden äänestäjille. Raittilalle selitykset eivät täysin kelpaa. Puolueen kehityskulku on sellainen, että alan epäillä päteekö enää se minulle vielä lukiossa opetettu Vihreät tekevät hallaa itselleen ja politiikalle pysymällä hallituksessa. väite, ettei Vihreillä ole puoluekuria, Raittila toteaa. Se oli minulle arvomaailman ohella yksi keskeinen syy, kun aikanaan liityin Vihreisiin. Esimerkkinä hän mainitsee puoluesihteeri Panu Laturin kommentit, ettei maahanmuuttokriitikoilla ole sijaa Vihreiden ehdokaslistoilla. Raittila jakaa Laturin huolen rasismista, muttei ymmärrä miksi kriittiset äänet tulisi vaijentaa. Yllättäen Peräläkään ei täysin kiistä väitettä ryhmäkurittomuuden hylkäämisestä. Tärkeämpänä, kuin muodollista ilmoitusta ryhmäkurin olemassaolosta tai puutteesta, hän pitää varsinaista äänestyskäyttäytymistä. Vihreät äänestävät käytännössä hyvin yhdenmukaisesti. Liian punainen vihreäksi Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Antti Kurko pitää Vasemmistoliittoa punavihreänä, tai ainakin nopeasti sinne suuntaavana. Vaikka puolueesta löytyykin ydinvoimaa kannattava kansanedustaja, kokee Kurko, että uuden vihreän sukupolven vallankumous Vasemmistoliitossa on enää ajan kysymys. Kuten useimmat oppositiossa, myös hän näkee ainoana kunniallisena ratkaisuna Vihreille hallituksesta eroamisen. Vihreät tekevät vain hallaa itselleen ja koko politiikalle päättämällä pysyä hallituksessa, Kurko moittii. kuvitus jaakko suomalainen Henkilökohtaisesti minua pännii liialliseen konsensukseen pyrkivä politiikka, jossa ei uskalleta protestoida ja laittaa nappeja vastakkain. Oikeiston etu on se, että politiikasta tulee tylsää puuroa eikä vastakkainasettelua enää synny, hän jatkaa. Kurko olisi nähnyt hallituksen jättämisen tukevan kansanvaltaa ja ihmisten uskoa poliittiseen järjestelmään. Lähtemällä hallituksesta Vihreät olisivat kyseenalaistaneet nykyisen hallituksen toimet ja siten myös vahvistaneet uskoa demokratiaan, hän summaa. Erkki Perälä myöntää, että Vihreiden politiikka on usein liian sovittelevaa ja harmaata. Hän kyseenalaistaa Vihreiden vanhan sloganin ei oikealla, eikä vasemmalla, vaan edellä. Vero- ja sosiaalipolitiikassa Perälä katsoo Vihreiden olevan selvästi vasemmalla. Myös kriittinen suhtautuminen markkinatalouteen yhdistää. Toisaalta Suomessa vasemmistolaisuus ymmärretään oudolla tavalla. Esimerkiksi ydinvoimassa vanha oikeisto ja vasemmisto löytävät toisensa. Talouskasvu asetetaan ympäristön edelle, hän pohtii. Kuten enemmistö Vihreistä, myös Perälä pitää kiinni hallituksessa pysymisestä. On tehty päätös, että toimitaan edustuksellisessa demokratiassa. Paras tapa maksimoida tämä mandaatti on toimia hallituksessa. On hyödyllistä, että on hallituspuolue, joka vastustaa ydinvoimaa, esimerkiksi medianäkyvyyden takia. henrik jaakkola

13 vinossa puheenjohtajilta ViNOn paikallisjärjestöt ViNO on valtakunnallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. ViNO toimii niin suoran kansalaistoiminnan kuin parlamentaarisen vaikuttamisen kautta. Jos haluat olla tekemässä politiikkaa, joka katsoo seuraavaa kvartaalia kauemmas, uskoo oikeudenmukaisuuteen, luonnon itseisarvoon ja kaikkien ihmisten vapauteen sekä yhdenvertaisuuteen, toimi kanssamme. Pääset parhaiten mukaan osallistumalla paikallisjärjestöjen tai työryhmien toimintaan ja tapahtumiin. Alta näet jäsenjärjestömme ja niiden yhteystiedot. Puheenjohtaja Helsingin Vihreät Nuoret NuHeVi ry Verna Castrén Hämeenlinnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Birgitta Grönlund HYYn Vihreät ry De Gröna vid HUS rf Aaro Häkkinen Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat Jyvioni ry Anni Pursiainen Janne Warén Kainuun vihreät nuoret ja opiskelijat ry Anne Soinsaari KuViO Kuopion Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry Katja Lötjönen Lahden Vihreät Nuoret ry Sami Hietanen Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat ry Janne Posio Oulun vihreät nuoret OVN ry Janne Hakkarainen JoViNO Pohjois-Karjalan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Hanna Pulkka Porvoon vihreät nuoret ja opiskelijat ry Janina Käyhkö Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Mirko Niittumäki Savonlinnan seudun vihreät nuoret ja opiskelijat ry Heikki Vento Tampereen vihreät nuoret Virnu ry Salla Sinkkonen Turun opiskelevat vihreät ry Aleksi Laine Turun vihreät nuoret ry Saara Ilvessalo Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Outi Pantsar Uusi! Vasa gröna unga och studerande rf Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Juha-Matti Ranta Vihannes Vihreät nuoret Espoossa ry Niilo Tarnanen Aaltovihreät (Aalto-yliopisto) Teemu Meronen ilman merkittäviä muutoksia maailman taloudessa sähköposti oulunvihreatnuoret.net Poliitikot eivät tunne edes ilmastotieteen perusteita. Monimuotoisuus koskee myös ihmisiä 13 Rönsy tekemiseen tarjoavat niin työryhmät kuin paikallisyhdistyksetkin. Mielenterveys ja hyvinvointi poliittisena painopistealueena luo erinomaiset mahdollisuudet osallistua vammaispoliittiseen päätöksentekoon. Opiskelijavaltuuskunta ja hallinnollisesti sen alaisuudessa toimiva opiskelijat työelämässä -työryhmä toimivat myös vammaispolitiikan puolesta. Lisäksi yksilötasolla moni vinolainen toimii vammaisten asioiden edistämiseksi. Esimerkiksi puolueen poliittiseen ohjelmaan on tehty vinolaisten toimesta vammaisten elämää koskettavia muutosesityksiä. jukka väisänen ilmaston lämpeneminen uhkaa paitsi ympäristöä, myös ruokaturvallisuutta, taloutta ja rauhaa. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin vielä hillitä. Sitä on pakko hillitä. Siitä huolimatta, että tiedeyhteisö on vahvistanut edellä mainitut faktat useita kertoja, eivät maailman poliitikot juuri kuuntele. Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden mentyä viime vuoden lopulla lievästi sanottuna metsään, on ilmastokeskustelua dominoinut lähinnä kyllästyminen, painostava hiljaisuus ja Yhdysvaltojen toimien odottelu. Monet ovat väsyneet ilmastokeskusteluun, mutta ratkaisuja ei tunnu syntyvän. Kaikki poliitikot eivät vieläkään tunne edes ilmastotieteen perusteita ja osa maista tuntuu toivovan, että joku muu tekisi kaikki uhraukset heidän puolestaan. Ilmastonmuutosta huuhaana pitävä joukko ilmastoskeptikoita on pesiytynyt pelottavan korkeisiin virkoihin ympäri maailmaa. monessa maassa on kuitenkin otettu rohkaisevia pieniä askeleita vihreää taloutta kohti. Globaalin talouskriisin voi jopa nähdä positiivisena mahdollisuutena tarkastella teollisuuden rakenteita ja vallitsevaa poliittista kulttuuria sekä kulutustottumuksia. Voisi kuvitella, että järkevämpiä olisivat hallitut ja tietoiset ratkaisut kuin vahingossa talousahdingon tai ympäristökatastrofien aiheuttamat seuraukset. Yhteinen ongelma ei ratkea ilman yhteistä ratkaisua. Tarvitaan kaikki valtiot kattava sitova ilmastosopimus. Vastaanhangoittelevat maat on saatava mukaan hyödyntämällä ilmastotulleja. Kaikille vapaamatkustavista maista tuotaville tuotteille on asetettava tulli, joka pohjautuisi tuotteiden arvioiduille päästöille. Tämän tullin pitäisi olla niin suuri, että maille tulisi itsekkäistäkin syistä hyödylliseksi liittyä sopimukseen mukaan. Usein kuulee väitettävän, että tällainen järjestely olisi jotenkin kansainvälisen kaupan sopimusten vastaista. Mitään estettä ei ole. Tämä olisi vain eri maiden tuotteiden asettamista samalle viivalle. on traagista, että ratkaisut ovat aivan meidän käsillämme, mutta niihin ei tartuta. Päästökauppa tarjoaa osan tarvittavista ratkaisuista. Samalla kuitenkin tarvitaan varainsiirtoa tukemaan kehittyviä ja kehitysmaita joutuvathan ne kokemaan suurimmat muutokset korjatakseen ongelmaa, joka on lähinnä rikkaimpien maiden aiheuttama. Tärkeää on myös valita ilmastorahoitukselle sellainen koordinoija, joka on avoin ja maiden erityistarpeet huomioonottava eikä esimerkiksi omilla liiketoimillaan lisää päästöjä. Tällä hetkellä odotellaan poliittista tahtoa. Ikävä kyllä ilmasto ei tätä odottamista ymmärrä, eikä ilmaston kanssa voi neuvotella edes sen vertaa, mitä päättäjien. paloma hannonen & heikki sairanen Kirjoittajat ovat ViNOn puheenjohtajia. kuvitus jaakko suomalainen Luonnon monimuotoisuus on yksi tämän vuoden ViNOn poliittisista painopisteistä. Monimuotoisuus ei kuitenkaan jää vain luonnonsuojelun piiriin, vaan ihmisten moninaisuus on myös tärkeä osa ViNOn toimintaa. Maahanmuuttajat ja seksuaalija sukupuolivähemmistöt luetaan vihreiden nuorten ja opiskelijoiden tukemiin ryhmiin, mutta myös vammaiset ja muut osatyökykyiset on huomioitu toiminnassa. Suomessa on paljon eri tavalla vammaisia nuoria ja opiskelijoita. Vaikka varsinaista vammaispoliittista työryhmää ei ViNOlla tällä hetkellä ole, on muussa toiminnassa ihmisten moninaisuus huomioitu. Erityisen hyvät mahdollisuudet vammaispolitiikan Ilmasto ei odota

14 rennot Se toinen Rönsy Järkytys oli Rönsyn toimituksessa aikamoinen, kun paljastui, ettei kekseliäästi nimetty julkaisumme olekaan ainutlaatuinen. Rönsy on myös vuodesta 2007 toimineen yhtyeen nimi. Bändissä kanteletta ja saksofonia soittavan Maija Kauhasen mukaan kyseessä on suomalaisia kansansävelmiä ja perinteisiin kappaleisiin nojaavia omia sävellyksiä esittävä kolmihenkinen kokoonpano. Musiikkimme on räävitöntä mutta herkkää, kaunista kansanmusiikkia häilyvällä mielellä, lisää yhtyeen kosketinsoittaja ja kontrabasisti, Helmi Camus. Rönsyn nimi tulee soittajien mukaan jäsentensä polveilevasta ja nopeasti laukkaavasta ajatuksen juoksusta, joten nimien yhtäläisyys on vain sattumaa. Emme siis tule kuulemaan vihreisiin aatteisiin tai poliittiseen nuorisojärjestöön viittaavia esityksiä? Ei me oteta poliittisesti kantaa, vaikka musiikillamme haluammekin herättää tunteita ja pysäyttää ihmiset miettimään, vakuuttavat yhtyeen muusikot. Yhtyeen myspace-sivuilla suoritettujen kuunteluiden jälkeen Rönsyn toimituksessa ollaan valmiita allekirjoittamaan väite pysäyttävästä musiikista, sen verran kauniisti soi yhtyeen kansansävelmien kaiho. Rönsyä voi myös kuulla kesällä ainakin Haapavesi Folk Music Festivalilla, joilla se julkaisee esikoislevynsä. juuso janhunen Rönsyn esitykset eivät jätä ketään kylmäksi, lupaavat Maija Kauhanen, Helmi Camus ja Kaisa Ristiluoma. Media-Suomi -sanakirja Saa sitä asiat suoraankin sanoa. Kulunut vuosi on tuonut tullessaan joukon maukkaita yhdyssanoja suomalaiseen journalismiin, mutta mitä niiden pitäisi todella tarkoittaa? Päivänpolitiikan pelikentällä riittää läpänheittäjiä, mutta ketä kiinnostaa maailman syyt ja seuraukset kaiken mediamyllytyksen takana? Oletamme, että sinua. Suomen vastine Irlannin Pyhälle Patrikille, maaseudulla viihtyvä, usein yhdistysten tai säätiöiden liepeillä majaileva juonittelija, joka elää lähinnä uuniperunoilla ja hyväuskoisuudella. Toisin kuin Suomessa runsaassa määrin esiintyvien tavallisten kepulaisten, yllätyskepulaisten määrä on viime aikoina ollut kasvussa. Isoäitipykälä: Oikeaop- Vihreä Lanka raportoi todellisuuden tilasta joka perjantai perinteiseen tapaan paperilla ja pitkin viikkoa verkkolehdessä. Tutustu ja tilaa, jos et ole jo tilannut! TUTUSTU NYT 3 kk vain 10! Yllätyskepulainen: Saat kolmen kuukauden lehdet ( kpl) kotiin kympillä numerosta naputtelemalla viestikenttää n lanka, nimesi ja osoitteesi. pisesti leivonnaisiin, etenkin karjalanpiirakoihin tehty lovi, jonka liiallinen täyttäminen esimerkiksi karkoituspäätöksiä koskevilla munattomilla selityksillä aiheuttaa lakioppineissa allergisia reaktioita. Tuhkajumi: Ihminen joka ei vielä ole ymmärtänyt junaja laivamatkailun etuja. Voidaan myös käyttää kuvaamaan laajemmin tilannetta, jossa hiilidioksipäästöt väliaikaisesti vähenevät. juuso janhunen Viesti on sinulle ilmainen. Voit myös tehdä vuositilauksen netissä ja saada tilaajalahjan! Katso: Toisin s noen. Pyhä Patrik? Tonttu? Ei, se on Yllätyskepulainen! kuvitus milla toukkari 14 Rönsy

15 rennot kuva sami heiskanen arhippa Toisten mailla Vuoden 2009 festarihumua vanhan voimalaitoksen mailla. Kotimaisten festivaalien joukossa Flow Festival on edelläkävijä hiilijalanjälkensä hyvittämisessä. Kohti puhtaampia kesäfestareita reetta kemppi Arhippa Toropainen on nimeltä mainitsemattoman antivihreän puolueen veteraanivaikuttaja, joka käyttää asemansa pönkittämiseksi oikeaa nimeään. 15 Rönsy yrö Jo 1918 nähtiin, mihin vähemmistöjen mellakointi johtaa. ik Moni festivaali sijaitsee luonnonläheisellä alueella, esimerkiksi vesistöjen äärellä, minkä takia ympäristömääräyksiä noudatetaan tarkasti ja liikennettä alueille pyritään rajoittamaan. Festivaalit kiinnittävät huomiota myös hiilijalanjälkeensä entistä enemmän. Esimerkiksi uusiutuvia energianlähteitä pyritään suosimaan. Muun muassa Ilosaarirockin ympäristölupauksissa suunnitellaan festivaalin vaatimien lentopäästöjen kompensoimista maksuilla hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ruisrockissa harkitaan samankaltaisia toimia. Aiomme varmasti tulevaisuudessa tt Hiilijalanjälki kuriin kompensoida päästöjämme, mutta ensin haluamme selvittää kunnolla, mistä kaikista osa-alueista päästöt koostuvat. Yleisön liikkumisen aiheuttamat päästöt ovat sellaisia, joiden selvittäminen vaatii hieman pitkäjänteisempää työtä, Niemelä kertoo. Helsingissä pidettävä Flow Festival mittasi viime vuonna hiilijalanjälkensä yhteistyössä energiakonsultointipalveluita tarjoavan Pöyryn kanssa. Festivaali neutralisoi hiilijälkensä rahoittamalla turkkilaista tuulivoimalaprojektia. Liikennepäästöt pyritään jatkossakin minimoimaan. Artistien lennot ovat varmasti suurin päästöjen aiheuttaja. Toisin kuin kauempana sijaitseville festivaaleille, meille tullaan usein julkisilla kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen. Tänä vuonna pyöräilyyn kannustetaan lisäämällä pyörien pysäköintitilaa, Piia Lääveri lupaa. an Niemelä huomauttaa. Kaupunkifestivaali Flow pyrkii vähentämään jätemääriään myös käyttämällä samoja somisteita ja festivaalirakenteita useana vuonna. Pyrimme vähentämään kertakäyttömateriaalien käyttöä festivaalin rakenteissa. Esimerkiksi ruokateltan lattia on valmistettu kierrätysmateriaaleista, ja sitä käytetään uudestaan vuodesta toiseen. Myös samoja kylttejä voi käyttää monta vuotta, festivaalin tuotantopäällikkö Piia Lääveri toteaa. us Perinteisesti moni kesäfestarialue on muistuttanut juhlien jäljiltä kaatopaikkaa. Ympäristöasiat huomioidaan festivaaleilla kuitenkin vuosi vuodelta tarkemmin. Suomen suurimmat rockfestivaalit Ilosaarirock, Provinssirock ja Ruisrock noudattavat The European Festival Associationin myöntämää Green n Clean -sertifikaattia, joka määrittää ainakin löyhästi festareiden ympäristönsuojeluraameja. Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat rockjuhlien yleisimpiä ekotekoja. Festarialueella on biojäte ja sekajäteastiat. Jätemäärää rajoittaa se, ettei alueelle saa tuoda lasi- ja muovipulloja eikä tölkkejä. Ongelmana on lähinnä siis paperi- ja kartonkiroska. Sen sijaan festivaalialueen läheisyydessä sijaitsevassa Camp Provinssissa lajitellaan bio-, kartonki-, lasi-, metalli-, paperi- ja ongelmajäte, Provinssirockin tuotantoassistentti Anu Lähteenmäki kertoo. Lisäksi festareiden ruokamyyjät ovat velvoitetut käyttämään biohajoavia astioita. Ruisrockissa pyritään säätelemään myös paperiroskausta. Pyrimme vaikuttamaan siihen, ettei turhaa jätettä synny alueella esimerkiksi kieltämällä kaikenlaisten roskaavien flyerien, mainosten ja muun turhan krääsän jakelun, Ruisrockin tuotantopäällikkö Mikko Katselin järkyttyneenä toukokuun viimeisen päivän uutisia Israelin sotilasiskusta Gazaan matkanneiden aktivistien aluksille. En voi edelleenkään ymmärtää, kuinka niin monet mediat hairahtuivat uskomaan, että nämä niin sanotut rauhanaktivistit olivat uhreja tässä selkkauksessa. Laivoillaan suvereenin valtion asettamaa, täysin laillista kauppasaartoa rikkomaan lähteneiden hippien pysäyttäminen on järkevä teko minkä tahansa maan armeijalta. Kaiken maailman puunhalaaja-humanistit ja rauhankyyhkyn pyllyynsä tatuoineet viherhippiäiset eivät tunnu ymmärtävän, ettei toisen maille voi mennä tekemään mitä tahansa. Yhtä piittaamattomasti ja omahyväisesti, kuin mitä nämä Palestiinan terroristeja ruokkimaan pyrkineet laivahampuusit näkivät oikeudekseen tunkeutua Israelin pyhälle maaperälle, ajattelevat myös monet kotimaamme realiteeteista syrjäytyneet maailmanparantajat oikeudekseen tunkea nokkansa toisten asioihin. Ärsyttävintä näissä besserwissereissä on, että jopa silloin, kun yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään täysin lakien ja säädösten mukaisesti, he kokevat asiakseen jatkaa valittamista. Viimeksi tuomitseva ympäristöjeesustelu oli nosti päätään, kun ministeri Pekkarinen siunasi uusien ydinvoimaloiden rakennusluvat. Vaikka Suomessa on laillisesti valittu ja kansan enemmistön tukea nauttiva eduskunta, jonka tehtävänä on lopulta päättää ryhdytäänkö uusia ydinvoimaloita rakentamaan, kokivat vihreän totalitarismin ystävät asiakseen järjestää toukokuussa Helsingissä ydinvoiman vastaisen mielenosoituksen. Rautatieaseman aukio oli pullollaan jos jonkin sorttista kotimaisen sähköntuotannon halveksijaa. Tuskin uskalsivat vanhukset ja lapsiperheet asemalle saapuneista busseista nousta, kun vastassa oli työtä vieroksuvien mekastajien joukko. Miksi tällaista painostamista ja pelottelua täytyy länsimaisessa demokratiassa suvaita? Eikö se riitä, että eduskunta hoitaa päätöksenteon kansan sille antamalla mandaatilla? Jo 1918 nähtiin, millaiseen sekasortoon ja kauhuun se johtaa, kun poliittisten vähemmistöryhmien annetaan mellastaa ja uhitella loputtomiin. Jos vihreät ja heidän sympatiseeraajansa haluavat toimia avoimessa ja rauhaa rakastavassa yhteiskunnassa, miksi he toistuvasti sortuvat tällaiseen kaupunkirauhan ja järjestyksen rikkomiseen? En minäkään mene naapurini pihalle huutamaan, jos heidän uusi piharakennuksensa ei miellytä, kun se jo kertaalleen on käräjillä lailliseksi todettu. Sivistysvaltiossa ei tarvitse lähteä yhdessä määriteltyjä rajoja rikkomaan kuin mitkäkin välimeren aktivistipoppoot. Senkin energian voi laittaa säästöön, niin ei sitä ydinvoimaakaan kulu niin paljon. ku vi t

16

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Yhteinen syötävä kaupunkimme

Yhteinen syötävä kaupunkimme Kuva: Rosa Särkkä Yhteinen syötävä kaupunkimme Salla Kuuluvainen 22.8.2014 Viljelyä kaupungissa Palstat ja siirtolapuutarhat Parveke- ja ikkunalautaviljely Pihaviljely kerrostalojen yms. pihoilla Uudet

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke LOPPURAPORTTI 31.10.2006 Ympäristöministeriö Kansainvälisten asiain yksikkö/ Johan Wide Kasarmikatu 25 PL 25 00023 Valtioneuvosto Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot